Katsaus MANNER-SUOMEN ESR-OHJELMAN TOTEUTUKSEEN

Transkriptio

1 Katsaus MANNER-SUOMEN ESR-OHJELMAN TOTEUTUKSEEN

2 Tähän julkaisuun on koottu keskeisiä tietoja pääosin Manner-Suomen ESR-ohjelman vuosikertomuksesta Vuosikertomus löytyy kokonaisuudessaan osoitteesta Rahoitustiedot kuvaavat tilannetta ja indikaattoritiedot tilannetta. Julkaisu sisältää tiiviitä kuvauksia ESR-osarahoitetuista hankkeista. Lisätietoa hankkeista löytyy hankenimen ja S-alkuisen hankenumeron perusteella rakennerahastoohjelmien seurantajärjestelmän tietopalveluosiosta osoitteesta Toimitus: Valokuvat: Taitto: Manner-Suomen ESR-ohjelman sihteeristö Jaana Ahlbäck ja Sirpa Liljeström, TEM sekä Wikipedia Sirpa Liljeström, TEM 1

3 Sisällysluettelo Manner-Suomen ESR-ohjelma... 3 Rahoitus. 5 Asetettujen tavoitteiden saavuttaminen Tietoa osallistujista... 9 Työorganisaatioiden kehittäminen ja yrittäjyyden edistäminen. 11 Työllistymisen ja tasa-arvon edistäminen. 13 Koulutusjärjestelmien kehittäminen. 15 Kansainvälisyys. 17 Äkillisiin muutoksiin reagointi Lisäarvo suhteessa kansalliseen toimintaan.. 21 Valtakunnalliset kehittämisohjelmat.. 23 Lisätietoja

4 Mikä tämä Manner- Suomen ESRohjelma oikein on? Euroopan sosiaalirahaston (ESR) vuosina osarahoittamalla Manner-Suomen ESR-ohjelmalla tuetaan kaikkialla Suomessa (pois lukien Ahvenanmaa) erilaisia työllisyyttä ja osaamista parantavia hankkeita. Näiden hankkeiden tavoitteena on edistää työllistymistä ja työssä pysymistä sekä kehittää menetelmiä syrjäytymisen ehkäisemiseksi. ESR tukee myös yrittäjyyttä ja yritysten kehittämistä sekä parantaa työorganisaatioiden toimivuutta ja tuottavuutta kestävällä tavalla. Hankkeilla mm. uudistetaan koulutusjärjestelmiä ja opetussuunnitelmia ja pyritään siten vastaamaan työelämän tarpeisiin. Lisäksi pyritään helpottamaan koulutuksesta työelämään siirtymistä sekä aikuisväestön koulutukseen osallistumisen edellytyksiä. Ohjelma koostuu viidestä toimintalinjasta: 1) Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen 2) Työllistymisen ja työmarkkinoilla pysymisen edistäminen sekä syrjäytymisen ehkäisy 3) Työmarkkinoiden toimintaa edistävien osaamis-, innovaatio- ja palvelujärjestelmien kehittäminen 4) Jäsenvaltioiden ja alueiden välinen yhteistyö ESR-toiminnassa sekä 5) ohjelman hallinnointiin, arviointiin ja viestintään tarkoitettu teknisen tuen toimintalinja. 3

5 Ohjelmassa on viisi osiota: valtakunnallinen osio sekä alueosiot Etelä-, Länsi-, Pohjois- ja Itä-Suomelle. Valtakunnallinen osio toteutetaan valtakunnallisina kehittämisohjelmina Itä-Suomen ulkopuolella ja sillä rahoitetaan strategisesti tärkeitä teemakokonaisuuksia. Itä-Suomi on omasta rahoituskehyksestään rahoittanut lähes kaikkiin valtakunnallisiin kehittämisohjelmiin liittyviä hankkeita. Itä-Suomen alueosion rahoituskehys on sitova. Muilla ohjelmaosioilla on kansallisesti päätetty viitteellinen rahoituskehys. Koko ohjelman julkisen (ESR+valtio+kunta) rahoituksen kehys on 1,4 miljardia euroa. Toimintalinjat ovat kaikissa ohjelmaosioissa samat ja tavoitteet on asetettu yhteisesti koko ohjelmalle. 133 M P-S 191 M L-S 166 M E-S 565 M Vk 360 M I-S 4

6 Onko ohjelman rahoitukselle kysyntää ja saako Suomi komissiolta ne rahat, jotka on meille tarkoitettu? Hankkeiden rahoitukseen osallistuvat niin Euroopan sosiaalirahasto, Suomen valtio, kunnat ja muut julkiset organisaatiot kuin yksityisetkin tahot. Tähän mennessä hyväksyttyihin yli hankkeeseen on varattu yhteensä 1,1 miljardia euroa ESR+valtion rahoitusta, 166,2 miljoonaa euroa kunta- ja muuta julkista rahoitusta sekä 129,3 miljoonaa euroa yksityistä rahoitusta. Julkisen rahoituksen kehyksestä on siten varattu 91 %. Kuntien tiukan rahatilanteen vuoksi niiden osuus kokonaisuudesta on toteutunut hieman suunniteltua vähäisempänä. Kun valtiokin vähentää omaa rahoitusosuuttaan vuosina on mahdollista, että julkinen kokonaisrahoitus ei toteudu suunnitelmien mukaisena, jolloin EU-rahoitustakaan ei ehkä saada komissiosta alkuperäisten suunnitelmien mukaista määrää. 5

7 Komissio maksaa Suomelle hankkeista aiheutuneita tukikelpoisia kustannuksia jälkikäteen ohjelma-asiakirjassa määritellyssä osarahoitussuhteessa, joka lasketaan julkisesta rahoituksesta. Maksatukset ohjelmasta rahoitetuille hankkeille ovat toteutuneet Manner-Suomen ESR-ohjelmassa ohjelmakauden hitaan alun jälkeen oikein hyvin. Julkisen rahoituksen maksatukset olivat lokakuun 2012 loppuun mennessä yhteensä 779,3 miljoonaa euroa. Maksatukset ylittivät komission minimivaatimuksen reilusti. Toimintalinjakohtaisia eroja toteutuksessa tosin on. Kansainväliseen yhteistyöhön ja työperäiseen maahanmuuttoon kohdistuva toimintalinja 4 on edennyt hitaasti. Tämä johtuu mm. siitä, että taloustilanne on vaikeutunut huomattavasti siitä, kun tätä ohjelmakautta suunniteltiin. Ohjelman toimenpiteitä onkin suunnattu tältä osin uudelleen, eikä tässä vaiheessa ohjelmakautta toimintalinjan 4 hidas eteneminen ole vaikuttanut negatiivisesti Suomen komissiolta saamiin maksuihin. Maksatusaste (julkinen kokonaisrahoitus) 60 % 55 % 50 % 45 % 40 % 35 % 30 % 25 % 20 % 15 % 10 % ESR-ohjelman julkisen rahoituksen maksatusasteet toimintalinjoittain TL1 TL2 TL3 TL4 TL5 Yhteensä 5 % 0 % 3/07 6/07 9/07 12/07 3/08 6/08 9/08 12/08 3/09 6/09 9/09 12/09 3/10 6/10 9/10 12/10 3/11 6/11 9/11 12/11 3/12 6/12 10/12 6

