Asta Hoteila: Mielenterveys- ja päihdepalveluiden käsikirja

Transkriptio

1 Aika: Torstai klo Paikka: Kaupungin virastotalo, kokoushuone 3 Läsnä: Maria Närhinen, sosiaali- ja terveysjohtaja, pj Markku Tuunainen, Kangasniemen PTY Tuija Haatainen, Mäntyharjun PTY Hans Gärdström, Mikkelin PTY, Pertunmaan PTY Riitta Manninen, kehittämispäällikkö, sihteeri Asta Hoteila, mipä-kehittämistyöryhmä, pykälän 2 ajan Kirsti Korhonen, taloudellisen tuen kehittämistyöryhmä, Auli Tiihosen sijaisena, Niina Helminen, sosiaali- ja perhepalveluidenkehittämistyöryhmä, pykälän 2-3 ajan Niina Kaukonen, vanhuspalveluiden kehittämistyöryhmä, pykälän 2-4 ajan Anne Hyytiä-Hassinen, vammaispalveluiden kehittämistyöryhmä, pykälän 2 ajan Kirsi Ollikainen, talouspäällikkö, pykälän 4 ajan Poissa: Timo Talo, Mikkelin PTY Satu Kainulainen, henkilöstön edustaja Asiat 1. Edellisen kokouksen muistio Esitys: Hyväksytään Päätös: Hyväksyttiin 2. Toimintakäsikirjat Käydään läpi seudullisten kehittämistyöryhmien toimintakäsikirjaluonnokset ja alatyöryhmien työskentelyn tulokset. Työryhmien puheenjohtajat esittelevät toimintakäsikirjat ja niistä nousevat seudulliset kehittämisehdotukset. Asta Hoteila: Mielenterveys- ja päihdepalveluiden käsikirja Työryhmä hakee samaa palvelutasoa kaikkien palvelutuotantoyksiköiden mielenterveys- ja päihdepalveluihin, laatusuositusten tasoa ja käy syksyllä keskustelua minimitasosta. Työryhmä on miettinyt seudullisia kehittämisehdotuksia, jotka osaksi toimintakäsikirjoja, kun yhteinen malli on löytynyt (ei välttämättä tähän käsikirjaan) SEUDULLINEN KEHITTÄMISEHDOTUS 1: Pertunmaan puuttuvat palvelut lähdetään rakentamaan seudun muiden kuntien palvelujen tasolle palvelukokonaisuutena esim. ostopalveluna Mikkelin palvelutuotantoyksiköltä tai vaihtoehtoisesti kehitetään lasten, nuorten ja perhepalvelut seudulliseksi palveluksi.

