Kaste-järjestöhankkeiden arviointi

Transkriptio

1 Avustustoiminnan raportteja 27 Eeva Terävä, Kaisa Lähteenmäki-Smith, Antti Eronen Kaste-järjestöhankkeiden arviointi RAY:n rahoittamat hankkeet kansallisen sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisohjelman toteuttajina

2 Avustustoiminnan raportteja 27 Eeva Terävä, Kaisa Lähteenmäki-Smith, Antti Eronen Kaste-järjestöhankkeiden arviointi RAY:n rahoittamat hankkeet kansallisen sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisohjelman toteuttajina Raha-automaattiyhdistys 2011

3 Ulkoasu: Dynamo Suomen Graafiset Palvelut Oy Kuopio 2011 ISBN

4 Sosiaali- ja terveysministeriö käynnisti vuonna 2008 kansallisen kehittämisohjelman eli Kaste-ohjelman sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamiseksi. RAY-avusteisten järjestöjen rooli Kasteohjelman kokonaisuudessa liittyy erityisesti varhaisen puuttumisen ja erilaisten osallistumismuotojen kehittämiseen. RAY:n avustustoiminnan lakisääteisen päämäärän, ja sen pohjalta laaditun avustusstrategian perusteella tuettujen järjestötoimintojen, voidaan sanoa tähtäävän monessa suhteessa samoihin tavoitteisiin kuin Kaste-ohjelma. Kaste-ohjelman onkin suunniteltu olevan yksi keskeisimmistä työvälineistä kuntien ja RAY-avusteisen järjestötyön kehittämisessä seuraavien vuosien aikana. Kaste-järjestöhankkeiden arviointiin valittiin 20 ohjelmaan liitettyä RAY:n rahoittamaa järjestöhanketta vuosilta Arvioinnilla on haettu vastauksia kysymyksiin minkälaisin sidoksin järjestöhankkeet voivat liittyä Kaste-ohjelmaan, miten hankkeiden tavoitteet niveltyvät Kaste-ohjelman tavoitteisiin ja minkälaisia kokemuksia järjestöjen, kuntien ja muiden toimijoiden yhteistyöstä on saatu.

5 Sisällys Esipuhe Johdanto Arvioinnin lähtökohta ja tehtävä Arvioitavat hankkeet Arvioinnin toteutus Arvioinnin havainnot Hankkeiden lähtökohdat ja valmistelu Hankkeiden resurssit ja osalliset Taloudelliset panostukset Kohderyhmät Hankkeiden sidosryhmät Sidokset muuhun Kaste-toimintaan Yhteistyön kehittäminen Hankkeiden toimintatapa Hankkeiden tulokset Hankkeiden lisäarvo ja merkitys sidosryhmille Toiminnan jatkuvuus ja odotettavissa olevat vaikutukset Johtopäätökset ja kehittämissuositukset Järjestöhankkeet Kaste-ohjelman toteuttajana Kohderyhmät ja verkostot Hankkeiden toiminta, tulokset ja odotettavat vaikutukset Sitoutuminen yhteistyöhön esimerkkejä hyvistä käytännöistä Tiedolla ohjaaminen esimerkkejä hyvistä käytännöistä LIITTEET

6 Esipuhe Sosiaali- ja terveysministeriö käynnisti vuonna 2008 kansallisen kehittämisohjelman sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamiseksi. Tätä Kaste-ohjelmaa toteutetaan laajoilla, perinteisiä toimintarajoja rikkovilla hankkeilla ja hankekokonaisuuksilla, joita tuetaan valtionavustuksilla. Rahoitustuki kohdistuu hankkeisiin, jotka pyrkivät pysyviin rakenteellisiin ja toiminnallisiin muutoksiin sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisessä. Rahoitusohjelmana Kaste on julkisen sosiaali- ja terveyshuollon kehittämistä: ministeriön ohjelma-avustukset on myönnetty ja myönnetään valtionavustuksina kunnille ja kuntayhtymille. Kaste-ohjelman päätavoitteet liittyvät osallisuuden lisäämiseen ja syrjäytymisen vähentämiseen, terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen ja hyvinvointierojen kaventamiseen sekä palvelujen laadun, vaikuttavuuden ja saatavuuden parantamiseen. Ohjelman tavoitteiden toteuttamiseksi on määritelty 39 toimenpidekokonaisuutta, jotka jakautuvat kolmeen teemaan: ongelmien ehkäisy ja varhainen puuttuminen, henkilöstön ja osaamisen riittävyys sekä eheät palvelukokonaisuudet ja vaikuttavat toimintamallit. Laajana toimintakulttuurin uudistamisohjelmana Kasteen tavoitteisiin kuuluu julkisen sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisen lisäksi uudenlaisten käytäntöjen ja yhteistyörakenteiden luominen sosiaali- ja terveysalan kaikkien toimijoiden kokonaisvaltaisen yhteistyön edistämiseksi. Kasteen toimenpidekokonaisuuksissa on kaksi kohtaa, joissa kansalaisjärjestöt on erityisesti mainittu. Ensimmäinen on toimenpide numero 6: varhaisen puuttumisen korostaminen ja erilaisten avoimen osallistumisen muotojen kehittäminen, joilla vanhemmat, lapset ja nuoret sekä asiakkaat ja läheiset tulevat aiempaa vahvemmin mukaan varhaisen puuttumisen suunnitteluun, toteutukseen ja arviointiin. Toinen on toimenpide numero 19: kuntien ja järjestöjen välisen yhteistyön kehittäminen kansalaisten osallistumismahdollisuuksien lisäämiseksi sekä toimintamahdollisuuksien luominen erilaisille matalan kynnyksen kohtaamispaikoille. 1 Raha-automaattiavustuksilla tuetaan yleishyödyllisten järjestöjen toimintaa ja hankkeita terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseksi. Avustustoiminnan lakisääteisen päämäärän ja sen pohjalta laaditun avustusstrategian perusteella tuettujen järjestötoimintojen voidaan sanoa tähtäävän monessa suhteessa samoihin päämääriin kuin Kaste-ohjelma, vaikkei niitä nimenomaisesti ole Kaste- 1 Tässä arvioitujen hankkeiden lisäksi RAY rahoittaa merkittävällä panoksella sosiaali- ja terveysalan toimijoiden Innokylä-hanketta (Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto), joka toteuttaa suoraan Kaste-ohjelman toimenpidettä 37. Laajana, monitoimijaisena ja vielä valmisteluvaiheessa olleena yhteistyöhankkeena se tarkoituksenmukaisuussyistä jätettiin tästä arvioinnista pois. 4

7 hankkeiksi nimettykään. Järjestöjen toiminta voi siis periaatteessa liittyä ja niveltyä useisiin Kaste-ohjelman toimenpidekokonaisuuksiin ja tapoja, joilla järjestöt voivat edistää Kaste-ohjelman tavoitteita, on lukuisia. Tässä raportissa kuvatun arvioinnin kohteeksi valittiin 20 RAY:n rahoittamaa järjestöhanketta, jotka niiden hankesuunnitelmista ja avustushakemuksista lähtien oli tietoisesti linkitetty Kaste-ohjelman toteutukseen. Koska Kaste käynnistyi vuonna 2008, ensimmäiset siihen liittyvät RAY-avustukset voitiin myöntää vuodelle Arviointi toteutettiin vuoden 2011 alkupuolella. Arvioitaviksi hankkeiksi valittiin sellaisia, jotka saivat ensimmäisen RAY-avustuksensa joko 2009 tai Vuodelle 2011 ensimmäisen avustuksensa saaneita hankkeita arviointiin ei otettu, koska ne eivät olisi vielä kunnolla päässeet käyntiin. Arvioinnin toteutushetkellä hankkeet olivat vielä kesken eikä niiden konkreettisten tulosten ja vaikutusten arviointi ollut tässä vaiheessa täysipainoisesti mahdollista. Sen sijaan arvioinnilla haettiin vastauksia esimerkiksi kysymyksiin: minkälaisin sidoksin järjestöhankkeet ylipäätään voivat liittyä Kaste-ohjelmaan (ja onko järjestöille hankerahoituksen saaminen ainoa keino olla mukana Kaste-ohjelman toteutuksessa), miten järjestöjen hankekohtaiset tavoitteet niveltyvät Kasteen ohjelmatason tavoitteisiin, minkälaisia kokemuksia järjestöjen, kuntien ja muiden toimijoiden yhteistyöstä on saatu. Arvioinnin yhteydessä toteutettiin myös hankkeiden sidosryhmätoiminnan verkostoanalyysi, jossa tarkasteltiin sidosryhmien näkemyksiä eri toimijoiden kanssa tehtävän yhteistyön toteutumisesta ja lisäarvosta Kaste-ohjelman ensimmäinen vaihe päättyy vuoteen 2011 ja kakkosvaiheen valmistelu on parhaillaan käynnissä. RAY:ssä tätä arviointia hyödynnetään avustuskäytäntöjen kehittämisessä ja niiden periaatteiden selkiyttämisessä, joilla järjestöt voivat raha-automaattiavustuksin olla mukana edistämässä Kaste-ohjelman laajoja tavoitteita. Kaste-ohjelman onkin suunniteltu olevan yksi keskeisimmistä työvälineistä kuntien ja RAY-avusteisen järjestötyön kehittämisessä seuraavien vuosien aikana. Arvioinnista saatavaa tietoa voidaan hyödyntää sekä avustuskohteiden valinnassa että hankkeiden ja toimintojen suunnitteluun liittyvässä ohjauksessa ja koulutuksessa, hankkeiden toteuttamiseen liittyvien yhteistyö- ja verkostorakenteiden edistämisessä sekä tietysti hankeseurannan kehittämisessä. 5

8 1 Johdanto 1.1 Arvioinnin lähtökohta ja tehtävä Raha-automaattiyhdistys rahoittaa joukkoa järjestöjen toteuttamia hankkeita, joiden toiminta nivoutuu Kansallisen sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisohjelman eli Kasteen tavoitteisiin. Kaste-ohjelma on sosiaali- ja terveysministeriön strateginen ohjausväline suomalaisen sosiaali- ja terveyspolitiikan johtamiseen. Kasteen päätavoitteena on lisätä osallisuutta ja vähentää syrjäytymistä lisätä terveyttä ja hyvinvointia parantaa palveluiden laatua, vaikuttavuutta ja saatavuutta kaventaa alueellisia eroja. Ohjelman tavoitteet pyritään saavuttamaan ennalta ehkäisten ja varhain puuttuen (neljä toimenpidekokonaisuutta), henkilöstön riittävyys varmistaen ja osaamista vahvistaen (kolme toimenpidekokonaisuutta) sekä sosiaali- ja terveydenhuollon eheällä kokonaisuudella ja vaikuttavilla toimintamalleilla (seitsemän toimenpidekokonaisuutta). Ohjelman ohjausvaikutus rakentuu pääosin informaatio-ohjaukselle, mutta tavoitteiden saavuttamista tuetaan myös lainsäädännön avulla. Lisäksi kunnat ja kuntayhtymät voivat saada sosiaali- ja terveysministeriöltä valtionavustusta kehittämishankkeisiin, joita toteutetaan yhteistyönä useiden kuntien kesken. Kaste-ohjelman toimenpidekokonaisuudet jakautuvat 39 toimenpiteeseen, joista yksi toimenpide 6 on tukea varhaisen puuttumisen lisäämistä kuntien päätöksenteossa. RAY:n tehtäväksi on asetettu edistää tätä toimenpidettä tukemalla järjestöjen ja kuntien yhteistyötä siten, että syntyy uusia varhaisen puuttumisen malleja. RAY toteuttaa tätä tavoitetta erityisesti rahoittamiensa kokeilu- ja kehittämishankkeiden kautta. Näitä hankkeita kutsutaan tässä arviointiraportissa Kaste-järjestöhankkeiksi. Kaste-ohjelman ohjauksen kokonaisuus sekä RAY:n ja järjestöille asetettujen vastuiden sijoittuminen ohjelmakokonaisuuteen nähden on esitetty kuvassa 1. Sosiaali- ja terveysalan järjestöille on lisäksi asetettu oma tehtävänsä toimenpiteessä 19. Tämän tavoitteena on kehittää kuntien ja järjestöjen välistä yhteistyötä kansalaisten osallistumismahdollisuuksien lisäämiseksi sekä luoda toimintamahdollisuuksia erilaisille matalan kynnyksen kohtaamispaikoille. 6

9 Kuva 1. Kaste-ohjelman ohjauksen kokonaisuus. Vaikka järjestöt on mainittu vain toimenpiteissä 6 ja 19, Kaste-ohjelman tavoite on kuitenkin se, että muissakin toimenpiteissä syntyy monipuolisia yhteistyörakenteita ja että sosiaali- ja terveysalan toimijoiden kenttä toimii kokonaisvaltaisesti Kasteen strategian mukaisesti. Siten käytännössä järjestöjen tulisi linkittyä osaksi kaikkea Kaste-ohjelman toimeenpanoa. Järjestöjen osallistumista kehittämistyöhön on edistetty etenkin kansallisen tason ohjauksessa Kansallisen sosiaali- ja terveydenhuollon kansalaisjaoksen 2 toiminnan kautta. Järjestöt ovat mukana myös viiden aluejohtoryhmän työskentelyssä STKL:n edustuksen kautta. Arvioinnin yksi tarkoitus on tarkentaa, millaisia sidoksia hankkeilla Kastetoimintaan on ja mitkä ovat tällaisen toiminnan hyödyt. Arvioinnin tavoitteena on tuottaa tietoa ja kehittämisehdotuksia yhtäältä siitä, miten järjestöhankkeiden 2 Alue- ja kansalaisjaos yhdistettiin vuoden 2010 aikana. 7