8 Miten ohjelmalle asetetut työllisyyteen liittyvät tavoitteet on saavutettu? Onko niin, että miehet ovat osallistuneet näihin hankkeisiin yhtä paljon kuin naiset? Manner-Suomen ESR-ohjelmassa on asetettu kaikille ohjelmaosioille yhteiset tavoitteet koskien hankkeissa aloittaneiden henkilöiden, uusien yritysten ja uusien työpaikkojen määrää. Kesäkuun 2012 loppuun mennessä ohjelmassa oli aloittanut henkilöä (79 % tavoitteesta). Uusia yrityksiä oli perustettu kpl (193 % tavoitteesta). Uusia työpaikkoja oli perustettu kpl (196 % tavoitteesta). Uusia yrityksiä ja uusia työpaikkoja on syntynyt ennakoitua huomattavasti enemmän etenkin toimintalinjassa 1, jonka tavoitteena on työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen. ESR-ohjelman indikaattoreiden toteutumisasteet mennessä 200 % 180 % 160 % 140 % Aloittaneet Uudet yritykset Uudet työpaikat 120 % 100 % 80 % 60 % 40 % 20 % 0 % /2012 7

9 Naiset ja miehet osallistuvat ESR-hankkeisiin suunnilleen yhtä aktiivisesti. Hankkeissa aloittaneista naisten osuus on 52 %, mutta työmarkkinataustan mukaan tarkasteltuna eroja miesten ja naisten välillä kuitenkin on. Aloittaneista yrittäjistä miehiä on 62 %. Myös pitkäaikaistyöttömistä suurin osa eli 60 % on miehiä. Hankkeissa aloittaneiden työmarkkina-asema Naiset Miehet Työssä avoimilla työmarkkinoilla (mukaan luettuna yrittäjät) yhteensä Työssä olevista yrittäjinä Työssä muualla kuin avoimilla työmarkkinoilla Työttömänä yhteensä Työttömistä pitkäaikaistyöttömiä Työelämän ulkopuolella Työelämän ulkop. olevista koul. tai opiskelemassa Hankkeiden avulla perustetuista uusista yrityksistä 59 % on miesten perustamia ja samoin uusiin työpaikkoihin on 59 %:ssa työllistynyt mies. Hankkeilla aikaan saadut uudet yritykset ja uudet työpaikat Naiset Miehet Uudet yritykset Uudet työpaikat

10 Tarjoaako ESR-ohjelma mahdollisuuksia eri ikäisille tai eri koulutustaustan omaaville ihmisille. tai jotka kuuluvat johonkin vähemmistöön? ESR-hankkeisiin osallistuneista suurin osa eli , 46 %, on vuotiaita. Osallistuneita on kuitenkin 15-vuotiaista yli 64-vuotiaisiin asti. Suurin osa hankkeisiin osallistuneista on suorittanut korkea-asteen koulutuksen ( eli 35 %) ja lähes yhtä moni keskiasteen koulutuksen ( eli 34 %). Aloittaneista heikossa työmarkkina-asemassa olevia on 9 % eli Näistä suurin osa eli (62 %) on maahanmuuttajia. Lisäksi on esimerkiksi vähemmistöihin kuuluvia ja vajaakuntoisia henkilöitä v 25 % v 11 % Ikäjakautuma v 46 % yli 64 v 1 % v 17 % Korkeaaste 35 % Koulutustausta Perusaste 19 % Keskiaste 34 % Keskiasteen jälkeinen 12 % 9

11 Seuraavassa on esimerkkejä erilaisille kohderyhmille suunnatuista hankkeista: Maaseudun sivistysliiton hallinnoima Koti maalla -projekti (S11639) toimii Pohjois- Pohjanmaalla Limingan, Kärsämäen, Pudasjärven sekä Raahen seutukunnan alueilla. Kunnat ovat ilmaisseet huolensa erityisesti paikkakunnilla asuvista nuorista ja maahanmuuttajista; miten heidät saadaan pysymään kunnassa, miten kunnat ja kylät pysyvät elinvoimaisina ja miten alueelle voitaisiin houkutella vielä lisää uusia muuttajia. Projektin kohderyhmänä ovat erityisesti mukana olevien kuntien nuoret, nuoret lapsiperheet, maahanmuuttajat ja uudet asukkaat, jotka pyritään saamaan osaksi yhteisöä ja toimimaan siinä aktiivisesti. Maaseutukunnissa asuvista maahanmuuttajataustaisista ihmisistä suurimman ryhmän muodostavat sinne avioituneet naiset. Toimintaa suunnitellaan yhdessä kuntien ja paikallisten toimijoiden kanssa. Hankkeen toimenpiteinä toteutetaan erilaisia luovia työpajoja (esim. erilaiset kädentaitojen kurssit, elokuvatyöpaja sekä omakotitalon talonmieskurssi), kuntafoorumeja (kokoavat kuntalaisia, kunnan eri toimijoita ja organisaatioita yhteen yhteisen tekemisen merkeissä) sekä tuotetaan erilaisia materiaaleja kuntalaisten käyttöön (mm. yhteisökehittämisessä tarvittavia erilaisia käsikirjoja tai oppaita). Satakunnan ammattikorkeakoulun toteuttamassa Työmieli-hankkeessa (S11038) on kehitetty ja pilotoitu työnantajan palveluohjausmallia, jolla lisätään työnantajien valmiuksia palkata osatyökykyisiä työnhakijoita. Hankkeen kohderyhmänä ovat työnantajat ja työllistämisen mahdollistavat verkostot, joista työhallinto on mukana tärkeänä kehittäjäkumppanina. Hankkeen tuloksena yritykset tuntevat mahdollisuutensa työllistää osatyökykyisiä henkilöitä ja tuntevat yhteiskunnan tukimuodot sekä Suomessa käytössä olevat hyvät käytänteet. Toimivalla verkostotyöllä on kehitetty yrittäjien, työvoimahallinnon ja kuntoutusyksiköiden kanssa uusi erityisryhmien työllistämisen tuen ohjaus- ja koulutusmalli Satakunnassa. Uutena ryhmänä verkostoon on tullut mukaan yritysneuvojaverkosto, jonka tärkeys korostuu hankekauden päättyessä ja työnantajan palveluohjauksen juurruttamisessa. Hanke on laajasti verkottunut myös kansallisesti ja mallin levittämiseen kansainvälisesti on käynnistymässä Mood for Work-hanke. Lapin yliopiston ja Saamelaisalueen koulutuskeskuksen Davvi-hankkeella (S11453) tuetaan saamelaisten kielellisiä ja kulttuurisia perusoikeuksia järjestämällä saamelaisalueelle korkea-asteen koulutusta avoimen yliopiston kautta. Koulutus painottuu saamelaiselinkeinoihin liittyvien alojen kehittämiseen ja innovaatioihin kuten muotoilun, matkailun, saamelaiskulttuurin, viestinnän ja yhteiskuntatieteiden aloihin. Alueella sijaitsevan Saamelaiskäräjien ja saamelaisten kulttuurikeskushankkeen myötä yliopistokoulutettua työvoimaa tarvitaan tulevaisuudessa yhä enemmän. Alueen kehittyvän elinkeinotoiminnan (muotoilu, poro, matkailu) ja kehittämis- ja koulutuskokonaisuuden myötä saadaan kehittämiseen uusia näkemyksiä, ideoita ja innovaatioita. Hanke toteutetaan yhteistyössä Oulun yliopiston kanssa. 10

