Matkailun mahdollisuudet kulttuuriperinnön hyödyntämiseen Lemmenjoen kansallispuistossa MRL-seminaari Pirjo Seurujärvi, puistonjohtaja
|
|
- Eeva-Liisa Mäki
- 9 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Matkailun mahdollisuudet kulttuuriperinnön hyödyntämiseen Lemmenjoen kansallispuistossa MRL-seminaari Pirjo Seurujärvi, puistonjohtaja
2 Esityksen sisältö Metsähallituksen luontopalvelut Suomen kansallispuistot Lemmenjoen kansallispuisto Lemmenjoen vahva kulttuuriperintö Saamelaiskulttuuria ja kullan kimallusta 2
3 Metsähallituksen luontopalvelut hoitaa Metsähallituksen julkisia hallintotehtäviä eli Hoitaa kansallispuistoja ja muita luonnonsuojelualueita, sekä erämaa- ja retkeilyalueita Suojelee valtion maiden lajeja ja luontotyyppejä Suojelee kulttuuriperintöä Rakentaa ja ylläpitää retkeilypalveluita Myy metsästys-, kalastusja maastoliikennelupia valtion maille 3
4 Luontopalvelujen rahoitus vuonna 2013 Luontopalvelujen toiminta rahoitetaan pääosin valtion budjetista. Tulorahoitusta tuovat mm. metsästys- ja kalastusluvat. Rahoituslähteet Vuonna 2013 rahoitus yhteensä 61,8 milj. 4
5 Hyvinvointia ainutlaatuisista luontokohteista 5
6 Kansallispuistot 37 kansallispuistoa, pinta-ala km 2 n. 2,3 miljoonaa käyntiä v
7 Kansallispuistoista terveyttä, työtä ja tuloja Luonto tarjoaa elämyksiä, liikuntaa ja luonnon antimia. Metsähallituksen luontopalvelut ylläpitää peruspalvelut: turvalliset reitit, hyvät opasteet ja asiakaspalvelun. Kansallispuistojen kävijät tuovat alueille keskimäärin 10 euroa jokaista palveluihin sijoitettua valtion euroa kohti. Kansallispuistoihin tukeutuva, kestävän luontomatkailun yritystoiminta tuo työpaikkoja. Tavoitteena nostaa kansallispuistot yhä näkyvämmin osaksi Suomi-kuvaa ja kansainväliseksi matkailuvaltiksi. Kansallisaarteidemme hoito ja peruspalvelut on turvattava, jotta luonto ja sen lumo säilyvät. Kansallisaarteidemme hoito ja peruspalvelut on turvattava, jotta luonto ja sen lumo säilyvät. 7
8 Kansallispuistojen käyntimäärät v
9 Kansallispuistot Lapissa 9
10 Lemmenjoen kansallispuisto perustettu 1956 Laajennettu kaksi kertaa Pinta-ala 2860 km² = ha = suurin Suomen kansallispuistoista 10
11 Aikaa ennen meitä Jokilaaksot ovat olleet suosittuja asuinpaikkoja kivikaudelta lähtien. Myös Lemmenjoella on merkkejä ihmisen toiminnasta jopa tuhansien vuosien takaa. Kansallispuiston alueelta on löydetty yli 700 pyyntikuoppaa, joiden avulla saalistettiin villipeuroja 1800-luvulle saakka. Peurojen vähetessä ja porosaamelaisten siirtyessä alueelle 1800-luvun lopulla yleistyi poronhoitokulttuuri Lemmenjokilaaksossa. Samalla syntyi ensimmäisen kerran pysyvää asutusta. Lemmenjoen törmällä sijaitsee yksi Suomen suurimmista pyyntikuoppajärjestelmistä. Jonoon kuuluu 261 kuoppaa ja se on hieman yli kolme kilometriä pitkä. 11
12 Aikaa ennen meitä - Metsähallituksen työnä Lemmenjoella tehtiin kulttuuriperinnön inventointia kesällä Lemmenjoelta löydettiin 32 aiemmin tuntematonta kulttuuriperintökohdetta, joista 30 luokiteltiin kiinteiksi muinaisjäännöksiksi. Kohteet ajoittuvat kivikaudelta historialliselle ajalle. Museoviraston rekisteriin aiemmin merkittyjä kohteita tarkastettiin Dokumentoiduista kulttuuriperintökohteista runsaslukuisimpia olivat pyyntikuoppajärjestelmät; inventoinnissa dokumentoitiin niitä lähes 700. Kohteiden joukossa on myös useita esihistoriallisia asuinpaikkoja sekä muutamia purnuja. Talteen kerättyjen löytöjen parhaimmistoa olivat varhaismetallikautisen saviastian kappaleet. 12
13 Lemmenjokivarsi on täynnä muistoja menneiltä vuosisadoilta ja -tuhansilta 13
14 Kaapin Jounin vanha saamelaistila Kaapin Jounin tila hankittiin valtiolle vuonna 2002 ja liitettiin Lemmenjoen kansallispuistoon vuonna Tila on perustettu 1800-luvun lopulla ja on ollut jatkuvasti asuttuna. Viimeinen Aikion suvun edustaja muutti tilalta keväällä Tila on kuuluisan saamelaisen suvun vanha asuinpaikka. Suvun tunnetuin mies, Jouni Aikio eli Kaapin Jouni ( ) oli aikansa pororuhtinas, suvun päämies ja patriarkka. Ennen Kaapin Jounia paikalla asui tilan perustaja Menes-Antti eli Karhu-Antti, Antti Juhaninpoika Morottaja ( ). Rakennuskokonaisuus kertoo monimuotoisesta saamelaisesta elämäntavasta, vaiheesta jossa alettiin siirtyä kiinteään asumiseen. Paikka kertoo tarinaansa myös mm. Lemmenjoen kullankaivusta, saamelaisten poliittisesta historiasta, filmiteollisuudesta Lapissa ja väärtikulttuurista. 14
