Kattolämmityksen opas

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kattolämmityksen opas"

Transkriptio

1 TUOTTAVA SISÄILMASTO Kattolämmityksen opas Kattolämmitystä koskevia kysymyksiä ja vastauksiasekä syventymisjakso ja mitoitusavain.

2 Sisällysluettelo Johdanto Kysymyksiä ja vastauksia Sivu Viittaus syven tymisjaksoon 1. Mikä vaikuttaa termisen sisäilmaston kokemiseen? 5 I 2. Miten kattolämmitys toimii? 6 II 3. Milloin kattolämmitystä voidaan käyttää? 8 III 4. Milloin kattolämmitystä ei voida käyttää Mille korkeudelle kattolämmitys voidaan asentaa? 10 II, VI 6. Vaikuttaako kattolämmitys ilmanvaihtoon? 11 V 7. Kuumeneeko pää? 11 I, VI 8. Tuleeko pöydän alla kylmä? 12 II 9. Tuleeko ikkunoiden kohdalle kylmälaskeuma? 12 II 10. Miten pitkäikäisiä Lindab Climatein kattolämmittimet ovat? 13 IV 11. Voidaanko kattolämmitysjärjestelmää muuttaa toiminnan muuttuessa? Kuinka tehokasta järjestelmää tarvitaan? 14 VII 13. Säästääkö kattolämmitys energiaa? 15 VII 14. Mitä se maksaa? Sopivatko Lindab Climatein tuotteet kierrätykseen? 17 VIII Syventymisjakso I. Miten ihminen kokee termisen ilmaston? 18 II. Kattolämmityksen toimintaperiaatteet 20 III. Missä kattolämmitys toimii hyvin? 24 IV. Kattolämmittimen rakennevaatimukset 25 V. Kattolämmittimen sijainti 30 VI. Lämpötila ja tarvittava asennuskorkeus 32 VII. Teho ja energia 35 VIII. Ympäristö ja kierrätys 38 Mitoitusavain Tietoja Paneelien sijoitus 41 Asennuskorkeus ja lämpötila 42 Tietoja kattolämmitys pähkinänkuoressa 43 Kattolämmityksenopas 2

3 Johdanto Lindab Climateille esitetään usein kysymyksiä, jotka eivät koske vain tuotteitamme vaan myös kattolämmitysjärjestelmää yleensä ja sen lämmitysperiaatteita. Kattolämmitys on erittäin hyvä lämmitysmuoto, mutta monella on siitä vielä valitettavasti vääränlainen käsitys. Olemme laatineet tämän oppaan voidaksemme tarjota asiakkaillemme ja muille asiasta kiinnostuneille lisää tietoa kattolämmityksestä. Toivomme tästä olevan hyötyä sekä tietoa nopeasti tarvitseville projektinvetäjille ja tilaajille että myös rakentajille, jotka haluavat perehtyä asiaan paremmin. Oppaassa on käytetty lukuisia ruotsalaisia ja muita ulkolaisia lähteitä, tilaajien ja konsulttien kokemuksia ja mittauksia sekä omia laskelmiamme ja mittauksiamme. Toteamme mm. seuraavat kattolämmitystä koskevat seikat: Kattolämmitys lämmittää huoneen pintoja lämpösäteilyllä. Pinnat vuorostaan lämmittävät huoneilmaa. Kattolämmityksella saadaan sen vuoksi aikaan erittäin hyvä terminen sisäilmasto. Kattolämmitys ei jätä pöydän alapuolta kylmäksi, kuumenna päätä tai aiheuta kylmälaskeumaa ikkunoista, kuten monet luulevat. Kattolämmitys toimii melkein kaikentyyppisissä ja -kokoisissa tiloissa. Kattolämmitysjärjestelmää on helppo muuttaa tilojen toiminnan muuttuessa. Seiniin ja lattioihin kohdistuvat muutokset eivät vaikuta lämmitysjärjestelmään. Kattolämmitys voidaan yhdistää vapaavalintaiseen ilmastointijärjestelmään. Kattolämmitys on taloudellisimpia lämmitysjärjestelmiä. Kattolämmityksen investointikustannukset ovat muihin järjestelmiin verrattuna alhaiset. Yhdessä alhaisen energiankulutuksen kanssa tämä tekee järjestelmästä taloudellisen sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä. Lindab Climatein kattolämmittimet voidaan kierrättää kokonaan, mikä on erittäin hyvä myös tulevia sukupolvia ajatellen. Millä muilla lämmitysjärjestelmillä on samat edut? Kattolämmityksen opas koostuu kolmesta jaksosta: Kysymyksiä ja vastauksia antaa lyhyitä ja usein yksinkertaistettuja vastauksia ytimekkäisiin kysymyksiin. Jakso antaa hyödyllisiä tietoja sille, joka haluaa aiheesta yleistä tietoa. Syventymisjakso käsittelee asioita perusteellisemmin. Tässä tarvitaan toisinaan alan asiantuntemusta. Mitoitusavain sisältää yksinkertaisia ja tehokkaita apuvälineitä kattolämmitysjärjestelmän projektointiin. Kattolämmityksenopas 3

4 Kattolämmityksenopas 4

5 Kysymyksiä ja vastauksia Jakso 1 Mikä vaikuttaa termisen sisäilmaston kokemiseen? Termisen sisäilmaston kokeminen riippuu pääasiassa kehomme ja ympäristön välisestä lämmönvaihdosta. Lämmönvaihtoon vaikuttaa fyysinen toiminta, vaatteet ja huoneessa vallitseva terminen ilmasto. Terminen ilmasto koostuu ilman lämpötilasta, nopeudesta ja kosteudesta sekä lämpösäteilynvaihdosta ympäröivien pintojen kanssa. Lämpöä siirtyy aina, kun kahden kappaleen välillä on lämpötilaero. Ihmisen keho esimerkiksi säteilee lämpöä koko ajan ympäristöönsä. Kädestä tai kasvoista (noin +33 C) säteilee koko ajan lämpöä huoneen seiniin ja sisustukseen (noin +22 C) ilman, että se tuntuu juuri miltään. Lämpöä siirtyy myös konvektion kautta, kun ilma lähinnä ihoa lämpenee ja nousee ylös. Fyysinen toiminta Vaatteet Keho tuottaa aina lämpöä. Ulkolämpötila Ilman nopeus Ilman lämpötila Ilman kosteus Terminen tasapaino Terminen tasapaino on olotila, jossa henkilö kokee lämpötilan tasapainoisena, eli hänellä ei ole liian kylmä tai liian kuuma. Yksittäisiin kehonosiin ei saa tällöin kohdistua tahatonta lämmitystä (esim. liian kuuma lattia) tai jäähdytystä (esim. vetoa). Huoneen termiseen ilmastoon vaikuttavat tekijät. Lämmönsiirto Lämmöllä on neljä erilaista siirtotapaa: säteily, johtuminen, konvektio ja olomuodon muutos. Lämpösäteilyä on mm. auringon ja lieden keittolevyn aiheuttama lämpö. Johtumisen voi tuntea seisomalla paljain jaloin kylmällä kivilattialla. Konvektiota esiintyy mm. silloin, kun kävellään ulkona paljain päin kylmällä ja tuulisellä säällä. Olomuodon muutos on mm. sitä, kun kosteus haihtuu keholta, eli muuttuu nesteestä kaasuksi ja iho jäähtyy. Säteily Konvektio Johtuminen +33 C +10 C Olomuodon muutos Ihmisen lämpötasapainoon ja sisäilmaston mukavuuden kokemiseen vaikuttavat lähinnä: konvektio suoraan ympäröivään ilmaan ihon ja keuhkojen kautta säteilynvaihto ympäröivien pintojen kanssa. Nämä kaksi lämmönsiirtotapaa ovat suurin piirtein yhtä suuret huoneessa, jossa ilma liikkuu normaalisti. Sen vuoksi huonepintojen lämpötilalla on meihin yhtä suuri vaikutus kuin ilman lämpötilalla. Jos huonepintojen lämpötilaa nostetaan kokonaan tai osittain, ilman lämpötilaa voidaan laskea yhtä paljon kuin huonelämpötilojen keskilämpötilaa nostettiin. Kattolämmitys esimerkiksi nostaa huonepintojen keskilämpötilaa, jolloin ihmisestä lähtevän lämpösäteilyn osuus laskee. Jotta kehon lämpötila ei nousisi liian korkeaksi, se lisää konvektiivista lämmönsiirtoa kylmempään huoneilmaan. Sen vuoksi ilman lämpötila voidaan pitää kattolämmitystä käytettäessä alhaisempana perinteiseen lämmitykseen verrattuna, ja samalla saada aikaan terminen tasapaino. (Aihetta käsitellään perusteellisemmin luvussa I) Lämpö voi siirtyä neljällä eri tavalla. Kattolämmityksenopas 5

6 Kysymyksiä ja vastauksia Lämpötila Ilmalämmitin Kattolämmitys Koettu lämpötila (operatiivinenlämpötila) Lämpösäteilyä voidaan verrata tavalliseen valoon. Se leviää ja heijastuu suurin piirtein samalla tavalla. Lämpö säteilee kattolämmittimestä suoraan kaikille pinnoille, jotka ovat sen "näköetäisyydellä". Myös "varjoon" jäävät pinnat lämpiävät, koska osa lämpösäteilystä heijastuu näkyvän valon tavoin kaikista pinnoista. Lisäksi lämpösäteilyä esiintyy myös lämpötiloiltaan erilaisten pintojen välillä. Huoneessa ja sen eri pinnoilla vallitsevat lämpötilaerot pyrkivät sen vuoksi koko ajan tasoittumaan. Lämpötila jakautuu katon ja lattian välillä sen vuoksi erittäin tasaisesti. Huonepinnat Ilma Koska kattolämmitys lämmittää huonepinnat, ilman lämpötila voi olla alhaisempi. Pintalämpötila maks. 80 C. 40 % konvektiota. Jakso 2 Miten kattolämmitys toimii? Lämmin ilmahan nousee ylöspäin; miksi lämmityslaite pitäisi asentaa kattoon? Kattolämmityksen tehokkuutta epäilevät ihmiset esittävät usein tämän kysymyksen. Kerromme tässä luvussa kattolämmityksen toiminnasta ja siitä, miten lämpö leviää koko huoneeseen. Lämmitysjärjestelmä tuottaa lämpöä sekä konvektion että lämpösäteilyn avulla. Konvektio lämmittää ilman lämmittimen lähellä, kun taas lämpösäteily leviää eri puolelle huonetta. Konvektiivisesti lämmennyt ilma nousee huoneessa ylöspäin ja lämpösäteet kulkevat suoraan lämmittimestä huonepintoihin. Kattolämmitysjärjestelmässä on enemmän lämpösäteilyä ja vähemmän konvektiota. Arvot ovat tavallisesti noin 60 % säteilyä ja noin 40 % konvektiota. Lindab Climatein kattolämmitysjärjestelmä on vesikiertoinen ja perustuu lämpösäteilyyn alhaisissa lämpötiloissa (30-80 C). Lämpösäteily ei tunnu sen vuoksi yhtä voimakkaalta kuin esim. auringosta tai infrapunalämmittimistä tuleva säteily. Konvektion osuus kattolämmitysjärjestelmässä vastaa suunnilleen katon kautta tapahtuvien lämpöhäviöiden osuutta rakennuksen kokonaislämpöhäviöistä. Loput energiasta eli kattolämmittimen lämpösäteily kohdistuu suoraan huoneen muihin osiin. 60 % lämpösäteilyä. Säteilyn ja konvektion jakautuminen Lindab Climatein kattolämmittimessä. Pinnat, joihin lämpösäteily kohdistuu, lämpenevät tehokkaammin kuin perinteisellä lämmitysjärjestelmällä. Sisäseinien pintalämpötila esimerkiksi on yleensä korkeampi kuin huonelämpötila. Katosta tuleva lämpösäteily lämmittää lisäksi myös lattiat, mikä jää monta kertaa huomioimatta! Lattian lämpötila on nilkan korkeudella normaalisti noin 2 3 C huonelämpötilaa korkeampi. Kattolämmityksen avulla on siis helppoa pitää vuokralaiset tyytyväisinä! Kattolämmityksen aikaansaama ja henkilön kokema lämpö tulee siis suureksi osaksi epäsuorana lämpönä ympäröiviltä pinnoilta. Vain hyvin pieni osa tulee suoraan kattolämmityspaneelista. Termisen ilmaston kokemiseen vaikuttaa se, että kehosta haihtuu vähemmän lämpöä, kun ympäröivät pinnat ovat lämpimämmät. Ei siis yksin riitä, että ympärillämme oleva ilma on lämmintä. Katso myös lukua 1. Kattolämmityksenopas 6

7 Kysymyksiä ja vastauksia Lämpösäteilyssä on hyvää mm. se, että mitä kylmempi pinta, sitä enemmän lämpöenergiaa se "imee". Lämpösäteilyä kohdistuu sen vuoksi auto- maattisesti enemmän kylmempiin pintoihin, esim. ikkunoihin tai huonosti eristettyihin seiniin. (Katso lisää aiheesta luvussa II.) Ilma +20 C Lattia +22 C Lämpösäteily kohdistuu sinne, missä sitä eniten tarvitaan. Jakso 3 Milloin kattolämmitystä voidaan käyttää? Kattolämmityksen käyttöalue on laajempi kuin useimpien muiden lämmitysjärjestelmien. Kattolämmitystä voidaan käyttää lähes kaikentyyppisten kiinteistöjen lämmitykseen. Eniten sitä käytetään erilaisissa hallitiloissa kuten urheilu- ja teollisuushalleissa, verstaissa, varastoissa ja ostoskeskuksissa. Se sopii kuitenkin myös erinomaisesti mm. päiväkoteihin, hoitohuoneistoihin, asuntoihin, kouluihin ja laboratorioihin. Kattolämmittimen tehosta noin 40 % on konvektiivista (lämpö kattoon) ja noin 60 % säteilylämpöä (katosta alaspäin). Rakennuksen lämpöhäviöt jakautuvat yleensä samalla tavalla, eli noin 40 % lämmöstä poistuu katon kautta ja 60 % rakennuksen muiden osien kautta. Kattolämmitys on sen vuoksi muiden etujen lisäksi erittäin sopiva kaikenlaisten rakennusten lämmitykseen. Kattolämmitystä asennetaan harvoin asuinrakennuksiin. Tähän lienevät syynä asuntojen lämmityksen vahvat perinteet. Tutkimustulokset ovat kuitenkin osoittaneet, että kattolämmityspaneelit, joissa poistoilmajärjestelmään on yhdistetty ulkoilman sisäänotto, tuottavat erittäin hyvän sisäilmaston perinteisiin patterijärjestelmiin verrattuna. Kattolämmityspaneelit asennettiin kokeessa makuuhuoneen kattoon suo Kattolämmitys pitää lattiat lämpiminä. raan ikkunan yläpuolelle. Ulkoilman sisäänotto sijoitettiin ulkoseinään säleikön alle, ja ulkoilma esilämmitettiin katon ja kattopaneelin välissä. Kokeessa todettiin seuraavaa: Tuloilma lämmitettiin keskimäärin 15,5 C:seen ulkolämpötilan ollessa -2 C. Operatiivinen lämpötila oli keskimäärin noin 1,1 C:tta korkeampi kuin pattereilla varustetussa vertailuhuoneessa. Kylmälaskeumaa ei havaittu (kattolämmitin lämmitti myös ikkunat, katso myös jaksoa 9). noin 40 % konvektiota lämpöhäviö katon kautta noin 40 % noin 60 % lämpösäteilyä Lämmön jakautuminen kattolämmittimestä ja rakennuksesta. lämpöhäviö ulkoseinän ja lattian kautta noin 60 % Kattolämmityksenopas 7

