Yrittäjän ja perheenjäsenen työttömyysturvaan parannuksia Vuoden 2013 tärkeät luvut ja maksut

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Yrittäjän ja perheenjäsenen työttömyysturvaan parannuksia Vuoden 2013 tärkeät luvut ja maksut"

Transkriptio

1 Yrittäjän ja perheenjäsenen työttömyysturvaan parannuksia Vuoden 2013 tärkeät luvut ja maksut

2 Löydä oma unelmasi yrityksen myyjän ja ostajan kohtaamispaikka Yrityspörssi on maan laajin kauppapaikka yrityksen myyntiä tai ostoa suunnittelevalle. Löydä oma unelmasi! Jätä ilmoituksesi myytävästä tai ostettavasta yrityksestä

3 Yrittäjä INFO Sisällysluettelo YRITTÄJÄINFO Kustantaja 6 numeroa vuodessa. TOIMITUS Viestintäassistentti Anna Lantee p Visuaalinen ilme suunnittelija Lea Hult Taitto Kirsi Pääskyvuori Painomerkki Oy Tässä numerossa kirjoittavat lainopillinen asiamies Harri Hellstén, lakineuvoja Antti Huotilainen, varatoimitusjohtaja Anssi Kujala, veroasiantuntija Laura Kurki, lakineuvoja Tuomas Liinamaa, lainopillinen asiamies Atte Rytkönen, järjestöpäällikkö Hanna Tapala ja lainopillinen asiamies Tiina Toivonen Suomen Yrittäjistä sekä Pekka Salokoski Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassasta. 1. VEROT JA RAHAT...4 Arvonlisäverotuksen verokannat nousevat...4 Luontoisedut Suoraveloitus päättyy 2014 yrittäjien syytä toimia ajoissa... 5 Vuoden 2013 veromuutokset...6 Verohallinnon laskutusohjetta päivitetty...8 Lait uusista kasvukannusteista edelleen valmisteltavana TYÖNANTAJAN ABC...9 Lakineuvoja vastaa: Irtisanominen henkilöön liittyvällä syyllä...9 Määräaikaisen ja vuokratyön perusteita täsmennettävä...10 CV-netti uudistuu: Esittelyt vain työnantajien näkyville YRITYSTOIMINNAN ABC...11 Muutoksia maksuaikoihin ja perintään...11 Yrittäjille epäselviä muistutuskirjeitä tavaramerkin rekisteröinnistä Patenttitietoa verkko-oppaasta Yrityksiin kohdistuvan rikollisuuden tilannekuva julkaistu keinoa parantaa yritysten turvallisuutta YRITTÄJÄ IHMISENÄ Yrittäjän ja perheenjäsenen työttömyysturvaan merkittäviä parannuksia Työttömyysturva ei ole tuttu juttu Isälle korvamerkittyjen vanhempainvapaiden käyttö joustavoituu Varhaiseläkereitit vähenevät Työkyvyttömyyseläkeläinen, tarkista vanhuuseläkkeesi alkamisen ajankohta Sairausvakuutusmaksut vuonna Työttömyysvakuutusmaksut vuonna PAIKALLINEN VAIKUTTAMINEN Kuntarakennelaki lausuntokierroksella Viidennes valtuutetuista yrittäjiä...22 ISSN

4 1. VEROT JA RAHAT Arvonlisäverotuksen verokannat nousevat Arvonlisäverotuksen kaikkia verokantoja nostetaan yhdellä prosenttiyksiköllä vuoden 2013 alusta. Muutoksessa sovelletaan samoja siirtymäsäännöksiä kuin kesällä 2010, jolloin verokantoja nostettiin edellisen kerran. Mitä verokantaa sovelletaan? Verokannan ratkaisee pääsääntöisesti tavaran tai palvelun toimitushetki. Tavaran tai palvelun toimitushetki ratkaisee oikean verokannan. Verokanta ei siis määräydy laskutus- tai maksuhetken mukaan. Poikkeuksena on kuitenkin ennakkomaksu, jonka verokanta määräytyy maksuhetkellä voimassa olevan verokannan mukaan. Muutos tulee ottaa huomioon taloushallinnon järjestelmissä ja sopimuspohjissa. Jos yleisen verokannan alainen tavara tai palvelu on toimitettu tämän vuoden puolella, verokanta on 23 prosenttia, vaikka asiakas mahdollisesti maksaisikin laskun ensi vuoden puolella. Toisaalta, jos myyjälle kertyy ennakkomaksua vuoden 2012 puolella vuonna 2013 toimitettavasta yleisen verokannan alaisesta tavaran tai palvelun myynnistä, sovellettava verokanta on 23 prosenttia, kun asiakas maksaa suorituksen vuonna Jos asiakas kuitenkin maksaa myyjälle kertyneen ennakkomaksun vuoden 2013 puolella, verokanta on 24 prosenttia. Myyjän pitäisi näin ollen tietää laskutushetkellä, koska asiakas maksaa laskun. Odotettavissa on, että verokantamuutos aiheuttaa jonkin verran lisätyötä korjauslaskujen tekemisen vuoksi. veroasiantuntija Laura Kurki p Verokannan muuttuessa keskeneräisiin palvelumyynteihin sovelletaan palvelusuorituksen päättymisajankohdan verokantaa. Palvelu katsotaan suoritetuksi, kun se on tosiasiallisesti asiakkaan käytettävissä. Jatkuvana suorituksena tapahtuviin tavaran ja palvelun myynteihin sovellettava verokanta määräytyy tilitysjakson päättymishetkellä voimassa olevan verokannan mukaan. Jatkuvana suorituksena tapahtuvissa tavaran ja palvelun myynneissä (esimerkiksi vuokrauspalvelu) vastike määräytyy ajan kulumisen perusteella. Jos vuokranmaksujakso on , palvelu katsotaan suoritetuksi ja sovellettava verokanta on 24 prosenttia koko jaksolta. Jos myyjä saa ennakkomaksun ennen , myyntiin sovelletaan 23 prosentin verokantaa. Osamaksukaupassa veronsuorittamisvelvollisuus syntyy, kun tavara luovutetaan ostajalle. Oikaisuerien verokanta Annettuihin alennuksiin, luottotappioihin ja muihin oikaisueriin sovelletaan sitä verokantaa, joka oli voimassa, kun tavara tai palvelu suoritettiin. Oikaisuerät tulee kohdistaa toimitusperiaatteen mukaan, vaikka kysymyksessä olisi aikanaan ollut esimerkiksi ennakkomaksu. Lisätietoa: Verohallinnon ohje alvmuutoksista 2010: > Syventävät vero-ohjeet > Arvonlisäverotus > Verokannat > Arvonlisäverokantojen muutos ( ) 23 % > 24 % 13 % > 14 % 9 % > 10 % 4 YRITTÄJÄINFO 6:2012

5 1. VEROT JA RAHAT Luontoisedut 2013 Asuntoetu Asuntoedun ja siihen sisältyvän lämmityksen raha-arvot ovat keskuslämmitysasunnoissa seuraavat: A) PÄÄKAUPUNKISEUTU (HELSINKI, ESPOO, KAUNIAINEN, VANTAA) Asunto valmistunut ennen vuotta 1961 vuosina vuonna 1984 tai myöhemmin B) MUU SUOMI Asunto valmistunut ennen vuotta 1984 vuosina vuonna 1992 tai myöhemmin Autoetu Edun arvo, euro/kk ,30 neliömetriltä ,90 neliömetriltä ,70 neliömetriltä Edun arvo, euro/kk ,60 neliömetriltä ,60 neliömetriltä ,70 neliömetriltä Jos palkansaaja tai hänen perheensä käyttää yksityisajoihin työnantajan henkilö- tai pakettiautoa, verovelvollisen saama etu katsotaan autoeduksi. Autoedun arvo vahvistetaan auton rekisteriotteeseen merkityn käyttöönottovuoden perusteella eri ikäryhmissä. Ravintoetu Ravintoedun arvo on 5,90 euroa ateriaa kohden, jos edun hankkimisesta työnantajalle aiheutuneiden välittömien kustannusten ja näiden kustannusten arvonlisäveron määrä on vähintään 5,90 euroa ja enintään 9,70 euroa. Jos tämä määrä alittaa 5,90 euroa tai ylittää 9,70 euroa, edun arvona pidetään välittömien kustannusten ja näiden kustannusten arvonlisäveron määrää. Enintään 9,70 euron nimellisarvoisen, muun kuin sopimusruokailuun liittyvän ruokailulipukkeen muodossa tai muuta vastaavaa maksutapaa käyttäen järjestetyn edun arvo on 75 prosenttia ruokailulipukkeen nimellisarvosta, kuitenkin vähintään 5,90 euroa. Nimellisarvoltaan yli 9,70 euron ruokailulipuke arvostetaan nimellisarvoonsa. Puhelinetu Työnantajan palkansaajan kotiin kustantamasta puhelimesta muodostuvan puhelinedun raha-arvo on 20 euroa kuukaudessa. Edun arvo kattaa puheluista aiheutuneet kustannukset. Työnantajan palkansaajalle kustantaman matkapuhelimen luontoisetuarvo on 20 euroa kuukaudessa. Edun arvo kattaa puheluista, tekstiviesteistä ja multimediaviesteistä aiheutuneet kustannukset. IKÄRYHMÄ (KÄYTTÖÖNOTTOVUOSI) VAPAA AUTOETU KUUKAUDESSA AUTON KÄYTTÖETU KUUKAUDESSA A ( ) 1,4 % auton uushankintahinnasta tai 19 s/km 1,4 % auton uushankintahinnasta + 90 tai 6 s/km B ( ) 1,2 % auton uushankintahinnasta tai 20 s/km 1,2 % auton uushankintahinnasta tai 7 s/km C ( 2008) 0,9 % auton uushankintahinnasta tai 21 s/km 0,9 % auton uushankintahinnasta tai 8 s/km Suoraveloitus päättyy 2014 yrittäjien syytä toimia ajoissa Mahdollisuus suoraveloitukseen päättyy tammikuun lopussa Vaikka ajankohta tuntuu ehkä kaukaiselta, yrittäjien on syytä varautua siihen ajoissa. Laskuttajat voivat muuttaa kuluttaja-asiakkaiden suoraveloitusvaltakirjat e-laskun automaattisen maksamisen toimeksiannoiksi jälkeen konversio e-laskuksi ja suoramaksuksi ei ole enää mahdollista. Tätä ennen yrityksen laskutusohjelmisto on tärkeää päivittää tukemaan uusia maksutapoja. Yritysten on hyvä ottaa asia harkittavakseen mahdollisimman ajoissa. Ohjelmistotalot ruuhkautuvat, jos suunnitteluun ryhdytään liian myöhään. Jos laskuttaja päättää korvata suoraveloituksen muulla maksutavalla, hänen on kuitenkin informoitava muutoksesta asiakkaita ja tehtävä valinta ja päätös suoraveloituksen korvaavasta maksutavasta. Varsinkin asiakkaille tiedottamiseen kannattaa varata aikaa. Lisätietoja: Finanssialan keskusliitto: > Teemasivut > Sepa > Vaikutukset yritystoimintaan YRITTÄJÄINFO 6:2012 5

6 1. VEROT JA RAHAT Vuoden 2013 veromuutokset Eduskunta on hyväksynyt osan vuoden 2013 budjettiverolaeista, mutta osa on vielä käsiteltävänä. Uusia kasvukannusteita koskevat hallituksen esitykset annetaan erikseen. johtaja Anna Lundén p Tuloveroasteikko Tuloveroasteikkoon ei tehdä vuosina 2013 ja 2014 indeksitarkistuksia. Asteikkoon sisältyy kuitenkin uusi tuloluokka euroa ylittäville tuloille, ja sitä on tarkoitus soveltaa myös vuosina 2014 ja Vuoden 2013 asteikko vastaa muilta osin vuoden 2012 asteikkoa. Työtulovähennyksen ja kunnallisverotuksen perusvähennyksen enimmäismäärät nousevat kuitenkin hieman. Verosta vapaa kilometrikorvaus Verosta vapaa kilometrikorvaus laskee nykyisestä 45 sentistä 43 senttiin kilometriltä. Muutosta sovelletaan vuoden 2013 alusta kilometriä vuodessa ylittäviltä kilometreiltä korvaus puolittuu 25 senttiin. Tätä osaa sovelletaan kuitenkin vasta vuoden 2014 alusta. Arvonlisäverolain muutokset Yleinen arvonlisäverokanta nousee 23 prosentista 24 prosenttiin. Elintarvikkeisiin, rehuihin sekä ravintola- ja ateriapalveluihin sovellettava verokanta nousee 13 prosentista 14 prosenttiin. Kirjoihin, tilattuihin sanoma- ja aikakauslehtiin, lääkkeisiin, liikuntapalveluihin, henkilökuljetuksiin, majoituspalveluihin, televisio- ja yleisradiotoiminnasta saatuihin korvauksiin, kulttuuri- ja viihdetilaisuuksiin, tekijän suorittamiin taide-esineiden myynteihin, kaikkien taide-esineiden maahantuontiin sekä tekijänoikeusjärjestöjen saamiin tekijänkorvauksiin sovellettava nousee 9 prosentista 10 prosenttiin. Yle-vero Televisiolupamaksut korvataan vuoden 2013 alusta Yle-verolla, jota peritään henkilökohtaisen Yle-veron lisäksi myös osakeyhtiöiltä. Yle-vero peritään yrityksen tuloksen perusteella. Jos osakeyhtiön tulos on alle euroa, Yle-veroa ei peritä lainkaan. Rajan ylittyessä vero on 140 euroa ja nousee enimmillään euroon tuloksen ylittäessä euroa. Toiminimet ja henkilöyhtiöiden osakkaat jäävät yritysten veron ulkopuolelle ja maksavat vain kotitalouksien Yle-veron. Henkilökohtaisen Yle-veron määrä on 0,68 prosenttia ansio- ja pääomatuloista. Vähimmillään maksettavaksi tulee 50 euroa, ja suurin henkilökohtainen vero on 140 euroa vuodessa. Tuotannollisten investointien korotetut poistot Uusien tehtaiden ja työpajojen sekä niissä käytettävien uusien koneiden ja laitteiden hankintamenoista saa verotuksessa tehdä enintään kahtena verovuonna kaksinkertaiset poistot säännönmukaisiin poistoihin verrattuna. Enimmäismäärän korotus koskee uusia vuosina hankittuja ja käyttöönotettuja hyödykkeitä. Perintö- ja lahjaveroon uusi porras Sekä perintövero- että lahjaveroasteikkoihin lisätään uusi porras euroa ylittävän perintöosuuden tai lahjan osalta. Ensimmäisessä veroluokassa veroprosentti on 19 prosenttia ja toisessa veroluokassa 35 prosenttia. Ensi vuonna lahjaveroa maksetaan myös sellaisesta vakuutuskorvauksesta, joka on saatu edunsaajamääräyksen nojalla vastikkeetta. Aiemmin tällainen vakuutuskorvaus on ollut verovapaa euroon asti. Vapaaehtoinen eläkevakuutus ja pitkäaikaissäästäminen Vapaaehtoisen yksilöllisen eläkevakuutuksen ja pitkäaikaissäästämissopimusten sekä kollektiivisen lisäeläketurvan maksujen vähennysoikeutta muutetaan. Vuoden 2013 alusta maksut ovat vähennyskelpoisia vain, jos vanhuuseläkettä tai pitkäaikaissäästämissopimukseen perustuvia suorituksia voidaan alkaa maksaa aikaisintaan työntekijän eläkelain mukaisesta lykättyyn vanhuuseläkkeeseen oikeuttavasta 68 vuoden iästä. Uutta säännöstä ei sovelleta eläkevakuutuksiin ja sopimuksiin, jotka on otettu ennen lain voimaantuloa. 6 YRITTÄJÄINFO 6:2012

