-RAPORTTI. Mediateknologioiden kehityssuunnat 2011

Transkriptio

1 VTT:n mediatekniikan asiantuntijapalvelu Nro 2 Marraskuu 2011 Mediateknologioiden kehityssuunnat 2011 Tietotekniikka ja tietoverkot Mainonta ja sosiaalinen media Julkaiseminen Painaminen ja tulostaminen Hannele Antikainen

2 Sisällysluettelo -RAPORTTI Johdanto 3 Tietotekniikka ja tietoverkot 4 Pilvipalvelut valtaavat alaa 4 Appsit yleistyvät 4 Selainteknologia kehittyy HTML5:n tahdissa 5 Adobe lopettaa Flashin kehittämisen mobiilaitteille 6 Tietoverkot täyttyvät liikkuvasta kuvasta 6 Entistä enemmän mobiiliyhteyksiä 6 4G käyttöön muutaman vuoden kuluessa 6 Suomessa noin tablettia 7 Mobiililaitteisiin lisää tehoa 8 ipad-ilmiön nopeus on ennen näkemätön 8 ipadin asema on vankka myös lähivuosina 8 Haastajilla on tekemistä 9 Amazon tablet-markkinoille kovilla panoksilla 9 Kobo Vox ereaderissä houkuttelevia ominaisuuksia 9 Älypuhelimissa ios ja Android hallitsevat 9 Elektrowetting haastaa elektroforeesin sähköpaperityyppisissä näytöissä 9 Keholliset ja äänikäyttöliittymät täydentävät kosketusnäyttöjä 10 3D-sisältöosaaminen lisääntyy 11 IPTV alkaa vihdoin yleistyä 12 Yhteenveto 12 Tärkeimmät lähteet 13 Mainonta ja sosiaalinen media 14 Verkkomainonnan mainosmuodot kehittyvät nopeasti 14 Mainonta kohdentuu paikan mukaan 14 Sosiaalinen media ja Facebook vahvistuvat 14 Facebook ja sisältöyritykset tiivistävät yhteistyötään 15 Yritysten läsnäolo Facebookissa voi muuttua digisaasteeksi 15 Verkkokauppa kasvaa edelleen 15 Mobiili on jo mainoskanava 15 ipad-mainonta ja mainosverkot 16 AR kokeilusta vakio-ominaisuudeksi? 16 Yhteenveto 17 Tärkeimmät lähteet 17 Julkaiseminen 18 Tablet-julkaisemisen menestystarinat vielä kirjoittamatta 18 Lupaavia tietoja ipad-käyttäjistä 18 Newsstand laajentaa Applen ekosysteemin lehtitilauksiin 18 DNA testaa digi-tv-verkkoa lukulaitesisältöjen jakelussa 19 Lehtiluukku tarjoaa jakelukanavan näköislehdille 19 Tabletti vai lukulaite, DRM vai vesileima 19 Elisa panostaa sähkökirjojen kauppaan 20 Näköislehti, applikaatio vai HTML5 20 Automaattitaiton itseään toistava rakenne vaatii toimenpiteitä 21 OnSwipe muuntaa HTML5-sisällöt tableteille 21 Mediatalojen sovelluksia pilveen 21 Metatiedon oikeellisuuden merkitys korostuu 21 Kustantajat panostavat mobiiliin ja ipadiin 21 Avoin tieto journalismissa 22 HS Openissa kehitetään tietojournalismia 22 Crowdsourcingista hyötyä myös julkaisemisessa 23 Kustantajat pyrkivät sisältömaksuihin 23 Yhteenveto 24 Tärkeimmät lähteet 24 Painaminen ja tulostaminen 25 JDF on edelleen ajankohtainen integraatiotyökalu 25 PrinTalk ja Acrobat tarjoavat JDF-pohjaista integraatiota painotyön suunnitteluun 26 Web-to-printin taakse tarvitaan automaattinen työnkulku 26 HP tarjoaa PrintStation-kumppanuutta ja erilaisia pilvipalveluita 27 Tulostaminen pilvipalveluna yleistyy 27 Onko aika jo kypsä lehtisisältöjen kotitulostamiselle? 28 Painotalojen järjestelmiä pilvipalveluina 28 Palvelua tuotannollisella yhteistyöllä 28 Inkjetissä elektrofotografiaa ja offsetia enemmän kehityspotentiaalia 29 Laitetoimittajien markkinat ovat haasteelliset 29 Xerox CiPress 500 volyymitulostukseen 29 HP:ltä vaihtoehto inkjetin ja offsetin hybridiksi 30 Nostaako inkjet Kodakin uuteen kukoistukseen? 30 Memjet on vihdoin kypsynyt 30 Teknologiaa tulostusalustan uusiokäyttöön 31 Digitaalinen valmistus 3D-tulostuksella on kasvava alue 32 Yhteenveto 33 Tärkeimmät lähteet 33 Johtopäätökset 34 Mediatekniikan asiantuntijapalvelun raportti Toimitus: Hannele Antikainen Sähköposti: hannele.antikainen@ vtt.fi Olli Kuusisto Sähköposti: olli.kuusisto@vtt.fi Taitto: Tapio Leppänen Sähköposti: tapio.leppanen@vtt.fi Osoite: GT-lehti VTT Mediateknologiat PL 1000, VTT Osoitteenmuutokset: Arja Räisänen Sähköposti: arja.raisanen@vtt.fi Painopaikka: Monikko Oy Espoo ISSN Verkkoversio: ISSN GT-Online: 2

3 Johdanto Digitalisoitumiskehitys on synnyttänyt suuren murroksen media-alalle. Sen ytimessä ovat älypuhelimet, tablet-tietokoneet, langattomat verkot ja helppokäyttöiset kuluttajille suunnatut pilvipalvelut. Mukana kulkevat laitteet mahdollistavat verkon palveluiden käyttämisen missä ja milloin tahansa. Menossa oleva kehitys siirtää viestinnän painopistettä teksti- ja kuvapohjaisuudesta multimedian suuntaan. Se myös lisää yritysten kiinnostusta mobiilimarkkinointia ja paikkaan sidottua mainontaa kohtaan. Painamisen ja tulostamisen merkitys viestinnässä vähenee väistämättä. Raportissa tarkastellaan tietotekniikan, tietoverkkojen, mainonnan, sosiaalisen median, julkaisemisen ja painamisen kehitystä teknisestä näkökulmasta. Raportti täydentää GTpalvelussa keväällä ilmestynyttä raporttia Viestintäalan nykytila ja kehitystrendit (1/2011), jossa näkymiä tarkasteltiin mediaryhmittäin. 3

4 Tietotekniikka ja tietoverkot Web 2.0 toi käyttäjät sisällöntuottajiksi ja verkossa olevien palveluiden suunnittelijoiksi. Tällä hetkellä kuluttajakäyttäytymistä muuttavat verkon helppokäyttöiset palvelut, jotka pilviteknologioiden avulla ovat käytettävissä missä tahansa ja melkeinpä millä tahansa laitteella. Kehityksen kärjessä ovat suurten kansainvälisten internetyhtiöiden palvelut, ja hieman yllättäen yritysmaailmassa pohditaan, miten kuluttajapuolella hyviksi havaittuja sovelluksia ja käytäntöjä voitaisiin hyödyntää yrityksissä. Haasteena ovat yrityksiin vuosien varrella hankitut järjestelmät, joiden uusiminen nopealla tahdilla ei ole mahdollista. Tähän ilmiöön liittyvät myös työelämässä juuri aloittaneiden nuorten aikuisten valmiudet: he ovat tottuneita älypuhelimien ja pc-sovellusten käyttäjiä, ja useimmille mobiililaite on myös tärkeä persoonallisuuden jatke. Heidän työintoaan ei kannata pilata tarjoamalla peruskännyköitä ja pc-laitteilla toimivia kankeita, usein 1990-luvun puolella suunniteltuja yritysjärjestelmiä. Edellä kuvattu ilmiö on saanut nimen consumerisation, kuluttajistuminen. Sen taustalta löytyviä teknologioita ovat pilvipalvelut, kosketusnäytöt, selainteknologiat sekä käyttötilanteisiin sovitetut palvelut, joiden taustalla on suurten tietomassojen analysointi. Kosketusnäyttöjen ansiosta päätelaitteiden käytöstä on tullut huomattavasti aiempaa intuitiivisempaa. Pilven avulla verkkopalveluja voidaan käyttää, kunhan käytössä on verkkoyhteys. Tietotekniikan murrokset Dion Hinchcliffin mukaan. Alueet liittyvät käyttäjäkokemukseen, sovellusten jakamiseen, yhteydenpitoon, kuluttajapuolelta kumpuaviin innovaatioihin ja tietomassojen hallintaan. Lähde: Dion Hinchcliff 2011 Suuntausta ruokkii etenkin mobiiliverkkojen kehitys: televerkkojen ja langattomien lähiverkkojen peitto, kapasiteetti ja siirretyn tiedon määrä ovat kasvaneet. Ihmiset voivat olla jatkuvasti kytkeytyneenä entistä suorituskykyisempään verkkoon. Tietotekniikan asiantuntija Dion Hinchcliff luokittelee tietotekniikassa menossa olevat murrokset viidelle tasolle: käyttäjäkokemus, tietoteknisten sovellusten jakelu, tiedottaminen ja viestintä, innovaatiot ja käyttäjän rooli, ja tietojen tallennus (ks. oheinen kuva) 1. Pilvipalvelut valtaavat alaa Pilvipalvelut tai pilvilaskenta ovat lyhyessä ajassa muuttaneet sovellusten ja sisältöjen jakelua. Pilvipalveluja voidaan käyttää millä tahansa selaimella ja verkkoyhteydellä varustetulla laitteella, joten päätelaitteiksi kelpaavat tietokoneiden ja mobiililaitteiden ohella myös yhä useammat kotien viihdelaitteet. Pilvipalveluissa älykkyys ja laskentavoima sijaitsevat palveluntarjoajan kehittämissä sovelluksissa ja tietokonekeskuksissa sijaitsevissa palvelinpatteristoissa. Pilvipalveluiden taustalla on paljon käyttäjiltä piilotettua monimutkaista tietoteknistä infrastruktuuria ja sovelluslogiikkaa. Kun niitä vielä täydennetään verkkokäyttäytymisestä kerätyillä suurilla tietomassoilla, voidaan kuluttajille tarjota erilaisiin käyttötilanteeseen sovitettuja palveluita. Monet kuluttajille suunnatut, tunnetut palvelut ovat käytettävissä selaimella (ks. seuraavan sivun kuva). Näitä ovat esimerkiksi Googlen palvelut, Facebook ja Spotify. Spotify on maininnanarvoinen myös, koska sen johdolla musiikkimaailmassa on jälleen tapahtumassa paradigman muutos: helppokäyttöinen verkkokuuntelu on valtaamassa alaa MP3- soittimilta. Esimerkiksi Applen musiikkimaailmaa aikanaan mullistaneen ipod-soittimen myynti on kääntynyt laskuun. Kun palvelun valikoima on runsas, musiikkia kuunnellaan mieluummin suoratoistona. Yhdysvaltalainen Netflix on kasvattanut suosiotaan tarjoamalla elokuvia ja tv-sarjoja suoratoistona kuukausimaksua vastaan. Tärkeä osa sen liiketoimintamallia on, että aiempien tähtiarvosteluiden perusteella se suosittelee asiakkailleen elokuvia. Yhtiö tuli tunnetuksi edullisesta, perinteistä postipalvelua käyttävästä vuokravideopalvelustaan. Pilvipalveluiden yhteydessä tietoturvaan liittyvät asiat nousevat usein esille. Syynä on se, ettei käyttäjä voi olla varma, miten hyvin palveluntarjoaja huolehtii tietoturvasta. Lisähaastetta tuo se, että käyttäjä ei edes tiedä, missä maassa palvelimet ja hänen tuottamansa tieto sijaitsevat. Lisäksi käyttäjä on palveluntarjoajan armoilla tilanteissa, joissa palvelu ei toimi tai jos palvelun tarjoaminen päätetään lopettaa. Appsit yleistyvät Applikaatioilla eli sovelluksilla, lyhyesti appseilla, tarkoitetaan yleensä verkossa sijaitsevasta sovelluskaupasta pienehköjä, useimmiten mobiililaitteille ladattavia ohjelmia. Sovellukset ovat osa useimpien laitevalmistajien ekosysteemejä yhdessä verkkokaupan ja laitteiden kanssa. Sovellustarjonta on nousemassa yhä tärkeämmäksi laitteenhankintakriteeriksi. Osa sovelluksista on ilmaisia, ja maksullisten sovellusten hintahaitari on suuri. Valtaosa maksaa korkeintaan muutamia 4