8 Kysymyksiä ja vastauksia Kattolämmitys toimii yhtä hyvin tiloissa, joissa tehdään istumatyötä kuin myös tiloissa, joissa työntekijät seisovat tai liikkuvat. Huonekorkeudella ei ole käytännöllisesti katsoen mitään merkitystä oleskelualueen lämmölle (katso myös jaksoja 5 ja 7). Aluekohtainen lämmitys Kattolämmitys toimii myös erinomaisesti silloin, kun tiloista halutaan lämmittää vain osa. Kyseessä saattaa olla kiinteä työpiste tiloissa, joissa harjoitettu toiminta edellyttää alhaisia lämpötiloja. Lämpösäteilyllä voidaan kohottaa koettua lämpötilaa (nk. operatiivista lämpötilaa) nostamalla paikallisesti ympäröivien pintojen lämpötiloja ja tietyssä määrin myös ilman lämpötilaa, jolloin työympäristöstä saadaan siedettävämpi. Muita kattolämmityksen etuja: Kattolämmityksen lämmittimet eivät ole kenenkään tiellä. Niitä ei tarvitse ottaa huomioon sisustuksen, koneiden ja muiden laitteiden sijoittamisessa, eivätkä ne vie tilaa seinillä tai lattialla. Kattolämmityspaneelit ja lämmityskatot ovat myös melko helppoja siirtää, jos tilat tarvitaan muuhun tarkoitukseen, tai jos seiniä aiotaan siirtää. Esimerkiksi kouluissa ja julkisissa tiloissa lämmittimet ovat myös ilkivallan ulottumattomissa. (Katso lisää aiheesta syvennysjakson luvuista III ja IV.) Operatiivinen lämpötila on noin 2 6 C ilman lämpötilaa korkeampi Aluekohtainen lämmitys nostaa operatiivista lämpötilaa osassa huonetta. Luku 4 Milloin kattolämmitystä ei voida käyttää? On harvoja tilanteita, joissa kattolämmitys ei toimi, mutta jokaisella tekniikalla on omat rajoituksensa. Seuraava esimerkki kertoo kattolämmityksen rajoituksista: Avoimissa porteissa kattolämmitys ei estä ilman vuotoa sen paremmin kuin muutkaan lämmitysjärjestelmät. Lattia, seinät ja mahdollinen sisustus portin vieressä lämpenee, mutta kattolämmitys ei estä ilman virtausta avoimen portin läpi. Sen sijaan kattolämmityksellä saadaan aikaan mahdollisimman hyvä terminen ilmasto porttia ympäröivällä alueella, koska pinnat pysyvät lämpiminä, vaikka kylmä ilma virtaakin sisälle portin ollessa avoimena. Kattolämmitys ei toimi kovinkaan hyvin korkeissa torneissa, esimerkiksi majakoissa, koska vain pieni osa säteilylämmöstä saavuttaa lattian ja oleskelualueen. Tämä ei johdu pitkästä välimatkasta lattiaan, vaan siitä, että lattiapinta-alan osuus on pieni kattolämmittimen "näköetäisyydellä" olevasta alueesta. Suurin osa lämpösäteilystä kohdistuu tornin seiniin. Kattolämmitys toimii huonosti korkeissa ja kapeissa tiloissa. Kattolämmityksenopas 8

9 Kysymyksiä ja vastauksia Luku 5 Mille korkeudelle kattolämmitys voidaan asentaa? Niin kauan kuin huoneen ilma on normaalipuhdasta, kattopaneelien asennuskorkeudelle ei ole muita rajoituksia kuin rakennuksen oma korkeus. Ilma ei estä lämpösäteilyn kulkua, ja säteily jakautuu lattialle, seinille ja sisustukseen kattolämmittimien asennuskorkeudesta ja ulkolämpötilasta riippumatta. Sen sijaan kattolämmittimiä ei voida asentaa miten matalalle tahansa. Matalin asennuskorkeus määräytyy ennen kaikkea kattolämmittimen pintalämpötilan mukaan. Lisäksi siihen vaikuttavat lämmittimen koko ja se, tehdäänkö huoneessa töitä seisten vai istuen. Mitä lämpimämpi pinta, sitä korkeammalle kattopaneeli on asennettava, jotta sen alapuolella oleva henkilö ei koe tilannetta epämukavana. Asennuksen alarajat ovat kuitenkin kohtuulliset, katso jaksoa 7. Tarkastelemme tätä esimerkin avulla: Kattolämmityspaneeli, jonka mitat ovat 3,6 x 0,6 m ja pintalämpötila enintään 50 C (55/45 C järjestelmä) voidaan asentaa vähintään 2,1 m korkeudelle. Jos pintalämpötilaa lisätään 70 C:en (80/60 C järjestelmä), alhaisin asennuskorkeus on 2,8 m. Tässä yhteydessä on tärkeää huomauttaa, että puhumme mitoitetuista lämpötiloista, jotka tilastollisesti vallitsevat muutamana päivänä vuodessa. Järjestelmän lämpötila on alhaisempi suurimman osan vuodesta. (Katso lisää syvennysjakson luvuissa II ja IV) Jakso 6 Vaikuttaako kattolämmitys ilmanvaihtoon? Kattolämmitys ei sinänsä aiheuta ilmanvaihtoon vaikuttavia ilmavirtauksia. Kattolämmitys on sen vuoksi ihanteellinen vaihtoehto tiloihin, joissa ilmavirtauksille asetetaan tiukat vaatimukset. Kiinteistöjen ja huoneistojen rakennus- ja korjaustöiden projektoinnissa tämä merkitsee sitä, että ilmanvaihtojärjestelmä voidaan kattolämmityksen yhteydessä valita täysin vapaasti. (Syvennysjakson luku V). Jakso 7 Kuumeneeko pää? Lämpösäteilynasymmetria (STA) on käsite, jolla ilmaistaan miten suuria lämpötilaeroja ihminen sietää ympäröivillä pinnoilla ilman, että se tuntuu epämiellyttävältä. STA:n huomaa esimerkiksi silloin, kun käännetään kasvojen toinen puoli kuumaa ja toinen kylmää ikkunaa kohti. STA mitataan pienellä alueella joko 0,6 m:n korkeudessa (istuva henkilö) tai 1,1 m:n korkeudessa (seisova henkilö). STA on lämpösäteilyn ero mittapinnan eri puolilla. Kuten luvussa 2 mainittiin, kattolämmittimen lämpösäteily lämmittää ympäröivät pinnat ja erityisesti lattian. Tämä merkitsee sitä, että STA tasoittuu. Kattolämmittimen on kuitenkin oltava oikein mitoitettu maksimilämpötilaansa nähden, jotta STA pysyisi hyväksyttävissä rajoissa. Jos tämä ehto on täytetty, STA pysyy Ruotsin sisäilmastoinstituutin (Svenska Inneklimatinstitutet) antamien suuntaviivojen (R1) ja kansainvälisen sisäilmastostandardin ISO 7730:n määrittämissä miellyttävän sisäilmaston rajoissa. +50 C +24 C +50 C +21 C +21 C Mittapinta +23 C 1,1 m tai 0,6 m Kattokorkeudella ei ole väliä, kaikki säteilylämpö siirtyy seiniin ja lattiaan. Vain intensiteetti vähenee etäisyyden kasvaessa. Esimerkki lämpösäteilynasymmetrian (STA) mittauksesta. STA on lämpösäteilyn ero mittapinnan eri puolilla. Lämpötilat ovat vain esimerkkejä. Kattolämmityksenopas 9

10 Kysymyksiä ja vastauksia Esimerkki: Kattolämmityspaneeli, jonka mitat ovat 3,6 x 0,6 m ja pintalämpötila enintään 50 C (55/45 C järjestelmä) voidaan asentaa vähintään 2,1 m korkeudelle tilaan, jossa työskentelee yksi istuva henkilö (mittaustaso 0,6 m lattiasta ISO 7730:n mukaan). Pää ei todellakaan kuumene! (Syvennysjakson luvut I ja IV.) Jakso 8 Tuleeko pöydän alla kylmä? Vallalla on yleinen väärinkäsitys siitä, että pöydän ja muiden vaakatasossa olevien pintojen alapuolella tulee kylmä, jos huoneessa on kattolämmitysjärjestelmä. Pöydän alla ei ole kylmä; yhtä vähän kuin siellä on säkkipimeää silloin, kun kattolampussa on valo. Katosta tulevat lämpösäteet leviävät valonsäteiden tavoin ympäröiville pinnoille. Pinnat imevät suurimman osan lämpöenergiasta, josta osa kuitenkin heijastuu edelleen. Heijastunut lämpösäteily "poukkoilee" huoneen eri pinnoille ja lämmittää niitä sekä pöydän alla olevaa lattiapintaa. Pöydän pinta lämpenee sekä ala- että yläpuolelta suoran ja epäsuoran lämpösäteilyn kautta. Ilman lämpötilan ja säteilyn lämpötilaerot ovat hyvin pienet pöydän alapuolella verrattuna sen vieressä olevaan tilaan. (Syvennysjakso luku II.) Jakso 9 Tuleeko ikkunoiden kohdalle kylmälaskeuma? 2- ja 3-kerroksisten ikkunoiden kohdalle saattaa muodostua kylmälaskeuma (eli kylmää pintaa vasten jäähtyvän ilman aiheuttama ilmavirtaus), jos ikkunan luona ei ole alaspäin virtaavaa ilmaa vastustavaa lämmönlähdettä. Lämmönlähteen ei kuitenkaan tarvitse olla ikkunan alapuolella. Ikkunan alle sijoitettu patteri saa aikaan ylöspäin kulkevan lämpimän ilmavirtauksen, joka ehkäisee ikkunassa mahdollisesti esiintyvää kylmälaskeumaa. Kattoläm mitys sen sijaan estää kylmälaskeumaa muodostumasta lämmittämällä ikkunan pintaa. Kattolämmitys lämmittää kylmät pinnat suoraan säteilyn avulla. Kuten mainitsimme luvussa 2, lämpösäteily jakautuu huoneen pinnoille suhteessa sen pintalämpötiloihin. Kylmät pinnat imevät näin enemmän lämpösäteilyä. Katosta tuleva lämpösäteily lämmittää sen vuoksi sekä ikkunan pinnan, ikkunasyvennyksen että ikkunalaudan, minkä ansiosta kylmälaskeuman muodostuminen voidaan ehkäistä. Suurin kylmälaskeuman vaara on istumatyötä tekevällä henkilöllä, joka on pukeutunut kevyisiin sisävaatteisiin ja jonka työpiste sijaitsee lähellä ikkunaa lämmitysjärjestelmän ollessa sellainen, että se ei estä mahdollisen kylmälaskeuman syntymistä. Riskiä ei juurikaan esiinny liikkuvassa tai seisten tehdyssä työssä huoneen sisäosissa, varsinkaan uusissa rakennuksissa, joissa on 3-lasiset ikkunat. (Syventymisjakso luku II.) Osa lämpösäteilystä heijastuu ympäröiville pinnoille tasoittaen lämpötilaeroa. Kattolämmitys estää kylmälaskeumaa muodostumasta lämmittämällä ikkunan pintaa. Kattolämmityksenopas 10

11 Kysymyksiä ja vastauksia Jakso 10 Miten pitkäikäisiä Lindab Climatein kattolämmittimet ovat? Lindab Climatein kansainvälisesti patentoitua peruselementtiä käytetään lämmitys- ja jäähdytysjärjestelmissä sekä aurinkopaneeleissa eri puolilla maailmaa. Lämpötilat saattavat nousta jopa 250 C:seen. Ruotsin testaus- ja tutkimuslaitoksessa (Statens Provnings- och Forskningsinstitut) elementtien pintoja on lämmitetty yli 200 C:seen, jonka jälkeen ne on valeltu 10-asteisella vedellä. Pintamateriaaleja on myös säilytetty ulkona useita vuosia, jonka jälkeen ne on tarkastettu. Pintoja on koepaineistettu barin paineella kertaa. Näistä testeistä ei yksikään ole vaikuttanut tuotteen laatuun tai tehokkuuteen. Lindab Climatein tuotteet ovat tietojemme mukaan markkinoiden perusteellisimmin testatut. Sen vuoksi uskallamme väittää, että Lindab Climatein kattolämmittimet toimivat yhtä kauan kuin rakennus, johon ne asennetaan. (Syventymisjakso, luku IV.) Lindab Climatein kattolämmittimen vesikanavan poikkileikkaus. Jakso 11 Voidaanko kattolämmitysjärjestelmää muuttaa toiminnan muuttuessa? Nykyään on tavallista, että rakennukseen ja sen huonejakoon tehdään vuosien varrella suuriakin muutoksia. Sen vuoksi on tärkeää, että sekä seiniä että laitteistoja voidaan siirtää ilman suuria kustannuksia. Kattolämmitys on tässä suhteessa erinomainen. Putkijärjestelmät asennetaan tavallisesti näkyville tai helposti purettavaan alakattoon, minkä vuoksi ne on helppo irrottaa tai asentaa uudelleen. Jos kattolämmittimet on asennettu kaseteista koostuvaan alakattoon, ne voivat helposti vaihtaa paikkaa alakattoka settien kanssa niissä paikoissa, joissa kattolämmittimiä tarvitaan. Myös kannatustankoihin asennetut lämmittimet ovat helppoja irrottaa ja siirtää toiseen paikkaan. Lindab Climatein kattolämmitystuotteet ovat markkinoiden keveimmät, mikä helpottaa varsinkin korkeissa huoneissa tehtäviä asennustöitä. Kiinteistönomistaja ei ole enää sidoksissa tietyntyyppiseen vuokralaiseen. Tiloja voidaan vuokrata nyt esim. valmistavalle teollisuudelle, tanssistudion käyttöön tai vaikkapa varastotiloiksi. Lämmitysjärjestelmää ei tarvitse ottaa huomioon lattioiden tai seinien korjaus- ja rakennustöissä. Jakso 12 Kuinka tehokasta järjestelmää tarvitaan? Mitoitetun lämpötehon tarpeen laskemisessa arvioidaan ensin rakennuksen eri osien pinta-ala ja lämmönläpäisykerroin (U-arvo). Tämä tehdään vallitsevien rakennussäädösten ja ruotsalaisen standardin mukaan. Lisäksi määritetään haluttu sisälämpötila ja mitoitettu ulkolämpötila, DUT. Viimeksimainittu lasketaan ruotsalaisen standardin mukaan. Sen jälkeen voidaan laskea rakennuksen mitoitettu lämpöteho. Laskelmissa on kuitenkin otettava huomioon katon ja lattian välinen lämpötilaero (lämpötilan kerrostuminen). Lämpötilan kerrostuminen saattaa aiheuttaa korkeissa tiloissa suuria eroja katon ja lattian lämpötiloissa. Lämpötilan kerrostuminen on kattolämmityksessä muihin lämmitysjärjestelmiin verrattuna pieni, vain noin 0,5 C/m. Lämpötilaerot katon ja lattian välillä pysyvät sen vuoksi pieninä. Esimerkiksi lämminilmapuhaltimen aiheuttama lämpötilan kerrostuminen on noin 2 C/m. Pieni kerrostuma merkitsee alhaisempaa lämmityksen tehontarvetta, koska sisälämpötila katossa jää alhaisemmaksi. 6,0 5,0 4,0 3,0 2,0 1,0 Huonekorkeus (m) Kattolämmitys Ilmalämmitys Esimerkki lämpötilan jakautumisesta eri lämmitysjärjestelmiä käyttävissä huoneissa. Ilman lämpötila ( C) Kattolämmityksenopas 11

