Objectives and instructions for the working groups sessions

Transkriptio

1 Objectives and instructions for the working groups sessions VESSEL TRIAGE WORKSHOP Janne Sarsama, Minna Nissilä VTT Technical Research Centre of Finland

2 Työryhmätyöskentelyn tavoite ja ohjeistus VESSEL TRIAGE WORKSHOP Janne Sarsama, Minna Nissilä VTT Technical Research Centre of Finland

3 Tämän päivän työryhmätyöskentelyn tavoite #1 1. Tunnistaa onnettomuusaluksen turvallisuustilaan vaikuttavia tekijöitä erilaisissa (onnettomuus)tapahtumissa (kallistuma, yhteentörmäys, pohjakosketus, tulipalo, räjähdys jne.). 2. Tunnistaa/kehittää sopivia (arviointi)asteikkoja, joiden avulla tekijöiden tilaa voitaisiin kuvata onnettomuustilanteessa. 3. ja lopulta perustuen edellisiin vaiheisiin kehittää kriteereitä tai ainakin alustavia ajatuksia kriteereistä, jotka kertovat milloin aluksen VT-luokka on tarkastellussa (onnettomuus)tapahtumassa vihreä, keltainen, punainen jne. tai milloin aluksen luokka muuttuu esimerkiksi vihreästä keltaiseksi, keltaisesta punaiseksi jne. 23/10/2014 3

4 Tämän päivän työryhmätyöskentelyn tavoite #2 laajemmassa merkityksessä työryhmätyöskentelyn tavoite on tuottaa lähtötietoa Vessel TRIAGE -luokittelumenetelmän kehittämistä varten. 23/10/2014 4

5 Työskentelyn yleisjärjestelyt #1 Työskentely neljässä ryhmässä. Kolme ryhmistä suomenkielisiä, yksi englanninkielinen. Ryhmien kokoonpanot muodostettu ennalta. Pyritty siihen, että eri toimijat/näkökulmat esillä ryhmissä mahdollisimman monipuolisesti. Kullakin ryhmällä puheenjohtaja/vetäjä ja sihteeri. Työskentely kahdessa jaksossa (välissä lounas) Aamupäivä n. 10:30 12:30 Iltapäivä 13:30 n. 16:00 (kahvit työn lomassa omaan tahtiin) Kullakin ryhmällä oma huone, missä käytössä mm. Datavideotykki Fläppitaulu + tusseja, teippiä, 23/10/2014 5

6 Työskentelyn yleisjärjestelyt #2 Ryhmän tuotosten kirjaaminen ensisijaisesti sähköiseen muotoon MS Word-lomakkeelle, mutta myös muita tapoja voidaan käyttää soveltuvin osin dokumentoinnin tukena (esim. fläppimuistiinpanot). Esim. aina kun aloitetaan uuden (onnettomuus)tapahtuman käsittelyä, voi olla hyvä luonnostella tapahtumaa fläppitaululle Päivän lopuksi n. klo 16:15 alkaen yhteinen purkusessio Ei kuitenkaan käydä ryhmien tuotoksia yksityiskohtaisesti läpi, vaan käsittely yleisemmällä tasolla. 23/10/2014 6

7 Varsinainen työskentely Työskentely (onnettomuus)tapahtumakohtaisesti (kallistuma, yhteentörmäys, pohjakosketus, tulipalo, räjähdys jne.). (Onnettomuus)tapahtumia kaikkiaan 27 kpl. Laadittu projektin toimesta ja jaettu valmiiksi ryhmille. (Onnettomuus)tapahtumat ehdotuksia käsiteltävistä kokonaisuuksista. Onnettomuustapahtumia (= tapahtumien otsikoita ja kuvauksia) voi ja on syytä muokata, jos siltä tuntuu. Esim. voidaan päättää jakaa tapahtuma kahtia niin, että toisessa käsitellään tapahtumaa rahtialusten ja toisessa matkustaja-alusten näkökulmasta. Vaiheet: 1. Aluksen tilan vakavuuteen vaikuttavien tekijöiden tunnistaminen. 2. Sopivien (arviointi)asteikkojen tunnistaminen/kehittäminen. 3. Kriteerien kehittäminen. Molempiin suuntiin 23/10/2014 7