15 Kaapin Jounin vanhan saamelaistilan kunnostus matkailua palvelevaan käyttöön Tilan rakennusten kunnostus aloitettiin vuonna 2008 ja saatiin valmiiksi Kunnostus maksoi Ennen kunnostusta osa rakennuksista oli erittäin heikossa kunnossa. Nyt paikka on hyvässä kuosissa kertomassa meille alueen rikkaasta kulttuuriperimästä. Tilalla on hoitokunta, jossa on Metsähallituksen edustajan lisäksi edustajat saamelaiskäräjiltä, saamelaismuseosta ja Lemmenjoen kyläyhdistyksestä. Kaapin Jounin tilalle pääsee vapaasti tutustumaan. Päärakennus ja aitat ovat lukittuja. Ne ovat alueen matkailuyritysten käytettävissä. Seuraavassa muutamia kuvia ennen ja jälkeen kunnostusten. 15
16 16
17 17
18 18
19 Kulta ja kullankaivu on Lemmenjoen rikkaus - Ensimmäinen kultaryntäys toi Lemmenjoellekin 1900-luvun alussa kaivajia. Vuonna 1902 Lemmenjoelle perustettiin yli 70 valtausta. Kultaa löytyi kuitenkin niukasti ja kullankaivajien into hiipui pian. - Ranttilan veljekset tulivat etsimään kultaa Lemmenjoelle kesällä Veljekset keskittivät etsintänsä Kaapin Jounin neuvoja noudattaen Morgamojan alajuoksulle. Kultaa löytyikin varsin kohtuullisesti ja seuraavana kesänä Lemmenjoelle saapui lisää kaivajia. Huhut mittavista löydöistä kiihtyivät ja kultalöydöt saivat julkisuutta. Tästä alkoi varsinainen Lemmenjoen kultaryntäys. - Koneellista kullankaivua kokeiltiin ensimmäisen kerran Lemmenjoella 1950-luvulla. - Lemmenjoen kansallispuisto perustettiin vuonna Kulta-alue jäi kansallispuistorajauksen ulkopuolelle, puiston ympäröimäksi. - Kulta-alueet liitettiin Lemmenjoen kansallispuistoon vuonna Samalla vuosikymmenellä koneellinen kullankaivu käynnistyi uudelleen. 19
20 Uusi sukupolvi kullankaivajia tuli Lemmenjoelle ja 1990-luvuilla. Kullankaivun luonne oli muuttunut, sillä konekaivu oli lyönyt itsensä lopullisesti läpi. Kullankaivun koneellistuminen johti ristiriitoihin kullanetsinnän ja luonnonsuojeluarvojen välillä luvulla käytiin lukuisia luonnonsuojelu- ja kaivoslakiin liittyviä kiistoja setvimässä eri oikeusasteissa. Vuonna 1991 konekaivu kiellettiin Lemmenjoen kansallispuistossa. Kaivua sai kuitenkin jatkaa 19 kaivospiirillä. Nykyisin kullankaivua säädellään tiukasti ympäristösäädöksillä Lemmenjoella on noin 25 kaivospiiriä ja kolmekymmentä lapiokaivajien valtausta sekä kullanhuuhdontalupaa. Uusi kaivoslaki tuli voimaan vuonna Laki lopettaa koneellisen kullankaivun Lemmenjoen kansallispuistossa. Konekaivajilla on yhdeksän vuotta aikaa jatkaa kaivua ja sen lisäksi vuosi aikaa siistiä ja maisemoida kaivupaikka. Vuonna 2020 taas yksi sivu Lemmenjoen kultahistoriassa kääntyy, kun konekaivu loppuu. Lapiokaivajat jatkavat edelleen. 20
21 Still going strong 21 Metsähallitus 2008
22 Summa summarum Kulttuuriperinnön inventointi ja suojelu on tärkeä osa Suomen kansallispuistojen hoitoa. Kulttuuriperinnön arvoa ja arvostusta halutaan lisätä kertomalla siitä ihmisille. Kulttuuriperintöä on hyödynnetty Lemmenjoen ja Inarin alueen matkailussa. Sitä voisi edelleen lisätä ja vahvistaa. Lemmenjokea voitaisiin markkinoida kulttuuriperinnön avulla paremmin osana muuta Inaria. Lemmenjoen vahvimmat kulttuuriperinnön valttikortit saamelaiskulttuuri ja kullankaivu ovat edelleen vahvasti elävää perinnettä Lemmenjoen kullasta, kullankaivun historiasta ja nykyisyydestä kertova kultareitti on suunnitteilla Metsähallituksen, Kultamuseon ja Lapin kullankaivajain liiton kanssa. Kaapin Jounin tilan käyttöä pitää lisätä. Toimisivatko etelässä suositut lammaspaimenviikot täälläkin? Toimisivatko alueen esihistoriaan pohjautuvat matkailutuotteet osana muuta Inarin alueen tarjontaa? Pitäisikö tehdä vaikkapa Lemmenjoen virtuaaliopas, joka houkuttelisi tutustumaan paikan päällekin? Esimerkiksi pyyntikuoppa-alueista saisi upeita 360-panoraamoja. 22
23 Kiitos!
Terveyttä. Suomen upeimmasta luonnosta. FinRelax Kickoff 30.10.2015. Anneli Leivo Metsähallitus, luontopalvelut
Terveyttä Suomen upeimmasta luonnosta FinRelax Kickoff 30.10.2015 Anneli Leivo Metsähallitus, luontopalvelut MMM YM Metsähallitus Liiketoiminnat - tulouttaa valtiolle voitostaan Luontopalvelut - Valtion
Kansallispuistojen käyttö yritystoiminnassa. Konnevesi Maija Mikkola
Kansallispuistojen käyttö yritystoiminnassa Konnevesi 14.3.2017 Maija Mikkola 2 Mikä on Metsähallitus? valtion liikelaitos, jolla on sekä liiketoimintaa että julkisia hallintotehtäviä liiketoimintaa Metsähallitus
Kansallispuistoissa on vetovoimaa!
