EURACADEMY OBSERVATORY. Tieto- ja viestintäteknologiaa hyödyntävän elinikäisen oppimisen havaintoasema maaseudun mikro- ja pienyrityksille

Transkriptio

1 EURACADEMY OBSERVATORY Tieto- ja viestintäteknologiaa hyödyntävän elinikäisen oppimisen havaintoasema maaseudun mikro- ja pienyrityksille Tarve ICT- tuettuun koulutukseen Kysely koulutukseen osallistuneille sekä kontrolliryhmälle (WP.3.2) Maaraportti, Suomi Anne Matilainen, Pia Kattelus Helsingin Yliopisto, Ruralia Instituutti 2007

2 SISÄLTÖ 1. Johdanto Metodologia Vastaajien profiili...5 Koulutukseen osallistuneet Ongelmat kyselyä suoritettaessa Tulokset Koulutukseen osallistuneet Tietoa koulutuksesta Koulutuksen toteutuksen tavat Koulutukseen osallistumisen motivaatio Kontrolliryhmä Täydennyskoulutusta aiemmin saanut ryhmä Vastaajat jotka eivät olleet osallistuneet täydennyskoulutukseen aiemmin Näkökulmia ammatillisen koulutuksen jatkamiseen ICT:n tukemin keinoin ICT:n tukemaa koulutusta saaneiden henkilöiden sekä kontrolliryhmän vertailu Tieto koulutuksesta Motivaatio koulutukseen osallistumiselle Vastaajien mielipiteet Johtopäätökset Lähteet Taulukkoluettelo Liiteluettelo...32 Liite 1. Kysymyslomake koulutukseen osallistuneille...33 Liite 2. Kysymyslomake kontrolliryhmälle...39 Liite 3. Etelä-Pohjanmaan PK-yritysten koulutustarpeet kyselyn kysymyslomake

3 1. JOHDANTO Lissabonin sopimuksen mukaisen kilpailukykyisen tietoyhteiskunnan rakentamiseksi vuoteen 2010 mennessä, on elinikäiselle oppimiselle asetettu tavoite saavuttaa vähintään 12,5 % keskimääräinen taso EU-25:ssä. EU:n Joint Employment raportin 2003/2004 mukaan merkittäviä käytäntöjen muutoksia saatetaan vaatia vuoteen 2006 mennessä, että kaikille pystyttäisiin takaamaan mahdollisuus elinikäiseen oppimiseen. Tieto- ja kommunikaatioteknologialla (ICT; information and communication technology) voi olla merkittävä rooli tässä uudistuksessa, koska se mahdollistaa eri EU -maiden sekä urbaanien ja maaseutualueiden välillä vallitsevan osaamiskuilun pienenemisen. Tämän raportin tarkoitus on esittää tulokset kahdesta eri kyselystä, jotka kartoittavat ICT:n tukemaan elinikäiseen oppimiseen kohdistuvia vaatimuksia ja rajoitteita. Kyselyjen tarkoituksena oli kerätä tietoa kokemuksista, asenteista ja koulutustarpeista maaseudun asukkailta, jotka ovat osallistuneet ICT- tuettuun koulutukseen, sekä niiltä, jotka eivät ole osallistuneet tällaiseen koulutukseen. Ensimmäisessä kyselyssä kerättiin tietoa ICT- tuettuun koulutukseen osallistujilta. Kohderyhminä olivat maaseutualueiden PK -yritysten työntekijät ja mikroyritysten henkilöstö, kuten myös työttömät työnhakijat. Tulosten perusteella luotiin kouluttautujista profiili suhteuttaen ICT:n käyttöä heidän sosioekonomiseen taustaansa ja henkilökohtaisiin tavoitteisiinsa sekä koulutuksesta saatujen hyötyjen vaikutuksia heidän henkilökohtaiseen kehitykseensä. ICT:n tukemaan koulutukseen osallistujien voidaan nähdä ilmaisevan niitä koulutustarpeita, joita ICT:llä tuettuun koulutukseen kohdistuu. Toinen kysely suunnattiin samantyyppisiä ominaisuuksia edustaville henkilöille, jotka työskentelivät maaseutualueiden PK -yrityksissä tai etsivät työtä kyseisiltä alueilta, mutta eivät ole osallistuneet ICT:n tukemaan ammatilliseen täydennyskoulutukseen. Tämän kyselyn tarkoituksena oli määrittää ICT:n tukemaan koulutukseen kohdistuvat piilevät (latentit) tarpeet kuten tietoteknologian käyttömahdollisuus, mahdollisuus osallistua elinikäiseen oppimiseen sekä asenteet ja kulttuuri. Kyselytutkimukset ICT:n tukeman elinikäisen oppimisen hyödyntämisestä PK - yrityksissä, mikroyrityksissä sekä yrittäjien keskuudessa maaseutualueilla ovat osa Euracademy Observatory -projektia. Projektin tavoitteena on rakentaa systemaattista dokumentointia ICT:n tukemien opetusmenetelmien käytöstä maaseudun PK- ja mikroyritysten henkilöstön koulutuksessa Euroopassa. Vertailuaineistoa kerätään seitsemässä hankemaassa (Suomi, Kreikka, Unkari, Iso-Britannia, Saksa, Espanja ja Puola), ja se tullaan toistamaan säännöllisin aikavälein tietojen päivittämiseksi ja tarkentamiseksi. Tässä raportissa kuvataan kysyntää, mikä ICT:llä tuetulla koulutuksella tällä hetkellä on. Raporttia varten kootun aineiston pohjalta Euracademy Observatory tuottaa myös käyttäjätilastoja sekä rakentaa aiheeseen liittyvän internetpohjaisen tietopankin (ks. ICT tuetun koulutuksen kysyntää kuvaavan tiedon lisäksi Euracademy Observatory kerää aineistoa koulutuksen tarjonnasta, mitä kuvaa raportti Kysely koulutuksen järjestäjille (WP3.1.). 3

4 Kansalliset raportit yhdistetään yhteiseen vertailuraporttiin. Euracademy Observatory - projektin tulokset julkaistaan sähköisesti hankkeen web-sivuilla ja yhteenvetoraportti myös painettuna etenkin koulutusorganisaatioiden, hankkeen yhteistyökumppaneiden sekä päättäjien käyttöön. Euracademy Observatory - projekti rahoitetaan Leonardo da Vinci -ohjelmasta. 4

