Raanujärven kyläsuunnitelma Raanujärvi
|
|
- Ida Salminen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Raanujärven kyläsuunnitelma 2009 Raanujärvi
2 Ylitornion kunnassa sijaitsevan Raanujärven kyläsuunnitelma 2007 Sisällys sivu 1. Johdanto 2 Suunnitelman tarve Suunnitelman laadintavaiheet Toteutetut toimenpiteet suunnittelun aikana Tekijät 2. Kylän sijainti ja historiikki 2 3. Kylän nykytila 4 Väestö ja asuminen Elinkeinot Palvelut Yhdyskuntatekniikka Ympäristö Yhdistys- ja yhteistoiminta 4. Kylän tulevaisuuden vaihtoehdot 9 Kylän nelikenttä Kylä tulevaisuudessa 5. Kylän kehittämistavoitteet Toimenpiteet 11 Uusien asukkaiden vastaanotto Kylän yritysten markkinointi Tapaamispaikka ja punttisali Liikenneturvallisuus Maisemat ja vesistö Talkootoiminta 7. Kyläsuunnitelman seuranta ja päivitys Yhteystiedot 14 1
3 1 Johdanto 1.1 Suunnitelman tarve Kyläsuunnitelmaa tarvitaan ohjaamaan kylän tulevaa kehittämistä. Kyläsuunnittelutyön aikana kyläläiset ovat kokoontuneet yhdessä pohtimaan kylän asioita. Kyläkokouksissa ja suunnittelutilaisuuksissa käydyt keskustelut ja kyläläisiltä saadut tiedot kyläkyselyn avulla ovat kyläsuunnittelutyön tärkein osa, koska osallistumismahdollisuudet suunnittelun alusta lähtien luovat edellytyksiä kyläläisten sitoutumiselle heitä kiinnostavien asioiden toteuttamiseen. Kyläsuunnitelma toimii kyläläisten yhteisenä julkilausumana oman kylän tulevasta kehittämisestä. Kyläsuunnitelman avulla kylä voi neuvotella kunnan ja muiden yhteistyökumppaneiden kanssa toimenpiteiden toteuttamisesta. Kylän ulkopuolista rahoitusapua haettaessa kyläsuunnitelma välittää rahoittajille tiedon kyläläisten yhteisestä kehittämistahdosta ja sitoutumisesta kyläsuunnitelman toimenpiteiden toteuttamiseen. Monet EU-rahoituskanavat vaativat rahoitushakemuksen liitteeksi kyläsuunnitelman, joka on tehty kyläläisten yhteistyönä. Nyt valmistunut kyläsuunnitelma on suunnittelutyöhön osallistuneiden kyläläisten yhteinen näkemys kylän kehittämisestä. Tarkoitus on vuosittain seurata ja päivittää kyläsuunnitelmaa, joten kaikki kyläläiset voivat myös jatkossa olla mukana päivittämässä kyläsuunnitelmaa omilla näkemyksillään ja ideoillaan sekä omalla osallistumisellaan toimenpiteiden toteuttamiseen. 1.2 Suunnitelman laadintavaiheet Kyläsuunnitelman teko käynnistyi , jolloin pidettiin ensimmäinen virallinen Raanujärven kyläkokous. Raanujärven kyläyhdistys oli tällöin rekisteröity yhdistys ja säännöt vahvistettu. 1.3 Toteutetut toimenpiteet suunnittelun aikana 1.4 Tekijät Kyläsuunnittelutyöstä on vastannut Raanujärven kylätoimikunnan jäsenet ja sen kokoamisesta ja viimeistelystä kyläyhdistyksen johtokunta. 2 Kylän sijainti ja historiikki Raanujärven kylä kuuluu Ylitornion kuntaan ja muodostuu kuudesta eri kylänosasta: Kylänniemi, Jolanki, Koiju, Lahdenperä, Palolompolo ja Tammisaajo. Keskimäärin matkaa Ylitornion keskustaan on noin 75 km, Rovaniemelle 60 km ja Pelloon 40 km. Kylän halki kulkee kantatie 83 Sinetästä Pelloon. Maantie 932 erkanee tästä Kyläniemen kohdalla Aavasaksalle (Kuva 1). 2
4 Kuva 1. Topografinen kartta Ylitornion kunnan koillisosasta. Raanujärven kylän taajamat sijaitsevat kuvan keskellä. Kunnan raja on merkitty mustalla viivalla, kantatiet ja maantiet punaisella sekä maaperän koostumus seuraavasti: kallio punainen, moreeni vaalean- tai tummanruskea, sora/hiekka vihreä ja viljelys keltainen. Raanujärveltä Ylitornion keskustaan johtava maantie haarautuu Sinettä Pello 3
