Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimen palveluiden järjestämissuunnitelma vuosille LUONNOS Seudullinen lautakunta 30.5.

Transkriptio

1 Tuotantolautakunta LIITTEET

2 Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimen palveluiden järjestämissuunnitelma vuosille LUONNOS Seudullinen lautakunta

3 2 Sisällysluettelo MIKKELIN SEUDUN SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI... 3 SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUIDEN TULEVAISUUS... 3 YHTEISTOIMINTASOPIMUS... 4 SEUDULLISEN LAUTAKUNNAN TEHTÄVÄT... 4 ALUEKOKEILUHANKE... 5 SAIRAANHOITOPIIRIN JÄRJESTÄMISSUUNNITELMA... 7 KEHITTÄMISEN LÄHTÖKOHTIA... 7 YHTEISTOIMINTA-ALUEEN PALVELUT... 8 PALVELUTASOT... 8 TYÖSKENTELYMALLIT...10 UUDET PALVELUIDEN TUOTTAMISTAVAT...10 KASTE...11 TULEVAN SOSIAALIHUOLTOLAIN LINJAUKSET...11 SUUNNITELMALLISUUS...12 PALVELUIDEN KEHITTÄMINEN...12 Lähteet:...12

4 3 MIKKELIN SEUDUN SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI Yleistä Seudullinen sosiaali- ja terveystoimen yhteistoiminta-alue aloitti toimintansa Yhteistoiminta-alueella palveluja tarjoavat neljän kunnan palvelutuotantoyksiköt, mukana ovat Kangasniemi, Mikkeli, Mäntyharju ja Pertunmaa. Mikkelin palvelutuotantoyksikköön liittyivät Hirvensalmen, Ristiinan ja Suomenniemen sosiaali- ja terveystoimet, jolloin niiden työntekijät siirtyivät Mikkelin kaupungin palveluksen. Vuonna 2012 Ristiina ja Suomenniemi päättivät kuntaliitoksesta Mikkelin kanssa. Puumalan kunnan sosiaali- ja terveyspalvelut päätettiin liittää Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimeen. Vuoden 2013 alussa yhteistoiminta-alueella palveluja tarjoavat edelleen 4 palvelutuotantoyksikköä; Kangasniemi, Mikkeli, Mäntyharju ja Pertunmaa. Mikkelin palvelutuotantoyksikköön kuuluvat Mikkelin lisäksi Hirvensalmen ja Puumalan kuntien sosiaali- ja terveystoimet. Seudullisen sosiaali- ja terveystoimen kuuluu järjestää sosiaali- ja terveystoimen palvelut kuuden kunnan Kangasniemen, Mikkelin, Mäntyharjun, Pertunmaan, Hirvensalmen ja Puumalan alueella. Tämän alueen väestömäärä on asukasta. Seudullinen sosiaali- ja terveystoimi kuuluu Mikkelin kaupungin organisaatioon. Seudullisella sosiaali- ja terveystoimella, järjestäjähallinnolla on yhteinen seudullinen sosiaali- ja terveyslautakunta ja jokaisella palvelutuotantoyksiköllä on omat palvelutuotantolautakuntansa. Järjestäjähallintoon kuuluu sosiaali- ja terveysjohtaja, johtava lääkäri (työpanos 20 %), hyvinvointikoordinaattori, sosiaali- ja potilasasiamies sekä aluekokeiluhankkeen rahoituksella kehittämispäällikkö lokakuuhun 2013 asti. Järjestäjähallinnon tehtäviin kuuluu yhteistoimintasopimuksen mukaisesti huolehtia kuntien väestön tarvitsemien lakisääteisten perusterveydenhuollon ja sosiaalihuollon piiriin kuuluvien palvelujen (lukuun ottamatta työterveyshuoltoa, päivähoitoa ja ympäristöterveydenhuoltoa) järjestämisestä. Yhteistoiminta-alueen keskeisinä tavoitteina on turvata lakisääteiset palvelut alueen asukkaille, antaa laadukkaampia palveluita sekä tuottaa palvelut kustannustehokkaasti. Yhteistoiminta-alueella harmonisoidaan palveluiden saannin kriteerit, asiakasmaksut, palvelutasot, palveluiden saatavuus, palveluiden kustannukset/kustannustaso sekä yhtenäistetään valvontakäytännöt. SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUIDEN TULEVAISUUS Järjestämissuunnitelmaa kirjoitetaan tilanteessa, jossa monet keskeiset rakenteelliset kysymykset ovat vailla lopullista ratkaisua valtakunnan tasolla. Tuoreimmat linjaukset on annettu