12 Kysymyksiä ja vastauksia Sen lisäksi, että lämpötilan kerrostuminen on alhainen, kattolämmitysjärjestelmää käytettäessä uudisrakentamisessa sisälämpötilaa voidaan normaalisti laskea 1-2 astetta, koska osa säteilystä heijastuu ympäröivistä pinnoista (kts. jaksoja 1 ja 2), minkä ansiosta asennettavaa lämmitystehoa voidaan vähentää. Rakennuksen korjaustöissä on kuitenkin tehtävä huolellinen analyysi, jossa arvioidaan, onko rakennuksen standardi toimenpiteiden jälkeen ja toiminnan laatu huomioiden sellainen, että huonelämpötilaa voidaan laskea. Lämpötila Ilmalämmitin Kattolämmitys lämmittää myös huonepintoja, minkä vuoksi ilman lämpötilaa voidaan laskea. Lämmityksen tehontarve on sen vuoksi alhaisempi. Selitämme alhaisemman huonelämpötilan ja pienemmän lämpötilan kerrostuman aiheuttamaa alhaisempaa tehontarvetta esimerkin avulla. Laskemme lämmitystehon uudelle, 1000 m 2 :n suuruiselle hallirakennukselle, jonka huonekorkeus on 5 m ja seinissä, katoissa ja lattioissa on normaalirakenteet. Ikkunoiden pinta-ala on 10 % lattiapinta-alasta. Energian siirtymisen ja tahattoman ilmanvaihdon vaatima lämmitysteho on eri lämmitysjärjestelmillä seuraava (ei sisällä ilmanvaihdon lämmitystehoa): Lämmitysjärjestelmä Lämpötila oleskelua-lueella/kerrostuma Lämminilmapuhallin Huonepinnat Kattolämmitys Ilma Koettu lämpötila (operatiivinenlämpötila) Lämmitysteho 20 C / 2 C/m 71,3 kw Kattolämmitys 18 C / 0,5 C/m 58,5 kw Kattolämmitysjärjestelmä vaatii tässä esimerkissä vain 82 % lämmitystehosta lämminilmapuhaltimeen verrattuna. On syytä korostaa, että ero on pienempi huonekorkeuden ollessa alhaisempi. (Syvennysjakso luku VII) Jakso 13 Säästääkö kattolämmitys energiaa? Perinteisiin järjestelmiin verrattuna kattolämmitys säästää energiaa melkein kaikissa tilanteissa. Tämä johtuu osittain siitä, että oleskelualueen lämpötila voi olla alhaisempi (noin 1 2 C) ilman, että koettu (operatiivinen) lämpötila laskee, ja osittain siitä, että katon ja lattian välinen lämpötilaero (lämpötilan kerrostuminen) on pienempi (kts. jaksot 1 ja 12). Viimeksimainittu merkitsee sitä, että kattoon ei muodostu suuria lämpöhäviöitä aiheuttavaa lämminilmavyöhykettä. Energiasäästön suuruus riippuu kiinteistön tyypistä ja aikaisemmin käytetyistä lämmitysjärjestelmistä. Säästö on yleensä 2 7 % kiinteistöissä, joiden huonekorkeus on 2-3 m. Jos kiinteistön huoneet ovat korkeammat, säästö saattaa olla vieläkin suurempi; varsinkin, jos rakennus on vanha, huonosti tiivistetty, tai jos siinä on paljon ilmaa läpäiseviä suuria portteja tai aukkoja (tahaton ilmanvaihto). Sekä ruotsalaisissa että muissa ulkomaisissa tutkimusraporteissa on päästy jopa 30 % säästöihin. (Syvennysjakso luku VII) Jakso 14 Mitä se maksaa? Kustannusten suuruus riippuu siitä, miten pitkälle aikavälille ne halutaan jakaa ja mitä kaikkea laskelmiin otetaan mukaan. Olemme valinneet pitkän aikavälin, esimerkissä 15 vuotta, koska kiinteistön omistajaa kiinnostavat useimmiten eniten kokonaiskustannukset. Investointikustannuksiltaan kattolämmitys on esimerkissä toiseksi edullisin. Esimerkissä selvitetään neljän eri lämmitysjärjestelmän kokonaiskustannukset. Järjestelmät ovat kattolämmitys, lattialämmitys, lämminilmapuhallus ja ilmalämmitys. Laskelmat perustuvat juuri rakennetun teollisuushallin lämmitykseen, koko 60 x 40 m, huonekorkeus 8 m. Halli sijaitsee Göteborgissa, ja sen oletetaan olevan yhteydessä Göteborgin kaukolämpöverkkoon. Investointikustannuksiin sisältyvät materiaalit ja työkustannukset kaukolämpöliittymämaksu mukaan lukien sekä kunkin lämmitysjärjestelmän säätötyöt. Eri lämmitysjärjestelmien, myös kattolämmityksen, investointikustannukset ovat puolueettoman konsulttitoimiston laskemia. Kattolämmityksenopas 12

13 Kysymyksiä ja vastauksia Vuosittaiset käyttö- ja ylläpitokustannukset (K&Y) lasketaan prosenteissa investoinnin suuruudesta, ja niihin sisältyvät sähkö-, huolto- ja korjauskustannukset. Katto- ja lattialämmityksellä osuuden arvioidaan olevan 0,5 % ja lämminilmapuhaltimella ja ilmalämmityksellä 2 % investointikustannuksista. Eri lämmitysjärjestelmien energiankulutus energian siirtymisen ja tahattoman ilmanvaihdon lämpöenergiatarve mukaan lukien on laskettu alla olevien edellytysten mukaan. Ilmanvaihdon energiatarvetta ei ole otettu mukaan, koska sen arvioidaan olevan sama kaikissa lämmitysjärjestelmissä. Järjestelmien kokonaiskustannuksiin kuuluvat investointikustannukset, käyttö- ja huoltokustannukset sekä energiakustannukset. Kokonaiskustannukset esitetään sekä nykyarvona että annuiteettina. Yhteiset tekijät: Laskukorko: 10% Taloudellinen käyttöikä: 15 vuotta Energian hinta: 250 kr/mwh Energian hinnannousu: 2% vuodessa Kokonaiskustannus Lämmitysjärjestelmä Investointi (kr) K&Y (Kr/vuosi) Energiankulutus (MWh/vuosi) Nykyarvo (kr) Annuiteetti (kr/vuosi) Kattolämmitys Lattialämmitys Lämminilmapuhallus Ilmalämmitys Eri lämmitysjärjestelmien kustannus. Investointikustannus on puolueettoman konsulttitoimiston laskema. Nuvarande totalkostnad (kr) Kattolämmitys Takvärme Lattialämmitys Golvvärme Lämminilmapuhallus Fläktluftvärmare Central Ilmalämmitys luftvärme Neljän eri lämmitysjärjestelmän kokonaiskustannusten nykyarvo. Kattolämmityksenopas 13

14 Kysymyksiä ja vastauksia Laskelman edellytykset: U-arvo katto: 0,2 W/m 2, C seinät: 0,2 W/m 2, C lattia sisäalue: 0,3 W/m 2, C lattia ulkoalue: 0,3 W/m 2, C ikkuna: 2,0 W/m 2, C Pinta-ala katto: 2400 m 2 seinät: 1400 m 2 lattia sisäalue: 1000 m 2 lattia ulkoalue: 200 m 2 ikkuna: 200 m 2 Huonekorkeus: Tahaton ilmanvaihto: Sisälämpötila oleskelualue ( C) Lämpötilan kerrostuma ( C/m 2 ) 8 m 0,3 oms/h Muita edellytyksiä: 1) Katto-ja lattialämmitys vaativat alhaisempia ilmalämpötiloja, 19 C, pystyäkseen ylläpitämään tietyn operatiivisen lämpötilan, tässä 20 C. 2) Ilmoitettu lämpötilan kerrostuma on voimassa mitoitetuissa ulkolämpötiloissa. Muissa ulkoilmalämpötiloissa sen oletetaan laskevan lineaarisesti, ja olevan nolla, kun lämmöntarvetta ei esiinny lainkaan 3) Ilmalämmityksen lämpötilakerrostuma on voimassa silloin, kun on asennettu nk. tropiikkituulettimet. Kattolämmitys Lattialämmitys Lämminilmapuhallus Ilmalämmitys 19 1) 19 1) ,7 0,5 2,0 1,0 3) Jakso 15 Sopivatko Lindab Climatein tuotteet kierrätykseen? Alumiinituotteille tehdyissä elinkaariarvioinneissa (LCA) on paljon yhteisiä piirteitä. Materiaalin valmistus (louhinta, rikastus ja tuotanto) kuluttaa runsaasti energiaa ja kuormittaa ympäristöä suhteellisen paljon. Käytössä alumiinituotteet ovat sen sijaan muihin tuotteisiin verrattuna ympäristöystävällisiä, mikä korvaa monin kerroin alumiinituotteiden valmistuksesta aiheutuneen kuormituksen. Jos alumiinia lisäksi kierrätetään, valmistusvaiheen ympäristökuormitus vähenee vastaavasti. Lindab Climatein kattolämmitysjärjestelmissä on käytetty kuparia, alumiinia, laajennetusta polystyreenista valmistettu eristettä ja vähän tinajuotetta. Käytetyt materiaalit ovat eristyslevyä lukuunottamatta täysin kierrätettäviä. Kaikki tuotannosta syntyneet jätteet viedään jo nyt kierrätykseen. Kun puretaan rakennuksia, joissa on käytetty Lindab Climatein kattolämmitystuotteita, niiden metalliosat voidaan kierrättää kokonaan. Valmistusvaiheessa metallurgisesti yhteen liitettyä alumiinia ja kupari ei voida irrottaa, mutta ne voidaan silti kierrättää. Kattolämmittimet puristetaan 20 x 20 cm:n suuruisiksi paketeiksi, joita käytetään metalliteollisuudessa eri alumiinilaatujen sekoittamiseen. Kuparin määrä tiedetään tarkasti, koska paneelin jokainen cm sisältää yhtä paljon kuparia. (Syventymisjakso, luku VIII) Kattolämmityksenopas 14

15 Luku I Miten ihminen kokee termisen ilmaston? Lämmönvaihto Lämmönvaihto ihmisen ja ympäristön välillä riippuu fyysisestä aktiviteetista, vaatetuksesta ja siitä, miten paljon lämpöä siirtyy ympäristöön lähinnä konvektion ja säteilyn kautta. Osa lämmöstä siirtyy latenttina lämpönä kuten esim. vesihöyrynä. Normaalisti tämä lämpö ei siirry sisätiloissa, vaan ulkona kondensaation kautta. Fyysinen aktiviteetti Fyysinen aktiviteetti eli aineenvaihdunta (metabolismi) määrää, miten paljon lämpöä keho tuottaa, ja se ilmaistaan met-yksiköllä (1 met = 58 W/m 2 ). Aktiviteettiaste vaihtelee sisätiloissa 0,8 (uni) 7 met-yksikköä (raskas ruumiillinen työ). Tavallinen arvo toimistotyössä on 1,1 2,2 met. Aktiviteettiasteeseen vaikuttaa myös henkilökohtaiset ominaisuudet kuten ikä, paino, sukupuoli ja terveydentila. Vaatetusaste Vaatetusaste on ihmiskehon lämpöeristyksen mitta, ja se ilmaistaan yksiköllä clo (1 clo = 0,155 C m2 /W). Arvon äärirajat ovat 0 clo alasti ja noin 3 clo paksujen peitteiden alla. Tavallisten sisävaatteiden arvo on 0,7 1,2 clo. Ihmisen lämmönvaihto Ihmisen lämmönvaihto tapahtuu normaalisti konvektion ja säteilyn kautta. Niiden osuus on suurin piirtein yhtä suuri pienillä ilmavirtauksilla. Kun ilma virtaa ihon ohi nopeammin kuin 0,1 m/s, konvektiivinen lämmönsiirto kasvaa vähitellen. Kun ihmisen tulee kuuma ja hän alkaa hikoilla, hänestä erittyy runsaasti lämpöä kosteuden haihtuessa iholta (olomuodon muutos). Termisen tasapainon vallitessa ei juurikaan esiinny hikoilua, ja iholta haihtuva vähäinen kosteus lasketaan konvektiiviseen lämmöneritykseen. Ilman kosteus vaikuttaa iholta ja limakalvoilta haihtuvan kosteuden määrään. Mitä kuivempi ilma, sitä enemmän iholta ja limakalvoilta haihtuu kosteutta. Konvektio Henkilöön kohdistuva konvektio koostuu osaksi omakonvektiosta, jolloin ihon lämmittämä ilma nousee ylös aiheuttaen ilmavirtauksen, ja osaksi esim. ilmastoinnin tai vedon aiheuttamasta tahattomasta konvektiosta. Epämiellyttävien ilmavirtausten raja riippuu ympäröivästä lämpötilasta, ja normaaliraja on sisätiloissa talvella 0,15 m/s ja kesällä [8] 0,2 0,4 m/s, kts. sivu 4:35. Huonelämpötila on useimmiten korkeampi kesällä, jolloin ilma voi virrata jonkin verran nopeammin tuntumatta silti epämiellyttävältä. Säteily Säteily on lämmön vaihtumista kahden kappaleen/ pinnan välillä, ja suunta on useimmiten ihmisestä viileämpään ympäristöön. Säteilyn aiheuttaman lämmön vaihtumisen suuruus riippuu henkilön aktiviteetista ja vaatetusasteesta sekä ympäristön ulkolämpötiloista. Lämpötila Ihmiseen vaikuttavia ilman ja ympäröivien pintojen lämpötiloja voidaan määritellä monia erilaisia. Esittelemme seuraavassa kaikkein tavallisimmat. Ilmalämpötilan lisäksi esiintyy: Lämpötilan kerrostuma pystysuunnassa ( C/m): tällä mitataan sitä, miten paljon ilman lämpötila muuttuu eri korkeuksilla lattiasta. Määritellään normaalisti korkeuksien 0,1 ja 1,1 m välisenä lämpötilaerona. Lämpötilan kerrostuman tulee olla alle 2 3 C/m, jotta se ei tuntuisi epämukavalta. Alhaisempaa arvoa käytetään istumatyöskentelyssä. On kuitenkin tähdennettävä, että 2 3 C/m merkitsee huomattavaa ilman kerrostumista, mistä on myös seurauksena suuri energiahäviö katossa. TeknoTemin kattolämmittimien lämpötilakerrostuma on normaalisti noin 0,4 0,5 C/m, mikä pienentää energianhäviöitä katossa tuntuvasti. Katso myös lukua VII. Tasainen säteilylämpötila ( C): käytetään pienen tasaisen, tiettyyn suuntaan viettävän pinnan (ihoalueen) säteilynvaihdon määrittämiseen. Säteilynvaihdon osuus riippuu pintalämpötilasta ja kunkin tasaiselta pinnalta "nähtävän" osapinnan kulmakertoimesta. Tasainen säteilylämpötila lasketaan mitattujen pintalämpötilojen ja kulmakerrointen avulla tai mitataan säteilylämpömittarilla. Lämpösäteilynasymmetria ( C): Lämpösäteilynasymmetria (STA) on pienen tasaisen pinnan molemmilla puolilla vallitsevien tasaisten säteilylämpötilojen ero. STA mitataan 0,6 m:n (istumatyö) tai 1,1 m:n korkeudella lattiasta (seisomatyö). STA:n tulee olla korkeintaan 5 C tapauksissa, joissa lämpösäteily tulee katosta. Katso myös lukua VI. Keskisäteilylämpötila ( C): mitta, jolla määritetään kehon kokonaissäteilynvaihto ympäröivien pintojen kanssa. Keskisäteilylämpötilalla ilmoitetaan kaikkiin suuntiin kohdistuvan säteilynvaihdon keskiarvo. Kattolämmityksenopas 15