5 Raanujärven seutu on ollut Erik Wahlbergin tutkimusten mukaan vakituisesti asuttu 1700-luvulta lähtien, jolloin on perustettu kylälle ensimmäiset tilat. Joonan ja Tolpin yhteisen kantatalon perustaja tuli joskus 1758 Turtolan Mämmilästä. Raanujärven talo, nykyiset Vanhatalo ja Uusitalo, perustettiin 1762 Kuivakankaan Kierin talosta. Vuolo sai alkunsa 1768, Tirroniemi eli Ylinenpää 1790, Niemi 1794, Konttaniemi 1805, Vuoskuniemi 1805 ja Hoikkaniemi Palojärvi, joka vielä 1800-luvun alkupuolella on oma kylänsä, sai 1770 pari metsälappalaista Koffelo ja Orbas uudisasukkaaksi. Nämä kaksi uudistaloa yhdistettiin 1800-luvun alussa ja tästä tuli nykyinen Välimaa, joka liitettiin Raanujärven kylään. V.1776 perustettiin Jolanginniemelle talo, joka 1800-luvulle asti kuului Meltosjärven kylään, mutta liitettiin myöhemmin Raanujärven kylään. Ilmeisesti tilojen perustajasuvut ovat pitäneet järveä nautintavetenään jo paljon ennen tilojen perustamista. Lappalaisasutus seudulla on ollut kaikesta päätellen hyvin vankkaa johtuen hyvistä kalastus- ja metsästysmahdollisuuksista. Ympäristöhän on hyvin vesistöinen ja biotoopiltaan metsäpeuralle hyvin sopiva. Lukuisia peurahautaryppäitä (pyyntikuoppia) on vielä nykyisinkin nähtävissä vaarojen kaulanteilla (Palorova, Tupivaara, Paljasvaara, Kiimavaara, Karhurovat, Sarvivaara, Kermajuppo, Haukivaara, Kuusilaet yms.) ja osa on tuhottu hiekanoton yhteydessä. Myöhemminkin nk. raitiolappalaiset jättivät jälkensä kylän sukuihin ja elinkeinoihin. Kylään ja kylässä vaikuttaneita raitiosukuja ovat ainakin: Koffelo, Paani, Jouni, Sipora, Lango, Riimi, Pokka. 3 Kylän nykytila 3.1 Väestö ja asuminen Kyläläisten mielestä kylällä on hyvä asua ja naapureiltakin saa tarvittaessa apua. Kylälle on viime vuosina muuttanut joitakin uusia asukkaita sekä rakennettu uusia asuntoja. Uusien asukkaiden saaminen kylälle on kuitenkin tärkeää. Myös kannattaa miettiä, miten uusia asukkaita huomioitaisiin ja miten heidät otettaisiin aktiivisesti mukaan kylän toimintoihin. Vuoden 2005 tilastotietojen mukaan asukkaita näissä viidessä kylänosassa oli yhteensä n.300. Talouksia noin 100. Raanujärven koulussa oppilaita n.30 ja opettajia 2. Kylällä on maatalousväestöä ja omakotitaloasutusta. Lisäksi kylän keskustassa on muutama rivitalo, joissa asuu myös vuokralaisia. Kylällä asuu kesäisin myös paljon kesäasukkaita. 3.2 Elinkeinot Kylässä on yritystoimintaa, mm. kauppa, kampaamo, taksiyrittäjiä, ohjelmapalveluja tuottava matkailuyritys, saha, maansiirtoyhtiö, metsäkoneyrittäjä, matkamuistovalmistamo, rakennusyrittäjiä ja maataloutta. Unohtaa ei sovi porotalouttakaan, jolla kylässä perinteisesti on vankka asema. Osa kylän työikäisestä väestöstä työskentelee Rovaniemellä. Uutta yritystoimintaa sekä työpaikkoja omalla kylällä on syytä kehittää. Palveluiden markkinointiin on syytä myös satsata - kyläläiset eivät ehkä kaikki tiedosta mitä yritystoimintaa omalla kylällä on. Kylällä on paljon osaamista, jota voidaan hyödyntää mm. erilaisissa hankkeissa. Esimerkkinä voisivat olla luonnontuotteiden kuten kalan, sienien, marjojen ja katajan versojen jatkojalostus. 4