5 julkistettujen linjausten mukaisesti Sote-alueen hallinto järjestetään pääasiassa vastuukuntamallilla. Sote-alue muodostuu kunnista, joista ainakin yhden asukasluku on vähintään noin Yhdellä työssäkäyntialueella on vain yksi sote-alue ja yksi vastuukunta. Sote-alueen järjestämisvastuu kattaa nykyiset terveyskeskuspalvelut, sosiaalihuollon tehtävät sekä erikoissairaanhoidon. Uudistuksen myötä sosiaali- ja terveystoimi linkittyvät toimivaksi kokonaisuudeksi eivätkä apua tarvitsevat joudu kärsimään palveluiden pirstaleisuudesta. Hallituksen linjauksen mukaisesti jatkossa alle asukkaan kunnilla ei ole mitään järjestämisvastuuta sosiaali- ja terveyspalvelujen osalta asukkaan kunnat voivat järjestää perustason sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut (so. palvelut, joita terveyskeskukset ja kuntien sosiaalitoimi järjestävät nykyisen lainsäädännön mukaan). Muiden palveluiden osalta kunnan on kuuluttava sote-alueeseen. Yli asukkaan kunnilla on täysi järjestämisvastuu kaikista sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista. Sote-alueen kaikki kunnat osallistuvat palvelutuotannon hallintoon ja rahoitukseen. Sote-alueet aloittavat toimintansa viimeistään Kunta ja palvelurakenneuudistuksen, Paraslain, mukaiset yhteistoiminta-alueet puretaan. Nykyään sairaanhoitopiireillä oleva järjestämisvastuu lakkaa vuoden 2016 lopussa, ja se siirtyy laajan perustason palveluista vastaaville sote-alueille. Lähtökohtana on, että sote-alue vastaa jatkossa sairaanhoitopiireille nykyisin kuuluvista tehtävistä. Sairaanhoitopiirien henkilöstö, omaisuus ja vastuut siirtyvät pääsääntöisesti vastuukunnan omistukseen ja hallintaan. Erityisvastuualueita (erva) muodostetaan viisi, ja jokainen sote-alue kuuluu yhteen niistä. Ervan keskeinen tehtävä on sote-alueiden toiminnan koordinaatio. Erva on kuntayhtymä, jonka jäseninä ovat sote-alueet ja jolla on hallitus. Tavoitteena on edistää yhdenvertaisten palvelujen saatavuutta ja toisaalta välttää sote-alueiden päällekkäistä palvelutuotantoa. Erikseen vielä säädetään joidenkin palvelujen ja tehtävien kansallisesta keskittämisestä. YHTEISTOIMINTASOPIMUS ja järjestämis- ja kehittämissuunnitelma Yhteistoimintasopimus, järjestäjähallinnon johtosääntö ja tuloskortti olivat ensimmäiset seudullisen sosiaali- ja terveystoimen toimintaa pääasiallisesti ohjaavat asiakirjat. Yhteistoiminta-alueen toiminnan tavoitteita on määritelty myös STM:n aluekokeiluhankkeessa. Varsinaista järjestämissuunnitelmaa tai yhteistä strategiaa pelkästään seudullisen sosiaali- ja terveystoimen näkökulmasta ei ole toistaiseksi ollut. Tämä järjestämis- ja kehittämissuunnitelma hyväksytään aikanaan kuntien valtuustoissa. Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma on laadittu ja vahvistettu syksyllä Yhteistoimintasopimus löytyy sähköisesti Seudullisen lautakunnan tehtävät Yhteistoimintasopimus määrittelee seudullisen sosiaali- ja terveystoimen lautakunnan tehtäväksi varmistaa, että yhteistoiminta-alueen väestöllä on käytettävissä yhdenvertaiset palvelut. Lautakunta arvioi kuntalaisten palveluiden tarpeet ja määrittelee niitä tyydyttävien palveluiden tason ja laadun yhteistoiminta-alueella sekä johtaa seudullisen sosiaali- ja terveystoimen kehittämistä.