5 2. METODOLOGIA Tutkimuksen rakenne oli suunniteltu hyödyntämään kahta erilaista otantaryhmää, joista yksi koostuu, henkilöistä, jotka ovat osallistuneet ICT:n tukemaan elinikäiseen koulutukseen, ja toinen kontrolliryhmästä, johon kuuluvat ne jotka eivät ole osallistuneet koulutukseen. Näiden kahden erityyppisen vastaajaotannan tarkoitus oli saada tietoa niin olemassa olevista, kuin piilevistä tarpeista ja kysynnästä ICT:n tukemaa oppimista kohtaan. Euracademy Observatoryn hankepartnerit suunnittelivat yhdessä kyselylomakkeen, joka käännettiin eri kielille. Suomessa lomakkeesta muokattiin sähköinen kysely, jota lähetettiin sähköpostisaatteen mukana linkkinä. Suomessa otanta koulutukseen osallistujista kerättiin käyttämällä apuna aiempaa WP.3.1- kyselyä. Noin 40 sellaista koulutusorganisaatiota, jotka olivat osallistuneet koulutuksen järjestäjille suunnattuun kyselyyn, pyydettiin keväällä 2007 välittämään koulutuksen osallistujakyselyä kohderyhmään kuuluville opiskelijoilleen. Vastauksia palautui 66, joista 51 voitiin käyttää koulutukseen osallistuneet -aineistossa. Kontrolliryhmää lähestyttiin monella eri tavalla riittävän suuren osallistujamäärän varmistamiseksi. Yksi keskeinen metodi olivat puhelinhaastattelut joita suoritettiin osana Etelä-Pohjanmaan PK -yritysten koulutustarpeet - tutkimusta. Euracademy Observatory - tutkimuksen tärkeimmät kysymykset liitettiin tähän tutkimukseen ja vastauksia kerättiin käyttämällä järjestelmällisiä puhelinhaastatteluita. Puhelinhaastattelu toteutettiin Seinäjoen Ammattikorkeakoulun markkinointitutkimusyksikössä keväällä Tutkimuksen otanta valittiin satunnaisesti Etelä- Pohjanmaan PK -yrityksistä, joista yhteensä 500 haastateltiin. Vastanneiden yritysten merkittävyyden varmistamiseksi Euracademy Observatory -tutkimuksen kannalta vain niiden yritysten vastaukset, joissa oli töissä alle 10 henkilöä, valittiin mukaa Euracademy Observatoryn aineistoon. Sen lisäksi, että Etelä-Pohjanmaa on pien- ja mikroyritysvaltaista, ne Euroopan Unionin määrittelyn mukaan sijaitsevat kaikkia maaseutualueella, joten yhteensä 435 haastattelua ja yritystä hyväksyttiin kontrolliryhmään. Etelä-Pohjanmaan PK -yritysten koulutustarpeet -tutkimuksen lisäksi kontrolliryhmäkysely lähetettiin sähköisesti n. 250:lle maaseudun matkailu- ja luontoyritykselle. Myös muutamaa koulutuksen tarjoajaa, jotka eivät tarjonneet ICT:n tukemaa koulutusta, lähestyttiin ja heitä pyydettiin välittämään kyselyä eteenpäin opiskelijoilleen. Toukokuun loppuun mennessä tälle kohderyhmälle lähetetyistä kyselyistä oli palautunut 57 vastausta, joista 31 voitiin käyttää osana aineistoa Vastaajien profiili Koulutukseen osallistuneet Koulutukseen osallistuja -kyselyyn tuli yhteensä 66 vastausta. Vastaajista 83,3% oli osallistunut aiemmin täydennyskoulutukseen ja 77,3% oli osallistunut ICT:n tukemaan koulutukseen. Tässä raportissa vain ne vastaajat, jotka olivat ottaneet osaa ICT:n tukemaan koulutukseen, hyväksyttiin vastaajaryhmään. 5

6 Karkeasti arvioiden kaksi kolmasosaa (68%) vastaajista oli naisia ja kolmannes (32%) miehiä. Enemmällä kuin kahdella kolmasosalla (70%) vastaajista oli korkeampi tekninentai yliopistokoulutus, ja he asuivat tyypillisesti kaupungeissa ( asukasta) tai pienissä kaupungeissa ( asukasta). Puolet (50,0%) koulutukseen osallistuneista oli erikokoisten yritysten työntekijöitä. 27,3% vastaajista oli yrittäjiä (Taulukko 1.). Kontrolliryhmä 46,7 prosenttia 435 yrityksestä joita Etelä-Pohjanmaan PK -yritysten koulutustarpeet kyselyyn haastateltiin, oli yhden hengen työllistäviä yrityksiä. 43,0% työllisti kahdesta viiteen henkeä (yrittäjä mukaan luettuna). 57,0% aineiston 435 yrityksen henkilöstöstä ei ollut saanut mitään täydennyskoulutusta viimeisen vuoden kuluessa. 85,5% niiden, jotka olivat ottaneet osaa täydennyskoulutukseen, koulutus oli kestänyt kuukauden tai vähemmän. 87,6% haastatelluista yrityksistä mainitsi, että heidän henkilöstönsä ei ollut ottanut osaa ICT:n tukemaan koulutukseen. Tässä raportissa tästä eteenpäin ainoastaan vastaajat näistä 381 yrityksestä on esitetty osana kontrolliryhmää. 60,6% näiden yritysten henkilöstöstä ei ollut saanut mitään täydennyskoulutusta viimeisen vuoden aikana, 38,8% vastaajista mainitsi että heidän henkilöstönsä on ottanut osaa koulutukseen viimeisen vuoden kuluessa ja 0,5% vastaajista ei osannut sanoa. 54,4% kontrolliryhmää koskevista sähköpostikyselyyn vastaajista ei ollut ottanut osaa ICT:n tukemaan koulutukseen aiemmin. Tässä raportissa vain nämä vastaajat on esitetty osana kontrolliryhmää. Kontrolliryhmän vastaajat puhelinhaastatteluista olivat pääasiassa yrittäjiä tai yrityksen omistajia (95,8%). Loput 4,2% olivat muuta henkilökuntaa. 71,7% vastaajista oli miehiä ja 28,3% naisia. Suurin osa heistä oli vuotta vanhoja ja heillä oli toisen asteen ammatillinen koulutus tai korkeakoulututkinto (taulukko 1.) Sähköpostikyselyn kontrolliryhmä oli myös pääasiassa muodostunut yrittäjistä. Tässä ryhmässä suurin osa vastaajista oli naisia, kun taas puhelinhaastattelun kontrolliryhmässä vastaajat olivat enimmäkseen miehiä (taulukko 1.) 6