16 Luku I Kattolämmityksenopas 16 Operatiivinen lämpötila ( C): kuvailee ilman lämpötilan ja keskisäteilylämpötilan yhteisvaikutusta ihmisen lämpötasapainoon. Operatiivisella lämpötilalla tarkoitetaan usein ilman lämpötilan ja keskisäteilylämpötilan keskiarvoa. Suunnattu operatiivinen lämpötila ( C): ruotsalaisten rakennussäädösten käyttämä käsite, jolla kuvataan pienen ihonosan lämmönvaihtoa. Määritetään tietyssä mittauspisteessä ja tiettyyn suuntaan huoneessa ilman lämpötilan ja tasaisen säteilylämpötilan keskiarvona. Ekvivalentti lämpötila ( C): kuvailee ilman lämpötilan, säteilylämpötilan ja ilman nopeuden vaikutusta ihmisen lämpötasapainoon. Tähän vaikuttavat myös ihmisen fyysinen aktiviteetti ja vaatetus. Terminen tasapaino Termisen tasapainon sisäilmastolliset edellytykset eroavat eri yksilöiden välillä. Professori P O Fangerin [21] tekemissä kokeissa, joissa suuriin ihmisryhmiin kohdistettiin erilaisia ilmastovaikutuksia, saadut tulokset osoittavat kuitenkin, että monet ihmiset reagoivat sisäilmastoon samalla tavalla. Kokeiden perusteella on laadittu termisen tasapainon kriteerejä. Ne perustuvat ilmastollisiin edellytyksiin, joita suurin osa koehenkilöistä piti neutraaleina. Yllämainittujen ilmastotekijöiden avulla terminen tasapaino voidaan laskea PMV-indeksinä (Predicted Mean Vote). Arvolla ilmaistaan tilastollisesti perusteltu ennuste siitä, miten suuri ryhmä ihmisiä arvioi tietyn ilmaston mukavuuden tietyllä aktiviteettiasteella ja vaatetuksella. PMV-indeksin perusteella voidaan sitten laskea PPD-indeksi (Predicted Percentage of Dissatisfied), joka kertoo, miten suuri osa ryhmästä kokee tietyn sisäilmaston epämiellyttävänä. PMV = (0,303 * e -0,0036M + 0,028) [(M-W) - 3,05 * 10 3 {5733-6,99(M-W) - p a } - 0,42{(M-W) - 58,15} - 1,7 * 10-5 * M(5867-p a ) - 0,0014 M (34 - t a ) - 3,96 * 10-8 f cl {(t cl + 273) 4 - (t r + 273) 4 } - f cl h c (t cl - t a ) jossa: t cl = 35,7-0,028(M-W) - 0,155I cl [3,96 * 10-8 f cl {(t cl + 273) 4 - (tr + 273) 4 } - f cl h c (t cl - t a )] h c = f cl = 2,38(t cl - t a ) 0,25 för 2,38(t cl - t a ) 0,25 > 12,1(v r )0,5 12,1(v r ) 0,5 för 2,38(t cl - t a ) 0,25 < 12,1(v r ) 0,5 1,00 + 0,2I cl för I cl < 0,5 clo 1,05 + 0,1I cl för I cl > 0,5 clo Selityksiä: M = Metabolismi (W) W = Ulkoinen työ (W) I cl = Vaatetusaste (clo) pa = Vesihöyryn osapaine (Pa) f cl = Vaatetuksen pintakerroin, eli paljaan javaatetetun ihon suhde t cl = Vaatetuksen pintalämpötila ( C) h c = Konvektiivinen lämmönsiirtoluku (W/m 2 C) t r = Keskisäteilylämpötila ( C) t a = Huonelämpötila ( C) v r = Suhteellinen ilmannopeus (m/s) = v + 0,005(M-58) v = Huoneilman keskinopeus Kun PMV-indeksi tunnetaan, PPD-indeksi voidaan laskea seuraavasti: PPD = * e -(0,03553PMV 4 + 0,02179PMV 2 ) PPD-indeksin arvo on erittäin monimutkaista laskea näillä kaavoilla käsin. Se on huomattavasti yksinkertaisempaa ilmastonsimulointiohjelmilla, joissa huonetilan simuloinnilla saadaan esiin sen PPD-indeksi tai muut ilmastoindeksit. Lindab Climatein omalla simulointiohjelmalla TeknoSim saadaan esiin mm. ilman lämpötila, operatiivinen lämpötila ja PPDindeksi. Fangersin kaavan mukaan korkeintaan 95 % voi olla tyytyväisiä tiettyyn sisäilmastoon, eli vähintään 5 % tulee aina olemaan tiettyyn sisäilmastoon tyytymättömiä (PPD=5 % ja PMV = 0 ilmaisevat mahdollisimman hyvää termistä tasapainoa). Ruotsin sisäilmastoinstituutin (Svenska Inneklimatinstitutet) julkaisussa R1 [8] annetut termisen sisäilmaston luokat perustuvat PPD-indeksiin, joka on korkeimmassa luokassa <10 % tyytymättömiä ja alhaisimmassa luokassa 20 % tyytymättömiä.

17 Luku II Kattolämmityksen toimintaperiaatteet Lindab Climatein kattolämmitystuotteet siirtävät lämpöä pääasiassa säteilyn avulla (noin 60 % kokonaislämpötehosta). Tässä luvussa käsittelemme lämpösäteilyn perusteita. Lämpösäteily Lämpösäteily on elektromagneettista säteilyä, jonka aallonpituus on noin 9 15 mm pintalämpötiloilla noin C. Aallonpituus on sitä lyhyempi mitä lämpimämpi pinta on, ja sitä pitempi, mitä kylmempi pinta on. Näissä lämpötiloissa tapahtuva lämpösäteily on näkymätöntä, vasta C:en pintalämpötiloissa lämpösäteily alkaa erottua valona. Lämpösäteilyä esiintyy kaikista kappaleista, joiden lämpötila on absoluuttisen nollapisteen yläpuolella (-273,16 C). Kappaleen absoluuttinen lämpösäteily ei kuitenkaan ole tärkeää, vaan teknisissä yhteyksissä tarkastellaan usein kahden kappaleen tai pinnan välisen säteilyenergian nettovaihtumista. Lämmönsiirto säteilyn avulla Lämmönsiirto (nettovaihtuminen) säteilyn vaikutuksesta johtuu pintojen välisestä lämpötilaerosta, niiden geometrisestä suhteesta ja pintojen laadusta. Kahden pinnan välinen lämpövirtaama PS lasketaan seuraavalla kaavalla: P s = F 12 A 1 ( T T ) (W) jossa F 12 = f A F 12 on pintojen A1 ja A2 välinen geometrinen suhde, ja sitä kutsutaan nimellä kulmakerroin. Kulmakerroin voidaan laskea tai noutaa lämmönsiirron käsikirjan kaaviosta. Lämpösäteilyn laskemisessa käytetään aina pinnan heijastettua aluetta. Lämpösäteilyn nettovaihtuminen ei sen vuoksi ole suurempi laskostetulta tai uurteiselta pinnalta kuin sileältä pinnalta. A 2 s = 5,67*10-8 W/m 2 K4 (Stefan-Bolzmannin vakio) e 1 = Lämpöä säteilevän pinnan emissioluku e 2 = Vastaanottavan pinnan emissioluku A 1 = Lämpöä säteilevän pinnan heijastava alue (m 2 ) A 2 = Vastaanottavan pinnan heijastettu alue (m 2 ) T 1 = Lämpöä säteilevän pinnan lämpötila (K = Kelvin joka on T C +273) T 2 = Vastaanottavan pinnan lämpötila (K) On tärkeää muistaa, että kahden pinnan välinen säteilynvaihto (esim. kattolämmittimen ja lattian) ei vähene etäisyyden kasvaessa, niin kauan kuin ilma on normaalipuhdasta. Tämä johtuu siitä, että ilma ei juurikaan ime lämpösäteilyä, katso alla. Säteilyintensiteetti (teho pintayksikköä kohti) sen sijaan vähenee, ja sen mukana myös tietylle pinnalle siirretyn energian määrä, jos etäisyyttä lisätään tai pintaa käännetään. Tämä vaikuttaa faktoriin F 12 sisältyvään kulmakertoimeen, ja johtuu pintojen välisestä etäisyydestä ja kulmasta sekä pintojen koosta ja lämpötilasta. Tuttu esimerkki säteilyintensiteetin vaihtelusta on auringonsäteiden intensiteetti eri vuorokauden- ja vuodenaikoina. Maahan kohdistuva auringonsäteily vaihtelee auringon ja maan etäisyyden ja kulman mukaan. Lämpösäteilyn nettovaihto kohdistuu pintaan, jonka lämpötila on alhaisempi. Kattolämmityksessä lämpösäteily kohdistuu aina ympäröiviin huonepintoihin. Aina kun käytetään säteilylämmitystä, lämpösäteily imeytyy pintoihin, joiden lämpötila on alhaisempi kuin säteilylämmittimen, ja joiden lämpötila nousee tämän ansiosta muutamaa astetta huonelämpötilaa korkeammalle. Ilman merkitys Lämpösäteilystä ei imeydy ilmaan juuri mitään. Kaasut hiilidioksidi (CO 2 ) ja vesihöyry (H 2 O) imevät ja emittoivat lämpösäteilyä, kun taas nk. alkeiskaasut (joissa on yhdenlaisia atomeja) esim. O 2, N 2 ja H 2 ovat läpinäkyviä lämpösäteilylle. Jos ilman koostumuksessa on vain vähän CO 2 :ta (0,05 paino%) ja H 2 O:ta (0,7 paino%) ja runsaasti O 2 :ta (21 til%) ja N 2 :ta (79 til%), ilmaa voidaan pitää täysin läpinäkyvänä lämpösäteilylle normaaleissa ilmakerrostumissa (< 20 m). Ilman epänormaalilla hiukkaspitoisuudella saattaa kuitenkin olla vaikutus kattolämmittimen ja ympäröivien pintojen lämmönvaihtoon. Kattolämmityksenopas 17