8 (Onnettomuus)tapahtuma (accidental event, incident) Se tilanteen lyhyt kuvaus/otsikko, jonka onnettomuusalus ilmoittaa vallitsevaksi tilanteekseen meripelastustoimijaan yhteydenoton aikana.... ja jolle VT-luokittelumenetelmässä tullaan mahdollisesti laatimaan oma kysymys-/tarkistuslistansa, jos menetelmä perustuu onnettomuustapahtumakohtaisiin kysymys-/tarkistuslistoihin (Onnettomuus)tapahtumien kokonaisuus muodostettu EMCIP:in casualty type -taksonomian ja RVL:n meripelastuksen tietojärjestelmän onnettomuuden laatu -taksonomian pohjalta. Nyt luodussa (onnettomuus)tapahtumien kokonaisuudessa lähinnä hienojakoistettu joitakin em. lähteiden taksonomioiden mukaisia onnettomuustyyppejä (esim. tulipalo) tai lisätty uusia (esim. jäihin puristuminen). 23/10/2014 8

9 (Onnettomuus)tapahtumat yhteensä 27 kpl Uppoaminen Muu törmäys (esim. kelluvaan kohteeseen tai merellä olevaan kiinteään rakenteeseen) Vakava runkovaurio Pohjakosketus Vuoto Aluksen lastina olevan aineen räjähdys (palavat nesteet ja kaasut, muut räjähdysvaaralliset aineet) Kaatuminen Karilleajo Veden hallitsematon pääsy aluksen sisätiloihin (ei törmäyksestä tai karilleajosta aiheutuneita vaurioita) Kallistuminen (Syy: vuoto) Tulipalo matkustaja- tai miehistötiloissa Veden hallitsematon pääsy aluksen sisätiloihin vaikeiden sääolosuhteiden takia Kallistuminen (Syy: lastin siirtyminen) Tulipalo konehuoneessa tai teknisessä Kone- tai sähkövika tilassa Kallistuminen (Syy: vuoto ja lastin Palo lastitiloissa (rahtialus tai Aluksen ohjattavuuden menetys siirtyminen) autolautta) Kallistuminen (Muu syy) Palo kannella Aluksen työntövoiman menetys Yhteentörmäys toiseen alukseen Yhteentörmäys liikkuvaan kohteeseen (ei alus) Räjähdys aluksen paineellisissa järjestelmissä Räjähdys aluksen polttoainejärjestelmän vuodosta tms. johtuen Jäihin puristuminen Voimakas jään kertyminen aluksen rakenteisiin 23/10/2014 9

10 Lomake 23/10/

11 Onnettomuusaluksen turvallisuustilaan vaikuttavia tekijöitä (Onnettomuus) tapahtuma ja sen piirteet Syntyneet seuraukset/vahingot ihmisille ja alukselle Alustyyppi (Jo toteutetut) ja jäljellä olevat kontrollitoimet Merelliset olosuhteet, aluksen sijaintiympäristö 11

12 Onnettomuusaluksen turvallisuustilaan vaikuttavia tekijöitä (Onnettomuus) tapahtuma ja sen piirteet Esim. palossa - palava aine/materiaali - palon sijainti laivalla - palon laajuus - palon tämän hetkinen tilanne onko hallinnassa vai laajeneeko - myrkyllisten savukaasujen leviäminen - vuodon rajuus - vuodon välitön syy 12

13 Onnettomuusaluksen turvallisuustilaan vaikuttavia tekijöitä Syntyneet seuraukset/vahingot ihmisille ja alukselle Esim. - syntyneet henkilövahingot vaikutus aluksen turvalliseen toimintaan - alukselle aiheutuneet vahingot vaikutukset aluksen merikelpoisuuteen, aluksen tärkeiden järjestelmien toimivuuteen 13

14 Onnettomuusaluksen turvallisuustilaan vaikuttavia tekijöitä Esim. - vaurioiden kartoittaminen, onko tehty - mitä vauriontorjuntatoimia tehty vaikutus - mitä vauriontorjuntatoimia jäljellä - vuodon saaminen hallintaan tilkitsemällä - pumppujen avulla - palo-osastointi - sammutusyritykset - annetut hälytykset (Jo toteutetut) ja jäljellä olevat kontrollitoimet 14