12 Miten ESRohjelmassa on kehitetty työorganisaatioita tai edistetty yrittäjyyttä? ESR-hankkeilla on kehitetty yritysten avainhenkilöiden osaamista mm. liiketoimintaosaamisen, asiantuntijapalveluiden, lyhytkestoisten ja tutkintoon tähtäävien koulutusten sekä työpajojen ja seminaarien muodossa. Näillä keinoilla on pyritty vaikuttamaan erityisesti yritysten kasvumahdollisuuksien edistämiseen ja kansainvälistymisen tukemiseen. ESR-varoin on myös lisätty uutta yrittäjyyttä järjestämällä neuvontaa sekä kouluttamalla ihmisiä aloilla, joissa tyypillisesti toimitaan yrittäjänä (esim. luovat alat). Käynnissä on myös strategisina hankkeina työhyvinvointihankkeita, joissa on tuotettu uutta tutkimustietoa ja kehitetty uusia toimintamalleja, joiden voidaan odottaa vaikuttavan pitkällä aikavälillä ja eri konteksteissa. ESR-hankkeisiin on osallistunut yhteensä yli yritystä, joista suurin osa on alle viisi henkilöä työllistäviä (kuva). Lähes yritystä on osallistunut toimintalinja 1:n hankkeisiin. 11

13 Kasvumalli-hankkeessa (S11755) tuetaan pk-yritysten liiketoiminnan laajentamista kasvun ja kansainvälistymisen kautta. Yritykset tarvitsevat valmennusta ja asiantuntijapalveluja pystyäkseen kehittämään liiketoiminnastaan kiinnostavan sijoituskohteen. Projekti tunnistaa Oulun seudulla toimivat potentiaaliset kasvuyritykset eri toimialoilta ja suunnittelee yhdessä yritysten johdon kanssa toimenpiteitä kasvun vauhdittamiseksi ja uusien työpaikkojen luomiseksi. Projektissa kehitetään yritysten henkilöstön kasvua ja kansainvälistymistä tukevan liiketoimintaosaamisen kehittämiseen valmennus- ja koulutusohjelmia sekä yrityskohtaisia kehittämisohjelmia. Lisäksi kehitetään toimintamalleja yritysten markkina- ja kilpailijatiedon hankinnan ja seurannan, yritysten vientitoiminnan, yritysten kasvu-/pääomarahoituskelpoisuuden ja avainhenkilöstöresurssien kehittämisen suunnitteluun ja ohjaukseen. Oppiva Yritys -hankkeessa (S10677) on edistetty Pohjois-Savon maakunnan pkyritysten kilpailukykyä, uudistumista ja tuottavuutta kasvu- ja rakennemuutostilanteissa. Kohderyhmänä ovat olleet erityisesti mikro- ja pienyritykset. Painopisteinä ovat mm. liiketoimintaverkostojen aktivointi ja monipuolinen kehittäminen ja maakunnan reuna-alueiden yritysten johdon ja henkilöstön kehittäminen. Oppiva yritys -hankkeen kautta on toteutettu monipuolisesti erilaisia koulutuksia ja valmennuksia Pohjois-Savon alueella yli tuhannelle projektissa aloittaneelle henkilölle. Lyhytkestoisissa toimenpiteissä on ollut noin 700 henkilöä. Projektiin on tullut mukaan pitkäkestoisiin toimenpiteisiin noin 700 yritystä. Koulutuspäiviä on ollut yli ja tiedotustilaisuuksissa henkilöä. Verkostovalmennuksien osana on perustettu kaksi uutta yritystä. Vaikutuksena on ollut yritysten osaamisen ja liiketoiminnan pitkäjänteisen kehittämismyönteisyyden ja aktiivisuuden lisääntyminen sekä yhteistyöverkostojen ja mallien syntyminen alueen yritysten välille. Myös hankkeen osatoteuttajien omien organisaatioiden näkyvyys ja tunnettuus on lisääntynyt. Yrityksillä on edelleen kova tarve ja halu osallistua Oppiva yritys -hankeen toimintaan. Terveenä ja osaavana työssä -kehittämisohjelmasta rahoitetusta Pientyöpaikoilla uudistuminen (PUNK) -hankkeessa (S10446) kehittämisyhteistyössä ovat mukana Kuntoutussäätiö, Tampereen yliopiston tutkimus- ja koulutuskeskus Synergos ja Kiipulasäätiö sekä työterveyshuoltoja Lohjalta, Karkkilasta, Vantaalta ja Hämeenlinnasta. Hankkeessa on kehitetty pientyöpaikkojen työkyvyn tuen ja yhteistyön malleja, varhaiskuntoutusta pientyöpaikkojen tarpeeseen sekä konkreettisia välineitä työhyvinvointiin. Hankkeen tuottamia oppaita, raportteja, laskureita ja työkirjoja on nähtävissä nettisivuilla ja 12