2 SEUDULLINEN KEHITTÄMISEHDOTUS 2: Kriisihoitopalvelut, kriisiryhmät ja psykologinen ensiapu on seudun kunnissa järjestetty hyvin eri tavoin. Jatkossa kehitetään seudullinen toimintatapa ja palvelujen järjestämismalli kaikkia seudun kuntia koskevaksi. SEUDULLINEN KEHITTÄMISEHDOTUS 3: Mielenterveys- ja päihdetyön osaamisen vahvistaminen peruspalveluissa. Jotta perusterveydenhuollon kyky vastata mielenterveys- ja päihdeasiakkaiden kohtaamiseen ja tarpeisiin lisääntyisi, tulisi palvelujen saatavuuden kynnystä madaltaa sekä tarjota palveluja asiakkaille mahdollisimman varhain ja luontevissa tilanteissa. Tähän suuntaan edettäisiin esim. kehittämällä perusterveydenhuoltoon terveyskeskusvastaanotoille depressiohoitajamallia, jonka mukaisesti terveyskeskusten vastaanottotyötä tekevät sairaanhoitajat voisivat tukea mm lievistä masennusoireista kärsiviä henkilöitä. SEUDULLINEN KEHITTÄMISEHDOTUS 4: Yhteistyön lisääminen järjestöjen kanssa ja koulutettujen kokemusasiantuntijoiden osaamisen hyödyntäminen. Yhteistyötä esim Virike ry:n kanssa tulee kehittää. Tulee luoda seudullista mallia koulutettujen kokemusasiantuntijoiden ja vertaistuen hyödyntämisestä. Kokemusasiantuntijoiden toiminnassa lisäkulutus- ja palkkausasiat on järjestettävä julkisten palvelujen ja järjestöjen yhteistyönä. SEUDULLINEN KEHITTÄMISEHDOTUS 5: Tulevaisuudessa painopiste on kotiin annettavien Mipä-palveluiden kehittämisessä mm. tukiasuminen sekä kotihoidon palveluiden saatavuus on huolehdittava hoidon- ja hoivan tarpeessa oleville alle eläkeikäisille mielenterveys- ja päihdeasiakkaille.tehostettu asumispalvelu vain heille, jotka tarvitsevat valvontaa nukkumiseensa SEUDULLINEN KEHITTÄMISEHDOTUS 6:: Katkaisuhoidon osalta avopalvelujen kehittäminen on avainasemassa tulevaisuudessa. Esper-hankkeen myötä tavoitteena on saada selviämisasematoiminta, katkaisuhoito ja osa päihdekuntoutusta keskussairaalan yhteyteen rakennettaviin rakennuksiin. Olemassa olevat käytännöt kirjataan, kotikuntoutus yhtenä vaihtoehtona. Katkaisuhoidon ensisijaisuusjärjestys: avokatkaisu-vuodeosasto- Tuustaipale SEUDULLINEN KEHITTÄMISEHDOTUS 7 : Korvaushoidon käytäntöjä yhtenäistettävä. Korvaushoitokäytöntä jonkin verran erilainen kunnissa, Seudullinen ohjeistus korvaushoidon arviointiin/pääsyyn/hoidon toteutukseen tasa-arvoistaisi asiakkaita, ehkäisi muuttoliikettä ja tukisi työntekijöitä työssään? Mikkelissä korvaushoidon arvioryhmä, joka voi antaa työryhmälle apua yhteisten käytäntöjen määrittelyyn. KEHITTÄMISEHDOTUS 8:Yhtenäiset käytännöt sosiaalihuollolliseen työtoimintaan. Laaditaan seudulliset minimi-kriteerit sosiaalihuollolliseen työtoimintaan, jossa sosiaaliseen työtoimintaa pääsy olisi mahdollisimman tasa-arvoista koko seutukunnalla Sosiaalihuollollista työtoimintaa tulee kehittää ja lisätä käyttöä erityisesti Mikkelissä, siten että käytetään enemmän omissa yksiköissä, asiakasryhmä kuuluu jatkossa palveluohjausyksikköön. Todettiin, että kehittämisehdotuksia kannatta työstää eteenpäin. Niina Helminen: sosiaali- ja perhepalveluiden käsikirja Erityinen kehittämisaihio: sosiaalityön ja ohjauksen sekä palveluohjauksen kokonaisuus, tehtävärakenteen näkökulmasta, huomioidaan seudullisesti tapahtuva kehittämistyö. Toteutetaan mm. koulutuspäivin. Sosiaalihuoltolain tulevat muutokset kannattaa huomioida työskentelyssä. Toimitaan yhteistyössä sairaanhoitopiiri Esso-hankkeen kanssa ja valmistaudutaan tulevaan integraatioon.

3 Kirsti Korhonen: taloudellisen tuen toimintakäsikirja Ehkäisevän toimeentulotuen perusteet on päätetty psykososiaalisten palveluiden toimintakäsikirjan yhteydessä ja ne lisätään toimintakäsikirjaan. Talous- ja velkaneuvonnan osalta sosiaalinen luototus ei ole palveluvalikossa ensi vuodesta alkaen. Asia valmistellaan elokuun lautakuntaan. Anne Hyytiä-Hassinen: Vammaispalveluiden toimintakäsikirja Kuljetuskustannusten osalta seudullinen yhteistyö jatkossa. Hans Gärdström: Terveyspalveluiden toimintakäsikirja Toimintakäsikirja täydentyy ja tiivistyy vielä. Niina Kaukonen: Vanhuspalveluiden toimintakäsikirja Vanhuspalveluiden toimintakäsikirjatyö on käynnistynyt alatyöryhmien työskentelyllä: vastuutyöntekijä, moniammatillisuus ja ikäihmisten asuminen. Kaikkia toimintakäsikirjoja koskien: Yhteisiä koulutuksia kannattaa järjestää siten, että niihin on mahdollista osallistua videovälitteisesti. Valmistellaan toimintakäsikirjoista enemmän kuntalaisten tarpeita palveleva, viedään koeluettavaksi vanhus- ja vammaisneuvostoon, opiskelijoille, Mielenmajaan jne. Osa asioista voidaan kuvata myös liitteenä olevissa palveluoppaissa. Pyritään lyhyisiin asiakirjoihin. Yhteisten asioiden osalta puheenjohtajat sopivat, mille työryhmälle asia enemmän kuuluu ja miten yhteys linkitetään. Linkitykset myös kuntakohtaisiin palveluihin. Ehkäisevän työn on hyvä näkyä sekä perhe- ja sosiaalipalveluiden ja mielenterveys- ja päihdepalveluiden käsikirjoissa. Toimintakäsikirjoille tulee yhtenäinen ulkoasu ja fontti (Riitta toimittaa puheenjohtajille) Toimintakäsikirjat käsitellään marraskuussa seudullisessa johtoryhmässä ja joulukuussa lautakunnassa. Puheenjohtajat ja Riitta tapaavat syksyllä. (aika sovitaan erikseen). Organisaatiokaavioita ei pääsääntöisesti esitetä. Kehittämisehdotuksia tai tulevaisuuden linjauksia ei kirjata, elleivät niitä oteta käyttöön toimintakäytäntöinä. Esitys: Käydään keskustelu ja sovitaan jatkotyöskentelystä Päätös: Toimintakäsikirjatyöskentelyä jatketaan yllä olevan mukaisesti 3. Palveluohjausyksikkö Mikkelin palvelutuotantoyksikössä valmistellaan palveluohjausyksikön toiminnan käynnistämistä vuoden 2015 alussa. Niina Kaukonen esittelee asiaa.