18 Luku II Emissioluku Emissioluku e ilmaisee, miten paljon energiaa pinta säteilee verrattuna täydelliseen säteilypintaan eli nk. mustaan kappaleeseen. Mustan kappaleen emissioluku on 1 ja kaikissa muissa materiaaleissa 0 1. Mitä suurempi emissioluku sitä paremmin pinta säteilee ja vastaanottaa lämpöä. Alla on muutamien materiaalien emissiolukuja suorassa kulmassa pinnasta normaalissa huonelämpötilassa: Alumiini, kiiltäväksi valssattu: 0,04 Kupari, kiillotettu: 0,03 Lasi: 0,94 Puu (pyökki): 0,94 Tiili rapattu: 0,93 Betoni: 0,88 Valkoinen maali: 0,95 (Lindab Climatein kattolämmittimet) Mattapintainen musta maali: 0,97 Kuten taulukosta ilmenee, kaikki muut paitsi metallit ovat hyviä lämpösäteilijöitä/lämmön vastaanottajia. Valkoiseksi maalattu pinta on melkein yhtä hyvä kuin mustaksi maalattu mattapinta. Se on yksi syy siihen, miksi Lindab Climatein kattolämmitystuotteet on maalattu vain alapuolelta. Kattolämmittimien yläpuoli on tavallista hapetettua alumiinia, jolla sinänsä on korkeampi emissioluku kuin kiiltäväksi valssatulla alumiinilla, mutta paljon alhaisempi kuin valkoiseksi maalatulla pinnalla. Säteilyenergia voidaan tällä tavalla ohjata lämmittimen alapuolelle, missä sitä tarvitaan eniten. Lämmittimen yläpuolelle asennettu eristys auttaa myös osaltaan ohjaamaan lämpöä huoneeseen. Mielenkiintoista on, että lasilla on myös suhteellisen korkea emissioluku, joka on samaa luokkaa kuin muutamien tavallisimpien rakennus- ja sisustusmateriaalien emissioluku. Lasi ei läpäise minkäänlaista alhaisen lämpötilan säteilyä, vaan kaikki säteily imeytyy (noin 88 %) tai heijastuu (noin 12 %). Auringon säteily, jonka lämpötila on huomattavasti korkeampi ja aallonpituus siten lyhyempi, pääsee kuitenkin läpi. Tästä johtuu mm. käsite "kasvihuoneilmiö" juuri kasvihuoneissa ja muissa, suurista lasipinnoista koostuvissa rakennuksissa. Terminen tasapaino ja lämpösäteily Ihmisen keho on ympäristöönsä nähden lämmin ja säteilee osan ylimääräisestä lämmöstä ympäristöön. Kun ympäröivien pintojen lämpötila on tavallista korkeampi, kuten säteilylämmitystä käytettäessä on, keho säteilee vähemmän lämpöä. Henkilö kokee ympäristön sen vuoksi lämpimämpänä, koska hänestä lähtevä säteily on samassa ilmalämpötilassa alhaisempi kuin perinteisellä lämmityksellä. Käytettäessä säteilylämmitystä ilman lämpötilaa voidaan tämän vuoksi laskea operatiivisen lämpötilan pysyessä silti samana. Ilman lämpötilaa voidaan laskea normaalisti 1 2 C [4] operatiivisen lämpötilan pysyessä silti vaadituissa rajoissa. Huoneessa lämpösäteily joko imeytyy tai heijastuu. Lämpösäteilyn imeytyminen nostaa pinnan lämpötilaa. Sisustus- ja rakennusmateriaaleista heijastuu normaalisti vain noin 5 10 %, eli suurin osa säteilystä imeytyy pintoihin. Tämä on ensisijainen selitys sille, että pöydän alapuolisten [1] pintojen lämpötila on muutamaa astetta ilman lämpötilaa korkeampi. Kaikki pinnat, myös sisustuksen ja huonekalujen pintamateriaalit, imevät lämpösäteilyä, jolloin niiden lämpötila nousee ilman ympäröivää lämpötilaa korkeammaksi. Sekä ilman lämpötila että operatiivinen lämpötila tasoittuvat näin myös niissä osissa, joihin kattolämmityksellä ei ole "suoraa näköyhteyttä". Viitteessä [1] ilmoitetaan pöydän alapuolen ja sivujen ilman lämpötilan eroksi 0 0,9 C mittauskohteesta riippuen. Merkittävää on, että pöydän alapuolen pintalämpötilat olivat 0,7 3,2 C ilman lämpötilaa korkeammat. Katosta tuleva säteilylämpö lämmittää näin siis myös pöydän alapuolen. Viitteessä [2] selvitetään, miten koulupulpetin sivujen ja alapuolen lämpötilaerot ovat korkeintaan 0,3 C. Säteilylämpötilan eroavuudeksi ilmoitetaan korkeintaan 1,6 C. Esimerkiksi lastentarhassa, toimistoissa, kouluissa ja teollisuudessa tekemiemme mittausten mukaan operatiivisen lämpötilan eroavuus pöytien alapuolten ja sivujen välillä on noin 0,2 0,4 C. Kylmälaskeuma Ikkunasta mahdollisesti tulevan kylmälaskeuman kokeminen riippuu monista tekijöistä. Tärkeimpiä ovat mm. ikkunan U-arvo, ikkunasyvennyksen muoto, ilmastointi, ilman hajottajan sijainti ja ominaisuudet, lämmitysjärjestelmä, henkilön vaatetus ja fyysinen aktiviteetti, huoneen geometria ja kalustus, imeytyminen ja ulkolämpötila [5] [6] [7]. Ei siis ole kysymys ainoastaan siitä, sijaitseeko lämmitin ikkunan alla vai katossa. Takareunasta sisäänpu- Kattolämmityksenopas 18

19 Luku II haltava tuloilmalaite, jonka heittopituus on liian pitkä ja puhalluslämpötila alhainen, saattaa olla syynä kylmälaskeuman muodostumiseen. Ikkunoiden alapuolelle sijoitetut patterit saattavat myös olla syynä kylmälaskeumalle, jos ikkunan lähellä on esimerkiksi pöytä. Patterista nouseva lämmin ilma jää pöydän alle, ja kylmä ilma laskeutuu pöydälle ja siitä edelleen lattialle [7]. Viitteissä [1] [2] ja [3] on todettu ikkunan sisäpinnan lämpötilan kohonneen sen vuoksi, että lasipinnat ovat imeneet lämpösäteilyä. Tutkimuksille on yhteistä se, että lämpösäteilyn on todettu jakautuvan eri tavoin ikkunan pinnalle. Ikkunan lämpötila on yläosassa jonkin verran alaosaa korkeampi; noin 2 10 C mittauspisteestä ja tapauksesta riippuen. Ikkuna oli kaikissa kokeissa kaksilasinen. Nykyaikaisissa taloissa, joissa on kolmilasiset ikkunat, lämpötila kohoaa vieläkin enemmän. Omat mittauksemme, joissa olemme tutkineet kattolämmittimen lämmittämän ikkunan pintalämpötiloja, ovat antaneet tuloksia, joissa kaksilasisen ikkunan pintalämpötila on C ja kolmilasisen ikkunan C ulkolämpötilan ollessa 0-5 C. Viitteessä [2] todettiin, että ikkunalaudoilla on kylmälaskeumaa ehkäisevä vaikutus. Tämä johtuu siitä, että kattolämmitys lämmittää ikkunalaudan ja että ikkunalauta keskeyttää alas kulkevan ilmavirtauksen ja sekoittaa siihen lämpimämpää huoneilmaa. Laskuesimerkki Säteilylämmön siirtokaavan mukaan kahden pinnan välinen lämpötilaero on suhteellisen merkittävä, varsinkin kun lämpötila ilmaistaan Kelvin-asteilla ja korotetaan neljään. Kaavan mukaan suurin osa lämpösäteilystä kohdistuu automaattisesti kylmille pinnoille, mikä on lämmitysjärjestelmän kannalta ihanteellista. Kaaviossa selvitetään lämpösäteilyn jakautumista seinäpinnalle (ulkoseinä). Kattolämmittimien ja seinän välinen lämmönvaihto on laskettu jokaiselle seinädesimetrille luvussa II olevien kaavojen ja kulmakertoimien kaavojen avulla. Kattoon on asennettu kaksi lämmitintä seinän suuntaisesti 1,7 ja 5,25 m:n etäisyydelle seinästä. Mitat on otettu kattolämmittimien sijaintia käsittelevästä kaaviosta luvussa V. Oletetut olosuhteet vallitsevat kylmänä talvipäivänä. On mielenkiintoista huomata, että paneelien lämpösäteily on maksimissaan eri osissa seiniä. Tämä 5 m 1,7 m 1 m 1 m 5,25 m Laskuesimerkin oletettu huone. johtuu siitä, että kulmakerroin on erilainen seinään nähden. On myös ilmeistä, että ikkunaan kohdistuu enemmän lämpösäteilyä kuin ikkunan viereiseen seinään. Syy tähän on, kuten yllä mainittiin, ikkunan pinnan alhaisempi lämpötila, minkä vuoksi se imee enemmän lämpösäteilyä. Ikkunan pinta lämpenee sen vuoksi huomattavasti enemmän, kuin jos huoneen lämmönlähde olisi täysin konvektiivinen, esim. lämminilmapuhallin. Ikkunan lämpeneminen noin 15 C:seen vähentää huomattavasti kylmälaskeuman vaaraa. Seuraavassa on yhteenveto kattolämmityksen käytöstä: Sisätiloissa olevien pintojen emissioluvut ovat melko samat, noin 0,88 0,95. Huonekorkeus ei vaikuta lämpösäteilyn siirtymiseen kattolämmittimestä muihin pintoihin. Lämpösäteilyä imeytyy automaattisesti enemmän kylmemmille pinnoille. Ilman lämpötilaa voidaan normaalisti laskea 1 2 C operatiivisen lämpötilan pysyessä muuttumattomana, koska ympäröivät pinnat lämpenevät lämpösäteilyn vaikutuksesta. Ilman lämpötilan ja operatiivisen lämpötilan välillä ei juurikaan esiinny eroa pöydän alla ja sen sivuilla. Kattolämmittimen säteilemä lämpö lämmittää ikkunan sisäpuolen, jolloin kylmälaskeuman vaara pienenee. Kattolämmityksenopas 19

20 Luku II Etäisyys lattiasta (m) 5,0 4,5 4,0 3,5 Paneeli 1,7 m seinästä Paneeli 5,25 m seinästä 3,0 2,5 Lämpösäteily molemmista paneeleista 2,0 1,5 Ikkuna 1,0 0, Säteilyteho (W) Kuva kertoo, miten kahden paneelin lämpöteho jakautuu ikkunalla varustetulle ulkoseinälle. Seuraavat seikat ovat voimassa: Seinä: Ikkuna: - korkeus: 5 m - leveys: 10 m - emissioluku: 0,9 - ulkolämpötila: 22 C - ikkunanalustan korkeus: 1 m - ikkunan korkeus: 1 m - leveys: 10 m - emissioluku: 0,94 - pintalämpötila: 15 C Kattolämmitin: - leveys: 1 m - pituus: 10 m - emissioluku 0,95 - pintalämpötila: 40 C - asennuskorkeus: 5 m Kattolämmityksenopas 20

Thermoplus. Thermoplus. Helposti sijoitettava säteilylämmitin yleislämmitykseen ja vedontorjuntaan

Thermoplus. Thermoplus. Helposti sijoitettava säteilylämmitin yleislämmitykseen ja vedontorjuntaan 300-900 W Sähkölämmitys 8 mallia Thermoplus Helposti sijoitettava säteilylämmitin yleislämmitykseen ja vedontorjuntaan Käyttökohteet Thermoplus asennetaan ikkunan yläpuolelle, jossa se estää tehokkaasti

Lisätiedot

SÄHKÖLÄMMITTIMET PEHMEÄÄ LÄMPÖÄ KOTIIN

SÄHKÖLÄMMITTIMET PEHMEÄÄ LÄMPÖÄ KOTIIN SÄHKÖLÄMMITTIMET PEHMEÄÄ LÄMPÖÄ KOTIIN RAUTAKESKO 1 Mukavaa lämpöä - miten ja miksi? Lämpö on yksi ihmisen perustarpeista. Lämpöä tarvitaan asuinhuoneissa: kotona ja vapaa-ajanasunnoissa, mökeillä, puutarhassa,

Lisätiedot

Elztrip EZ100 Yksipaneelinen säteilylämmitin toimistoihin, kauppoihin jne.

Elztrip EZ100 Yksipaneelinen säteilylämmitin toimistoihin, kauppoihin jne. Elztrip 00 600-1500 W Sähkölämmitys 3 mallia Elztrip 00 Yksipaneelinen säteilylämmitin toimistoihin, kauppoihin jne. Käyttökohteet 00 on tarkoitettu yleis- ja lisälämmitykseen sekä ikkunoista tulevan vedon

Lisätiedot

Esimerkkikuvia ja vinkkejä mittaukseen

Esimerkkikuvia ja vinkkejä mittaukseen Esimerkkikuvia ja vinkkejä mittaukseen Tässä on esitetty esimerkkinä paikkoja ja tapauksia, joissa lämpövuotoja voi esiintyä. Tietyissä tapauksissa on ihan luonnollista, että vuotoa esiintyy esim. ilmanvaihtoventtiilin

Lisätiedot

Teollisuusinfralämmitin IR

Teollisuusinfralämmitin IR Sähkölämmitys 3000 6000 W Teollisuusinfralämmitin IR INFRALÄMMITIN YLI 4,5 METRIÄ KORKEISIIN TILOIHIN 3 mallia Teollisuusinfralämmitintä IR käytetään kohde- tai kokonaislämmitykseen, tiloissa joiden korkeus

Lisätiedot

Sileka lämmittää. Lattialämmitys Kattolämmitys Elpan-listalämmitys Lämpöpaneelit Lämmönsäätö ja -ohjaus Kiinteistön sulanapito

Sileka lämmittää. Lattialämmitys Kattolämmitys Elpan-listalämmitys Lämpöpaneelit Lämmönsäätö ja -ohjaus Kiinteistön sulanapito Sileka lämmittää Lattialämmitys Kattolämmitys Elpan-listalämmitys Lämpöpaneelit Lämmönsäätö ja -ohjaus Kiinteistön sulanapito Sähkölämmön asiantuntija SILEKA-lattialämmitys Uudisrakentamiseen ja saneeraukseen

Lisätiedot

LÄMMITÄ, MUTTA ÄLÄ ILMASTOA. TUNNETKO KAUKOLÄMMÖN EDUT?

LÄMMITÄ, MUTTA ÄLÄ ILMASTOA. TUNNETKO KAUKOLÄMMÖN EDUT? LÄMMITÄ, MUTTA ÄLÄ ILMASTOA. TUNNETKO KAUKOLÄMMÖN EDUT? HYVÄN OLON ENERGIAA Kaukolämmitys merkitsee asumismukavuutta ja hyvinvointia. Se on turvallinen, toimitusvarma ja helppokäyttöinen. Kaukolämmön asiakkaana

Lisätiedot

EWA Solar aurinkokeräin

EWA Solar aurinkokeräin EWA Solar aurinkokeräin Sisällys: 1. Keräimen periaate 2. Keräimen rakenne 3. Keräimen toiminta 4. Keräimen yhdistäminen EWA:an 5. Ohjeita keräimen rakentamiseksi 6. Varoitus 7. Ominaisuuksia luettelona

Lisätiedot

monipuolinen ilmaverho

monipuolinen ilmaverho monipuolinen ilmaverho Mitä patentoitu (no.: 4415079 C2) tarjoaa perinteisiin malleihin nähden järjestelmä korkea suojausteho alhainen energia kulutus matala melutaso helppokäyttöisyys ja säätömahdollisuudet

Lisätiedot

Hirsirakenteisten kesämökkien kuivanapitolämmitys

Hirsirakenteisten kesämökkien kuivanapitolämmitys 1 Hirsirakenteisten kesämökkien kuivanapitolämmitys Puupäivä 11.11.2010 Jarkko Piironen Tutkija, dipl.ins. Tampereen teknillinen yliopisto Rakennustekniikan laitos Esityksen sisältö 2 1. Taustaa ja EREL

Lisätiedot

TUTKIMUS IKI-KIUKAAN ENERGIASÄÄSTÖISTÄ YHTEISKÄYTTÖSAUNOISSA

TUTKIMUS IKI-KIUKAAN ENERGIASÄÄSTÖISTÄ YHTEISKÄYTTÖSAUNOISSA TUTKIMUS IKI-KIUKAAN ENERGIASÄÄSTÖISTÄ YHTEISKÄYTTÖSAUNOISSA IKI-Kiuas Oy teetti tämän tutkimuksen saatuaan taloyhtiöiltä positiivista palautetta kiukaistaan. Asiakkaat havaitsivat sähkölaskujensa pienentyneen,