14 Millä tavoin työllistymistä ja tasa-arvoa on parannettu? Osallistujapalautteiden mukaan hankkeista on hyötyä erityisesti aktiivisuuden lisääntymisen, oppimismotivaation kasvun, koulutus- ja työmahdollisuuksia koskevan tiedon lisääntymisen sekä työllistymismahdollisuuksien parantumisen muodossa. Tehdyt palvelutarvearvioinnit ja urasuunnitelmat sekä hankkeiden tarjoama yksilöllinen ohjaus ja tuki ovat merkittävästi hyödyttäneet osallistujia. Moniammatillinen yhteistyö on mahdollistanut kokonaisvaltaiset yksilön tarpeista lähtevät palvelut. Kolmannen sektorin toimijoiden asemaa välityömarkkinatoimijoina, palveluntuottajina ja työllistävän toiminnan kehittäjinä on vahvistettu. Sukupuolinäkökulman valtavirtaistamisella ja koulutus- ja työurien kahtiajaon purkamisella on edistetty työllistymistä ja työmarkkinoiden toimivuutta. Ohjelmaan on sisältynyt tähän mennessä yli 5 miljoonaa koulutus- ja henkilötyöpäivää (kuva). Näistä lähes 2,6 miljoonaa on kohdistunut toimintalinjaan 2, jossa pääosa osallistujista on työttömiä tai työelämän ulkopuolella. Koulutus- ja henkilötyöpäivät Lähiopetuspäiviä Etäopetuspäiviä Tukityöllistämispäiviä Ohjaus- tai konsultointipäiviä Muita henkilötyöpäiviä

15 Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymän ja Joensuun Nuoriverstas ry:n yhdessä toteuttamassa Nuorten Tuki -hankkeessa (S11207) kehitetään toimintamalleja ammattikouluttamattomien nuorten palveluun. Starttiverstas auttaa nuorta yksilö- ja ryhmävalmennuksen avulla hankkimaan arkielämän taitoja. Ohjaamot tarjoavat nuorelle matalan kynnyksen ohjauspalveluita koulutukseen ja työelämään liittyvissä kysymyksissä sekä muissa elämäntilanteeseen liittyvissä asioissa nuorelle parhaiten sopivien vaihtoehtojen löytämiseksi. Avoimessa Ammattiopistossa nuori voi suorittaa työvoimapoliittisena koulutuksena esimerkiksi ammattitaitoa täydentäviä tutkinnon osia ja ammatillisia opintoja tai suorittaa valmiiksi kesken jääneen ammatillisen tutkintonsa. Avoimen Ammattiopiston kautta nuori pääsee tutustumaan kiinnostaviin koulutusaloihin erilaisissa opinnoissa ja työharjoitteluissa. Opintojen rinnalla on mahdollista saada henkilökohtaista tukea ja ohjausta. Kainuun maakunta -kuntayhtymän toteuttamassa Kainuulainen työ- ja terveyskunnon toimintamalli -projektissa (S10073) keskeisenä tavoitteena on kytkeä Kainuun maakunta -kuntayhtymän sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut tiiviimmin työllistämisen ja aktivoinnin prosesseihin Kainuun alueella. Hankkeessa kehitetään sairauksia ennaltaehkäiseviä sekä terveyttä edistäviä työmenetelmiä ja -tapoja, joilla pyritään konkreettisesti edistämään haavoittuvassa työmarkkina-asemassa olevien työnhakijoiden terveyttä sekä toiminta- ja työkykyä. Hankkeen konkreettisina tehtävinä on kehittää ja juurruttaa Kainuuseen työnhakijoiden terveyden edistämisen toimintamalli, joka sisältää muun muassa terveystarkastuksia ja -neuvontaa. Lisäksi hankkeessa kehitetään uusia terveys- ja liikuntamenetelmiä. Hanke edistää rakenteellisen työttömyyden vähentämistä ja lisää kainuulaisten hyvinvointia. Hankkeen keskeinen innovaatio on kaksisuuntainen: hankkeessa terveydenhuollon osaaminen yhdistetään työllisyysprosesseihin, kuten esimerkiksi tekemällä terveystarkastus työttömien aktivointitoimenpiteiden yhteydessä. Toisaalta toiminta on avartanut työllisyyden ja työttömyyden merkitystä terveydenhuollolle, kuten esimerkiksi tuomalla esille työttömyyden aiheuttamia terveysvaikutuksia sekä työttömien sairauslomien vaikutuksia kuntien työmarkkinatukimaksuihin Kelalle. Paremmat arjentaidot ja opintojen kautta töihin -kehittämisohjelmasta rahoitetussa Helsingin kaupungin opetusviraston Armi arkiohjauksen malli -hankkeessa (S11375) tuetaan ammatillisten oppilaitosten opiskelijoita, jotka ovat vaarassa keskeyttää opintonsa. Näkyvin osa Helsingin kaupungin ammatillisissa oppilaitoksissa ja Helsingin Diakoniaopistossa toimivaa hanketta ovat oppilaitoksiin palkatut arkiohjaajat, jotka tukevat ja ohjaavat opiskelijoita opiskelijalähtöisesti jalkautuen opiskelijoiden pariin. Lisäksi arkiohjaajat ovat toimineet opiskelijoiden apuna työnhaussa ja järjestäneet opiskelijoille arjen taitojen parantamiseen tähtäävää koulutusta. Opiskelijoiden aktivoimiseksi on myös kehitetty välkkäklubitoimintaa. 14

16 Voidaanko ESR-toimin parantaa koulutuksen ja työelämän vastaavuutta? ESR-rahoituksen avulla lisätään oppilaitosten ja työelämän välisiä yhteyksiä ja parannetaan opetuksen työelämävastaavuutta, mikä näkyy elinkeinoelämän suuntaan entistä osaavampana työvoimana. Opetushenkilöstön osaamista ja opetusmenetelmiä kehittämällä elinkeinoelämän tarpeet pystytään huomioimaan opetuksessa entistä paremmin ja nopeammin. Organisaatioiden toimintaa kehittämällä pystytään paremmin vastaamaan työelämän ja muuttuvan ajan tuomiin haasteisiin. Erityisesti ennakointitoiminnan mallien kehittämisessä ja tietoisuuden parantamisessa on onnistuttu. Työn ohessa toteutettava opiskelu on usein nopein tapa saada pätevää työvoimaa. Hankkeiden avulla koulutus on mahdollista tuoda lähelle yrityksiä tai organisaatioita ja vähentää näin mm. eläköitymisestä johtuvaa osaamisvajetta. Hankkeilla lisätään työntekijöiden osaamista mm. uusien teknologioiden hyödyntämisessä ja pyritään näin tukemaan myös ikääntyvien työntekijöiden jaksamista työelämässä. ESR-ohjelmaan on osallistunut kaikkiaan opettajaa ja työpaikkaohjaajaa, joista suurin osa osaamis-, innovaatio- ja palvelujärjestelmien kehittämiseen tähtäävässä toimintalinjan 3 hankkeissa. 15