10 toimintaa voidaan kehittää Kaste-ohjelman tavoitteita tukevaksi ja toisaalta, miten kunnat ja muut toimijat voivat yhteistyön kautta saavuttaa parempia tuloksia. Samalla arvioidaan, miten RAY on hankerahoituksellaan onnistunut tehtävässään tukea järjestöjen ja kuntien välistä yhteistyötä. Kiinnostavana erityiskysymyksenä arvioinnissa huomioidaan lisäksi se, onko hankerahoituksen saaminen järjestöjen ainoa keino olla mukana Kaste-ohjelman toteutuksessa. Työn pohjalta voidaan kehittää myös toimivampia hankeseurannan mittareita. Arvioinnin tulosten ja johtopäätösten pohjalta RAY:n kokeilu- ja kehittämishankkeiden rahoitusta voidaan suunnata yhä enemmän Kasteen tavoitteita tukevaan suuntaan ja siten vahvistaa järjestökentän panosta ohjelman tavoitteiden toteutuksessa ja saada yhteistyön avulla parempia hyötyjä kaikille osapuolille. Kehittämissuosituksissa otetaan huomioon myös Kaste-ohjelman muu organisaatio, erityisesti viidellä Kaste-alueella toimivien aluejohtoryhmien työn merkitys järjestöjen ja kuntakentän toiminnan yhteensovittamisessa. 1.2 Arvioitavat hankkeet Arvioinnin kohteena on 20 RAY:n rahoittamaa Kaste-järjestöhanketta. Kastejärjestöhankkeet ovat saaneet rahoituksensa normaalisti RAY:n avustusstrategian linjausten perusteella. Käytössä ei ole ollut erillistä Kaste-kriteeristöä. Arviointia varten hankkeista on poimittu mukaan ne, joilla on todettu olevan selviä yhtymäkohtia Kaste-ohjelman tavoitteiden kanssa joko tavoitteenasettelussa tai käytännön toteutuksen tasolla. Hankkeet on listattu alla olevassa taulukossa. Taulukko 1. Arvioidut hankkeet. Hankkeen nimi Toimintakausi Toteuttaja BALDDAS Sami Soster ESKO Ikääntyvät Oulun seudun setlementti ESKO Voimaperhe MLL Pohjois-Pohjanmaan piiri ESKO-koordinaatiohanke Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto ESKO-työikäiset Pohjois-Pohjanmaan Sydänpiiri Hyvä alku monikkovanhemmuuteen Suomen monikkoperheet Ikkuna omaan elämään Pesäpuu Isä-hanke MLL Varsinais-Suomen piiri Nuorten ryhmätoiminta-hanke Kota lasten ja nuorten hyvinvointi Oma terveyteni Pohjois-Savon Sydänpiiri Syöpälöysi Saimaan syöpäyhdistys Tukihenkilöverkko Lapin lapsiperheille MLL Lapin piiri Turvallisten perheiden Päijät-Häme Lahden ensi- ja turvakoti Varhaistuen mallin kehittäminen omaistyössä Omaiset mielenterveystyön tukena Tampere ja Etelä-Pohjanmaa Verkkopalveluiden kehittämishanke Lastensuojelun keskusliitto Vapaaehtoistoiminnan ohjaushanke MLL Voikukkia-verkostohanke Suomen kasvatus- ja perheneuvontaliitto Vuorovaikutuskylpy Turun ensi- ja turvakoti Vuoroveto Kouvolan mielenterveysseura Yhdessä enemmän Varsinais-Suomen lastensuojelujärjestöt, perhetalo Heideken 8

11 Arvioitavien hankkeiden lisäksi RAY rahoittaa merkittävällä panoksella sosiaali- ja terveysalan toimijoiden ja kehittäjien yhteistä innovaatioyhteisöä luovaa Innokylähanketta, joka toteuttaa suoraan Kaste-ohjelman toimenpidettä 37. Kuitenkin, koska Innokylä on Kuntaliiton, STKL:n ja THL:n yhteinen hanke ja koska tässä arvioinnissa on keskitytty siihen, miten järjestöt toteuttavat Kaste-ohjelmaa, on Innokylä rajattu arvioinnin ulkopuolelle. 9

12 2 Arvioinnin toteutus 1. Mitä hankkeilla tavoitellaan, missä toimintaympäristössä ja mistä lähtökohdista? Arvioinnin on toteuttanut Ramboll Management Consulting Oy 3 Raha-automaattiyhdistyksen toimeksiannosta ulkoisen arvioinnin periaatteita noudattaen. Arviointi on toteutettu seuraaviin kysymyksiin vastaten ja alla olevin menetelmin. Työvaiheen tavoitteet: muodostaa kokonaiskuva hankkeiden taustoista ja tavoitteista tarkastella, miten hankkeet linkittyvät Kaste-ohjelmaan ja muuhun kehittämistoimintaan kansallisella ja paikallisella tasolla. Toteutus: Hankehakemukset on käyty systemaattisesti läpi kooten ja syntetisoiden tietoa siitä, mitä tavoitteita hankkeissa on asetettu ja millä keinoin tavoitteet aiotaan saavuttaa. Hankkeiden tavoitteenasettelua ja toimintaa on peilattu Kasteohjelman tavoitteisiin. 2. Hankkeiden tavoitteiden, keinojen ja resurssien välinen suhde Työvaiheen tavoite: tarkastella hankkeiden tavoitteiden, resurssien ja keinojen välistä suhdetta alakysymyksin: - Mihin laajempiin tavoitteisiin hankkeilla pyritään? - Mikä on hankkeiden tarkoitus ja toimintatapa? - Millaista toimintatapaa tulosten saavuttaminen edellyttää? Toteutus: Hankehaastattelut: Arvioitavat hankkeet on analysoitu Logframe-viitekehystä hyödyntäen haastattelemalla hankkeen toteuttajatahoa. Haastattelurunko on esitetty liitteessä 2. 3 Net Effect Oy 3/2011 saakka 10

13 3. Hankkeiden lisäarvo ja Kaste-ohjelman mukaisuus Työvaiheen tavoite: selvittää, miten Kaste-ohjelman tavoitteidenmukaisuus ja hankkeiden tulokset näyttäytyvät hankkeiden toteutuksessa sidosryhmien näkökulmasta? - Erityistarkastelussa on ollut kuntien kanssa tehtävän yhteistyön hyödyt. Toteutus: Tietoa kerättiin hankkeen sidosryhmille suunnatulla sähköisellä kyselyllä. Kyselyn yhteydessä toteutettiin hankkeen sidosryhmätoiminnan verkostoanalyysi, jossa tarkasteltiin hankkeiden sidosryhmien näkemystä eri toimijoiden kanssa tehtävän yhteistyön ominaisuuksista ja sen tuomasta lisäarvosta. Kysely lähetettiin kunkin hankkeen itse nimeämille sidosryhmille, yhteensä 620 henkilölle, sähköpostikyselynä joulukuun 2010 ja helmikuun 2011 välisenä aikana. Kyselyyn vastasi 277 henkilöä (45 %). Kyselylomake on esitetty liitteessä 3. Kyselyn tulokset on raportoitu tässä arvioinnissa luokittelemalla vastaukset RAY:n avustusstrategiassa käytetyn toimijajaottelun mukaisesti kolmeen luokkaan: sosiaali- ja terveysalan järjestöihin, kuntiin ja kuntayhtymiin sekä muihin toimijoihin. Vastaajien määrät: Sosiaali- ja terveysjärjestöt: 71 Kunnat ja kuntayhtymät: 114 Muut toimijat: 64 Tutkimus-, kehittämis- ja koulutusorganisaatiot: 18 - Seurakunnat ja diakoniatyö: 14 - Valtionhallinto: 12 - Yksityishenkilöt: 8 - Muut järjestöt: 7 - Yritykset: 5 Tiedonkeruun lisäksi osana arviointia järjestettiin palauteseminaari 4, jossa esiteltiin arvioinnin alustavia tuloksia ja keskusteltiin kehittämissuosituksista ja niitä tukevista hyvistä käytännöistä. Tilaisuuteen osallistui yhteensä noin 30 henkilöä Kaste-järjestöhankkeista, kansallisen tason Kaste-organisaatiosta ja Rahaautomaattiyhdistyksestä. Lisäksi arvioinnin kohteena olleilla järjestöillä on ollut mahdollisuus kommentoida arviointiraporttia. 4 Raha-automaattiyhdistyksen tiloissa Espoossa

14 3 Arvioinnin havainnot Arvioinnin havainnot on raportoitu luvussa 3 vaikutusketjumallin mukaista rakennetta noudattaen. Mallin lähtökohtana on kuvata ja integroida hankkeiden tarve, panokset, tuotokset, tulokset ja vaikutukset ja kytkeä ne toisiinsa loogiseksi ketjuksi (ks. taulukko). Hankkeiden purkaminen vaikutusketjun osiin on mahdollistanut arvioinnin kohteena olleen suhteellisen laajan hankekokonaisuuden keskinäisen vertailun. Samalla kun hankkeiden hyötyjä ja positiivisia vaikutuksia on ollut mahdollista arvioida yhdenmukaisella tavalla, on hankkeiden saavutuksia voitu peilata suhteessa käytettyihin resursseihin ja tavoitteisiin. Arvioinnin johtopäätökset ja kehittämissuositukset on esitetty luvussa 4. Taulukko 2. Vaikutusketjumalli. Vaikutusketjun osa Kuvaus 1. Tarve Taustalla ne perustelut, jonka tuloksena a) rahoitusta on haettu ja myönnetty. Tarpeen taustalla voi olla yhteiskunnallisia, alueellisia, paikallisia, kohde- ja asiakasryhmäkohtaisia, taloudellisia, sosiaalisia yms. perusteluita. 2. Resurssit Hankkeen käytettävissä olevat panokset/resurssit tavoitteisiin pääsemiseksi, kuten taloudelliset resurssit, henkilöstöresurssit ja muut resurssit. 3. Toiminnot Menetelmäkokonaisuudet, joilla hankkeen on tarkoitus saada vaikutuksia aikaan. 4. Osalliset Hankkeen toimijat, sidosryhmät ja kohderyhmät. 5. Tuotokset Tuotokset ovat hankkeen resurssien pohjalta syntyneitä aikaansaannoksia. Tyypillisiä tuotoksia ovat mm. raportit, julkaisut, käsikirjat, koulutuspäivät, seminaarit, workshopit, mallit, menetelmät, prosessikuvaukset jne. Tuotos ei ole sama asia kuin tulos, vaan tulokset saavutetaan tuotosten avulla. 6. Tulokset Tulokset syntyvät aina tuotoksien ansiosta. Tuotokset muuttuvat tuloksiksi vasta sen jälkeen, kun tuotokset otetaan pysyvään käyttöön, niitä hyödynnetään normaalissa toiminnassa tai niiden ansiosta on opittu toimimaan uudella tavalla Tyypillisiä tuloksia ovat uuden oppiminen, vanhan poisoppiminen, innostuminen, motivoituminen, kiinnostuminen, hyödyntäminen jne. Tulos ei ole sama asia kuin vaikutus, vaan vaikutukset syntyvät tulosten kautta. 7. Vaikutukset Vaikutukset syntyvät tuotosten ja tulosten yhteisvaikutuksesta taloudellisina, sosiaalisina, terveydellisinä tai muina yhteiskunnallisina muutoksina. Ne ilmenevät usein keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä ja ne voivat olla välittömiä/välillisiä, ennakoituja/ennakoimattomia tai aiottuja/ei-aiottuja. Kaikki hankkeen aikana syntyneet vaikutukset eivät välttämättä ole hankkeen yksin aikaansaamia vaikutuksia, vaan ne olisivat voineet toteutua ainakin osittain ilman hankettakin. 3.1 Hankkeiden lähtökohdat ja valmistelu Hankkeiden lähtökohtana on vaikutusketjuajattelun mukaisesti tarve hankkeessa tehtävälle kehittämistoiminnalle. Tarve tarkoittaa toisin sanoen niitä perusteluita, 12

15 jotka ovat johtaneet hankkeen suunnitteluun ja hankerahoituksen hakemiseen. Tarpeen taustalla voi olla esimerkiksi yhteiskunnallisia, alueellisia, paikallisia tai järjestön kohderyhmään ja asiakkaisiin liittyviä perusteluja. Kaikkien hankkeiden tavoitteenasettelu kytkeytyy varhaisen puuttumisen tai ennaltaehkäisevän sosiaalisen tuen kehittämiseen. Ainoastaan yksi hankkeista Oma terveyteni on terveyden edistämisen hanke. Tässäkin keskitytään ennaltaehkäisevän työn kehittämiseen. Taulukko 3. Hankkeiden kehittämistyön päätavoitteet (hankehakemusten mukaan). Hanke BALDDAS ESKO Ikääntyvät ESKO Voimaperhe ESKO-koordinaatiohanke ESKO-työikäiset Hyvä alku monikkovanhemmuuteen Ikkuna omaan elämään Isä-hanke Nuorten ryhmätoiminta-hanke Oma terveyteni Syöpälöysi Tukihenkilöverkko Lapin lapsiperheille Turvallisten perheiden Päijät-Häme Varhaistuen mallin kehittäminen omaistyössä Verkkopalveluiden kehittämishanke Vapaaehtoistoiminnan ohjaushanke Voikukkia-verkostohanke Vuorovaikutuskylpy Vuoroveto Yhdessä enemmän Kehittämistyön tavoite Läsnä olevan vanhemmuuden kehittäminen Ikääntyvän väestön hyvinvoinnin lisääminen, toimintakyvyn ja omatoimisuuden tukeminen Lapsen ja nuoren psyykkisen kehityksen häiriintymisen ehkäiseminen sekä vanhemmuuden vahvistaminen Ehkäisevän työn toimintamallien kehittäminen ja kehittämistyön koordinointi Työikäisten terveyserojen kaventaminen ja hyvinvoinnin lisääminen Monikkovanhemmuuden tukeminen Lasten ja nuorten osallisuuden edistäminen Isien vertaistuen, vuorovaikutuksen ja tasavertaisen perhe-elämän kehittäminen Ammatillisesti ohjatun vertaisryhmätoiminnan kehittäminen erityisen tuen tarpeessa oleville nuorille Vertaistoimintaverkoston luominen kroonisten kansansairauksien ennaltaehkäisemiseksi ja hallitsemiseksi Iäkkäille syöpäpotilaille suunnatun tukipalvelun liittäminen palvelurakenteeseen Tukihenkilötoiminnan kehittäminen Paikallisen turvallisuuskumppanuuden luomiseen ja turvallisuusnäkökulman kehittämiseen auttamistyössä Varhaistuen mallin kehittäminen omaistyössä ja läheisten jaksamisen tukeminen Verkkopalvelujen ylläpito ja kehittäminen jäsenyhteisöjä yhdistäväksi foorumiksi Vapaaehtoistoiminnan ohjauksen kehittäminen ja yhdenmukaistaminen Huostaanoton jälkeisen vanhemmuuden tukeminen Kuntoutusmenetelmän kehittäminen vauvaperheille 0 3-v. Tukihenkilötoiminnan kehittäminen Järjestölähtöisen ehkäisevän lastensuojelun kehittäminen Kun verrataan hankehakemuksissa esitettyjä tavoitteita ja päämääriä Kasteohjelman kolmeen päätavoitteeseen, voidaan havaita, että suurin osa RAY:n tukemista hankkeista tukee osallisuutta lisääviä ja syrjäytymistä estäviä toiminta- 13

