Matkailun mahdollisuudet kulttuuriperinnön hyödyntämiseen Lemmenjoen kansallispuistossa MRL-seminaari Pirjo Seurujärvi, puistonjohtaja

Save this PDF as:

WORD PNG TXT JPG

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "Matkailun mahdollisuudet kulttuuriperinnön hyödyntämiseen Lemmenjoen kansallispuistossa. 30.8.2014 MRL-seminaari Pirjo Seurujärvi, puistonjohtaja"

Eeva-Liisa Mäki
2 vuotta sitten
Katselukertoja:

Transkriptio

1 Matkailun mahdollisuudet kulttuuriperinnön hyödyntämiseen Lemmenjoen kansallispuistossa MRL-seminaari Pirjo Seurujärvi, puistonjohtaja

2 Esityksen sisältö Metsähallituksen luontopalvelut Suomen kansallispuistot Lemmenjoen kansallispuisto Lemmenjoen vahva kulttuuriperintö Saamelaiskulttuuria ja kullan kimallusta 2

3 Metsähallituksen luontopalvelut hoitaa Metsähallituksen julkisia hallintotehtäviä eli Hoitaa kansallispuistoja ja muita luonnonsuojelualueita, sekä erämaa- ja retkeilyalueita Suojelee valtion maiden lajeja ja luontotyyppejä Suojelee kulttuuriperintöä Rakentaa ja ylläpitää retkeilypalveluita Myy metsästys-, kalastusja maastoliikennelupia valtion maille 3

4 Luontopalvelujen rahoitus vuonna 2013 Luontopalvelujen toiminta rahoitetaan pääosin valtion budjetista. Tulorahoitusta tuovat mm. metsästys- ja kalastusluvat. Rahoituslähteet Vuonna 2013 rahoitus yhteensä 61,8 milj. 4

5 Hyvinvointia ainutlaatuisista luontokohteista 5

6 Kansallispuistot 37 kansallispuistoa, pinta-ala km 2 n. 2,3 miljoonaa käyntiä v

7 Kansallispuistoista terveyttä, työtä ja tuloja Luonto tarjoaa elämyksiä, liikuntaa ja luonnon antimia. Metsähallituksen luontopalvelut ylläpitää peruspalvelut: turvalliset reitit, hyvät opasteet ja asiakaspalvelun. Kansallispuistojen kävijät tuovat alueille keskimäärin 10 euroa jokaista palveluihin sijoitettua valtion euroa kohti. Kansallispuistoihin tukeutuva, kestävän luontomatkailun yritystoiminta tuo työpaikkoja. Tavoitteena nostaa kansallispuistot yhä näkyvämmin osaksi Suomi-kuvaa ja kansainväliseksi matkailuvaltiksi. Kansallisaarteidemme hoito ja peruspalvelut on turvattava, jotta luonto ja sen lumo säilyvät. Kansallisaarteidemme hoito ja peruspalvelut on turvattava, jotta luonto ja sen lumo säilyvät. 7

8 Kansallispuistojen käyntimäärät v

9 Kansallispuistot Lapissa 9

10 Lemmenjoen kansallispuisto perustettu 1956 Laajennettu kaksi kertaa Pinta-ala 2860 km² = ha = suurin Suomen kansallispuistoista 10

11 Aikaa ennen meitä Jokilaaksot ovat olleet suosittuja asuinpaikkoja kivikaudelta lähtien. Myös Lemmenjoella on merkkejä ihmisen toiminnasta jopa tuhansien vuosien takaa. Kansallispuiston alueelta on löydetty yli 700 pyyntikuoppaa, joiden avulla saalistettiin villipeuroja 1800-luvulle saakka. Peurojen vähetessä ja porosaamelaisten siirtyessä alueelle 1800-luvun lopulla yleistyi poronhoitokulttuuri Lemmenjokilaaksossa. Samalla syntyi ensimmäisen kerran pysyvää asutusta. Lemmenjoen törmällä sijaitsee yksi Suomen suurimmista pyyntikuoppajärjestelmistä. Jonoon kuuluu 261 kuoppaa ja se on hieman yli kolme kilometriä pitkä. 11