17 Valtakunnalliseen Innovaatio- ja osaamisjärjestelmien kehittäminen -kehittämisohjelmaan kuuluu mm. KALEIDOSKOOPPI - luovuus ja kulttuuriset innovaatiot meri- ja metalliteollisuudessa -hanke (S11704). Siinä tavoitellaan kilpailukyvyn kasvattamista teollisuudessa tuomalla innovaatiotoimintaan mukaan kulttuurisia ja luovan alan sisältöjä. Hankkeessa rakennetaan uudentyyppisiä innovaatioympäristöjä teknologiateollisuuden, korkeakoulujen, kulttuuritoimijoiden ja aluekehitysorganisaatioiden välille. Projektin tuloksena saadaan oppilaitosten ja yritysten verkosto, jossa sekä luovien alojen että meri- ja metalliteollisuuden yritykset ja muut toimijat muodostavat yhteisen kehitysfoorumin. Taiteen ja kulttuurin näkökulmien, sisältöjen ja toimintatapojen tunnistaminen ja hyödyntäminen on juuri teknologiateollisuudelle erityinen haaste, myös Suomen kilpailukyvyn näkökulmasta. Valtakunnallisen hankkeen toteuttavat Humanistinen ammattikorkeakoulu (HUMAK), Aalto-yliopisto, Satakunnan ammattikorkeakoulu, Tampereen teknillinen yliopisto, Turun ammattikorkeakoulu, Koneteknologiakeskus Turku Oy ja Prizztech Oy. Winnova Oy:n hallinnoimassa TYÖKE työelämälähtöinen koulutusmalli -hankkeessa (S10840) kehitetään ja pilotoidaan lähihoitajakoulutuksen uudenlainen koulutusmalli, jossa alan opetussisältöjä ja menetelmiä monipuolistetaan vastaamaan paremmin työelämän tarpeita. Koulutusmallissa yhdistetään teoreettinen tietämys ja käytännön tietotaito. Oppiminen tapahtuu käytännön työssä eteen tulevien ongelmien ratkaisemisen kautta. Koulutusmalli pilotoidaan yhteistyössä työelämän kanssa kahdella eri lähestymistavalla Porin ja Harjavallan mallilla. Hyvänä käytäntönä on syntynyt kaksi uudenlaista koulutusmallia, joissa on pystytty vastaamaan työelämässä koettuun ongelmaan teoriaopetuksen ja käytännön erillisyydestä. Hankkeessa syntyneen kahden eri koulutusmallin mukaista toimintaa tullaan järjestämään jatkossakin Porissa ja Harjavallassa. Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän PaLaVa Palapelillä laadukasta valinnaisuutta -hankkeella (S11830) tuotetaan työelämän tarvitsemaa klusterilähtöistä osaamista. Projektin tavoitteena on lisätä ja parantaa yhteistyötä sekä eri perustutkintojen että työelämän toimijoiden välillä. Yhteistyön tavoitteena on tuottaa työelämälähtöisempää osaamista ja monipuolistaa tähän tarkoitukseen opiskelijoiden opintopolkuja. Työelämän tarvitsema osaaminen ei ole sidottu koulutusaloihin vaan se on enemmän klusterilähtöistä. Tämän osaamisen tuottaminen edellyttää koulutusalojen ja perustutkintojen välisten rajojen ylittämistä työelämälähtöisesti. Projektissa tehdään työpaikka-analyysejä, peilataan niihin tutkintojen perusteiden tutkinnon osien ammattitaitovaatimuksia ja rakennetaan opiskelijoille yksilöllisempiä oppimisen polkuja tavoitellun osaamisen kehittämiseksi. Toimijoina ovat Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän opettajat, jotka tekevät yhteistyötä työelämän kumppaneidensa kanssa. 16

18 Miten kansainvälisyys ja mm. ulkomaisen työvoiman tarve Suomessa on huomioitu toiminnassa? Kansainvälistä yhteistyötä on edistetty rahoittamalla mm. äkilliseen rakennemuutokseen sekä demografiseen muutokseen liittyvien hyvien käytäntöjen etsimistä ja levittämistä. ESR-ohjelmasta on myös rahoitettu suomalaisten osallistumista muun muassa komission osittain rahoittamien verkostojen toimintaan esimerkiksi sosiaalitalous-, sukupuolten välinen valtavirtaistaminen sekä ikäjohtamisverkostoissa. Suomi on osallistunut myös ESFCoNet-verkoston toimintaan. Se on eri jäsenmaiden hallintoviranomaisten, välittävien toimielinten ja alueellisten organisaatioiden muodostama verkosto, jonka tavoitteena on vaihtaa hyviä käytäntöjä niin hallinnon kuin erilaisten teemojen alla. puolestaan on vaihdettu kokemuksia ja hyviä käytäntöjä muun muassa joustoturvaan liittyvissä kysymyksissä. Lisäksi ohjelmasta on rahoitettu hankkeita, joilla on edistetty työperäistä maahanmuuttoa ja siten helpotettu työvoimapulasta kärsivien organisaatioiden rekrytointiongelmia. 17