7 1. VEROT JA RAHAT Rakennusalan verovalvontaa tehostetaan Rakentamispalvelujen tilaajan on toimitettava kuukausittain Verohallinnolle verovalvontaa varten tarpeelliset tiedot työntekijöistä ja rakennusurakoista. Tiedot on toimitettava niistä yrityksistä, jotka suorittavat tilaajalle arvonlisäverolaissa tarkoitettua rakentamispalvelua taikka rakennustelineiden pystytys- tai purkutyötä tai jotka vuokraavat tilaajalle työvoimaa edellä mainittuihin tarkoituksiin. Verohallintoon on ilmoitettava myös tiedot tilaajan näille yrityksille maksamista vastikkeista. Yhteisen rakennustyömaan pääurakoitsijan tai muun päätoteuttajan on toimitettava tiedot yhteisellä työmaalla työskentelevistä työntekijöistä ja itsenäisistä työnsuorittajista. Rakennuttajana olevan luonnollisen henkilön on annettava Verohallinnolle tiedot rakentamistyön suorittaneista työntekijöistä ja yrityksistä sekä näille maksamistaan palkoista ja muista vastikkeista ennen loppukatselmusta, jos rakentaminen edellyttää rakennuslupaa. Rakennuttajan on lisäksi annettava loppukatselmuksessa rakennusvalvontaviranomaiselle Verohallinnon antama todistus siitä, että hän on täyttänyt tiedonantovelvollisuutensa. Työturvallisuuslakiin lisätään säännös yhteisen rakennustyömaan pääurakoitsijan tai muun päätoteuttajan velvollisuudesta pitää ja säilyttää luetteloa työmaalla työskentelevistä työntekijöistä ja itsenäisistä työnsuorittajista. Polttoaineiden verotus Energiaverotuksen painopistettä siirretään vähäpäästöisyyteen kannustavaksi korottamalla lämmitykseen käytettävien sekä voimalaitos- ja työkonepolttoaineiden veron hiilidioksidiosuutta. Kevyen ja raskaan polttoöljyn, kivihiilen ja maakaasun hiilidioksidiveron laskentaperusteena oleva hiilidioksiditonnin arvo nostetaan nykyisestä 30 eurosta 35 euroon. Samalla alennetaan energiasisältöveron osuutta 7,70 eurosta 6,65 euroon megawattitunnilta. Maakaasusta kannetaan alennettua energiasisältöveroa, 4,45 euroa megawattitunnilta, vuoden 2014 loppuun. Lämmityspolttoaineista turpeen verotukseen ei ehdoteta muutoksia. Mäntyöljyn jatkojalostuksen raaka-ainesaannin turvaamiseksi mäntyöljyn veroa korotetaan saman verran kuin raskaan polttoöljyn. Kaupallisen vesiliikenteen polttoaineiden verottomuus laajennetaan koskemaan myös maakaasua ja kivihiiltä. Varainsiirtoverotus Asunto-osakeyhtiön, keskinäisen kiinteistöosakeyhtiön ja muun kiinteistöyhtiön osakkeiden omistusoikeuden luovutuksesta suoritettavan varainsiirtoveron veroprosentti korotetaan 1,6 prosentista 2,0 prosenttiin. Niin sanottujen liikeosakkeiden veroprosentti säilyy 1,6 prosenttina. Muutokset tulevat voimaan vuoden 2013 alusta. Uusia säännöksiä sovelletaan, jos luovutus tapahtuu voimaantulon jälkeen tehdyn sopimuksen perusteella. Veron laskentaperusteena olevaan vastikkeeseen luetaan myös osakkeisiin luovutushetkellä kohdistuva yhtiölainaosuus. Osakkaalla on silloin oikeus maksaa osuutensa pois kertasuorituksena tai velvollisuus maksaa se vähitellen rahoitusvastikkeena. Rakentamisaikaiset lainat otetaan aina huomioon, vaikka yhtiössä ei ole vielä tehty konkreettista päätöstä lainan poismaksuoikeudesta tai -velvollisuudesta. Veron laskentaperusteeseen luetaan myös sellainen sopimusehtona oleva ostajan muulle kuin myyjälle tekemä suoritus, joka tulee myyjän hyväksi. Tällaisia voi syntyä esimerkiksi yrityskauppojen yhteydessä. Kotitalousvähennys myönnetään myös ulkomaisen yrityksen myymistä palveluista, kun palvelu tarjotaan toisessa EU-valtiossa. Vähennystä voi hakea takautuvasti vuodesta 2007 alkaen. Konsernien korkomenojen vähennysoikeutta rajoitetaan Yritysten korkomenojen vähennysoikeutta rajoitetaan, mutta vasta vuoden 2014 alusta. Tarkoituksena on hillitä verosuunnittelua, jossa konsernin korot ohjataan lievästi verotettuun valtioon. Jos konserniyrityksen nettokorkomenot ovat verovuonna enintään euroa, ne voidaan vähentää kuitenkin kokonaan. Jos nettokorkomenot ylittävät euroa, niitä voi vähentää enintään 30 prosenttia tuloksesta. Tämän 30 prosentin määrän ylittävät nettokorkomenot eivät ole vähennyskelpoisia. Vähennyskelvottomien nettokorkomenojen määrä on kuitenkin enintään konserniyritysten välisten nettokorkomenojen suuruinen. Vähennystä leikataan kuitenkin vain, jos yhtiön oman pääoman suhde taseen loppusummaan on heikompi kuin konsernin vastaava suhde. Rajoitusta sovelletaan kotimaisiin ja ulkomaisiin yhteisöihin ja yhtiöihin ja rajoitus koskee sekä kansallisia että rajat ylittäviä korkoja. Vähennyskelvottomat nettokorkomenot voidaan vähentää seuraavien verovuosien tuloista kunkin verovuoden vähennyskelpoisten korkomenojen rajoissa. Verotilin myöhästymismaksu alenee Verotili-ilmoituksen tehostamiseksi säädetty myöhästymismaksu alenee 20 prosentista 15 prosenttiin vuoden 2013 alusta lukien. Myöhästymismaksu on ollut korkea muuhun verokorotuskäytäntöön nähden. Lisätietoja: Muutosehdotukset löytyvät kokonaisuudessaan valtiovarainministeriön verkkosivuilta osoitteesta YRITTÄJÄINFO 6:2012 7

8 1. VEROT JA RAHAT Verohallinnon laskutusohjetta päivitetty Laskutukseen tulee muutoksia Kunkin kohdan jälkeen mainittu numero viittaa Verohallinnon ohjeen lukuihin. Minkä EU-maan laskutussäännöksiä sovelletaan? Arvonlisäverolaissa säädetään, milloin laskutukseen sovelletaan Suomen säännöksiä (4). Laskunantovelvollisuus Tavaroiden yhteisömyyntejä koskevista ennakkomaksuista ei enää ole velvollisuutta antaa laskua (5.1). Lasku on annettava myös eräistä toisessa EU-maassa tapahtuvista myynneistä, jotka ovat Suomessa verottomia (5.2). Yhteisömyyntejä ja toisen EU-maan arvonlisäverolain (AVL) 65 :ää vastaavan säännöksen mukaisesti kyseisessä jäsenvaltiossa verotettavaa palvelun myyntiä koskevien laskujen antamiseen on säädetty määräaika (5.6). Tavaroiden yhteisömyynnistä on annettava lasku viimeistään tavaran toimituskuukautta seuraavan kalenterikuukauden 15. päivänä (5.6). Laskumerkinnät Laskumerkintävaatimuksia on tarkennettu käännetyn verovelvollisuuden tilanteissa, marginaaliverotusjärjestelmää sovellettaessa ja kun ostaja laatii laskun (6.1). Ulkomaan valuutan muunnossa euroiksi voidaan käyttää myös Euroopan keskuspankin julkaisemaa myyntikurssia (6.1). Kevennettyjä laskumerkintävaatimuksia sovellettaessa vähäarvoisen laskun yläraja nousee 400 euroon (6.2). Laskuihin liittyvä varmistusvelvollisuus Laskujen alkuperän aitous ja sisällön muuttumattomuus sekä luettavuus on varmistettava koko säilytysajan (7). Lisätietoja: Laskutusohje on luettavissa kokonaisuudessaan verohallinnon verkkosivuilta osoitteesta > Syventävät vero-ohjeet > Verohallinnon ohjeet 2012 > Laskutusvaatimukset arvonlisäverotuksessa ( ) Lait uusista kasvukannusteista edelleen valmisteltavana Valtiovarainministeriössä on valmisteltu esitysluonnokset pk-yritysten tutkimus- ja kehitystoimintaa tukevaksi verokannustimeksi sekä pääomasijoituskannustimeksi. T&k-vähennys koskisi EU-määritelmän täyttäviä pk-osakeyhtiöitä tai osuuskuntia, jotka voisivat vähentää lisävähennyksenä 140 prosenttia tutkimus- ja kehityshankkeidensa palkkamenoista. Lisävähennykseen olisivat oikeutettuja alle 250 henkeä työllistävät yritykset, joiden taseen loppusumma on enintään 43 miljoonaa euroa tai liikevaihto enintään 50 miljoonaa euroa. Laissa t&k-toiminta olisi määritelty systemaattiseksi toiminnaksi, jolla tavoitellaan tiedon lisäämistä tai tiedon käyttämistä uusien sovellusten löytämiseksi. Vähennyksen alaraja olisi euroa ja yläraja euroa. Lisävähennys ei koskisi alihankintana ostettua t&k-palvelua. Valtiolle uusi verokannustin maksaisi arviolta 181 miljoonaa euroa, ja verovähennys olisi voimassa vuosina Vähennysoikeus myös ulkopuolisille sijoittajille Yrityksen ulkopuoliset sijoittajat voisivat myös vähentää pääomatulostaan 50 prosenttia listaamattomaan pk-yritykseen tehdystä sijoituksesta vuosina Yrityksen perustamisesta tulisi olla kulunut enintään kuusi vuotta. Vähennyksen määrä voisi olla euroa, ja vähennetty määrä luettaisiin tuloksi osakkeita luovutettaessa tai omistuksen lakatessa, kuitenkin viimeistään kahdeksantena vuonna sijoituksen tekemisvuodesta. Kustannus valtiolle olisi arviolta seitsemän miljoonaa euroa. Hallitus on linjannut myös pk-yrityksiin tehtävien sijoitusten myyntivoittoverotusta kevennettäväksi määräajaksi. Tarkoitukseen valmisteltu hankintameno-olettaman korottaminen ei kuitenkaan ole saanut EU:n komissiolta valtiontukisäännöksiltä edellytettävää hyväksyntää, minkä vuoksi asian jatkovalmistelu on avoin. Esitysluonnokset löytyvät sivulta > Julkaistu ja asiakirjat > Muut asiakirjat > Vuosi 2012 Luonnos hallituksen esitykseksi eduskunnalle laiksi sijoitustoiminnan veronhuojennuksesta verovuosina ja laiksi verotusmenettelystä annetun lain 16 :n muuttamisesta ( ) Luonnos hallituksen esitykseksi eduskunnalle laiksi tutkimus- ja kehittämistoiminnan väliaikaisesta lisävähennyksestä ( ) 8 YRITTÄJÄINFO 6:2012

9 2. TYÖNANTAJAN ABC Lakineuvoja vastaa KYSYMYS: Olen irtisanomassa työntekijääni henkilöön liittyvillä syillä. Mitä minun tulee huomioida? lakineuvoja Tuomas Liinamaa p VASTAUS: Perusteen täytyy olla kunnossa Työnantaja saa irtisanoa työntekijän työsuhteen vain asiallisesta ja painavasta syystä. Irtisanomisperusteet jaetaan laissa kahteen ryhmään, tuotannollisiin ja taloudellisiin sekä henkilöön liittyviin syihin. Laki ei määrittele, mikä on asiallinen ja painava henkilöön liittyvä irtisanomisperuste. Kyse on lähinnä joko merkittävästä työntekoedellytysten muuttumisesta siten, ettei työntekijä enää kykene selviytymään työtehtävistään, tai työntekijän lain tai työsopimuksen mukaisten olennaisten velvoitteiden vakavasta rikkomisesta tai laiminlyönnistä. Sairaus ei yleensä ole peruste työsuhteen irtisanomiselle. Olennaista on, että irtisanomisperusteen on oltava selkeästi yksilöitävä ja merkityksellinen. Vaikka pienistä puroista kasvaakin iso virta, ei työntekijää välttämättä voi irtisanoa tilanteessa, jossa pieniä mutta toisistaan poikkeavia rikkomuksia kertyy ilman yhtään yksittäistä merkittävää tekoa. Jos irtisanominen voitaisiin välttää siirtämällä työntekijä toiseen tehtävään (esimerkiksi ajokortin menettäneelle työntekijälle olisi osoittaa muita tehtäviä), ei irtisanomiseen saa normaalisti ryhtyä. Työntekijää on yleensä varoitettava Työsopimuslain sanamuodon mukaan velvollisuuksiaan laiminlyönyttä tai niitä rikkonutta työntekijää ei saa irtisanoa ennen kuin hänelle on varoituksella annettu mahdollisuus korjata menettelynsä. Vastoin yleistä luuloa varoituksia ei sinänsä tarvitse olla useita; yksikin moitittavasta käyttäytymisestä annettu varoitus saattaa riittää. Olennaista on, että juuri kyseisestä käyttäytymisestä on varoitettu. Joskus lienee kuitenkin järkevää koettaa korjata asia lievemmin pelkällä suullisella huomautuksella. Tähän voi tarvittaessa myöhemmin annettavassa varoituksessa viitata. Varoituksessa on yksilöitävä, mitä käyttäytymistä varoitus koskee. Samalla kerralla voidaan toki varoittaa useammastakin eri asiasta, mikäli se on tarpeen. Varoituksesta ei ole muotosäännöksiä, mutta kirjallinen muoto on sen todistettavuuden vuoksi hyödyllinen. Työntekijän on myös ymmärrettävä, että kyse on mahdollista irtisanomista edeltävästä varoituksesta. Poikkeuksellisesti työntekijä voi olla mahdollista irtisanoa ilman varoitusta. Tällöin kyse on niin vakavasta rikkomuksesta, että työnantajalta ei lain sanamuodon mukaan kohtuudella voida edellyttää työsuhteen jatkamista. Tällainen tilanne on kuitenkin käsillä vain harvoin. Irtisanomisilmoitus annetaan ensisijaisesti henkilökohtaisesti Mikäli työntekijä päätetään irtisanoa, on irtisanominen tehtävä kohtuullisen ajan kuluessa irtisanomisperusteen tietoon tulemisesta. Ennen irtisanomista työntekijälle tulee varata tilaisuus tulla kuulluksi työsopimuksen päättämisen syistä, ja tässä kuulemisessa työntekijällä on oikeus käyttää avustajaa. Kuulemisen ei sinänsä tarvitse vaikuttaa lopputulokseen, vaan kyse on enemmänkin mahdollisten väärinkäsitysten oikaisemisesta ja viimeisen sovinnon mahdollisuudesta. Työsopimuksen päättämisilmoitus on toimitettava työntekijälle henkilökohtaisesti. Jos se ei ole mahdollista, ilmoitus voidaan toimittaa kirjeitse tai sähköisesti, jolloin sen oletetaan tulleen työntekijän tietoon seitsemäntenä päivänä lähettämisestä (ja irtisanomisaikakin alkaa juosta tästä hetkestä). Olennaista on, että ilmoituksen toimittamisen voi todistaa: Kirje kannattaa lähettää kirjattuna ja ottaa itselle kopio siitä. Henkilökohtaisesti annettaessa paikalla kannattaa olla todistaja. Työntekijällä ei ole velvollisuutta allekirjoittaa varoituksia tai irtisanomisilmoituksia, mutta todistaja voi todentaa niiden antamisen, mikäli työntekijä kieltäytyy tästä. Mallikappaleet mm. varoitukselle ja irtisanomisilmoitukselle voit hakea kotisivuiltamme. Mikäli irtisanomisasiassa herää epäselvyyksiä, kannattaa ne selvittää jo ennen työntekijän kanssa keskustelemista esimerkiksi soittamalla lakineuvontaamme. Lisätietoa: Varoituksen ja irtisanomisilmoituksen mallit www. yrittajat.fi > Työnantajan ABC > Työsuhdelomakkeet. Sivun käyttö edellyttää jäsennumeron antamista. Suomen Yrittäjien lakineuvonta palvelee arkisin klo 9 16 numerossa Jäsenyrittäjä, muista hyödyntää jäsenetujasi! Soita arkisin kello 9 16 maksuttomaan neuvontapalveluun Puhelusi yhdistetään asiantuntijalle! YRITTÄJÄINFO 6:2012 9