12 Aikaa ennen meitä - Metsähallituksen työnä Lemmenjoella tehtiin kulttuuriperinnön inventointia kesällä Lemmenjoelta löydettiin 32 aiemmin tuntematonta kulttuuriperintökohdetta, joista 30 luokiteltiin kiinteiksi muinaisjäännöksiksi. Kohteet ajoittuvat kivikaudelta historialliselle ajalle. Museoviraston rekisteriin aiemmin merkittyjä kohteita tarkastettiin Dokumentoiduista kulttuuriperintökohteista runsaslukuisimpia olivat pyyntikuoppajärjestelmät; inventoinnissa dokumentoitiin niitä lähes 700. Kohteiden joukossa on myös useita esihistoriallisia asuinpaikkoja sekä muutamia purnuja. Talteen kerättyjen löytöjen parhaimmistoa olivat varhaismetallikautisen saviastian kappaleet. 12

13 Lemmenjokivarsi on täynnä muistoja menneiltä vuosisadoilta ja -tuhansilta 13

14 Kaapin Jounin vanha saamelaistila Kaapin Jounin tila hankittiin valtiolle vuonna 2002 ja liitettiin Lemmenjoen kansallispuistoon vuonna Tila on perustettu 1800-luvun lopulla ja on ollut jatkuvasti asuttuna. Viimeinen Aikion suvun edustaja muutti tilalta keväällä Tila on kuuluisan saamelaisen suvun vanha asuinpaikka. Suvun tunnetuin mies, Jouni Aikio eli Kaapin Jouni ( ) oli aikansa pororuhtinas, suvun päämies ja patriarkka. Ennen Kaapin Jounia paikalla asui tilan perustaja Menes-Antti eli Karhu-Antti, Antti Juhaninpoika Morottaja ( ). Rakennuskokonaisuus kertoo monimuotoisesta saamelaisesta elämäntavasta, vaiheesta jossa alettiin siirtyä kiinteään asumiseen. Paikka kertoo tarinaansa myös mm. Lemmenjoen kullankaivusta, saamelaisten poliittisesta historiasta, filmiteollisuudesta Lapissa ja väärtikulttuurista. 14

15 Kaapin Jounin vanhan saamelaistilan kunnostus matkailua palvelevaan käyttöön Tilan rakennusten kunnostus aloitettiin vuonna 2008 ja saatiin valmiiksi Kunnostus maksoi Ennen kunnostusta osa rakennuksista oli erittäin heikossa kunnossa. Nyt paikka on hyvässä kuosissa kertomassa meille alueen rikkaasta kulttuuriperimästä. Tilalla on hoitokunta, jossa on Metsähallituksen edustajan lisäksi edustajat saamelaiskäräjiltä, saamelaismuseosta ja Lemmenjoen kyläyhdistyksestä. Kaapin Jounin tilalle pääsee vapaasti tutustumaan. Päärakennus ja aitat ovat lukittuja. Ne ovat alueen matkailuyritysten käytettävissä. Seuraavassa muutamia kuvia ennen ja jälkeen kunnostusten. 15

16 16

17 17

18 18

19 Kulta ja kullankaivu on Lemmenjoen rikkaus - Ensimmäinen kultaryntäys toi Lemmenjoellekin 1900-luvun alussa kaivajia. Vuonna 1902 Lemmenjoelle perustettiin yli 70 valtausta. Kultaa löytyi kuitenkin niukasti ja kullankaivajien into hiipui pian. - Ranttilan veljekset tulivat etsimään kultaa Lemmenjoelle kesällä Veljekset keskittivät etsintänsä Kaapin Jounin neuvoja noudattaen Morgamojan alajuoksulle. Kultaa löytyikin varsin kohtuullisesti ja seuraavana kesänä Lemmenjoelle saapui lisää kaivajia. Huhut mittavista löydöistä kiihtyivät ja kultalöydöt saivat julkisuutta. Tästä alkoi varsinainen Lemmenjoen kultaryntäys. - Koneellista kullankaivua kokeiltiin ensimmäisen kerran Lemmenjoella 1950-luvulla. - Lemmenjoen kansallispuisto perustettiin vuonna Kulta-alue jäi kansallispuistorajauksen ulkopuolelle, puiston ympäröimäksi. - Kulta-alueet liitettiin Lemmenjoen kansallispuistoon vuonna Samalla vuosikymmenellä koneellinen kullankaivu käynnistyi uudelleen. 19