5 Pilvipalveluiden periaate on vakiintunut tapa tarjota palveluja ja sisältöjä. Sisällöt sijaitsevat verkon digitaalisessa varastossa (Digital Locker) ja ovat käytettävissä missä tahansa. Lähde: Morgan Stanley 2 euroja. Edullisen hinnan takana on sovelluskauppojen toiminta globaaleilla markkinoilla. Ekosysteemejä hallitsevat laitevalmistajat ovat avanneet ohjelmointirajapintansa siten, että kuka tahansa voi ohjelmoida sovelluksia ja myydä niitä laitevalmistajan asettamilla ehdoilla sovelluskaupoissa. Tällä hetkellä Applen ekosysteemiin on tarjolla ylivoimaisesti eniten sovelluksia ja seuraavana on Android Market. Niille on tarjolla satoja tuhansia sovelluksia, kun esimerkiksi Microsoftin Marketplace for Mobilessa oli syyskuussa 2011 tarjolla vain noin sovellusta. Ekosysteemin perustan pitää olla houkutteleva sekä käyttäjien että sovelluskehittäjien kannalta. Sovelluksia myös ladataan ja niistä maksetaan. Keskimäärin Apple iphone-käyttäjien arvioidaan lataavan 83 sovellusta vuonna Maksullisten sovellusten latausmäärässä on kasvua 61 prosenttia ja sovellusten keskihinta kasvaa 14 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. 3 Sovellukset toimivat siis eri käyttöjärjestelmillä (tai laitealustoilla) erotuksena selaimella toimivista palveluista. Sovelluksia kannattaa ohjelmoida, kun käyttäjämäärät ovat suuria. Esimerkiksi monet pankit tarjoavat suosituimmille mobiililaitteille helppokäyttöisiä verkkopankkisovelluksia, joiden käytettävyys pienellä näytöllä on selainta parempi. Myös monet mediayhtiöt tarjoavat lukusovelluksia, lähinnä Applen ipadille ja iphonelle. Sovellusten ohjelmointi ei ole erityisen haasteellista ja niillä on valmiit kauppapaikat, mikä luonnollisesti ilahduttaa sovelluksien kehittäjiä, muiden muassa mediataloja. Etuna ovat yhtenäinen käyttäjäkokemus sovelluksesta toiseen ja laitteeseen perustuva tunnistus, joka vapauttaa käyttäjätunnuksen ja salasanan antamiselta. Kukin laitealusta vaatii omat sovelluksensa ja luonnollisesti sovelluksia pitää myös aika ajoin päivittää. Selainteknologia kehittyy HTML5:n tahdissa Toistaiseksi mediatalot ovat tarjonneet sovelluksia Applen alustalle, mutta jatkossa niitä pitää tarjota myös Androidja kenties myös Windows-alustoilla toimiville laitteille. Hyvä puoli on se, ettei näissä ekosysteemeissä ainakaan toistaiseksi ole portinvartijaa ja tulonjakoa kuten Applen alustalla. Selainratkaisut kiinnostavat mediataloja, koska ne vapauttavat sovellusten ohjelmoinnilta ja päivittämiseltä. Selainpohjaisuuden etu on myös se, että palvelun uusin versio saadaan välittömästi kaikkien käyttöön ja että selaimessa on integraatio muihin verkkopalveluihin. Nykyinen verkkosivujen kuvailukieli HTML kehitettiin alun perin vain tekstin ja kuvan esittämiseen. Multimediaa varten selaimia on laajennettu monilla lisäosilla, joista yksi on videoiden esittämiseen suunniteltu Adobe Flash. Uusi, myös videon ja äänen esittämisen kattava HTML5-sivunkuvailukieli on muuttamassa tilannetta. Sillä toteutettujen verkkopalvelujen synnyttämä käyttäjäkokemus lähenee koko ajan mobiilisovellusten tasoa. HTML5 on kuitenkin laaja kokonaisuus, jossa on jo soveltamiskelpoisia standardoituja osia, mutta myös joukko ominaisuuksia, joiden standardiointia ei ole vielä edes aloitettu. HTML5-suosituksen standardoiminen alkoi jo vuonna 2005, ja W3C arvioi kaiken olevan valmista 10 vuoden kuluessa. Tämä saavutetaan kun vähintään kaksi selainta toimii standardin mukaisella tavalla. HTML5 tulee käyttöön sitä mukaan kun selaimia tarjoavat yritykset ohjelmoivat sen ominaisuuksia omiin ohjelmistoihinsa. Jo nyt Chrome, Firefox ja Safari tukevat monia HTML5-ominaisuuksia. Microsoftin arvellaan liittyvän joukkoon Explorerin versiolla 9. Tämä epätahtisuus heikentää loppukäyttäjän kokemusta ja hankaloittaa HTML5-ominaisuuksien lisäämistä verkkopalveluihin. 5

6 Jo nyt HTML5:n avulla verkkosivuilla voidaan esittää ääntä ja kuvaa yhtä helpolla tavalla kuin nykyisin tekstiä ja kuvaa ilman että selainohjelmaa pitää laajentaa lisäosilla. HTML5 tarjoaa myös käyttäjän paikannuksen GPS:n, WLAN-tukiaseman tai IP-osoitteen avulla, laadukkaan dynaamisen grafiikan luomisen canvas-teknologialla, fonttien upotuksen halutunlaisen ulkoasun varmistamiseksi ja verkon palveluiden rajoitetun offline-käytön tilanteissa, joissa verkkoa ei ole. Käytettävä tekniikka on App Cache eli sovellusvälimuisti, jonka avulla selain tallentaa halutut verkkosivut laitteen muistiin. Myös lomakeominaisuuksiin on luvassa kohennusta. Esimerkiksi lomakkeilla oleva tekstiä voi muotoilla ja teksti näkyy WYSIWYG-periaatteen mukaisesti. Sivuille voidaan upottaa myös 3D-grafiikkaa, mikä avaa mahdollisuuksia esimerkiksi selainpeleille ja kolmiulotteiselle navigoinnille. HTML5:n ominaisuuksia ohjataan Javascript-koodilla. HTML5:n myötä esimerkiksi Adoben Flash-teknologian käyttö tulee tarpeettomaksi. Käyttäjät eivät tarvitse Flash Playeriä, eikä ennen pitkää muitakaan selainkohtaisia laajennuksia, kun selain vastaa videoiden ja äänien paikallisesta tallentamisesta, synkronoinnista online ja offline-käytöstä sekä 3D-grafiikasta. 4 Adobe lopettaa Flashin kehittämisen mobiilaitteille Verkkosivujen toteutuksessa käytetty Adoben kehittämä Flash synnytti pitkään skismaa Applen kanssa, joka ei ios-alustallaan koskaan tukenut Flashia. Applen mielestä se vaati liikaa suorituskykyä ja synnytti tietoturvariskejä. Adobe on päättänyt lopettaa Flash Playerin kehittämisen mobiililaitteille. Kovin suureksi Flash-tuen puute ei muodostunut, sillä suosittuja verkkopalveluita käytetään yleensä mobiilisovelluksilla ja kuten edellä todettiin verkkopalveluissa ollaan siirtymässä HTML5:n käyttöön. Adobe jatkaa kuitenkin Flashin kehittämistä perinteisiin tietokoneympäristöihin. Mobiilipuolen panokset suunnataan Adobe Air -ympäristöön, jonka avulla Flash- ja muilla tekniikoilla (Flex, HTML, JavaScript ja Ajax) voidaan rakentaa sovelluksia älypuhelimille ja tableteille. Adobe AIR -sovellukset yhdistävät myös tietokoneen työpöydän nettiin, mutta toimivat myös ilman verkkoyhteyttä. Tietoverkot täyttyvät liikkuvasta kuvasta Videokuvan osuus kaikesta verkkoliikenteestä on voimakkaassa kasvussa. Laajakaistaliikenteen laitteita valmistavan Sandvinen mukaan videokuvan osuus maailman verkkoliikenteestä on jo 60 prosenttia. Eräs syy on kotien verkkoon kytkettyjen viihdelaitteiden, televisioiden, tietokoneiden, tablettien sekä älypuhelimien määrän kasvu. Ja mitä suurempi näyttö, sitä enemmän tiedonsiirtokapasiteettia tarvitaan ja sitä enemmän laadukas teräväpiirto kuluttajia kiinnostaa. 5 Keväällä 2011 samainen Sandvine kertoi, että Yhdysvalloissa elokuvia ja tv-sarjoja tarjoavan Netflix-palvelun välittämä tietomäärä oli jo suurempi kuin vertaisverkoissa käytetyllä, luvattomaan kopiointiin yhdistetyllä BitTorrent-yhteyskäytännöllä. Tämä koskee tiedonsiirtoa palvelusta kuluttajille. Sen sijaan kuluttajilta lähtevässä tiedonsiirrossa BitTorrent oli edelleen suurin. Euroopassa BitTorrent on edelleen paalupaikalla (28 % kaikesta verkkoliikentestä), koska Netflix ei toimi vanhalla mantereella. Seuraavana on YouTube (12 %), mutta esimerkiksi Britanniassa BBC:n iplayerin osuus on kuusi prosenttia kaikesta verkkoliikenteestä. Tiedot on koottu Sandvinen laitteita käyttäviltä verkko-operaattoreilta. Videoliikenteen kasvu vaikuttaa erityisesti mobiiliin tiedonsiirtoon, jossa siirtokapasiteettia on rajoitetusti. Tämän vuoksi operaattorit joutuvat kasvattamaan kapasiteettia ja entistä vakavammin harkitsemaan jopa tiedonsiirron rajoituksia mobiililaajakaistaliittymissä. Entistä enemmän mobiiliyhteyksiä Muiden maiden tapaan tietotekniikan vyörylle ei näy loppua Suomessakaan. Internetin käyttö lisääntyy nyt etenkin vanhemmissa ikäryhmissä ja käytön yleisyys on Suomessa lähes Euroopan kärkeä. Aivan yhtä hyvä tilanne ei ole tietoliikenneyhteyksien nopeuksissa. Kesäkuun 2011 lopussa Suomessa oli yli 4,5 miljoonaa kuukausimaksuun perustuvaa laajakaistaliittymää 6. Niistä 1,6 miljoonaa oli kiinteän verkon liittymiä, joiden lukumäärä on viime vuosina ollut suunnilleen samalla tasolla. Sen sijaan mobiililaajakaistaliittymien määrä kasvaa edelleen nopeasti. Kaikkiaan Suomessa oli kesäkuun 2011 lopussa yli 4,2 miljoonaa mobiililiittymää, joiden kautta oli käytetty tiedonsiirtopalveluita. Liittymien, joissa ei lainkaan rajoiteta tiedonsiirtoa, määrä kasvoi 1,8 miljoonaan, ja kasvuprosentti oli alkuvuonna 12. Niin sanotut mokkulat ja nettitikut kuuluvat tähän luokkaan. Tiedonsiirtomäärän suhteen rajoitettuja mobiililiittymiä oli kesäkuun lopussa reilut 1,1 miljoonaa. Kaiken kaikkiaan kuukausimaksullisia mobiililiittymiä oli lähes 3 miljoonaa. Tämän lisäksi oli 1,2 miljoonaa mobiililiittymää, joissa tiedonsiirrosta veloitetaan käyttömäärän mukaan. Mobiililiittymien ja mukana kulkevien laitteiden yleistyminen ovat kasvattaneet tiedonsiirtoa: vuoden 2011 ensimmäisellä vuosipuoliskolla siirretyn tiedon määrä oli 31 prosenttia suurempi kuin edeltävällä vuosipuoliskolla. Mobiiliverkoissa operaattoreiden lupaamat maksiminopeudet ovat aivan eri luokassa kuin käytännön tiedonsiirtonopeudet. Ne riippuvat tukiverkon alueella olevien käyttäjien määrästä sekä siitä, miten kaukana tukiasemasta käyttäjä on. Esimerkiksi 15 Mbit/s-yhteyden keskimääräinen nopeuden vaihteluväli voi olla 0,4 6 Mbit/s. Kiinteän verkon liittymien nopeudet jakautuvat niin, että vajaa puolet on alle 2 Mbit/s ja toisen vajaan puoliskon nimellinen tiedonsiirtonopeus oli vähintään10 Mbit/s. Näiden väliin jäi ainoastaan vajaa kymmenes kaikista liittymistä. Vähintään 10 Mbit/s liittymien osuus oli 41 prosenttia, mikä on noin 8 prosenttiyksikköä suurempi kuin vuoden 2010 lopussa. Tasan tai yli 100 Mbit/s olevien liittymien määrä kasvoi yhden prosenttiyksikön 5 prosenttiin. Riittävän nopea laajakaista mahdollistaa televisio-ohjelmien jakelun laajakaistaverkon kautta korvaten kaapeliverkon ja antennilähetykset. Laajakaistaverkkoa käyttävästä IPTV-jakelusta kerrotaan enemmän tuonnempana tässä luvussa. Sekä mobiili- että kiinteiden liittymien nimellisnopeudet ovat karanneet kauas todellisen tiedon siirron nopeuksista, joten käytännön tiedonsiirtonopeudet ovat merkittävästi alhaisempia kuin oheisen taulukon luvut. 4G käyttöön muutaman vuoden kuluessa Teleoperaattorit ovat avanneet ensimmäisiä neljännen sukupolven LTE-verkkoja suurimmissa kaupungeissa. Teoreettisesti niiden maksiminopeus on 100 megabittiä sekunnissa. Uusi verkkoteknologia kasvattaa merkittävästi älypuhelimien, tablettien ja kannettavien tietokoneiden tiedonsiirtoa. 6

7 Mobiiliverkoissa siirrettävän tiedon määrä kasvaa nopeasti. Lähde: Viestintävirasto mobiiliverkossa Kiinteän verkon laajakaistaliittymiennopeudet ovat tasaisessa kasvussa. Lähde: Viestintävirasto Raportista: Viestintävirastonmarkkinakatsaus. S 8 Lisäksi teleoperaattoreista Elisa markkinoi myös 4G-nopeuksiaan, vaikka alla on 3G-verkkoteknologiaa. LTE-tukiasemien jatko riippuu paljolti siitä, miten liikenne- ja viestin- Kuva 4, käsikirjoitus s. 9. täministeriö jakaa 800 megahertsin taajuusalueen. Taajuuksiin liittyen Suomi ja Venäjä pääsivät sopuun 800 megahertsin taajuusalueen koordinoinnista kesällä valtiovallan tukea. 8 Koordinointia Raportista: on tarvittu, Viestintävirastonmarkkinakatsaus. koska kyseistä taajuusaluetta on Sivu 12. Venäjällä käytetty ilmailun navigointijärjestelmissä. Suomessa televisiotoiminnasta vapautunut 800 MHz:n taajuusalue on jo aiemmin päätetty antaa matkaviestinverkkojen käyttöön. 7 Sopimus on merkittävä, koska se aikaistaa neljännen sukupolven mobiiliverkkojen käyttöönottoa useilla vuosilla. Lisäksi 800-taajuusalueella verkkojen rakentaminen on merkittävästi halvempaa kuin korkeammilla taajuuksilla. Se myös edistää nopeiden laajakaistayhteyksien rakentamista taajamien ulkopuolelle, sillä alhaisilla taajuuksilla voidaan rakentaa korkeita taajuuksia laajempaa peittoa. Liikenne- ja viestintäministeriö ehdottaa (syksy 2011) 800 megahertsin alueen taajuuksien jakoa huutokaupalla, joka voitaisiin järjestää vuoden 2013 loppuun mennessä. Voittaneiden yritysten tulisi rakentaa verkkonsa kolmen vuoden kuluessa toimilupakauden alkamisesta. Yhdelle taajuusalueelle asetettaisiin muita korkeampi 95 prosentin väestöpeittovaatimus. Parhaillaan menossa on vuonna 2008 käynnistyneen Laajakaista kaikille hankkeen pilottivaihe, ja kesällä 2011 aloitettiin sadan paikallisen valokuituverkon rakennustyöt eri puolella Suomea. Tavoitteena on saada vakinaiset asuinpaikat, yritykset ja julkishallinnon toimipaikat enintään kahden kilometrin tilaajayhteyden päähän huippunopeasta 100 Mbit/s laajakaistayhteydestä vuoteen 2015 mennessä. Kaupungeissa nopeiden yhteyksien odotetaan toteutuvan ilman Suomessa noin tablettia Monissa tutkimuksissa on saatu viitteitä siitä, että ihmiset käyttäisivät mieluummin yhtä kuin useaa laitetta. Käytäntö on kuitenkin osoittautunut toisenlaiseksi. Ihmisten henkilökohtaisten laitteiden määrä vain kasvaa. Tabletit ja älypuhelimet ovat viimeisin lisä kotitalouksista löytyvien tietoteknisten ja viihde-elektronisten laitteiden joukossa. Yhä useampi näistä laitteista on varustettu internet-yhteydellä. Kaikkiaan kotitalouksista löytyy jopa kymmeniä kiinteästi sijoitettua tai mukana kulkevaa tietoteknistä tai viihde-elektroniikkalaitetta. Kotien tietotekniikkalaitteiden myynti kasvoi Suomessa tammi-kesäkuussa 20 prosenttia ja matkapuhelimien myynti 36 prosenttia. Samaan aikaan viihde-elektroniikkalaitteiden myynti laski yli 12 prosenttia. Pelkästään älypuhelimia myytiin alkuvuonna 150 miljoonalla eurolla. 9 Suomalaisista kotitalouksista 85 prosentissa oli keväällä 2011 jokin tietokone, ja tabletti oli hankittu 4 prosenttiin kotitalouksista. Jos tämä pitää paikkansa, Suomessa oli tablettia keväällä