10 2. TYÖNANTAJAN ABC Määräaikaisen ja vuokratyön perusteita täsmennettävä Marraskuun alussa on annettu hallituksen esitys (HE 152/2012) työsopimuslain ja tilaajavastuulain muuttamisesta. Muutokset koskevat pääasiassa vuokratyötä sekä määräaikaisia työsopimuksia. Muutokset on tarkoitettu tulemaan voimaan vuoden 2013 alusta. Atte Rytkönen lainopillinen asiamies p Esitettävien muutosten tarkoituksena on parantaa työntekijän tiedonsaantioikeuksia sekä selkeyttää määräaikaisiin työsopimuksiin ja niiden päättymiseen liittyvää lainsäädäntöä. Muutoksilla ei ole tarkoitus ottaa kantaa vuokratyön käyttämisen perusteisiin tai rajoittaa määräaikaisten työsopimusten perusteltua käyttämistä. Määräaikaisen sopimuksen kesto ilmoitettava Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työsopimuslain 2 luvun 4 pykälän säännöstä työsuhteen keskeisistä ehdoista annettavista selvityksistä. Jatkossa määräaikaisissa työsuhteissa työntekijälle annettavassa selvityksessä olisi ilmoitettava sopimuksen päättymisen ajankohta tai arvio siitä. Lisäksi esitetään täydennystä työnantajan velvollisuuteen antaa selvitys työsuhteen keskeisistä ehdoista vuokratyössä. Jatkossa kun käytetään työnantajan aloitteesta määräaikaista vuokratyösopimusta, työnantajan antamasta selvityksestä tulisi ilmetä tieto määräaikaisuuden taustasta eli käyttäjäyrityksen asiakassopimukseen perustuvan tilauksen syystä sekä kestosta tai arvioidusta kestosta. Lisäksi vuokrayrityksen tulee jatkossa liittää selvitykseen arvio vuokrayrityksessä työsopimuksen päättymishetkellä tarjolla olevista muista, työsopimuksessa sovittuja tehtäviä vastaavista tehtävistä. Arvio mahdollisista muista tehtävistä tehdään sopimuksentekohetkellä. Henkilöstön edustajalle tieto vuokratyön syystä Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi myös tilaajavastuulain 6 :n 1 momentin säännöstä käyttäjäyrityksen henkilöstön edustajan oikeudesta saada tietoja ulkopuolisen työvoiman käytöstä. Jatkossa työnantajan käyttäessä vuokratyötä henkilöstön edustajalla olisi oikeus pyynnöstä saada tieto myös vuokratyön käyttämisen syistä. CV-netti uudistuu: Esittelyt vain työnantajien näkyville CV-netti-palvelun työnhakijaesittelyt näkyvät jatkossa vain työnantajille. Uudistus otetaan käyttöön joulukuun 2012 aikana. CV-netti on palvelu, johon työnhakijat voivat jättää ansioluettelonsa työnantajien selattavaksi. Palvelu on osa työ- ja elinkeinotoimiston verkkosivua, Uudistuksen jälkeen työnhakijoiden CVesittelyitä voi hakea ja katsella ainoastaan verohallinnon Katso- tunnisteella. Maksuton Katso-tunniste on ns. vahva tunniste, joka myönnetään yrityksille, yhteisöille ja julkisille organisaatioille. Useimmilla y-tunnuksella toimivilla organisaatioilla tunniste on jo käytössä, sillä sitä käytetään myös muun muassa Verohallinnon kanssa asiointiin. Jos tunnistetta ei vielä ole, sen voi pyytää Verohallinnosta. Tarkempaa tietoa työnhakijoista Uudistuksen myötä työnhakijan tietosuoja paranee. CV:n julkaisija voi paremmin luottaa siihen, että omaa esittelyä katsovat vain työnantajien edustajat. Paremmin suojatussa palvelussa esittelystä on mahdollista tehdä tarkempi ja henkilökohtaisempi. Myös yhteystiedot voidaan esittää ilman ns. anonyymiä julkaisutapaa. Näin työnantajat löytävät osaajat entistä paremmin ja helpommin. CV-netti-verkkopalvelu on maksuton, ja se on käytettävissä ympäri vuorokauden. Lisätietoa: CV-netti-palvelu: https://asiointi.mol.fi/cvhaku/ Katso-tunniste: 10 YRITTÄJÄINFO 6:2012

11 Muutoksia maksuaikoihin ja perintään Vuonna 2013 astuu voimaan uusia säännöksiä, jotka koskevat elinkeinonharjoittajien keskinäisiä sekä elinkeinonharjoittajan ja julkisyhteisön, kuten kunnan, välisiä liikesuhteita. Kuluttajakauppaan muutokset eivät vaikuta. Uudistusten on tarkoitus astua voimaan maaliskuussa. 3. YRITYSTOIMINNAN ABC lainopillinen asiamies Tiina Toivonen p Jatkossa elinkeinonharjoittajan ja julkisyhteisön välisissä tavara- ja palvelusopimuksissa tulee huomioida muun muassa muutokset maksuajan enimmäiskestosta, perinnän vakiokorvauksesta sekä lakisääteisestä viivästyskoron määrästä. Maksuaikoihin tulossa rajoituksia Uudella lailla kaupallisten sopimusten maksuehdoista rajoitetaan sitä, kuinka pitkistä maksuajoista Osapuolet voivat sopia jatkossakin aina laissa määrättyjä ylärajoja lyhyemmistä maksuajoista. elinkeinonharjoittajan ja hankintayksikön välisissä liikesuhteissa voidaan enintään sopia. Jos julkisyhteisö ostaa tavaroita tai palveluja yritykseltä, maksuaika saa olla lähtökohtaisesti enintään 30 päivää laskun vastaanottamisesta. Säännöksellä halutaan suojata tavallisesti heikommassa asemassa olevaa yrittäjää ja yritystä kohtuuttoman pitkiltä maksuajoilta. Osapuolet voivat poikkeuksellisesti sopia yli 30 päivän maksuajasta, jos tällaiselle sopimukselle on olemassa selviä ja hyväksyttäviä perusteita. Yli 60 päivän maksuajasta sopiminen on kuitenkin kaikissa tilanteissa kielletty. Maksuaikoja koskevia rajoituksia ei sovelleta sopimuksiin, jotka on tehty ennen lain voimaantuloa. Maksuajoista sopimista rajoitetaan kevyemmin, kun liikesuhteen osapuolet ovat molemmat elinkeinonharjoittajia tai yrityksiä. Elinkeinonharjoittajien välisissä sopimussuhteissa tulee sopia nimenomaisesti, jos halutaan käyttää yli 60 päivän pituista maksuaikaa. Sopimusvapaudesta huolimatta maksuaika ei saa olla koskaan velkojayritykselle kohtuuttoman pitkä. Sääntelyn taustalla on tahto suojata velkoja-asemassa olevien yrittäjien ja pkyrityksien omaa maksuvalmiutta ja kilpailukykyä niin, etteivät suuret toimijat venytä omia maksuaikojaan kohtuuttoman pitkiksi. On kuitenkin hyvä huomata, että osapuolet voivat sopia jatkossakin aina laissa määrättyjä ylärajoja lyhyemmistä maksuajoista. Viivästyskorkoihin muutoksia Lakimuutoksen myötä Suomessa sovelletaan lakisääteiselle viivästyskorolle kahta eri korkokantaa. Kuluttajakaupassa viivästyskorko ei muutu, vaan sen määrä tulee olemaan jatkossakin viitekorko lisättynä korkolain mukaisella 7 prosentin lisäkorolla. Tällä hetkellä viivästyskoron suuruus on 8 prosenttia vuodessa. Sen sijaan yritysten sekä yritysten ja julkisyhteisöjen välisiin kaupallisiin sopimuksiin sovelletaan lakimuutoksen myötä viivästyskorkoa, jonka määrä on kahdeksan prosenttiyksikköä korkeampi kuin viitekorko. Näin ollen viivästyskoron suuruus olisi 9 prosenttia vuodessa. Lakimuutos ei kuitenkaan edellytä käyttämään lakisääteistä viivästyskorkoa, vaan velkoja voi jatkaa nykyisen suuruisen viivästyskoron perimistä tai osapuolet voivat sopia muusta viivästyksen seuraamuksesta. Perinnästä 40 euron vakiokorvaus Viivästyskoron lisäksi velkojayrityksellä on mahdollisuus jatkossa periä viivästyneestä maksusta ja sen perinnästä vakiokorvausta enintään 40 euroa. Säännös on uusi, eikä velkojalla ole ollut aikaisemmin mahdollisuutta periä viivästyskorvausta ellei siitä ole osapuolten välillä sovittu. Vakiohyvitys ei koske kuluttajakauppaa. Vakiokorvauksen lisäksi velkojalla on oikeus saada korvausta perinnästä aiheutuvista kuluista, jos niiden tosiasiallinen määrä ylittää 40 euroa. Esimerkiksi perintätoimiston käyttäminen saatavien perinnässä nostaa tavallisesti yrittäjälle koituvia kustannuksia yli 40 euron. Laki ei velvoita käyttämään hyvityssanktiota, vaan velkoja voi jättää sen niin halutessaan myös perimättä. Lisätietoa: Perintälainsäädännön muutoksia käsitellään tarkemmin seuraavassa Yrittäjäinfossa. Yritys myy julkisyhteisölle Maksuaika enintään 30 päivää. Yli 30 päivää vain erikseen sovittaessa ja hyvin perustein. Yli 60 päivän maksuaika kielletty. Yritys myy yritykselle Yli 60 päivän maksuajasta sovittava erikseen. YRITTÄJÄINFO 6:

12 3. YRITYSTOIMINNAN ABC Yrittäjille epäselviä muistutuskirjeitä tavaramerkin rekisteröinnistä Suomen Yrittäjien neuvontapalveluun on vuoden aikana tullut useita kyselyjä tavaramerkkirekisteröinnin uusimisesta. Yrittäjille on lähetetty asiasta harhaanjohtavia muistutuskirjeitä. Erääntymässä olevien tavaramerkkirekisteröintien haltijat ovat saaneet harhaanjohtavia muistutuskirjeitä tavaramerkkirekisteröintiensä uusimisesta. Kirjeiden ulkoasu on ollut sellainen, että ainakin osa yrittäjistä on erehtynyt luulemaan muistutuksen olevan peräisin Patentti- ja rekisterihallitukselta (PRH), joka on toimivaltainen viranomainen tavaramerkkiasioissa. Muistutuskirjeitä on saatettu lähettää siitäkin huolimatta, että yrittäjä olisi jo hoitanut rekisteröintien uudistamisen asianmukaisesti kuntoon. Tavallisesti muistutuskirjeiden taustalla on ollut kaupallisia palveluita tarjoava yritys, joka on tarjoutunut suorittamaan rekisteröinnin yrittäjän puolesta erillistä korvausta vastaan. Yrittäjälle lähetettävät asiakirjat on saatettu lähettää siten, että kaikki tavaramerkkirekisteröinnin uudistamisen kannalta tarvittavat tiedot ovat olleet jo valmiina, eikä yrittäjän ole tarvinnut kuin hyväksyä tarjous. Yhden tavaramerkin uudistaminen tällä tavalla on voinut maksaa jopa 1000 euroa. PRH muistuttaa uudistamisesta myös itse Tavaramerkkirekisteröinti on voimassa 10 vuotta rekisteröintipäivästä ja sen voi uudistaa aina kymmenen vuoden välein. PRH:n ohjeistuksen mukaan yksinkertaisimmillaan se onnis- Jos epäilet tulleesi harhaanjohdetuksi, ota tuu maksamalla uudistusmaksu PRH:n tilille, mikäli uudistami- yhteyttä lakineuvontaamme. sen yhteydessä ei haluta tehdä muutoksia rekisterimerkintöihin. Tavaramerkin uudistamismaksu, joka kattaa kolme luokkaa ja on voimassa 10 vuotta, on tällä hetkellä 235 euroa. PRH lähettää itse tavaramerkkirekisteröinnin uudistamista koskevan muistutuskirjeen noin 4 5 kuukautta ennen rekisteröinnin erääntymistä. PRH on myös itse kehottanut asi- lakineuvoja Antti Huotilainen p akkaitaan olemaan tarkkana, sillä kaikki tavaramerkin uudistamista koskevat kirjeet eivät välttämättä ole PRH:n lähettämiä. Jos epäilet soita lakineuvontaan Jos yrittäjä katsoo tulleensa tavaramerkkien rekisteröintiasioissa harhaanjohdetuksi ja saa siten mielestään aiheettoman laskun, kannattaa hänen olla yhteydessä Suomen Yrittäjien neuvontapalveluun asiansa selvittämiseksi. Sopimus saattaa olla pätemätön, mikäli se on harhaanjohtava ja siinä on selkeästi pyritty erehdyttämään yrittäjää luulemaan, että kyseessä on viranomaistahon lähettämä asiakirja, eikä sen kaupallinen luonne käy asiakirjoista selvästi ilmi. Muussa tapauksessa sitovan sopimuksen mukaiset aiheelliset laskut tulee aina maksaa. Lisätietoa: Suomen Yrittäjien lakineuvonta palvelee arkisin klo 9 16 numerossa Patenttitietoa verkko-oppaasta Aalto-yliopiston InnoTransfer-hanke on julkaissut verkko-oppaan Patenttitiedon hyödyntäminen tuoteideoiden arvioinnissa ja valinnassa. Oppaan tarkoituksena on kannustaa hyödyntämään olemassa olevaa tietoa ja erityisesti patenttitietoa osana tuotekehitystyötä. Opas perehdyttää ohjeiden ja esimerkkien avulla patenttitietokantojen sisältöön ja käyttöön, patenttitiedonhakuun, patenttijulkaisujen lukemiseen ja analysointiin sekä patenttiluokituksen hyödyntämiseen tiedon hakemisessa. Yrityksen panos kannattaa sijoittaa uuden tiedon ja osaamisen luomiseen ja oikeasti uusien asioiden keksimiseen, ei pyörän keksimiseen uudelleen. Silloin on hyödyllistä tietää mitä on jo keksitty; mikä on niin sanottu tekniikan taso ja mitä asioita voi vapaasti hyödyntää, toteaa kirjan kirjoittanut Pekka Koivukunnas Innotiimistä. Koivukunnas muistuttaa, että on tärkeää tietää, mitä asioita ja missä maissa on suojattu patenteilla ja hyödyllisyysmalleilla, jotta voisi välttää loukkaamasta niitä. Tämä on tärkeää tietoa, vaikkei itse patentoisikaan. Opas on toteutettu niin, että hakeminen on mahdollisimman helppoa. Edetä voi kolmella eri tavalla: käyttäen oikopolkua eli suoraan asiaan tekemisen avulla, tutustumalla ensin patenttitiedon haun eri osatekijöihin tai kokeilemalla harjoituksen avulla. Lisätietoa: Verkko-opas patenttitiedonhakuihin löytyy osoitteesta lib.tkk.fi/crossover/2012/ isbn pdf 12 YRITTÄJÄINFO 6:2012