19 TRIANGLE-hankkeessa (S11659) etsitään, pilotoidaan ja levitetään kansainvälisiä hyviä käytäntöjä nuorisotyöttömyyden hoitoon. Hankkeessa järjestetään alle 25- vuotiaiden nuorten parissa toimivien organisaatioiden asiantuntijaverkostolle kansainvälistä toimintaa ja suunnitellaan yhteistyönä Oulun alueelle soveltuvaa toimintaa. Pohjois-Karjalan ja Etelä-Savon alueosioista rahoitettu Nanolla Paremmaksi -hanke (S11870, S11868, S11961) edistää suomalaisten nanoteknologiayritysten ja tutkijoiden kansainvälistymisvalmiuksia ja osaamisen kaupallistamista. Kansainvälistymisvalmiuksien kehittäminen ja huippuosaamisen kansainvälisen tunnettuuden lisääminen tapahtuu kv-viestintä- ja messuvalmennuksen avulla sekä mm. tuottamalla statistiikka- ja ennakointitietoa. Hankkeen toteuttavat Culminatum ja muut nanoklusteritoimijat. Suomi on ollut aktiivisesti mukana myös ESR:n Itämeri-verkoston toiminnassa. Verkoston tavoitteena on lisätä Itämeren alueen yhteistyötä sekä linkittää Euroopan sosiaalirahaston toimintaa tiiviimmin Euroopan unionin Itämeri-strategiaan. Tähän mennessä Manner- Suomen ESR-ohjelmasta on varattu Itämeristrategiaa tukeviin hankkeisiin julkista rahoitusta 110 miljoonaa euroa. Aalto-yliopiston Pienyrityskeskuksella on jo pitkään ollut yhteistyötä erityisesti Pietarin ja Tallinnan suuntaan. Hanketoiminta on kauan tähdännyt nimenomaan sekä kansainvälisten yhteyksien parantamiseen että yritysten kasvun tukemiseen. Baltic Sea Integration -hankkeessa (S11058) pyrittiin tiivistämään suomalaisten teknologiahautomoiden ja niissä toimivien yritysten yhteistyötä Latviassa, Liettuassa ja Pietarin alueella toimivien yrityshautomoiden kanssa. Projektin tuloksena Aaltoyliopisto pystyy tarjoamaan kontakti-, koulutus- ja konsultointipalveluita koko alueella sekä tarjoamaan myös vastaavia palveluita Suomessa ulkomaalaisia yhteistyökumppaneita hakeville yrityksille. Hankkeen aikana osallistuville yrityksille on järjestetty koulutustilaisuuksia, kansainvälisiä workshopeja ja järjestetty yrityksille vierailuja Baltiaan ja Pietarin alueelle sekä avustettu osallistuvia yrityksiä kohdemarkkinoiden selvittämisessä. Osallistuvia yrityksiä hankkeessa oli 55 ja muita organisaatioita

20 Ohjelmakausi kestää 7 vuotta. Pystytäänkö tällaisella monivuotisella ohjelmalla vastaamaan muuttuviin tarpeisiin? Ohjelma on sisällöllisesti hyvin joustava. Osa rakennerahastovaroista on myös jätetty ns. ohjelmareserviin käytettäväksi mm. rakennemuutosongelmista aiheutuvien menojen kattamiseen. Tätä joustovarausta voidaan käyttää myös muihin ohjelmatyön joustoihin, kuten ylimaakunnallisiin hankkeisiin tai muihin strategisesti tärkeisiin hankkeisiin. Varaus voidaan ottaa käyttöön esimerkiksi kun yksittäistä kuntaa tai seutukuntaa uhkaa huomattavan suuri työpaikkojen väheneminen. Käyttökohde voi olla koko kriisialue, jolloin tukea voidaan osoittaa varsinaisen kriisikohteen lisäksi myös ao. alueen muun elinkeinotoiminnan kehittämiseen. Kansallisen varauksen varoja on osoitettu pääsääntöisesti vaikeimmille, valtioneuvoston nimeämille äkillisen rakennemuutoksen alueille, mutta niitä voidaan osoittaa myös valtioneuvoston nimeämien alueiden ulkopuolisille alueille. Kansallinen joustovaraus täydentää kansallisia äkillisen rakennemuutoksen varoja ja instrumentteja (muutosturva, työllisyyspoliittiset koulutusmäärärahat, yritystuet ja työllisyysperusteiset investointituet). Vuonna 2012 Manner-Suomen ESR-ohjelman joustovarausrahoitusta jaettiin 7 maakunnalle yhteensä 4,8 miljoonaa euroa. 19

21 ESR-ohjelman joustovaraus 2012, milj. Etelä-Savo Pohjois-Karjala Pohjois-Savo Pirkanmaa Kymenlaakso Varsinais-Suomi Päijät-Häme 0,246 0,600 0,670 0,549 0,823 0,500 1,375 0,000 0,500 1,000 1,500 Pohjois-Savossa koulutuksen ja tutkimuksen kehittämiseksi Varkauden alueella on ollut käynnissä neljä hanketta. Hankkeet ovat keskittyneet energiatekniikan osaamisen kehittämiseen erityisesti ammattikorkeakoulussa. Energiatekniikan osaamisen kehittämisellä pyritään turvaamaan alueen yritysten työvoimantarve tulevina vuosina ja rakentamaan korkeakouluyhteistyöllä vankka pohja koulutukselle ja yritysten kehittämishankkeille. Ammatillisen koulutuksen elementtejä tuodaan yritysten henkilöstön koulutukseen laajasti mukaan. Uusiutuvan energian osaamisen kehittäminen ja energia-alan täydennyskoulutus alueen nuorille sekä alan vaihdosta kiinnostuneille aikuisille (S11683) on yksi esimerkki em. hankkeista. Äkkimuutos-hanke (S10744) on rakennemuutoksen seurauksena työnsä menettäneiden työllistymistä edistävä (suoraan työstä työhön, koulutuksen kautta tai oman yrityksen perustamalla) ja elämänhallintaa tukeva hanke. Varsinaisena kohderyhmänä ovat tuotannollisista ja taloudellisista syistä Stora Ensolta, Enicsiltä ja myös muista Varkauden seudulla toimivista yrityksistä vuosina irtisanotut henkilöt, ao. yrityksistä määräaikaisen työsuhteen jälkeen työttömiksi jäävät, muualla yrityskentässä työskennelleet ja samaisista syistä työttömiksi jääneet varkautelaiset ja leppävirtalaiset sekä Varkauden seudulla rakennemuutoksen takia lopettavat yrittäjät. Välillisinä kohderyhminä ovat Varkauden seudulla työvoimaa tarvitsevat tai sen vähentämiseen joutuvat yritykset sekä lomautetut henkilöt. Salon seutukunnassa rahoitusta on käytetty monipuolisesti alueen yritystoimintaa kehittäviin ja uutta innovatiivisuutta luoviin toimenpiteisiin Yrityssalo Oy:n toteuttamassa Ukk Uusi kasvu ja kansainvälistyminen -hankkeessa (S11304). Meri- ja metalliteollisuudessa joustovarausta on suunnattu kehittämis- ja koulutushankkeisiin, joilla etsitään uutta liiketoimintaa ja työllistymismahdollisuuksia alan yrityksille ja henkilöstölle. Myös työttömäksi jääneiden hyvinvointiin on panostettu Hyvä vire hankkeella (S11364), joka toimii ESR-rahoitteisen meriteollisuuden palvelupiste TROOLIn yhteydessä. 20