8 Lukulaitteet ovat tabletteja harvinaisempia. Helsingin Kirjamessujen (2011) kävijöistä viidennes (21 %) oli lukenut sähkökirjaa ja 6 prosenttia omisti lukulaitteen. Edellisenä vuonna vastaavat luvut olivat 16 ja 2 prosenttia. Kirjamyönteisessä vastaajajoukossa yli puolet (54 %) uskoi sähkökirjan ja painetun kirjan rinnakkaiseloon. Vain 3 prosenttia arvioi sähkökirjan syrjäyttävän painetut kirjat. TNS Gallupin tekemässä tutkimuksessa vastaajia oli Tilastokeskuksen toinen, säännöllisin välein tehtävä tutkimus vahvistaa tietokoneiden peiton lähestyvän 90 prosenttia kotitalouksista (oheinen taulukko). Se kertoo myös, että lähes 40 prosentissa kotitalouksia on langaton lähiverkko, joka vapauttaa ihmiset käyttämään laitteita esimerkiksi kotisohvalta. Älypuhelin löytyy reilussa kolmanneksessa kotitalouksista. Ne vaihtavat nykyisin mobiiliverkkojen ja langattomien lähiverkkojen välillä taustalla ilman käskytyksiä, mikä tekee laitteen käytöstä juohevaa. Joidenkin laitteiden ja yhteyksien yleisyys kotitalouksissa elokuussa Suomessa on 2,51 miljoonaa kotitaloutta. Lähde: Tilastokeskus 2011 Laite Osuus (%) kotitaluksista 8/2011 Televisio 91,4 Kaapeli-tv tai satelliittiantenni 48,4 Tv-maksukortti 26,4 IPTV 6,2 DVD-laite 57,3 Tallentava digisovitin/dvd 46,4 Videokamera 21,5 Digikamera 71 Tietokone 87,5 Tulostin 57,4 Laajakaista 77,7 - liikkuva laajakaista 38,6 - langaton sisäverkko (WLAN) 39 Tietokone puhelimena 22,2 Tietokone televisiona 14,8 Matkapuhelin 98,4 - internet-matkapuhelin 35,6 - kameramatkapuhelin 85,6 - GPS-matkapuhelin 45,5 Mobiililaitteisiin lisää tehoa Helposti mukana kulkevat tabletit ja älypuhelimet yleistyvät edelleen. Tämän vahvistavat muiden muassa markkinatutkimuslaitokset Gartner ja IDC, jotka arvioivat että jo lähivuosina internetiä käytetään useammin älypuhelimilla ja tableteilla kuin perinteisillä pc-laitteilla. Odotettavissa on myös tehokkuuden kasvua. Tällä hetkellä valtaosa tableteista ja älypuhelimista on 32-bittisiä, kun taas suuri osa pöytäkoneista ja jopa kannettavista tietokoneista on viime vuosina varustettu tuplasti enemmän tietoa käsittelevillä 64-bittisillä suorittimilla. Palvelimissa 64-bittiset prosessorit alkoivat yleistyä jo 1990-luvun puolella. Tehokkaammasta tiedonkäsittelystä on hyötyä erityisesti laskentaa edellyttävissä toiminnoissa, esimerkiksi teräväpiirtosisältöjen kulutuksessa, kuten pelaamisessa ja videokuvan katselussa. Tällaisessa käytössä suorituskyvyllä on merkitystä myös tablet-tietokoneissa, vaikka tehokasta prosessoria tärkeämpää ipadin menestyksessä ovat olleet hyvää käyttäjäkokemusta vahvistavat ominaisuudet. 64-bittisyys on tulossa myös mobiililaitteisiin, sillä prosessorien valmistaja ARM on julkistanut sitä tukevan AArch64-arkkitehtuurin. ARM on menestynyt erityisesti mobiililaitteiden suorittimien toimittajana vanhoja prosessorien valmistajia AMD:tä ja Inteliä paremmin. ipad-ilmiön nopeus on ennen näkemätön Tablet-tietokoneiden tai oikeastaan ipadin synnyttämä murros on ollut nopea. Laite julkistettiin tammikuussa 2010, ja se tuli myyntiin saman vuoden keväällä Yhdysvalloissa ja loppuvuonna Suomessa. Viimeisen 12 kuukauden aikana Apple on myynyt ipad2:n siivittämänä kaikkiaan 32 miljoonaa tablettia. Näiden myyntilukujen perusteella ipad on osoittautunut kaikkien aikojen nopeimmin yleistyneeksi tietokonepohjaiseksi laitteeksi. Laite on herättänyt myös kustantajien kiinnostuksen, koska Applen alusta tarjoaa mahdollisuuden rahastaa sisältöpalveluista. Julkaisemisen näkökulmaa käsitellään seuraavassa luvussa. Eniten tablettien suosiosta on kärsinyt minikannettavien myynti. Apple on ipadillä onnistunut vastaamaan kuluttajien piileviin tarpeisiin: ipad on nopeasti käyttövalmis, kevyt kantaa mukana ja sillä pystyy riittävän hyvin hoitamaan henkilökohtaisen viestinnän, eli päivittämään Facebookin, hoitamaan sähköpostit sekä seuraamaan mediaa. Niillä, jotka ovat hankkineet ipadin, laite on syrjäyttänyt PC:n vapaa-ajan tietokoneena. ipadin ja iphone-älypuhelimen helppokäyttöisyyden kulmakivi on kosketusnäyttö. Apple ei suinkaan keksinyt sitä, vaan yhtiössä osattiin soveltaa sitä ylivoimaisella tavalla. Toinen keskeinen tekijä ipadin menetyksessä on Applen ekosysteemi, joka tuo kuluttajien laitteille ylivoimaisesti eniten sovelluksia. Nyt kosketusnäyttö, helppokäyttöisyys ja runsas sovellusvalikoima on kaikkien tablettien ja älypuhelimien odotusarvo. Uusin lisä Applen ekosysteemissä on icloud-pilvipalvelu, joka parantaa laitteiden yhteiskäyttöä. Käyttäjät voivat tallentaa icloud-palveluun omia sisältötiedostojaan jaettavaksi muille laitteille, esimerkiksi siirtää iphonella otetut kuvat langattomassa verkossa icloudin kautta ipadiin. Palvelun käyttö on vapaaehtoista ja ilmaista 5 gigatavuun asti. ipadin asema on vankka myös lähivuosina Maailmanlaajuisesti tablettien myynnin arvioidaan tänä vuonna kolminkertaistuvan viime vuodesta, jolloin myytiin noin 20 miljoonaa laitetta. Näillä markkinoilla Apple on siis selvääkin selvempi ykkönen. Applen asemaa vahvistavat samalla ios-alustalla toimivat iphone-älypuhelin sekä kattava valikoima tietokoneita. Laitteet ja verkkokauppa muodostavat tiukasti Applen hallinnassa olevan ekosysteemin. Markkinatutkimuslaitos Gartner 12 ennustaa Applen markkinaosuuden maailmanlaajuisesti laskevan 73 prosenttiin vuonna 2011 (83 % vuonna 2010). Uusien ipadien myötä (uusi ipad 2 -malli vuoden 2012 alussa ja sen jälkeen ipad 3) Apple säilyttää asemansa. Gartner arvioi Applen etumatkan kantavan aina vuoteen 2014 asti. Myös Euroopassa Applen asema on tällä hetkellä ylivoimainen. Markkinatutkimuslaitos IDC:n mukaan Applen 8

9 osuus Euroopan, Lähi-idän ja Afrikan markkinoista on 67 prosenttia. Huhti-kesäkuussa EMEA-alueella myyntiin yhteensä 4,4 miljoonaa laitetta, jossa oli kasvua 400 prosenttia edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan ja 84 prosenttia vuoden ensimmäiseen neljännekseen verrattuna. IDC ennustaa 53 prosentin kasvua vuodelle Android-alustan osuuden se uskoo nousevan runsaaseen kolmannekseen (34 %) markkinoista. 13 Haastajilla on tekemistä Googlen hallitseman Android-käyttöjärjestelmän ympärillä oleva ekosysteemi on Applea hajanaisempia ja avoimempi. Ekosysteemin sovelluskauppa on Android Market, mutta se ei sulje pois muita verkkokauppoja. Android-käyttöjärjestelmän alkuvuonna 2011 julkistettu versio 3, joka kulkee nimellä Honeycomb, on sovitettu tableteille. Se on parantanut Android-laitteiden ominaisuuksia, mutta toistaiseksi Applen asema ei ole sanottavasti horjunut. Android 3 -käyttöjärjestelmään perustuvia laitteita ovat esimerkiksi Samsung Galaxy Tab, Motorola Xoom sekä Acerin ja Asuksen valmistamat tabletit. Kaikkiaan tablet-markkinoilla on kymmenittäin Android- ja muihin käyttöjärjestelmiin perustuvia laitteita, joiden kaupallinen menestys on jäänyt olemattomaksi. Mielenkiintoa Motorolan tablettiin kasvattaa se, että Google osti matkapuhelimia valmistavan Motorolan elokuussa Android-pohjainen on myös kirjakauppa Barnes & Noblen Nook Color -lukulaite, jolle B&N:n verkkokaupassa on tarjolla muun muassa kirja-, lehti- ja pelisisältöjä. Amazon tablet-markkinoille kovilla panoksilla Kindle-lukulaitteilla menestynyt Amazon rynnistää joulumarkkinoille 199 dollaria (noin 145 euroa) maksavalla Kindle Fire -tabletilla. Vertailun vuoksi muistutettakoon, että ipad-mallien hinnat ovat ominaisuuksista riippuen Suomessa euron välillä, ja muistia on vähintään 16 gigatavua, kun Kindle Firessa sitä on vain 8 gigatavua. ipadin LCDnäyttö on lähes 10 tuumainen, kun Kindle Firessa on pienempi 7 tuuman näyttö. Kindle Fire on varustettu lähiverkko- ja USB-liitännöillä. Kindle Fire on vastaus Applen ekosysteemin ja ipadin tuomaan haasteeseen. Edullinen hinta takaa menestyksen, mutta Amazon joutuu komponenttien hintatason tuntevien markkina-analyytikkojen mukaan subventoimaan myyntiä jopa 50 dollarilla yhtä laitetta kohden. Heidän arvioidensa mukaan Kindle Fire -tyyppisen laitteen valmistaminen maksaa noin 250 dollaria. 14 Vastaavanlaista strategiaa Amazon on harjoittanut aikaisemminkin, viimeksi se vauhditti mustavalkoisten Kindlelukulaitteiden myyntiä myymällä sähkökirjoja 9,99-hintaan riippumatta kustantajien nettohinnoista, eli tekemällä tappiota useimmista myymistään sähkökirjoista. Muistamme myös miten yhtiö aloitti 1990-luvulla. Liiketoimintaa kasvatettiin tappioiden kustannuksella. Voittoa alkoi syntyä vasta 2000-luvun puolella. 15 Amazon on vahvistanut asemiaan myös tarjoamalla lukemiseen eri laitealustoilla toimivaa selainsovellusta. Tällä se pyrkii laajentamaan omaa ekosysteemiään, sillä vanhahtavien, vain lukemiseen soveltuvien perus-kindle-laitteiden käyttäjäkunta on rajallinen. Mustavalkoisilla näytöillä varustetut Kindlet ja muut E Ink -tyyppisillä näytöillä varustetut laitteet jäänevät paljon lukevien ihmisten välineiksi. On myös joukko ihmisiä, joiden silmät väsyvät tableteilta pitkään luettaessa. Kindle Fire -laite tulee olemaan hitti edullisen hintansa ja Amazonin verkkokaupan ympärille rakennetun suljetulla ekosysteeminsä ansiosta. Euroopassa Amazon ei kuitenkaan ole onnistunut houkuttelemaan kustantajia ja muita sisällöntuottajia omaan kanavaansa yhtä hyvin kuin Apple. Kobo Vox ereaderissä houkuttelevia ominaisuuksia Kindlen Euroopassa tuntemattomampi kilpailija, kanadalainen lukulaitteiden valmistaja Kobo on julkaissut alle 150 euroa maksavan Kobo Vox ereader -tabletin. Seitsemän tuuman värinäytöllä varustettu laite soveltuu kirjojen sekä sanoma- ja aikakauslehtien lukemiseen, internetin selailuun, sähköpostien vastaanottamisen, musiikin kuunteluun ja videoiden katseluun. Kaikkiaan Android-pohjaiselle (versio 2.3) laitteelle on tarjolla maksutonta sovellusta. Kobo Vox mahdollistaa keskustelut muiden käyttäjien kanssa ja käyttäjien sosiaalisia verkostoja voidaan hyödyntää löytämään kiinnostavia teoksia ja kirjailijoita. Laite on saanut käytettävyydestään ja sosiaalista lukemista tukevista ominaisuuksistaan. Maksuton lukusovellus on tarjolla iphone-, Blackberry-, Android-, Mac- ja PC-alustoille. 16 Älypuhelimissa ios ja Android hallitsevat Älypuhelimissa hallitsevat alustat ovat tällä hetkellä Apple ios ja Google Android. Nokia pyrkii kohentamaan menetettyjä asemiaan uusilla Windows-pohjaisilla puhelimillaan. Muita yrittäjiä ovat Intel Meegollaan, ja Research In Motion QNX-käyttöjärjestelmällään. Meegon asemaa heikensi Nokia siirtyminen Microsoftin leiriin. Samalla Nokia hylkäsi myös tiensä päähän tulleen Symbian-alustansa kehittämisen. Nokia lokakuussa esittelemät ensimmäiset Windows-älypuhelimet, Lumia 800 ja Lumia 710, saivat jopa odotuksia innostuneemman vastaanoton, ja operaattorikaupasta tihkuneet tiedot antavat lupauksia hyvästä myynninkehityksestä. Ehkä Nokia sittenkin kohentaa asemiaan älypuhelimien markkinoilla, joilla se on taantunut kolmanneksi suurimmaksi tekijäksi Applen ja Samsungin jälkeen. Mediassisältöjen ja -palveluiden kulutuksen kannalta Lumiat tarjoavat automaattista päivitystä: puhelinta ei enää tarvitse käskeä nähdäkseen uusimmat otsikot tai Facebookmerkinnät. Lumioista löytyy myös joukko älypuhelimien vakio-ominaisuuksia, kuten kosketusnäyttö, kamera, GPSpaikannus ja älypuhelimien keräämien sijaintitietojen hyödyntäminen palvelujen sovittamisessa käyttäjän tilanteisiin. Esimerkiksi Drive-karttapalvelu tarjoaa tietoa liikenneruuhkista myös ääniopastuksella. Toistaiseksi sovellustarjonta Nokian puhelimille on kuitenkin huomattavan vähäistä verrattuna Applen ja Googlen alustoihin. Nokian menestys riippuu myös Windows-ekosysteemin johtoyrityksestä Microsoftista ja kehittäjien innosta ohjelmoida sovelluksia. Lisäksi on muistettava, että Windows-puhelimia valmistavat myös Nokian kilpailijat. Suomalaisittain voi vain toivoa, että Nokia nousee, eikä sillä ole samanlaista kohtaloa kuin Googlelle päätyneellä Motorolalla. Elektrowetting haastaa elektroforeesin sähköpaperityyppisissä näytöissä Uusimpiin E Ink -pohjaisiin lukulaitteisiin on syksyllä 2011 lisätty kosketusominaisuus, ja itse näyttö perustuu entistä 9