16 malleja. Terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen sekä palveluiden laadun ja saatavuuden kehittämiseen tähtääviä hankkeita on lähes yhtä paljon. Monet hankkeista tukevat samanaikaisesti kaikkia näitä tavoitteita. Taulukko 4. Hankkeiden tavoitteiden vastaavuus Kaste-ohjelman päätavoitteisiin (hankehakemusten perusteella). Hanke Kaste-tavoitteet Osallisuuden lisääminen ja syrjäytymisen vähentäminen Terveyden ja hyvinvoinnin lisääntyminen sekä terveyserojen kaventuminen Palveluiden laadun, vaikuttavuuden ja saatavuuden parantaminen ja alueellisten erojen kaventuminen BALDDAS ++ ESKO Ikääntyvät ++ + ESKO Voimaperhe ++ ESKO-koordinaatiohanke + ++ ESKO-työikäiset Hyvä alku monikkovanhemmuuteen ++ Ikkuna omaan elämään ++ + Isä-hanke Nuorten ryhmätoiminta-hanke ++ + Oma terveyteni Syöpälöysi ++ + Tukihenkilöverkko Lapin lapsiperheille + + Turvallisten perheiden Päijät-Häme Varhaistuen mallin kehittäminen omaistyössä Verkkopalveluiden kehittämishanke + Vapaaehtoistoiminnan ohjaushanke ++ Voikukkia-verkostohanke Vuorovaikutuskylpy ++ + Vuoroveto ++ + Yhdessä enemmän tukee vahvasti, + tukee jonkin verran Hankehaastatteluissa nousi esille se, että osallisuuden vahvistaminen on Kasteohjelman tavoitteista järjestöjen toiminnan kannalta keskeisin, sillä järjestöillä on paljon olemassa olevaa, sisäänrakennettua potentiaalia tukea. Monet haastateltavista pitävät osallisuuden edistämistä haasteellisena teemana siksi, että vaikka se on kirjattu usein strategisiin suunnitelmiin, jää sen konkreettinen edistäminen usein tavoiteasetannan tasolle. Hankkeiden tarpeellisuutta arvioitiin myös sidosryhmien näkökulmasta sähköisen kyselyn avulla, jonka mukaan hankkeiden olemassaololle on hyvin vahvat perusteet. Alla olevassa kuviossa on esitetty hankkeissa tehtävän kehittämistyön tarpeellisuutta koskevan väittämän tulokset vastaajaryhmittäin. Kaikista vastaajista lähes 90 prosenttia on melko tai täysin samaa mieltä väittämästä. Vastausten jakaumissa ei ole juurikaan vastaajaryhmien välisiä eroja. 14

17 Kuva 2. Hankkeiden sidosryhmien näkemys kehittämistyön tarpeellisuudesta (sidosryhmäkysely). Myös hankkeiden kehittämistyön kentälle tuoma lisäarvo nähdään sidosryhmien keskuudessa erittäin merkittävänä. Kaikista kyselyyn vastanneista yli kaksi kolmasosaa on samaa mieltä siitä, että hankkeessa kehitetään palveluita ja toimintamalleja, joihin ei pureuduta riittävästi missään muualla. Kuva 3. Hankkeiden sidosryhmien näkemys kehittämistyön lisäarvosta (sidosryhmäkysely). 15

18 Kaste-ohjelman yhtenä tavoitteena on ollut lisätä kuntien ja järjestöjen välistä yhteistyötä. Siksi erityisen kiinnostavaa arvioinnin kannalta on ollut se, miten kunnat on otettu hankkeiden valmisteluvaiheessa huomioon. Hankkeen valmisteluvaiheessa tehtävä yhteistyö luo pohjan hankkeen aikana tehtävälle yhteistyölle ja hankkeessa kehitettävien toimintamallien juurruttamiseksi osaksi pysyvää toimintaa. Alla olevassa taulukossa on hankehaastatteluiden perusteella koottu tietoa hankkeiden valmistelun aikana tehdystä yhteistyöstä. Noin puolessa hankkeista yksittäinen tai useampi kunta tai kaupunki on ollut jo hankkeen hakemusvaiheessa mukana yhteistyössä. Taulukko 5. Hankkeiden valmisteluvaiheen yhteistyö (hankkeiden haastatteluiden perusteella). Hanke Yhteistyö hankkeen valmistelussa Valmisteltu järjestölähtöisesti Kuntia mukana Muita toimijoita mukana Kaste huomioitu tietoisesti BALDDAS ESKO Ikääntyvät ESKO Voimaperhe ESKO-koordinaatiohanke ESKO-työikäiset Hyvä alku Ikkuna omaan elämään Isä-hanke Nuorten ryhmätoiminta-hanke Oma terveyteni Syöpälöysi Tukihenkilöverkko Lapin lapsiperheille ++ + Turvallisten perheiden Päijät-Häme Varhaistuen mallin kehittäminen omaistyössä Verkkopalveluiden kehittämishanke ++ Vapaaehtoistoiminnan ohjaushanke ++ Voikukkia-verkostohanke ++ Vuorovaikutuskylpy Vuoroveto Yhdessä enemmän vahvasti, +jonkin verran Toimijoita on sitoutettu hankkeen toteutukseen eri tavoin. Esimerkiksi Tukihenkilöverkko Lapin lapsiperheille -hankkeessa 10 kuntaa sitoutui yhteistyösopimuksella hankkeen toteutukseen hakemusvaiheessa. Aloite joidenkin hankkeiden toteutukseen on tuotu esille alun perin kuntakentältä, kuten Oulun kaupungin kanssa yhteistyössä toteutettavassa ESKO-hankekokonaisuudessa. Sen tavoitteena on kehittää tilaaja-tuottajamallia toteuttaviin kuntiin sopivia uusia ehkäisevän työn palvelukonsepteja sekä järjestöjen ja kuntien yhteisiä ehkäisevän työn palvelu-, toiminta- ja organisointimalleja. Samoin Kouvolan mielenterveysseuran Vuoroveto-projektin tavoite on luoda malli järjestöjen tarjoaman kriisiavun keräämiseksi yhtenäisemmäksi ja koordinoiduksi kokonaisuudeksi ja näin paikata Kouvolan kaupungin tarjoamien kriisipalveluiden puutteita. 16

19 Toisaalta joukossa on myös hankkeita, joiden valmistelussa kuntasektori ei ole ollut yhteistyössä mutta joiden toiminta on kuitenkin lähtöisin julkisin varoin järjestettävien palveluiden kehittämisen tarpeista. Tästä esimerkkinä on Voikukkiaverkostohanke, jonka lähtökohta on tukea kuntia vuonna 2008 voimaan tulleen lastensuojelulain mukaisesti avohuollon vertaisryhmätoiminnan kehittämisessä siten, että huostaan otettujen lasten vanhempien tukemiseksi kehitetään ryhmämuotoisia toimintamalleja. Mannerheimin lastensuojeluliiton vapaaehtoistoiminnan kehittämishanke (Vapaaehtoistoiminnan ohjaushanke) on esimerkki hankkeesta, joka on suunniteltu järjestön sisältä lähteneiden tarpeiden pohjalta mutta jonka toteutuksessa kunnat ovat kuitenkin kiinteästi mukana. Kuntien osallisuus ja hankkeen jatkuvuus on pyritty turvaamaan hankkeen rahoitusmallilla, jossa kuntarahoituksen osuus nousee loppua kohden. 3.2 Hankkeiden resurssit ja osalliset Taloudelliset panostukset Arvioidut Kaste-järjestöhankkeet saavat rahoitusta keskimäärin euroa vuodessa. Hankkeittain tarkasteltuna rahoitusvolyymissa on suuria eroja vaihdellen vuositasolla Syöpälöysi-hankkeen eurosta Isä-hankkeen euroon. Muita suurempia hankkeita yli vuosirahoituksella ovat MLL:n Vapaaehtoistoiminnan ohjaushanke ja ESKO-koordinaatiohanke. ESKO-kokonaisuuden vuosittainen rahoitusvolyymi on lähes euroa, kun mukaan lasketaan kokonaisuuteen kuuluvat kolme alahanketta. Taulukko 6. Hankkeiden keskimääräinen rahoitusvolyymi vuositason keskiarvona (Rahaautomaattiyhdistys). Hanke Keskimääräinen rahoitus /vuosi* BALDDAS ESKO Ikääntyvät ESKO Voimaperhe ESKO-koordinaatiohanke ESKO-työikäiset Hyvä alku monikkovanhemmuuteen Ikkuna omaan elämään Isä-hanke Nuorten ryhmätoiminta-hanke Oma terveyteni Syöpälöysi Tukihenkilöverkko Lapin lapsiperheille Turvallisten perheiden Päijät-Häme Varhaistuen mallin kehittäminen omaistyössä Verkkopalveluiden kehittämishanke Vapaaehtoistoiminnan ohjaushanke Voikukkia-verkostohanke Vuorovaikutuskylpy Vuoroveto Yhdessä enemmän Keskiarvo vuosien ehdotettujen rahoitusmäärien mukaan laskettuna 17

20 Pääsääntöisesti hankkeet eivät saa toiminnalleen muuta kuin RAY:n rahoitusta. Poikkeuksena on esimerkiksi Ikkuna omaan elämä -hanke, jonka graafisen suunnittelijan kustantaa Allianssi ry. Myös muunlaista kuin suoraa rahallista tukea kohdistuu hankkeisiin paljon. Esimerkiksi Balddas-hankkeessa yhteistyötä tekevä kunta tarjoaa hankkeen työntekijälle työtilat. Lähes kaikissa hankkeissa myös järjestön muiden työntekijöiden työpanosta suuntautuu merkittävissäkin määrin hankkeen toimintaan, samoin hankkeiden muut yhteistyökumppanit käyttävät aikaa hankkeen konkreettiseen toteutukseen tai sen tukemiseen esimerkiksi asiantuntijapanoksella. Tarkemmin hankkeissa käytettävissä olevia resursseja on kuvattu liitteenä olevissa hankekorteissa. Hankkeiden rahoituksen riittävyydestä kysyttäessä hanketoimijoiden näkemykset jakautuvat kahtia. Osa hankkeista kokee, että rahoitus on riittävää suhteessa järjestön usein pieneen kokoon sekä siihen, mitä hankkeessa on suunniteltu tehtäväksi. Vastaavasti toinen osa kokee hankkeiden resurssit riittämättömiksi. Monelle näistä hankkeista rahoitusta on myönnetty alkuperäistä suunnitelmaa vähemmän. Näissä tapauksissa hankkeiden tavoitteista ja toteutuksesta ei ole kuitenkaan tingitty, vaan hankkeen toiminta on pyritty järjestämään aiotussa laajuudessa vähentämällä henkilöstökustannuksia. ESKO-Voimaperhe-hanke on yksi harvoista hankkeista, joissa toiminta on mukautettu niukempiin resursseihin uudella tavalla vähentämällä hankkeessa suunniteltujen asiakasrajapinnassa tehtävien toimintojen määrää ja lisäämällä verkostomaista toimintatapaa. Joissakin hankkeissa rahoituksen riittämättömyys on ilmennyt vasta hankkeen toteutuksen aikana. Tämä on johtunut monessa tapauksessa siitä, että verkostomaisen toiminnan edellyttämien matkakustannusten laajuutta ei ole osattu arvioida riittävästi etukäteen tai niihin ei ole myönnetty suunniteltua määrää rahoitusta. Matkakustannukset vievät hyvin suuren osan hankkeiden resursseista etenkin valtakunnan tasolla toimivissa hankkeissa sekä pitkien välimatkojen alueilla, kuten Lapissa. Arvioinnissa ilmeni myös, että hankkeiden resursseista on kustannettu yksittäisten kunnan työntekijöiden matkakustannuksia. Näin on toimittu tapauksissa, joissa kunnat itse eivät ole voineet osallistua edes työntekijänsä matkakuluihin, vaikka järjestöjen tarjoamat koulutukset ja tilaisuudet ovat itsessään olleet maksuttomia ja tarjonneet ilmaisen osaamisen kehittämisen välineen ennaltaehkäisevän ja varhain puuttuvaan työn kehittämiseen Kohderyhmät Hankkeet perustuvat pääosin niiden väestöryhmien tarpeisiin, jota kukin järjestö edustaa. Selkeästi suurimpana kohderyhmänä arvioitavien hankkeiden joukossa on elinkaariryhmistä lasten, nuorten ja perheiden palveluita kehittävät hankkeet, joita on 20 hankkeesta yhteensä 14. Tähän kohderyhmään on panostettu eniten myös kuntien Kaste-hankkeissa. Työikäisten ja ikääntyvien toimintoja ja palvelui- 18