Kansallispuistoissa on vetovoimaa! Kansallispuistot - Alkuperäisen luonnon suojelua ja virkistyskäyttöä - Säilyttävät kulttuuriarvoja - Ovat tärkein työkalu luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi Suomessa
Kestävän matkailun periaatteet apuna matkailun edistämisessä Liisa Kajala Erikoissuunnittelija
Kestävän matkailun periaatteet apuna matkailun edistämisessä Liisa Kajala Erikoissuunnittelija Metsähallitus / Petri Jauhiainen Metsähallituksen Luontopalvelut hoitaa kansallisomaisuuttamme Hoidamme kaikkia
Metsähallituksen rooli virkistystoiminnoissa Keski-Suomessa. Raimo Itkonen 13.6.2011
Metsähallituksen rooli virkistystoiminnoissa Keski-Suomessa Raimo Itkonen 13.6.2011 Mikä on Metsähallitus? Luonnonvara-alan palveluja tuottava valtion liikelaitos, jolla on liiketoimintaa ja julkisia palveluja
Metsähallituksen luontopalvelujen tehtävät 11/17/2015
11/17/2015 Kuva: Tapani Mikkola. Talkoot, talgud, talkas - quality volunteer management for Nordic-Baltic protected areas Kansainvälistyvä aikuiskoulutus -tilaisuus Oulussa 12.11.2015 Metsähallituksen
Hyvinvoiva luonto, hyvinvoiva ihminen
Hyvinvoiva luonto, hyvinvoiva ihminen Soveltavan liikunnan seutufoorumi 29.11.2016 Joel Erkkonen Erikoissuunnittelija Luontopalvelut Kuva: Juha Kalaoja Metsähallituksen luontopalvelut hoitaa ja suojelee
Lappi luontomatkailun toimintaympäristönä - Kansallispuistojen järjestyssäännöt
Lappi luontomatkailun toimintaympäristönä - Kansallispuistojen järjestyssäännöt Joel Erkkonen Erikoissuunnittelija Lapin luontopalvelut Metsähallitus 1 Matkailuyhteistyön tavoitteita Kansallispuistot ovat
Luontoliikunta ja reitistöt kustannustehokasta liikuntaa
Luontoliikunta ja reitistöt kustannustehokasta liikuntaa Sanna-Kaisa Rautio, Metsähallitus luontopalvelut 6.10.2016 Luontoliikunta kustannukset Luontoliikunta Liikkumista joko aidossa tai osittain rakennetussa
Vesistöjen virkistyskäyttö Koillismaalla. Sinistä biotaloutta luontopääkaupunkiin 17.4.2015 Matti Hovi Metsähallitus/Luontopalvelut
Vesistöjen virkistyskäyttö Koillismaalla Sinistä biotaloutta luontopääkaupunkiin 17.4.2015 Matti Hovi Metsähallitus/Luontopalvelut Suomalaiset viihtyvät veden äärellä Lähes joka toinen suomalainen veneilee
Lemmenjoen vesi samentuu vuosi toisensa jälkeen Kuka kantaa vastuun?
Lemmenjoen vesi samentuu vuosi toisensa jälkeen Kuka kantaa vastuun? Kullankaivajilla ja paikallisilla on hyvin erilainen näkemys joen samentumisen laajuudesta sekä sen vaikutuksista luontoon. Lemmenjoki
SUOMI Graafinen ohjeistus
SUOMI ohjeistus ovellukset. inen värilogo valkoisena juhla-asussaan. värinen. inari.fi Inari on Suomen suurin kunta. Sen voimavara on mahtava luonto, josta voi olla aidosti ylpeä. Inarin helmi ja aarreaitta
Kansallispuistot ja kestävä luontomatkailu
Kansallispuistot ja kestävä luontomatkailu Kestävä luontomatkailu Metsähallituksessa Metsähallitus edistää Kestävän luontomatkailun periaatteita kaikessa omassa toiminnassa sekä yhteistoiminnassa matkailuyrittäjien
matkailun Kansallispuistot toimintaympäristönä Työpaja Ideasta kannattavasta luontomatkailutuotteeksi Rautalampi,
Kansallispuistot matkailun toimintaympäristönä Työpaja Ideasta kannattavasta luontomatkailutuotteeksi Rautalampi, 30.11.2015 Liisa Kajala Metsähallitus, luontopalvelut Jäsentely Matkailutoiminta kansallispuistoissa
Saamelainen maisema. Valtakunnalliset museopäivät Anár Inari. Päivi Magga, tutkija Saamelaismuseo Siida
Saamelainen maisema Valtakunnalliset museopäivät 25.5.2016 Anár Inari Päivi Magga, tutkija Saamelaismuseo Siida Esityksen rakenne Saamelaismuseo Siida hankepolku => Siidan saamelainen kulttuuriyksikkö
INARIN RETKEILYALUEEN KEHITTÄMINEN Pirjo Seurujärvi
INARIN RETKEILYALUEEN KEHITTÄMINEN 11.6.2009 Pirjo Seurujärvi 2 Inarin retkeilyalue pähkinänkuoressa - Pinta-ala 121 820 ha - Vettä 68 450 ha - Maata 35 440 ha - Retkeilyn rakenteita - Tuvat yht. 12 -
Metsähallituksen yhteistyökumppanuus
Metsähallituksen yhteistyökumppanuus Konnevesi 4.4.2018 Maija Mikkola erikoissuunnittelija Metsähallituksen Luontopalvelut hoitaa kansallisomaisuuttamme Hoidamme kaikkia luonnonsuojeluun ja retkeilyyn