6 5 Lisäksi lautakunta hyväksyy yhteistoiminta-alueen hyvinvointikertomuksen, sosiaali- ja terveydenhuollon palvelusopimukset Kangasniemen, Mikkelin, Mäntyharjun ja Pertunmaan kuntien kanssa sekä päättää yhteistoiminta-alueen kuntien päätettävissä olevista sosiaali- ja terveyspalveluja koskevista palvelumaksuista ja niiden perusteista sekä palvelun pääsyn kriteereistä. Lautakunta seuraa ja arvioi talouden kehittymistä kaikissa yhteistoiminta-alueen kunnissa sekä antaa lausunnot palvelutuotantoyksiköiden talousarvioista ja suunnitelmista. Käytännön työvälineenä talouden seurantaan käytetään Kuntamaisema-ohjelmaa, jota kehitetään jatkuvasti. Seudullinen sosiaali- ja terveyslautakunta toteuttaa yhtenäisiä hankinnan periaatteita, jotka on hyväksytty seudullisessa lautakunnassa. ALUEKOKEILUHANKE Aluekokeiluhanke on STM:n rahoittama hanke, joka on tukenut yhteistoiminta-alueen muodostumista. Hanke päättyy Aluekokeiluhankkeen keskeisiä tavoitteita ja niiden toteutumista kuvaavia keskeisiä poimintoja on kuvattu seuraavassa. Tavoitteena on, että aluekokeiluhankkeen tavoitteiden mukainen seudullista yhteistoimintaa edistävä työ jatkuu ja kehittyy edelleen hankkeen päättymisen jälkeen. Palvelukokonaisuuksien kehittäminen ihmiskeskeisesti Yhteinen kehittäminen toteutuu seudullisissa kehittämistyöryhmissä. Poliittisille päätöksentekijöille on järjestetty kehittämisvalmennusta ja perehdytystä. Internet-sivujen, palvelut pyritään kuvaamaan asiakaslähtöisesti. Seudullisen palveluosaaja-koulutuksen kaksi ryhmää ovat tarjonneet työntekijöille mahdollisuuden kehittää omaa työtään samansuuntaisesti yhteistoiminta-alueen uusien toimintamallien kehittämisten kanssa esim. kotihoidon yhdistäminen, mielenterveys- ja päihdetyön sekä työllistämistä tukevien palveluiden kehittäminen. Hyvinvointiteknologian yhteiseksi kehittämiseksi on perustettu seudullinen hyvinvointiteknologiayksikkö ja tiimi. Palvelujen saatavuuden, vaikuttavuuden, tehokkuuden ja laadun kehittäminen Yhteinen talouden ja toiminnanohjauksen väline (Kunta-Maisema) on talouden toteuman seurannan ja keskinäisen laskutuksen perusta, tiedolla johtamisen keskeinen väline. Kuntamaisema tuottaa vertailutietoa, joka käydään läpi seudullisessa lautakunnassa. Tavoitteena on palveluiden kustannustehokkuus. Yhteistoiminta-alueella laadittavat toimintakäsikirjat määrittelevät palveluun pääsyn kriteerit ja toimintakäytännöt seudullisesti. Peruspalvelujen vahvistaminen Peruspalveluiden vahvistaminen yhteistoiminta-alueella sisältää sekä niiden yhdistämisen että kehittämisen. Peruspalvelut ovat vahvistuneet pienissä yksiköissä, koska yhteisten palvelutuotantoyksikköjen työn kautta työntekijöillä on käytössään aikaisempaa laajempi

7 6 osaaminen ja tukiverkosto. Erityisesti tämä näkyy sosiaalityössä lastensuojelussa ja vammaispalveluissa. Yhteisillä toimintaprosesseilla pyritään takaamaan yhdenvertaiset palvelut ja takaamaan palvelut kaikille yhteistoiminta-alueen asukkaille samantasoisina ja samoilla kriteereillä. Sosiaali- ja terveydenhuollon yhtenäisyys Yhteinen johtaminen, johtamisjärjestelmä yhdistää sosiaali- ja terveyspalveluita hallinnollisesti ja sitä kautta siirtyy toimintaan. Sosiaali- ja terveydenhuollon yhtenäisyyttä lisää myös kiinteä yhteistyö Etelä-Savon sairaanhoitopiirin kanssa. Kotipalvelun ja kotisairaanhoidon yhdistyminen kotihoidoksi ja mielenterveys- ja päihdetyön yhteinen kehittäminen ja yhteisen hallinnon piiriin kuuluminen on myös lisännyt sosiaali- ja terveydenhuollon yhtenäisyyttä Perustason ja erikoistason laajempi integrointi Terveydenhuoltolain mukainen järjestämissuunnitelma linjaa alueen perus- ja erikoistason integrointia. Suunnitelman keskeisiä teemoja ovat perusterveydenhuollon yksikön valmistelu ja psykiatriapalvelut Mikkelin seudun sosiaali- ja terveyslautakunta on linjannut asiaa seuraavasti: Mikkelin seudun sosiaali- ja terveyslautakunta pitää tärkeänä tavoitteena erikoissairaanhoidon 2- tason päivystyksen säilymistä. Lautakunnan näkemyksen mukaan tämä vaatii maakunnallista ratkaisua. Erikoissairaanhoidon työnjako eri keskussairaaloiden välillä on erityisen tärkeä. Myös terveyskeskuksen siirtoa sairaalan yhteyteen valmistellaan. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen organisoinnin ja toteutuksen kehittäminen Hyvinvointikoordinaattori vastaa seudullisesta hyvinvointikertomuksen laatimisesta ja toimii seudullisen ja kuntien omien poikkihallinnollisten hyvinvointityöryhmien apuna mm. tiedon tuottamisessa. Hyvinvointikoordinaattori analysoi hyvinvointitietoa, toimintaa ja käytäntöjä ja prosesseja sekä tuo esiin niissä ilmeneviä hyvinvointivajeita päätöksentekoon. Hyvinvointikertomus tehdään sähköisesti. Seudullinen sosiaali- ja terveyslautakunta päättää indikaattoreista ja hyväksyy hyvinvointikertomuksen, ensimmäinen hyväksyttiin Kestävät palvelujen järjestämisen rakenteet Yhteistoiminta-alue toimii vastuukuntamalliperiaatteella. Palvelutuotanto toteutetaan neljässä eri yksikössä. Kokeilun aikana arvioidaan koko ajan sekä palvelutuotantoyksiköiden määrää että toimintatapaa huomioiden valtakunnalliset sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämislinjaukset. Yhteistyö Etelä-Savon sairaanhoitopiirin kanssa on tärkeää. Perusterveydenhuollon yksikkö ja yhteinen järjestämissuunnitelma ovat keskeisiä yhteistyön toimintatapoja. Itä-Suomen sairaanhoitopiirihanke, ISER, on muuttunut ISKE-hankkeeksi. Seudullinen sosiaali- ja terveystoimi ja palvelutuotantoyksiköt käyttävät merkittävien päätösten valmistelussa ennakkoarviointia, jonka avulla voidaan arvioida tehtävien päätösten vaikutuksia useammasta eri näkökulmasta, mm. strategian, palveluiden, henkilöstön ja kuntalaisten/käyttäjien.

8 7 Valvonta on organisoitu seudullisesti, seutujohtoryhmä on nimennyt valvontatiimin ja valvontavastuun organisointi on nimetty yhdelle viranhaltijalle. Seudulle on laadittu valvontaohjelma sekä annettu valvontaohjeistus. Lisäksi on tehty seudullinen omavalvontasuunnitelma. Yhteistyö aluehallintoviranomaisten kanssa on tiivistä. Alueellisen kehittämisosaamisen varmistaminen Kehittämisosaamista tarvitaan sekä hallinnossa että käytännön työssä. Mikkelin ammattikorkeakoulun ja sittemmin Etelä-Savon maakuntaliiton hallinnoima hyvinvointialan kumppanuuspöytä on seudullinen kehittämisrakenne, jonka tehtävänä on tukea kuntia hyvinvointialan palvelujärjestelmän uudistamisessa. Kumppanuuspöytärakenne tukee hyvinvointintialan elinkeinopoliittisia tavoitteita sekä ennakoimaan alan muita kehittämistarpeita, mm uhkaavaa työvoimapulaa. Yhteistoiminta-alue on mukana Itä-Suomen yliopiston opetussosiaalikeskusten verkostossa, joka tarjoaa sosiaalityölle kehittämisfoorumin lisäksi mahdollisuuksia harjoittelijoiden saamiselle käytännön jaksoille kuntien sosiaalityöhön. Kastehankkeet ja Itä-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus ISO sekä paikalliset oppilaitokset (esedu, Mamk) ovat keskeisiä kehittäjäkumppaneita. Tavoitteena on, että aluekokeiluhankkeet tavoitteet ja periaatteet säilyvät yhteisen työn perustana myös hankkeen päätyttyä. SAIRAANHOITOPIIRIN JÄRJESTÄMISSUUNNITELMA Vuoden 2012 aikana on valmisteltu Etelä-Savon sairaanhoitopiirin alueelle voimaantulleen terveydenhuoltolain (1326/2010) mukaista samaan sairaanhoitopiiriin kuuluvien kuntien yhteinen terveydenhuollon järjestämissuunnitelma seudullisen sosiaali- ja terveystoimen johdolla. Sairaanhoitopiirin valtuusto hyväksyi suunnitelman Tämä sosiaali- ja terveystoimen oma järjestämissuunnitelma on rinnakkainen terveydenhuollon järjestämissuunnitelman kanssa, tässä suunnitelmassa keskitytään niihin näkökulmiin ja palveluihin, jotka eivät nouse esiin sairaanhoitopiirin järjestämissuunnitelmassa. Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma löytyy KEHITTÄMISEN LÄHTÖKOHTIA Seudullisen yhteistyön aloittaminen, yhteisten toimintatapojen muotoutuminen on ollut itsessään kehittämistä. Kehittämistä tapahtuu organisaation kaikilla tasoilla; se voi olla työntekijän oman työn kehittämistä, työyhteisön työn kehittämistä, projekti- ja hankekehittämistä tai rakenteiden ja organisaatioiden kehittämistä. Kehittämisen lähtökohtana on usein muuttuva toimintaympäristö (kunta- ja palvelurakenne, lainsäädäntö, asiakkaiden tarpeiden muutokset). Kehittäminen on sekä suunnitelmallista ja pitkäjänteistä että reagoimista nopeastikin muuttuviin tarpeisiin ja tilanteisiin. Pitkäjänteistä kehittämistä on mm. järjestämissuunnitelmien ja valtakunnallisten ohjelmien mukainen suunnitelmallinen kehittäminen palveluiden tuottamisessa ja järjestämisessä. Nopeatempoisempaa kehittämistä vaativat organisaation muutokset ja muuttuviin säädöksiin vastaaminen

9 8 Kehittämisen tulee perustua analysoituun tietoon kehittämisen tarpeista ja nykytilasta. Mm. seudullinen sähköinen hyvinvointikertomus ( tuottaa alueellista hyvinvointitietoa, jota hyödynnetään palvelujen kehittämisessä sekä seudullisesti että kuntakohtaisesti. Kehittämisessä huomioidaan seudun erityispiirteet, joita ovat mm. ikääntyminen ja väestön kasvavat sosiaaliset ongelmat; mielenterveys- ja päihdeongelmat ja työttömyys. YHTEISTOIMINTA-ALUEEN PALVELUT Palveluiden toteuttamistavat määritellään toimintakäsikirjoissa. Toimintakäsikirjat kuvaavat yhteistoiminta-alueen yhtenäiset toimintakäytännöt, palveluun pääsyn kriteerit sekä maksut ja taksat. Toimintakäsikirjat laaditaan alkuvaiheessa vanhus-, psykososiaalisiin-, perhe- ja terveyspalveluihin. Toimintakäsikirjat sisältävät yhteistoimintasopimuksen mukaisesti yhdenvertaisuuden periaatteen ja yhtenäiset palvelukriteerit. Palveluiden suunnittelun ja arvioinnin apuna käytetään ennakkoarviointia, erityisesti isoissa ja merkittävissä ratkaisuissa. PALVELUTASOT Perinteisesti palvelutasot on määritelty seuraavasti: Kotiin annettavat palvelut Lähipalvelut ja Seudulliset palvelut Alueelliset palvelut Seutusoten yhtenäiset käytännöt ovat osin vielä muotoutumassa. Seudullisessa sosiaali- ja terveystoimessa on vielä joitain palvelutuotantoyksikkökohtaisia palveluja, jotka sijoittuvat lähi- ja seutupalveluiden väliin. Keväällä 2013 vahvistettavat toimintakäsikirjat yhtenäistävät käytäntöjä. Useimpien palveluiden, erityisesti kotiin annettavien ja lähipalveluiden kohdalla käytetään palvelukohtaisia palveluun pääsyn kriteereitä, jotka on määritelty seudullisissa toimintakäsikirjoissa. Kaikki palvelut eivät ole sellaisenaan kaikkien kuntalaisten käytettävissä. Kotiin annettavat (tuotettavat) palvelut tuodaan kotiin tai asumispalvelujen piirissä oleville. Näihin palveluihin kuuluvat kotihoito, kotisairaala, kotihoidon tukipalvelut (ateria-, siivous-, asiointi- ja turvapalvelut), sosiaali- ja terveystoimen kotikäynnit (ennalta ehkäisevät, apuvälinekartoitukset, mielenterveystyön, neuvola-, lastensuojelun ja vammaispalvelun kotikäynnit), lastensuojelun perhetyö, henkilökohtaiset avustajat ja kotihoidon tuki. Uusi kotiin tuotettavan palvelun määrittely sisältää myös kotona käytettävät sähköiset asioinnin palvelut, kuten hakemukset ja oman asian etenemisen seuraaminen.