13 Yrityksiin kohdistuvan rikollisuuden tilannekuva julkaistu Yrityksiin kohdistuvan ja yrityksiä hyödyntävän rikollisuuden tilannekuva julkaistiin Tilannekuva on laadittu Keskusrikospoliisin vetämässä asiantuntijaverkostossa, jossa on edustettuina laajasti viranomaisia ja elinkeinoelämän edustajia. 3. YRITYSTOIMINNAN ABC Tilannekuvan tarkoituksena on kuvata yrityksiin kohdistuvan ja yrityksiä hyödyntävän rikollisuuden uusimpia kehityssuuntia. Tavoitteena on, että yritykset voisivat varautua niihin nykyistä paremmin. Tilannekuvan mukaan poliisin tietoon tulleiden laittomien uhkausten määrä on edelleen lisääntynyt. Osa kasvusta liittyy ammattirikollisuuden jengiytymiseen. Tämä kehitys on otettu huomioon myös valtioneuvoston periaatepäätöksessä sisäisen turvallisuuden ohjelmasta. Ohjelmassa on päätetty, että selvitetään vuoden 2013 loppuun mennessä mahdollisuudet saattaa laiton uhkaus virallisen syytteen alaiseksi rikokseksi (STO toimenpide 16). Tilannekuvassa todetaan myös, että avainhenkilöiden uhkailu on lisääntynyt erityisesti suurissa yrityksissä. Murrot ja etäpetokset yleistyneet Liiketiloihin kohdistuneet murtojen määrä on kääntynyt kasvuun. Poliisin tietoon tulleiden myymälävarkauksien määrä sen sijaan on kääntynyt laskuun, mutta kaupan alalla epätavallista hävikkiä raportoineiden yritysten määrä on lisääntynyt. Merkittävä osa myymälävarkauksista on ammattimaista sarjarikollisuutta, jonka taustalla ovat ulkomailta tulleet rikolliset. Verkkoympäristöä hyödynnetään lähes kaikessa rikollisuudessa. Etäpetokset ovat lisääntyneet verkkokaupan kasvun ja nopeuden myötä, ja yrityksiin kohdistuvat identiteettivarkaudet ja identiteettien väärinkäyttö yleistyvät. Yritysten tietopääoman kaappaamiseen tähtäävät rikokset ovat yleistyneet. Tietorikollisuus on nopeaa ja maailmanlaajuista, ja on tärkeää että yritykset tunnistavat uhkat ja riskikohteet ja reagoivat niihin nopeasti. Tilannekuvassa tuodaan esille, että järjestäytyneillä rikollisilla on runsaasti yrityksiä ja yrityskytköksiä erityisesti rakennus-, siivous- ja ravintola-alalla. 28 keinoa parantaa yritysten turvallisuutta Sisäasiainministeriö on julkaissut Kansallisen yritysturvallisuusstrategian. Elinkeinoelämän ja viranomaisten yhdessä laatima strategia koostuu 28 toimenpiteestä, joilla parannetaan suomalaisten yritysten toimintaympäristöä ja turvallisuutta. Kansallisen yritysturvallisuusstrategian Liiketoimintaa turvallisesti -toimeenpanosuunnitelmassa kuvataan yksityiskohtaisesti, miten strategian 28 toimenpidettä tullaan toteuttamaan. Elinkeinoelämä yhdessä viranomaisten kanssa tunnistaa, että erityisesti pienempiä yrityksiä tulee voida suojata nykyistä paremmin harhaanjohtavalta ja vilpilliseltä toiminnalta. Strategia edellyttää muutoksia tiedonsaantiin ja lainsäädäntöön Strategian toimeenpano edellyttää sekä viranomaisilta että elinkeinoelämältä vastuunkantoa. Merkittävä osa toimenpiteistä sisältyy valtioneuvoston sisäisen turvallisuuden ohjelmaan. Yritysten turvallisuustilannetta parannetaan usealla lainsäädäntöhankkeella. Nyt selvitetään muun muassa keinoja työpaikan henkilöstön suojaamiseksi toistuvilta, saman tekijän aiheuttamilta rikoksilta ja häiriöiltä esimerkiksi lähestymiskiellon tyyppisellä menettelyllä. Suuri osa toimenpiteistä edellyttää muutoksia lainsäädäntöön tai tiedonvaihtoon. Jatkossa yritykset voivat saada viranomaisilta yhä enemmän operatiivista turvallisuustilannetietoa päätöstensä tueksi. Huoltovarmuuskeskuksessa on käynnistetty elinkeinoelämän ja viranomaisten yhteistyönä tilannekuvatoiminta. Yrityksiin kohdistuvan ja niitä hyödyntävän rikollisuuden tilannekuva syksy > Yritysturvallisuus > Tilannekuvat > Yrityksiin kohdistuvan rikollisuuden tilannekuva syksy 2012 Yritysturvallisuusstrategia > Yritysturvallisuus > Julkaisut > Liiketoimintaa turvallisesti Kansallinen strategia yritystoiminnan turvallisuuden parantamiseksi (30/2012) YRITTÄJÄINFO 6:

14 4. YRITTÄJÄ IHMISENÄ Yrittäjän ja perheenjäsenen työttömyysturvaan merkittäviä parannuksia Sekä varsinaisen yrittäjän että perheyrityksessä työskentelevän samassa taloudessa asuvan perheenjäsenen työttömyysturvaan on tulossa vuoden 2013 alusta merkittäviä muutoksia. lainopillinen asiamies Harri Hellstén p Yrittäjien työttömyysturvaan liittyvien muutosten tavoitteena on selkeyttää työttömyysturvalain säännöksiä siten, että työttömyysetuuden saamisen työvoimapoliittisena ehtona olisi lähtökohtaisesti ainoastaan se, voiko henkilö ottaa vastaan kokoaikaista työtä. Tätä tavoitetta toteutetaan erityisesti yritystoiminnan lopettamista ja keskeyttämistä koskevilla muutoksilla. Perusteettomia eroja yrittäjien ja palkansaajien sosiaaliturvassa puolestaan poistetaan säätämällä yrittäjän perheenjäsenelle lomautusajalta maksettavasta työttömyysetuudesta. Muutoksilla pyritään myös nopeuttamaan yrittäjinä toimineiden pääsyä kaikkien työvoimapalvelujen piiriin ja tätä kautta nopeuttamaan heidän työllistymistään. Lakiehdotukset ovat eduskunnan käsittelyssä, ja niiden on tarkoitus tulla voimaan Sivutoiminen yrittäjyys Sivutoimista yritystoimintaa harjoittavalla yrittäjällä voi olla oikeus soviteltuun työttömyysetuuteen, jonka määrässä huomioidaan yritystoiminnasta saatavat tulot. Sivutoimisen työllistymisen määritelmää selkeytetään lakimuutoksella. Jatkossa henkilö voi osoittaa, ettei yritystoiminta tai oma työ ole esteenä kokoaikatyön vastaanottamiselle tekemällä yritystoimintaan tai omaan työhön liittymätöntä kokoaikatyötä vähintään kahdeksan kuukautta nykyisen 10 kuukauden sijasta edellyttäen, ettei yritystoiminnan laajuudessa tapahdu muutoksia. Työssäoloksi hyväksyttäisiin nykyisestä poiketen myös esimerkiksi palkansaajan työssäoloehtoon luettava osa-aikatyö. Edelleen yritystoiminta voidaan katsoa sivutoimiseksi myös toiminnan vähäisyydestä kertovalla muulla selvityksellä. Yritystoiminnan lopettaminen ja keskeyttämiskäsitteestä luopuminen Lähtökohtana työttömyysturvalaissa säilyy sääntö, jonka mukaan yritystoiminta tulee lopettaa kokonaan, jotta yrittäjä pääsee työttömyysetuudelle. Sen sijaan yritystoiminnan keskeyttämistä koskevasta käsitteestä ja siihen liittyvästä neljän kuukauden odotusajasta luovutaan. Tavoitteena on selkeyttää niitä vaatimuksia, jotka yrittäjän on täytettävä työttömyysetuutta saadakseen. Yritystoiminta katsotaan jatkossa nykyistä vastaavasti lopetetuksi, kun yritys on asetettu konkurssiin. Yritystoiminta katsotaan lopetetuksi myös silloin, kun osakeyhtiö tai osuuskunta on asetettu selvitystilaan tai muun yhtiön kuin osakeyhtiön purkamisesta on tehty yhtiömiesten kesken sopimus. Nykyisestä poiketen lope- 14 YRITTÄJÄINFO 6:2012

15 4. YRITTÄJÄ IHMISENÄ tetuksi katsominen ei selvitystilan ja yhtiön purkamisen osalta enää edellytä, että yrityksen vaihto- ja käyttöomaisuudesta on luovuttu tai siitä on tehty myyntivoittolaskelmaa työttömyysetuuden maksajalle. Merkittävin muutos on se, että muissa kuin edellä mainituissa tilanteissa riittää jatkossa, että yrityksen taloudellinen ja tuotannollinen toiminta on lopetettu, henkilö on tehnyt verohallinnolle ilmoituksen yrityksen poistamiseksi ennakkoperintä- ja työnantajarekistereistä ja luopunut yrittäjän eläkelain tai maatalousyrittäjän eläkelain mukaisesta eläkevakuutuksesta. Lisäksi edellytetään, että henkilö on jättänyt verohallinnolle ilmoituksen yrityksen poistamiseksi arvonlisäverovelvollisten rekisteristä tai ilmoituksen toiminnan keskeyttämisestä. Nykyisestä poiketen muista vakuutuksista, toimitiloista sekä vaihto- ja käyttöomaisuudesta luopumista ei enää edellytetä. Myöskään myyntivoittolaskelman jättämistä ei enää edellytetä työttömyysetuuden saamisen työvoimapoliittisena edellytyksenä. Sen sijaan etuuden maksajalle sillä on edelleen merkitystä. Palkansaajaan rinnastettava yrittäjä Palkansaajaan rinnastettava yrittäjä voi jatkossa työskennellä useammalle toimeksiantajalle. Nykysäännösten mukaan henkilön tehtyä työn työsuhteessa tai toimeksiantosuhteessa (perustamatta yritystä) hän pääsee työttömyysturvalle muiden edellytysten täyttyessä heti työ- tai toimeksiantosuhteen päättyessä. Yksinyrittäjiltä sen sijaan edellytetään lähtökohtaisesti koko yritystoiminnan lopettamista työttömyysetuudelle pääsemiseksi. Koko yritystoiminnan lopettamista ei kuitenkaan edellytetä, jos henkilöä on pidettävä ns. palkansaajaan rinnastettavana yrittäjänä, vaan tällöin riittää selvitys toimeksiantosuhteen päättymisestä. Nykyisen lain mukainen palkansaajaan rinnastettavan yrittäjän määritelmä on kuitenkin varsin tiukka, eikä sitä käytännössä sovelleta kovinkaan usein. Lainmuutoksen myötä palkansaajaan rinnastettavan yrittäjän ei jatkossa enää tarvitse selvittää, onko hän ollut toimeksiantajan johdon ja valvonnan alaisena. Lisäksi palkansaajaan rinnastettavan yrittäjän määritelmää muutetaan siten, että toimeksiantoja voi ottaa useammalta kuin yhdeltä toimeksiantajalta. Yrittäjän perheenjäsenen lomautus Yritykset palkkaavat yleensä ensimmäisiksi työntekijöikseen yrittäjän perheenjäseniä ja muita läheisiä. Perheenjäsenet työllistyvät yrityksessä usein täysin työntekijän asemassa, ja heistä maksetaan palkansaajan työeläke- ja muut vakuutusmaksut. He myös itse kokevat olevansa työntekijöitä erityisesti silloin, kun heillä ei ole minkäänlaista omistusta yrityksestä tai päätäntävaltaa yrityksen toimintaan. Osaa heistä pidetään kuitenkin työttömyysturvassa yrittäjänä ja heidän työttömyysturvan saamisen edellytykset ovat samat kuin varsinaisella yrittäjällä. Asia selviää ko. henkilöille yleensä vasta silloin, kun heillä olisi tarvetta työttömyysturvaetuuksille ja etuus evätään heiltä yrittäjyyden vuoksi. Tämä saattaa merkitä perheenjäsenille suurenkin sosiaaliturvariskin ottamista ilman, että he edes ovat tietoisia asiasta. Joissain poikkeustilanteissa on jo nykysäännösten puitteissa todettu kohtuuttomaksi edellyttää koko yritystoiminnan lopettamista, jotta yritystoiminnassa työllistyvä perheenjäsen pääsisi työttömyysetuuksien piiriin. Perheenjäsenillä ei kuitenkaan nykyisin ole oikeutta työttömyysetuuteen, jos heidän työnsä päättyy tilapäisesti yrityksen lomauttaessa. Näin he ovat täysin eri asemassa kuin yrityksen mahdolliset muut työntekijät ja kaikki muut palkansaajat. Jotta kaikkia yrityksen työntekijöitä kohdeltaisiin mahdollisimman samalla tavalla myös lomautusaikana, muulle kuin YEL- tai MYEL-vakuutettuna olleelle yrittäjän perheenjäsenelle tulee vuoden 2013 alusta oikeus työttömyysetuuteen myös lomautuksen perusteella. Edellytyksenä työttömyysetuuden maksamiselle on, että yritys on lomauttanut tai irtisanonut taloudellisella tai tuotannollisella perusteella myös sellaisia työntekijöitä, jotka eivät ole työttömyysturvalaissa tarkoitettuja yrittäjän perheenjäseniä. teki kesällä 2012 jäsenistönsä keskuudessa tutkimuksen, jossa kysyttiin yrittäjien perheenjäsenten työllistymisestä yrityksessä. Tutkimukseen vastanneista työllistävistä yrityksistä noin 21 prosentissa työskentelee työsuhteessa sekä ulkopuolisia että yrittäjän kanssa samassa taloudessa asuvia yrittäjän perheenjäseniä. Perheenjäseniä koskevat muutokset tulevat koskemaan siten lukumäärällisesti varsin merkittävää joukkoa. YRITTÄJÄINFO 6:

16 rahanarvoista tietoa yhdellä puhelinsoitolla! Soita arkisin kello maksuttomaan neuvontapalveluun, puhelusi yhdistetään asiantuntijalle! Suomen Yrittäjien maksuton puhelinneuvonta vastaa vuosittain noin neuvontapyyntöön. Suomen Yrittäjien omien asiantuntijoiden lisäksi käytössäsi on laaja sadan asiantuntijan verkosto. Puhelinneuvonnasta saat opastusta muun muassa yhtiöoikeudellisissa kysymyksissä, sopimusasioissa, verotuksessa, yrittäjän sosiaaliturvassa, työsuhdeasioissa tai sukupolven- ja omistajanvaihdostilanteissa. Neuvontapalvelu on tarkoitettu jäsenyrityksille, joten varaudu soittaessasi kertomaan jäsennumerosi. Löydät sen jäsenkortista, jäsenlehden osoitelipukkeesta tai jäsenmaksulaskusta. puhelinneuvontaa Suomen Yrittäjien jäsenille: Yritysjuridiikka ja yleisneuvonta Ulkomaankauppa yhtiömuodot EU ja ulkomaankauppa kuluttajansuoja idänkauppa kirjanpito ja tilintarkastus USA:n ja latinalaisen Amerikan kauppa tietosuoja kv. neuvontaverkosto lähes 30 maassa riitojen ratkaisu Maksukyvyttömyysasiat sovintomenettely konkurssi Sopimusoikeus yrityssaneeraus yrityksen sopimukset velkajärjestely toimitussopimukset luottotiedot kiinteistöt ja rakentaminen Ympäristöasiat kuljetus ja liikenne ympäristönsuojelu Verotus ympäristövahingot arvonlisäverotus jätehuolto elinkeinoverotus viranomaisvelvoitteet henkilöverotus Sukupolven- ja omistajanvaihdokset Yrittäjän sosiaaliturva verotus eläkkeet perintöoikeus sairaus uuden omistajan löytäminen työterveyshuolto Yrityspörssi työkyvyttömyys Koulutus työttömyys yrittäjien kouluttautumismahdollisuudet ja Työelämän juridiikka ja TES-neuvonta koulutuksen rahoittaminen työsuhteet yrittäjätutkinnot työaika yrittäjän oppisopimus palkkataulukot henkilöstökoulutus työehtosopimusten sisältö, työpaikallaoppimisen järjestelyt yleissitovat sopimukset Markkina-, teollis- ja kilpailuoikeus työnantajamaksut kilpailu YT-laki julkiset hankinnat tekijänoikeus IT-oikeus patentit, tavaramerkit, mallisuoja ym. Kysy alueellisista neuvontapalveluista omasta aluejärjestöstäsi! YRITTÄJYYS KANTAA SUOMEA