MONIPUOLISEN BIOTALOUDEN EDELLÄKÄVIJÄ
MONIPUOLISEN BIOTALOUDEN EDELLÄKÄVIJÄ ME OLEMME METSÄHALLITUS VASTUUTA YMPÄRISTÖSTÄ JA YHTEISKUNNASTA Metsähallitus on valtion liikelaitos, joka tuottaa luonnonvara-alan palveluja monipuoliselle asiakaskunnalle
Kansallispuistot kasvavan matkailun vetovoimatekijöinä
Tiilikkajärven kansallispuisto, Rautavaara ja Sotkamo. Kuva: Petri Jauhiainen Kansallispuistot kasvavan matkailun vetovoimatekijöinä Timo Tanninen Luontopalvelujohtaja Lapin turismi lyö ennätyksiä HS 17.2.2017
Katsaus Kansalliseen metsäohjelmaan. Metsän siimeksessä -seminaari 30.1.2013 Katja Matveinen-Huju, maa- ja metsätalousministeriö
Katsaus Kansalliseen metsäohjelmaan Metsän siimeksessä -seminaari 30.1.2013 Katja Matveinen-Huju, maa- ja metsätalousministeriö Kansallinen metsäohjelma 2015 Valtioneuvosto hyväksyi päivitetyn Kansallinen
Kansallispuistojen merkitys matkailun vetovoimatekijöinä
Kansallispuistojen merkitys matkailun vetovoimatekijöinä Kymenlaakson matkailuparlamentti 17.10.2017 Matti Hovi Puistonjohtaja Luontopalvelut Suomen kansallispuistot 2017 40 kansallispuistoa (Hossa ei
Vapaaehtoistoiminta Metsähallituksen luontopalveluiden strategioissa
Vapaaehtoistoiminta Metsähallituksen luontopalveluiden strategioissa Kehitysjohtaja Arto Ahokumpu Vapaaehtoistoiminnan tulevaisuus seminaari Vanha ylioppilastalo 28.11.2012 1 Esityksen sisältö Mikä on
Valtion metsien kulttuuriperintöinventointi toteutus ja tuloksia. Metsän siimeksessä 30.1.2013 Jouni Taivainen
Valtion metsien kulttuuriperintöinventointi toteutus ja tuloksia Metsän siimeksessä 30.1.2013 Jouni Taivainen Metsähallituksen maat ja vedet 2011 Talousmetsien metsämaata 3,5 milj. ha Kitu- ja joutomaata
Pelkosenniemi, Pyhätunturi. Uhriharju ja Pyhänkasteenlampi
Pelkosenniemi, Pyhätunturi Uhriharju ja Pyhänkasteenlampi Kohteen tarkastus Pirjo Rautiainen Metsähallitus Lapin Luontopalvelut PL 8016 96101 Rovaniemi pirj o.rautiainen@metsa.fi 040 5081673 JOHDANTO Pyhä-Luoston
Kokemuksia kansallispuistokäynneistä
Kokemuksia kansallispuistokäynneistä Lataa luontoa seminaari Hyvinkää, Hyria 24.9.2015 Martti Aarnio, erikoissuunnittelija Metsähallitus, luontopalvelut Metsähallituksen luontopalvelut hoitaa ja suojelee
Valtion maat ja vedet Suomen biotaloudessa - tiivistetty versio - pdf
Valtion maat ja vedet Suomen biotaloudessa - tiivistetty versio - pdf Pääjohtaja Pentti Hyttinen 11.10.2016 Valtion maat ja vedet 9 121 000 hehtaaria maa-alueita. 3 417 000 hehtaaria vesialueita. Valtion
Ylöjärvi Kuru Poikelisjärvi, Heinuu, Pitkäjärvi, Ahvenlammi. Ranta-asemakaava-alueiden muinaisjäännösinventointi 2011
1 Ylöjärvi Kuru Poikelisjärvi, Heinuu, Pitkäjärvi, Ahvenlammi Ranta-asemakaava-alueiden muinaisjäännösinventointi 2011 Timo Jussila Hannu Poutiainen Kustantaja: Metsähallitus / Laatumaa 2 Sisältö: Kansikuva:
Honkajoki Paholammin tuulivoimapuisto Osayleiskaava-alueen arkeologinen inventointi 2014
Honkajoki Paholammin tuulivoimapuisto Osayleiskaava-alueen arkeologinen inventointi 2014 Tiina Vasko 2014 Satakunnan Museo 2 SISÄLLYSLUETTELO Yleiskartat 2 kpl Arkisto ja rekisteritiedot Tiivistelmä 1.
Jämijärvi Lauttakankaan tuulivoimapuisto Osayleiskaava-alueen arkeologinen inventointi 2014
Jämijärvi Lauttakankaan tuulivoimapuisto Osayleiskaava-alueen arkeologinen inventointi 2014 Tiina Vasko 2014 Satakunnan Museo SISÄLLYSLUETTELO Yleiskartat 2 kpl Arkisto ja rekisteritiedot Tiivistelmä 1.
Hämeenlinnan kasvusuuntia MaaS Verkatehdas. Yleiskaava-arkkitehti Niklas Lähteenmäki
Hämeenlinnan kasvusuuntia MaaS Verkatehdas Yleiskaava-arkkitehti Niklas Lähteenmäki 1.6.2015 HÄMEENLINNA pitkä historia lyhyesti Asuttua aluetta jo rautakaudesta lähtien Maamerkkinä Hämeen vanha linna,
Sisällys: Negatiiviluettelo 9 Dialuettelo 9
1 Sisällys: Sisällysluettelo 1 Arkistotiedot 2 1. Johdanto 3 Kartta inventoitavasta alueesta 4 2. Kaava-alueen topografia ja tutkimukset 5 Kartta alueelle tehdyistä koekuopista 6 Valokuvat 7 Negatiiviluettelo
Saimaa Geomatkailukohteeksi Saimaa Geopark -valmisteluhanke projektipäällikkö Minna Kähtävä-Marttinen Geopark Saimaalle, Mikkeli 12.5.