21 ta kehittäviä hankkeita on kumpiakin kolme. Mielenterveys- ja päihdekuntoutujien palveluita ja toimintoja kehittää kaksi hankkeista. Muut Kaste-ohjelman kohderyhmiin sisältyvät erityisryhmät pitkäaikaisasunnottomat ja vammaiset eivät ole tässä arvioinnissa mukana olevissa hankkeissa kohderyhmänä. Taulukko 7. Hankkeiden kohderyhmät (hankehakemusten perusteella). Hanke Hankkeen kohderyhmä Lapset, nuoret ja perheet BALDDAS x ESKO Ikääntyvät x ESKO Voimaperhe x ESKO-koordinaatiohanke x x x ESKO-työikäiset x Hyvä alku monikkovanhemmuuteen x Ikkuna omaan elämään x Isä-hanke x Nuorten ryhmätoiminta-hanke x Oma terveyteni x x Syöpälöysi x Tukihenkilöverkko Lapin x lapsiperheille Turvallisten perheiden x Päijät-Häme Varhaistuen mallin kehittäminen omaistyössä Verkkopalveluiden x kehittämishanke Vapaaehtoistoiminnan x ohjaushanke Voikukkia-verkostohanke x Vuorovaikutuskylpy x Vuoroveto Yhdessä enemmän x *omaiset x* x Työikäiset Ikääntyvät Mielenterveysja päihdekunt. Pitkäaikaisasunnottomat Vammaiset Hankkeiden sidosryhmät Yksi Kaste-ohjelman keskeisimmistä tavoitteista on lisätä yhteistyötä sosiaali- ja terveyspalveluiden kehittämisessä. Yhtenä päämääränä on ollut luoda kuntiin pysyviä johtamis- ja yhteistyörakenteita, joilla varhaisen puuttumisen ote saadaan osaksi koko kunnan päätöksentekoa. Sosiaali- ja terveysjärjestöjen asema nähdään Kaste-ohjelmassa tärkeänä erityisesti varhaisen puuttumisen hyvien menetelmien levittämisessä. Pyrkimyksenä on myös rakentaa uudenlaisia julkisia ja yksityisiä sekä järjestöjen kumppanuuksia palvelujen tuottamisessa. Sosiaali- ja terveysministeriön johdolla ohjelman puitteissa on käynnistetty toimenpiteitä, joiden tavoitteena on uudistaa toimintatapoja niin, että ne entistä vahvemmin edistäisivät hyvinvointia ja terveyttä. Toimenpiteet ovat kaikille toimijoille yhteisiä, mutta ne painottuvat hieman eri 19

22 tavoin toimijoiden kesken: joitain toteutetaan pääosin valtakunnallisten toimijoiden toimesta, joidenkin toteuttamisesta päävastuu on alueellisilla ja kunnallisilla toimijoilla. Tämän toteutumiseksi ohjelmassa edellytetään nykyistä tiiviimpää eri hallinnonalojen ja toimijoiden välistä yhteistyötä ja laajaa hyvinvointivastuuta kaikessa päätöksenteossa. 5 Myös RAY rohkaisee avustusstrategiassaan järjestöjen keskinäiseen sekä alueen toimijoiden kanssa tehtävään laajaan yhteistyöhön 6. Laajalla määritelmällä hankkeen toimijoihin voidaan laskea hanketta konkreettisesti toteuttavien tahojen lisäksi toiminnan muut sidosryhmät ja lopulliset kohderyhmät. Kohderyhmiä käsiteltiin edellisessä alaluvussa todeten, että lapset, nuoret ja perheet ovat kohderyhmänä yleisin järjestöjen Kaste-hankkeissa. Pohdittaessa Kaste-ohjelmassa tarkoitetun kehittämiskumppanuuden toteutumista, nousee keskeiseksi kysymykseksi erityisesti se, miten laajoja ja toimivia verkostoja hankkeiden konkreettiset toimijat ja sidosryhmät muodostavat. Alla olevassa kuvassa on esitetty hankkeiden sidosryhmäkyselyn vastaajajakauma. Tämä osoittaa 7, että kunnat on hankkeille hyvin merkittävä yhteistyökumppani mutta myös järjestöjen välinen keskinäinen yhteistyö on vahvaa. Myös muita tahoja, kuten tutkimus-, kehittämis- ja koulutusorganisaatioita, seurakuntia ja diakoniatyötä tekeviä, yksityisyrityksiä ja -henkilöitä, valtion virastoja ja muita kuin sosiaali- ja terveysalan järjestöjä on kehittämistyössä mukana. Kuva 4. Sidosryhmäkyselyyn vastanneet. 5 Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma Kaste , STM, julkaisuja 2008:6 6 Raha-automaattiyhdistyksen avustusstrategia Olettaen, että hankkeiden nimeämät yhteistyötahot ovat vastanneet kyselyyn yhtä aktiivisesti. 20

23 Yhteistyön kannalta toimijasektoreittain tehtävän tarkastelun lisäksi olennaista on se, millä tavalla yhteistyötä tehdään ja mikä on toimijoiden sitoutumisen aste hanketoiminnassa. Kyselyssä käytettiin seuraavaa jaottelua: kuuluu avustushanketta toteuttavan kattojärjestön henkilöstöön tai hanketyöryhmään (vastaukset poistettu kyselyn analyysista puolueettomuuden vahvistamiseksi) asiantuntijajäsenenä (esim. hankkeen konsultointi, hankkeen ohjausryhmän jäsen) sopimuskumppanuus ja mukana hankkeen konkreettisten toimenpiteiden tuottamisessa esim. koulutusten, seminaarien, palveluiden ym. järjestämisessä ilman sopimusta tehtävä yhteistyö toisessa kehittämishankkeessa toimiva yhteistyökumppani, esim. RAY-, Kaste-, ESR-, Tekes- tai Sitra-rahoitteinen hanke passiivinen toimija eli lähinnä seuraa hankkeen toimintaa. Alla olevassa kuviossa on esitetty hankkeiden sidosryhmien suhteita arvioitaviin hankkeisiin vastaajaryhmittäin. Passiiviisia toimijoita on vähemmän kuntien ja järjestöjen edustajissa (noin 10 %) ja enemmän muiden toimijoiden joukossa (noin 20 %). Kuva 5. Kyselyyn vastanneiden suhde hankkeen toteutukseen (sidosryhmäkysely). Arvioinnissa on tarkasteltu myös sitä, mikä Kaste-järjestöhankkeiden rooli on eri toimijoita yhteen tuovana linkkinä. Alla oleva kuvaa kyselyn tulosta väittämästä, jossa kartoitettiin, tehtäisiinkö hanketta toteuttavan järjestön kanssa muutenkin yhteistyötä. Sosiaali- ja terveysjärjestöistä noin 60 prosenttia tekisi hankkeita to- 21

24 teuttavien järjestöjen kanssa muutenkin yhteistyötä mutta kunnista ja muista toimijoista vain 40 prosenttia. Väittämästä on ollut eri mieltä kaikista vastaajista hiukan alle 30 prosenttia. Siten Kaste-järjestöhankkeilla voidaan ainakin jollain asteella todeta olevan eri toimijoita yhteen kokoava vaikutus. Kuva 6. Hankkeiden rooli toimijoita yhdistävä tekijänä (sidosryhmäkysely). Kehittämisverkostoissa toimijat ovat riippuvaisia kumppaneistaan. Verkostotoiminta pohjautuu toimijoiden virallisiin ja epävirallisiin yhteyssuhteisiin, jotka perustuvat luottamukseen ja yhteistyöhön, joka edellyttää keskinäisen riippuvuuden oivaltamista ja hyväksymistä. Verkostossa yhteistyön laatu ja lisäarvo määrittyy usein sen mukaan, kuinka läheisiä, avoimia ja luottamuksellisia toimijoiden väliset suhteet ovat. Mikäli eri toimijoiden välille ei synny aitoa vuoropuhelua, on kehittämistyö vaarassa jäädä tyhjäksi kuoreksi, jolla ei saada aikaiseksi pitkän aikavälin pysyvää muutosta. 8 Monitoimijaisen ja etenkin kuntien ja järjestöjen välisen yhteistyön edistämisen ollessa yhtenä arvioinnin keskeisimmistä kysymyksistä kartoitettiin hankkeiden sidosryhmille tehdyssä kyselyssä myös hankkeiden puitteissa tehdyn yhteistyön laatua tarkemmin. Yhteistyön laadun indikaattoreilla kartoitettiin vastaajan omaa yhteistyöaktiivisuutta, toimijoiden välistä luottamusta, yhteistyön vastavuoroisuut- 8 Esim. Klijn, E-H. (1997). Policy Networks: An Overview. Teoksessa Kickert W.J.M., E-H Klijn & J.F.M Koppenjan (toim.) Managing complex networks. Strategies for the Public Sector, SAGE Publications, Lontoo. ja informaatio-ohjauksesta mm. Stenvall, J. ja A. Syväjärvi (2006). Onks tietoo? Valtion informaatio-ohjaus kuntien hyvinvointitehtävissä. Valtiovarainministeriön tutkimukset ja selvitykset, 3/

25 ta ja hyödyllisyyttä sekä vaikutuksia osaamispääoman kehittymiseen. Kutakin verkostoindikaattoria arvioitiin asteikolla 1 5. Vastaajaryhmäkohtaiset keskiarvot on esitetty alla olevassa kuviossa. Kuva 7. Hankkeiden kanssa tehtävän yhteistyön laatua koskevien indikaattoreiden painotetut keskiarvot vastaajaryhmittäin (sidosryhmäkysely). Suurimmat erot eri vastaajaryhmien välillä verkostoindikaattoreissa on hyödyllisyys-indikaattoreissa, josta muodostui kaikkien vastaajaryhmien keskiarvoksi 3,7. Erityisesti kunnat näkevät yhteistyön hyödyt vahvoina. Luottamusta koskevan indikaattorin keskiarvo muodostui kaikkein korkeimmaksi (4,1) eri ryhmien vastausten ollessa samansuuntaiset. Osaamispääoman lisääntymiseen liittyvät hyödyt näyttäytyvät vastaajille indikaattoreista toiseksi heikoimpana (ka 3,4). Myös tämän indikaattorin osalta kunnat kokevat hyötyvänsä yhteistyöstä eniten. Vastaajien antama arvio omasta yhteistyöaktiivisuudesta sai verkostoindikaattoreiden osalta kaikista heikoimman keskiarvon (2,9). Järjestöt kokevat olevansa kaikista aktiivisimpia, kunnat siltä väliltä ja muut toimijat vähiten aktiivisia Sidokset muuhun Kaste-toimintaan Kaste-ohjelman ohjaus ja konkreettinen toteutus jakautuu normiohjaukseen eli lainsäädäntöön, resurssiohjaukseen eli kuntien hanketoiminnan rahoittamiseen ja informaatio-ohjaukseen eli tiedolla ohjaamiseen (ks. myös kuva 1). Näistä kaksi ensiksi mainittua koskee lähinnä kuntia lakisääteisten palveluiden tuottajina. Tie- 23

26 don avulla pyritään sen sijaan ohjaamaan strategisesti koko sosiaali- ja terveydenhuollon laajaa toimijakenttää ja siten myös järjestöjä. Ohjelman informaatio-ohjauksen kokonaisuus muodostuu 14 osakeinosta ja 39 toimenpiteestä, joiden toteuttamisvastuu on jaettu eri toimijoiden kesken. Ohjelman toimijakenttä on laaja. Hallinnosta, toimenpiteiden toteuttamisesta sekä toteutuksen seurannasta vastaa sosiaali- ja terveysminiteriö. Ohjelman toteuttamisvastuu on kansallisella sosiaali- ja terveydenhuollon neuvottelukunnalla, jonka yhteydessä toimii konserni-, alue- ja kansalaisjaos. Kehittämistoiminnan suunnittelusta ja ohjelman alueellisesta etenemisestä vastaa viisi alueellista johtoryhmää. Suomen Kuntaliiton rooli on toteuttaa tiettyjä ohjelmaan liittyviä toimenpiteitä ja antaa kunnille asiantuntija-apua ohjelmaan liittyen. Lisäksi Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL), Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira, Työterveyslaitos sekä aluehallintovirastot edistävät, tukevat ja valvovat ohjelman toteutusta. Organisaatioiden ja ohjelmien rajat rikkova yhteistyö määrittää ohjelmaa monin tavoin, sillä monet toimenpiteet tähtäävät yhteistyön lisäämiseen tai perustuvat kokonaan yhteistyöhön. Ohjelman toimiessa strategisena sateenvarjona periaatteessa kaikelle sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämistoiminnalle on myös hankala hahmottaa, mikä on Kaste-ohjelman piirissä tehtävää kehittämistyötä ja mikä taas muuta kehittämistä. Käytännössä yksittäinen järjestökin voi toteuttaa Kaste-ohjelmaa silloin, kun se toimii Kaste-ohjelmassa määriteltyjen strategisten tavoitteiden mukaisesti oli toiminta tietoista tai ei. Tämän lisäksi muita konkreettisia yhteistyömuotoja voi esimerkiksi olla yhteistyö tai jäsenyys alueellisessa Kaste-johtoryhmässä, yhteistyö kuntien Kaste-hankkeiden kanssa tai osallistuminen Kaste-ohjelman puitteissa järjestettyihin tilaisuuksiin. Kaste-ohjelmaa arvioitaessa 9 on tullut esille, että huolimatta ohjelman tarkoitetusta laajasta strategisesta ohjausvaikutuksesta näyttäytyy ohjelma kehittämisen kentälle lähinnä resurssiohjauselementin eli kuntien toteuttamien Kastehankkeiden kautta. Myös tämä arviointi osoittaa, että Kaste-järjestöhankkeiden konkreettinen yhteistyö Kaste-ohjelman muun toteutuksen kanssa on suhteellisen ohutta ja rajoittuu pääosin Kaste-kuntahankkeiden kanssa tehtävään yhteistyöhön, vaikka Kasteen toteutuksessa on muitakin elementtejä kuin pelkät hankkeet. Hankkeiden Kaste-sidokset on hankkeen valmistelun ja toteutuksen aikana kuvattu alla olevassa taulukossa. 9 Virtanen, P., K. Lähteenmäki-Smith ja E. Terävä. Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman (Kaste) arviointi (2010). Toinen väliraportti. Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä 27/