17 Työttömyysturva ei ole tuttu juttu Yrittäjät eivät tunne työttömyysturvaansa kovinkaan hyvin. Tämä selviää Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassan tekemästä tutkimuksesta. Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa (SYTkassa) ja Innolink Research Oy teetti elosyyskuussa tutkimuksen työttömyyskassan jäsenyyden kiinnostavuudesta. Sähköinen kyselylomake lähetettiin pk-yrityksen toimitusjohtajalle. Tutkimuksen tarkoituksena oli kartoittaa yrittäjien tietoisuus työttömyyskassasta, kassaan liitetyt mielikuvat sekä ylipäätään tietoisuus yrittäjän mahdollisuudesta työttömyysturvaan. Kartoitukselle on tarvetta, sillä Suomessa on noin työttömyysturvalain mukaiseksi luokiteltavaa yrittäjää, koska myös yrityksen osaomistajat ja perheenjäsenet ovat työttömyysturvalain mukaan yrittäjiä. Kuitenkin yrittäjien työttömyyskassoihin kuuluu vain noin 13 prosenttia kaikista yrittäjiksi luokitelluista henkilöistä. Palkansaajista noin 70 prosenttia on ansiosidonnaisen työttömyysturvan piirissä. Työttömyysturvasta tiedotettava enemmän Puolison yrityksessä työskentelevä on työttömyysturvassa myös yrittäjä. 4. YRITTÄJÄ IHMISENÄ Tutkimukseen vastasi yhteensä 1871 yrittäjää, joista 365 oli kassan jäseniä ja 1506 ei kuulunut SYT-kassaan. Tutkimusotos koostui pk-yrityksistä jakautuen tasaisesti maantieteellisesti sekä eri toimialoille. Valtaosa tutkimukseen vastaajista oli toiminut yrittäjänä pidempään kuin kolme vuotta. Tutkimuksen tuloksista käy ilmi, että noin 40 prosenttia vastaajista ei tiennyt, että yrittäjälläkin on oikeus ansiosidonnaisesta päivärahaan, jos yritystoiminta joudutaan lopettamaan. Noin 45 prosenttia vastaajista ei tiennyt, että yrittäjän samassa yrityksessä työskentelevää puolisoa kohdellaan työttömyysturvalaissa yrittäjänä. 75 prosenttia vastanneista tunsi SYT-kassan melko huonosti tai huonosti. SYT-kassan kassanjohtaja Merja Jokinen on huolissaan en tunne lainkaan 11,8 % 46,3 % tilanteesta. melko huonosti 9,3 % 48,8 % On en edelleen tunne lainkaan paljon 11,8 yrittäjiä, % jotka eivät tiedä melko koko huonosti ansioturvajärjestelmästä 9,3 % keskinkertaisesti 3,8 % 37,7 % en tunne melko lainkaan hyvin 3,511,8 % % 23,5 % 46,3 % mitään. Meillä keskinkertaisesti on suuri 3,8 haaste % tiedottaa 37,7 % melko erittäin huonosti hyvin 7,1 9,3 % 7,1 % 48,8 % asiasta. Jokisen keskinkertaisesti tunne melko lainkaan hyvin 3,5 mukaan 3,8 Suomessa % 11,8 % % 23,5 % 37,7 on % tuhansia 7,1 yrittäjien melko perheenjäsenistä, melko erittäin 7,1 % hyvin huonosti hyvin 3,5 % 9,3 23,5 % jotka % on vakuutettu väärin. erittäin keskinkertaisesti Moni hyvin perheyrityksestä 7,1 %7,1 3,8 % % 37,7 palkkaa % 46,3 % 48,8 % 60,6 % 39,4 % saava perheenjäsen maksaa jäsenmaksuja palkansaajakassaan, mutta se järjestelmä ei tuo heille turvaa työttömyyden varalta. Puolison yrityksessä työskentelevä on työttömyysturvassa myös yrittäjä, eivätkä palkansaajien työttömyyskassat maksa ansiosidonnaista työttömyysturvaa yrittäjälle muuten kuin poikkeustapauksissa. Yrittäjät luottavat tulevaisuuteensa Tutkimustulosten valossa positiivisena signaalina voidaan pitää, 41,9 % että noin 53 prosenttia vastaajista oli 41,9 erittäin % tai melko kiinnostunut liittymään työttömyyskassan 41,9 % jäseneksi. 62 prosenttia piti kassan 41,9 % jäsenmaksua 58,5 % 73,0 % 41,9 % kohtuullisena. Yrittäjien 58,5 % tulevaisuudennäkymät olivat positiivisia, sillä vain 1,8 pro- 85,7 % 41,9 % 73,0 % senttia vastaajista 58,5 % 41,9 % ilmoitti, että heidän yrityksensä 73,0 toiminta % loppuu 41,9 % seuraavan vuo- 85,7 % den 85,7 aikana. % 58,5 % 46,3 % Erittäin kiinnostunut (130) Melko kiinnostunut (646) 48,8 % En ole kiinnostunut (699) Kuva 1. Jäsenyyden kiinnostavuus palvelujen tunnettuuden mukaan Erittäin kiinnostunut (130) Melko kiinnostunut (646) En ole kiinnostunut (699) melko hyvin 3,5 % 23,5 % 73,0 % Erittäin Oletteko kiinnostunut aiemmin (130) tiennyt, Melko että myös kiinnostunut yrittäjän (646) on mahdollista En ole kiinnostunut saada (699) Tietoisuus yrittäjän erittäin hyvin ansiosidonnaisesta 7,1 % 7,1 % ansiosidonnaista päivärahaa työttömyyspäivärahasta 85,7 % työttömäksi jäätyään? Kuva 1. Jäsenyyden kiinnostavuus palvelujen tunnettuuden mukaan ja yrittäjänä kohtelusta Erittäin kiinnostunut (130) Kyllä Melko En kiinnostunut (646) En ole kiinnostunut (699) Oletteko aiemmin tiennyt, että myös yrittäjän on mahdollista saada ansiosidonnaista päivärahaa työttömäksi jäätyään? 60,6 % 39,4 % Kyllä En Tiesitkö, että omassa 55,1 % yrityksessä työskenteleviä, samassa 44,9 taloudessa % asuvia perheenjäseniä 60,6 % kohdellaan työttömyysturvassa 39,4 yrittäjinä? % Kyllä Pekka Salokoski Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa 60,6 % 39,4 % Tiesitkö, että omassa yrityksessä työskenteleviä, samassa taloudessa asuvia perheenjäseniä 55,1 % kohdellaan työttömyysturvassa 44,9 yrittäjinä? % 55,1 % 44,9 % Kyllä En En Jäsenyyden kiinnostavuus palvelujen tunnettuuden mukaan 55,1 % 44,9 % Isälle korvamerkittyjen vanhempainvapaiden käyttö joustavoituu / Harri Hellstén en tunne lainkaan 11,8 % Isyysrahaa koskevat 46,3 % sairausvakuutuslain mukaiset säännökset 41,9 muuttunevat % vuoden 2013 alusta. Tavoitteena on kannustaa isiä käyttämään aiempaa enemmän vanhempainvapaita. Lisäksi muutoksilla pyritään perhevapaiden melko huonosti 9,3 % tasaisempaan 48,8 käyttöön % isän ja äidin kesken. 41,9 % Isälle korvamerkittyjen vanhempainvapaiden käyttö joustavoituu / Harri Hellstén Isyysrahakauden käytön joustavoittaminen helpottanee myös yrittäjäisien mahdollisuuksia pitää isyysvapaata. keskinkertaisesti 3,8 % Isyysrahaa koskevat sairausvakuutuslain mukaiset säännökset muuttunevat vuoden 2013 alusta. Tavoitteena on Muutoksen 37,7 % jälkeen isällä on oikeus yhteensä enintään 58,5 54 arkipäivältä % maksettavaan isyysrahaan nykyisen 42 päivän kannustaa isiä käyttämään aiempaa enemmän vanhempainvapaita. Lisäksi muutoksilla pyritään perhevapaiden sijaan. Oikeus isyysrahaan ei jatkossa ole enää miltään osin sidoksissa vanhempainrahaan. Isyysrahaa voidaan nykyiseen melko hyvin 3,5 % 23,5 % tasaisempaan käyttöön isän ja äidin kesken. tapaan maksaa enintään 18 arkipäivältä samanaikaisesti 73,0 % äidille maksettavan äitiys- tai vanhempainrahan kanssa. Isä voi erittäin hyvin 7,1 % 7,1 % Isyysrahakauden pitää oman kautensa käytön myös joustavoittaminen kokonaan eri aikaan helpottanee kuin äiti, myös jolloin yrittäjäisien vanhempien mahdollisuuksia käytössä yhteensä pitää oleva isyysvapaata. ulottuu Muutoksen ajallisesti 12 jälkeen arkipäivää isällä nykyistä on oikeus pitemmälle. 85,7 % yhteensä enintään 54 arkipäivältä maksettavaan isyysrahaan nykyisen 42 päivän sijaan. Oikeus isyysrahaan ei jatkossa ole enää miltään osin sidoksissa vanhempainrahaan. Isyysrahaa voidaan nykyiseen Isyysrahakausi äitiys- ja vanhempainrahakauden ulkopuolella voidaan jatkossa jakaa enintään kahteen osaan, kun tapaan maksaa enintään 18 arkipäivältä samanaikaisesti äidille maksettavan äitiys- tai vanhempainrahan kanssa. Isä voi Erittäin kiinnostunut (130) nykyinen isäkuukausi Melko tulee kiinnostunut pitää yhtäjaksoisesti. (646) Isyysraha tulisi En ole käyttää kiinnostunut ennen kuin lapsi (699) täyttää kaksi vuotta. Nykyisin pitää oman kautensa myös kokonaan eri aikaan kuin äiti, jolloin vanhempien käytössä yhteensä oleva vapaa ulottuu käytössä oleva isäkuukausi tulee pitää puolen vuoden sisällä siitä, kun oikeus vanhempainrahaan päättyy, eli ajallisesti 12 arkipäivää nykyistä pitemmälle. Isyysrahakausi äitiys- ja vanhempainrahakauden ulkopuolella voidaan jatkossa jakaa enintään kahteen osaan, kun nykyinen isäkuukausi tulee pitää yhtäjaksoisesti. Isyysraha tulisi käyttää ennen kuin lapsi täyttää kaksi vuotta. Nykyisin käytössä oleva isäkuukausi tulee pitää puolen vuoden sisällä siitä, kun oikeus vanhempainrahaan päättyy, eli YRITTÄJÄINFO 6:

18 4. YRITTÄJÄ IHMISENÄ Seniorijäsenyys Suomen Yrittäjissä Oletko vähintään 55-vuotias liiketoiminnasta luopunut jäsenyrittäjä? Seniorijäsenyys on yritystoiminnasta luopuneelle hyvä tapa pysyä mukana tutuissa yrittäjäympyröissä! Seniorijäsenen palvelut Paikallisyhdistys määrittelee ne omat palvelunsa, jotka se tarjoaa seniorijäsenilleen. Seniorijäsenellä ei ole äänioikeutta paikallisyhdistyksen kokouksissa, mutta paikallisyhdistys voi kutsua seniorijäsenensä yhdistyksen kokouksiin ja tilaisuuksiin Aluejärjestösi tiedotteet ja tilaisuudet Suomen Yrittäjien YrittäjäSanomat ja YrittäjäInfo (lukuoikeus) Neuvontapalvelut Jäsenmaksu 50 euroa/vuosi Miten seniorijäseneksi? Ota yhteyttä paikallisyhdistyksesi puheenjohtajaan tai hallituksen jäseneen. Hän tarvitsee ajantasaiset yhteystiedot (nimi, osoite, puhelinnumero ja sähköpostiosoite) ja voi viedä asian eteenpäin. Yhteystiedot löydät yrittajat.fi-sivulta. Paikallisyhdistyksen hallitus päättää seniorijäsenyydestä. 18 YRITTÄJÄINFO 6:2012

19 Isälle korvamerkittyjen vanhempainvapaiden käyttö joustavoituu Isyysrahaa koskevat sairausvakuutuslain mukaiset säännökset muuttunevat vuoden 2013 alusta. Tavoitteena on kannustaa isiä käyttämään aiempaa enemmän vanhempainvapaita. Lisäksi muutoksilla pyritään perhevapaiden tasaisempaan käyttöön isän ja äidin kesken. Isyysrahakauden käytön joustavoittaminen helpottanee myös yrittäjäisien mahdollisuuksia pitää isyysvapaata. Muutoksen jälkeen isällä on oikeus yhteensä enintään 54 arkipäivältä maksettavaan isyysrahaan nykyisen 42 päivän sijaan. Oikeus isyysrahaan ei jatkossa ole enää miltään osin sidoksissa vanhempainrahaan. Isyysrahaa voidaan nykyiseen tapaan maksaa enintään 18 arkipäivältä samanaikaisesti äidille maksettavan äitiys- tai vanhempainrahan kanssa. Isä voi pitää oman kautensa myös kokonaan eri aikaan kuin äiti, jolloin vanhempien käytössä yhteensä oleva vapaa ulottuu ajallisesti 12 arkipäivää nykyistä pitemmälle. Varhaiseläkereitit vähenevät 4. YRITTÄJÄ IHMISENÄ Isyysrahakausi äitiys- ja vanhempainrahakauden ulkopuolella voidaan jatkossa jakaa enintään kahteen osaan, kun nykyinen isäkuukausi tulee pitää yhtäjaksoisesti. Isyysraha tulisi käyttää ennen kuin lapsi täyttää kaksi vuotta. Nykyisin käytössä oleva isäkuukausi tulee pitää puolen vuoden sisällä siitä, kun oikeus vanhempainrahaan päättyy, eli käytännössä siihen mennessä, kun lapsi on noin vuoden ja neljän kuukauden ikäinen. Isyysrahakauden siirtämiseksi ei jatkossa enää edellytetä, että lasta on hoidettu kotona vanhempainrahakauden ja sen jälkeen pidettävän isyysrahakauden välillä. lainopillinen asiamies Harri Hellstén p Isyysrahasta tulee myös lapsikohtainen siten, että uuden lapsen syntyminen perheeseen ei jatkossa enää lakkauta isän oikeutta isyysrahaan edellisen lapsen perusteella. Muutokset koskevat tilanteita, joissa ensimmäinen saman lapsen perusteella maksettava vanhempainpäivärahapäivä on tai sen jälkeen. Vuonna 2011 isyysrahaa maksettiin äitiys- tai vanhempainrahakauden aikana 73 prosentille isistä. Vanhempainrahaa sai vain 3,3 prosenttia isistä, kun isäkuukautta ei lasketa mukaan. Isäkuukautta puolestaan käytti 26,9 prosenttia isistä. Mahdollisuudet jäädä vanhuuseläkkeelle ennen laissa määriteltyä joustavan vanhuuseläkeiän 63 vuoden alarajaa kaventuvat merkittävästi. Eläkelakien muutokset astuvat voimaan 1. tammikuuta Muutosten tavoitteena on pidentää työuria ja myöhentää keskimääräistä eläkkeelle siirtymisikää. Varhennetulle vanhuuseläkkeelle voi jäädä nykysäännösten mukaan 62-vuotiaana. Karttunutta eläkettä pienennetään tällöin pysyvästi. Vähennys on 0,6 prosenttia jokaista varhennuskuukautta kohti. Vuoden 2013 alussa voimaan tulevien lakimuutosten myötä varhennettu vanhuuseläke eläkemuotona kuitenkin lopetetaan työeläkejärjestelmästä kokonaan. Kansaneläkkeen puolestaan voi jatkossa saada varhennettuna vanhuuseläkkeenä nykyisen 62 vuoden iän sijasta aikaisintaan 63 vuoden iän täyttymisen jälkeen. Varhennettua vanhuuseläkettä koskevia muutoksia tullaan soveltamaan vuonna 1952 ja sen jälkeen syntyneisiin henkilöihin. Lisäksi oikeus osa-aikaeläkkeeseen eri työeläkelakien mukaan muutetaan alkavaksi nykyisen 60 vuoden sijasta aikaisintaan 61 vuoden iässä. Osa-aikaeläkettä koskevia muutoksia sovelletaan 1954 ja sen jälkeen syntyneisiin. Työkyvyttömyyseläkeläinen, tarkista vanhuuseläkkeesi alkamisen ajankohta Työkyvyttömyyseläke muuttuu vanhuuseläkkeeksi joko 63 tai 65 vuoden iässä sen mukaan, koska eläke on alkanut. Suomen Yrittäjien neuvontapalveluun on tullut yhteydenottoja työkyvyttömyyseläkkeellä olevilta yrittäjiltä, jotka ovat virheellisesti luulleet pääsevänsä vanhuuseläkkeelle 63 vuoden iässä. Varmista ikäraja ennen kuin ryhdyt ajamaan yritystoimintaasi alas. Vuoden 2006 alussa voimaan tulleessa suuressa työeläkelainsäädännön remontissa muutettiin vanhuuseläkeikärajaa 65 vuodesta joustavaan vuoden ikään. Samassa yhteydessä päätettiin, että ennen muutosta vanhojen sääntöjen perusteella myönnetyt työkyvyttömyyseläkkeet muuttuvat vanhuuseläkkeeksi vanhan lainsäädännön mukaisesti 65 vuoden ikärajan täyttyessä. Uusien sääntöjen mukaan tai myöhemmin alkavat työkyvyttömyyseläkkeet puolestaan muuttuvat vanhuuseläkkeeksi, kun eläkkeensaaja täyttää uuden vanhuuseläkeiän 63 vuoden alarajan. YRITTÄJÄINFO 6:

20 4. YRITTÄJÄ IHMISENÄ Sairausvakuutusmaksut vuonna 2013 Sairausvakuutusmaksujen vuoden 2013 maksuprosentit on vahvistettu. Työnantajan maksu Työnantajan sairausvakuutusmaksu on 2,04 prosenttia palkoista. Maksu laskee 0,08 prosenttiyksikköä vuodesta Henkilön sairaanhoitomaksu ja päivärahamaksu Vakuutettujen sairaanhoitomaksu on ensi vuonna 1,30 prosenttia kunnallisverotuksessa verotettavasta ansiotulosta. Verotettavista eläke- ja etuustuloista perittävä maksu on 1,47 prosenttia. Molemmat maksut nousevat vuoden 2012 tasosta 0,08 prosenttiyksikköä. Palkansaajien sekä yrittäjien päivärahamaksu 0,74 prosenttia palkasta tai työtulosta. Maksu laskee 0,08 prosenttiyksikköä vuodesta Yrittäjän eläkelain mukaisesti vakuutettujen yrittäjien maksama lisärahoitusosuus on 0,14 prosenttia. Lisärahoitusosuus laskee vuoden 2012 tasosta 0,01 prosenttiyksikköä. Työttömyysvakuutusmaksut vuonna 2013 Sosiaali- ja terveysministeriö tiedottaa, että palkansaajan ja työnantajan työttömyysvakuutusmaksuihin ei tule muutoksia vuonna Palkansaajan työttömyysvakuutusmaksu on edelleen 0,6 prosenttia palkasta. Työnantajan työttömyysvakuutusmaksu on edelleen 0,8 prosenttia palkasta, jos palkkasumma on korkeintaan euroa. Sen ylittävältä osalta työttömyysvakuutusmaksu on 3,2 prosenttia palkasta. Myös yrityksen osaomistajan työttömyysvakuutusmaksut pysyvät samoina kuin vuonna Yrityksen osaomistajan maksama palkansaajan työttömyysvakuutusmaksu on ensi vuonna 0,2 prosenttia palkasta ja osaomistajasta maksettava työnantajan työttömyysvakuutusmaksu on 0,8 prosenttia palkasta. Suomen Yrittäjien Yrittäjäristit ja Ansioristit on hieno tapa muistaa yrittäjänä tai työntekijänä pitkään toiminutta henkilöä. Yrittäminen on kova laji. Menestys itsessään tuo tyydytystä tekijälleen, mutta sen lisäksi yrittäjä ansaitsee myös erityistä tunnustusta. Suomen Yrittäjät haluaa osoittaa tunnustusta yrittäjille ja yrittäjyyden hyväksi toimineille henkilöille myöntämällä anomuksesta yrittäjäristejä. Yritys voi huomioida myös henkilökuntaansa Yrittäjäristejä vastaavilla Suomen Yrittäjien Ansioristeillä. Ne sopivat jaettaviksi esimerkiksi yrityksen merkkivuoden kunniaksi tai henkilön omana merkkipäivänä. Lisätietoja ja hakemuslomakkeet: Päivi Korhonen puhelin (09) Kiitä muista 20 YRITTÄJÄINFO 6:2012

Ajankohtaista veropolitiikasta. Timo Sipilä

Ajankohtaista veropolitiikasta. Timo Sipilä Ajankohtaista veropolitiikasta Timo Sipilä Valtionverotuksen vuoden 2013 ansiotulon tuloveroasteikko Hallitus on 4.4.2012 tekemänsä vuosien 2013 2016 valtiontalouden kehyksiä koskevan päätöksen mukaisesti

Lisätiedot

Avaintiedot 2015. Puhelinetu 2015. Palkan sivukuluprosentit 2015. Pääomatulovero

Avaintiedot 2015. Puhelinetu 2015. Palkan sivukuluprosentit 2015. Pääomatulovero Avaintiedot 2015 Pääomatulovero Pääomatulon verokanta on 30 prosenttia, mutta siltä osin kuin verovelvollisen verotettavan pääomatulon määrä ylittää 30.000 euroa, verokanta on 33 prosenttia. Yhteisövero

Lisätiedot

Asuntoedun ja siihen sisältyvän lämmityksen raha-arvot ovat keskuslämmitysasunnoissa seuraavat:

Asuntoedun ja siihen sisältyvän lämmityksen raha-arvot ovat keskuslämmitysasunnoissa seuraavat: Lähde: www.yrittajat.fi Luontoisedut 2015 Asuntoedun ja siihen sisältyvän lämmityksen raha-arvot ovat keskuslämmitysasunnoissa seuraavat: Asuntoedun ja siihen sisältyvän lämmityksen raha-arvot ovat keskuslämmitysasunnoissa

Lisätiedot

Verohallinnon päätös vuodelta 2013 toimitettavassa verotuksessa noudatettavista luontoisetujen laskentaperusteista

Verohallinnon päätös vuodelta 2013 toimitettavassa verotuksessa noudatettavista luontoisetujen laskentaperusteista Verohallinnon päätös vuodelta 2013 toimitettavassa verotuksessa noudatettavista luontoisetujen laskentaperusteista Vanhempi versio Antopäivä: 26.11.2012 Diaarinumero: 116/200/2012 Voimassaolo: 1.1.2013

Lisätiedot

Verohallituksen päätös vuodelta 2007 toimitettavassa verotuksessa noudatettavista luontoisetujen laskentaperusteista

Verohallituksen päätös vuodelta 2007 toimitettavassa verotuksessa noudatettavista luontoisetujen laskentaperusteista Verohallituksen päätös vuodelta 2007 toimitettavassa verotuksessa noudatettavista luontoisetujen laskentaperusteista Päätös Dnro 1741/32/2006, 24.11.2006 5076 Annettu Helsingissä 24 päivänä marraskuuta

Lisätiedot

ALV:n verokantamuutokset ja kv. kaupan uudet säännökset 24.3.2010. Mika Jokinen Veroasiantuntija

ALV:n verokantamuutokset ja kv. kaupan uudet säännökset 24.3.2010. Mika Jokinen Veroasiantuntija ALV:n verokantamuutokset ja kv. kaupan uudet säännökset 24.3.2010 Mika Jokinen Veroasiantuntija ALV:n verokantamuutokset 1.7.2010 lukien Laki AVL:n muuttamisesta 29.12.2009 nro 1780/2009 Yleinen arvonlisäverokanta

Lisätiedot

Verohallinto on vahvistanut luontoisetuarvot vuodelle 2016 (dnro: 165/200/2015).

Verohallinto on vahvistanut luontoisetuarvot vuodelle 2016 (dnro: 165/200/2015). Luontoisedut 2016 Verohallinto on vahvistanut luontoisetuarvot vuodelle 2016 (dnro: 165/200/2015). 1 Kotimaassa ja ulkomailla työnantajalta saadut luontoisedut on arvioitava seuraavien perusteiden mukaan:

Lisätiedot

Annettu Helsingissä 11 päivänä joulukuuta 2001

Annettu Helsingissä 11 päivänä joulukuuta 2001 1 3273/32/2001 VEROHALLITUKSEN PÄÄTÖS vuodelta 2002 toimitettavassa verotuksessa noudatettavista luontoisetujen laskentaperusteista Annettu Helsingissä 11 päivänä joulukuuta 2001 Verohallitus on 30 päivänä

Lisätiedot

Lausunto luonnoksesta hallituksen esitykseksi työttömyysturvalain muuttamisesta

Lausunto luonnoksesta hallituksen esitykseksi työttömyysturvalain muuttamisesta 1 (6) Työ- ja elinkeinoministeriö Lausunto luonnoksesta hallituksen esitykseksi työttömyysturvalain muuttamisesta Työ- ja elinkeinoministeriö on pyytänyt Suomen Yrittäjiltä lausuntoa otsikossa mainitussa

Lisätiedot

TÄRKEITÄ PÄIVÄMÄÄRIÄ 2014 LUONTOISEDUT 2014. Ravintoetu. Puhelinetu PÄIVÄRAHAT JA KILOMETRIKORVAUKSET. Kotimaan päivärahat 2014.

TÄRKEITÄ PÄIVÄMÄÄRIÄ 2014 LUONTOISEDUT 2014. Ravintoetu. Puhelinetu PÄIVÄRAHAT JA KILOMETRIKORVAUKSET. Kotimaan päivärahat 2014. Tärkeitä lukuja vuodelle 01 Sisällysluettelo: TÄRKEITÄ PÄIVÄMÄÄRIÄ 01 LUONTOISEDUT 01 Ravintoetu Puhelinetu PÄIVÄRAHAT JA KILOMETRIKORVAUKSET Kotimaan päivärahat 01 Kilometrikorvaus SOSIAALIVAKUUTUSMAKSUT

Lisätiedot

1. Pääomatuloverojen rajat kiristyvät edelleen - pääomatulovero 30 % 30 000 :n saakka, ylimenevältä osalta 33 %

1. Pääomatuloverojen rajat kiristyvät edelleen - pääomatulovero 30 % 30 000 :n saakka, ylimenevältä osalta 33 % TIEDOTE 2015 Mitä muuttuu yrittäjän elämässä vuoden 2015 alusta 1. Pääomatuloverojen rajat kiristyvät edelleen - pääomatulovero 30 % 30 000 :n saakka, ylimenevältä osalta 33 % 2. Osinkojen verotus - julkisesti

Lisätiedot

TÄRKEITÄ PÄIVÄMÄÄRIÄ 2015 2 LUONTOISEDUT 2015 2. Ravintoetu 2. Puhelinetu 3 PÄIVÄRAHAT JA KILOMETRIKORVAUKSET 3. Kotimaan päivärahat 2015 3

TÄRKEITÄ PÄIVÄMÄÄRIÄ 2015 2 LUONTOISEDUT 2015 2. Ravintoetu 2. Puhelinetu 3 PÄIVÄRAHAT JA KILOMETRIKORVAUKSET 3. Kotimaan päivärahat 2015 3 Tärkeitä lukuja vuodelle 2015 Sisällysluettelo: TÄRKEITÄ PÄIVÄMÄÄRIÄ 2015 2 LUONTOISEDUT 2015 2 Ravintoetu 2 Puhelinetu 3 PÄIVÄRAHAT JA KILOMETRIKORVAUKSET 3 Kotimaan päivärahat 2015 3 Kilometrikorvaus

Lisätiedot

Uudistuva verolainsäädäntö. Suuri Veropäivä 19.9.2012 Terhi Järvikare

Uudistuva verolainsäädäntö. Suuri Veropäivä 19.9.2012 Terhi Järvikare Uudistuva verolainsäädäntö Suuri Veropäivä 19.9.2012 Terhi Järvikare Uudistuva verolainsäädäntö valtion talousarvion verolait elinkeinoverotuksen asiantuntijatyöryhmä ajankohtaisia EU:n verohankkeita Talousarvion

Lisätiedot

Laskutussääntöjen muutokset ja muuta ALV:n ajankohtaista. Tilitoimistoinfot 2012

Laskutussääntöjen muutokset ja muuta ALV:n ajankohtaista. Tilitoimistoinfot 2012 Laskutussääntöjen muutokset ja muuta ALV:n ajankohtaista Tilitoimistoinfot 2012 Laskuja koskeviin vaatimuksiin muutoksia 1.1.2013 alkaen Muutosten tausta Neuvoston direktiivi 2010/45/EU direktiivin 2006/112/EY

Lisätiedot

YRITTÄJÄN TYÖTTÖMYYSKASSAN JÄSENYYS JA TYÖTTÖMYYSTURVA 2013. Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa Teemu Ariluoma

YRITTÄJÄN TYÖTTÖMYYSKASSAN JÄSENYYS JA TYÖTTÖMYYSTURVA 2013. Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa Teemu Ariluoma YRITTÄJÄN TYÖTTÖMYYSKASSAN JÄSENYYS JA TYÖTTÖMYYSTURVA 2013 Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa Teemu Ariluoma Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa Suomen suurin yrittäjien työttömyyskassa Toiminta alkoi 1.1.1995,

Lisätiedot

YRITTÄJÄN TYÖTTÖMYYSTURVA JA SEN EHDOT 2011. Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa

YRITTÄJÄN TYÖTTÖMYYSTURVA JA SEN EHDOT 2011. Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa YRITTÄJÄN TYÖTTÖMYYSTURVA JA SEN EHDOT 2011 Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa SYT-KASSAN KEHITYS Suomen suurin yrittäjien työttömyyskassa Toiminta alkoi 1.1.1995 alusta, nyt yli 18.000 jäsentä SYT-kassan

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 9 päivänä joulukuuta 2014. 1028/2014 Verohallinnon päätös

Julkaistu Helsingissä 9 päivänä joulukuuta 2014. 1028/2014 Verohallinnon päätös SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 9 päivänä joulukuuta 2014 1028/2014 Verohallinnon päätös vuodelta 2015 toimitettavassa verotuksessa noudatettavista luontoisetujen laskentaperusteista Annettu

Lisätiedot

Ajankohtaista ennakkoperinnässä vuodelle 2015. Eteran palkkahallintopäivä

Ajankohtaista ennakkoperinnässä vuodelle 2015. Eteran palkkahallintopäivä Ajankohtaista ennakkoperinnässä vuodelle 2015 Eteran palkkahallintopäivä Sisältö: Verolait keskeisimmät lainsäädäntömuutokset Verokortit 2015 verokorttien voimaantulo ja ulkoasu suorasiirrot Vuosi-ilmoitukset

Lisätiedot

1. Pääomatuloverojen rajat kiristyvät edelleen - pääomatulovero 30 % 30 000 :n saakka, ylimenevältä osalta 34 %

1. Pääomatuloverojen rajat kiristyvät edelleen - pääomatulovero 30 % 30 000 :n saakka, ylimenevältä osalta 34 % TIEDOTE 2016 Mitä muuttuu yrittäjän elämässä vuoden 2016 alusta 1. Pääomatuloverojen rajat kiristyvät edelleen - pääomatulovero 30 % 30 000 :n saakka, ylimenevältä osalta 34 % 2. Osinkojen verotus - julkisesti

Lisätiedot

Urakka- ja työntekijätietojen toimitusvelvollisuus. VT Ville Wartiovaara

Urakka- ja työntekijätietojen toimitusvelvollisuus. VT Ville Wartiovaara Urakka- ja työntekijätietojen toimitusvelvollisuus VT Ville Wartiovaara II-vaiheen uudistus urakka- ja työntekijätietojen toimitusvelvollisuus verottajalle Lakipaketti sisältää muutoksia Verotusmenettelylakiin

Lisätiedot

Rakennusalan tiedonantovelvollisuus

Rakennusalan tiedonantovelvollisuus Rakennusalan tiedonantovelvollisuus Päätoteuttajan nimeäminen Työntekijätietojen kuukausittaista tiedonantovelvollisuutta ei ole yksityishenkilön omaan käyttöön rakennuttamassa kohteessa, mikäli työmaalle

Lisätiedot

MAASEUDUN TYÖNANTAJALIITTO MTA LANDSBYGDENS ARBETSGIVAREFÖRBUND LAF VEROVAPAAT MATKAKUSTANNUSTEN KORVAUKSET VUONNA 2014

MAASEUDUN TYÖNANTAJALIITTO MTA LANDSBYGDENS ARBETSGIVAREFÖRBUND LAF VEROVAPAAT MATKAKUSTANNUSTEN KORVAUKSET VUONNA 2014 MAASEUDUN TYÖNANTAJALIITTO MTA LANDSBYGDENS ARBETSGIVAREFÖRBUND LAF Kristel Nybondas JÄSENKIRJE Y/10/2013 30.12.2013 1(8) LUONTOISETUJEN VEROTUSARVOT VUONNA 2014 Verohallinto on antanut päätöksen vuoden

Lisätiedot

PALVELUKAUPAN ALV JA VEROTILI 2010

PALVELUKAUPAN ALV JA VEROTILI 2010 PALVELUKAUPAN ALV JA VEROTILI 2010 Leena Juusela Palvelujen arvonlisäverotuksen muutokset Elinkeinonharjoittajille myytävien palvelujen yleissääntö päinvastainen nykyiseen verrattuna: Palvelut l verotetaan

Lisätiedot

Tärkeät päivämäärät 2012

Tärkeät päivämäärät 2012 Tärkeät päivämäärät 2012 Ennakon täydennysmaksu 31.1. ilman jäännösveron korkoa ja yhteisöillä veroilmoituksen viimeiseen arkipäivään ilman yhteisökorkoa. Palkkailmoitus tapaturmavakuutusyhtiölle 31.1.