Saimaa Geopark -valmisteluhanke projektipäällikkö Minna Kähtävä-Marttinen Geopark Saimaalle, Mikkeli 12.5.2015 Saimaa geomatkailukohteeksi miksi? Saimaa on kansainvälisesti ainutlaatuinen ja kiinnostava
Monikäyttömetsätalous valtion mailla. PMA 28.9.2012 Pohtimolampi MMT, aluejohtaja Kii Korhonen
Monikäyttömetsätalous valtion mailla PMA 28.9.2012 Pohtimolampi MMT, aluejohtaja Kii Korhonen 1 Metsähallituksen maat ja vedet Monikäyttömetsätaloutta 3,5 milj. ha (Lappi 1,9 ) Soita, lakimetsiä yms metsätalouden
Monitavoitearviointi Ylä-Lapin metsien kestävästä käytöstä
Monitavoitearviointi Ylä-Lapin metsien kestävästä käytöstä Ylä-Lapin metsien kestävä käyttö hankeen loppuseminaari Saariselkä 26.3.2009 Heli Saarikoski, Jyri Mustajoki ja Mika Marttunen Suomen ympäristökeskus
Vesa Laulumaa ja Satu Koivisto Museovirasto/SKAIK projekti
Kokemuksia yksityismetsien inventoinnista Kyrönmaalla Vesa Laulumaa ja Satu Koivisto Museovirasto/SKAIK projekti SKAIK PROJEKTI Skogens Kulturarv i Kvarkenregionen EU hanke, Botnia Atlantica ohjelma Kyrönmaan
ALAKÖNKÄÄN KOSKIMAISEMA. Maisema-alueen aikaisempi nimi ja arvoluokka: Ehdotettu arvoluokka: Valtakunnallisesti arvokas maisemanähtävyys
ALAKÖNKÄÄN KOSKIMAISEMA Maisema-alueen aikaisempi nimi ja arvoluokka: Ehdotettu arvoluokka: Valtakunnallisesti arvokas maisemanähtävyys Kunta: Utsjoki Pinta-ala: 780,1 ha Maisemaseutu: Pohjois-Lapin tunturiseutu
Saaristomeren ja Selkämeren kansallispuistojen hoito- ja käyttösuunnitelmat: sallittu toiminta ja rajoitukset ammattikalastuksen näkökulmasta
Saaristomeren ja Selkämeren kansallispuistojen hoito- ja käyttösuunnitelmat: sallittu toiminta ja rajoitukset ammattikalastuksen näkökulmasta 06.02.2013 Mikael Nordström Metsähallitus Luonnonvara-alan
Metsähallituksen uusi toimintamalli
Metsähallituksen uusi toimintamalli 17.2.2011 Juha Ojala maa- ja metsätalousministeriö, metsäosasto Liikelaitos METSÄHALLITUS -KONSERNI nykyisellään PÄÄJOHTAJA Metsähallituksen yhteiset konserniyksiköt
KONKAKUMPU. Tarjolla hyvä elämä Fiskarsista
KONKAKUMPU Tarjolla hyvä elämä Fiskarsista KONKAKUMPU Tarjolla hyvä elämä Fiskarsissa! Kuvittele että voisit saada parhaat palat sekä maaseudusta että kaupungista. Luonto ja historia olisivat lähellä,
Ajankohtaista Pallas-Yllästunturin kansallispuistossa Jari Ylläsjärvi
Ajankohtaista Pallas-Yllästunturin kansallispuistossa Jari Ylläsjärvi Lapin Luontopalvelujen hoitamien kansallispuistojen käyntimäärät 2017 Kansallispuisto Käyntimäärä Muutos % Pallas-Yllästunturi 553
Suomen Luonnonsuojelun Säätiö Naturskyddsstiftelsen i Finland luonnonsuojelua
Suomen Luonnonsuojelun Säätiö Naturskyddsstiftelsen i Finland luonnonsuojelua tieteen ja taiteen keinoin Esite 2015. Painettu 1000 kpl kierrätyspaperille. Tekstit: Tarja Ketola. Taitto: Milla Aalto. Kuvat:
hyödyntäminen ilmastonmuutoksen t seurannassa
Selkämeren kansallispuisto i ja sen hyödyntäminen ilmastonmuutoksen t seurannassa Mikael Nordström Puh. 0400-445234, sähköposti: mikael.nordstrom@metsa.fi t 25.5.2011 Rauma Mikä on Metsähallitus? Metsähallituksen
1 (3) 12.2.2016. Eduskunta Maa- ja metsätalousvaliokunta 00102 EDUSKUNTA MmV@eduskunta.fi
1 (3) 12.2.2016 Eduskunta Maa- ja metsätalousvaliokunta 00102 EDUSKUNTA MmV@eduskunta.fi ry:n lausunto HE 132/2015 vp Hallituksen esityksestä eduskunnalle Metsähallituksen uudelleenorganisointia koskevaksi
Kansallispuistojen merkitys maaseutumatkailulle. SMMY seminaari
Kansallispuistojen merkitys maaseutumatkailulle SMMY seminaari 19.4.2017 Kansallispuistofaktat 39 kansallispuistoa ( 17.6. alkaen 40 kpl) Kävijöiden aluetaloudelliset vaikutukset 2016 178,9 milj. euroa
Yhteistyössä hyvä lopputulos Muonion metsäkiistassa. Rovaniemi MMT Kirsi-Marja Korhonen
Yhteistyössä hyvä lopputulos Muonion metsäkiistassa Rovaniemi 2.2.2016 MMT Kirsi-Marja Korhonen Valtion maiden metsätalous on erityistä! Metsätalouden toiminnan keskeinen erityispiirre ovat Metsähallituslain
Leena Lehtinen 30.8.2014
Rokuan ympäristön muinaisjäännökset mitä ne kertovat varhaisimmasta historiasta suurelle yleisölle Leena Lehtinen 30.8.2014 Inventoinnit (suurin osa löytyy Mj-rekisterin hankerekisteristä). Näiden lisäksi
Moottorikelkkailu osana luontomatkailua (MOKEMA)-hanke. Paavo Hellstedt Metsähallitus, Lapin luontopalvelut
Moottorikelkkailu osana luontomatkailua (MOKEMA)-hanke Paavo Hellstedt Metsähallitus, Lapin luontopalvelut 22.5.2017 Rahoittajat ja yhteistyötahot Maastoliikenne Suomessa Maastoliikennelaissa (1710/1995)
Kansallispuistojen matkailukäytön nykytila, haasteet ja tulevaisuuden mahdollisuudet
Kansallispuistojen matkailukäytön nykytila, haasteet ja tulevaisuuden mahdollisuudet Outdoors Finland -hankkeen päätösseminaari 23.5.2018 Sakari Kokkonen Päällikkö, Metsähallitus Luontopalvelut 1 Metsähallituksen
Onnistumme #yhdessä Metsähallitus tänään. Tuomas Hallenberg
Onnistumme #yhdessä Metsähallitus tänään Tuomas Hallenberg 8.5.2018 Olemme monipuolisen biotalouden edelläkävijä Metsähallitus hoitaa, käyttää ja kehittää valtion omistamia alueita siten, että ne hyödyttävät
KULTA, PLATINA JA KORUNDITIEDOSTO
Päivitys 17.1.2013 Tämä aineisto on julkaistu www.kultahippu.fi sivustolla. KULTA, PLATINA JA KORUNDITIEDOSTO Johdanto Tiedostoon on kerätty kulta- ja platinahipuista sekä korundeista seuraavia tietoja:
PÄÄTÖS KULLANHUUHDONTALUVAN MYÖNTÄMISESTÄ
Päätös Annettu julkipanon jälkeen 6.4.2018 1 (13) Lapin Kullankaivajain Liitto Ry PÄÄTÖS KULLANHUUHDONTALUVAN MYÖNTÄMISESTÄ Kullanhuuhdontalupahakemus Hakija: Lapin Kullankaivajain Liitto Ry (rek.no 123.930)
Metsähallituksen esteettömät palvelut
Metsähallituksen esteettömät palvelut Mutkaton matka- Kansainvälinen esteettömän matkailun seminaari 15.-16.9.2010 Hyvärilä, Nurmes Erkki Tuovinen erikoissuunnittelija Lapin luontopalvelut Metsähallituksen
Kulttuuriperintö ja metsätalous - kokemuksia ja käytäntöjä. Sami Oksa Ympäristöpäällikkö UPM Metsä
Kulttuuriperintö ja metsätalous - kokemuksia ja käytäntöjä Sami Oksa Ympäristöpäällikkö UPM Metsä UPM ja kulttuuriperintö UPM-Kymmenen Kulttuurisäätiö perustettiin keväällä 2006. Säätiön omistuksessa ja
Matkailun kestävyyden arviointi kansallispuistoissa - esimerkkinä Hossa Heidi Lumijärvi Metsähallitus, Luontopalvelut
Matkailun kestävyyden arviointi kansallispuistoissa - esimerkkinä Hossa Heidi Lumijärvi Metsähallitus, Luontopalvelut 15.11.2018 Luontopalvelut 2018 Metsähallituksen Luontopalvelut hoitaa ja suojelee Suomen
HAUHON LUOTIAN RANTAKAAVA-ALUEEN INVENTOINTI Kreetta Lesell f
HAUHON LUOTIAN RANTAKAAVA-ALUEEN INVENTOINTI Kreetta Lesell 2007 f. 144134 MUSEOVIRASTO 1 Sisällys: Sisällysluettelo 1 Arkistotiedot 2 1. Johdanto 3 2. Kaava-alueen topografia ja tutkimukset 4 Kaava-aluekartta
Nurmes Pitkämäen teollisuusalueen asemakaavan laajennusalueen muinaisjäännösinventointi 2013
1 Nurmes Pitkämäen teollisuusalueen asemakaavan laajennusalueen muinaisjäännösinventointi 2013 Timo Jussila Timo Sepänmaa Tilaaja: Nurmeksen kaupunki 2 Sisältö Perustiedot... 2 Inventointi... 4 Rannansiirtyminen...