15 Onnettomuusaluksen turvallisuustilaan vaikuttavia tekijöitä Merelliset olosuhteet, aluksen sijaintiympäristö Esim. - sääolosuhteet (tuulen voimakkuus, lämpötila, merenkäynti ) - jääolosuhteet - avomeri - saaristo - rannikon läheisyys - runsaasti muuta laivaliikennettä - mahdollisuus päästä satamaan tai muuhun suojapaikkaan 15

16 Onnettomuusaluksen turvallisuustilaan vaikuttavia tekijöitä Esim. - matkustaja-/miehistötilojen tulipalo matkustaja-aluksella vs. rahtialuksella - yhteentörmäyksessä törmäävien alusten tyypit kaasutankkeri, konttialus, matkustaja-alus Alustyyppi 16

17 Onnettomuusaluksen turvallisuustilaan vaikuttavia tekijöitä (Onnettomuus) tapahtuma ja sen piirteet Muita tekijöitä Syntyneet seuraukset/vahingot ihmisille ja alukselle Alustyyppi Merelliset olosuhteet, aluksen sijaintiympäristö (Jo toteutetut) ja jäljellä olevat kontrollitoimet 17

18 (Onnettomuus) tapahtuma ja sen piirteet Muita tekijöitä Syntyneet seuraukset/vahingot ihmisille ja alukselle Ovat väliotsikoina Alustyyppi lomakkeessa Merelliset olosuhteet, aluksen sijaintiympäristö (Jo toteutetut) ja jäljellä olevat kontrollitoimet 18

19 Työskentelyn vaiheet tarkemmin #1 (Onnettomuus) tapahtuman otsikon ja välittömästi sen alapuolella mahdollisesti olevan tapahtuman tarkemman kuvauksen läpikäynti. 23/10/2014 Onko tapahtuma järkevän kokoinen kokonaisuus? Pitäisikö jakaa esim. alustyyppien, syiden tms. mukaan pienemmiksi kokonaisuuksiksi. Jos päädytään jakamiseen, tapahtuma jaetaan osiin niin, että kukin osa muodostaa dokumentissa oman taulukkonsa. Kuvauksen nopea täydentäminen tarvittaessa. 19

20 Työskentelyn vaiheet tarkemmin #2 Kun tarkasteltava tapahtuma on jäädytetty, siirrytään miettimään tapahtuman vakavuuteen vaikuttavia tekijöitä (taulukon ensimmäinen sarake). Hyvä pyrkiä tunnistamaan kerralla useampia tapahtuman vakavuuteen vaikuttavia tekijöitä ilman sen syvällisempää pohdintaa löysät pois. Onnettomuustapahtuman vakavuuteen vaikuttavien tekijöiden muotoilu ja kirjaaminen oikeiden väliotsikoiden alle. Jos kohdistaminen hankalaa, kirjaus aluksi vaikka kohtaan Muita tekijöitä. 23/10/

21 Työskentelyn vaiheet tarkemmin #3 Seuraavaksi siirrytään käsittelemään tunnistettuja tekijöitä yksi kerrallaan. Kannattaa aloittaa sellaisista tekijöistä, joilla merkittävä vaikutus aluksen turvallisuustilaan (mm. kontrollitoimiin liittyvät tekijät ovat oletettavasti tällaisia). Ensiksi tavoitteena tunnistaa/kehittää sopivia (arviointi)asteikkoja, joiden avulla tekijöiden tilaa voitaisiin kuvata onnettomuustilanteessa. 23/10/2014 kyllä-ei pieni, kohtalainen, suuri joku määrällinen arvo (kallistuma ) Kirjaus taulukon toiseen sarakkeeseen. 21

22 Työskentelyn vaiheet tarkemmin #4 Huomioita, lisätietoa, kommentteja -sarakkeeseen kirjataan esim. Miten edellisessä sarakkeessa esitetty mahdollinen geneerinen arviointiasteikko operationalisoidaan esim. eri tyyppisille aluksille Esim. sen määrittely, mitä matkustajatai miehistötilojen pieni, kohtalainen ja suuri tulipalo tarkoittavat matkustaja-aluksessa, rahtialuksessa jne. Muut huomiot ja kommentit esimerkiksi, jos ko. kohdassa käsitelty tekijä arvioidaan tärkeäksi aluksen VT-luokan määräytymisen kannalta 23/10/