Lisätiedot

YRITTÄJÄN TYÖTTÖMYYSKASSAN JÄSENYYS JA TYÖTTÖMYYSTURVA 2014. Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa Teemu Ariluoma

YRITTÄJÄN TYÖTTÖMYYSKASSAN JÄSENYYS JA TYÖTTÖMYYSTURVA 2014. Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa Teemu Ariluoma YRITTÄJÄN TYÖTTÖMYYSKASSAN JÄSENYYS JA TYÖTTÖMYYSTURVA 2014 Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa Teemu Ariluoma Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa SYT Suomen suurin yrittäjien työttömyyskassa Toiminta alkoi

Lisätiedot

Ajankohtaista veronumerolainsäädännöstä ja harmaasta taloudesta. Talonrakennusteollisuus ry Ville Wartiovaara

Ajankohtaista veronumerolainsäädännöstä ja harmaasta taloudesta. Talonrakennusteollisuus ry Ville Wartiovaara Ajankohtaista veronumerolainsäädännöstä ja harmaasta taloudesta Talonrakennusteollisuus ry Ville Wartiovaara Ilmoitusvelvolliset tilaaja, päätoteuttaja ja työnantaja - Verotusmenettelylaki Rakentamispalvelujen

Lisätiedot

HE 5/2015 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työttömyysturvalain muuttamisesta

HE 5/2015 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työttömyysturvalain muuttamisesta Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työttömyysturvalain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan lisättäväksi työttömyysturvalakiin säännökset ikääntyneiden työnhakijoiden

Lisätiedot

Koulutussuunnitelmalla veroetua yrityksen kehittämistoimintaan. Lainopillinen asiamies Atte Rytkönen 5.5.2014

Koulutussuunnitelmalla veroetua yrityksen kehittämistoimintaan. Lainopillinen asiamies Atte Rytkönen 5.5.2014 Koulutussuunnitelmalla veroetua yrityksen kehittämistoimintaan Lainopillinen asiamies Atte Rytkönen 5.5.2014 Yleistä - Laki osaamisen kehittämisestä Työmarkkinajärjestöt sopivat maaliskuussa 2013 osaamisen

Lisätiedot

Nuori työntekijänä. Ohjeita työnantajalle

Nuori työntekijänä. Ohjeita työnantajalle Nuori työntekijänä Ohjeita työnantajalle Kuka on nuori työntekijä? Laki nuorista työntekijöistä (998/1993) koskee alle 18-vuotiasta työntekijää. Lain nojalla on annettu asetus nuorten työntekijäin suojelusta

Lisätiedot

Tärkeät päivämäärät 2013

Tärkeät päivämäärät 2013 Tärkeät päivämäärät 2013 Ennakon täydennysmaksu 31.1. ilman jäännösveron korkoa ja yhteisöillä veroilmoituksen viimeiseen arkipäivään ilman yhteisökorkoa. Palkkailmoitus tapaturmavakuutusyhtiölle 31.1.

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 164/2001 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi arvonlisäverolain 30 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan arvonlisäverolakia muutettavaksi. Kiinteistön käyttöoikeuden

Lisätiedot

HE 52/2015 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sotilasvammalain 6 e :n muuttamisesta

HE 52/2015 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sotilasvammalain 6 e :n muuttamisesta Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sotilasvammalain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi sotilasvammalakia siten, että kunnan järjestämistä kotipalveluista

Lisätiedot

Muutokset vuoden 2012 verotukseen

Muutokset vuoden 2012 verotukseen Muutokset vuoden 2012 verotukseen Pääomatulon tuloveroprosentti Pääomatulon tuloveroprosenttia korotetaan 28 %:sta 30 %:iin. Yhteenlasketun verotettavan pääomatulon (siis vähennysten jälkeisen nettopääomatulon)

Lisätiedot

30.11.2014. Oppimistaidot ja työelämätietous IC130201. Työsopimuslaki. Työsopimuslaki. Petri Nuutinen

30.11.2014. Oppimistaidot ja työelämätietous IC130201. Työsopimuslaki. Työsopimuslaki. Petri Nuutinen Oppimistaidot ja työelämätietous IC130201 5 opintopistettä Petri Nuutinen Petri Nuutinen Lakia sovelletaan sopimukseen (työsopimus), jolla työntekijä tai työntekijät yhdessä työkuntana sitoutuvat henkilökohtaisesti

Lisätiedot

Pitkäaikaissäästämisen verotus

Pitkäaikaissäästämisen verotus Pitkäaikaissäästämisen verotus Katariina Sorvanto lakimies Veronmaksajain Keskusliitto ry Mistä on kyse? Pitkäaikaissäästämisessä tietyin ehdoin 1) Säästösumma on vähennyskelpoinen verotuksessa 2) Säästövarojen

Lisätiedot

Rakenta Oy 2407354-6. Helsinki. Sergey Kovalev 044-919 0061

Rakenta Oy 2407354-6. Helsinki. Sergey Kovalev 044-919 0061 SOPIMUS OSOITE- JA POSTITUSPALVELUISTA TILAAJA Toiminimi Y-tunnus Kotipaikka Yhteyshenkilö Osoite Puhelin Sähköposti Maksuehdot 14 pv netto, laskutus 3-12 kk välein, 1. vuosi ennakkomaksu 240 e (hintaan

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 152/2012 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi työsopimuslain 2 luvun 4 :n sekä tilaajan selvitysvelvollisuudesta ja vastuusta ulkopuolista työvoimaa käytettäessä annetun lain 6 :n muuttamisesta

Lisätiedot

Henkilöstöruokailun arvonlisäverotus. Varatuomari Joachim Reimers

Henkilöstöruokailun arvonlisäverotus. Varatuomari Joachim Reimers Henkilöstöruokailun arvonlisäverotus Päivitetty: Huhtikuu 2013 Varatuomari Joachim Reimers Suomessa työaikaisella ruokailulla on perinteisesti suuri käytännön merkitys. Kautta maan toistatuhatta henkilöstöravintolaa

Lisätiedot

Mab7_Osa2_Verotus.notebook. April 16, 2015. Suvi Ilvonen 1. huhti 21 10:42

Mab7_Osa2_Verotus.notebook. April 16, 2015. Suvi Ilvonen 1. huhti 21 10:42 huhti 21 10:42 Suvi Ilvonen 1 huhti 21 10:42 Suvi Ilvonen 2 huhti 21 10:42 Suvi Ilvonen 3 huhti 21 10:43 Suvi Ilvonen 4 Valtion tulovero vuonna 2015 Verotettava ansiotulo, euroa Vero alarajan kohdalla,

Lisätiedot

Määräaikaiset työsuhteet. - hyviä käytäntöjä esimiehille ja luottamusmiehille

Määräaikaiset työsuhteet. - hyviä käytäntöjä esimiehille ja luottamusmiehille Määräaikaiset työsuhteet - hyviä käytäntöjä esimiehille ja luottamusmiehille 1 2 Määräaikaiset työsuhteet - hyviä käytäntöjä esimiehille ja luottamusmiehille Uuden yliopistolain (558/2009) voimaantulon

Lisätiedot

Laki eräiden yleishyödyllisten yhteisöjen veronhuojennuksista. Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa.

Laki eräiden yleishyödyllisten yhteisöjen veronhuojennuksista. Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa. 13.8.1976/680 Laki eräiden yleishyödyllisten yhteisöjen veronhuojennuksista Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa. Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 (30.12.1992/1536) Yhteiskunnallisesti

Lisätiedot

LAKI ASUINHUONEISTON VUOKRAUKSESTA JA TUKIASUMINEN, VUOKRASOPIMUKSEN PÄÄTTÄMINEN 17.9.2013

LAKI ASUINHUONEISTON VUOKRAUKSESTA JA TUKIASUMINEN, VUOKRASOPIMUKSEN PÄÄTTÄMINEN 17.9.2013 LAKI ASUINHUONEISTON VUOKRAUKSESTA JA TUKIASUMINEN, VUOKRASOPIMUKSEN PÄÄTTÄMINEN 17.9.2013 J U H A N I S K A N E N K I I N T E I S T Ö P Ä Ä L L I K K Ö Y - S Ä Ä T I Ö LAKI ASUINHUONEISTON VUOKRAAMISESTA

Lisätiedot

1) Jäsenyysehto. 2) Työssäoloehto

1) Jäsenyysehto. 2) Työssäoloehto Työttömyysturvalaki 31.12.2009 asti 1) Jäsenyysehto - 10 kuukautta 2) Työssäoloehto - alkuehto 43 kalenteriviikkoa 28 kuukauden aikana Työttömyysturvalaki 1.1.2010 alkaen 1) Jäsenyysehto - 34 viikkoa 2)

Lisätiedot

YRITTÄJÄN TYÖTTÖMYYSKASSAN JÄSENYYS JA TYÖTTÖMYYSTURVA 2015. Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa Teemu Ariluoma

YRITTÄJÄN TYÖTTÖMYYSKASSAN JÄSENYYS JA TYÖTTÖMYYSTURVA 2015. Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa Teemu Ariluoma YRITTÄJÄN TYÖTTÖMYYSKASSAN JÄSENYYS JA TYÖTTÖMYYSTURVA 2015 Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa Teemu Ariluoma Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa SYT Suomen suurin yrittäjien työttömyyskassa Toiminta alkoi

Lisätiedot

eq Oyj OPTIO-OHJELMA 2015

eq Oyj OPTIO-OHJELMA 2015 eq Oyj OPTIO-OHJELMA 2015 Varsinaisen yhtiökokouksen 25.3.2015 antaman valtuutuksen nojalla hallitus on päättänyt antaa hallituksen nimeämille eq-konsernin avainhenkilöille yhteensä enintään 2 000 000

Lisätiedot

Palkansaajan jäsenyysehto täyttyy, kun henkilö on ollut kassan jäsenenä eli vakuutettuna vähintään 26 edellistä viikkoa.

Palkansaajan jäsenyysehto täyttyy, kun henkilö on ollut kassan jäsenenä eli vakuutettuna vähintään 26 edellistä viikkoa. JATTK-työttömyyskassa tiedottaa Ansiopäiväraha 1.1.2014, keskeisimmät muutokset Ansiopäivärahan saaminen edellyttää, että henkilö on täyttänyt jäsenyys- ja työssäoloehdon sekä maksanut jäsenmaksun kassan

Lisätiedot

Laki hyödyllisyysmallioikeudesta annetun lain muuttamisesta

Laki hyödyllisyysmallioikeudesta annetun lain muuttamisesta Annettu Helsingissä 8 päivänä joulukuuta 1995 Laki hyödyllisyysmallioikeudesta annetun lain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan hyödyllisyysmallioikeudesta 10 päivänä toukokuuta 1991

Lisätiedot

Työelämän pelisäännöt

Työelämän pelisäännöt Työelämän pelisäännöt 1. Työsopimus Kun työntekijä ottaa työntekijän töihin, hän tekee työntekijän kanssa ensin työsopimuksen. Työsopimus kannattaa tehdä kirjallisesti, vaikka suullinen työsopimus on yhtä

Lisätiedot

Henkivakuutussopimusten ehtojen muuttaminen vahinkokehityksen tai korkotason muutoksen johdosta

Henkivakuutussopimusten ehtojen muuttaminen vahinkokehityksen tai korkotason muutoksen johdosta Kannanotto 1/2013 1 (5) Henkivakuutussopimusten ehtojen muuttaminen vahinkokehityksen tai korkotason muutoksen johdosta 1 Yleistä 2 Säädöstausta Henkivakuutusyhtiöt solmivat asiakkaidensa kanssa pääsääntöisesti

Lisätiedot

TIEDOTE 5.1.2015. Luontoisedut 2015 RAVINTOETU

TIEDOTE 5.1.2015. Luontoisedut 2015 RAVINTOETU TIEDOTE 5.1.2015 Luontoisedut 2015 RAVINTOETU Ravintoedun arvo on 6,20 ateriaa kohden, jos edun hankkimisesta työnantajalle aiheutuneiden kustannusten ja näiden kustannusten arvonlisäveron määrä on vähintään

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen talous- ja hallintopäivät Finlandia-talo 28.10.2009

Ammattikorkeakoulujen talous- ja hallintopäivät Finlandia-talo 28.10.2009 Ammattikorkeakoulujen talous- ja hallintopäivät Finlandia-talo Director Maritta Virtanen Mistä arvonlisäveroa suoritetaan? Liiketoiminnan muodossa Suomessa tapahtuvasta Tavaran ja palvelun myynnistä Ellei

Lisätiedot

Verotuksen ajankohtaista vuodelle 2014

Verotuksen ajankohtaista vuodelle 2014 Verotuksen ajankohtaista vuodelle 2014 Eteran palkkahallintopäivä Verohallinto Sisältö: Verolait - keskeisimmät lainsäädäntömuutokset Verokortit 2014 - muutokset verokorteissa ja työnantajamenettelyssä

Lisätiedot

TALOUS JA TILINPÄÄTÖSILTA- PÄIVÄ 15.1.2013 PÄÄLAKIMIES ANU KÄRKKÄINEN

TALOUS JA TILINPÄÄTÖSILTA- PÄIVÄ 15.1.2013 PÄÄLAKIMIES ANU KÄRKKÄINEN TALOUS JA TILINPÄÄTÖSILTA- PÄIVÄ 15.1.2013 PÄÄLAKIMIES ANU KÄRKKÄINEN VARAINSIIRTOVEROLAIN UUDISTUS VARAINSIIRTOVEROLAIN UUDISTUS Voimaan 1.1.2013 (HE 125/2012) Muutoksia sovelletaan 1.3.2013 tai sen jälkeen

Lisätiedot

Ammatin harjoittamisen vaihtoehdot taiteellisilla aloilla

Ammatin harjoittamisen vaihtoehdot taiteellisilla aloilla Ammatin harjoittamisen vaihtoehdot taiteellisilla aloilla Ulla Huovinen HAAGA-HELIA amk ulla.huovinen@haaga-helia.fi Työsuhteessa vai yrittäjänä? Työtä tehdään joko työntekijänä tai yrittäjänä Vaikuttaa

Lisätiedot

Vapaaehtoisen MATA-työtapaturmavakuutuksen

Vapaaehtoisen MATA-työtapaturmavakuutuksen Vapaaehtoisen MATA-työtapaturmavakuutuksen vakuutusehdot Vakuuttavaa hyvinvointia Mela Nämä vakuutusehdot koskevat maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuslain 21 :n 1 momentin mukaista vapaaehtoista työtapaturmavakuutusta.

Lisätiedot

Tiivistelmä työttömyysetuuden työvoimapoliittisista edellytyksistä

Tiivistelmä työttömyysetuuden työvoimapoliittisista edellytyksistä Tiivistelmä työttömyysetuuden työvoimapoliittisista edellytyksistä Eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunta 16.9.2015 vanhempi hallitussihteeri Timo Meling Työ- ja elinkeinohallinnon organisaatio työ-

Lisätiedot

Laki. HE 274/1998 vp. EV 306/1998 vp -

Laki. HE 274/1998 vp. EV 306/1998 vp - EV 306/1998 vp - HE 274/1998 vp Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laeiksi aravalain, vuokra-asuntolainojen korkotuesta annetun lain ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain muuttamisesta

Lisätiedot

OSAKEKAUPPAKIRJA. Lappeenrannan kaupungin. Lappeenrannan Asuntopalvelu Oy:n. välillä. (jäljempänä Kauppakirja )

OSAKEKAUPPAKIRJA. Lappeenrannan kaupungin. Lappeenrannan Asuntopalvelu Oy:n. välillä. (jäljempänä Kauppakirja ) OSAKEKAUPPAKIRJA Lappeenrannan kaupungin ja Lappeenrannan Asuntopalvelu Oy:n välillä (jäljempänä Kauppakirja ) 1. Kaupan osapuolet 1.1 Lappeenrannan Asuntopalvelu Oy (y-tunnus 0433221-3), Valtakatu 44,

Lisätiedot

Perintäpalveluiden sopimusehdot (201404)

Perintäpalveluiden sopimusehdot (201404) 1(5) Perintäpalveluiden sopimusehdot (201404) 1. Sopimuksen tarkoitus Tällä sopimuksella sovitaan perintäpalveluista ja sitä koskevista toimenpiteistä. Sopimus toimii myös valtuutuksena perintäpalveluiden

Lisätiedot

Muutosturvainfo PIONR

Muutosturvainfo PIONR Muutosturvainfo PIONR 08.05.2012 Jaakko Routavaara Muutosturva-asiantuntija jaakko.routavaara@te-toimisto.fi puh. 050 396 1723 1 FINGERPORI Positiivinen ajattelu Muutosturvan piiriin kuuluvalla työnhakijalla

Lisätiedot

1. Toimeksiantaja(t) Nimi: Osoite: Puhelin / sähköposti: Päävastuullinen lakimies: Vastapuoli / asian osallinen:

1. Toimeksiantaja(t) Nimi: Osoite: Puhelin / sähköposti: Päävastuullinen lakimies: Vastapuoli / asian osallinen: TOIMEKSIANTOSOPIMUS 1. Toimeksiantaja(t) Nimi: Osoite: Puhelin / sähköposti: 2. Toimeksisaaja Asianajotoimisto Tammer-Juristit Oy (y-tunnus 1053452-4) Aleksis Kiven katu 11 C, 33100 Tampere Puh. 010 346

Lisätiedot

Suomen suurin ja vaikuttavin elinkeinoelämän järjestö

Suomen suurin ja vaikuttavin elinkeinoelämän järjestö Suomen suurin ja vaikuttavin elinkeinoelämän järjestö Yrittäjien oma järjestö Paikallisyhdistykset Aluejärjestöt Toimialajärjestöt 400 20 54 Jäsenyrityksiä 116 000 Luottamushenkilöt yli 4 000 Jäseniä kuntien

Lisätiedot

Tietotili Consulting Oy Rakennusalan uudet ilmoitusvelvollisuudet

Tietotili Consulting Oy Rakennusalan uudet ilmoitusvelvollisuudet Tietotili Consulting Oy Rakennusalan uudet ilmoitusvelvollisuudet Veikko Virkki, KHT Auktorisoitu tilitoimisto ja KHT-yhteisö kansainvälisillä valmiuksilla ja nykyaikaisimmilla järjestelmillä Rakennusalan

Lisätiedot

HE 254/2010 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työttömyysturvalain

HE 254/2010 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työttömyysturvalain HE 254/2010 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi työttömyysturvalain 4 ja 6 luvun väliaikaisesta muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä

Lisätiedot

HE 123/2007 vp. voitaisiin myöntää 31 päivään joulukuuta 2009 saakka. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1 päivänä tammikuuta 2008.