7 Koulutukseen osallistuneet (n=51) Kontrolliryhmä Etelä-Pohjanmaan PK-yritysten koulutustarpeet kyselystä (n=381) Ikä 35 tai alle 20,0% 15,3% 19,4% vuotta 78,0 82,3% 71,0% yli 65 vuotta 2% 2,4% 9,7% Koulutustausta Ei taustakoulusta 0% 0 % 0 % Peruskoulu 16,0% 20,6 % 3,4% Perustason ammatillinen tutkinto 16,0% 50,1 % 34,5 % Toisen asteen tai opistotason ammatillinen 40,0% 16,5 % 34,5 % tutkinto Korkeakoulu tai amk-tutkinto 30,0% 12,7 % 27,6 % Asuinpaikka Kylä max.2000 asukasta 10,4% -- 53,3 % Pieni kaupunki asukasta 25,0% -- 33,3 % Kaupunki asukasta 39,6% -- 10,0 % Suuri kaupunki yli asukasta 25,0% -- 3,3 % Internet-yhteys kotona Modeemi tai PSDN (hidas) 4,1% 6,5 % ISDN (hieman modeemia nopeampi) 2,0% 0 % Laajakaista tai ADSL (nopea) 83,7% 93,5 % Ei internet-yhteyttä käytössä kotona 10,2% 0 % Internet-yhteys työpaikalla Modeemi tai PSDN (hidas) 2,5% 5,8 % 4,0 % ISDN (hieman modeemia nopeampi) 2,5% 0,3 % 0 % Laajakaista tai ADSL (nopea) 92,5% 74,8 % 96,0 % Ei internet-yhteyttä käytössä työpaikalla 2,5% 15,2 % 0% En osaa sanoa -- 3,9 % -- Asemasi työmarkkinoilla (a) Työntekijä mikroyrityksessä (max.10 työntekijää) (b) Työntekijä pienyrityksessä (11-15 työntekijää) (c) Työntekijä keskisuuressa yrityksessä ( työntekijää) 11,4% 52,2% 3,3 % 4,5% 0 % 34,1% 13,3 % (d) Yrittäjä 27,3% 47,8% 60 % (e) Työtön 4,5% 6,7 % (f) Muu (ole hyvä ja tarkenna) 18,2% (opiskelijoita, työntekijä suuryrityksess ä) Kontrolliryhmä sähköpostikyselystä (n=31) 16,7 % Taulukko 1. Koulutukseen osallistuneiden, puhelinhaastatellun kontrolliryhmän sekä sähköpostikysely kontrolliryhmän profiilit Ongelmat kyselyä suoritettaessa 7

8 Sähköpostikyselyjen vastausprosentti oli suhteellisen alhainen vaikkakin koulutuksen järjestäjät suostuivat auttamaan kyselyn välittämisessä opiskelijoilleen. Kyselylomakkeet olivat ehkä hieman liian monimutkaisia ja vaikeita ymmärtää. Myös osa kysymyksistä ja vaihtoehdoista eivät olleet maakohtaisesti relevantteja. Tämän lisäksi aihe - ICT:n tukema koulutus - vaikutti vastaajista hieman vaikealta, erityisesti kontrolliryhmästä, vaikka sitä oli selitetty kyselyn ohessa lähetetyssä saatteessa. Melkein puolet sähköpostikyselyn kontrolliryhmän vastaajista ilmoitti ottaneensa osaa ICT:n tukemaan koulutukseen. Tämä viittaa siihen, että oikeaa vastaajaryhmää ei koulutuksen järjestäjien kautta onnistuttu tavoittamaan. Eikä sähköpostikysely ole välttämättä paras tapa saavuttaa myöskään tämän tutkimuksen kontrolliryhmää. Yhteistyö Etelä-Pohjanmaan PK -yritysten koulutustarpeet -kyselyn kanssa osoittautui tehokkaaksi tavaksi kerätä tietoa. Kuitenkin se, että kontrolliryhmäkyselylomaketta oli muutettu sen jälkeen kun puhelinhaastattelut olivat alkaneet, aiheutti joitakin ongelmia tulosten tulkinnassa ja kahden eri kontrolliryhmän vastausten yhdistämisessä, mikä oli alkuperäinen tarkoitus. Vertailtaessa koulutuksen saajia ja kontrolliryhmien profiileja, voidaan sanoa että yrittäjät ovat yliedustettuina kontrolliryhmässä johtuen lähinnä kontrolliryhmän kyselymetodeista. Myös suurimman osan kontrolliryhmän vastaajista ollessa pienten kylien asukkaita, asuvat koulutuksen saajat useimmiten pienissä kaupungeissa. Asuinpaikkaa arvioitaessa täytyy kuitenkin pitää mielessä, että sähköpostikysely kontrolliryhmälle lähetettiin pääasiassa maaseudun matkailuyrityksille. 8

9 3. TULOKSET 3.1. Koulutukseen osallistuneet Koulutukseen osallistunut ryhmä ei ollut kovin suuri (n=51), mikä tulee muistaa tehtäessä johtopäätöksiä tuloksista. Kaikki vastaajat koulutuksensaajaryhmässä olivat osallistuneet ICT:n tukemaan koulutukseen Tietoa koulutuksesta Vastaajia pyydettiin kertomaan heidän edellisestä ICT:n tukemasta kurssistaan. Suurin osa ICT:n tukemasta koulutuksesta liittyi liiketoimintataitojen tai ATK- taitojen kehittämiseen (taulukko 2.). Muut aiheet joita oli mainittu, liittyivät usein vastaajan ammatilliseen sektoriin esim. venäjän kieleen tai pedagogiikkaan. Tyypillisesti koulutus kesti kauemmin kuin kolme kuukautta (taulukko 3.) Mikä seuraavista parhaiten % n kuvaa suorittamasi kurssin aihepiiriä? Liiketoimintataidot 40,0 % 20 Tietotekniikkataidot 18,0% 9 Tekniset taidot 10,0% 5 Muu 32,0% 16 Yht. 100% 50 Taulukko2. Koulutuskurssien aiheet joihin vastaajat ovat viimeksi osallistuneet Kuinka kauan kesti % n viimeisin kurssi mihin otit osaa? Kuukauden 8,0% 4 Enemmän kuin kuukauden, 2,0% 1 alle kaksi kuukautta Enemmän kuin kaksi 4,0% 2 kuukautta, alle kolme kuukautta Enemmän kuin kolme 86,0% 43 kuukautta Yht. 100,0% 50 Taulukko 3. Viimeisimmän koulutuksen kesto johon vastaajat osallistuivat ICT:n tukeman koulutuksen kustannukset kattoivat kokonaan vastaajat itse, heidän työnantajansa tai se oli kokonaan julkisin varoin tuettua. Monet kursseista olivat myös katettu osittain vastaajien tai heidän työnantajiensa taholta sekä osittain julkisin varoin (Taulukko 4). 9