4 Esitys: Keskustellaan palveluohjausyksiköstä ja palveluohjauksesta seudullisesta näkökulmasta Päätös: Todettiin palveluohjausyksikkömalli kiinnostavaksi, samankaltainen toimintamalli sopii myös muihin palvelutuotantoyksiköihin. 4. Muistipoliklinikka Mikkelin keskussairaalan geriatrian poliklinikka on suljettu alkaen, koska ei ole saatu rekrytoitua lääkäriä, geriatria ja muistihoitaja siirtyy toisiin työtehtäviin. Syksyllä 2014 yritetään uudelleen rekrytointia. Mikkelin ja Kangasniemen palvelutuotantoyksiköissä toimii muistipoliklinikka. Kangasniemi on hoitanut pääosin omat potilaansa, vuonna 2013 erikoissairaanhoidon geriatrian pkl:ssa 1 potilas. Mikkelissä potilasmäärä oli erikoissairaanhoidossa vuonna 2013 yhteensä 141, Mäntyharjulaisia 43, Pertunmaan potilaita 5, Hirvensalmelaisia 11 ja Puumalasta 23 potilasta alkaen Mikkelin muistipoliklinikalla on neljänä päivänä viikossa geriatri ja muistihoitaja. Muistihoitajan työpanosta lisätään Mikkelin dementiaosastolta 1-2 päivää viikossa, Mikäli Mikkelin muistipoliklinikassa hoidetaan muiden kuntalaisten asiakkaita, täyskustannusmaksu on x /käynti. ESSHP:n hinnat 2013 Avohoito (hinnat ovat nousseet, 2014 hinnat kokouksessa) 1. ryhmä (GER1A) Vaativa ensi tai uusintakäynti 570,00 2. ryhmä (GER2A) Muu ensi- tai uusintakäynti 485,00 3. ryhmä (GER3A) Vaativa käynti, johon sisältyvät ensi- ja uusinta-käynnin asiat ,00 4. ryhmä (GER4A) Käynti sairaanhoitajan vastaanotolla tai sairaan-hoitajan kotikäynti. 160,00 5. ryhmä (GER5A) Ennalta sovittu poliklinikkakäynnin korvaava soitto, josta tehdään merkintä potilaskertomukseen. Pääosin käynnit ovat olleet Esshp:ssä 3. ryhmään kuuluvia käyntejä. Mikäli kunnat lähettävät potilaita Mikkelin muistipkl:lle, toivotaan, että tarvittavat muistitestit on tehty valmiiksi ja kirjattu Efficaan (MMSE; Cerad). Hintatiedot tarkennetaan kokouksessa. Esitys: Keskustellaan muistipoliklinikan tulevasta toiminnasta, ensi vaiheessa seutusotekuntien kesken ja muiden kuntien roolista keskustellaan laajennetussa seudullisessa johtoryhmässä. Päätös: Tässä vaiheessa Mikkeli tarjoaa/myy palvelua seutusote-kunnille. Viedään lautakuntaan hintojen osalta. Ensi vuonna toiminta on mahdollista laajentaa, sairaanhoitopiiri on hakemassa geriatria, eli ensi vuoden osalta tilanne siis vielä avoin.