Lisätiedot

www.scanoffice.fi Teollisuusrakennus Salon Meriniityn teollisuusalueella, (Teollisuuskatu, Örninkatu 15)

www.scanoffice.fi Teollisuusrakennus Salon Meriniityn teollisuusalueella, (Teollisuuskatu, Örninkatu 15) Teollisuusrakennus Salon Meriniityn teollisuusalueella, (Teollisuuskatu, Örninkatu 15) - Rakennus on kytketty kaukolämpöverkkoon - Lämmitettävän tilan pinta-ala on n. 2000 m 2 ja tilavuus n. 10 000 m 3

Lisätiedot

Zehnder Nova Neo Tehokasta lämmitystä ja mukavuusviilennystä. Lämmitys Viilennys Raitis ilma Puhdas ilma

Zehnder Nova Neo Tehokasta lämmitystä ja mukavuusviilennystä. Lämmitys Viilennys Raitis ilma Puhdas ilma Zehnder Nova Neo Tehokasta lämmitystä ja mukavuusviilennystä Lämmitys Viilennys Raitis ilma Puhdas ilma 1 Tämän päivän, huomisen ja tulevaisuuden vesikiertoinen lämpöpatteri. Matalan lämpötilan lämmitysjärjestelmät

Lisätiedot

KOSTEUS. Visamäentie 35 B 13100 HML

KOSTEUS. Visamäentie 35 B 13100 HML 3 KOSTEUS Tapio Korkeamäki Visamäentie 35 B 13100 HML tapio.korkeamaki@hamk.fi RAKENNUSFYSIIKAN PERUSTEET KOSTEUS LÄMPÖ KOSTEUS Kostea ilma on kahden kaasun seos -kuivan ilman ja vesihöyryn Kuiva ilma

Lisätiedot

Lämmön siirtyminen rakenteessa. Lämpimästä kylmempään päin Lämpötilat rakenteen eri puolilla pyrkivät tasoittumaan

Lämmön siirtyminen rakenteessa. Lämpimästä kylmempään päin Lämpötilat rakenteen eri puolilla pyrkivät tasoittumaan Mikko Myller Lämmön siirtyminen rakenteessa Lämpimästä kylmempään päin Lämpötilat rakenteen eri puolilla pyrkivät tasoittumaan Lämpöhäviöt Lämpö siirtyy 1) Kulkeutumalla (vesipatterin putkisto, iv-kanava)

Lisätiedot

Rakennusten energiatehokkuus. Tulikivi Oyj 8.6.2011 Helsinki Mikko Saari VTT Expert Services Oy

Rakennusten energiatehokkuus. Tulikivi Oyj 8.6.2011 Helsinki Mikko Saari VTT Expert Services Oy Rakennusten energiatehokkuus Tulikivi Oyj 8.6.2011 Helsinki Mikko Saari VTT Expert Services Oy 6.6.2011 2 Mitä on rakennusten energiatehokkuus Mitä saadaan (= hyvä talo) Energiatehokkuus = ----------------------------------------------

Lisätiedot

ENERGIATEHOKAAN TALON LÄMMITYSRATKAISUT PEP Promotion of European Passive Houses Intelligent Energy Europe seminaari 23.11.

ENERGIATEHOKAAN TALON LÄMMITYSRATKAISUT PEP Promotion of European Passive Houses Intelligent Energy Europe seminaari 23.11. ENERGIATEHOKAAN TALON LÄMMITYSRATKAISUT PEP Promotion of European Passive Houses Intelligent Energy Europe seminaari 23.11.26 Espoo Mikko Saari, VTT 24.11.26 1 Energiatehokas kerrostalo kuluttaa 7 % vähemmän

Lisätiedot

14. Sähkölämmitys Lattialämmitys, lämpömatto 120 W/m2 14.1

14. Sähkölämmitys Lattialämmitys, lämpömatto 120 W/m2 14.1 14. Sähkölämmitys Lattialämmitys, lämpömatto 120 W/m2 14.1 JO-EL lattialämmitysmatto, kytkentä 230 V termostaattiin JO-EL lattialämmitysmatto on tehokas lämmitysjärjestelmä vieden vain vähän tilaa. Matto

Lisätiedot

Sähkölämmityksen toteutus 1.7.2012 jälkeen SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY

Sähkölämmityksen toteutus 1.7.2012 jälkeen SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY Sähkölämmityksen toteutus 1.7.2012 jälkeen SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY Mihin rakennuksiin sovelletaan Normaalit asuinrakennukset Vuokra- tai vastaavaan käyttöön tarkoitetut vapaa-ajan rakennukset Yksityiskäyttöön

Lisätiedot

WehoFloorlattialämmitysjärjestelmä

WehoFloorlattialämmitysjärjestelmä WehoFloorlattialämmitysjärjestelmä Viihtyisä Ilmasto-olosuhteet Suomessa asettavat lämmitysjärjestelmän vaatimukset korkealle. Pitkienkin pakkasjaksojen aikana lämmitysjärjestelmän on toimittava energiataloudellisesti

Lisätiedot

Lämmitys- ja jäähdytyspaneeli

Lämmitys- ja jäähdytyspaneeli Yhteystiedot, Katsaus, Sisältö Ohjeita lämmitykseen ja jäähdytykseen Plexus Professor Premum / Premax / Solo Architect Polaris I & S Plafond Podium Celo Cabinett Capella Carat Fasadium Atrium / Loggia

Lisätiedot

Kattava valikoima sähkölämmitystuotteita HYVÄÄ SYYTÄ VALITA LVI SÄHKÖLÄMMITYS

Kattava valikoima sähkölämmitystuotteita HYVÄÄ SYYTÄ VALITA LVI SÄHKÖLÄMMITYS Kattava valikoima sähkölämmitystuotteita 10 HYVÄÄ SYYTÄ VALITA LVI SÄHKÖLÄMMITYS 1 1. TURVALLINEN 2. HUOLETON LVI lämmittimet ovat suljetun rakenteensa ansiosta lapsija paloturvallisia. Lämmittimien ja

Lisätiedot

RBM. Vesikiertoinen lattialämmitys

RBM. Vesikiertoinen lattialämmitys RBM Vesikiertoinen lattialämmitys Oikea lämmön jakautuminen Lämpöä asumiseen, työhön ja vapaa-aikaan. Lattialämmityksessä suuri lämmin lattiapinta-ala levittää lämmön tasaisesti koko huonetilaan. Lämmin

Lisätiedot

WehoFloor Lattialämmitysjärjestelmä

WehoFloor Lattialämmitysjärjestelmä WehoFloor Lattialämmitysjärjestelmä VIIHTYISÄ Ilmasto-olosuhteet Suomessa asettavat lämmitysjärjestelmän vaatimukset korkealle. Pitkienkin pakkasjaksojen aikana lämmitysjärjestelmän on toimittava energiataloudellisesti

Lisätiedot

Sähkölämmityksen toteutus. SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY ( www.lamminkoti.fi)

Sähkölämmityksen toteutus. SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY ( www.lamminkoti.fi) Sähkölämmityksen toteutus 1.7.2012 jälkeen SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY ( www.lamminkoti.fi) Mihin rakennuksiin sovelletaan Normaalit asuinrakennukset Vuokra-tai vastaavaan käyttöön tarkoitetut vapaa-ajan rakennukset

Lisätiedot

SÄHKÖLÄMMITINRATKAISUN SUUNNITTELU

SÄHKÖLÄMMITINRATKAISUN SUUNNITTELU SÄHKÖLÄMMITINRATKAISUN SUUNNITTELU 1. Tilan lämpöhäviöt lasketaan huone- tai tilakohtaisesti. Lämmittimen valinta voidaan tehdä huonelämmityksen tehontarpeen mukaan, koska lämmittimien hyötysuhde on n.

Lisätiedot

Näin suunnittelet kerrostavan ilmanvaihdon

Näin suunnittelet kerrostavan ilmanvaihdon Min.100 mm SOFTFLO-SUUNNITTELUOPAS Näin suunnittelet kerrostavan ilmanvaihdon Softflo-tekniikka toimistoissa Soft o-tuotteiden jäähdyttäessä yksittäistä tilaa tuodaan jäähdytetty ilma oleskelualueelle

Lisätiedot

Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku

Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku Tietoa uusiutuvasta energiasta lämmitysmuodon vaihtajille ja uudisrakentajille 31.1.2013/ Dunkel Harry, Savonia AMK Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku TAUSTAA Euroopan unionin ilmasto- ja energiapolitiikan

Lisätiedot

LÄMMITYSENERGIA- JA KUSTANNUSANALYYSI 2014 AS OY PUUTARHAKATU 11-13

LÄMMITYSENERGIA- JA KUSTANNUSANALYYSI 2014 AS OY PUUTARHAKATU 11-13 LÄMMITYSENERGIA- JA KUSTANNUSANALYYSI 2014 AS OY PUUTARHAKATU 11-13 2 LÄMMITYSENERGIA- JA KUSTANNUSANALYYSI 2014 Yhtiössä otettiin käyttöön lämmön talteenottojärjestelmä (LTO) vuoden 2013 aikana. LTO-järjestelmää

Lisätiedot

KOULUN ILMANVAIHTO. Tarvittava materiaali: Paperiarkkeja, tiedonkeruulomake (liitteenä). Tarvittavat taidot: Kirjoitustaito

KOULUN ILMANVAIHTO. Tarvittava materiaali: Paperiarkkeja, tiedonkeruulomake (liitteenä). Tarvittavat taidot: Kirjoitustaito KOULUN ILMANVAIHTO Tavoitteet: Oppilaat tiedostavat ikkunoiden vaikutuksen koulun energiatehokkuuteen/ energiankulutukseen. Ikkunoilla on suuri vaikutus siihen, miten koulussa lämmitetään ja miten ilmanvaihto

Lisätiedot

Lämpöputkilämmönsiirtimet HPHE

Lämpöputkilämmönsiirtimet HPHE Lämpöputkilämmönsiirtimet HPHE LÄMMÖNTALTEENOTTO Lämmöntalteenotto kuumista usein likaisista ja pölyisistä kaasuista tarjoaa erinomaisen mahdollisuuden energiansäästöön ja hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen

Lisätiedot

Frenger comfortluokan kattosäteiljiä

Frenger comfortluokan kattosäteiljiä Frenger comfortluokan kattosäteiljiä Ely keskus Mikkeli HKE säteilijä sileällä pinnalla Kone Design Center,HKE reijitetyllä pinnalla FRENGER SYSTEMEN BV on kansainvälinen alansa johtava yritys jonka päätuotteet

Lisätiedot

Taloyhtiön energiansäästö

Taloyhtiön energiansäästö Taloyhtiön energiansäästö Hallitusforum 19.03.2011 Messukeskus, Helsinki Petri Pylsy, Kiinteistöliitto Suomen Kiinteistöliitto ry Mitä rakennusten energiatehokkuus on Energiatehokkuus paranee, kun Pienemmällä

Lisätiedot

Frenger kattosäteilijät - kun laatu ja tehokkuus ratkaisevat

Frenger kattosäteilijät - kun laatu ja tehokkuus ratkaisevat Frenger kattosäteilijät - kun laatu ja tehokkuus ratkaisevat Frenger comfortluokan kattosäteiljiä Ely keskus Mikkeli HKE säteilijä sileällä pinnalla Kone Design Center,HKE reijitetyllä pinnalla FRENGER

Lisätiedot

Frenger comfortluokan kattosäteiljiä

Frenger comfortluokan kattosäteiljiä Frenger comfortluokan kattosäteiljiä FRENGER SYSTEMEN BV on kansainvälinen alansa johtava yritys jonka päätuotteet ovat kattosäteilyelementit sekä lämmitykseen että jäähdytykseen. Yrityksellä on kokemusta

Lisätiedot

TUOTTAVA SISÄILMASTO. Jäähdytyskatto -opas. Omakonvektio

TUOTTAVA SISÄILMASTO. Jäähdytyskatto -opas. Omakonvektio TUOTTAVA SISÄILMASTO Jäähdytyskatto -opas Omakonvektio Jäähdytyskatto-opas 2 Omakonvektiotekniikka Lämmönsiirto Jäähdytyspalkki on lämmönvaihdin, joka siirtää lämpöä huoneen ilmasta jäähdytysvesipiiriin.

Lisätiedot

Aurinkolämpö. Tässä on tarkoitus kertoa aurinkolämmön asentamisesta ja aurinkolämmön talteen ottamiseen tarvittavista osista ja niiden toiminnasta.

Aurinkolämpö. Tässä on tarkoitus kertoa aurinkolämmön asentamisesta ja aurinkolämmön talteen ottamiseen tarvittavista osista ja niiden toiminnasta. Aurinkolämpö Tässä on tarkoitus kertoa aurinkolämmön asentamisesta ja aurinkolämmön talteen ottamiseen tarvittavista osista ja niiden toiminnasta. Keräimien sijoittaminen ja asennus Kaikista aurinkoisin

Lisätiedot

Termiikin ennustaminen radioluotauksista. Heikki Pohjola ja Kristian Roine

Termiikin ennustaminen radioluotauksista. Heikki Pohjola ja Kristian Roine Termiikin ennustaminen radioluotauksista Heikki Pohjola ja Kristian Roine Maanpintahavainnot havaintokojusta: lämpötila, kostea lämpötila (kosteus), vrk minimi ja maksimi. Lisäksi tuulen nopeus ja suunta,

Lisätiedot

Vesikiertoinen lattialämmitys

Vesikiertoinen lattialämmitys Vesikiertoinen lattialämmitys MARKKINOIDEN OHUIMPIA VOIDAAN ASENTAA SEKÄ UUSIIN ETTÄ REMONTOITAVIIN RAKENNUKSIIN HELPPO ASENTAA MYÖS ITSE YKSINKERTAISESTI PAREMPI Lattialämmityksen monet edut. De många

Lisätiedot

Kiinteistötekniikkaratkaisut

Kiinteistötekniikkaratkaisut Kiinteistötekniikkaratkaisut SmartFinn AUTOMAATIO SmartFinn Automaatio on aidosti helppokäyttöinen järjestelmä, joka tarjoaa kaikki automaatiotoiminnot yhden yhteisen käyttöliittymän kautta. Kattavat asuntokohtaiset

Lisätiedot

Jukka Ahokas Helsingin Yliopisto Agroteknologia

Jukka Ahokas Helsingin Yliopisto Agroteknologia Rakennusten lämmitys ja lämpöhäviöt Jukka Ahokas Helsingin Yliopisto Agroteknologia 2 Tässä oppaassa tarkastellaan yleisesti rakennusten lämmitykseen liittyvää energian kulutusta. Sekä karjataloustuotannossa

Lisätiedot

IKKUNAN RAKENNE. Ikkunamalli F (innovatiivinen lasielementti) Ikkunamalli C (kattokupu)

IKKUNAN RAKENNE. Ikkunamalli F (innovatiivinen lasielementti) Ikkunamalli C (kattokupu) kutsu valo sisään TASAKATTOIKKUNAT Luonnollisen valaistuksen edut rakennuksissa ovat kiistattomat, mutta rakennusten keskellä sijaitseviin huonetiloihin ei ole mahdollista asentaa ikkunoita ulkoseinään.