10 Kuka kattoi opiskelusta % n aiheutuneet kustannuskset? Työnantaja 25,5 % 13 Minä itse 45,1% 23 Julkisin varoin tuettu 23,5% 12 Muu 5,9% 3 Yht. 100% 51 Taulukko 4. Koulutuskurssien rahoituslähteet. Suurin osa vastaajista ilmoittautui kursseille itse (taulukko 5). Joissakin tapauksissa myös työviranomaiset hoitivat ilmoittautumisen. Tyypillisesti vastaajat saivat kursseista kansallisesti tunnustetun pätevöitymisen tai koulutusorganisaation todistuksen, mikä oli osa laajempaa pätevöitymistä (taulukko 6.) Vastauksia tarkasteltaessa tulee muistaa, että suurin osa vastaajista otti osaa verrattain pitkäkestoisiin kursseihin. Millä tavoin ilmoittauduit % n kurssille? Ilmoittauduin itse 84,3% 43 Minuun otettiin yhteyttä 5,9% 3 koulutusorganisaatiosta, joka hoiti ilmoittautumisen Työnantajani ilmoitti minut 7,8% 4 Muulla tavoin (miten) 2,0% 1 Yht. 100% 51 Taulukko 5. Kurssi-ilmoittautumisen toteutustavat Minkälaisen todistuksen sait suorittamastasi kurssista? Tunnustettu kansallinen pätevöityminen tai todistus Tunnustettu kansainvälinen pätevöityminen tai todistus Koulutusorganisaation oma todistus kurssin suorittamisesta, joka on samalla myös osa laajempaa koulutuskokonaisuutta Koulutusorganisaation oma todistus kurssin suorittamisesta Valittu Ei valittu/puuttuu 35,3 % (n=18) 64,7% (n=33) 2,0% (n=1) 98,0% (n=50) 47,1% (n=24) 52,9% (n=27) 3,9 % (n=2) 96,1 % (n=49) Ei lainkaan todistusta 9,8 % (n=5) 90,2% (n=46) Taulukko 6. Kursseista saatujen todistusten tyypit. Taulukko 6. Kursseista saatujen todistusten tyypit Koulutuksen toteutuksen tavat Koulutuksen osallistujaryhmältä kysyttiin myös heidän viimeksi osallistumiensa kurssien toteutustavoista. Tyypillisesti koulutus tapahtui joko koulutusorganisaation tarjoamissa tiloissa, kotona tai molemmissa.(taulukko 7). 10

11 Missä koulutus Valittu Ei valittu/puuttuu pääasiassa toteutettiin? Työpaikallani 7,8 % (n=4) 92,2% (n=47) Muissa työnantajan 2,0% (n=1) 98,0% (n=50) järjestämissä tiloissa Koulutusorganisaation 70,6% (n=36) 29,4% (n=15) tiloissa Kotonani 19,6% (n=10) 80,4% (n=41) Yhteiskunnan tarjoamissa 11,8% (n=6) 88,2% (n=45) tiloissa Muissa tiloissa 6% (n=3) 9540% (n=48) Taulukko 7. Tilat joissa ICT:n tukemaan koulutukseen osallistuttiin Suurin osa ICT:n tukemista kursseista oli toteutettu käyttämällä monimuoto-opetusta (taulukko 8.). Tyypillisiä kursseilla käytettäviä työkaluja olivat erityisesti Internet - pohjaiset työkalut. Joitakin oppimisympäristöjä, kuten First Class, Oppinetti ja Verkkosalkku, mainittiin myös nimeltä. Joillakin kursseilla oli mainittu käytettäväksi internetissä toteutettuja videoneuvotteluja, mutta yksikään vastaajista ei maininnut puhelimitse toteutettavia keskustelutapaamisia (taulukko 9.) Miten kuvailisit kurssin % n suoritustapaa? Etäopiskelua itsenäisesti 3,9% 2 Etäopiskelua tutorin 2,0% 1 avustuksella Monimuoto-opiskelua 86,3% 44 (etäopiskeluna ja lähiopiskeluna) Lähiopiskeluna hyödyntäen 7,8% 4 samalla digitaalisia oppimateriaaleja Yht. 100% 51 Taulukko 8. ICT:n avulla toteutettujen kurssien toteutustapa Millä tavoin tieto- ja viestintäteknologiaa hyödynnettiin koulutuksessa? Internetissä toimivat työkalut Verkko-opiskeluympäristöjä (esim. WebCT, Moodle;muu, mikä) Verkkosivuja, joilta voi ladata mm. materiaalia (dokumentit, artikkelit jne.) Sähköpostia Puhelinkonferensseja Chat- palveluita ja keskustelupalstoja Sähköinen materiaali CD-ROMs, DVDs, videot tai % vastaajista valitsi vaihtoehdon 60,8% (n=31) 80,4% (n=41) 5,9% (n=3) 15,7% (n=8) 17,6% (n=9) 11

12 ääninauhat Puhelin Puhelinkonferenssit Tutorointi puhelin avulla TV Opetusohjelmat Muut 0,0 % (n=0) 11,8 % (n=6) 15,7% (n=8) 10,0% (n=5) Taulukko 9. Työkalut joita ICT:n tukemassa koulutuksessa on käytetty Koulutukseen osallistumisen motivaatio Suurin osa vastaajista ilmoitti odottaneensa ICT:n tukemalta kurssilta mahdollisuutta saada tietoa aiheesta joka heitä kiinnostaa. Yksi kolmesta vastaajasta (yhdeksäntoista 51:stä) mainitsi myös odottavansa kurssin olevan hyödyllinen työpaikan löytämisessä ja auttavansa heitä jatkamaan nykyisessä työssään. Kuinka oletit etukäteen hyötyväsi edellisestä täydennyskoulutuksestasi/kurssistasi? Se voisi auttaa minua saamaan työpaikan/jatkamaan paremmin nykyisessä työssäni Arvelin, että se voisi auttaa saamaan ylennyksen Arvelin, että se voisi auttaa minua saamaan palkankorotuksen Arvelin että se voisi auttaa minua hakemaan uutta, parempaa työpaikkaa Osallistuin omasta henkilökohtaisesta kiinnostuksestani ja kehittääkseni itseäni En odottanut koulutuksen olevan erityisen hyödyllinen valittu, n Taulukko 10. ICT:n tukemasta koulutuksesta odotetut hyödyt. Varsinaiset saadut hyödyt poikkesivat hieman ennalta odotetuista. Kuitenkin, suurin osa vastaajista ilmoitti, että he kokivat saaneensa tietoa henkilökohtaisesti mielenkiintoisista aiheista. Koulutus myös auttoi vastaajia saamaan tai hakemaan parempaa työtä. (taulukko 11). Kuinka todellisuudessa hyödyit kurssista? Se auttoi minua saamaan työpaikan/jatkamaan paremmin nykyisessä työssäni Sain ylennyksen nykyisessä työssäni Sain palkankorotuksen koulutuksesta hankkimani osaamisen johdosta Koulutus auttoi minua hakemaan uutta, parempaa työpaikkaa Osallistuin omasta henkilökohtaisesta valittu %, n 23,5% (n=12) 0% (n=0) 0% (n=0) 19,6% (n=10) 60,8% (n=31) 12