23 Työskentelyn vaiheet tarkemmin #5 Viimeiseen sarakkeeseen kirjataan edellisiin kirjauksiin (eli tekijöihin ja niiden asteikkoihin) perustuen kriteerejä aluksen VT-luokalle tai - luokan muuttumiselle. 23/10/2014 Jos kaasu- tai nestetankkerin laajeneva palo punainen. Jos laajeneva palo JA aluksella ei käytössä enää sammutusmahdollisuuksia punainen. Jos pieni palo JA ei laajene JA ei toimintaa haittaavia vahinkoja vihreä. Ei ole tarkoitus, että ovat mitään lopullisia totuuksia asiasta. Tärkeää, että pyritään mieluummin kirjaamaan alustavatkin ajatukset kriteereistä Huom! Kaikki VT-luokat eivät mahdollisia kaikille onnettomuustapahtumille (esim. 23 kaatuminen)

24 Työskentelyn vaiheet tarkemmin #6 Lomakkeen lopussa on Muita huomioita -kohta, johon voi kirjata kaikki muut huomiot ja kommentit liittyen taulukon mukaiseen (onnettomuus)tapahtumaan (tai yleensä VT-luokittelumenetelmään). 23/10/

25 Työskentelyssä ei ole tarve noudattaa tiukasti lomakkeen mukaista sarakejärjestystä vasemmalta oikealle, vaan tarvittaessa voidaan esim. tekijöitä ja niiden arviointiasteikkoja miettiä myös kriteerien kautta Ryhmän tuotosten kirjaamisessa lomakkeelle on todennäköisesti tarve työskennellä jossakin määrin iteratiivisesti Keksitään ensin joku tekijä, kirjataan se lomakkeelle, käydään keskustelua asiasta, jonka perusteella asia saa uuden muodon. 23/10/2014 Ryhmä kokonaisuutena vastuussa ryhmän tulosdokumentaatiosta. Sihteerin tehtävä ei ole poimia asioita on-line kenties vilkkaastakin keskustelusta, vaan ryhmän on maltettava työskennellä sihteeriystävällisesti, asioiden kiteyttäminen (pj). 25

26 Esimerkkilomake ei käydä tässä läpi, jaettu ryhmiin 26

27 Hyvä muistaa, että onnettomuustapahtuman vakavuuteen vaikuttavia tekijöitä, niiden arviointiasteikkoja ja kriteereitä pyritään tunnistamaan ja muotoilemaan siksi, että onnettomuustilanteessa osattaisiin päättää aluksen VT-luokka. => Tämä reunaehto hyvin tärkeää pitää mielessä koko työskentelyn ajan, että ei esimerkiksi ajauduta pohtimaan asioita liian yksityiskohtaisella tasolla informaation vaihto onnettomuustilanteessa tapahtuu kuitenkin melko karkealla tasolla. 23/10/

28 Ryhmät GREEN YELLOW RED BLACK Petteri Leppänen (pj) Jori Nordström (pj) Aleksi Uttula (pj) Jarmo Häkkinen (pj) Pekka Parkkali (pj IP) Mirva Salokorpi (siht) Ossi Pylvänäinen (siht) Esa Pasanen (siht) Raita Putkonen (siht) Thomas Fabian Tomi Huovinen Riika Ahtiala Kari Kosonen Floris Goerlandt Seppo Liukkonen Christian Fredman Matti Latvalahti Martti Heikkilä Ville Mattila Tero Haapalinna Kimmo Lehto Samu Hiljanen Carolus Ramsay Dan Stenbäck Markus Porthin Thomas Lübcke Marko Stenberg Ossi Westilä Jari Rintamaa Pasi Paldanius Toni Fohlin Jan Valtonen Gunnar Silander (Janne Sarsama) (Minna Nissilä) 23/10/

29 TECHNOLOGY FOR BUSINESS