27 Taulukko 8. Hankkeiden Kaste-sidokset (hankehakemusten ja -haastatteluiden perusteella). Hanke Kaste-sidokset Hankkeen valmistelussa/ Hankkeen toteutuksen aikana hankesuunnitelmassa BALDDAS Hanke valmisteltu yhteistyössä Pohjois- Suomen Kaste-alueen kanssa 10 Yhteistyö Pakaste-hankkeen kanssa Osallistuminen Kaste-seminaareihin ESKO Ikääntyvät Linkittyy ESKO-koordinaatiohankkeen - tavoitteisiin ESKO Voimaperhe Linkittyy ESKO-koordinaatiohankkeen tavoitteisiin Yhteistyö Pakaste- ja Tukeva-hankkeiden kanssa ESKOkoordinaatiohanke Koordinaatiohanke osallistuu hankkeen toteutuksen puitteissa Kaste-keskusteluun Yhteistyötä on tehty alueella toimivien Kastehankkeiden kanssa 11 ESKO-työikäiset Linkittyy ESKO-koordinaatiohankkeen tavoitteisiin Yhteistyötä TERO Terveempi Ouluosahankkeen kanssa Hyvä alku monikkovanhemmuuteen Viitataan Kaste-ohjelman painotuksiin Asiantuntijayhteistyötä Itä- ja Keski-Suomen Lapset ja perheet-hankkeiden kanssa Ikkuna omaan elämään - Yhteistyötä Itä- ja Keski-Suomen Lapset ja perheet-hankkeiden kanssa Isä-hanke Kasteen tavoitteisiin viitattu suunnitelmassa - Nuorten ryhmätoiminta-hanke Valmistelussa huomioitu Kaste-ohjelman ja Yhteistyö Remontti-hankkeen kanssa Remontti-hankkeen tavoitteet Oma terveyteni Yhteistyö Kanerva-Kaste-hankkeen kanssa Yhteistyö Kanerva-Kaste-hankkeen kanssa Syöpälöysi Kaste-mukaisuus huomioitiin suunnittelussa, - yhteistyötä kaavailtiin alueen Kaste- hankkeiden kanssa Tukihenkilöverkko Lapin lapsiperheille Kaste ei ollut käynnistynyt alueella hanketta suunnitellessa Tukeva-hankkeen projektipäällikkö ja Pohjois-Suomen aluejohtoryhmän jäsen ovat hankkeen ohjausryhmässä Turvallisten perhei- Tavoitteet linkitetty Kaste-ohjelman tavoit- Tiivistä yhteistyötä Kaste-hankkeiden kans- den Päijät-Häme Varhaistuen mallin kehittäminen omaistyössä Verkkopalveluiden kehittämishanke teisiin sa, mm. mukana ohjausryhmissä - Kokemusasiantuntijakoulutusta Välittäjähankkeen kanssa, yhteistyötä myös Seinäjoen Kasteen lapsi- ja ikä-hankkeiden kanssa Vapaaehtoistoiminnan ohjaushanke Voikukkiaverkostohanke - Konkreettinen yhteistyö on ollut löyhää, vähäistä yhteistyötä Remontti-hankkeen kanssa - Hanke keskusjärjestövetoinen, ei suoraa yhteistyötä Kasteen kanssa Piirijärjestöillä ja ammatillisilla ohjauspisteillä on sidoksia alueiden Kaste-hankkeisiin - Yhteistyötä eniten Itä- ja Keski-Suomen Kaste-toimijoihin mm. Pohjois-Savossa, Länsi-Suomessa Satakunnassa yhteistyötä Remontti-hankkeen kanssa, Etelä- Suomessa Itä-Uudenmaan Elämä haltuun -hankkeen kanssa Vuorovaikutuskylpy Valmistelussa yhteistyötä Länsi-Suomen Yhteistyötä Remontti-hankkeen kanssa Kaste-alueen ja Remontti-hankkeen kanssa Vuoroveto Linkitetty Kouvolan Kaste-toimintaan Yhteistyötä Mielen avain-hankkeen kanssa, yhteistyötä Innokylä-hankkeen kanssa Yhdessä enemmän Suunniteltu toteuttamaan Kaste-ohjelman ja sen Länsi-Suomen Remontti-hankkeen tavoitteita Yhteistyötä Remontti-hankkeen kanssa 10 Hankkeesta maininta Kaste-ohjelman Pohjois-Suomen alueellisen kehittämistoiminnan suunnitelman väliraportissa ( ), otsakkeen "muut järjestöjen Kaste-ohjelman tavoitteiden mukaiset hankkeet 11 ESKO-HANKEKOKONAISUUS Toimintakertomus

28 Taulukossa esitetyn mukaisesti Kaste-järjestöhankkeista 14 on tehnyt yhteistyötä Kaste-kuntahankkeiden tai niiden osahankkeiden kanssa. Vain kolmessa hankkeessa on muunlaisia Kaste-linkityksiä, kuten asiantuntijayhteistyötä ja yhteistyötä ohjausryhmätoiminnan kautta. Hankkeita, joissa ei ole ollut konkreettista yhteistyötä Kaste-kuntahankkeiden eikä muun Kaste-toiminnan kanssa, on neljä. Esimerkiksi Ikä-ESKO-hankkeessa Kaste-hankkeiden kanssa ei ole syntynyt luontevaa yhteistyötä, sillä Oulun seudulla ei ole vanhuspalveluita kehittäviä Kaste-hankkeita. Joissakin hankkeissa yhteistyö on jäänyt sen vuoksi, että uudenlaisten, monikunnallista yhteistyötä edellyttävien hankkeiden käynnistäminen on vaatinut kunnissa aiempaa enemmän työtä uusien keskinäisten verkostojen luomiseen, jolloin yhteistyö järjestöjen kanssa on jäänyt vähemmälle. Tämä on noussut esille myös sosiaali- ja terveysministeriön toimeksiannosta tehdyssä Kaste-ohjelman arvioinnissa. 12 Kaste-ohjelma ja sen tavoitteet ovat olleet ainakin jollain tavalla esillä lähes kaikkien hankkeiden valmistelu- ja suunnitteluvaiheessa. Kolmasosassa hankkeista ei Kastetta ole huomioitu tietoisesti hankkeen suunnittelussa tai valmistelussa. Tämä johtuu pääosin siitä, että tieto käynnistyvästä Kaste-ohjelmasta ei ollut levinnyt edes kaikkiin kuntiin, saati laajalle järjestökentälle. Kaste-yhteyden puuttumisesta huolimatta monissa hankkeissa on muita kansallisia kehittämislinjauksia taustalla. Esimerkiksi Voikukkia-hankkeen lähtökohtana on ollut tukea vuonna 2008 voimaan tullutta lastensuojelulain muutosten toimeenpanoa kunnissa. Samoin Ikkuna omaan elämään -hanke tekee tiivistä yhteistyötä esimerkiksi THL:n ja Lapsiasiainvaltuutetun toimiston kanssa. Vaikka hankkeissa ei olisi omia suoria yhteyksiä Kaste-ohjelmaan, verkottuvat monet niistä ohjelman toteutukseen kuitenkin sidosryhmätoiminnan kautta muulla tavoin. Alla olevassa kuvassa 8 on esitetty sidosryhmäkyselyn vastaajien sidokset Kaste-ohjelman toteutukseen. Kuvio osoittaa, että Kaste-sidokset muodostuvat pääosin kuntatoimijoiden kautta. Sen sijaan sidosryhmäverkostojen järjestöedustajilla ei juuri ole sidoksia ohjelman toteutukseen. Kaiken kaikkiaan kaikista vastaajista lähes puolet tuntee ohjelman vain nimeltä. 12 Virtanen, P., K. Lähteenmäki-Smith, M. Toivanen, E. Terävä, V-M. Ritakallio, L. Paasivaara ja M. Suhonen (2009). Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman (Kaste) arviointi. Ensimmäinen väliraportti. Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä 8/2010.s. 43 & Virtanen, P., K. Lähteenmäki-Smith ja E. Terävä. Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman (Kaste) arviointi (2010). Toinen väliraportti. Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä 27/

29 Kuva 8. Hankkeiden sidosryhmien sidokset Kaste-ohjelmaan (sidosryhmäkysely) Yhteistyön kehittäminen Toimijakentän yhteistyön vastavuoroisuuteen liittyvät haasteet nousivat esille myös hanketoimijoiden haastatteluissa, joissa keskusteltiin erityisesti kuntien kanssa tehtävästä yhteistyöstä. Järjestökentän oma näkemys tukee verkostoindikaattoreiden tulosta siitä, että järjestöt pyrkivät edistämään aktiivisesti yhteistyötä muiden toimijoiden kanssa. Hankkeista kerrottiin yhteistyön sujuvan hyvin ja olevan luonnollinen osa sekä järjestöjen että kuntien jokapäiväistä työtä. Yhteistyön toimivuuden esteiden kerrottiin vahvasti liittyvän eri organisaatioiden toimintakulttuuriin, mutta erityisesti myös kuntien heikko taloustilanne hidastaa palveluiden yhteistä kehittämistä. Järjestöjen näkemysten mukaan ylimääräiselle kehittämistyölle ei riitä kaikissa kunnissa aikaa, kun lakisääteisten palveluiden tuottaminen on haasteellista. Myös kuntakentällä tapahtuvat palvelurakenneuudistukset nostettiin esiin yhteistyötä hidastavana tekijänä. Tilanne ei motivoi uusien toimintamallien kehittämiseen, kun koko palvelurakenne saattaa muuttua esimerkiksi kuntaliitosten seurauksena. Vastaavasti yhteistyötä edistävinä tekijöinä haastatellut hanketyöntekijät nostivat ensisijaisesti esille sen, että hankkeessa tehtävän kehittämistyön taustalla oleva tarve on kuntakentällä tunnistettu. Siksi kunnat ja muut palveluntuottajat eivät voi olla ainoastaan hankkeen passiivista kohderyhmää, vaan jo hankkeen suunnitteluvaiheen yhteistyö nähdään tärkeänä edellytyksenä kehittämistyöhön sitouttamisessa. Toisaalta haastatteluissa nousi monien hankkeiden osalta esille se, että 27

30 yhteisestä suunnitteluvaiheesta ja jopa solmituista kumppanuussopimuksista huolimatta on yhteistyökumppaneita jättäytynyt pois kehittämistyöstä hankkeen käynnistyttyä. Myös sidosryhmäkyselyssä kysyttiin avokysymyksen muodossa, mikä vastaajan mielestä on kriittisin kehittämiskysymys sosiaali- ja terveysalan järjestöjen sekä muiden toimijoiden välisen yhteistyön edistämisessä. Kysymykseen vastanneista noin kolmasosa (34 %) mainitsi vastauksessaan yhteistyön edellytyksistä aidon sitoutumisen. Sitoutumiseen liittyen kysymykseen Mikä on mielestäsi kriittisin kehittämiskysymys sosiaali- ja terveysalan järjestöjen sekä muiden toimijoiden välisen yhteistyön edistämisessä? oli vastattu muun muassa seuraavaa: Luottamus ja yhteinen näkemys siitä mihin suuntaan ja miten kehittämistyötä tulee tehdä. (AMK) Tasavertainen kumppanuus, rakenteisiin vaikuttaminen jotta syntyy pysyviä toimintatapoja, aito yhteistyö ja sitoutuminen työpanoksen antamiseen, yhteiseen kehittämiseen (kunta) Toimintakenttä hajanainen ja aito yhteistyön tekeminen ontuu. Minua häiritsee, että työryhmiin on nimetty henkilöitä joiden sitoutuminen on ohkasta, lisäksi työryhmiin tulee kokoajan uutta väkeä ja tuntuu ettemme pääse esittelykierroksesta eteenpäin (kunta) [Vallalla] minun tonttini -tyyppinen ajattelu palveluja tulisi kehittää yhteistyössä yli hallintokuntien. Julkisten palvelujen edustajat ja järjestöt yhdess. (sosiaali- ja terveysjärjestö) Seuraavaksi eniten avovastauksissa puhuttiin kehittämisen pitkäjänteisyydestä, päällekkäisen työn välttämisestä ja hyvien käytäntöjen levittämisestä. Näistä teemoista kirjoitti vastauksissaan noin 31 prosenttia vastaajista esimerkiksi näin: Kehittämistyön juurruttamisen sekä jatkuvuus. Projektirahoituksen loppuessa toiminta usein lopahtaa. Siksi Kaste-ohjelma on tärkeä, koska se pyrkii kehittämään pysyvää toimintaa. (AMK) Tietoisuuden lisääminen järjestöjen mahdollisuuksista ja vakiintuneiden kontaktien luominen. Kumppanuuksien solmiminen. (kuntayhtymä) --Yksi apu olisi järjestöjenkin hanketyön esille saanti- - saadut hyvät tulokset tulisi saada kansalliseen sähköiseen tietopankkiin -- ns. yhden luukun perusteella.-- Ja että ko. tietopankki ei ole muutaman vuoden kuluttua jälleen jonkin uuden linkin tai osoitteen takana tai sitä ei päivitetä kun hanke päättyy. (AMK) 28