10 9 Lähipalvelut tuotetaan omassa kunnassa tai kuntalaisen luontaisella asiointialueella kuntarajojen yli. Lähipalveluita käytetään toistuvasti tai verrattain usein. Lähipalveluita voivat olla esimerkiksi kunnan sosiaalityö, asumis- ja hoivapalvelut, osa perusterveydenhuollon vastaanottopalveluista kuten sairaanhoitaja - ja neuvolavastaanotto), laboratorion näytteenotto, päivätoiminta (ikäihmisten, kehitysvammaisten ja mielenterveys- ja päihdeasiakkaiden), kuntouttava työtoiminta sekä välitystilit. Myös lähipalveluiden osalta voidaan käyttää palveluun pääsyn kriteereitä. Lähipalvelut ovat monimuotoisia; osa lähipalveluista voi olla kohdennettu tietyille asiakasryhmille, ne voivat olla käytettävissä sovitusti ja ne voivat olla liikkuvia palveluita. Lähipalvelut kohdennetaan niitä tarvitseville asiakasryhmille. Lähipalveluita voi myös tuottaa palvelun tarvitsijaa lähinnä oleva palvelutuotantoyksikkö. Seudulliset palvelut ovat erityispalveluita, joita varten tarvitaan erityiskoulutettua henkilöstöä ja joiden käyttötarve on selvästi lähipalveluja vähäisempi ja jotka voidaan tuottaa työssäkäyntialueen tai muun luontevan asiointialueen sisällä. Seudullisia palveluita voivat olla erityissosiaalityö (talous- ja velkaneuvonta, adoptioneuvonta, työllistämistoimet), perustoimeentulotuki, perusterveydenhuollon virka-ajan ulkopuolella annettavat palvelut, kuvantaminen, akuutit vuodeosastot ja kuntoutuspalvelut, lääkärin vastaanottopalvelut, peruserikoissairaanhoidon vastaanotto- ja konsultaatiopalvelut, päihde- ja mielenterveystyön erityistyöntekijöiden palvelut, vaikeahoitoisten dementiapotilaiden palvelut, hallinto- ja tukipalvelut, perusterveydenhuollon sosiaalityö, lastensuojelun moniammatillinen asiantuntijaryhmä, perhekuntoutus, lastenvalvojatyö ja lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisytyö. Seudullisia keskitettäviä palveluita voivat olla suunnitelmakauden aikana perheoikeudellinen yksikkö ja vammaispalvelut. Lastensuojelun sijaishuollon erityisyksikkö on jo aloittanut keväällä 2013 seudullisena. Alueelliset palvelut ovat Etelä-Savossa 1-2 paikkaan keskittyviä palveluita, jotka edellyttävät erityisasiantuntemusta ja joita käytetään suhteellisen harvoin. Suuri osa alueellisista palveluista on erikoissairaanhoitoon ja terveyspalveluihin sisältyviä. Sosiaalihuollon alueellisia palveluita ovat sosiaalipäivystys, kehitysvammaisten erityishuollon palvelut, lastensuojelun sijaishuolto, sosiaalija terveystoimen tietojärjestelmäpalvelut, potilas- ja sosiaaliasiamiespalvelut, terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen koordinointi ja asiantuntemus. Liikkuvat palvelut sijoittuvat lähi- ja alueellisten palveluiden väliin. Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi on varsin laaja pinta-alaltaan ja liikkuvien palveluiden tarve on ilmeinen. Liikkuvat palvelut sisältävät kuljetusten yhteensovittamista (lähi- tai seutulogistiikka). Liikkuvat palvelut voidaan jakaa kolmeen ryhmään: 1) Kyyditys- ja asiointipalveluissa, joissa asiakas kuljetetaan palvelun pariin 2) Yhden palvelun palveluautot; kirjasto- tai kauppa-autot 3) Monipalveluautot, joissa on tarjolla usean eri toimijan palveluita