Östersundomin varjokaava hanke Designtoimisto dadadotank
Östersundomin varjokaava hanke Designtoimisto dadadotank Kuva Ismo Tuormaa Esityksen sisältö Maankäyttö- ja rakennuslaki ja VAT Hankkeen lähtökohdat Suunnittelualue ja vihervyöhyke Varjokaavan tavoitteet
LAKIALOITE LAIKSI KAIVOSLAIN 182 :n MUUTTAMISEKSI
LAKIALOITE LAIKSI KAIVOSLAIN 182 :n MUUTTAMISEKSI Eduskunnalle Aloitteen pääasiallinen sisältö: Kaivoslaissa (621/2011) säädettiin kullankaivuuseen liittyvien kaivospiirioikeuksien lakkauttamisesta yhdeksän
LAPPEENRANTA Ruoholampi 3 (Muntero) asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2006
1 LAPPEENRANTA Ruoholampi 3 (Muntero) asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2006 Timo Jussila Kustantaja: Lappeenrannan kaupunki 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Maastokartta, tutkimusalue,
INVENTOINTIRAPORTTI. Järvenpää. Tervanokan historiallisen ajan kiinteiden muinaisjäännösten inventointi 13.6.2014
INVENTOINTIRAPORTTI Järvenpää Tervanokan historiallisen ajan kiinteiden muinaisjäännösten inventointi 13.6.2014 KULTTUURIYMPÄRISTÖN HOITO ARKEOLOGISET KENTTÄPALVELUT Vesa Laulumaa Tiivistelmä Tutkija Vesa
Luontomatkailu ja kansallispuistot Suomen matkailun vetovoimatekijänä Harri Karjalainen Puistonjohtaja Metsähallitus/Rannikon Luontopalvelut
Luontomatkailu ja kansallispuistot Suomen matkailun vetovoimatekijänä Harri Karjalainen Puistonjohtaja Metsähallitus/Rannikon Luontopalvelut Metsähallituksen Luontopalvelujen tehtävät Suojelemme arvokkainta
Espoo Jorvi Glims 20 kv ilmajohtolinjan pylväspaikkojen konekaivuun valvonta 2013
1 Espoo Jorvi Glims 20 kv ilmajohtolinjan pylväspaikkojen konekaivuun valvonta 2013 Johanna Stenberg Tilaaja: Lujatalo Oy 2 Sisältö Kansikuva: Perustiedot... 2 Yleiskartat... 3 Lähtötiedot... 4 Tutkimus...
Kansallispuistot matkailun vetovoimatekijöinä
Kansallispuistot matkailun vetovoimatekijöinä Henrik Jansson Varsinais-Suomen matkailuparlamentti 15.3.2017 Mikä on Metsähallitus? valtion liikelaitos, jolla on sekä liiketoimintaa että julkisia hallintotehtäviä
Metsäkulttuurihanke 2009 2011. 30.9.2010 Haarajoki TTS Tea Elstob
Metsäkulttuurihanke 2009 2011 30.9.2010 Haarajoki TTS Tea Elstob Tausta ja tavoitteet Taustana Kansallisen metsäohjelman 2015 linjaukset: yksityismetsissä (kulttuuriperintökohteiden) tiedonkeruu aloitetaan.
Kestävä matkailu suojelualueilla Matti Tapaninen
Kestävä matkailu suojelualueilla Matti Tapaninen METSÄHALLITUS 160 VUOTTA METSÄHALLITUS - MONIALAINEN OSAAJA VASTUUTA IHMISISTÄ, YMPÄRISTÖSTÄ JA YHTEISKUNNASTA Käytämme, hoidamme ja suojelemme valtion
Kolarctic ENPI CBC - Rahoitusohjelma. Kansainvälisen EU-rahoituksen koulutus Rovaniemi 21.09.2010
Kolarctic ENPI CBC - Rahoitusohjelma Kansainvälisen EU-rahoituksen koulutus Rovaniemi 21.09.2010 Kolarctic ENPI CBC Yleistä - ENPI = European Neighbourhood and Partnership Instrument - CBC = Cross-border
Miten matkailun kasvua hallitaan pohjoisessa?
Miten matkailun kasvua hallitaan pohjoisessa? Seija Tuulentie seija.tuulentie@luke.fi Metsätieteen päivä 26.11.2018 Miksi hallinta on aiheellinen kysymys? Matkailu kasvaa ja moninaistuu Kestävä matkailu
Valkeakoski Holminrannan ja Kipparin-Yli-Nissin asemakaavoitettavien alueiden muinaisjäännösinventointi 2008
1 Valkeakoski Holminrannan ja Kipparin-Yli-Nissin asemakaavoitettavien alueiden muinaisjäännösinventointi 2008 Hannu Poutiainen Timo Jussila Kustantaja: Valkeakosken kaupunki 2 Sisältö: Perustiedot...