31 [Pitää] päästä irti mahdottoman runsaasta tekstin tuottamisesta joko nettiin tai paperille; paljon puhetta, vähän villoja-- (muu järjestö) Kastehankkeisiin [STM:n rahoittamien] liittyvä satunnaisuus, lyhytjänteisyys -- Hankesuunnitelmia haetaan eri tahoilta osin päällekkäin, yhteistyöllä saavutetut tuotokset jäävätkö kenenkään tuotteeksi? -- hankkeet voivat keskitttyä vain yhteen asiaan rauhassa ja tarpeeksi kauan. -- Työrauhaa kehittämiseenkin! (kunta) Yhteistyön edellytyksistä puhuttaessa 17 vastaajaa (13 %) nosti esille sen, että yhteistyölle tulee resursoida riittävästi aikaa ja rahaa. Myös vastuunjaon ja kehittämistyön merkityksen kirkastaminen tuli esille 14 henkilön (6 %) vastauksissa muun muassa seuraavasti: Yhteistyön ja sen tavoitteiden tulee näkyä organisaation strategisissa tavoitteissa. Vieläkin tapaa ajattelua ikävä kyllä että ollaan ikäänkuin kilpasilla. (kunta) Luottamuksen lisääminen ja oman toiminta-alueen/palvelun kirkastaminen. Kilpaileminen ja päällekkäisten toimintojen ylläpitäminen on kaikin puolin tehotonta. (kunta) Sen kirkastaminen, mitä ollaan oikeasti kehittämässä! (sosiaali- ja terveysjärjestö) Toimintaympäristössä ja palvelurakenteissa tapahtuviin muutoksiin viittasi 8 vastaajaa (4 %). -- Alan kehittämistoiminnan suuret myllerrykset: valtion paras-hankeen vaikutukset, Ray:n uudet rahoituslinjaukset, kuntatalouden todellisuus, kehittämistoiminnan selkeä tarve, mutta jonkinasteinen päämäärättömyys. (Kaste-hanke) -- Kuntien palvelurakenteen rajut muutokset ja tietosuoja vaikeuttavat monia toimintoja. (seurakunta) 12 vastaajan (5 %) mielestä yhteistyön edellytykset liittyvät sen sijaan toimijoiden asenteisiin ja henkilötason kiinnostukseen edistää yhteistä kehittämistä. Pienten toimijoiden oletetaan olevan aktiivisia suurten suuntaan. Toivoisin virallisten tahojen esittelevän ja kysyvän yhteistyömahdollisuuksia järjestöiltä. (sosiaali- ja terveysjärjestö) Järjestöjen ja julkisen sektorin välillä on usein epäluottamusta puolin ja toisin. Yhteistyö ja yhteiset hankeet toivottavasti poistavat sitä. (AMK) 29

32 3.3 Hankkeiden toimintatapa Hankkeiden toimintatapaa eli niitä menetelmäkokonaisuuksia, joilla tuloksia on tarkoitus saada aikaiseksi, on arvioinnissa tarkasteltu yhtäältä siitä näkökulmasta, mihin rakenteisiin tai mihin kohderyhmään hankkeella pyritään vaikuttamaan. Tässä suhteessa on tarkasteltu sitä, kohdistuuko hankkeen toiminta asiakasrajapinnassa tehtävään toimintaan vai palvelurakenteissa ja palvelutuotannon kehittämiseen. Lisäksi on tarkasteltu sitä, minkä tyyppisiä hankkeen toiminnot ovat. Tältä kaksitasoiselta menetelmäkokonaisuuksien osalta hankkeista on tunnistettavissa seuraavia toimintamuotoja. Luokkien alla on esimerkkejä hankkeiden toimintamuodoista, jotka on esitetty kunkin hankkeen osalta laajemmin liitteenä olevissa hankekorteissa. Toiminta palvelurakenteissa ja -tuotannossa 1. Vaikuttamistyö ja verkostoituminen, esimerkiksi: korttikampanja kansanedustajille mediakeskustelun edistäminen erilaiset portaalit tiedottamistyö isyyteen liittyvän tietoisuuden lisäämiseksi. 2. Toimintamallien kehittäminen varhaisen puuttumisen malli monitoimija- ja yhteistoimintamallien kehittäminen vuorovaikutus- ja vertaisryhmätoiminnan kehittäminen. 3. Toimintamallien juurruttaminen, esimerkiksi: työskentelymenetelmäkoulutukset esim. sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstölle seminaarit kaupungin ja järjestöjen palveluprosessien mallinnus ja yhtymäkohtien etsiminen. Toiminta asiakasrajapinnassa/kohderyhmissä 4. Palveluiden ja toimintojen tuottaminen, esimerkiksi: ikääntyvien kohtauspaikka nuorten retket, leirit, kurssit opaskirja monikkoperheiden vanhemmille ja kirja sijaishuollon nuorille. 5. Vapaaehtoistoiminnan kehittäminen ja aktivointi vapaaehtoistoiminnan yhdenmukaistaminen vapaaehtoisten rekrytointi. 30

33 6. Järjestön kohderyhmää koskeva tutkimustyö ja systemaattinen tiedonkeruu monikkoperheiden psykososiaalista ja taloudellista tilannetta selvittävä tutkimus nuorten kehittäjäryhmän kautta tapahtuva toimintatapojen ja -menetelmien kehittäminen. Luokittelun tarkoituksena on auttaa suuntaa antavasti hahmottamaan sitä, minkä tyyppistä ja mihin kohdistuvaa toimintaa arvioitavissa hankkeissa tehdään samalla kun pohjustetaan seuraavissa alaluvuissa käsiteltäviä hankkeiden kumppanuusverkostoja ja hankkeiden vaikutuksia koskevaa analyysia. Näillä kriteereillä tarkasteltuna hankkeiden toimintamuodot on luokiteltu taulukossa 9 (hankkeiden toiminta kuvattu tarkemmin liitteenä olevissa hankekorteissa). Kun hankkeita katsotaan kokonaisuutena, voidaan toiminnan huomata keskittyvän pääosin palvelurakenteiden ja palvelutuotannon kehittämiseen. Tällä tarkoitetaan sitä, että hankkeiden kehittämistyön kohteena on esimerkiksi kuntien palvelutuotanto, järjestön oma toiminta tai näiden välisen yhteistyön kehittäminen. Koska arvioitavat hankkeet ovat lähtökohtaisesti saaneet rahoituksensa kokeiluja kehittämistoimintaan, on luonnollista, ettei joukossa ole hankkeita, joissa olisi ainoastaan asiakasrajapinnassa tehtävää työtä. Monissa hankkeissa tehdään sen sijaan samanaikaisesti työtä myös, mikä tarkoittaa käytännössä sitä, että hankkeeseen myönnetyillä resursseilla tuotetaan toimintaa, joka kohdistuu välittömästi hankkeen kohderyhmään. Tähän on laskettu mukaan myös vapaaehtoistoiminnan kehittäminen ja järjestön kohderyhmää koskevan tutkimustyön tai muun systemaattisen tiedon keruu. Hankkeiden toimintatavalla on merkitystä etenkin sen kannalta, millaisia tuloksia hankkeen verkostotoiminnalla saadaan aikaiseksi. Mikäli hankkeissa tehtävä työ kohdistuisi esimerkiksi ainoastaan asiakasrajapintaan, ei arvokkaita sidoksia kuntiin ja muihin toimijoihin päin muodostuisi. Hankkeiden tuloksia onkin pohdittu tarkemmin seuraavassa alaluvussa. Sitä, miten edellä esitetty toimintatapaluokittelu vaikuttaa hankkeiden tuloksiin ja lisäarvoon, on pohdittu tarkemmin johtopäätösluvussa. 31

34 Taulukko 9. Hankkeiden toiminta kohderyhmän ja toimintamuodon mukaan (hankehaastatteluiden ja -hakemusten perusteella). Hanke Toiminta palvelurakenteissa ja -tuotannossa Toiminta asiakasrajapinnassa/ kohderyhmissä Palveluiden ja toimintojen tuottaminen Vaikuttamistyö ja verkostoituminen Toimintamallien kehittäminen Toimintamallien juurruttaminen Vapaaehtoistoiminnan kehittäminen ja aktivointi Kohderyhmää koskeva tutkimustyö ja systemaattinen tiedonkeruu BALDDAS x x x x x ESKO Ikääntyvät x x x x ESKO Voimaperhe x x x x ESKOkoordinaatiohanke x x ESKO-työikäiset x x x x x Hyvä alku x x x x Ikkuna omaan x x x x x elämään Isä-hanke x x x x x x Nuorten ryhmätoiminta x x x Oma terveyteni x x x Syöpälöysi x x x x Tukihenkilöverkko x x x Lapin laps. Turvallisten perh. x x x Päijät-Häme Varhaistuen malli x x x x x omaist. Verkkopalveluiden x kehitt. Vapaaehtoistoiminnan x x x ohjaushan- ke Voikukkiaverkostohanke x x x x x x Vuorovaikutuskylpy x x x Vuoroveto x x x Yhdessä enemmän x x x 3.4 Hankkeiden tulokset Hankkeen tulokset syntyvät aina tuotosten seurauksena. Tuotokset muuttuvat tuloksiksi vasta sitten, kun tuotokset aiheuttavat hankkeen kohderyhmässä jonkin muutoksen. Tämä voi tarkoittaa sitä, että tuotos otetaan pysyvään käyttöön, tuotoksia hyödynnetään normaalitoiminnassa tai niiden ansiosta on alettu toimia uudella tavalla. Tyypillisiä tuloksia ovat uuden oppiminen, vanhasta poisoppiminen, innostuminen, motivoituminen, kiinnostuminen tai uuden toimintamallin hyödyntäminen. Edellisessä alaluvussa todettiin, että hankkeiden toiminta näyttäytyy sidosryhmien näkökulmasta tarpeellisena ja hyödyllisenä mutta konkreettisessa toiminnassa ei muutoksia eli tuloksia ole vielä nähtävissä. Myös hankkeiden edustajien haas- 32

35 tatteluiden ja niiden pohjalta koottujen vaikutusketjujen perusteella tehty katsaus osoittaa, että hankkeiden tähän mennessä palvelurakenteissa saavuttamat tulokset (taulukko 10) ilmenevät tässä vaiheessa pääosin yhteistyön edellytysten luomisessa ja asenteissa tapahtuneissa muutoksissa. Hanketoiminnan myötä on onnistuttu luomaan pohjaa etenkin kuntien kanssa tehtävälle yhteistyölle. Esimerkiksi ESKO-hankkeissa järjestöjen ja Oulun kaupungin sosiaali- ja terveystoimen väliselle yhteistyölle rakennetaan perustaa muun muassa tarkastelemalla järjestöjen toimintojen sijoittumista sosiaali- ja terveystoimen palveluprosesseihin. Näin löydetään järjestöjen ja kuntien tarjoamien palveluiden ja toimintojen yhteiset rajapinnat, mikä on edellytys yhteisten palveluketjujen rakentamiselle. Merkittäviä tuloksia on nähtävissä myös tietoisuuden ja asennoitumisen muutoksissa. Näistä esimerkkeinä mainittakoon Turvallisten perheiden Päijät-Häme - hanke, jossa kehitetään täysin uudenlaista lähestymistapaa perheväkivallan käsittelemiseksi. Hankkeessa on kehitetty toimintamallia, jonka avulla perheväkivallasta voidaan keskustella uudella tavalla perheen turvallisuusnäkökulman kautta, jolloin perheväkivallasta keskusteleminen helpottuu ja perheiden parissa työskenteleville ammattilaisille kehittyy rutiini aiheesta keskustelemiseen. Hankkeen tuloksena ammattilaisten tietoisuus ja motivaatio oppia aiheesta lisää on kasvanut. Myös Voikukkia-verkostohankkeen tarkoituksena on vaikuttaa ajattelutapoihin. Vanhempien tilannetta ja palvelutarvetta ei nykyisessä palvelujärjestelmässä huomioida juuri millään tavalla. Yksi hankkeen merkittävimmistä tähänastisista tuloksista onkin se, että lastensuojelun ammattilaiset ovat heränneet ajattelemaan myös vanhempien asemaa huostaanottotilanteissa. Asiakasrajapinnassa hankkeiden ollessa vielä käynnissä on tuloksia nähtävissä lähinnä järjestöjen sisäisen toiminnan kehittymisessä, esimerkiksi vertaisryhmätoiminnan vahvistumisessa ja vapaaehtoistyön aktivoitumisessa. Näiden osalta vaikutukset ulottuvat yleensä suoraan järjestön omaan asiakaskuntaan. Hankeresurssien suuntaamisella suoraan asiakasrajapinnassa tarjottavien toimintojen ylläpitoon saadaan hankkeissa aikaiseksi välittömiä tuloksia, mutta tällöin on huomioitava kuitenkin se, että toiminnan pysyvyyttä edistävät rakenteet eivät vahvistu ja vaikutukset kohdistuvat vain yksittäisiin avuntarvitsijoihin. Toisaalta asiakasrajapinnassa tehtävä työ voi vahvistaa ja kehittää toimintaa pysyvästi silloin, kun kehitetään esimerkiksi vapaaehtoisten toimintaedellytyksiä. Esimerkiksi MLL:n Vapaaehtoistoiminnan ohjaushanke -hankkeessa kehitetään vapaaehtoisten toimintamalleja tehokkaammiksi ja vapaaehtoisille mielekkäämmiksi, jolloin hankkeen tulokset hyödyttävät lopulta paljon suurempaa joukkoa avuntarvitsijoita kuin mitä saataisiin, jos resurssit kohdistettaisiin suoraan yksittäisiin asiakkaisiin. 33