22 Mikä on ESR-toiminnan suhde pelkästään kansallisesti rahoitettuun toimintaan? ESR-rahoitus on arvioinnin mukaan koettu merkittäväksi välineeksi työvoiman osaamisen lisäämisessä ja työllistyvyyden parantamisessa sekä uusien käytäntöjen ja toimintamallien kehittämisessä. ESR-hankkeilla on täydennetty kansallista toimintaa kehittämällä, testaamalla ja ottamalla käyttöön uusia työvoimapolitiikan menetelmiä, oppimisympäristöjä ja opetusmenetelmiä. Arvioinnissa nousee esille ESR-rahoituksen merkitys kansallisen kehittämistyön liikkeelle panevana resurssina. Arvioinnin mukaan suurin osa, noin 70 %, ESR-tuella rahoitetuista toimista on sellaisia, jotka eivät olisi lainkaan toteutuneet ilman ESR-rahoitusta. Olennaista kansallisen lisäarvon saavuttamisen kannalta kuitenkin on varmistaa aiempaa tehokkaammin ESR-toiminnalla kehitettyjen hyvien käytäntöjen tunnistaminen ja siirto kansalliseen toimintaan. Projektimuotoinen toimintatapa edistää kumppanuutta ja kolmannen sektorin toimijoiden asiantuntemuksen hyödyntämistä. Valtakunnallisten kehittämishankkeiden toimintamalli puolestaan on mahdollistanut samaa substanssia toteuttavien alueellisten hankkeiden verkottumisen ja kokemusten vaihdon, millä on ollut merkitystä vertaisoppimisen ja toimintatapojen ja tulkintojen yhtenäistämisen kannalta. 21

23 Tasa-arvoa työelämään -kehittämisohjelman hankkeet Samapalkkaisuus, tasa-arvo ja uudet palkkausjärjestelmät (SATU) (S10327) ja Tasa-arvoa palkkaukseen: Työn vaativuuden sekä pätevyyden ja suoriutumisen arvioinnin toimivuus Suomessa (TAPAS) (S10293) ovat vaikuttaneet tasa-arvopoliittisten toimenpiteiden taustatietona ja niitä on hyödynnetty myös samapalkkaisuusohjelmassa. Em. hankkeissa saatua tietoa palkkausjärjestelmistä käytetään taustatietona työpaikan tasaarvosuunnitelman ja palkkakartoituksen kehittämistarpeita pohtivassa työryhmässä keväällä Hankkeiden antamaa tietoa palkkausjärjestelmien tilanteesta ja soveltamisesta tullaan käyttämään harkittaessa tasa-arvolain uudistamista. Harkittava tasa-arvolain uudistus voisi koskea mm. tasa-arvon edistämistä ja työpaikan tasaarvosuunnitelmaa ja palkkakartoitusta, jonka osana selvitetään myös palkkausjärjestelmien syrjimättömyyttä (tasa-arvolain 6 ja 6a ). Vuoden 2011 lopussa päättyneen valtakunnallisen Työstä työhön -kehittämisohjelman (S10370) tavoitteena oli tukea kansallisen muutosturvan toimintamallin keskeisiä kehittämisalueita, toimeenpanoa ja vaikuttavuutta sekä toimintamallin koordinaatiota ja muutosturvan toimintamallin tunnettavuutta. Kokemukset ja tulokset kehittämisohjelmasta olivat erittäin positiiviset. Tavoiteasetannan ja rakennerahastoja koskevan sloganin mukaisesti Euroopan sosiaalirahasto tarjosi kehittämisohjelman avulla todellista vipuvoimaa kansalliseen kehittämistoimintaan. Kehittämisohjelman keskeisiä kohderyhmiä olivat yritysten luottamusmiehet ja henkilöstöasioista vastaavat henkilöt, TE-toimistojen virkailijat ja erityisesti muutosturvaasiantuntijat, seudulliset yrityspalvelut, ELY-keskukset sekä muut verkostotoimijat, kuntasektori ja työmarkkinajärjestöt. Yhteistyökumppaneina olivat mm. Valtiokonttori ja Kuntaliitto. INNOPI - innovatiivinen oppimisympäristö -hankkeessa (S10854) on vaativien hoitotoimenpiteiden ja tiimityön taitojen harjoitteluun ja osaamisen testaamiseen kehitetty simulaatio-, tieto- ja viestintäteknologiaa hyödyntävä oppimisympäristö, jota voidaan hyödyntää sekä työelämän että peruskoulutuksen tarpeisiin. Kehitetyn toimintamallin osana on käynnistetty oppimisterveyskeskusympäristö, joka palvelee mm. eri koulutusohjelmien eri opiskeluvaiheen opiskelijoiden taitojen harjaannuttamista tuottamalla uutta teknologiaa hyödyntäviä palveluita terveyskeskusasiakkaille tehostetussa ohjauksessa. Opetus- ja ohjausmenetelmiä on kehitetty hyödyntämään tehokkaasti innovatiivista oppimisympäristöä ja koulutusteknologian sovelluksia sekä aktivoimaan opiskelijoita tutkimus- ja kehittämisperusteiseen oppimiseen ja innostamaan työntekijöitä elinikäiseen oppimiseen. Hanke on toteutettu Oulun seudun koulutuskuntayhtymän/oulun seudun ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalan yksikön vetämänä yhteistyössä Oulun yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan, Oulun kaupungin ja Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän kanssa. Hanke on edistänyt moniammatillista yhteistyötä; hankkeessa kehitetty toimintamalli jää osaksi hanketta toteuttaneiden organisaatioiden toimintaa. 22