13 kiinnostuksestani, pystyin kehittämään itseäni Koulutuksesta ei ollut juurikaan hyötyä Muita hyötyjä 9,8% (n=5) 12,0% (n=6) Taulukko 11. ICT:n tukemista kursseista saadut hyödyt. Melkein kaikki vastaajista (95,9%) ilmoittivat olevansa halukkaita osallistumaan koulutukseen uudelleen. Vain 4,1% ilmoitti että he eivät todennäköisesti enää osallistu ICT:n tukemaan koulutukseen. Syyksi he mainitsivat koulutuksen olevan hyödytöntä ja että heidän täytyy keskittyä työntekoon ennen kuin pystyvät osallistumaan seuraavaan kurssiin. Kuitenkaan nämä kommentit eivät kohdistuneet koulutusmenetelmään, vaan täydennyskoulutukseen yleensä. Suurin osa koulutusorganisaatioista ei nähnyt ICT:n tukemaa koulutusta liian kalliina. He Vastaajat kokivat myös, että heillä oli tarpeeksi osaamista ICT:n käyttöön opiskelussa sekä hyvät mahdollisuudet käyttää tarvittavia laitteita koulutuksen aikana. Yleisesti ottaen vastaajat olivat sitä mieltä, että ICT:n tukema koulutus on heille motivoivampaa kuin perinteinen koulutus, ja he myös korostivat sen joustavuutta. Lähes puolet vastaajista (48,8%) kuitenkin koki, että ICT:llä tuettu opiskelu vie odotettua enemmän aikaa (taulukko 12.). Arvioi kokemuksesi mukaan seuraavia Samaa mieltä Eri mieltä väittämiä liittyen tieto-ja viestintäteknologian avulla toteutettuun koulutukseen Koulutuksen hinta oli liian korkea 19,5 % (n=8) 80,5 % (n=33) Minulla oli tarpeeksi mahdollisuuksia saada 95,7% (n=44) 4,3 % (n=2) käyttööni koulutuksessa tarvittavat tietotekniset välineet (tietokone, ohjelmat, internet yhteys jne..) Minulla ei ollut tarpeeksi ATK-osaamista 7,0% (n=3) 93,0 % (n=40) kurssin menestyksellistä suorittamista varten Tieto- ja viestintäteknologiset työkalut 88,1% (n=37) 11,9% (n=5) tekivät oppimisen helpommaksi Tieto- ja viestintäteknologian avulla 48,8% (n=21) 51,2% (n=22) toteutettu koulutus vei enemmän aikaa kuin arvioin etukäteen Koulutusorganisaatiolla oli hyvä tukipalvelu 77,5% (n=31) 22,5% (n=9) osallistujille Tieto- ja viestintäteknologiset työkalut 77,5% (n=31) 22,5% (n=9) säästivät aikaa koulutuksessa Minulle oli motivoivampaa osallistua tieto- ja 79,5% (n=35) 20,5% (n=9) viestintäteknologian avulla toteutettuun koulutukseen kuin perinteisin menetelmin toteutettuun Tieto- ja viestintäteknologian avulla toteutetun koulutuksen keskeisin hyöty verrattuna perinteisiin menetelmiin oli koulutusajankohdan joustavuus (ei tiettyjä osallistumisaikoja) 92,9% (n=39) 7,1% (n=3) Taulukko 12. Koulutukseen osallistuneiden mielipiteet ICT:n tukemaan koulutukseen liittyvistä väitteistä.. 13

14 3.2. Kontrolliryhmä Kontrolliryhmä oli jaettu kahteen eri ryhmään vastaajien aiempien täydennyskoulutuskokemusten perusteella. Tämä oli tehty, osallistumattomuuden syyt ovat yleensä hyvin moninaiset ja tässä tutkimuksessa oli tarpeellista määrittää ICT:n tukemaa koulutusta koskevat asenteet, koulutuksen potentiaali sekä rooli vastaajien keskuudessa tarkemmin. Kumpikaan kontrolliryhmä ei ollut aiemmin osallistunut ICT:n tukemaan koulutukseen. Etelä-Pohjanmaan PK-yritysten koulutustarpeet -kyselystä saadussa kontrolliryhmäaineistossa ei ollut merkittävää tilastollista eroa kahden eri ryhmän välillä (taulukko 13.) Kontrolliryhmä: Etelä-Pohjanmaan PKyritysten koulutustarpeet Henkilöt jotka ovat osallistuneet koulutukseen viimeisen vuoden aikana Henkilöt jotka eivät ole osallistuneet koulutukseen viimeisen vuoden aikana Sukupuoli Miehet 65,5 % (n=97) 76,2% (n=176) Naiset 34,5% (n=51) 23,8% (n=55) Ikä alle 35 vuotta 15,8 % (n=23) 15,2% (n=35) vuotta 83,6% (n=122) 81,4% (n=188) yli 65 vuotta 0,7% (n=1) 3.5% (n=8) Koulutustausta Ei taustakoulusta 0 0 Peruskoulu 13,9% (n=20) 25,1% (n=56) Perustason ammatillinen tutkinto 50,0% (n=72) 50,2% (n=112) Toisen asteen tai opistotason ammatillinen 18,8% (n=27) 14,8% (n=33) tutkinto Korkeakoulu tai amk-tutkinto 17,4% (n=25) 9,9% (n=22) Internet-yhteys työpaikalla Modeemi tai PSDN (hidas) 5,4% (n=8) 6,1% (n=14) ISDN (hieman modeemia nopeampi) 0,0% (n=0) 0,4% (n=1) Laajakaista tai ADSL (nopea) 78,0% (n=115) 72,7% (n=168) Ei internet-yhteyttä kotona 14,2% (n=21) 16,0% (n=37) En osaa sanoa 2,7 % (n=4) 4,8% (n=11) Asema työmarkkinoilla (a) työntekijä mikroyrityksessä (max.10 työntekijää) 2,0% (n=2) 5,6% (n=13) (b) työntekijä pienyrityksessä (11-15) (c) työntekijä keskisuuressa yrityksessä ( työntekijää) (d) Yrittäjä 98,0% (n=145) 94,4% (n=218) (e) työtön (f) muu Taulukko 13. Kontrolliryhmien profiilit edellisen koulutuksen perusteella. Tiedot Etelä-Pohjanmaan PKyritysten koulutustarpeet kyselystä. 14