36 Taulukko 10. Hankkeiden tulokset. Hanke BALDDAS ESKO Ikääntyvät ESKO Voimaperhe ESKOkoordinaatiohanke ESKO-työikäiset Hyvä alku monikkovanhemmuuteen Ikkuna omaan elämään Isä-hanke Nuorten ryhmätoimintahanke Hankkeen tulokset Tulokset palvelurakenteissa ja -tuotannossa Toimintamallin luominen käynnissä Verkostoyhteistyö käynnistynyt Verkostoyhteistyö, yhteistyön mahdollisuuksien tunnistaminen Kaupunki tunnistanut järjestön ennaltaehk. työn tuomat mahdollisuudet Yhteistyöverkosto Toimijoiden ja palveluprosessien tunnistaminen Tietoisuus ennaltaehkäisevän työn merkityksestä ja alueellisen mallin kehittäminen Palvelurakennemuutoksen läpinäkyvyyden lisääntyminen ja prosessien tukeminen. Ehkäisevän työn näkyvyys ja yhteistoimintakulttuuri lisääntynyt Kaupungin ja järjestöjen sekä järjestöjen välinen yhteistyö lisääntynyt, osaamista hyödynnetään palveluprosesseissa. Yhteistyön hyödyt ja paikat tunnistettu Muutostuki rakenneuudistuksissa Muutokset nuorten parissa työskentelevien asenteissa Kokemusasiantuntijuuden nousu esille palveluiden kehittämisessä Ymmärrys ja tietoisuus lisääntynyt sekä järjestö- että kuntakentällä isille suunnatun toiminnan merkityksestä ja hyödyistä osana perhetyötä Kuntien valmiudet lisätä samanlaista toimintaa lisääntynyt Tulokset asiakasrajapinnassa/ kohderyhmissä Perheiden tukiverkostoja vahvistettu Lasten ja nuorten tukitoiminta käynnistynyt Kokemukset pilotoinnista ja sen toimivuudesta Osallisuuden mahdollisuudet lisääntyneet uusien toimintamallien myötä Asiakkaan palveluvalikko ja toimintavaihtoehdot ovat lisääntyneet. Monikkoperheiden psykososiaaliset riskit todistettu tutkimustiedolla Tapaamistoimintaa käynnistynyt Tietoa monikkovanhemmuudesta levitetty Kehittäjäryhmän kautta kehitetty osallistamismenetelmää ja saatu nuorten näkemystä kehittämistyöhön Nuorten saama tuki ja osallisuus lisääntynyt Oma terveyteni Verkkopohjaisten sovellusten käytön edistäminen terveyspalveluissa Tiedon ja vaikutusmahdollisuuksien lisääntyessä motivaatio oman terveyden edistämiseen lisääntynyt Syöpälöysi Tietoisuus syrjäytymisriskistä lisääntynyt Tietoisuus järjestön tarjoamista palveluista lisääntynyt Tietoisuus iäkkäiden syrjäytymisriskistä lisääntynyt Tukihenkilöverkko Lapin lapsiperheille Ylikunnallinen toiminta lisääntynyt Kuntien ja järjestöjen välinen yhteistyö lisääntynyt Joissakin kunnissa tukihenkilötoiminta saatu osaksi palveluprosessia Tukihenkilöiden osaaminen ja osallistuminen kehittyneet Tukihenkilöiden määrä lisääntynyt 34

37 Hanke Turvallisten perheiden Päijät- Häme Varhaistuen mallin kehittäminen omaistyössä Verkkopalveluiden kehittämishanke Vapaaehtoistoiminnan ohjaushanke Voikukkiaverkostohanke Vuorovaikutuskylpy Vuoroveto Yhdessä enemmän Hankkeen tulokset Tulokset palvelurakenteissa ja -tuotannossa Ammattilaisten motivaatio oppia asiasta lisääntynyt Perheväkivaltaan suhtautuminen muuttunut Vaikuttaminen turvallisuusverkostoissa Omaisneuvonta saatu osaksi mielenterveysja päihdetyön palveluprosesseja Ammattilaisten tietoisuus kasvanut Palvelutietokannan luomiseen liittyviä haasteita on tunnistettu Vaikutusmahdollisuudet kehittämisverkostoissa lisääntyneet Tietoisuus vanhempien asemasta ja tuen tarpeesta huostaanottotilanteissa lisääntynyt Sektorit ylittävä yhteistyö lisääntynyt Tietoisuus toiminnasta lisääntynyt Perhetyöntekijöiden ajattelu- ja työskentelytavan muutokset Kaupungin kanssa tehtävälle yhteistyölle luotu pohja Kuntien työntekijöiden tietämys palveluista lisääntynyt Järjestön palveluprosessiin tuomat mahdollisuudet tunnistettu Tulokset asiakasrajapinnassa/ kohderyhmissä Perheväkivallasta pystytään puhumaan uudella tavalla Omaisneuvonta ja omaisten tukeminen ovat lisääntyneet Palvelu kehitteillä Vapaaehtoistoiminta aktivoitunut ja lisääntynyt Huostaanotettujen lasten vanhempien asema parantunut Yksittäiset perheet saaneet tukea Vapaaehtoisten rekrytoinnit Hankkeiden lisäarvo ja merkitys sidosryhmille Sosiaali- ja terveysjärjestöjen tehtävä ja rooli on perinteisesti ollut toimia valtion ja kunnan palvelujärjestelmän osana palvelujen kehittäjinä ja tuottajina täydentäen julkisia palveluita. Järjestöjen työ on tuottanut erityistä lisäarvoa erityisesti joustavuutensa ja innovatiivisuutensa vuoksi sekä ennen kaikkea erikoistuneen osaamisen kautta. Myös Kaste-järjestöhankkeiden rooli näyttäytyy arvioinnin perusteella uusien avauksien nostajana. Valtaosa Kaste-järjestöhankkeiden sidosryhmistä kokee, että hankkeet ovat tuoneet esille oman työnsä tai organisaationsa kannalta hyödyllisiä uusia ideoita ja toimintatapoja (kuva 9). Vain noin kymmenes vastaajista on väittämästä eri mieltä. Sosiaali- ja terveysjärjestöjen vastaajat kokevat hiukan muita vähemmän hyötyä, mikä voi selittyä sillä, että heidän oma toimintansa on hyvin samantyyppistä kuin hanketta toteuttavalla järjestöllä, jolloin uutta osaamista tai näkökulmia ei siksi tämän yhteistyön kautta tule esiin. Eri mieltä olevat vastaajat eivät keskittyneet tiettyjen hankkeiden sidosryhmiin. 35

38 Kuva 9. Hankkeiden tuomien uusien ideoiden ja toimintamallien hyödyllisyys (sidosryhmäkysely). Suurin osa näkee hankkeiden kehittämien toimintamallien implementoinnin omaan työhön ainakin jollain tasolla realistisena mahdollisuutena. Vastausten jakauma on samansuuntainen kuin edellisessä kysymyksessä, mutta eri vastaajaryhmien välillä on selvästi suurempia eroja. Järjestöt ja kunnat kokevat uusien toimintamallien konkreettiset hyödyntämismahdollisuudet muihin ryhmiin verrattuna parempana. Tämä selittynee osin sillä, että ryhmään muut sisältyy esimerkiksi tutkimus-, kehittämis- ja koulutusorganisaatioita sekä valtionhallinnon ja yksityissektorin edustajia, jotka toimivat usein hankkeiden asiantuntijatukena tai muussa kehittämisyhteistyössä. Kuva 10. Toimintamallien konkreettinen hyödyntäminen omassa työssä. 36

39 Kahden edellä esitetyn kyselyväittämän tulokset mittaavat hankkeiden toimintamallien hypoteettista hyödynnettävyyttä, mutta toimintamallien konkreettinen hyödyntäminen nähdään muihin väittämiin suhteutettuna heikkona (kuva 11). Kaikista vastaajista vain alle neljännes on jokseenkin tai täysin samaa mieltä, että hankkeiden toimintamalleja hyödynnetään riittävästi julkisin varoin järjestettäviä sosiaali- ja terveyspalveluita kehitettäessä ja lähes 40 prosenttia vastaajista on väittämästä jokseenkin tai täysin eri mieltä. Kuva 11. Hankkeissa kehitettyjen toimintamallien huomioiminen julkisin varoin järjestettävien sosiaali- ja terveyspalveluiden kehittämisessä. Alla olevassa kuviossa on koottu kaikki edellä esitettyjen kyselyväittämien mielipidejakaumat. Tämä osoittaa, että hankkeissa tehtävän kehittämistyön koetaan olevan erittäin tarpeellista ja hyödyntämiskelpoista. Tässä suhteessa hankkeiden rooli näyttäytyy uusien ajattelutapojen nostajana ja keskustelun avaajana. Toisaalta hankkeiden toimintamalleja ei sidosryhmien näkemysten mukaan hyödynnetä vielä riittävästi konkreettisessa työssä. Kuva 12. Kyselyväittämien vertailu. 37

40 3.5 Toiminnan jatkuvuus ja odotettavissa olevat vaikutukset Hankkeiden vaikutukset syntyvät tuotosten ja tulosten kautta keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä, kuitenkin yleensä vasta hankkeen loputtua. Tässä arvioinnissa on keskitytty arvioimaan pääasiassa hankkeiden prosesseja niiden ollessa vielä käynnissä, joten vaikutusten arvioiminen on tässä suhteessa liian aikaista. Oman haasteensa vaikutusten arvioinnille asettaa myös se, että hankkeiden aikana ja niiden jälkeen syntyneiden vaikutusten ei voida osoittaa syntyneen pelkästään hankkeen tuloksena vaan muutoksiin vaikuttaa samanaikaisesti monet muutkin asiat. Kaste-järjestöhankkeiden lopullisten, pitkän aikavälin vaikutusten odotetaan ilmenevän kunkin järjestön kohderyhmän ja yhteiskunnan hyvinvoinnin parantumisessa (ks. tarkemmin liite 1 hankekortit). Lyhyellä aikavälillä odotettavissa olevat vaikutukset liittyvät samaan teemaan, jossa hankkeet ovat jo saavuttaneet alustavia tuloksia, eli eri sektoreiden väliseen yhteistyön lisääntymiseen palveluketjuissa. Järjestöjen ensisijaisesti odottama vaikutus tähän liittyen on se, että järjestöjen asiantuntemus ja toiminnot saataisiin juurrutettua pysyväksi osaksi muuta, etenkin julkisin varoin järjestettävää palvelutuotantoa. Tämä on hankkeiden mukaan kuitenkin hidas prosessi, joka vaatii yhteistyöverkostojen luomista. Vaikutuksia on kuitenkin jo nähtävissä, ja moni haastatelluista hankkeista toi esille hitaana mutta toteutuessaan merkittävänä käynnissä olevana muutoksena asiakaslähtöisyyden, osallisuuden ja ennaltaehkäisevän työn ajattelumallin lisääntymisen sosiaali- ja terveyspalveluiden kehittämisessä. Tämä ei ole ainoastaan hankkeiden aikaansaamaa vaikutusta, mutta niillä on kuitenkin osaltaan merkitystä tämänsuuntaisen, Kaste-ohjelmaankin kirjatun toimintatavan edistämisessä ja juurruttamisessa. Hankkeiden prosessien arvioinnissa yksi keskeinen kysymys on ollut se, minkä tekijöiden arvioidaan olevan merkittävimpiä tavoitteiden saavuttamista tukevia ja hidastavia asioita. Näitä kartoitettiin hankkeiden haastatteluissa sekä sisäisen että ulkoisen toimintaympäristön osalta (kooste kuvassa 13). Hankkeiden sisäiseen toimintaympäristöön liittyvänä haasteena mainittiin usein hankkeiden jatkuvuuteen liittyvä haaste. Tämä aiheutuu yhtäältä järjestöjen omien resurssien niukkuuden ja toisaalta Raha-automaattiyhdistyksen hankerahoituksen lyhytkestoisuudesta. Myös henkilöstön suuri vaihtuvuus nähdään suurena ongelmana, ja tämän nähdään olevan yhtäältä seurausta hanketoiminnan katkonaisuudesta mutta toisaalta vaihtuvuus haittaa samalla kehittämistyön jatkuvuutta. Myös erilaisten toimintakulttuurien yhteensovittaminen aiheuttaa omat haasteensa järjestöille. Ulkoisen toimintaympäristön hankkeiden vaikutusten saavuttamisen selvästi merkittävimpänä hidasteena nähdään kuntien resurssipula, joka heijastuu kuntien 38

41 työtekijöiden työtilanteeseen ja kehittämistyölle jäävään aikaan. Resurssipula vaikuttaa myös kuntien taloudellisiin valmiuksiin osallistua esimerkiksi järjestöjen järjestämiin koulutuksiin. Esimerkiksi Voikukkia-hankkeen mukaan jopa 75 euron osallistumismaksu on ollut joissakin kunnissa esteenä osallistua päivän mittaiseen koulutukseen, jonka todellinen kustannus olisi arviolta 400 euroa. Samoin Ikkuna omaan elämään -hankkeesta kerrotaan monesti jo pelkästään matkakulujen korvaamisen olevan esteenä ilmaisiin koulutuksiin ja seminaareihin osallistumiselle. Myös meneillään olevien palvelurakennemuutosten mainittiin lisäävän kunnissa epätietoisuutta tulevista rakenteista ja siten hidastavan kehittämistyötä. Tämä on noussut esille myös Kaste-ohjelman arvioinnissa 13. Kuva 13. Hankkeiden arvio tavoitteiden saavuttamista hidastavista tekijöistä, kolme eniten mainittua kustakin. Viivojen määrä kertoo mainintojen määrän (hankehaastattelut). 13 Virtanen, P., K. Lähteenmäki-Smith ja E. Terävä. Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman (Kaste) arviointi (2010). Toinen väliraportti. Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä 27/