10 paremman kontrastin tarjoavaan Pearl-kalvoon. Tällaisia lukulaitteita ovat esimerkiksi Kindle Touch, Barnes & Noble Nook ja Kobo ereader Touch Edition. Näistä esimerkiksi Kobon lukulaitteessa käyttäjän sormien sijainti tunnistetaan infrapuna-antureilla. Näin laitteella voi pyyhkäisemällä kääntää sivuja, kirjoittaa pehmonäppäimistöllä sekä korostaa ja suurentaa tekstiä. E Ink -näyttöjen teknologia perustuu elektroforeesiin (oheinen kuva). Uusimmissa näytöissä partikkelien liikettä on pystytty nopeuttamaan, mikä nopeuttaa sähkökirjan sivujen kääntämistä. Lukulaitteisiin on kehitteillä myös värillisiä sähköpaperipohjaisia näyttöjä. Elektroforeesin kanssa kilpaileva teknologia on Liquavista-yhtiön kehittämä elektrowetting suoraan suomennettuna sähkökastelu. Teknologia päätyi vuoden 2011 alussa Samsungille, joka osti Liquavistan Philipsiltä. Ennen kauppaa Liquavista ehti esitellä näytön prototyypin. Sen etuna muihin sähköpaperityyppisin näyttöihin on nopea vaste, jonka ansiosta värinäytön sanotaan soveltuvan jopa videokuvan esittämiseen. Siitä voidaan valmistaa myös taipuisia näyttöjä, mikä tarjoaa mahdollisuuksia toteuttaa uudenlaisia käyttöliittymiä. Näytöissä käytetty värillisen öljyn ja veden yhdistelmä mahdollistaa kuva-alkioiden värin muuttamisen valkoisesta värilliseen erittäin nopeasti. Tämä ei kuitenkaan kasvata näytön energiankulutusta, joka on samaa luokkaa kuin E Ink -tyyppisillä näytöillä, eli huomattavasti vähemmän kuin nykyisin tableteissa yleisissä LCD-pohjaisissa näytöissä 17. LCD-näyttöjen kilpailukykyä on parannettu nostamalla tarkkuutta ja niiden toistamien värien määrää. Elektroforeesi ja elektrowetting ovat mobiililaitteiden valmistajien kannalta kiinnostavia, koska niillä voitaisiin helposti kompensoida mobiililaitteiden virrankulutuksen kasvua, jota puolestaan laitteisiin jatkuvasti ympättävät uudet ominaisuuksien lisäävät. Keholliset ja äänikäyttöliittymät täydentävät kosketusnäyttöjä Perinteiset käyttöliittymät saavat rinnalleen uusia muotoja, kuten ohjauksen puheella tai eleillä. Älypuhelimien joitakin toimintoja voidaan ohjata äänellä. Esimerkiksi nimen valinta osoitemuistiosta soittotilanteessa on hyödyllinen toiminto autoillessa. Televisioon ääniohjausta suunnittelevat muun muassa Apple ja Microsoft. Ääniohjaus on tulossa myös monitoimikopiokoneisiin. Ainakin Canon on esitellyt laitteita, joissa on perinteisen ohjauspaneelin ohella puheentunnistus ja mahdollisuus ääniohjaukseen. Puheentunnistuksessa Canonin yhteistyökumppani on Nuance, jonka teknologiaa käytetään myös mobiililaitteissa ja autoissa. Äänikäskyjen toteuttamisen ohella laite voi antaa ohjeita muuttamalla tekstiä puheeksi. Canonin monitoimilaitteessa äänikäyttöliittymää voidaan käyttää esimerkiksi käyttäjien tunnistamisessa ja sen avulla voidaan muuntaa skannattuja dokumentteja sähkökirja- ja äänitiedostoiksi. 18 Puheentunnistus etenee myös suomenkielessä, sillä Nuance julkisti marraskuussa 2011 suomenkieltä ymmärtävän ilmaisen sovelluksen. Ilmaisuutta perustellaan sovelluksen tietokannan rikastamisella, jolloin tunnistustarkkuus paranee. Sovellus on kaksiosainen. Dragon Dictationin avulla voi sanella esimerkiksi sähköposteja ja muistiinpanoja, ja Dragon Searchin avulla hakuja voi kohdistaa useaan sivustoon ja hakukoneeseen kerralla. 19 Kehollisissa käyttöliittymissä järjestelmää ohjataan kehon liikkeillä tai käsillä. Tämä edellyttää käyttäjien liikkeitä tunnistavaa laitteistoa, esimerkiksi videokameroita, valokennoja tai paineen tunnistavia kalvoja. Tunnettu esimerkki on pelimaailman Nintendo Wii -ohjain, joka tunnistaa liikkeen ja mahdollistaa pelin ohjaamisen kehon liikkeillä. Pelaaja puolestaan saa palautetta tärinä- ja äänitoimintojen avulla. Elekäyttöliittymät tunnistavat käyttäjän liikkeitä joko pinnan avulla tai ilman. Eräs elekäyttöliittymän sovellusmuoto on lisätiedon tai mainosten tarjoaminen vaikkapa myymälän näyteikkunan kautta. Käyttäjän elehtiessä ikkunan edessä liikkeitä havaitseva kamera ja muu laitteisto voivat sijaita myymälän sisällä. Nokia World tapahtumassa esiteltiin prototyyppilaite, jonka käyttöliittymä perustui laitteen ja näytön taivuttamiseen ja vääntämiseen. Nokia Kinetic Device -laitetta voi liikutella vaaka- ja korkeussuunnissa. Sillä voi valita sovelluksia ja sovelluksessa voi esimerkiksi selata kuvia tai mu- Valtaosa olemassa olevien lukulaitteiden näytöistä perustuu elektroforeesiin. Siinä öljyssä olevia partikkeita voidaan liikuttaa varausta muuttamalla, jolloin näytön väri muuttuu. Lähde: E Ink 10 5 Käsikirjoitus sivu 15

11 Liquavista-yhtiön kehittämän electrowetting-näytön toimintaperiaate. Ilman jännitettä näytön vesikerroksen alla on homogeeninen värillinen öljykerros (a). Jännitteen johtaminen kuvaelementtiin aiheuttaa öljykerroksen vetäytymisen (b) synnyttäen 6 Käsikirjoitus. S 16 näytölle kuvan (d) mukaisen vasteen. Vaste ilman jännitettä on esitetty kuvassa (c). Lähde: siikkikappaleita. Mitä kovemmin taivuttaa, sen nopeammin kuvat kulkevat näytöllä. 20 Kineettisen laitteen prototyyppiä vieläkin futuristisempi on Nokian Human Form -konseptilaite. Tämä nanoteknologiaa hyödyntävän läpinäkyvän laitteen käyttöliittymä perustuu esimerkiksi kosketukseen, eleisiin sekä laitteen taivuttamiseen ja heilautteluun. 21 Taivuttamista tukee hiilinanoputkien kehitys. Niillä voidaan korvata nykyisissä kosketusnäytöissä käytetty indiumoksidi, joka on haurasta ja jossa käytetyn indium-metallin esiintymät ovat harvinaisia. 22 Nokian GEM-puhelinkonseptissa (suomeksi jalokivi) mobiililaitteen ulkonäkö muuttuu käyttäjän valintojen mukaan esimerkiksi kameraksi, kartaksi tai puhelimeksi. Puhelimen etu- ja takakansi ovat myös vuorovaikutteisia, mikä mahdollistaa näytön zoomauksen nipistämällä takakannesta siten, että etukannen kuva on koko ajan selkeä. Lisäksi on mahdollista esimerkiksi tarkastella vuoroin etukannessa yksityiskohtaista karttakuvaa ja takakannessa laajempaa aluetta esittävää karttaa. Laitetta voi räätälöidä jopa niin, että käyttäjä muuttaa avattarensa mielialaa, tai sillä voidaan pyörittää kolmiulotteista kohdetta. Nokia julkisti GEM-konseptin tutkimuskeskuksensa 25-vuotisjuhlassa. 23 Lisäksi mobiililaitteissa ovat yleistyneet liikkeen- ja kiihtyvyyden aistiminen, jotka tarjoavat lisäulottuvuuden käyttöliittymiin. Samaan luokkaan voi liittää myös kohteiden tunnistamisen kameralla varustetuilla puhelimilla. 3D-sisältöosaaminen lisääntyy Stereoskooppisen 3D:n on odotettu yleistyvän, mutta tähän mennessä 3D-televisiot eivät ole valloittaneet olohuoneita, eivätkä Avatar-elokuvan kaltaiset menestykset ole toistuneet. Hollywoodia lukuun ottamatta 3D-sisältöjen tuotanto on ollut nihkeää. Tärkeistä toimijoista televisioyhtiöt eivät ole osoittaneet erityistä kiinnostusta kolmiulotteisia sisältöjä, esimerkiksi urheilua kohtaan, vaan niiden huomio on ollut enemminkin teräväpiirrossa ja verkkopalveluissa. Edellytykset kolmiulotteisten sisältöjen katselemiseksi kohenevat koko ajan, kun niiden esittämiseen pystyvien laitteiden kirjo kasvaa kuluttajamarkkinoilla. Tosin kuluttajia hämmentää 3D-teknologioiden runsaus: on erikoislaseja vaativia ratkaisuja ja ilman laseja katsottavia autostereoskooppisia teknologioita. 3D on ehkä myös jäänyt tablet-buumin jalkoihin. Voihan tableteilta katsella mainiosti myös videosisältöjä. 3D-televisioiden ohella myynnissä on videoprojektoreita ja sylimikroja, vähitellen myös 3D-tabletteja ja -älypuhelimia. Markkinatutkimuslaitos isupplin odottaa myytyjen 3Dlaitteiden määrän kolminkertaistuvan vuodesta 2010 vuoteen Tähän mennessä ainakin LG ja HTC ovat julkistaneet 3D-näytöillä varustettuja älypuhelimia. Esimerkiksi LG:n laite osaa muuntaa Open GL -pohjaiset 2D-pelit lennossa 3D-muotoon. Markkinoilla on myös esimerkiksi Nintendon 3D-pelilaite, jonka myynti on kuitenkin ollut odotuksia heikompaa. Tällä hetkellä suurin pullonkaula lienee kuitenkin sisältöjen vähäisyys. 3D-ympäristössä katselijalle luodaan kolmiulotteista maailmaa jäljittelevä syvyysvaikutelma näyttämällä vasemmalle ja oikealle silmälle kohteesta eri kulmista otetut kuvat, jolloin aivoissa syntyy vaikutelma kolmiulotteisuudesta. Suuressa elokuvasalissa kolmiulotteiden synnyttämä kokemus on luonnollisesti vaikuttavampi kuin televisioruudussa puhumattakaan pienten mobiililaitteiden ruudusta. Teatterilevityksessä olevien 3D-elokuvien katselu tapahtuu laseilla, joita etenkin nuoret katsojat vierastavat. Moni kokee myös silmien rasittuvan. Pääosa tähänastisesta tuotannosta on ollut animaatioita. Tämä johtuu siitä, että optimaalisten kuvakulmien löytäminen helpompaa animaatiohahmoilla kuin kuvattaessa näyttelijöitä. Paikoitellen tuotantoja on vaivannut 3D-kikkailu, jossa kunnollinen tarina on jäänyt sivuosaan. 3D-sisältöjen tuotannossa on menossa oppimisvaihe, jossa sille haetaan luonnollista roolia tarinankerronnassa. Keskeistä miellyttävän käyttäjäkokemuksen synnyttämisessä ovat 2D-elokuvista poikkeavat leikkaukset. Niiden pitää 11