1. HAKIJAN TIEDOT. 1.1. Etu- ja sukunimi * 1.2. Postiosoite * 1.4. Postitoimipaikka * 1.3. Postinumero * 1.6. Sähköposti. 1.5.
KULLANHUUHDONTALUPAHAKEMUS Pakolliset kentät ovat merkitty tähdellä. Ennen hakemuksen toimittamista kaivosviranomaiselle, kullanhuuhdontalupaa hakevan on huolehdittava, että pakolliset kohdat ovat täytetty
Kasvu ja kestävyys paikallisyhteisöjen ja luonnon vastaanottokyky muuttuvalla kalottialueella
Kasvu ja kestävyys paikallisyhteisöjen ja luonnon vastaanottokyky muuttuvalla kalottialueella Mikko Jokinen Metsäntutkimuslaitos, Kolari Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research
Kansallispuistoissa on vetovoimaa!
Kansallispuistoissa on vetovoimaa! Kansallispuistot - Alkuperäisen luonnon suojelua ja virkistyskäyttöä - Säilyttävät kulttuuriarvoja - Ovat tärkein työkalu luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi Suomessa
Saimaa Geomatkailukohteeksi Saimaa Geopark valmisteluhanke projektipäällikkö Minna Kähtävä-Marttinen. www.kehy.fi
Saimaa Geopark valmisteluhanke projektipäällikkö Minna Kähtävä-Marttinen Saimaa geomatkailukohteeksi miksi? Saimaa on kansainvälisesti ainutlaatuinen ja kiinnostava järvialue - esimerkiksi Lonely Planet
1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 2 12,999,976 km 9,136,765 km 1,276,765 km 499,892 km 245,066 km 112,907 km 36,765 km 24,159 km 7899 km 2408 km 76 km 12 14 16 1 12 7 3 1 6 2 5 4 3 11 9 10 8 18 20 21 22 23 24 25 26
Metsien kulttuuriperinnön tunnistaminen osana kansallista metsäohjelmaa. Metsän siimeksessä Mikko Härö, 30.01.2013
Metsien kulttuuriperinnön tunnistaminen osana kansallista metsäohjelmaa Metsän siimeksessä Mikko Härö, 30.01.2013 Sisältö Kansalliset metsäohjelmat Mitä metsien kulttuuriperintö on? Suojelun ja inventointien
Lapinlahti Alapitkän osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2009
1 Lapinlahti Alapitkän osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2009 Timo Jussila Kustantaja: Lapinlahden kunta 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Yleiskartta... 3 Inventointi... 3 Kirveen löytöpaikka...
Viljakkala Särkänmäki II asemakaavan ja Särkänmäki asemakaavan muutosalueen. muinaisjäännösinventointi Timo Jussila ja Timo Sepänmaa
1 Viljakkala Särkänmäki II asemakaavan ja Särkänmäki asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2006 Timo Jussila ja Timo Sepänmaa 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Kaavakarttaote 1:4000...
VEDET, METSÄT JA MÄET HUIKONMÄKI - HANKASALMI
VEDET, METSÄT JA MÄET HUIKONMÄKI - HANKASALMI KIVIJÄRVI - KEURUU PIENET YKSINÄISTALOT - REKOLA - LUHANKA RINTAMAMIESTALOT - SEPÄNKATU HANKASALMEN ASEMANKYLÄ ASEMARAKENNUKSET - HAAPAMÄKI KIRKKORAKENNUKSET
BIODIVERSITEETTI JA VALTION KIINTESITÖLIIKETOIMINTA
YLLÄTTÄVÄT YRITYSVASTUUT POLITIIKKADIALOGI 2017 CASE SENAATTI-KIINTEISTÖT: BIODIVERSITEETTI JA VALTION KIINTESITÖLIIKETOIMINTA JUHA LEMSTRÖM 15.6.2017 SENAATTI-KIINTEISTÖT VALTION LIIKELAITOS Tehtävänä
Espoo Kurttila Kurtbacka Arkeologinen valvonta historiallisen ajan kylätontilla 2014
1 Espoo Kurttila Kurtbacka Arkeologinen valvonta historiallisen ajan kylätontilla 2014 Timo Jussila Johanna Stenberg Tilaaja: Neste Oil Oyj 2 Sisältö Perustiedot... 2 Yleiskartat... 3 Valvonta... 6 Vanhoja
Oriveden Pyhäselän saaristot Natura 2000-alue. Hoito- ja käyttösuunnitelman laatiminen 2016
Oriveden Pyhäselän saaristot Natura 2000-alue Hoito- ja käyttösuunnitelman laatiminen 2016 Oriveden Pyhäselän saaristot SUUNNITTELUALUE: Pinta-ala:16 080 ha, josta vettä n. 15 000 ha Kunnat: Savonlinna,
Uusikaarlepyy Värnamo II ja Smedsbacka asemakaava-alueiden muinaisjäännösinventointi 2012 Timo Jussila Timo Sepänmaa
1 Uusikaarlepyy Värnamo II ja Smedsbacka asemakaava-alueiden muinaisjäännösinventointi 2012 Timo Jussila Timo Sepänmaa Kustantaja: Uudenkaarlepyyn kaupunki 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Inventointi...
Tammela Pääjärvi Mäkilän ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2013
1 Tammela Pääjärvi Mäkilän ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2013 Timo Jussila Tilaaja: Ympäristösuunnittelu Oy 2 Sisältö Perustiedot... 2 Yleiskartta... 3 Inventointi... 3 Arkistolähteet:...