11 10 TYÖSKENTELYMALLIT Perusperiaate seudullisen sosiaali- ja terveystoimen työskentelyssä on yhtenäinen, toimintakäsikirjojen mukainen toimintatapa. Seudullisen sosiaali- ja terveystoimen toimintakäytännöt muotoutuvat ja kehittyvät jatkuvasti. Joissain tehtävissä on kuitenkin hyvä toimia eri tavalla maaseudulla tai kaupungissa. Työskentelytavat voidaan jakaa Koko seutusotea koskeva yhtenäinen työskentelytapa Maaseutumainen työskentelytapa Kaupunkimainen työskentelytapa Koko seutusotea koskeva työskentelytapa sopii erilaisiin olosuhteisiin ja on toimiva sekä tehokas tapa tehdä työtä ja se on määritelty yhteisesti toimintakäsikirjoissa. Yhtenäinen toimintatapa on aina pääperiaate, muu toimintatapa on oltava perusteltavissa toiminnallisilla tai muilla syillä. Maaseutumaisessa työskentelytavassa korostuu laaja-alaisempi työote; esim. sosiaalityöntekijät ja terveydenhoitajat ja erilaisten toimintojen yhdistäminen; esim. erilaiset työtoimintapisteet, eri ammattiryhmien osaamisen yhdistäminen ja päivätoimintayksiköt. Tarvittaessa työntekijä/yksikkö saa ammatillisen tuen keskitetyistä erityispalveluista. Kaupunkimainen työskentelytapa tarkoittaa enemmän eriytynyttä työotetta ja eriytyneempiä palveluita. UUDET PALVELUIDEN TUOTTAMISTAVAT Palveluiden tuottamisessa mietitään jatkuvasti uusia tapoja tuottaa palveluita erilaisissa, muuttuvissa olosuhteissa. Hyödynnetään erilaisia palveluiden toteuttamistapoja ja erilaisia toimijoita. Tuotettavat palvelut voivat olla monitoimijaisia tai moniammatillisia prosesseja. Palveluohjauksen rooli tulee korostumaan sekä toimintana että työnsisältönä. Keskeiset uudet palveluiden tuottamistavat ovat sekä liikkuvia että sähköisiä palveluita. Liikkuvat palvelut voidaan toteuttaa monella tavalla: Asiakkaiden kuljettamisensa palveluiden luo, yhden palvelun tai monipalveluautot ja työntekijöiden liikkuminen lähelle asiakkaita. Liikkuvien palveluiden kehittäminen tehdään yhteistyössä eri toimijoiden kanssa kustannukset huomioiden. Sähköiset palvelut, sähköisen asioinnin lisääminen on keskeinen kehittämiskohde, jota toteutetaan yhteistyössä Etelä-Savon sairaanhoitopiirin Hyvis-portaalin, Tieran ja Mikkelin asiakaspalvelukeskuksen (aspa), digitaalinen Mikkeli hankkeen ja muiden toimijoiden kanssa. Sähköiset palveluiden keskeiset tavoitteet suunnitelmakaudella ovat suojattujen asiointiyhteyksien toteuttaminen ja sähköisen asioinnin lisääntyminen. Palveluita pyritään kehittämään ennalta ehkäisevästi ja terveyden ja hyvinvoinnin näkökulmasta tarjoamalla matalan kynnyksen palveluita mm. hyvinvointikioski-ajattelun mukaisesti.

12 11 KASTE Valtakunnallinen Sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisohjelma Kaste määrittelee sosiaali- ja terveyspoliittiset tavoitteet, kehittämistoiminnan ja valvonnan painopisteet sekä niiden toteuttamista tukevat uudistus- ja lainsäädäntöhankkeet, ohjeet ja suositukset. Kaste 2 ohjelman (vuosille ) keskeiset tavoitteet ovat hyvinvointi- ja terveyserojen kaventuminen sekä sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteiden ja palveluiden järjestäminen asiakaslähtöisesti. Kaste jakautuu osaohjelmiin ja maantieteellisesti Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi kuuluu Itä- ja Keski- Suomen Kastealueeseen. Kaste-ohjelman osaohjelmat: 1. Riskiryhmien mahdollisuutta osallisuuteen, hyvinvointiin ja terveyteen parannetaan 2. Lasten, nuorten ja lapsiperheiden palveluja uudistetaan 3. Ikäihmisten palveluiden rakennetta ja sisältöä uudistetaan 4. Palvelurakennetta ja peruspalveluja uudistetaan 5. Tieto ja tietojärjestelmät saatetaan asiakkaiden ja ammattilaisten tueksi 6. Johtamisella tuetaan palvelurakenteen uudistamista ja työhyvinvointia Kaste-ohjelmaa hyödynnetään soveltuvin osin seudullisen sosiaali- ja terveystoimen kehittämisessä, kuten muitakin rahoitusvaihtoehtoja. Kehittämisestä on laadittu tämän järjestämissuunnitelman liitteeksi erillinen kehittämissuunnitelma. Kaste 2- ohjelmakaudelle Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi on lähdössä mukaan 3 