15 Etelä-Pohjanmaan PK -yritysten koulutustarpeet -kyselyssä ilmaistujen potentiaalisten koulutustarpeiden laajuus oli suuri, ja monet ilmoittivat useamman kuin yhden osaalueen. Tässä avoimessa kysymyksessä koulutuksen toteutuksen tapaa ei oltu määritelty. Yhteensä 381 PK- yritystä vastasi. Koulutustarpeista liikkeenjohtoon liittyvät taidot korostuivat vastauksissa, koska. 134 vastauksessa viitattiin tähän aiheeseen liittyviin asioihin. Tietoteknisten taitojen kehittämistä tarvitsi 58 vastaajaa; 24 koulutustarpeet liittyivät teknisiin kykyihin ja 86 vastaajaa ilmaisi muita koulutustarpeita. 216 vastaajaa ilmoitti, ettei heidän organisaatiossaan ollut koulutustarvetta tai että he eivät tienneet jos sellaisia oli. Liiketoimintakykyjen alueella koulutusta kaivattiin eniten liittyen markkinointi- ja myyntitaitoihin, asiakaspalveluun ja asiakassuhteiden hallintaan sekä kirjanpitoon. Myös tarvetta johtamistaitoihin liittyvälle koulutukselle tai yleensä johdon koulutukselle ilmeni samoin kuin tiimityöskentelykoulutukselle sekä yhteistyö-, vuorovaikutus- ja kehityskeskustelukoulutuksille. Muutaman vastaajan mielestä koulutustarpeita esiintyy myös yleisessä yritystoiminnan hallinnassa, verotuksessa, omistajanvaihdossa ja lainsäädännössä, kuten säädöksissä työajoista, palkanmaksusta sekä kansainvälisestä kaupasta. Suurin osa vastauksista koski ICT -taitoja. Tarkemmissa vastauksissa ICT -taidot oli eritelty koskemaan ohjelmointia, web-sivujen tekemistä, tiettyjen ohjelmistojen käyttöä jne. Liiketoimintaosaamiseen liittyen ICT -taitoja mainittiin tarvittavaksi myös kirjanpidossa, myynnissä ja laskutuksessa ja varastojen sekä materiaalien hallinnassa. Teknisten taitojen ryhmään mukaan luettiin koulutustarpeet, jotka liittyivät esim. taloudelliseen ajamiseen, erityisajokorttien suorittamiseen, hitsaukseen tulityöhön tai vastaavaan. Koska vastaukset olivat useasti hyvin yleisellä tasolla, ei ollut helppoa sanoa mitkä koulutustarpeet ovat varsinaisesti teknisiä tai mitkä pystyttäisiin lukemaan osaksi ryhmää muu. Tässä kategoriassa tarpeet esim. kieltenopetusta kohtaan oli yleensä esitetty lyhyesti yhdellä maininnalla. 61,3% kontrolliryhmän vastaajista oli aiemmin osallistunut täydennyskoulutukseen. 38,7 prosentilla ei ollut aiempaa täydennyskoulutuskokemusta. Näiden kahden eri vastaajaryhmän välillä oli eroja, mutta otantakoko on liian pieni yleistysten tekemiseen (taulukko 14.) Tästä huolimatta, ryhmässä joka oli aiemmin osallistunut koulutukseen, oli huomattavasti enemmän naisia. Ero oli myös tilastollisesti merkittävä (p=0,027). Tämä saattaa viitata naisten olevan aktiivisempia osallistumaan täydennyskoulutukseen, mutta kuten mainittu, pienillä vastaajamäärillä johtopäätösten tekemisessä täytyy olla varovainen. Kontrolliryhmä sähköpostikyselystä Henkilöt jotka ovat aiemmin osallistuneet koulutukseen (n=19) Henkilöt jotka eivät aiemmin ole osallistuneet koulutukseen (n=12) Sukupuoli Mies 26,3 % (n=5) 66,7 % (n=8) Nainen 73,7 % (n=14) 33,3 % (n=4) Ikä 35 tai alle 10,5 % (n=2) 33,3 % (n=4) vuotta 78,9 % (n=15) 58,3 % (n=7) yli 65 vuotta 10,5 % (n=2) 8,3 % (n=1) Koulutustausta 15

16 Ei taustakoulutusta 0 % 0 % Peruskoulu 5,9 % (n=1) 0 % Perustason ammatillinen tutkinto 17,6 % (n=2) 58,3 % (n=5) Toisen asteen tai opistotason 35,3 % (n=6) 33,3 % (n=4) ammatillinen tutkinto Korkeakoulu tai amk-tutkinto 41,2 % (n=7) 8,3 % (n=1) Asuinpaikka Kylä max.2000 asukasta 55,6 % (n=10) 50,0% (n=6) Pieni kaupunki asukasta 22,2 % (n=4) 50,0% (n=6) Kaupunki asukasta 16,7 % (n=3) 0% Suuri kaupunki yli asukasta 5,6 % (n=1) 0% Internet yhteys kotona Modeemi tai PSDN (hidas) 5,3 % (n=1) 8,3 % (n=1) ISDN (hieman modeemia nopeampi) 0% 0% Laajakaista tai ADSL (nopea) 94,7% (n=18) 91,7% (n=11) Ei internet-yhteyttä kotona 0% 0% Internet yhteys työpaikalla Modeemi tai PSDN (hidas) 6,7 % (n=1) 0% ISDN (hieman modeemia nopeampi) 0% 0% Laajakaista tai ADSL (nopea) 93,3 % (n=14) 100% (n=10) Ei internet-yhteyttä työpaikalla 0% 0% En osaa sanoa 0% 0% Asema työmarkkinoilla (a) työntekijä mikroyrityksessä (max.10 työntekijää) 0 % 8,3 % (n=1) (b) työntekijä pienyrityksessä (11-15) 0 % 0 % (c) työntekijä keskisuuressa yrityksessä ( työntekijää) 16,7 % (n=3) 8,3 % (n=1) (d) Yrittäjä 50,0 % (n=9) 75,0% (n=9) (e) työtön 11,1 % (n=2) 0% (f) muu 22,2 % (n=4) 8,3 % (n=1) Taulukko14. Vastaajaryhmien profiilit vastaajien aiempien koulutuskokemusten perusteella. Tiedot sähköpostikyselystä Täydennyskoulutusta aiemmin saanut ryhmä 90,4% yrittäjistä, jotka olivat osallistuneet täydennyskoulutukseen (haastateltu osana Etelä-Pohjanmaan PK -yritysten koulutustarpeet -tutkimusta) vuonna 2006, olivat osallistuneet myös lyhytaikaiseen koulutukseen, jonka kesto oli alle kuukausi. 5,8% osallistui kuukaudesta kahteen kestävään koulutukseen, ja vain 3,8% yli kolme kuukautta kestäneeseen koulutukseen. Taulukossa 15 on esitetty näiden yritysten arvioitujen koulutuspäivien määrä vuonna Koulutuspäivät per yritys vuonna 2006 Koulutuspäivät per henkilö vuonna 2006 Koulutuspäivät per yrittäjä 2006 Työpäiviä, keskiarvo Työpäiviä, mediaani 10,62 5,00 5,74 2,50 8,94 3,00 Taulukko 15. Saadun koulutuksen määrä viime vuonna (2006) 16