TALOUDELLINEN TOIMINTA TUTKIMUS LUONTO YMPÄRISTÖKASVATUS KULTTUURIARVOT
PÄIJÄNNE - BIOSFÄÄRIALUEEKSI TULEVAISUUDEN VETONAULA TALOUDELLINEN TOIMINTA TUTKIMUS LUONTO YMPÄRISTÖKASVATUS KULTTUURIARVOT Ihmistoiminta keskiössä: Toiminta perustuu ammatinharjoittajien, tutkijoiden,
Soklin osayleiskaavaluonnos Savukosken kunta Liitteet 8.4.2010
Soklin osayleiskaavaluonnos Savukosken kunta Liitteet 8.4.2010 1. Soklin rakennettu ympäristö ja maanomistus 2. Lapin kulttuuriympäristö tutuksi hankkeen inventointikohteet 3. Osayleiskaava-alueen muinaisjäännökset
Kesän luontomatkailutuotteiden kysynnän kasvupotentiaali ja ostomotivaatio Lapissa
Kesän luontomatkailutuotteiden kysynnän kasvupotentiaali ja ostomotivaatio Lapissa Kirsi Nikkola Matkailualan tutkimus- ja koulutusinstituutti Lapin yliopisto Tutkimusprojekti ja menetelmät Tutkin Lapin
saimaan virkistysalueyhdistys ry
saimaan Geoparkin ja Saimaan virkistyskäyttö Sanna Poutamo Saimaan Virkistysalueyhdistys ry Saimaan virkistyskäyttö saimaan - Valtion omistamat Saimaan saaret on suojeltu lailla Saimaan suojelualueista.
Olemme edelläkävijä vihreillä markkinoilla
Olemme edelläkävijä vihreillä markkinoilla Ainutlaatuinen toimija Metsähallitus tuottaa luonnonvaraalan palveluja monipuoliselle asiakaskunnalle yksittäisistä ihmisistä suuryrityksiin. Toimintamme perustuu
Asiakirjayhdistelmä 2016
52. Metsähallituksen julkiset hallintotehtävät (siirtomääräraha 3 v) Talousesitys HE 30/ vp (28.9.) Momentille myönnetään 37 616 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää ympäristöministeriön ohjauksessa toteutettaviin
Metsähallitusta koskeva lainsäädäntöuudistus Maaseutuoikeuden seuran kevätseminaari 27.4.2016 hallitusneuvos Vilppu Talvitie, MMM
Metsähallitusta koskeva lainsäädäntöuudistus Maaseutuoikeuden seuran kevätseminaari 27.4.2016 hallitusneuvos Vilppu Talvitie, MMM Metsähallitus Metsähallitus hallinnoi ja hoitaa valtion omistamaa maa-
Olemme edelläkävijä vihreillä markkinoilla. POROT-seminaari Juhani Karjalainen
Olemme edelläkävijä vihreillä markkinoilla POROT-seminaari 14.5.2012 Juhani Karjalainen Metsähallituksen maat ja vedet 2011 Talousmetsien metsämaata 3,5 milj. ha Kitu- ja joutomaata 1,4 milj. ha (ei metsätalouskäytössä)
Reitistöt luontomatkailun kehittämisessä
Reitistöt luontomatkailun kehittämisessä Mika Lehtolainen Luontomatkailun kasvuun uskotaan Luontomatkailua pidetään yhtenä nopeimmin kasvavista matkailun sektoreista. Suomessa luontomatkailuun liittyvän
Punkalaidun Sarkkilan alueen vesihuoltolinjojen muinaisjäännösinventointi 2014
1 Punkalaidun Sarkkilan alueen vesihuoltolinjojen muinaisjäännösinventointi 2014 Ville Laakso Tilaaja: Punkalaitumen kunta 2 Sisältö Perustiedot... 2 Yleiskartat... 3 Inventointi... 4 Havainnot... 5 Tulos...
Kirkkonummi Finnträsk Kurkirannan kaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2013
1 Kirkkonummi Finnträsk Kurkirannan kaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2013 Timo Jussila Tilaaja: EKE- Rakennus Oy 2 Sisältö Perustiedot... 2 Yleiskartta... 3 Inventointi... 3 Kuvia... 4 Vanhoja karttoja...
Laukaa Kirkonkylän Kylmäniemen asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2009
1 Laukaa Kirkonkylän Kylmäniemen asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2009 Timo Jussila Kustantaja: Laukaan kunta 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Yleiskartta... 3 Inventointi... 3
Kolari Kurtakko - Ylläsjärvi 110 kv voimajohtolinjan muinaisjäännösinventointi 2013 Hannu Poutiainen Antti Bilund
1 Kolari Kurtakko - Ylläsjärvi 110 kv voimajohtolinjan muinaisjäännösinventointi 2013 Hannu Poutiainen Antti Bilund Tilaaja: Torniojokilaakson Sähkö Oy/TLT-Engineering Oy 2 Sisältö Kansikuva: Perustiedot...
Napapiirin luontokansio NAPAPIIRIN LUONTOKANSIO
NAPAPIIRIN LUONTOKANSIO ROVANIEMEN ALUEEN LUONTOKOHTEITA Erämaan rauhaa suon tuoksua kurjen huutoa maiseman lumoa nokipannun makuisia kahveja... I LUONTOKANSION JOHDANTO LUONTOKANSIO KOULUILLE, YRITTÄJILLE
Kansallispuistojen luokitus
Kansallispuistojen luokitus Tuija Sievänen, Jenni Puustinen, Marjo Neuvonen ja Eija Pouta 10.3.2008 1 Taustaa Suojelualueiden virkistyskäytön tutkimus Suojelualueiden virkistyskäyttö ja aluetaloudelliset
Saimaa Geomatkailukohteeksi Saimaa Geopark valmisteluhanke
Saimaa Geopark valmisteluhanke Geopark Saimaalle -seminaari 4.11. 2014 projektipäällikkö Minna Kähtävä-Marttinen Saimaa geomatkailukohteeksi - miksi? Saimaalla on kansainvälisestikin katsottuna ainutlaatuinen
Kulttuuriperintökohteiden inventointi 2009 Pomokaira Sodankylä, Kittilä
Kulttuuriperintökohteiden inventointi 2009 Pomokaira Sodankylä, Kittilä Metsähallitus Taisto Karjalainen Metsähallitus Lapin luontopalvelut KUVAILULEHTI JULKAISIJA Metsähallitus JULKAISUAIKA TOIMEKSIANTAJA
Kansallispuistot Lapin matkailun kärkituotteiksi Aluekohtaiset kehittämissuunnitelmat
Kansallispuistot Lapin matkailun kärkituotteiksi Aluekohtaiset kehittämissuunnitelmat Metsähallituksen hanke Kansallispuistot Lapin matkailun kärkituotteiksi on toteutettu 1.8.2013-31.12.2014 Euroopan