12 3D-elokuvissa olla hitaampia, jotta katsojille jää aikaa syvyyden hahmottamiseen. Tärkeää on optimoida silmien välinen separaatio, joka riippuu käytössä olevasta näyttöteknologiasta ja käyttötilanteesta. Se on olennaista, sillä liian pieni 3Dvaikutelma ei tuo lisäarvoa katsojalle, ja toisaalta taas liian suuri syvyysvaikutelma rasittaa silmiä ja ärsyttää katselijaa. IPTV alkaa vihdoin yleistyä Televisiossa kanavien määrä on räjähtänyt, ja yleisradiolähetysten rinnalla tv-ohjelmia voi katsella verkossa. Lisäksi on maksutelevisiota, Areenaa, Katsomoa ja Elävää Arkistoa. Verkossa on lisätietoa ohjelmista, ohjelmilla on Facebooksivuja, tarjolla on ohjelmaoppaita ja sosiaalista mediaa käytetään suosittelussa. Internetistä on tullut osa televisioalaa ja ohjelmien katsomiseen liittyvään vuorovaikutteisuuteen käytetään älypuhelinta, tablettia tai PC:tä. Kysymys voi olla sosiaalisen median viestittelyn liittämisestä reaaliaikaiseen ohjelmakatseluun tai vaikkapa mainonnasta. Vastaavalla tavalla kuin lehdet ovat kehittäneet lukusovelluksia, tv-kanavat ja tv-tuotantoyhtiöt voivat kehittää televisioon liittyviä sovelluksia esimerkiksi ipadille ja Facebookiin. Tätä ilmiötä kuvaa käsite second screen. Ykkösruutu on edelleen olohuoneen tvvastaanotin. Tässä monipuolisten palvelujen kentässä perinteinen broadcast- ja kaapeli-tv-jakelu ovat pitäneet pintansa. Jatkoaikaa perinteiselle tv-jakelulle ovat synnyttäneet jakelun digitalisointi ja digi-tv. IPTV:n yleistyminen on viime vuosina saanut vauhtia, kun teleoperaattorit ovat kasvattaneet tiedonsiirtoverkkojensa kapasiteettia, vaikka tilaajajohdon kuituliittymät ovatkin edelleen harvinaisia uudisrakennuksia lukuun ottamatta. Laajakaistaverkon välityksellä katsottava IPTV muuttaa kuluttajille tarjottavaa palvelua ja sillä on potentiaalia muuttaa myös televisiotoimialaa. IPTV hämärtää myös tele- ja media-alan rajaa, vaikka toistaiseksi suurimmat toimijat, Elisa, TeliaSonera ja Anvia, ovat tyytyneet välittämään kuluttajille valmiita kanavapaketteja. Tällä hetkellä IPTV-vastaanoton osuus on noin 5 prosenttia kotitalouksista (Finnpanelin mukaan 4 % toukokuussa 2011 ja Tilastokeskuksen mukaan 6,2 % elokuussa 2011). Vaikka määrä on edelleen melko vähäinen, se on kuitenkin kaksinkertaistunut puolessa vuodessa (Finnpanelin luku). Näistä valtaosa on Elisa Viihde -liittymiä, joita on myyty yli (syksy 2011). Liittymäasiakkaista kaksi kolmesta on hyödyntänyt sen tarjoamaa etätallennuspalvelua. Osa Elisa Viihteen asiakkaista käyttää pelkästään sen tarjoamaa nopeaa laajakaistaa. Soneran vastaavan palvelun nimi on Koti TV. 24 Arvoketjun toimijoille, sisältöjen tuottajille ja paketoijille jakelu laajakaistaverkossa houkuttelee, koska se on halvempaa kuin perinteinen jakelu. Kuluttajille tarjottaviin IPTV-palveluihin kuuluu peruskanavien katsomisen lisäksi mahdollisuus tallentaa ohjelmia, tilata maksukanavia ja vuokrata elokuvia verkossa. Tallentaminen tapahtuu siten, että palvelun tilaaja valitsee tallennettavat kanavat. Operaattorin tarjoamaan muistitilaan mahtuu 1-2 viikon lähetykset. Erillisellä maksulla muistitilaa voi kasvattaa. Yleensä IPTV peruskanavineen on koplattu laajakaistaliittymään, josta maksetaan kuukausimaksu. Maksu-tv-kanavista ja vuokravideoista maksetaan erikseen. Mobiilitelevisiossa erillinen DVB-H on nyt kuopattu Suomessakin, kun Digita sai Liikenne- ja viestintäministeriön päätöksellä luvan muuttaa DVB-H-lähetykset maanpäällisissä teräväpiirtolähetyksissä käytettävään DVB-T2-teknologiaan. Näin mobiili-broadcast-televisioon ei tarvita erillistä lähetysverkkoa, vaan DVB-T2-verkolla palvellaan kaikkia teräväpiirtovastaanottimia, myös DVB-T2-virittimellä varustettuja mobiililaitteita. Uusien digitelevisiokanavanippujen myötä teräväpiirtotelevisio kattaa nyt kaapeli- ja satelliittilähetysten ohella myös maanpäälliset lähetykset. Kaikkiaan maanpäällisissä verkossa lähetetään jo lähes 60 kanavaa, joista kymmenkunta on teräväpiirtoa. Teräväpiirto ja sen mahdollistama laadukas kuva pääsevät oikeuksiinsa erityisesti urheilulähetyksissä. Uusi MPEG4-koodaus vähentää häiriöitä verrattuna nykyiseen MPEG2-koodaukseen. Kuluttajan kannalta huono puoli on, että televisiolaitteet vaativat päivitystä DVB-T2-virittimeen. Yhteenveto Tietotekniikasta on tullut luonnollinen osa arkielämää. Tätä kehitystä vahvistavat näppäimistön ja hiiren rinnalle tulleet kosketukseen perustuvat käyttöliittymät ja pilvipalveluiden kautta missä ja milloin tahansa käytössä olevat verkkopalvelut. Kuluttajille suunnatut pilvipalveluina toteutetut verkkopalvelut edustavat ovat tällä hetkellä tietoteknisen kehityksen kärkeä. Monimutkaisuus on kätketty pilveen, palvelinsovelluksien puolelle. Älypuhelimet syrjäyttävät kannettavan tietokoneen kuluttajien yleisimpinä internet-laitteena, ja älypuhelimista ja tableteista on sovellusten ansiosta tullut moneen käyttöön taipuvia laitteita, joiden käyttö etenkin vapaa-aikana on nopeassa kasvussa. Mobiililaitteet integroituvat kodin elektroniikkaan ja toimivat television toisena ruutuna lisäpalveluineen, jotka tarjoavat esimerkiksi sosiaalisen median tai toimivat lisätiedon lähteenä. Mobiilialustat tarjoavat mahdollisuuksia sisältöjen ja mainonnan kohdentamiseen reaaliaikaisesti paikan ja käyttötilanteen mukaan. ipad on lyhyessä ajassa yleistynyt kotitalouksissa vapaa ajan tietokoneena. ipadin suosio on vähentänyt erityisesti minikannettavien myyntiä. Apple ios on lähivuosina johtava ekosysteemi Google Androidin ollessa yhtä selvä kakkonen. Microsoftin ekosysteemiin kuuluva Nokia on haastajan asemassa. Applen ios -alusta tarjoaa kuluttajille kattavan laitevalikoiman (ipad, iphone ja kannettavat tietokoneet), sovelluskehittäjille houkuttelevan alustan ja markkinapaikan, sekä rahastamisen mahdollistavan verkkokaupan sovellusten ja sisältöjen kauppaan. Mobiililaitteissa Apple ios on hallitseva sisältöjen kulutuksen näkökulmasta. HTML5:n odotetaan tuovan yhtenäisyyttä hajautuneeseen mobiilialustojen kenttään (Android, Symbian, Bada, RIM, Windows, Meego ja Palm). HTML5 on vaihtoehto sovelluksille. HTML5 lisää selaimiin äänen, videon, laadukkaan grafiikan ja 3D-tuen nykyisin tekstin ja kuvan lisäksi ilman, että selainsovelluksia pitää laajentaa. Täysin valmiiksi HTML5 saataneen kuitenkin vasta 2020-luvun puolella. 12

13 Laitevalmistajia kiinnostavat sähköpaperityyppiset, vähän energiaa kuluttavat näytöt. Tässä suhteessa lupaava värinäyttöteknologia on Samsungin omistukseen Linquavista-kaupan myötä siirtynyt electrowetting. Langattomat verkot ovat yleistyneet niin, että kuluttajat voivat olla verkossa missä ja milloin tahansa. Kiinteiden ja mobiiliverkkojen suorituskyky paranee. 4G-verkoilla täydennetään valtiovallan ponnisteluja saada laajakaistayhteydet myös syrjäseuduille, missä nopeiden verkkoyhteyksien tarve ja kaupallisen toiminnan edellytykset eivät kohtaa. Mobiililiittymien määrä kasvaa edelleen voimakkaasti, samoin kuin videokuvan suoratoiston osuus verkkoliikenteestä. Operaattorit joutuvat harkitsemaan rajoituksia käyttäjäkohtaisissa tiedonsiirtomäärissä. IPTV alkaa vihdoin yleistyä Suomessa. Tärkeimmät lähteet uudistaa_webin_ / _phenomena/Sandvine%20Global%20Internet%20Phenomena%20Report%20-%20Fall% pdf Talouselämä 38/2011, s _ _tie_001_fi.html Sivut/News.aspx?url=/UutisetTiedotteet/Kirjamessujenkavijatsuhtautuvatsahkoiseenkirjaanmaltillisesti.aspx UK Tekniikka & Talous , s Tekniikka & Talous , s Talouselämä, 37/2011, s

14 Mainonta ja sosiaalinen media Mainonta suuntautuu entistä enemmän verkkoon ja digitaalisiin kanaviin. Osittain tämä tapahtuu perinteisten medioiden kustannuksella, joiden osuus mainonnan kokonaiskakusta jatkaa vähenemistään. Television tai printin kuolema on kuitenkin vahvaa liioittelua, mutta totta on, että yritysten mainospanostukset jakaantuvat aiempaa suuremmalle kanavien joukolle. Mediamainontaan paljon panostavat, esimerkiksi kaupan alan yritykset, etsivät aktiivisesti vaihtoehtoja printtimainonnalle. Suurissa yrityksissä puolestaan mainospanostusten vaikuttavuus, mitattavuus, kustannustehokkuus ja ympäristönäkökohdat korostuvat. Paineita on säästää muun muassa media-, mainos- ja viestintätoimistojen kustannuksissa ja säätää markkinointia yritysten muiden toimintojen, kuten asiakaspalvelun ja sähköisen kaupankäynnin kanssa. Tämä kehitys vahvistaa digitaalisten kanavien valintaa yrityksissä. Tulevaisuudessa mainostajat tarvitsevat entistä vähemmän toimitettua sisältöä mainosviestien kuljettamiseen. Kasvavan osan markkinointipanostuksista yritykset käyttävät oman toiminnan ohjaukseen integroitujen verkko- ja mobiilipalvelujensa kehittämiseen. Uudet digitaaliset kanavat, kuten ryhmäostopalvelut ovat myös kaikkien pienempien yritysten ulottuvilla toisin kuin perinteinen mediamainonta. Näitä ovat muun muassa Citydeal/Groupon, Offerium ja Facediili. Mediamainonnan kehittymistä mittaavaa TNS Media Intelligencen lokakuun luvut kertovat, että mediamainonnan kasvu on hidastunut syksyllä. Ovella kolkutteleva taloustaantuma vauhdittaa mainonnan rakenteellista muutosta digitaalisten medioiden suuntaan. Tässä luvussa huomio on suunnattu sosiaaliseen mediaan ja mobiilimainontaan, jolle on vuodesta toiseen ennustettu vahvaa kasvua. Nyt, uusien laitteiden, sovellusten ja ekosysteemien myötä kasvulla on entistä paremmat edellytykset. Verkkomainonnan mainosmuodot kehittyvät nopeasti Verkkomainonta on kasvanut viime vuosina ja se on sanomalehtien ja television jälkeen kolmanneksi suurin mainosmedia. Tosin digitaalisen median panostusten seuraamisessa riittää haasteita uusien mainosmuotojen kehittymisen myötä. IAB Finlandin media- ja viestintätoimistoilta keräämien tietojen mukaan Facebook-mainonnan arvo heinä-syyskuussa oli hieman yli 3 miljoonaa euroa. Verkkomedia tarjoaa kohdennettavuutta, vuorovaikutteisuutta ja mitattavuutta, mutta se ärsyttää usein verkon käyttäjiä. Mainosten suunnittelua vaikeuttavat erilaiset selaimet ja tietokonelaitteiden monenkokoiset näytöt. Myös verkkomainosten kirjo on runsas, on hakukonemainontaa, banneri- ja pop-up-mainoksia, personoituja kampanjasivustoja, omalle sivulleen aukeavia interstitiaali-sivuja ja mainospelejä. Kyse on yksinkertaisista selaimessa toimivista peleistä, joilla pyritään herättämään kiinnostus mainokseen. Verkkomainonta on siistiytynyt. Päällekäyvien pakkomainosten tilalle on tullut muun muassa käyttäjiä toimimaan haastavaa mainontaa. Kääntöpuolena on, etteivät verkkopalveluiden kävijät kiinnitä huomiota perinteisiin display-mainoksiin ja osa klikkauksista tehdään vahingossa. HTML5 on luonnollisesti mahdollisuus myös verkkomainonnalle, sillä sen avulla voidaan toteuttaa nykyistä näyttävämpiä selaimessa esitettäviä mainoksia. Verkon suurille toimijoille kertyy paljon tietoa käyttäjistä. Sitä voidaan käyttää palvelujen personoinnin ohella jopa ostoaikomusten ennustamisen. Tämä jos mikä kiinnostaa tuotteita ja palveluja myyviä yrityksiä. Mainonta kohdentuu paikan mukaan Digitaalinen maailma mahdollistaa mainosviestien aiempaa paremman kohdentamisen käyttötilanteeseen. Google pystyy kohdentamaan mainosviestejä omissa palveluissaan, koska se tallentaa käyttäjäkohtaisen käyttöhistorian. Näitä tietoja hyödynnetään, kun käyttäjä seuraavilla kerroilla hakee tietoa. Lisäksi hakukoneissa käyttötilanne on Googlen puolella: mainoksetkin kelpaavat kun haemme tietoa. Googlen massiivinen tiedonkeruu käyttäjistä on nostanut esiin tietosuojaan liittyvät asiat. Nokia aikoo panna paremmaksi. Sen vielä kehitysvaiheessa olevassa Windows-ekosysteemissä tietoja aiotaan kerätä myös kuluttajien mukana kulkevien laitteiden avulla. Mobiililaitteissa palveluja, esimerkiksi mainontaa, voidaan jo nyt kohdistaa laitteen sijainnin mukaan. Sehän tiedetään joko GPS:n tai laitteen käyttämän tukiaseman perusteella. Lisäksi aiotaan hyödyntää älypuhelimien kykyä aistia ympäristöään ja sitä, mitä kuluttaja kulloinkin tekee. Näin voidaan esimerkiksi aistia onko valoisaa vai pimeää tai onko kadulla ruuhkaa. Ja luonnollisesti nämä tiedot avataan sovelluskehittäjille. 1 Eri ekosysteemeistä riippumatta mainossovellusten käytössä on paikkatieto. Sen hyödyntämistä edistää se, että GPS-paikannuksesta on tulossa mobiililaitteiden vakio-ominaisuus. Toinen paikkatiedon käyttöä lisäävä tekijä on mobiilihakujen yleistyminen uusien älypuhelimien myötä. Tunnettu paikkatietoa hyödyntävä palvelu on Foursquare, johon voi kytkeä myös paikkasidonnaista mainontaa. Käyttäjän ollessa lähellä myymälää hänelle voidaan tehdä sinne houkuttelevia tarjouksia. Kehittäjille tarjotaan avoin rajapinta omien sovellusten tekemiseen. Vastaavalla tavalla omia sovellusrajapintojaan ovat avanneet esimeriksi Google ja Facebook. Suomessa Helsinki Region Infoshare -hankkeen myötä pääkaupunkiseudun kaupungit ja Maanmittaushallitus ovat avaamassa omia kartta- ja maastotietojaan sovelluskehittäjille. Matka nykyisestä maastotietojen pilottiluonteisesta käytöstä palvelutoiminnaksi vie kuitenkin aikaa, koska tietoaineistojen julkistamisen ja käyttöehtojen laatimisen ohella tarvitaan jopa lainsäädännön muuttamista. Sosiaalinen media ja Facebook vahvistuvat Kohdentaminen on tärkeä syy myös mainonnan kasvulle sosiaalisen median palveluissa. Mainostajien liiton jäsenyrityksistä jo 45 prosenttia (syksy 2011) mainostaa suurimmassa yhteisöpalvelussa Facebookissa. Kohdentamisen lisäksi Facebookin ekosysteemi tarjoaa tietoa mainosten tehokkuudesta, ja mainostaja saa tietoa millaisille käyttäjille (ikä, sukupuoli, kiinnostuksen kohteet, jne) mainoksia on näytetty ja miten mainokset leviävät sosiaalisissa verkostoissa. Facebookin mainokset ovat siis pääosin display-mainoksia, mahdollisesti suositteluilla höystettynä. Alusta tarjoaa mahdollisuuksia myös muunlaiseen mainontaan. 14