17 66,2% vastaajista jotka olivat osallistuneet täydennyskoulutukseen, ilmoittivat että he tai heidän henkilökuntansa tulevat osallistumaan koulutukseen jälleen seuraavana vuonna. Vain 14,2% näki, että he itse tai heidän henkilökuntansa eivät tule osallistumaan minkäänlaiseen täydennyskoulutukseen seuraavan vuoden aikana. Ero oli myös tilastollisesti merkittävä (p<0,001) (taulukko 21.) Tulokset kontrolliryhmän sähköpostikyselystä osoittavat, että suurin osa henkiöistä, jotka ovat osallistuneet aiemmin koulutukseen, ovat osallistuneet enemmän kuin viiteen kurssiin. Kuinka moneen % vastaajista jatkokoulutukseen olet osallistunut valmistumisesi jälkeen? yhteen 26,3% (n=5) ,8% (n=3) ,3% (n=5) yli 10 31,6% (n=6) yht. 100,0% (19) Taulukko 16. Osallistuminen aiempiin koulutuksiin. Tiedot sähköpostikyselystä.. Aiemmat koulutuskurssit liittyivät joko liiketoimintaosaamiseen (22,2%), ICT -taitoihin (27,8%) tai muihin aiheisiin (50,0%) liittyen lähinnä erityisvaatimuksiin jossakin tietyssä liiketoimintasektorissa. Tyypillisesti koulutukset olivat joko erittäin lyhyitä (47,4%) tai kestivät kauemmin kuin 3 kuukautta (47,4%). Opiskelijat itse kattoivat suurimman osan koulutuksen kustannuksista, mutta koska useat vastaajista olivat yrittäjiä, osan kustannuksista voidaan katsoa ohjautuvan työnantajalle (taulukko 17). Kuka korvasi koulutuksesta aiheutuneet % vastaajista kustannukset? Työnantajani 16,7 % Minä itse 44,4 % Koulutus oli kokonaan tuettu julkisin varoin 22,2 % Muu taho 16,7 % Yht. 100,0% Taulukko 17. Vastaukset kysymykseen Kuka korvasi koulutuksesta aiheutuneet kustannukset? Tiedot sähköpostikyselystä. Suurin osa vastaajista (78,9%) ilmoittautui kursseille itse. Tyypillisesti he saivat kurssin jälkeen ainoastaan organisaation oman todistuksen tai sertifikaatin suoritetusta kurssista, tai todistuksen joka oli osa laajempaa kansallista pätevöitymistä (taulukko18). Minkälaisen todistuksen sait suorittamastasi % vastaajista kurssista? Tunnustettu kansallinen pätevöityminen tai 22,2 % todistus Tunnustettu kansainvälinen pätevöityminen tai 11,1 % todistus Koulutusorganisaation oma todistus kurssin 38,9 % suorittamisesta, joka on samalla osa laajempaa koulutuskokonaisuutta Koulutusorganisaation oma todistus kurssin 38,9 % 17

18 suorittamisesta Ei lainkaan todistusta 27,8 % Yht. 100,0% Taulukko 18. Koulutuskursseilta saadut todistukset. Tiedot sähköpostikyselystä Suurimmat hyödyt, mitä vastaajat ilmoittivat saaneensa koulutuksesta, olivat heidän oman henkilökohtaisen mielenkiinnon kohteensa edistäminen ja henkilökohtainen kasvu. Muutama vastaaja mainitsi mahdollisuudesta hakea uutta, parempaa työtä. Lisäksi muutama vastaaja koki että koulutus ei ollut heille hyödyllistä (taulukko 19.) Kuinka todellisuudessa hyödyit kurssista % vastaajista valitsi Se auttoi minua saamaan työpaikan/jatkamaan 5,3 % paremmin nykyisessä työssäni Sain ylennyksen nykyisessä työssäni 0% Sain palkankorotuksen koulutuksesta 5,3 % hankkimani osaamisen avulla Koulutus auttoi minua hakemaan uutta, 10,5 % parempaa työpaikkaa Osallistuin omasta henkilökohtaisesta 68,4 % kiinnostuksestani Koulutuksesta ei ollut juurikaan hyötyä 10,5 % Muu 0% Taulukko 19. Hyödyt mitä kontrolliryhmän vastaajat joilla oli aiempaa jatkokoulutuskokemusta, kokivat saaneensa. Tiedot sähköpostikyselystä. Kuitenkin suurin osa vastaajista, jotka vastasivat tähän kysymykseen (88,2%), olivat halukkaita osallistumaan täydennyskoulutukseen uudelleen tulevaisuudessa. Olisitko kiinnostunut osallistumaan uudelleen tieto-ja viestintäteknologian avulla toteutettuun täydennyskoulutukseen? Kyllä 88,2 % Ei 11,8 % Yht. 100,0% % vastaajista, joilla aiempaa jatkokoulutuskokemusta Taulukko 20. Halu ottaa osaa uudelleen koulutukseen. Tiedot sähköpostikyselystä. Ne, jotka eivät olleet halukkaita osallistumaan täydennyskoulutukseen enää tulevaisuudessa, ilmoittivat syyksi työkiireistä johtuvan ajan puutteen Vastaajat jotka eivät olleet osallistuneet täydennyskoulutukseen aiemmin Etelä-Pohjanmaan PK -yritysten koulutustarpeet -kontrollitutkimuksessa haastatelluista yrittäjistä 60,6% ei ollut osallistunut koulutukseen viimeisen vuoden aikana. Heistä 67,5% ei uskonut osallistuvansa koulutukseen myöskään seuraavana vuonna. Heidän tulevaan koulutukseen osallistumisnäkymät olivat selvästi alhaisempia kuin niiden yrittäjien jotka olivat jo osallistuneet koulutukseen. Ero oli myös tilastollisesti merkittävä (p<0,001). Tuleeko henkilökuntanne jäsenet osallistumaan jatkokoulutukseen ensi vuoden aikana (2007)? Henkilöt, jotka ovat osallistuneet jatkokoulutukseen Henkilöt, jotka eivät ole osallistuneet jatkokoulutukseen 18