24 Mikä on näiden valtakunnallisten kehittämisohjelmien tarkoitus ja paljonko niitä kaikkiaan on? Valtakunnallinen kehittämisohjelma on kansallisista tavoitteista lähtevä kokonaisuus. Kehittämisohjelman sisältö pohjautuu kehittämisohjelmasta vastaavan ministeriön strategiaan. Kuluvan ohjelmakauden kehittämisohjelmarakenne on mahdollistanut ohjelmatoiminnan keskittämisen teemoihin, joilla on valtakunnallista merkittävyyttä. Valitut teemat toimivat kansallisen politiikan täydentäjinä. Kehittämisohjelmarakenne on luonut näiden valittujen teemojen puitteissa kytkennän kansallisen tason strategioihin sekä substanssiasiantuntemukseen. Kehittämisohjelmamallin vahvuutena on ollut kehittämisohjelmarakenteen luoma edellytys suoralle ja välittömälle kontaktille kansalliseen toimintaan sekä mahdollisuus vaikuttaa kansallisen toiminnan strategiseen kehittämiseen ja toimeenpanon linjaamiseen. Malli on myös mahdollistanut samaa substanssia toteuttavien alueellisten hankkeiden verkottumisen ja kokemusten vaihdon, millä on ollut merkitystä vertaisoppimisen ja toimintatapojen ja tulkintojen yhtenäistämisen kannalta. Kehittämisohjelmia on yhteensä 23 ja niitä on kaikissa toimintalinjoissa. Useimmissa tapauksissa yhteen kehittämisohjelmaan kuuluu useita hankkeita, jotka rahoitetaan ELY-keskuksissa. 23

25 TOIMINTALINJA 1: TYÖORGANISAATIOIDEN, TYÖSSÄOLEVAN TYÖVOIMAN JA YRITYSTEN KEHITTÄMINEN SEKÄ YRITTÄJYYDEN LISÄÄMINEN 1. PROTEK Osaamisella ja työelämän laadun kehittämisellä parempaan muutoksenhallintaan 2. Yrittäjyys työvoiman käyttötapana 3. APAKE aloittavien yrittäjien ja pk-yritysten liiketoimintaosaamisen kehittämisohjelma 4. Yrittäjyyskasvatuksella ja -osaamisella muutosvoimaa 5. Luovien alojen yritystoiminnan kasvun ja kansainvälistymisen kehittämisohjelma 6. Kulttuuri-, liikunta- ja nuorisoalojen kolmas sektori hyvinvointipalvelujen tarjoajana 7. Tasa-arvoa työelämään yhdenvertaisuutta yhteiskuntaan 8. Terveenä ja osaavana työssä TOIMINTALINJA 2: TYÖLLISTYMISEN JA TYÖMARKKINOILLA PYSYMISEN EDISTÄMINEN SEKÄ SYRJÄYTYMISEN EHKÄISEMINEN 1. Välityömarkkinat 2. Työstä työhön -kehittämisohjelma 3. Paremmat arjen taidot ja opintojen kautta töihin 4. Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 5. Sukupuolten tasa-arvon edistäminen ja valtavirtaistaminen (Valtava) TOIMINTALINJA 3: TYÖMARKKINOIDEN TOIMINTAA EDISTÄVIEN OSAAMIS-, INNOVAATIO- JA PALVELUJÄRJESTELMIEN KEHITTÄMINEN 1. Yritysharava eli Valtakunnallinen KOTTI-hanke 2. Osuvuutta ja kysyntälähtöisyyttä aikuisopiskeluun tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelujen valtakunnallisella kehittämisohjelmalla 3. Yritys-Suomi palvelujärjestelmän kehittämisohjelma 4. Avoimissa oppimisympäristöissä aktiiviseksi kansalaiseksi 5. Koulutus- ja osaamistarpeiden ennakointi 6. Innovaatio- ja osaamisjärjestelmien kehittäminen 7. Osaajana työmarkkinoille 8. Osaamisklustereiden kasvu- ja kansainvälistymisohjelma TOIMINTALINJA 4: JÄSENVALTIOIDEN JA ALUEIDEN VÄLINEN YHTEISTYÖ ESR- TOIMINNASSA 1. Eurooppalaisen yhteistyön lisääminen työvoima-, koulutus- ja elinkeinopolitiikassa edistämällä työperäistä maahanmuuttoa 2. Kansainvälinen yhteistyö hyvien käytäntöjen etsimiseksi ja levittämiseksi 24

26 Mistä voi saada lisää tietoa ESR:stä ja tästä ohjelmasta? EU Arjessa -tapahtumat Vuosina toteutettavan EU Arjessa -tapahtumakiertueen ajatuksena on tuoda EU lähelle, näkyväksi ja ymmärrettäväksi suomalaisille ihmisille. Tapahtumien punaisena lankana on miten EU vaikuttaa ihmisten arjessa ja mitä mahdollisuuksia se tarjoaa? Kantavina periaatteina ovat vuoropuhelu ja maakunnallisuus. Vuonna 2012 EU Arjessa -tapahtumat ja niiden teemat olivat: Turku (työtä ja hyvinvointia, sisämarkkinoiden hyödyt ja haitat); Lahti 4.5. (kansalaisten vaikutusmahdollisuudet EU:ssa); Seinäjoki (ruoka); Lappeenranta (raja, Venäjä, kauppa) Kiertueen suunnittelussa ja toteutuksessa ovat mukana Euroopan komission Suomen-edustusto, Euroopan parlamentin Suomen tiedotustoimisto, ulkoasiainministeriön Eurooppatiedotus, eduskuntatiedotus, työ- ja elinkeinoministeriö sekä tapahtumakohtaiset alueelliset toimijat, muun muassa maakuntaliitot ja kaupungit. Tapahtumien valtakunnallinen päämediayhteistyökumppani on YLE. _tapahtumat/ eu-arjessa.jsp 25

27 Verkkopalvelu Rakennerahastojen uutiskirje on sisältönsä perusteella tarkoitettu sekä viranomaisille että hanketoiminnassa mukana oleville tahoille ja muille intressipiireille. Uutiskirjeessä käynnistettiin Vaikuttava ja laadukas hanketyö -artikkelisarja, joka kertoo kokemuksista hanketyön vaikuttavuuden arvioimisessa, hyvien käytäntöjen etsimisessä ja levittämisessä sekä hankehallinnoinnin laadun kehittämisessä. Sarjassa julkaistiin artikkeleita mm. hyvien käytäntöjen tunnistamisesta, arvioinnista eri tasoilla, kansainvälistymisestä ja verkottumisesta. EURA tietopalvelusta osoitteesta on saatavilla perustiedot kaikista hyväksytyistä ESR- ja EAKR-projekteista: projektin nimi, toteuttajaorganisaatio, toteutusaika, rahoittava viranomainen, julkinen rahoitus sekä tiivistelmä toiminnan sisällöstä. Rahoittajat Manner-Suomen ESR-ohjelman hankkeisiin myöntävät rahoitusta ELYkeskukset, Opetushallitus, sosiaali- ja terveysministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö sekä eräät maakunnan liitot. Näiden www-sivuilta löytyy lisää tietoa sekä ohjelmasta että mahdollisista seuraavista hankkeiden hakuajoista. 26

28