15 Potentiaaliin ja käyttäjämäärään (750 miljoonaa) suhteutettuna Facebookin pääosin mainostuloista koostuva liikevaihto (1,14 miljardia euroa alkuvuonna 2011) ei kuitenkaan ole kuin puolitoista euroa käyttäjää kohden. Voittoa pörssilistautumista valmisteleva yhtiö teki lähes kolmanneksen liikevaihdostaan. 2 Google on yrittänyt horjuttaa Facebookia, ensin Buzz ja Wave -palveluillaan ja viimeksi julkistamalla yhteisöpalvelu Google Plussan. Aloitus oli lupaava, kun se muutamassa viikossa sai 10 miljoonaa käyttäjää, mutta alkuinnostuksen jälkeen kävijämäärä putosi alle puoleen. Google+-palvelun hylkäämiseen vaikuttivat Facebookin uudet ominaisuudet ja yhteistyön laajentaminen sisältöpalveluiden kanssa. Nyt Facebook-tapahtumat on sijoitettu Timeline-aikajanalle, joka ulottuu syntymään asti ja kavereiden aktiivisuus näkyy Tickerinä eli uutisnauhana. Lisäksi käyttäjä voi määritellä päivitysten näkymisen jokaisen kaverin kohdalla. Tämä helpottaa huomattavasti yksityisyyteen liittyvien asetusten hallintaa. Tickeriin kytketään myös esimerkiksi musiikkipalvelu Spotify. Näin kaverit voivat kuunnella samoja kappaleita yhtäaikaisesti. Facebook ja sisältöyritykset tiivistävät yhteistyötään Mediayritykset ovat vuosia julkaisseet osan uutisia Facebookissa. Nyt 33 mediayhtiötä, muun muassa Guardian, The Daily, Washington Post, on yhdessä Facebookin kanssa kehittänyt uudentyyppisen sosiaalisen lukemisen mahdollistavan sovelluksen. Lukeakseen käyttäjän ei tarvitse enää poistua Facebookista, vaan Social Reader -sovellus näyttää etusivullaan uusimmat jutut sekä luettelon kavereiden viimeksi lukemien juttujen otsikoista linkkeineen. Käyttäjän valitsema juttu näkyy yhdessä ikkunassa ja lisänä linkkejä saman aihepiirin juttuihin. Vaihtoehtoisesti käyttäjälle tarjotaan mahdollisuutta siirtyä mediatalon sivustolle lukemaan. 3 Facebook pyrkii selvästikin entistä houkuttelevampaan ja sitouttavampaan kokonaisuuteen, kun se panostaa yhteistyöhön erilaisten sisällöntuottajien kanssa. Odotettavissa on siis myös julkistuksia video- ja tv-toimijoiden kanssa. Lisäksi sosiaalisesta mediasta tiedetään, että tärkeä syy mobiililiikenteen kasvuun ovat Facebookin päivitykset. Facebookin aktiivisuudesta kertoo puolestaan Rel8tion-kauppa. Aloitteleva yritys on erikoistunut hyperlokaaliin mainontaan. Uusia paikkatiedon hyödyntämiseen perustuvia hyperlokaaleja mainospalveluja ei tiettävästi ole julkistettu. Ekosysteemin vahvuudesta kertoo se, että kuluttajien Facebookissa viettämä aika on edelleen kasvussa. Tarkkoja tietoja käyttöajoista ja kävijämääristä ei ole, mutta esimerkiksi Social Bakersin 4 mittausten mukaan Suomessa on noin 2 miljoonaa käyttäjää. Esimerkiksi Googlen mittauksissa määrä on merkittävästi suurempi, mikä johtuu siitä, että sama käyttäjä vierailee Facebookissa eri koneilta ja selaimilta. Googlen kannalta Facebookin vahvistuminen on uhka. Kun ihmiset käyttävät entistä enemmän Facebookia, vähenee Googlen ilmaisten palvelujen käyttö ja sitä kautta yhtiön mainostulot. Googlen onnistuminen sosiaalisen median palveluissa on YouTube-videonjakopalvelun mainostulojen merkittävä kasvattaminen parin viime vuoden aikana. Facebookin horjuttaminen on vaikeaa myös Applelle, jonka uusimpaan ios5-alustaan on integroitu mikroblogipalvelu Twitter. Yritysten läsnäolo Facebookissa voi muuttua digisaasteeksi TNS:n Digital Life tutkimuksen mukaan puolet kuluttajista ei halua tulla häirityksi markkinointiviestinnällä sosiaalisissa medioissa. Tämän tiedon valossa monet yritykset tuhlaavat aikaa ja rahaa luomalla profiileja sosiaaliseen mediaan, kuten Facebookiin ja YouTubeen. Sosiaalisen median käyttäjistä 54 prosenttia myöntää sosiaalisten verkostojen olevan hyödyllisiä tiedon saamiseksi tuotteista. Tulosten mukaan yritysten on syytä valjastaa digitaalisuus käyttöönsä huolellisemmin, sillä epäonnistuneet digitaaliset strategiat generoivat lähinnä digisaastetta Facebook-sivustoillaan, jotka eivät saa käyttäjissä aikaan haluttua toimintaa. Tärkeässä roolissa on kohdeyleisöjen ymmärtäminen ja mahdollisen Facebook-osallistumisen oikealainen kohdentaminen. 5 Verkkokauppa kasvaa edelleen Verkkokaupoista tehtävät ostokset ovat jatkaneet tasaista kasvuaan. Alkuvuonna 2011 suomalaiset kuluttivat verkossa 5,2 miljardia euroa. Määrä on kasvanut vuoden takaisesta 15 prosenttia. Ulkomaisen verkkokaupan osuus on noin 13 prosenttia. Luvut ilmenevat TNS Gallupin toteuttamasta Verkkokauppatilastosta. Eniten verkosta ostetaan edelleen matkailuun ja liikenteeseen liittyviä tuotteita ja palveluja. Vähittäiskaupan suurimmat tuoteryhmät ovat puolestaan kulutus-, viihde-elektroniikka ja tietotekniikka, joita myytiin alkuvuonna verkon kautta 527 miljoonan euron edestä. Myös pukeutuminen on merkittävä verkkokaupan tuoteryhmä. Sen arvo yltää jo noin 255 miljoonaan euroon. Ostajajoukko on pääosin nuoria naisia. 6 Kaikkiaan verkkokaupan osuus on noin 7-8 prosenttia vähittäiskaupan arvonlisäverollisesta myynnistä. Erikoiskaupassa verkkokaupan osuus on lähes viidennes. Parhaillaan on menossa sosiaalisen median ominaisuuksien liittäminen verkkokaupan osto- ja asiakkuusketjuun. Näin käyttäjien arviot, vinkit, suositukset ja videot voidaan jakaa sosiaalisiin medioihin. Viraalimarkkinoinnin lisäksi mukana kulkevat mobiililaitteet mahdollistavat välittömän reagoinnin. Verkkokaupan kasvua tukee myös internetin käyttö tuotetiedon hakemisessa. Suomessa sitä kasvattaa myös erikoiskaupan katoaminen pieniltä paikkakunnilta. Mobiili on jo mainoskanava Mobiilimainonnalla on monia muotoja, joiden ominaispiirteitä ovat henkilökohtaisuus ja paikannettavuus. Perinteisiä ovat tekstiviestit ja multimediaviestit, joiden lähettämiseen tarvitaan vastaanottajan lupa. Älypuhelimet lisäävät mobiiliin periaatteessa kaikki internetin mainostustavat, vaikka esimerkiksi display-mainosten huomioarvo on pienellä näytöllä olematon. Suosituista sivustoista onkin usein tarjolla mobiililaitteille optimoitu versio tai mobiililaitteelle ohjelmoitu sovellus. Esimerkkejä mediatalon mainossovelluksesta on Bonnierin Olivia shoppaa ja Divaani shoppaa -sovellukset iphonelle. Divaani shoppaa kertoo käyttäjälle lehden toimituksen valitsemat sisustusliikkeet ja kiinnostavat vanhojen tavaroiden liikkeet. Olivia-lehden sovelluksessa ovat mukana Helsingin muoti- ja kauneusputiikit sekä kahvilat. Liikkeet tarjoavat alennuksia ja etuja sovelluksen käyttäjille. Liikkeet näkyvät listana ja kartalla. Molempien sovellusten lataami- 15

16 nen App Storesta maksaa 0,99 dollaria (75 eurosenttiä). Sovellusten avulla Bonnier yhdistää mainostajat ja kuluttajat ilman painettua lehteä. ipad-mainonta ja mainosverkot Kuluttajat odottavat, että lehtien ipad-versiot sisältäisivät mainontaa. Tähän mennessä suomalaiset ipad-sisällöt ovat pitkälti toistaneet painettujen lehtien mainoksia, jolloin ipadille ominaiset kosketusnäytön ja liikkeen tunnistamisen synnyttämät ja vuorovaikutteisuuden mahdollisuudet ovat vielä hyödyntämättä. Multimediaa ja interaktiivisuutta hyödynnetään, mutta varta vasten ipadille julkaistuja mainoksia on meillä vähän toisin kuin esimerkiksi Wiredin ja Esquiren ipad-versioissa. Syy on ainakin se, että pelkästään irtonumerona myytävien ipad-lehtien menekki on toistaiseksi ollut vähäistä. Näin pienille kohderyhmille ei kannata laatia näyttäviä ipad-mainoksia. Lisäksi ipad-mainokset ovat uusi alue mainostoimistoille. Apple hallitsee tiukasti omaa ekosysteemiään ja tarkistaa etukäteen App Storen kautta myytävät sisällöt. Sovelluskaupassa sovellusten kehittäjät voivat ansaita myös sovellusten ohessa näytetyillä mainoksilla. Kehittäjien osuus useimmiten klikkausten perusteella määräytyvistä mainostuloista on 60 prosenttia. Googlella vastaava mainosverkko on ios- ja Android-mobiilialustoja tukeva palvelu AdMob. Lisäksi löytyy joukko riippumattomia mainosverkkotoimijoita. Periaatteessa Applen iad-mainosverkkoa voitaisiin käyttää mainosten liittämiseksi ipad-sisältöihin. Kustantajilta ei kuitenkaan ole löytynyt kiinnostusta tällaiseen yhteistyöhön. Edes ipad-julkaisu The Dailyssä ei käytetä iad-mainosverkkoa. 2 Taulukko, Mainonta ja some, s. 4 AR kokeilusta vakio-ominaisuudeksi? Lisätyn todellisuuden (AR, augmented reality) potentiaali mainonnan sovelluksissa on kasvussa, vaikka edelleen ollaan pilottivaiheessa. Lisätty todellisuus tarkoittaa digitaalisten elementtien yhdistämistä reaalimaailman kohteisiin. Edellytykset kohenevat, kun älypuhelimet yleistyvät ja langattomat verkot leviävät. Painetulle medialle lisätty todellisuus tarjoaa linkkiä paperilta verkkoon ja kaupan päälle saadaan tietoa käyttäjistä. Se on mobiilin ja printin yhdistävää hybridimediaa kuten painettujen 2D-koodien mahdollistamat sovellukset, joiden käyttö on kuluneen vuoden aikana yleistynyt. Uusin kokeilu on Allerin ja Sinebrychoffin hanke, jossa yhdistyvät uusi Sparkly Brut -juoma, aikakauslehtimainos, Elle-lehti, iphone-sovellus ja juoman ostaminen. Sovellus tehty VTT:llä Next Media -ohjelman hankkeessa. iphone-käyttäjille on tarjolla Sparkly Brut -juomaa markkinoiva iphone-sovellus, ja Elle-lehdessä (marraskuu 2011) ilmestyy mainos, jonka markkeria osoittamalla puhelimen näytölle ilmestyy heiluva Sparkly-pullo. Jos onnistuu pitämään pullon pystyssä 15 sekunnin ajan puhelinta heiluttelemalla, saa Sparkly-tarjouksen ja tiedot ravintoloista, joissa tarjousta voi hyödyntää. Tarjouksen voi jakaa kavereilleen. Pilottikäytöstä on vielä matkaa siihen, että lisätty todellisuus on mainoksiin liitettävä vakio-ominaisuus. Tämä vaatii standardointia ja muun muassa AR-ominaisuutta tukevia selaimia, jolloin vältytään sovelluksten ohjelmoinnilta. Sparkly Brut -pilottia varten mallinnettiin tuote, mutta esimerkiksi huonekaluteollisuuteen 3D-mallit kuuluvat vakiona, jolloin erillistä mallinnusvaihetta ei tarvita. 7 Sanomalehtien, aikakauslehtien, internetin, mobiilin ja ipad-lehtien vahvuudet ja heikkoudet mainonnan kannalta. Lähde: Jaakko Malmi