42 Tavoitteiden saavuttamista edistäviä tekijöitä tuotiin haastatteluissa vähemmän esille. Sisäisen toimintaympäristön osalta mainittiin vahvuutena hankkeen oma aktiivisuus verkostojen luomisessa, järjestökentän ketteryys ja nopea reagointikyky sekä järjestöjen korkea asiantuntemus. Ulkoisen toimintaympäristön osalta hankkeiden tavoitteiden saavuttamista edistävinä asioina mainittiin hyvät yhteistyöverkostot ja niiden toimivuus sekä kuntatyöntekijöiden korkea motivaatio uuden oppimiseen ja kehittämistyöhön. Tosin jälkimmäiseen liittyen tuotiin esille se, että toiminnan kehittäminen on mahdollista vain, mikäli kehittämistyölle varataan päätöksenteossa riittävästi resursseja. Mikäli johto ei ole sitoutunut kehittämistoimintaan, ei myöskään yksittäisellä työntekijällä ole siihen mahdollisuutta. Toisaalta kaksi hanketta toi esille sen, että kuntien ja seurakuntien työntekijät ovat osallistuneet koulutukseen omalla vapaa-ajallaan, mikäli työnantaja ei ole kustantanut osallistumista. 40

43 4 Johtopäätökset ja kehittämissuositukset 4.1 Järjestöhankkeet Kaste-ohjelman toteuttajana Arviointi osoitti, että Kaste-järjestöhankkeet tukevat Kaste-ohjelman tavoitteita etenkin osallisuuden lisäämisen sekä ennaltaehkäisevän ja varhain puuttuvan otteen kautta. Siten hankkeiden olemassaololle on Kaste-ohjelman viitekehyksessä tarkasteltaessa vahvat perusteet. Kehittämistoiminta koetaan hankkeiden sidosryhmien kesken sellaiseksi, johon ei panosteta riittävästi muualla mutta jolle on kuitenkin suuri tarve. Järjestöjen kehittämistyö tuo osallisuuden edistämisen suhteen merkittävää lisäarvoa sosiaali- ja terveyspalveluiden kehittämiselle, sillä palveluiden laadun arviointi ja kehittäminen vaatii myös sellaista näkemystä palveluiden kokonaiskentästä, jota yksittäisillä palveluiden tarjoajilla ei välttämättä ole. Aidon osallisuuden lisääminen ja asiakaslähtöinen kehittämisote vaativat palveluiden eri kohderyhmien syvällistä ja pitkän aikavälin tuntemusta, jota monilla järjestöillä on kerääntynyt jopa vuosikymmenien ajalta. Etenkin osallisuus on arvioinnissa mukana olleiden järjestöjen mukaan jatkossakin teemana erityistä huomiota vaativa, sillä sen konkreettinen edistäminen ei julkisessa palvelutuotannossa ole vielä saanut riittävästi jalansijaa tai siihen ei ole vielä kehitetty oikeanlaisia välineitä. Myös arvioitsijan myöhemmin tässä luvussa esittämä tulkinta hankkeiden erilaisista toimintatavoista ja niiden vaikutuksista osoittaa, että järjestöjen toimintatapa usein jo itsessään tuottaa asiakaslähtöistä tietoa, jota voidaan oikeanlaisella verkostoitumisella kanavoida tehokkaasti myös kuntien palvelutuotantoon. 4.2 Kohderyhmät ja verkostot Hankkeiden lähtökohdat perustuvat pääosin niiden väestöryhmien tarpeisiin, jota kukin järjestö edustaa. Selkeästi suurimpana kohderyhmänä arvioitavien hankkeiden joukossa on elinkaariryhmistä lasten, nuorten ja perheiden palveluita kehittävät hankkeet. Tämä kohderyhmä on saanut muita ryhmiä suuremman painotuksen myös Kaste-kuntahankeissa ja muussa Kasteen kehittämistoiminnassa. Se että hankkeet keskittyvät kehittämistyössään hyvin rajattuun kohderyhmään, johtaa siihen, että niiden vaikuttavuus kohdistuu hyvin kapeaan asiakassegmenttiin. Toisaalta fokusoitunut asiakasnäkökulma lisää järjestöjen erikoistunutta osaamista ja siten edistää täysin uudenlaisten avausten nostamista eri kohderyhmien palvelutarpeista. Pohdittaessa Kaste-ohjelmassa tarkoitettujen laajojen kehittämiskumppanuuksien toteutumista, nousee kysymykseksi erityisesti se, miten laajoja ja toimivia verkostoja hankkeiden toimijat ja sidosryhmät muodostavat. Kaste-ohjelman alue- ja 41

44 kansalaislähtöisempi kehittämisote tunnistettiin tärkeäksi ja suhteellisen onnistuneeksi teemaksi myös Kaste-ohjelman arvioinnin käynnistyessä vuonna Toisaalta, vaikka järjestöjen asema näkyy Kaste-ohjelman tavoitteenasettelussa ja organisoitumisessa hyvin, on käytännön yhteistyömuotojen löytämisessä vielä kehittämistä. Erityiseksi haasteeksi ohjelma-arvioinnissa tunnistettiin se, että ainoat konkreettiset kuntien ja järjestöjen yhteistyön paikat ovat olleet Kastekuntahankkeiden verkostoissa. Kuntavetoiset hankkeet voivat esimerkiksi ostaa järjestöiltä asiantuntemusta tai palvelua jonkin kokonaisuuden toteuttamiseksi. Tämä arviointi kuitenkin osoitti, että kuntien ja järjestöjen välillä on myös paljon muunlaista Kaste-ohjelman tavoitteiden mukaista toimintaa. Järjestöt eivät kuitenkaan miellä olevansa osa Kaste-ohjelman toteuttajaverkostoa, vaan ohjelman toteutus nähdään kuntien asiana. Kaste-järjestöhankkeet edistävät eri toimijoiden ja erityisesti kuntien kanssa tehtävää yhteistyötä hyvin merkittävästi tietoisesti tai tietämättään. Yhteistyökumppanuuden lisäksi kunnat ovat myös hankkeiden tärkeä kohderyhmä ja suora hyödynsaaja. Monissa hankkeissa kehitetään ennaltaehkäisevän työn toimintamalleja ja tuotetaan toimintoja, joita tarjotaan kuntien käyttöön ja osaksi kuntien tarjoamaa palvelukokonaisuutta. Arvioinnin verkosto-osio osoitti, että järjestöt ovat hyvin aktiivisia yhteistyön edistäjiä ja hankkeiden sidosryhmistä erityisesti juuri kunnat kokevat yhteistyön hyödyt merkittävinä. Pelkkä järjestökentän aktiivisuus ei riitä, vaan yhteistyön vastavuoroisuus on erityisen tärkeää järjestöjen tuottaman uuden informaation ja toimintamallien juurruttamiseksi ja yhteisiä osia sisältävien palveluketjujen suunnittelemiseksi. Verkostoyhteistyön toimivuuden ja tiedolla ohjaamisen kannalta huonoin vaihtoehto olisikin se, että hankkeen yhteistyökumppanit seuraavat passiivisesti hankkeessa tehtävää toimintaa, jolloin tiedolla ohjaaminen on passiivista ja julkisuusperiaatteen mukaista (ks. taulukko 11). Paras vaihtoehto yhteistyön ja siten myös hankkeiden vaikuttavuuden kannalta on se, että järjestöt ja muut palveluntuottajat, tässä tapauksessa erityisesti kunnat, ovat jatkuvassa vuorovaikutuksessa keskenään hankkeen suunnittelusta lähtien, jolloin yhteistyö on kommunikaatioperiaatteen mukaista. Arviointi osoitti, että passiivisia toimijoita on hankkeiden sidosryhmäverkostoissa kuitenkin melko vähän. Toisaalta hankkeiden sidosryhmät itse toivat esille suurimpana kuntien ja järjestöjen välisen yhteistyön hidasteena aidon sitoutumisen puutteen, etenkin kuntien puolelta. Myös kuntavastaajat itse olivat sitä mieltä, ettei yhteistyölle löydy riittävästi aikaa. Kaste-järjestöhankkeiden toimijat sen si- 42

45 jaan näkivät keskeisimmän haasteen kuntien heikossa taloustilanteessa, mutta myös toimintakulttuureissa olevat erot ovat keskeinen syy. Taulukko 11. Informaatio-ohjauksen ulottuvuudet sovellettuna järjestöjen kehittämiskenttään 14. Järjestön rooli tiedon jakajana Julkisuusperiaate Informaatioperiaate Kommunikaatioperiaate Järjestö on passiivinen tiedon tuottaja, kunta hakee tarvitsemansa tiedon itse Järjestö on aktiivinen tiedottaja ja kunta hakee myös itse tietoa Tietoa ja toimintatapoja kehitetään vuoropuhelussa Kunnan rooli tiedon saajana Yhteistyön tavoite Tieto tuotetaan järjestölähtöisesti ja kunnan on haettava tietoa itse Kunta on asiakas, mutta tieto siirtyy yksisuuntaisesti Tietoa vaihdetaan ja molempien tarpeet vaikuttavat tiedon syntyyn Toteuttaa järjestön omaa päämäärää Vaikuttaa myös muuhun palvelurakenteeseen Kehitetään hyvinvointipalveluita ja -toimintoja kokonaisuutena eri toimijoiden välisessä yhteistyössä 4.3 Hankkeiden toiminta, tulokset ja odotettavat vaikutukset Suurin osa hankkeissa tehtävästä työstä kohdistuu palvelurakenteiden ja palvelutuotannon kehittämiseen. Tällä tarkoitetaan sitä, että kehittämistyön kohteena on esimerkiksi kuntien palvelutuotanto, järjestön oma toiminta tai näiden välisen yhteistyön kehittäminen. Monissa hankkeissa tehdään työtä myös asiakasrajapinnassa, mikä tarkoittaa käytännössä sitä, että hankkeeseen myönnetyillä resursseilla tuotetaan palveluita tai toimintoja, jotka kohdistuvat välittömästi hankkeen kohderyhmään, kuten vertaisryhmätoiminnan kehittäminen tai vapaaehtoistoiminnan aktivoiminen. Hankkeiden tuloksellisuuden kannalta on tärkeää, että hankkeissa yhdistyy nämä molemmat toimintatavat. Yhtäältä työ asiakasrajapinnassa varmistaa sen, että järjestöt saavat ensi käden tietoa kohderyhmänsä kohtaamista haasteista. Toisaalta tämän tiedon hyödyntämiseksi muualla tarvitaan hankkeelta vaikuttamismekanismeja, jotka kohdistuvat palvelujärjestelmän kehittämiseen. Tämä voi tarkoittaa tiedottavia seminaareja, kuntakäyntejä tai esimerkiksi palveluiden suunnittelemista yhdessä. Arviointi nosti esille myös kysymyksen siitä, mihin kohderyhmään hankkeen toiminnalla pyritään vaikuttamaan. Asiakaslähtöisyyden ja osallisuuden periaatteiden mukaisesti suoraan asiakasrajapinnassa tehtävä työ on arvokasta, mutta 14 Soveltaen järjestökenttään Stenvall, J. ja A. Syväjärvi (2006). Onks tietoo? Valtion informaatio-ohjaus kuntien hyvinvointitehtävissä. Valtiovarainministeriön tutkimukset ja selvitykset, 3/

46 toisaalta tällöin hankkeen vaikutukset eivät lopulta kohdistu kuin hankkeen resurssein tuotettuun toimintaan osallistuviin yksittäisiin asiakkaisiin. Hankkeen vipuvarsi kasvaa jo silloin, kun toiminta suuntautuu asiakasrajapinnasta seuraavalle tasolle vapaaehtoistoiminnan kehittämiseen. Panostukset yksittäisen vapaaehtoisen toimintaan voivat tuottaa hyötyjä suurelle määrälle lopullisia asiakkaita. Edelleen jos siirrytään asiakasrajapinnasta palvelurakenteisiin ja siellä esimerkiksi kuntien sosiaali- ja terveystoimen työntekijöihin, voivat hankkeen välilliset vaikutukset laajentua koskemaan koko kunnan asiakaskuntaa. Yksittäisten työntekijöiden ollessa toiminnan kohderyhmänä haasteena on kuitenkin toiminnan pysyvyys, sillä palvelujärjestelmän kehittämisessä merkittävä linkki ovat kuntien toimialajohtajat, jotka voivat suunnata koko organisaation toimintaa haluttuun strategisesti tärkeäksi omaksuttuun suuntaan. Kuntien osalta vaikutusketjun huippu on kuntien keskushallinnossa ja luottamiselimissä, jotka lopulta päättävät palveluiden rakenteista ja resurssien suuntaamisesta. Kuva 14. Hankkeen sidosryhmät suhteessa hankkeen kykyyn edistää osallisuutta ja vaikuttaa palvelurakenteisiin. Verkostotutkimuksessa käytettyjen yhteistyösuhteiden syvyyden ja luonteen tasoja ja niiden kehittymistä on mallinnettu alla olevassa kuviossa 15. Verkostosuhteiden kehityksen ensimmäinen askel on aina uuden henkilötason yhteyden syntyminen, minkä jälkeen voidaan edetä yhteiseen hanketoimintaan, sen kautta stra- 15 Mukaillen Varamäki, E. & Vesalainen, J. (2002). Modelling different types of multilateral cooperation between SMEs. Entrepreneurship & Regional Development. 44