19 Kyllä 66,2 % (n=98) 19,0% (n=44) Ei 19,6 % (n=29) 67,5% (n=156) En osaa sanoa 14,2 % (n=21) 13,4 % (n=31) Yht. 100,0% (n=148) 100,0% (n=231) Taulukko 21. Kontrolliryhmän tulevaisuuden koulutusaktiivisuus riippuen aiemmasta koulutuksesta. Tiedot Etelä-Pohjanmaan PK-yritysten koulutustarpeet kyselystä Kontrollikyselyn vastaajaryhmä, joka ei ollut osallistunut koulukseen aiemmin, oli erittäin pieni (n=10). Tämä täytyy pitää mielessä analysoitaessa tuloksia, joita parhaimmillaankin voi pitää ainoastaan suuntaa-antavina. Sähköpostikyselyn vastaajaryhmän tulokset osoittavat, että kaksi kolmasosaa (63,6%) vastaajista jotka eivät olleet osallistuneet aiemmin täydennyskoulutukseen, ovat harkinneet jonkinlaiseen koulutukseen osallistumista. Aihepiirit joita oli mainittu, olivat liiketoimintataidot sekä ICT -taidot. Noin puolet (55,6%) olivat kiinnostuneet koulutukseen osallistumisesta tässä työuransa vaiheessa. Suurimpana esteenä osallistumiselle oli mainittu seuraavat Minulla ei ole aikaa työkiireiden takia (n=7) Minulla ei ole aikaa perhesyiden takia (n=4) Se on liian kallista (n=3) Minulla ei ole tietoa koulutuksista (n=2) Minun täytyisi matkustaa liian kauas osallistuakseni (n=1) Merkittävimpinä hyötyinä vastaajat uskoivat, että toiset ihmiset heidän asemassaan saavuttaisivat seuraavia asioita: He voivat edistää omaa henkilökohtaisen kiinnostuksen kohdettaan(n=10) Se auttaa heitä saamaan paremman työn/jatkamaan paremmin nykyisessä työssään (n=9) Se auttaa heitä saamaan palkankorotuksen (n=2) Se auttaa heitä hakemaan parempaan työhön (n=2) Se auttaa heitä saamaan ylennyksen heidän nykyisessä työssään (n=1) He eivät hyödy pelkästä koulutuksesta (n=1) Vastaajat eivät uskoneet kovinkaan laajasti, että täydennyskoulutus auttaisi heitä saamaan palkankorotuksen tai ylennyksen tai että se auttaisi heitä jatkamaan paremmin nykyisessä työssään. Toisaalta he kuitenkin olivat yksimielisiä siitä, että täydennyskoulutus tulevaisuudessa tulee auttamaan heitä uuden työpaikan saamisessa ja auttaa nykyisen työn jatkamisessa Näkökulmia ammatillisen koulutuksen jatkamiseen ICT:n tukemin keinoin Ryhmä joka on saanut aiemmin täydennyskoulutusta Etelä-Pohjanmaan PK -yritysten koulutustarpeet -kontrolliryhmäaineiston perusteella, 35,1% vastaajista arvioi henkilökuntansa osallistuvan ICT:n tukemaan koulutukseen 19

20 seuraavien 3 vuoden kuluessa. Kahden eri ryhmän välillä oli myös tilastollisesti merkittävä ero (p= 0,006). Henkilöt, jotka olivat osallistuneet jonkinlaiseen täydennyskoulutukseen aiemmin, näkivät todennäköisempänä osallistumisensa ICT:n tukemaan koulutukseen myös tulevaisuudessa (taulukko 23.) Pyydettäessä vastaajia tarkentamaan, millaista tämän ICT:n tukeman koulutuksen tulisi olla, heillä oli ongelmia arvioida asiaa. Seuraavanlaiset vastaukset nousivat esille: Ei osaa sanoa vielä (n=14) Yhdistettyä oppimista, teoriaa internetissä, käytäntöä työpaikalla, henkilökohtaisia kontakteja muihin osanottajiin (n=13) Kauppaa ja hallintoa (mukaan luettuna markkinointi) (n=7) Muita erityisiä aiheita (esim. ICT, ravintolalainsäädäntö, lääketiede) (n=7) Jos sopiva koulutus tai kurssi on tarjolla (n=6) Omaan ammattiin liittyvää (n=5) Vastaajille oli vaikeaa myös arvioida PK- yrityksille ja yrittäjille suunnatun ICT:n tukeman koulutuksen ongelmia: Ei osaa sanoa (n=57) Ajan puute (n=23) Ei sopivaa liiketoimintasektorille, käytännön harjoittelun puute (n=13) Infrastruktuurin puute (n=10) ICT:n tukema koulutus on liian etäistä, henkilökohtaisen vuorovaikutuksen puute (n=9) ICT -osaamisen puute (n=9) Ei kiinnostusta/motivaatiota (n=8) Ei tarpeeksi tietoa mahdollisuuksista sekä sopivien kurssien löytämisen vaikeus (n=8) Yrittäjien ikä (n=2) Ei merkittäviä ongelmia (n=1) Sähköpostikyselyn mukaan, 76,5% vastaajista jotka olivat ottaneet osaa täydennyskoulutukseen olivat kuulleet ICT:n tukemasta koulutuksesta. 75,0% ilmoitti että heitä kiinnostaisi osallistua ICT:n tukemaan koulutukseen. Syinä he mainitsivat mm. mahdollisuuden päivittää helposti tietojaan ilman matkustamista sekä joustavan oppimissysteemin. Myös mahdollisuus saada uusia sosiaalisia kontakteja osallistumisen kautta mainittiin. Yleisesti ottaen tämä ryhmä näki, ettei ICT- taitoihin tai infrastruktuuriin liittynyt mitään ongelmia, jotka estäisivät ICT:n tukemien kurssien toteuttamista. Kuitenkin vain noin kolmannes näki ICT:n tukeman koulutuksen motivoivampana kuin perinteisten koulutusmetodien (taulukko 22.). He myös näkivät että ICT:n tukema koulutus vie enemmän aikaa kuin ihmiset etukäteen arvelevat (73,3%) 20