17 Aiempia esimerkkejä lisätystä todellisuudesta ovat muun muassa Dibitassut. Lisätty todellisuus herättää piirroshahmot kirjasta tai lehdestä elämään käyttäjän laitteen näytölle. Vares-elokuvia puolestaan on esitelty Seiskan sivuilla siten, että virtuaali-vares esiintyy osoittamalla web-kameralla lehteen painettua markkeria. Lisäksi kansainvälisiä esimerkkejä on paljon, mutta niillekin on luonteenomaista kertatoteutus. Parhaillaan VTT:n Future AR Media Ecosystem -klubin (Farmes-hanke) tavoitteena on tukea AR-teknologiasta kiinnostuneita yrityksiä tekemään demonstraatioita ja kaupallisia sovelluksia. Tähän mennessä siinä on toteutettu käyntikortti, johon on liitetty kortinhaltijasta kertova video. Lisätyn todellisuuden tapaan painetun ja verkkomedian yhdistäviä mainosmuotoja ovat 2D-koodit ja kuvatunnistus. Niissä koodin tai kuvan lukeminen kännykkäkameralla vie käyttäjän verkkosivustolle lisäpalvelujen äärelle. Yhteenveto Sosiaalisen median palveluiden mainostulot alkoivat kasvaa vuonna Facebookilla on vielä paljon hyödyntämättömiä mahdollisuuksia ansaita tiedoilla, joita käyttäjät profiileihinsa kerryttävät. Facebook laajentaa käyttäjiä sitouttavien huvi- ja hyötysovellusten tarjontaa tekemällä yhteistyötä esimerkiksi Spotifyn ja mediatalojen kanssa. Mobiililaitteet, kattavat tietoverkot ja Facebook ovat yhdistelmä, jota käytetään entistä enemmän viestintään, viihteeseen ja tiedon lähteenä. Niiden kautta välittyy myös tietoja kavereiden sijainnista ja tarpeista. Mobiilimarkkinoinnin ja mainonnan arvioidaan kasvavan merkittävästi lähivuosina. Eräs kasvun moottori on internetin mainosmuotojen toiminnallisuuden ulottaminen mobiililaitteisiin. Verkko- ja mobiilimainonnan muodot monipuolistuvat. Mainossisällöt ovat entistä useammin interaktiivisia, sisältävät ääntä, liikkuvaa kuvaa ja linkityksiä. Yhä useammin mainonta on käyttötilanteeseen sovitettua ja personoitua. Useimmat kuluttajat hyväksyvät heitä tavalla tai toisella palkitsevan mainonnan, vaikka siihen liittyy yksityisyyden suojaan liittyviä riskejä. Yhteisömedian ja verkosta löytyvän tiedon vaikutus kuluttajien ostopäätöksissä kasvavat. Mukana kulkevat mobiililaitteet mahdollistavat verkko-ostosten tekemisen saman tien. AR:n ja 2D-koodien käyttö mainonnassa on alkanut yleistyä. Tablet-mainonnan muodot vasta kehittymässä. Suomessa tablet-mainonta toistaa pitkälle painettujen lehtien mainontaa. Tärkeimmät lähteet 1. nokia+aikoo+indeksoida+maailman/ a723274?s=u&wtm=tivi revenue-was-1-6-b-in-first-half-of-2011-net-income- 500m/ php?aid=14753&k= verkkokauppa_kasvanut_alkuvuonna_15_ prosenttia_ eilevat+lisattya+todellisuutta/a

18 Julkaiseminen Julkaisemisessa kehittämisen painopiste on tablet-tietokoneissa. Kustantajilla on paineita ottaa tablet-alusta menestyksekkäästi haltuun, koska painettujen sanoma- ja aikakauslehtien levikit ovat hitaassa laskussa, ja verkkojulkaisemisessa tuotot ovat jääneet vääriksi osoittautuneiden arvioiden vuoksi pieniksi. Ilmaisilla verkkopalveluilla ei synny riittävästi mainostuloja. Painettujen lehtien lukemisen vähitellen hiipuessa digitaalisessa julkaisemisessa tuloja on saatava myös toimitetuista sisällöistä. Toistaiseksi maksulliset verkkosisällöt ovat jääneet harvojen mediatalojen herkuksi. Apple iphone ja ipad ovat lyhyessä ajassa muuttaneet monien kuluttajien käsityksiä siitä, millaisia mobiililaitteiden pitäisi olla. Niiden tarjoamat mahdollisuudet ovat myös innostaneet kustantajia luomaan mobiilisisältöä ja sovelluksia, vaikka Apple toimii sovelluskauppansa portinvartijana ja vie 30 prosentin osuuden myyntituloista. Tämä koskee kaikkea jolla on hintalappu, myös mediasisältöjä, kuten musiikkia, lehtien irtonumeroita ja uuden Newsstand-sovelluksen myötä lehtien tilauksia. Uudet kuluttajalaitteet siirtävät painopistettä pelkästään tekstiin ja kuvaan perustuvasta viestinnästä videon, äänen ja interaktiivisuuden suuntaan. Tähän suuntaukseen voidaan liittää uutinen Nelosen tv-uutisten siirtymisestä Helsingin Sanomien tuotannoksi. Samankaltaisia ajatuksia oli löydettävissä, kun Alma Media Iltalehti, Kauppalehti, Aamulehti ja MTV yhdistettiin Alma Mediaksi 1990-luvun puolella. Sittemmin omissa siiloissaan operoivat mediat joutuivat kaupankäynnin kohteeksi ja broadcast-liiketoiminta päätyi ruotsalaiselle Bonnierille vuonna Tablet-julkaisemisen menestystarinat vielä kirjoittamatta Tablet-julkaisemiselle luotiin jopa perusteettomia odotuksia vuonna 2009 julkaisemalla verkossa erittäin laadukkaita konseptivideoita. Esimerkiksi urheilulehti Sports Illustratedin Hollywood-tason leikkauksia sisältävää videota on ladattu YouTubesta yli miljoona kertaa. Se on aivan muuta kuin nykyinen tablet-julkaiseminen, jota rajoittavat alun perin painetuille lehdille kehitetyt toimitusprosessit, käytössä oleva teknologia ja taloudelliset realiteetit. 1 Tällä ristiriidalla voidaan selittää tablet-julkaisujen menekin romahtamista alkuinnostuksen jälkeen. Laatu ja hyöty eivät ole sellaisella tasolla, josta kuluttajat ovat valmiita maksamaan. Näin kävi esimerkiksi Condé Nastin Wired-lehdelle, jonka ensimmäistä ipad-irtonumeroa ladattiin kertaa, mutta seuraavien numeroita vain alle kertaa. Tietoja ipad-sisältöjen saavuttamasta suosiosta on julkaistu erittäin vähän. Tämä kertoo siitä, että ainakaan suuria menestystarinoita ei ole syntynyt edes maissa, joissa laitepeitto ja sisältötarjonta ovat Suomea suurempia. Julkaisemisen ja ansainnan mallit tablet-ympäristössä hakevat siis vielä muotojaan, eikä liiketoiminnan laajentumisesta tablet-julkaisemiseen vielä voida puhua. Myös mainonnan mallit ovat tällä hetkellä avoinna. Positiivista kuitenkin on, että kuluttajien mielestä mainonta sopii hyvin uudelle alustalle, ja tabletmainosten klikkausprosentit ovat olleet selvästi korkeampia kuin perinteisessä verkkomainonnassa. Lupaavia tietoja ipad-käyttäjistä Tyypillinen ipad-laitteen omistaja on hyvin toimeentuleva, vuotias, akateemisen koulutuksen saanut mies, joka lukee painettuja julkaisuja selvästi enemmän kuin sellaiset henkilöt, jotka eivät omista tablettia. Esimerkiksi Sanoman kuudessa Euroopan maassa toteuttamassa tutkimuksessa miesten osuus vastaajista (n = 3 673) oli peräti 80 prosenttia. Laitteen hankkineilla ipad on syrjäyttänyt eniten kannettavien ja pöytätietokoneiden ja jonkun verran myös älypuhelimien käyttöä. Suurin osa käytöstä painottuu vapaa-aikaan. Yleisintä se on kotona, olohuoneessa ja makuuhuoneessa. Valtaosa ipadin käytöstä vaatii verkkoyhteyden, jonka kodeissa tarjoaa yleensä kiinteään laajakaistaan liitetty lähiverkon tukiasema. Toiseksi yleisintä on ipadin käyttö lomilla ja matkoilla. Erityisen rohkaisevaa on, että ipadin keskimääräiset käyttöajat ovat pitkähköjä, puolella vastaajista 30 minuutista aina 2 tuntiin päivässä. 2 ipadin käytössä on havaittu selvä piikki kello 21 jälkeen, ja käyttö painottuu ajanvietteeseen, kuten pelaamiseen ja mediasisältöjen kulutukseen. Tältä osin tablettien käyttö muistuttaa enemmän painotuotteiden lukemista kuin verkkopalveluiden käyttöä, mikä vaatii omaa aktiivisuutta ja mielletään välkkyvien mainosten ja muiden yllätysten takia jopa levottomaksi. Verkkosisältöihin liittyy keskeisesti ajantasaisuus, linkit ja sosiaalinen vuorovaikutus. ipad-käyttö muistuttaa puolestaan enemmän painettuja julkaisuja, jotka yleensä tarjoavat esteettisen ja rauhallisen kokemuksen: sisällöllä on alku ja loppu sekä taitolla luotu rytmi. Next Media -ohjelmassa Aalto-yliopiston Taideteollisen korkeakoulun (vuoden 2012 alusta Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu) Harri Heikkilä on tutkinut yli 100:n Apple App Storessa ja Kindle Storessa myytävän julkaisun vuorovaikutteisuutta. Alustavien tulosten perusteella kustantajien pitäisi tietoisesti rakentaa sisällön mahdollistama ja kohderyhmälle soveltuva käyttökokemus vuorovaikutusominaisuuksia myöten. Hänen vuorovaikutteisuutta kuvaavassa mallissaan esimerkiksi Guardianin näköislehti menestyi omassa luokassaan hyvin. Vaikka Guardianin digilehti muistutti enemmän aikakaus- kuin sanomalehteä, se on kuitenkin helposti tunnistettavissa Guardian-tuotteeksi. Aikakauslehtimäisyys on seurausta ipadin pienehköstä 10 tuumaisesta näytöstä. Samasta syystä News Corporation The Daily on enemminkin päivittäin ilmestyvä aikakaus- kuin sanomalehti. Newsstand laajentaa Applen ekosysteemin lehtitilauksiin Kesällä 2011 Apple julkisti Newsstand-sovelluksen. Sillä luetaan sanoma- ja aikakauslehtiä sekä ladataan tilattujen lehtien uudet numerot automaattisesti laitteeseen. Lehdet tilataan App Storessa omassa osiossaan ja lehdet näkyvät käyttäjille samanlaisessa kirjahyllyssä kuin ibookstoressa. Ikonina on aina lehden tuorein numero. Newsstand on osa uutta ios 5 -käyttöjärjestelmää, joka on tarjolla maksuttomana päivityksenä ipadeihin sekä uusimpiin iphone- (3GS ja 4) ja ipod Touch -laitteisiin. Applen ehtojen mukaan kustantajien pitää myydä lehtien ipad-numeroita App Storessa samalla hinnalla kuin muualla verkossa. Kustantajan omissa tai yhteisissä palveluissa lehden numeron ostaminen tai tilaaminen Applen laitteille on kuitenkin huomattavasti vaivalloisempaa kuin Applen palvelussa, joten käytännössä kuluttajat tekevät ostoksensa App Storessa. Helppoa tapaa ohittaa Applen verkkokauppaa ei siis ole. Lisäksi kustantajia närästää suljettu ekosysteemin ja Applen 18