5 5. Väistön Avainhenkilötoimintamalli Kaste-ohjelman mukainen Väistö-hanke on mallintanut lähisuhdeväkivaltatyöhön uusia toimintakäytäntöjä. Avainhenkilörakenteella on kaksi päätarkoitusta, 1) toimia perustyöntekijälle helppona ja mahdollisimman lähellä olevana apuna lähisuhdeväkivaltatyössä sekä 2) pyrkimys siihen, että lähisuhdeväkivallan uhria pompotellaan mahdollisimman vähän palveluketjussa avainhenkilö tekee kokonaisvaltaisesti asiakaskartoituksen ja auttaa asiakasta lähisuhdeväkivaltatilanteessa niin pitkälle kuin mahdollista. Liitteessä esitellään avainhenkilö-toimintamallia tarkemmin. Esitys: Sovitaan Avainhenkilötoimintamallin käyttöön ottamisesta ja avainhenkilöiden kouluttamisesta Päätös: Hyväksyttiin hankesuunnitelman mukaisena. 6. Toimeentulotukiohjeistuksen tarkennukset ja muutokset Toimeentulotuen seudullinen ryhmä on lähettänyt seutujohtoryhmälle kaksi asiaa päätettäväksi: MUUTOS OPINTOLAINAA NOSTAMATTOMAN OPISKELIJAN TOIMEENTULOTUEN KÄSITTELYYN ALKAEN Opiskelijan toimeentulotukeen nähden ensisijainen taloudellinen tuki on opintotuki sisältäen myös opintolainan. Tämän perusteella sellaisen opiskelijan, joka ei hae ja/tai nosta opintolainaa, toimeentulotukihakemus tullaan hylkäämään, koska toimeentulotuki on viimesijainen etuus niin opiskelijoille kuin kaikille muillekin. (Toimeentulotukilaki 2, Sosiaali- ja terveysministeriön opas toimeentulotukilain soveltajille, s. 22) Käytäntö on ollut tähän asti huomioida opiskelijalla kuukausittainen opintolainaosuus tulona, olipa sen nostanut tai ei. Uusi käytäntö vastaa Jyväskylän mallia. Toimeentulotukiryhmä toivoo, että uusi käytäntö otetaan seutusotessa käyttöön uuden lukuvuoden alkaessa LASTEN LUONAPIDOT Tarkennetaan vuoroasumisen määrittelyä seuraavasti: Vuoroasumisella tarkoitetaan tilannetta, jossa lapsen vanhemmat asuvat erillään ja lapsi viettää puolet tai lähes puolet vuorotellen vanhempiensa luona. Toimeentulotuessa perusosaa huomioidaan etävanhemmalle enintään 15 päivää kuukaudessa. Jos lapsi viettää etävanhemman luona vähintään 13 päivää kuukaudessa, lasketaan tämä vuoroasumiseksi. Jos lapsi viettää etävanhemman luona vähemmän kuin 13 päivää, katsotaan tämä tavanomaiseksi luonapidoksi ja toimeentulotukea voidaan myöntää, kuten asiasta on edellä kerrottu. Esitys: Hyväksytään toimeentulotukiryhmän esitykset Päätös: Hyväksyttiin.

6 7. Työajan varaaminen sähköisen asioinnin kehittämiseen Viime syksynä aloittivat sairaanhoitopiirin Hyvis-hankkeen johdolla sähköisen asioinnin yhteyshenkilöt, sähkärit. Sähkäreiden koulutus/perehdytys on lopuillaan ja heidän panostaan tulisi hyödyntää laajenevasti työyhteisöissä. Sähkäriksi ilmoittautumisen yhteydessä on sovittu, että he käyttävät työaikaa sähköisen asioinnin tehtäviin, tämä ei ole kuitenkaan toistaiseksi kaikissa yksiköissä toteutunut. Hyvis on tehnyt suunnitelman sähköisen asioinnin edistämisestä ja Mikkelin Lupausohjelma vie eteenpäin sähköisen asioinnin tehostamissuunnitelmaa. Esitys: Muistutetaan esimiehiä työpanoksen kohdentamisesta sähköiseen asiointiin Päätös: Sähköisen asioinnin edistämiseksi tarvitaan työpanosta. 8. Vaalijalan lausuntopyyntö kehyssuunnitelmaan Vaalijalan kuntayhtymä on pyytänyt lausuntoa kehyssuunnitelmasta mennessä. Liitteenä Esitys: Sovitaan lausunnon kirjoittamisesta Päätös: Asia kuuluu järjestämisvastuun piiriin, tehdään yhteinen lausunto. Niina Helminen valmistelee ja lähettää kuntiin ja tuontantolautakuntaan. Kunnat voivat tehdä lisäksi oman lausuntonsa. 9. Muut asiat - Syksyn kokoukset klo ja muut kokoukset 18.9., ja klo 9. - Kutsutaan laajennettu jory eli Juva, Pieksämäki ja sairaanhoitopiiri klo 9.00, Riitta laittaa ennakkotiedot. Tuolloin kunnanjohtajaryhmä kokoontunut ja hallituksen esitys tullut. Rantasalmi ei osallistu yhteiseen sotealuesuunnitteluun. - Seurantalomaketta tarkennetaan vielä. - Ex-reporter-ohjelma. Kaupunki ja sairaanhoitopiiri ovat ottamassa käyttöön uuden raportointiohjelman, tarjous kohdennetaan koko seutusotelle ja Juvalle, työryhmä on tehnyt vaatimukset, Mirja Sepponen yhteyshenkilönä kuntiin. Hans vastaa asiasta. Riitta välittää tarjouspyynnön kuntiin. Kustannusjako euroa/asukas, Mikkeli laskuttaa.