Lisätiedot

Kiinteistöhuolto taloyhtiössä ja säästötoimenpiteet

Kiinteistöhuolto taloyhtiössä ja säästötoimenpiteet Kiinteistöhuolto taloyhtiössä ja säästötoimenpiteet 12.04.2012 Pakkalasali Pekka Seppänen LVI- Insinööri Kuntoarvioija, PKA energiatodistuksen antajan pätevyys, PETA Tyypilliset ongelmat -Tilausvesivirta

Lisätiedot

Frenger HKE kattosäteilijät -kun laatu, monipuolisuus ja tehokkuus ratkaisevat

Frenger HKE kattosäteilijät -kun laatu, monipuolisuus ja tehokkuus ratkaisevat Frenger HKE kattosäteilijät -kun laatu, monipuolisuus ja tehokkuus ratkaisevat Frenger comfortluokan kattosäteiljiä HKE Kone Design Center,HKE reijitetyllä pinnalla FRENGER SYSTEMEN BV on kansainvälinen

Lisätiedot

Skaala Group. Vuonna 1956 perustettu perheyritys. Skaala missio:

Skaala Group. Vuonna 1956 perustettu perheyritys. Skaala missio: Vuonna 1956 perustettu perheyritys Erikoistunut ikkunoiden, ovien ja julkisivulasitusten tuotantoon, myyntiin ja markkinointiin. Yksi johtavista ikkunateollisuuden yrityksistä Pohjoismaissa. Omistus ja

Lisätiedot

Aurinkoenergia Suomessa

Aurinkoenergia Suomessa Aurinkoenergia Suomessa Aurinkolämmitys on ennen kaikkea vesilämmitys Aurinkoenergia Suomessa Suomessa saadaan auringonsäteilyä yleisesti luultua enemmän. Kesällä säteilyä Suomessa saadaan pitkistä päivistä

Lisätiedot

Ilmalämpöpumput (ILP)

Ilmalämpöpumput (ILP) Ilmalämpöpumput (ILP) 1 TOIMINTA Lämmönlähteenä ulkoilma Yleensä yksi sisäja ulkoyksikkö Lämmittää sisäilmaa huonejärjestelyn vaikutus suuri 2 1 ULKO- JA SISÄYKSIKKÖ Ulkoyksikkö kierrättää lävitseen ulkoilmaa

Lisätiedot

Ekotehokas rakentaja Työmaan energian käyttö. 17.11.2014 Hannu Kauranen

Ekotehokas rakentaja Työmaan energian käyttö. 17.11.2014 Hannu Kauranen Ekotehokas rakentaja Työmaan energian käyttö 17.11.2014 Hannu Kauranen Miksi työmaalla lämmitetään Rakennusvaihe Lämmitystarve Käytettävä kalusto Maarakennusvaihe Maan sulana pito Roudan sulatus Suojaus,

Lisätiedot

RATKAISUT: 12. Lämpöenergia ja lämpöopin pääsäännöt

RATKAISUT: 12. Lämpöenergia ja lämpöopin pääsäännöt Physica 9 1. painos 1(7) : 12.1 a) Lämpö on siirtyvää energiaa, joka siirtyy kappaleesta (systeemistä) toiseen lämpötilaeron vuoksi. b) Lämpöenergia on kappaleeseen (systeemiin) sitoutunutta energiaa.

Lisätiedot

Sähkölämmityksen toteutus 1.7.2012 jälkeen SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY

Sähkölämmityksen toteutus 1.7.2012 jälkeen SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY Sähkölämmityksen toteutus 1.7.2012 jälkeen SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY Mihin rakennuksiin sovelletaan Normaalit asuinrakennukset Vuokra- tai vastaavaan käyttöön tarkoitetut vapaa-ajan rakennukset Yksityiskäyttöön

Lisätiedot

IR-lämmitin CIR Kohteisiin, jossa halutaan hillittyä muotoilua ja huomaamatonta toimintaa

IR-lämmitin CIR Kohteisiin, jossa halutaan hillittyä muotoilua ja huomaamatonta toimintaa 500-2000 W Sähkölämmitys 12 mallia IR-lämmitin CIR Kohteisiin, jossa halutaan hillittyä muotoilua ja huomaamatonta toimintaa Käyttökohteet CIR tuo mukavuutta terasseille, parvekkeille ja ulkoilmaravintoloihin

Lisätiedot

Ihmisen yksilöllinen lämpöaistimus ja -viihtyvyys

Ihmisen yksilöllinen lämpöaistimus ja -viihtyvyys Ihmisen yksilöllinen lämpöaistimus ja -viihtyvyys Evicures-hankeseminaari, 27.5.2015 Johtava tutkija Pekka Tuomaala Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy Sisältö Lämpöaistimuksen ja -viihtyvyyden tausta Miksi

Lisätiedot

TOTEUTUSKUVAUS EEMONTTI - REMONTISTA

TOTEUTUSKUVAUS EEMONTTI - REMONTISTA TOTEUTUSKUVAUS EEMONTTI - REMONTISTA Kohdekiinteistö 3: 2000-luvun omakotitalo Kiinteistön lähtötilanne ennen remonttia EEMontti kohdekiinteistö 3 on vuonna 2006 rakennettu kaksikerroksinen omakotitalokiinteistö,

Lisätiedot

Aurinkolämpö. Tässä on tarkoitus kertoa aurinkolämmön asentamisesta ja aurinkolämmön talteen ottamiseen tarvittavista osista ja niiden toiminnasta.

Aurinkolämpö. Tässä on tarkoitus kertoa aurinkolämmön asentamisesta ja aurinkolämmön talteen ottamiseen tarvittavista osista ja niiden toiminnasta. Aurinkolämpö Tässä on tarkoitus kertoa aurinkolämmön asentamisesta ja aurinkolämmön talteen ottamiseen tarvittavista osista ja niiden toiminnasta. Keräimien sijoittaminen ja asennus Keräimet asennetaan

Lisätiedot

Energia- ilta 01.02.2012. Pakkalan sali

Energia- ilta 01.02.2012. Pakkalan sali Energia- ilta 01.02.2012 Pakkalan sali Pekka Seppänen LVI- Insinööri Kuntoarvioija, PKA energiatodistuksen antajan pätevyys, PETA Tyypilliset ongelmat -Tilausvesivirta liian suuri (kaukolämpökiinteistöt)

Lisätiedot

Rakennusfysiikka 2007, Tampereen teknillinen yliopisto, RIL Seminaari Tampere-talossa 18 19.10.2007. Tiedämmekö, miten talot kuluttavat energiaa?

Rakennusfysiikka 2007, Tampereen teknillinen yliopisto, RIL Seminaari Tampere-talossa 18 19.10.2007. Tiedämmekö, miten talot kuluttavat energiaa? Rakennusfysiikka 2007, Tampereen teknillinen yliopisto, RIL Seminaari Tampere-talossa 18 19.10.2007 Tiedämmekö, miten talot kuluttavat energiaa? Professori Ralf Lindberg, Tampereen teknillinen yliopisto

Lisätiedot

SolarMagic M70 kesämökissä. Mökki sijaitsee Närpiön lähellä.

SolarMagic M70 kesämökissä. Mökki sijaitsee Närpiön lähellä. SolarMagic M70 kesämökissä. Mökki sijaitsee Närpiön lähellä. Mökissä on yksi kerros jonka yläpuolella on avoin tila katteen alla. Kuvan vasemmalla puolella näkyy avoin terassi, sen yläpuolella olevaa kattoa

Lisätiedot

Näytesivut. 3.2 Toimisto- ja liiketilojen. Ilmastointijärjestelmät 57

Näytesivut. 3.2 Toimisto- ja liiketilojen. Ilmastointijärjestelmät 57 3.2 Toimisto- ja liiketilojen ilmastointijärjestelmät Toimisto- ja liiketilojen tärkeimpiä ilmastointijärjestelmiä ovat 30 yksivyöhykejärjestelmä (I) monivyöhykejärjestelmä (I) jälkilämmitysjärjestelmä

Lisätiedot

Lämmitysjärjestelmät. Säätö ja säätötarpeen tunnistaminen

Lämmitysjärjestelmät. Säätö ja säätötarpeen tunnistaminen Lämmitysjärjestelmät Säätö ja säätötarpeen tunnistaminen Mitä säädöllä voidaan saavuttaa? Tasainen huonelämpötila kaikille Hiljainen lämmitysjärjestelmä Säästöä lämmityskustannuksissa Säätötarpeen tunnistaminen

Lisätiedot

Parantaako lisälämmöneristäminen energiatehokkuutta korjausrakentamisessa?

Parantaako lisälämmöneristäminen energiatehokkuutta korjausrakentamisessa? Tutkimus: Ulkovaipan lämpötalouteen vaikuttavat korjaustoimenpiteet käytännössä Parantaako lisälämmöneristäminen energiatehokkuutta korjausrakentamisessa? Stina Linne Tekn. yo betoni visioi -seminaari

Lisätiedot

TUTKIMUSSELOSTUS. Työ 2696-3 22.5.2014

TUTKIMUSSELOSTUS. Työ 2696-3 22.5.2014 Työ 2696-3 22.5.2014 TUTKIMUSSELOSTUS Tuloilmaikkunan virtaustekniset ominaisuudet: Savukokeet, lämpötilaseuranta ja tuloilman virtaus ikkunavälissä ilman venttiiliä, ilmanohjaimia ja suodattimia Insinööritoimisto

Lisätiedot

Parantaako lisälämmöneristäminen energiatehokkuutta korjausrakentamisessa?

Parantaako lisälämmöneristäminen energiatehokkuutta korjausrakentamisessa? Tutkimus: Ulkovaipan lämpötalouteen vaikuttavat korjaustoimenpiteet käytännössä Stina Linne Tekn. yo Parantaako lisälämmöneristäminen energiatehokkuutta korjausrakentamisessa? betoni visioi -seminaari

Lisätiedot

Mikä ihmeen E-luku? Energianeuvoja Heikki Rantula. ENEMMÄN ENERGIASTA I Kuluttajien energianeuvonta I eneuvonta.fi

Mikä ihmeen E-luku? Energianeuvoja Heikki Rantula. ENEMMÄN ENERGIASTA I Kuluttajien energianeuvonta I eneuvonta.fi Mikä ihmeen E-luku? Energianeuvoja Heikki Rantula ENEMMÄN ENERGIASTA I Kuluttajien energianeuvonta I eneuvonta.fi Kymenlaakson energianeuvonta 2012- Energianeuvoja Heikki Rantula 020 615 7449 heikki.rantula@kouvola.fi

Lisätiedot

Täydellinen valvonta. Jäähdytysjärjestelmän on siten kyettävä kommunikoimaan erilaisten ohjausjärjestelmien kanssa.

Täydellinen valvonta. Jäähdytysjärjestelmän on siten kyettävä kommunikoimaan erilaisten ohjausjärjestelmien kanssa. Täydellinen valvonta ATK-konesalit ovat monimutkaisia ympäristöjä: Tarjoamalla täydellisiä integroiduista elementeistä koostuvia ratkaisuja taataan yhteensopivuus ja strateginen säätöjärjestelmän integrointi.

Lisätiedot

Lämpöpumpputekniikkaa Tallinna 18.2. 2010

Lämpöpumpputekniikkaa Tallinna 18.2. 2010 Lämpöpumpputekniikkaa Tallinna 18.2. 2010 Ari Aula Chiller Oy Lämpöpumpun rakenne ja toimintaperiaate Komponentit Hyötysuhde Kytkentöjä Lämpöpumppujärjestelmän suunnittelu Integroidut lämpöpumppujärjestelmät

Lisätiedot

Lämpökuvausmittausraportti

Lämpökuvausmittausraportti Yrityksen nimi Esimerkiraportti Asiakkaan nimi: Asko Asiakas Osoitekatu 0 Sisällysluettelo IR000018.IS2 3 IR000037.IS2 4 Olkapää.IS2 5 IR000056b.IS2 6 IR000060.IS2 7 Kuistin ja rapun lasit66.is2 8 2 Kuvausajankohta:

Lisätiedot

Vuoden 2012 uudet energiamääräykset LUONNOKSET 28.9.2010 ASTA 2010 30.9.2010. Juhani Heljo Tampereen teknillinen yliopisto 1.10.

Vuoden 2012 uudet energiamääräykset LUONNOKSET 28.9.2010 ASTA 2010 30.9.2010. Juhani Heljo Tampereen teknillinen yliopisto 1.10. Vuoden 2012 uudet energiamääräykset LUONNOKSET 28.9.2010 1 ASTA 2010 30.9.2010 Juhani Heljo Tampereen teknillinen yliopisto Huomautukset 2 Esityksen valmisteluun on ollut lyhyt aika Joissain kohdissa voi

Lisätiedot

Ulkovaipan lämpötalouteen vaikuttavat korjaustoimenpiteet käytännössä

Ulkovaipan lämpötalouteen vaikuttavat korjaustoimenpiteet käytännössä Ulkovaipan lämpötalouteen vaikuttavat korjaustoimenpiteet käytännössä Julkisivuyhdistys ry:n syyskokous 19.11.2009 Diana-auditorio, Helsinki Stina Linne Tekn yo. Esityksen sisältö Tutkimuksen taustat ja

Lisätiedot

WehoFloor Lattialämmitysjärjestelmä

WehoFloor Lattialämmitysjärjestelmä WehoFloor Lattialämmitysjärjestelmä Kotimaiset PE-X lattialämmitysputket VIIHTYISÄ Ilmasto-olosuhteet Suomessa asettavat lämmitysjärjestelmän vaatimukset korkealle. Pitkienkin pakkasjaksojen aikana lämmitysjärjestelmän

Lisätiedot

Lämpötilan vaikutus työkykyyn / tietoisku Juha Oksa. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Lämpötilan vaikutus työkykyyn / tietoisku Juha Oksa. Työterveyslaitos www.ttl.fi Lämpötilan vaikutus työkykyyn / tietoisku Juha Oksa Työterveyslaitos www.ttl.fi Puhutaan Lämpötasapaino Kylmä ja työ Kuuma ja työ Työterveyslaitos www.ttl.fi Ihmisen lämpötilat Ihminen on tasalämpöinen

Lisätiedot

13 KALORIMETRI. 13.1 Johdanto. 13.2 Kalorimetrin lämmönvaihto

13 KALORIMETRI. 13.1 Johdanto. 13.2 Kalorimetrin lämmönvaihto 13 KALORIMETRI 13.1 Johdanto Kalorimetri on ympäristöstään mahdollisimman täydellisesti lämpöeristetty astia. Lämpöeristyksestä huolimatta kalorimetrin ja ympäristön välinen lämpötilaero aiheuttaa lämmönvaihtoa

Lisätiedot

NIBE maalämpöpumppujen myynti, asennus, huolto ja suunnittelu. Lämpöpumppu+lämpökaivo+lattialämmitys+käyttövesikaivo.