19 omaksuma portinvartijan rooli. Tähän liittyvä sopimusprosessi Applen kanssa kestää kuukausia ja lisäksi App Storessa myytävät sovellukset pitää hyväksyttää Applella. Apple on osa suuntausta, jossa kaupalliset verkkopalvelut siirtyvät avoimesta internetistä suljettuihin ekosysteemeihin. Keskeinen osa tässä palapelissä on kuitenkin kuluttajilla, jotka ostavat juuri Applen helppokäyttöisiä laitteita. DNA testaa digi-tv-verkkoa lukulaitesisältöjen jakelussa Valtavirrasta poiketen teleoperaattori DNA testaa digi-tvverkon soveltuvuutta paikallisuutisten jakeluun omassa DVB-T2-antenniverkossaan. Syyskuussa 2011 alkaneessa kokeilussa Vantaan paikallisia uutisia siirretään broadcastverkossa lukulaitteisiin. Vajaan 10 tuuman E Ink -pohjaisella näytöllä ja DVB-T2-vastaanottimella varustetut laitteet on kehitetty Suomessa. Yksinkertaisen laitteen tuotantokustannukset on haluttu pitää alhaisina, ja hankkeessa mukana olevien kiinalaisosapuolien ansiosta pilottivaiheen jälkeen on mahdollista päästä nopeasti suuriin tuotantovolyymeihin. Tavoitteena on jakaa lukulaite ilmaiseksi kaikkiin kotitalouksiin. Sisältökumppaneina mukana ovat Kiinan suurin sanomalehti, The People s Daily ja Sanoma Kaupunkilehdet. DNA:n tavoitteen on selvittää, soveltuuko digi-tv-verkko muuhunkin kuin tv-kuvan lähettämiseen. Sanoman omistusosuus DNA:ssa 21 prosenttia. Yhteensä hankkeeseen osallistuu seitsemän suomalaisia osapuolta. Elisan ja Soneran panostaessa IPTV-palveluihin DNA:n tähtäimessä on antenniverkon palvelut. Ilmaiseksi jaettava lukulaitteen hinta pitää saada todella alhaiseksi, jotta subventoidun laitteen synnyttämä taloudellinen riski voidaan ottaa. Testattavan laitteen heikkous on yksisuuntainen tiedonsiirto. Lehtiluukku tarjoaa jakelukanavan näköislehdille Nyt Applen ekosysteemi toimii siis sekä irtonumeroiden että lehtitilausten alustana. Applen osuus App Storen kautta myytävistä sisällöistä on 30 prosenttia. Useimmat kustantajat pitävät Applen osuutta suurena. Toisaalta oman digitaalisen jakelualustan rakentaminen maksaa ja sellaisen kehittäminen nykyisessä kuluttajistuneessa laite- ja sovellusmaailmassa on erittäin riskialtista. Muistamme Hearstin Skiff-lukulaitehankkeen vuodelta Se myytiin vuonna 2010 News Corporationille, jonka hyödynsi vain ohjelmistoalustaa ja kuoppasi itse laitteen. Amerikkalaisilla kustantajilla on useita verkkokauppaaloitteita. Next Issue Mediassa ovat mukana Condé Nast, Hearst, Meredith, News Corp ja Time Inc. Ongo Digital on New York Timesin, Washington Postin ja Gannettin kanavapohjainen hanke, jossa käyttäjät voivat peruspaketin lisäksi tilata premium-sisältöjä. Suomessa Next Media -hankkeessa suunniteltu mediatalojen yhteinen kauppapaikka on laitettu jäihin. Suomessa vaihtoehdon Applelle ja muille globaaleille toimijoille tarjoaa Lehtiluukku. Vuonna 2008 perustetussa palvelussa on tällä hetkellä tarjolla 250 näköislehteä irtonumeroina tai tilauksina. Suurin osa on maksuttomasti luettavia asiakaslehtiä ja lukea voi myös aiempia vuosikertojen numeroita. Lukeminen tapahtuu kirjautumalla omaan luukkuun ja lukemalla epaper-sovelluksella selaimessa tai Lehtiluukku Lite -sovelluksella iphonessa tai ipadissä. Maksullisten lehtien osuus on noin 10 prosenttia ja niissä tilausten osuus on noussut 10 prosenttiin lopun ollessa irtonumeroita. Lehtiluukkua käytetään myös sponsorin mukaan räätälöityjen ilmaisnumeroiden rajoitettuun jakeluun, jossa sponsori jakaa tietyn määrän näköislehtiä omalle asiakaskunnalleen. Lehtiluukun Otto Peltolan mukaan tämä voi verottaa jonkun verran painetun lehden tilauksia, mutta vastapainoksi suuri verkkojakelu nostaa mainostuottoja. Sponsorointi on toiminut hyvin harrastuksiin liittyvissä julkaisuissa, esimerkiksi ruoka- ja viinilehdissä. Lisäarvoa synnyttävät myös näköislehden mainosten rikastaminen hyperlinkeillä mainostajan sivuille. Näköislehden julkaisemista varten kustantaja toimittaa Lehtiluukkuun kopion painoon toimitetusta tiedostosta. Tabletti vai lukulaite, DRM vai vesileima Näillä näkymin Apple hallitsee tablet-markkinoita ainakin seuraavan kahden vuoden ajan. ipadit hallitsevat kalleimpien laitteiden markkinoita Amazonin tavoitellessa menestystä halpojen tablettien luokassa Kindle Fire -laitteillaan. Amazonin etu on laitteeseen saumattomasti integroitu verkkokauppa, valtava valikoima luettavaa lukemiseen liittyvine pilvipalveluineen. Applen takana kamppailevien valmistajien joukosta erottuvat Android-laitteet, kuten Samsung Galaxy Tab ja Motorola Xoom. Motorolan kiinnostavuutta lisää yhtiön nykyinen omistaja Google, jonka Android Market tarjoaa sovelluksia ja ebooks-palvelu sähkökirjoja, yhteensä yli 3 miljoonaa teosta, joista suuri osa on ilmaisia. Apple puolestaan kauppaa sähkökirjoja ibookstoressaan, ja käyttäjän lukusovelluksena on ibooks. Henkilökohtaisen icloud-pilvipalvelun kautta sähkökirjat ja menossa olevan teoksen lukemiskohta välittyvät laitteelta toiselle. Samalla tavalla käyttäjät voivat jakaa muitakin sovelluksia ja sisältöjä omien laitteidensa kesken. Sähkökirjojen hallintaan tarjolla on sähköinen kirjahylly. Lukulaitteiden markkinoita hallitsee Amazon Kindlellään, jota on myyty Suomeen noin vuoden päivät. Suomenkielinen sisältötarjonta on kuitenkin pientä, koska kustantajat empivät yhteistyötä Amazonin kanssa. Eräs syy tarkkaan harkintaan on se, että Amazon on aloittanut oman kustannustoiminnan. Sitä tukee Amazonille pilvipalveluiden kautta kertynyt asiakastieto: kuka lukee, milloin ja mitä. Kuluttajan kannalta Amazon on arveluttava, koska Kindlelle ostettuja kirjoja ei voi lukea muilla lukulaitteilla. Meillä myytävät, mustavalkoisella E Ink -näytöllä varustetut lukulaitteet ovat tuntemattomia merkkejä, kuten Akateemisen Kirjakaupan valikoimista löytyvät Bokeen ja iriver, mutta etuna on, että sähkökirjat ovat luettavissa millä tahansa epub-formaattia tukevalla laitteella. Huono puoli on se, että kopiosuojauksia (DRM, digital rights management) ei pystytä hoitamaan samalla tavalla taustalla kuin Applen ja Amazonin toteutuksissa. Rajoitteena on Adoben teknologia, jossa oletusarvona on sähkökirjan lataaminen vain kuudelle eri laitteelle. Seitsemäs lataus onnistuu vasta, kun on asioinut Adoben kanssa. Tämä koskee kaikkia suomalaisia Adoben teknologian varaan rakennettuja sähkökirjapalveluita. Ruotsissa kopiosuojauksien asemasta sähkökirjat varustetaan vesileimoilla, jolloin käytettävyys ei kärsi, mutta vesileimaan piilotettujen tietojen avulla mahdollisten laittomien kopioiden levittäjät saadaan selville. Myös Apple ja Amazon suojaavat sähkökirjat, mutta suljetussa ekosysteemissä suojaukset toimivat taustalla. Suljetun ekosysteemin takia sähkökirjoja ei voi lukea muilla kuin kyseisten valmistajien laitteilla ja sovelluksilla. Sisältöjen sitominen alustaan on se hinta, jonka kuluttajat ainakin tällä 19

20 hetkellä maksavat ekosysteemien tarjoamasta helppokäyttöisyydestä. Kopiosuojausten lisäksi toinen sähkökirjoihin liittyvä suuri haaste on kustantajien ja kirjailijoiden suunnassa: kasvusta huolimatta sähkökirjojen valikoima kasvaa markkinoiden kehittymisen kannalta hitaasti. Elisa panostaa sähkökirjojen kauppaan Suomessa näyttävimmin sähkökirjapalveluaan on markkinoinut kirja-alan ulkopuolelta tullut teleoperaattori Elisa. Toistaiseksi ponnistelut eivät ole johtaneet sähkökirjojen myynnin merkittävään kasvuun. Tilanne on samankaltainen useimmissa Euroopan maissa. Sen sijaan Yhdysvalloissa kirjamarkkinat ovat muuttuneet Amazonin aggressiivisilla toimilla. Edullisten kuluttajahintojen vetämänä sähkökirjojen osuus nousi 8 prosenttiin vuonna 2010 (3 % vuonna 2009). Nyt osuus on ylittänyt 10 prosentin rajapyykin. 3 Elisan palvelussa omien sähkökirjojen näkymistä eri laitteilla voi hallita samaan tapaan kuin Applen ekosysteemissä. Elisa tarjoaa omia sovelluksiaan Apple ios- ja Androidlaitteille. Elisa Kirja -palvelussa myydään myös äänikirjoja, jotka on suojattu vesileimalla. Applen sopimusehdot ovat tiettävästi vaikuttaneet myös Elisa Kirja -palveluun siten, että Elisa poisti App Storessa myytävästä sovelluksestaan sähkökirjojen oston. Näin toimi myös muun muassa Amazon Kindlen Apple-lukusovelluksensa kanssa, sillä valmiutta luovuttaa 30 prosenttia sähkökirjojen myyntituloista Applelle ei löytynyt. Applen laitteiden käyttäjät luonnollisesti harmistuivat tästä. Elisa Kirja tarjoaa myös sosiaalisen median ominaisuuksia. Sähkökirjoja voi arvostella ja kommentoida. Kommentin kirjoittajasta pääsee käyttäjän profiiliin, jossa käyttäjän niin halutessa näkyvät suosittelut ja kirjoille annetut arvosanat. Odotettavasti tällaiset sosiaalisen lukemisen piirteet yleistyvät ja monipuolistuvat. Teknologia mahdollistaa uudenlaiset liiketoimintamallit kirja-alalle. Sellaista edustaa Suuren Suomalaisen Kirjakerhon Luekirja-palvelu ( jossa kirjoja voi lukea kuukausimaksua vastaan. Tämä HTML5-tekniikalla toteutettu palvelu toimii parhaiten Safari- ja Chrome-selaimilla ja verkkoyhteydellä. Palvelun suurin heikkous on suppea kirjavalikoima. Digitaalisuus mahdollistaa teleoperaattorin tunkeutumisen kirja-alalle. Se on synnyttänyt liikettä myös perinteisissä toimijoissa. Otava osti Suomalaisen Kirjakaupan ja vahvisti asemiaan Kirjavälityksessä. WSOY päätyi ruotsalaiselle Bonnierille ja Sanoma keskittyy oppikirjojen kustantamiseen. E-painos tarjoaa apua vanhojen teosten julkaisemiseksi sähkökirjoina suoraan kirjailijoille ohi kustantajien. Akateeminen Kirjakauppa perusti Oma Teos -omakustannepalvelun. Esimerkki sisältöinnovaatiosta on ranskalainen Byook, joka lisää tekstin yhteyteen multimediaa ja hyödyntää tablettien tarjoamia ominaisuuksia. Yritys on julkaissut pilottiteoksena tekijänoikeuksien rajoituksista vapaan Sherlock Holmes -romaanin, jota on elokuvallisten sääntöjen mukaan rikastettu kuvilla, animaatioilla ja äänillä lukukokemuksen syventämiseksi iphone- ja ipad-laitteilla. Lisäsisältöjä myydään App Storessa edullisella 1 2 dollarin hinnalla. Tablet-tietokoneet vakiinnuttavat asemansa kotien viihdeja lukulaitteina. Varsinaisten lukulaitteiden kohtalo Suomessa on epäselvempi. Uusien mallien myötä niiden muotoiluun ja käytettävyyteen tulee kohennuksia, joilloin niitä hankkivat henkilöt, joita tablet-laitteiden välkkyvä näyttö häiritsee. Näköislehti, applikaatio vai HTML5 Digitaalisten julkaisujen tekeminen vaatii osaamista, jota lehtitaloissa parhaillaan synnytetään. Aikakauslehdissä ensimmäiset kokeilut on tehty taittamalla painettu lehti uudelleen ipadiä varten yleisimmän työkalun ollessa Woodwing. Näin ovat toimineet ainakin Otavamedia ja Sanoma Magazines Finland pilottilehtiensä kanssa, jotka ovat myynnissä irtonumeroina App Storessa. Tämä merkitsee kuitenkin kaksinkertaista taittotyötä ja -kustannuksia. Näiden ipad-versioiden hinnat ovat olleet painettujen lehtien tasolla. Otavamedia on jo ehtinyt lopettamaan Suosikin julkaisemisen ipadille. Sen menekki jäi heikoksi, joihinkin satoihin kappaleisiin, luultavimmin siksi, ettei nuorilla ole tablet-tietokoneita. 4 Manuaalinen taittaminen ipadille ei kuitenkaan ole kestävä ratkaisu taloudellisesti, etenkään jos lehtien määrä on suuri tai kun sisältö joudutaan jakelemaan usealle mobiilialustalle, Applen laitteiden ohella Androidille, Windowsille, Meegolle, Blackberrylle, Symbianille, Palmille ja niin edelleen. Kun vielä näitä alustoja käyttävät laitteet on varustettu erikokoisilla näytöillä, pitäisi sisältö sovittaa ruudulle laitekohtaisesti. Tällaisessa toimintaympäristössä sisällön taittaminen automaattisesti ja dynaamisesti on käytännössä ainoa vaihtoehto. Tiheämmin ilmestyvissä sanomalehdissä on turvauduttu automaattisiin julkaisuprosesseihin. Niissä käytetään verkkojulkaisemisen puolelta tuttua tapaa erottaa rakenteinen sisältö ja sen esitystapa toisistaan. Ideana on, että toimitusjärjestelmässä syntyvään XML-syötteeseen liitetään erilaisia ulkoasuja CSS-tekniikalla (cascading style sheets, porrastetut tyyliarkit) verkkopalvelusta riippuen. Tätä sanomalehdet ovat harjoitelleet verkkopalveluissa ja sisältöjen myynnissä. XML-sisältösyötteessä keskeistä on metatietojen, tägien ja sisällön kuvailutietojen oikeellisuus (metatiedoista lisää seuraavassa kappaleessa). Verkkopalvelujen ohella valtaosa sanomalehdistä on vuosien ajan tarjonnut yleensä maksullisia PDF-muotoisia näköislehtiä, vaikka niiden suosio on ollut erittäin vähäistä. Ne syntyvät nopeasti ja toistavat painetun lehden sisällön, mutta käytettävyys on ollut heikkoa etenkin broadsheet-sisällöissä. Tablet-julkaiseminen on sanomalehdille yksi syy lisää siirtyä lukijoille kätevämpään tabloid- ja jopa vieläkin pienempiin formaatteihin. Yllättäen näköislehti osoittautui käyttökelpoiseksi konseptiksi Hufvudstadbladetin Next Media -ohjelmassa maalis-toukokuussa 2011 tehdyssä käyttäjäkokeessa, jossa testattiin alustariippumatonta sovellusta lehden jakelussa Ahvenanmaalle, eli alueelle jonne painettu lehti saapuu vasta päiväpostissa. Tulosten mukaan näköislehti palvelee hyvin painettuja lehtiä tilaavia lukijoita, kun taas tabletit tarjoavat mahdollisuuden tavoittaa painetun lehden lukemisesta luopuneita, arvioi KSF Median Lotta Holm ereading-seminaarissa pitämässään esityksessä. Toki haasteellista on selvittää, millaisesta paketista he ovat valmiita maksamaan. 5 Pitkällä tähtäimellä suuntana on HTML5, jonka tarjoama toiminnallisuus lähenee natiivisovelluksia. Tällä hetkellä sovellukset tarjoavat kuitenkin paremmat mahdollisuudet toteuttaa kuluttajia kiinnostavia näyttäviä sisältöjä. 20