20 Uusi sukupolvi kullankaivajia tuli Lemmenjoelle ja 1990-luvuilla. Kullankaivun luonne oli muuttunut, sillä konekaivu oli lyönyt itsensä lopullisesti läpi. Kullankaivun koneellistuminen johti ristiriitoihin kullanetsinnän ja luonnonsuojeluarvojen välillä luvulla käytiin lukuisia luonnonsuojelu- ja kaivoslakiin liittyviä kiistoja setvimässä eri oikeusasteissa. Vuonna 1991 konekaivu kiellettiin Lemmenjoen kansallispuistossa. Kaivua sai kuitenkin jatkaa 19 kaivospiirillä. Nykyisin kullankaivua säädellään tiukasti ympäristösäädöksillä Lemmenjoella on noin 25 kaivospiiriä ja kolmekymmentä lapiokaivajien valtausta sekä kullanhuuhdontalupaa. Uusi kaivoslaki tuli voimaan vuonna Laki lopettaa koneellisen kullankaivun Lemmenjoen kansallispuistossa. Konekaivajilla on yhdeksän vuotta aikaa jatkaa kaivua ja sen lisäksi vuosi aikaa siistiä ja maisemoida kaivupaikka. Vuonna 2020 taas yksi sivu Lemmenjoen kultahistoriassa kääntyy, kun konekaivu loppuu. Lapiokaivajat jatkavat edelleen. 20

21 Still going strong 21 Metsähallitus 2008

22 Summa summarum Kulttuuriperinnön inventointi ja suojelu on tärkeä osa Suomen kansallispuistojen hoitoa. Kulttuuriperinnön arvoa ja arvostusta halutaan lisätä kertomalla siitä ihmisille. Kulttuuriperintöä on hyödynnetty Lemmenjoen ja Inarin alueen matkailussa. Sitä voisi edelleen lisätä ja vahvistaa. Lemmenjokea voitaisiin markkinoida kulttuuriperinnön avulla paremmin osana muuta Inaria. Lemmenjoen vahvimmat kulttuuriperinnön valttikortit saamelaiskulttuuri ja kullankaivu ovat edelleen vahvasti elävää perinnettä Lemmenjoen kullasta, kullankaivun historiasta ja nykyisyydestä kertova kultareitti on suunnitteilla Metsähallituksen, Kultamuseon ja Lapin kullankaivajain liiton kanssa. Kaapin Jounin tilan käyttöä pitää lisätä. Toimisivatko etelässä suositut lammaspaimenviikot täälläkin? Toimisivatko alueen esihistoriaan pohjautuvat matkailutuotteet osana muuta Inarin alueen tarjontaa? Pitäisikö tehdä vaikkapa Lemmenjoen virtuaaliopas, joka houkuttelisi tutustumaan paikan päällekin? Esimerkiksi pyyntikuoppa-alueista saisi upeita 360-panoraamoja. 22

23 Kiitos!

Samankaltaiset tiedostot

Terveyttä. Suomen upeimmasta luonnosta. FinRelax Kickoff 30.10.2015. Anneli Leivo Metsähallitus, luontopalvelut

Terveyttä. Suomen upeimmasta luonnosta. FinRelax Kickoff 30.10.2015. Anneli Leivo Metsähallitus, luontopalvelut Terveyttä Suomen upeimmasta luonnosta FinRelax Kickoff 30.10.2015 Anneli Leivo Metsähallitus, luontopalvelut MMM YM Metsähallitus Liiketoiminnat - tulouttaa valtiolle voitostaan Luontopalvelut - Valtion