NIBE maalämpöpumppujen myynti, asennus, huolto ja suunnittelu. Lämpöpumppu+lämpökaivo+lattialämmitys+käyttövesikaivo. NIBE maalämpöpumppujen myynti, asennus, huolto ja suunnittelu Lämpöpumppu+lämpökaivo+lattialämmitys+käyttövesikaivo. Kaikki yhdeltä toimittajalta!! KYSY ILMAINEN MITOITUSSUUNNITELMA JA KUSTANNUSARVIO.

Lisätiedot

Lehdokkitien virastotalo

Lehdokkitien virastotalo Lehdokkitien virastotalo Vantaa LÄMPÖKUVAUS 6.2.2004 Tilaaja Isännöitsijätoimisto MAIKOSKI OY / Jari Vainio Osoite Vernissakatu 6 Postinumero ja paikka Kuvauskohde Tehtävä Menetelmä / laitteisto 01300

Lisätiedot

OSA MATERIAALI HUOMAUTUS. Etulevy Rei'itetty sinkitty teräslevy Vaihtoehtona ruostumaton teräs AISI 316

OSA MATERIAALI HUOMAUTUS. Etulevy Rei'itetty sinkitty teräslevy Vaihtoehtona ruostumaton teräs AISI 316 AFC Piennopeustuloilmalaite Vaakasuuntainen pieninopeuksinen ilmasuihku lattiatasossa, sopii sijoitettavaksi keskelle huonetilaa. Virtauskuvion ollessa 360 asteen kulmassa laitteella voidaan tuoda sisään

Lisätiedot

Frenger HKE kattosäteilijät - kun laatu, monipuolisuus ja tehokkuus ratkaisevat

Frenger HKE kattosäteilijät - kun laatu, monipuolisuus ja tehokkuus ratkaisevat Frenger HKE kattosäteilijät - kun laatu, monipuolisuus ja tehokkuus ratkaisevat 1 2 Frenger comfortluokan kattosäteiljiä HKE Ely keskus Mikkeli HKE säteilijä sileällä pinnalla Kone Design Center,HKE reijitetyllä

Lisätiedot

Energiatehokkaan rakentamisen parhaat käytännöt. Johdanto

Energiatehokkaan rakentamisen parhaat käytännöt. Johdanto Energiatehokkaan rakentamisen parhaat käytännöt Johdanto Teemat Laaditaan oppimateriaalia: 1. Perusteet; lämmön siirtyminen, kastepiste,... 2. Työmaan olosuhdehallinta; sääsuojaus, lämmitys, kuivatus,

Lisätiedot

T2REFLECTA HELPPO ASENTAA TEHOKASTA LATTIALÄMPÖÄ ERISTELEVYN AVULLA

T2REFLECTA HELPPO ASENTAA TEHOKASTA LATTIALÄMPÖÄ ERISTELEVYN AVULLA T2REFLECTA HELPPO ASENTAA TEHOKASTA LATTIALÄMPÖÄ ERISTELEVYN AVULLA T2 RED ON ITSESÄÄTYVÄ T2 Red on lattialämpökaapeli, jonka jokainen millimetri säätää tehonsa lämmitystarpeen mukaan. Ikkunoiden alle

Lisätiedot

LED VALON KÄYTTÖSOVELLUKSIA.

LED VALON KÄYTTÖSOVELLUKSIA. LED VALON KÄYTTÖSOVELLUKSIA. PALJONKO LED VALO ANTAA VALOA? MITÄ EROJA ON ERI LINSSEILLÄ? Onko LED -valosta haastajaksi halogeenivalolle? Linssien avautumiskulma ja valoteho 8 (LED 3K, LED 6K ja halogeeni

Lisätiedot

DIMcomfort 4.0 varmuutta suunnitteluun

DIMcomfort 4.0 varmuutta suunnitteluun lindab comfort DIMcomfort 4.0 varmuutta suunnitteluun 3D -heittokuviot Virtausominaisuudet havainnollistetaan pienillä päätelaitteista virtaavilla partikkeleilla muodostaen kolmiulotteisen heittokuvion.

Lisätiedot

OSA MATERIAALI HUOMAUTUS. Etulevy Rei'itetty sinkitty teräslevy Vaihtoehtona ruostumaton teräs AISI 316

OSA MATERIAALI HUOMAUTUS. Etulevy Rei'itetty sinkitty teräslevy Vaihtoehtona ruostumaton teräs AISI 316 AFP Piennopeustuloilmalaite Pieninopeuksinen ilmasuihku suuntautuu vaakasuoraan lattiatasossa. Virtauskuvion ollessa 180 asteen kulmassa laitteella voidaan tuoda sisään suuria ilmamääriä samalla, kun virtausnopeudet

Lisätiedot

Jäähdytysjärjestelmän tehtävä on poistaa lämpöä jäähdytyskohteista.

Jäähdytysjärjestelmän tehtävä on poistaa lämpöä jäähdytyskohteista. Taloudellista ja vihreää energiaa Scancool-teollisuuslämpöpumput Teollisuuslämpöpumpulla 80 % säästöt energiakustannuksista! Scancoolin teollisuuslämpöpumppu ottaa tehokkaasti talteen teollisissa prosesseissa

Lisätiedot

Oikein varustautunut pysyy lämpimänä vähemmällä energialla

Oikein varustautunut pysyy lämpimänä vähemmällä energialla Oikein varustautunut pysyy lämpimänä vähemmällä energialla Energiatehokkuuteen liittyvät seikat sisältyvät moneen rakentamismääräyskokoelman osaan. A YLEINEN OSA A1 Rakentamisen valvonta ja tekninen tarkastus

Lisätiedot

Energiatehokkaan rakennuksen suunnittelu

Energiatehokkaan rakennuksen suunnittelu Energiatehokkaan rakennuksen suunnittelu RAK-C3004 Rakentamisen tekniikat 06.10. Jouko Pakanen Nollaenergiatalon määrittelyä Nollaenergiatalon energiataseen laskenta voi perustua useisiin erilaisiin kriteereihin

Lisätiedot

Jäähdytysenergian tarve ja kulutusprofiili

Jäähdytysenergian tarve ja kulutusprofiili Jäähdytysenergian tarve ja kulutusprofiili TkL Mika Vuolle Equa Simulation Finland Oy Energiaa käytetään Taloteknisten palvelujen tuottamiseen Lämpöolosuhteet Sisäilmanlaatu Valaistusolosuhteet Äänilosuhteet

Lisätiedot

Vedonrajoitinluukun merkitys savuhormissa

Vedonrajoitinluukun merkitys savuhormissa Vedonrajoitinluukun merkitys savuhormissa Savupiipun tehtävä on saada aikaan vetoa palamista varten ja kuljettaa pois tuotetut savukaasut. Siksi savupiippu ja siihen liittyvät järjestelyt ovat äärimmäisen

Lisätiedot

Termater Elementit. Markkinoiden tehokkaimmat katto-, seinä- ja attiaelementit. www.termater.fi

Termater Elementit. Markkinoiden tehokkaimmat katto-, seinä- ja attiaelementit. www.termater.fi Termater Elementit Markkinoiden tehokkaimmat katto-, seinä- ja attiaelementit Termater Elementit Vahvuus, Eristävyys ja Modulaarisuus OMINAISUUDET JA HYÖDYT Kantava rakenne - Erittäin laadukkaat viilupuu

Lisätiedot

Energiatehokkaat LÄMMITYSRATKAISUT. Maalämpö. Ilmanvaihto. Radiaattorit.

Energiatehokkaat LÄMMITYSRATKAISUT. Maalämpö. Ilmanvaihto. Radiaattorit. Energiatehokkaat LÄMMITYSRATKAISUT Maalämpö. Ilmanvaihto. Radiaattorit. Kaksi energiatehokasta TAPAA lämmittää taloasi jopa ilmanvaihdolla Haluatko korvata vanhan öljy-, sähkö- tai puukattilasi lämpöpumpulla?

Lisätiedot

ASENNUSOHJE LIEKKI PIIPPU

ASENNUSOHJE LIEKKI PIIPPU Käyttötarkoitus: ASENNUSOHJE LIEKKI PIIPPU Hormex T600 liekki piippu on lämpöä kestävä, kaksoisseinäinen savupiippujärjestelmä, joka on valmistettu 1.4828 lämpöä kestävästä teräksestä (ulkokuori - 1.4301)

Lisätiedot

CDH/CLH. CleanZone Mikrosuodattimella varustettu kattohajotin puhdastiloihin. Pikavalintataulukko

CDH/CLH. CleanZone Mikrosuodattimella varustettu kattohajotin puhdastiloihin. Pikavalintataulukko CleanZone Mikrosuodattimella varustettu kattohajotin puhdastiloihin.lyhyesti Vaaka- tai pystysuora kanavaliitäntä Geeli- tai kumitiivisteellä varustettu mikrosuodatin H14 Polttomaalattu sisäpuolelta Mittausyhde

Lisätiedot

PST-kattolämmityksen asennusohje

PST-kattolämmityksen asennusohje PST-kattolämmityksen asennusohje 1 Kattolämmityselementtien asennusohje Kiinnitysalueet Kattorakenne Rimoitus Lisälämmöneriste Kattoelementit Metallivastukset Liitäntäjohto Katon pintaverhous Kattoelementin

Lisätiedot

Thermia Diplomat Optimum G3 paras valinta pohjoismaisiin olosuhteisiin.

Thermia Diplomat Optimum G3 paras valinta pohjoismaisiin olosuhteisiin. Thermia Diplomat Optimum G3 paras valinta pohjoismaisiin olosuhteisiin. Ruotsin energiaviranomaisten maalämpöpumpputestin tulokset 2012 Tiivistelmä testituloksista: Ruotsin energiaviranomaiset testasivat

Lisätiedot

Passiivirakenteet ja elinkaaritalous 18.9.2014 Jussi Jokinen

Passiivirakenteet ja elinkaaritalous 18.9.2014 Jussi Jokinen Passiivirakenteet ja elinkaaritalous Jussi Jokinen RAKENNUSTUOTETEOLLISUUS Eristeteollisuus 2014 1 Rakennuksen energiatehokkuuteen vaikuttavat Rakennusvaippa Suunnitteluratkaisut (muoto, sijainti, suuntaus)

Lisätiedot

Lämmöntalteenotto ekologisesti ja tehokkaasti

Lämmöntalteenotto ekologisesti ja tehokkaasti Hallitun ilmanvaihdon merkitys Lämmöntalteenotto ekologisesti ja tehokkaasti on ekologinen tapa ottaa ikkunan kautta poistuva hukkalämpö talteen ja hyödyntää auringon lämpövaikutus. Ominaisuudet: Tuloilmaikkuna

Lisätiedot

PARAGONTM Ilmastointimoduuli hotelli- ja potilashuoneisiin

PARAGONTM Ilmastointimoduuli hotelli- ja potilashuoneisiin PARAGONTM Ilmastointimoduuli hotelli- ja potilashuoneisiin Entistä suurempi jäähdytys- ja lämmitysteho www.swegon.com PARAGON Yksi PARAGON kaikkiin tarpeisiin Normaaliteho NC, jäähdytys lämmitys, terminen

Lisätiedot

Energiataloudellinen uudisrakennus tai lyhyt takaisinmaksuaika yhdistämällä energiasaneeraus Julkisen rakennuksen remonttiin

Energiataloudellinen uudisrakennus tai lyhyt takaisinmaksuaika yhdistämällä energiasaneeraus Julkisen rakennuksen remonttiin Energiataloudellinen uudisrakennus tai lyhyt takaisinmaksuaika yhdistämällä energiasaneeraus Julkisen rakennuksen remonttiin Timo Luukkainen 2009-05-04 Ympäristön ja energian säästö yhdistetään parantuneeseen

Lisätiedot

Talotekniikan järjestelmiä. RAK-C3004 Rakentamisen tekniikat 08.10.2015 Jouko Pakanen

Talotekniikan järjestelmiä. RAK-C3004 Rakentamisen tekniikat 08.10.2015 Jouko Pakanen Talotekniikan järjestelmiä RAK-C3004 Rakentamisen tekniikat 0 Jouko Pakanen Pientalon energiajärjestelmiä Oilon Home http://oilon.com/media/taloanimaatio.html Sähköinen lattialämmitys (1) Suoraa sähköistä

Lisätiedot

Suorahöyrystys tasavirtainvertteri

Suorahöyrystys tasavirtainvertteri Suorahöyrystys tasavirtainvertteri Usean yksikön samanaikainen jäähdytys ja lämmitys Seinäasennus MAFP Lattia tai kattoasennus Alakattoasennus Kasetti Kanavaasennus KPAFP SPAFP CAFP DSAFP Lisävarusteet

Lisätiedot

Alternative Solutions. Alternative - WRG Energiaa säästävä ilmanvaihto- & lämmöntalteenottolaite

Alternative Solutions. Alternative - WRG Energiaa säästävä ilmanvaihto- & lämmöntalteenottolaite Alternative - WRG Energiaa säästävä ilmanvaihto- & SÄÄSTÄÄ ENERGIAA lämmöntalteenottolaite HYVÄ SISÄILMA Ihminen hengittää vuorokaudessa noin 10 000 litraa ilmaa Ilmassa olevat pienhiukkaset ovat todistetusti

Lisätiedot

valonläpäisykyky Läpinäkyvä ja erinomainen 3M Prestige Series -ikkunakalvot 3M Night Vision 3M Amber 35 Low Energy

valonläpäisykyky Läpinäkyvä ja erinomainen 3M Prestige Series -ikkunakalvot 3M Night Vision 3M Amber 35 Low Energy 3M Prestige Series -ikkunakalvot 3M Prestige -auringonsuoja- ja energiakalvot ovat 3M:n ensiluokkaisia aurinkoenergiaa torjuvia ikkunakalvoja. Niiden tekniset edut pohjautuvat monikerroksiseen ja metallittomaan

Lisätiedot

Tekijä: Lämpökuvausmittausraportti Sivu 1/14 15.11.2011

Tekijä: Lämpökuvausmittausraportti Sivu 1/14 15.11.2011 Tekijä: Lämpökuvausmittausraportti Sivu 1/14 Kuvauksen suorittaja: Puhelin: Osoite: Postitoimipaikka: Tilaaja: Uudenmaanliitto Osoite: Esterinportti 2 B Postitoimipaikka: 00240 Helsinki Kohde: Omakotitalo

Lisätiedot