hankkeeseen. Osaohjelma 1 toteuttava Lähisuhde- ja perheväkivallan vähentämiseen tähtäävä hanke, osaohjelma 2 toteuttava Lasten ja nuorten palveluiden uudistamishanke sekä osaohjelma 3 toteuttava vanhusten kotihoitoon kohdentuva Kotona Paras-hanke. Hankehakemukset toteutetaan usean maakunnan yhteisinä, hakuaika päättyy Etelä-Savon sairaanhoitopiirin kautta seudullinen sosiaali- ja terveystoimi on mukana Terveempi Itä-Suomi hankkeessa ja sähköisten asiointipalveluiden SADe-ohjelman Hyvis-hankkeessa. TULEVAN SOSIAALIHUOLTOLAIN LINJAUKSET Sosiaalihuoltolaki on uudistumassa vuonna Sosiaalihuoltolain luonnos on ollut käytettävissä tätä suunnitelmaa laadittaessa. Sosiaalihuoltolain tulevat linjaukset ovat lähellä seudullisen sosiaalija terveystoimen toimintalinjauksia ja sopivat linjaamaan tulevaa toimintaa: Uuden sosiaalihuoltolain keskeiset periaatteet: Sosiaalihuollon yhdenvertainen saatavuus ja saavutettavuus Hyvinvoinnin edistäminen, ennaltaehkäisevä työ ja varhainen tuki Asiakaslähtöisyys, kokonaisvaltaisuus ja asiakkaan osallisuuden vahvistaminen Asiakkaan tuen arviointi ja tuen saaminen omassa arkiympäristössään Monialaisen yhteistyön vahvistaminen ja edistäminen Linjaukset sopivat sekä ohjaamaan suunnittelua, johtamista ja käytännön työtä.

13 12 SUUNNITELMALLISUUS Palveluiden tuottamisessa ja kehittämisessä pyritään suunnitelmalliseen kehittämiseen. Keskeisiltä sektoreilta on muodostumassa erilliset toimintaohjelmat. Lainsäädäntö edellyttää myös suunnitelmia, esimerkiksi lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma, vanhusten palveluiden strategia (toimintaohjelma) ja kehitysvammaisten (asumisen) palveluiden järjestäminen. Hyvinvointiteknologia on tulevaisuudessa merkittävä kehittämisen kohde sähköisten palveluiden ohella, joten siitä ollaan myös laatimassa omaa toimintaohjelmaa. PALVELUIDEN KEHITTÄMINEN Palveluiden kehittämisen keskeinen toiminta-ajatus on aina selvittää toiminnan toteuttamisessa useita eri vaihtoehtoja palveluiden tuottamisessa. Palveluiden kehittämisessä pyritään monialaisuuteen, yhteistyöhön eri toimijoiden, järjestöjen ja yritysten kanssa sekä hyödynnetään olemassa olevia rahoitusmahdollisuuksia. Palveluiden kehittämisessä hyödynnetään asiakaspalautetta ja asiakasosallisuutta. Suunnitelmakauden aikana seudullinen sosiaali- ja terveystoimi kehittää joko itse tai yhteistyössä oppilaitosten, järjestöjen ja THL:n kanssa yhtenäisen asiakaspalautejärjestelmän/kyselyn sosiaalipalveluihin. Suunnitelmakauden aikana Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi kehittää palveluita ottaen huomioon sekä kotiin tarjottavat, lähi-, seudulliset, alueelliset palvelut että sähköiset ja liikkuvat palvelut. Suunnitelmakauden aikana kehitetään myös palveluverkkoa ja mietitään entistä laajemmin eri palveluiden integroimista. Palveluiden sisällöllinen kehittäminen tapahtuu pääsääntöisesti palvelutuotantoyksiköissä ja seudullisissa kehittämistyöryhmissä. Lähteet: Kuntalainen palvelujen kehittäjänä, Uudistuva kunta; Kuntaliitto 2012 Valtioneuvoston nettisivut Sosiaalihuollon lainsäädännön uudistaminen - Sosiaalihuollon lainsäädännön uudistamistyöryhmän loppuraportti. Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 2012:21. Sosiaali- ja terveysministeriö. Helsinki 2012 Etelä-Savon sairaanhoitopiirin terveydenhuollon palvelujen alueellinen järjestämissuunnitelma vuosille Vanhuspalveluiden toimintakäsikirja Psykososiaalisten palveluiden toimintakäsikirja (luonnos) Lapsiperheiden palveluiden toimintakäsikirja (luonnos) Terveyspalveluiden toimintakäsikirja (luonnos) Vanhuspalveluiden toimintaohjelma (luonnos)