HE 123/2007 vp. voitaisiin myöntää 31 päivään joulukuuta 2009 saakka. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1 päivänä tammikuuta 2008. HE 123/2007 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi työttömyysturvalain 15 luvun :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan työttömyysturvalakia muutettavaksi siten, että

Lisätiedot

Tk-Pesu Arvonlisäveron muutos ja SEPA

Tk-Pesu Arvonlisäveron muutos ja SEPA Tk-Pesu Arvonlisäveron muutos ja SEPA Luku T Sisällysluettelo Sisällysluettelo 1 Arvonlisäveron muutos 1.7.2010 2 Veromuutoksen vaikutus Tk-Pesussa 2 Välilaskutuksen rajaukset 3 Arvonlisäveroprosentin

Lisätiedot

Kokemuksia osa-aikaisesta työskentelystä ansiosidonnaisella. Jari Majaniemi JustDoICT.fi 30.10.2014

Kokemuksia osa-aikaisesta työskentelystä ansiosidonnaisella. Jari Majaniemi JustDoICT.fi 30.10.2014 Kokemuksia osa-aikaisesta työskentelystä ansiosidonnaisella Jari Majaniemi JustDoICT.fi 30.10.2014 Sisältö 1. Miksi osa-aikainenkin työnteko on kannattavaa? 2. Miten järjestelmä toimii? 3. Mihin asioihin

Lisätiedot

MUUTOSTURVA 5.4.2012 1

MUUTOSTURVA 5.4.2012 1 MUUTOSTURVA 5.4.2012 1 Tavoite Nopeampi työllistyminen ja muutoksen aikaisen turvan lisääminen tuotannollisissa ja taloudellisissa irtisanomistilanteissa ja pidempiaikaisissa lomautustilanteissa (vähintään

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 243/2001 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi porotalouden ja luontaiselinkeinojen rahoituslain 58 :n sekä kolttalain 68 :n muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi porotalouden ja luontaiselinkeinojen

Lisätiedot

INTUSIN TALLETUSTILIEN SOPIMUSEHDOT

INTUSIN TALLETUSTILIEN SOPIMUSEHDOT INTUSIN TALLETUSTILIEN SOPIMUSEHDOT 1. SOPIMUKSEN SISÄLTÖ Määräaikaistalletus on sopimuksessa määriteltyjen ehtojen mukaisesti avattu talletustili. Yhdistys maksaa talletustilille korkoa talletusajan päättyessä,

Lisätiedot

Luento 7. Arvonlisävero: Ulkomaan rahanmääräiset erät: Veron yleispiirteet Alv kirjanpidossa. Kirjanpidossa Tilinpäätöksessä.

Luento 7. Arvonlisävero: Ulkomaan rahanmääräiset erät: Veron yleispiirteet Alv kirjanpidossa. Kirjanpidossa Tilinpäätöksessä. Luento 7 Arvonlisävero: Veron yleispiirteet Alv kirjanpidossa. Ulkomaan rahanmääräiset erät: Kirjanpidossa Tilinpäätöksessä. 1 KIRJANPITO 22C00100 Luento 7a: Arvonlisävero VEROTUKSEN RAKENNE Verotuksen

Lisätiedot

TILI PROFIILI OY ASIAKASTIEDOTE 2014 1

TILI PROFIILI OY ASIAKASTIEDOTE 2014 1 1 TÄRKEITÄ PÄIVÄMÄÄRIÄ 2014 Verotili, kausiveroilmoitukset sekä maksujen eräpäivät työnantajasuoritukset ja arvonlisäverot (kuukausimenettelyn piiriin kuuluvilla) joka kuun 12. päivä Sekä työnantajasuoritusten

Lisätiedot

Uusi yritys Perustamisilmoitus ja rekisteröityminen

Uusi yritys Perustamisilmoitus ja rekisteröityminen Uusi yritys ja rekisteröityminen Sanna Koivisto Pirkanmaan verotoimisto Mikä on YTJ? Yritys- ja yhteisötietojärjestelmä Verohallituksen ja Patentti- ja rekisterihallituksen yhdessä ylläpitämä tietojärjestelmä

Lisätiedot

Suomen Yrittäjät Tekoja yrittäjyyden puolesta

Suomen Yrittäjät Tekoja yrittäjyyden puolesta 1 Suomen Yrittäjät Tekoja yrittäjyyden puolesta 116 000 jäsenyritystä 400 paikallisyhdistystä 21 aluejärjestöä 52 toimialajärjestöä yli 4000 luottamushenkilöä yli 1200 jäsentä kuntien valtuustoissa Edunvalvontaa

Lisätiedot

Tampere 19.-20.5.2015 ASENNE, MENESTYS JA KANSAINVÄLISYYS AMK-PÄIVÄT 2015

Tampere 19.-20.5.2015 ASENNE, MENESTYS JA KANSAINVÄLISYYS AMK-PÄIVÄT 2015 Maritta Virtanen Maritta Virtanen (Executive Director, EY) on työskennellyt arvonlisäveroasiantuntijana Ernst & Youngilla vuodesta 2004 alkaen. Tätä ennen hän toimi arvonlisävero- ja liikevaihtoveroasiantuntijana

Lisätiedot

SISÄLLYS ALKUSANAT 5 LYHENTEET 7

SISÄLLYS ALKUSANAT 5 LYHENTEET 7 SISÄLLYS ALKUSANAT 5 LYHENTEET 7 1 VUOKRASOPIMUKSEN OSAPUOLET JA KOHDE 17 1.1 Vuokranantaja ja vuokralainen vuokrasuhteen osapuolina 17 1.2 Asuinhuoneisto 19 1.3 Useita huoneistoja koskeva sopimus 23 1.4

Lisätiedot

TILAAJAVASTUULAKI MIKÄ MUUTTUU UUDISTUKSEN MYÖTÄ?

TILAAJAVASTUULAKI MIKÄ MUUTTUU UUDISTUKSEN MYÖTÄ? TILAAJAVASTUULAKI MIKÄ MUUTTUU UUDISTUKSEN MYÖTÄ? Tavoitteet ja aikataulu Työ- ja elinkeinoministeriö asetti 4.10.2012 työryhmän selvittämään uudistustarpeita Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.1.2015.

Lisätiedot

Henkilöstöyksikön ohje 1.6.2011. Huomautus ja varoitus virka- ja työsuhteessa. mukaisesti työn suorittamisesta.

Henkilöstöyksikön ohje 1.6.2011. Huomautus ja varoitus virka- ja työsuhteessa. mukaisesti työn suorittamisesta. Henkilöstöyksikön ohje 1.6.2011 Huomautus ja varoitus virka- ja työsuhteessa Viranhaltijan on suoritettava virkasuhteeseen kuuluvat tehtävät asianmukaisesti ja viivytyksettä noudattaen asianomaisia säännöksiä

Lisätiedot

Yleiset toimitusehdot Asiantuntijapalvelut

Yleiset toimitusehdot Asiantuntijapalvelut Asiantuntijapalvelut SISÄLLYSLUETTELO 1 YLEISTÄ... 2 1.1 Soveltaminen... 2 1.2 Työmenetelmät... 2 2 TOIMITTAJAN VELVOLLISUUDET... 2 2.1 Yleistä... 2 2.2 Tiedottaminen palvelun edistymisestä... 2 3 TILAAJAN

Lisätiedot

Rakentamisen uudet velvoitteet. Rakennuttajapäivät 2015 Ylitarkastaja Pirkko Vuori

Rakentamisen uudet velvoitteet. Rakennuttajapäivät 2015 Ylitarkastaja Pirkko Vuori Rakentamisen uudet velvoitteet Rakennuttajapäivät 2015 Ylitarkastaja Pirkko Vuori Käsiteltävät aiheet 1. Taustaa 2. Rakentamista koskeva tiedonantovelvollisuus Tilaajan velvollisuudet / urakkatiedot Päätoteuttajan

Lisätiedot

Työelämä 2020 monimuotoisen työyhteisön mahdollisuudet 11.6.2014 Ritva Sillanterä, Satakunnan ELY-keskus

Työelämä 2020 monimuotoisen työyhteisön mahdollisuudet 11.6.2014 Ritva Sillanterä, Satakunnan ELY-keskus Työelämä 2020 monimuotoisen työyhteisön mahdollisuudet 11.6.2014 Ritva Sillanterä, Satakunnan ELY-keskus Palkkatuki (vamman tai sairauden perusteella) Työolosuhteiden järjestelytuki Ritva Sillanterä 11.6.2014

Lisätiedot

KOKKOLANSEUDUN KEHITYS OY:N OSAKKEIDEN KAUPPAA KOSKEVA KAUPPAKIRJA

KOKKOLANSEUDUN KEHITYS OY:N OSAKKEIDEN KAUPPAA KOSKEVA KAUPPAKIRJA KOKKOLANSEUDUN KEHITYS OY:N OSAKKEIDEN KAUPPAA KOSKEVA KAUPPAKIRJA 2 (5) 1 OSAPUOLET 1.1 Myyjä Kannuksen kaupunki (Y-tunnus: 0178455-6 ) 1.2 Ostaja Kokkolan kaupunki (Y-tunnus 0179377-8 ) 2 SOPIMUKSEN

Lisätiedot

Välityömarkkinafoorumi. Ritva Sillanterä 6.3.2015

Välityömarkkinafoorumi. Ritva Sillanterä 6.3.2015 Välityömarkkinafoorumi Ritva Sillanterä 6.3.2015 Uudistunut palkkatuki Työttömän työnhakijan työllistymisen edistämiseksi tarkoitettu tuki, jonka TE-toimisto myöntää työnantajalle palkkauskustannuksiin

Lisätiedot

RAKENTAMISEEN LIITTYVÄ TIEDONANTOVELVOLLISUUS

RAKENTAMISEEN LIITTYVÄ TIEDONANTOVELVOLLISUUS RAKENTAMISEEN LIITTYVÄ TIEDONANTOVELVOLLISUUS Muutokset 1.7.2014 alkaen 4.6.2014 Raahe KETÄ MENETTELY KOSKEE JA MITÄ ILMOITETAAN? Suurin yksittäinen Kiinteistö- ja Rakennusalan toimintaan vaikuttava lakiuudistus.

Lisätiedot

Vuodenvaihteen veromuutokset Helsingin Yrittäjien aamukahvitilaisuus 19.1.2010 Satu Grekin, Suomen Yrittäjien veroasiantuntija

Vuodenvaihteen veromuutokset Helsingin Yrittäjien aamukahvitilaisuus 19.1.2010 Satu Grekin, Suomen Yrittäjien veroasiantuntija Vuodenvaihteen veromuutokset Helsingin Yrittäjien aamukahvitilaisuus 19.1.2010 Satu Grekin, Suomen Yrittäjien veroasiantuntija 28.1.2010 1 Muutoksia Verotili, ja siihen tarvittavat tunnukset ALV: verokantojen

Lisätiedot

VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUS RYHMÄHENKIVAKUUTUSTA VASTAAVASTA EDUSTA

VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUS RYHMÄHENKIVAKUUTUSTA VASTAAVASTA EDUSTA VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUS RYHMÄHENKIVAKUUTUSTA VASTAAVASTA EDUSTA 1 Edun sisältö 2 Edunjättäjä Valtion palveluksessa olleen henkilön kuoltua maksetaan ryhmähenkivakuutusta vastaavaa etua tämän sopimuksen

Lisätiedot

Uusi laskutusdirektiivi & uudet verokannat Lakimuutos 1.1.2013

Uusi laskutusdirektiivi & uudet verokannat Lakimuutos 1.1.2013 Uusi laskutusdirektiivi & uudet verokannat Lakimuutos 1.1.2013 1 1 Millainen on lasku? Laskun sisältövaatimukset - Päiväys (ei tarkemmin määritelty; tulostus, lähetys ym.) - Juokseva tunniste - Myyjän

Lisätiedot

Olemme äänesi ja kumppanisi kaikkeen yrittäjyyteen liittyvissä asioissa. Olemalla aktiivinen saat maksimaalisen hyödyn kuulumisestasi järjestöömme.

Olemme äänesi ja kumppanisi kaikkeen yrittäjyyteen liittyvissä asioissa. Olemalla aktiivinen saat maksimaalisen hyödyn kuulumisestasi järjestöömme. Äänesi ja kumppanisi Mikkelin Yrittäjät on yrittäjien etujärjestö, joka toimii paikallisesti lähellä Sinua. Olemme jäsenmäärällä mitaten Suomen suurimman elinkeinoelämän etujärjestön Suomen Yrittäjien

Lisätiedot

KUNTOUTTAVAN TYÖTOIMINNAN TUOTTAMISTA KOSKEVA SOPIMUS

KUNTOUTTAVAN TYÖTOIMINNAN TUOTTAMISTA KOSKEVA SOPIMUS KEURUUN KAUPUNKI KUNTOUTTAVAN TYÖTOIMINNAN TUOTTAMISTA KOSKEVA SOPIMUS 1. Osapuolet 1..1Keuruun kaupunki (jäljempänä Kaupunki ) Perusturva / työllisyyspalvelut työllisyyspäällikkö Erja Koivula Multiantie

Lisätiedot

Muistilista tuotannolliset ja taloudelliset perusteet. 2013 Edunvalvontaosasto

Muistilista tuotannolliset ja taloudelliset perusteet. 2013 Edunvalvontaosasto Muistilista tuotannolliset ja taloudelliset perusteet 2013 Edunvalvontaosasto Taloudellinen ja/tai tuotannollinen irtisanomisperuste Tuotannollinen ja/tai taloudellinen irtisanomisperuste Tuotannollisen

Lisätiedot

Componenta Oyj:n optio oikeudet 2016

Componenta Oyj:n optio oikeudet 2016 Sivu 1 / 5 Componenta Oyj:n optio oikeudet 2016 Componenta Oyj:n hallitus (hallitus) on päättänyt esittää 15.4.2016 kokoontuvalle Componenta Oyj:n (yhtiö) ylimääräiselle yhtiökokoukselle optio oikeuksien

Lisätiedot

SISÄLLYS. Esipuhe 11. Lyhenteet 13

SISÄLLYS. Esipuhe 11. Lyhenteet 13 SISÄLLYS Esipuhe 11 Lyhenteet 13 1. Johdanto 15 1.1 Kirjan rakenne.................................15 1.2 Sijoitusinstrumentit.............................17 1.2.1 Talletukset..............................17

Lisätiedot

1. Laki joukkoliikenteen tarkastusmaksusta annetun lain muuttamisesta

1. Laki joukkoliikenteen tarkastusmaksusta annetun lain muuttamisesta Lakiehdotukset 1. Laki joukkoliikenteen tarkastusmaksusta annetun lain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan joukkoliikenteen tarkastusmaksusta 11 päivänä toukokuuta 1979 annetun lain

Lisätiedot

HE 321/2010 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työttömyysturvalakia.

HE 321/2010 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työttömyysturvalakia. HE 321/2010 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi työttömyysturvalain 4 luvun muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työttömyysturvalakia. Esityksen mukaan

Lisätiedot

Rakennuspalveluiden käännetty verovelvollisuus

Rakennuspalveluiden käännetty verovelvollisuus Rakennuspalveluiden käännetty verovelvollisuus Uudet säännökset astuvat voimaan 1.4.2011 Uudistus koskee myös muita yhtiöitä kuin perinteisiä rakennusyhtiöitä. 2 Rakennuspalveluiden käännetty verovelvollisuus

Lisätiedot

Tilaajan yhteyshenkilö:

Tilaajan yhteyshenkilö: Sopimusmalli 1 SOPIMUS UIMAOPETUSPALVELUN TUOTTAMISESTA Sopimusosapuolet Yritys (jäljempänä palveluntuottaja) Osoite ja Kirkkonummen kunta/ sivistyspalvelut (jäljempänä tilaaja) Jäljempänä termillä sopimusosapuoli

Lisätiedot