6 3.3 Palvelut Kylällä toimii Raanujärven koulu (perustettu v.1911), jossa on esikoulu ja luokat 1-6. Oppilaita koulussa on n. 30 ja opettajia 2. Lisäksi koululla toimii kouluavustaja, keittäjä ja siivooja. Koulun pihalla on huonokuntoinen urheilukenttä ja talvisin luistelujää. Lisäksi koulun sisätiloja käytetään vapaa-ajantoimintaan. Kuva 2. Raanujärven alueella sijaitsevia yrityksiä. 5
7 Kuva 3. Raanujärven koulun piha-aluetta. Kuva E. Pulkkinen. Kuva 4. Raanujärven Loimu ry:n talo. Kuva E. Pulkkinen. 6
8 Päivähoito on järjestetty kolmen ryhmäperhepäiväkotiperiaatteella. Joonan kauppa on auki seitsemänä päivänä viikossa. Seurakunta järjestää alle kouluikäisille kerhotoimintaa. Joukkoliikenne toimii huononlaisesti. Raanujärven Loimu ry:n talolla järjestetään kesäisin pari kertaa tanssit. Siellä on myös kuntoilua ja tiloja käytetään kokoustiloina. Kyläläisten harrastuksina ovat mm. metsästys ja kalastus. Harrastusmahdollisuuksia kylällä on kuitenkin varsin niukasti. Kylässä toimivat eri yhdistykset tarjoavat erilaisia harrastusmahdollisuuksia. Asukkaiden viihtyvyyttä pitäisi parantaa lisäämällä keskinäistä kanssakäymistä. 3.4 Yhdyskuntatekniikka Raanujärven tieverkosto on suhteellisen hyvä. Liikenneturvallisuuden kannalta arveluttavia risteyksiä ja liittymiä kuitenkin kylästä löytyy. Kyläniemessä on katuvalaistus, mutta kantatie 83 on Raanujärven alueella valaisematon. Tiellä liikkuvat kuntoilijat ovat katuvalojen puuttuessa alttiina liikenneturmille pimeinä aikoina. Kevyen liikenteen väyliä kylällä ei ole ja varsinkin kantatiellä 83 jalankulku ja pyöräily on suorastaan hengenvaarallista. Kylässä kunnan runkovesijohto ja siihen liittyminen onnistuu kohtuullisin kustannuksin. Viemäröintiä ei ole. Jätehuolto toimii, mutta se koetaan kalliiksi. Koulun kupeessa sijaitsee hyötyjätepiste, jota kunta hoitaa heikohkosti. Sähkökatkoja on monissa talouksissa. Niistä johtuvia vikoja tietokoneissa ja kylmälaitteissa on jouduttu usein korjaamaan. Lankapuhelinyhteydet toimivat, mutta nettiliikenne on hidasta. Kyläalueella on kännykkäkatvealueita. Laajakaistayhteyden saaminen koetaan tärkeäksi. Kylässä on venesatama, joka on kauniilla paikalla kantatie 83:n levikkeen yhteydessä. Venesatama on ollut koko 15 vuoden ajan lähes käyttämätön. Sen sijaan tien levike on toiminut vesillelaskupaikkana ja automatkailijoiden yöpymiskohteena. Raanujärven maisema on kiinnostanut matkailijoita siinä määrin, että tähän maisemapaikkaan on syytä järjestää palveluja. Sellaisia olisivat risteily lautalla Raanusaaren ympäri kahden kunnan alueella, kalastusnäytös ja patikointi Romakkavaaran päälle ja kierto vaaran länsipuolitse Pataässälammen kautta takaisin. Kalastusesimerkkinä olisi nuotanveto varmasti paras nähtävyys. 7
9 Kuva 5. Raanujärveä kantatie 83 levähdyspaikalta pohjoiseen päin kuvattuna. Kuva E. Pulkkinen. 3.5 Ympäristö Raanujärven kylän maisemaa hallitsevat isot järvet Raanujärvi ja Vietonen sekä lukuisat isot vaarat, joista Romakka on näkyvin. Sen Raanujärvenpuoleinen jyrkänne muistuttaa Suomen kansallismaisemaa Kolia. Romakan maisemallinen merkitys tulee kartoittaa ja punnita sen käyttö turistien vetonaulana. Vedet ovat säännöstellyt sähköenergian tuotantoon ja sen mukanaan tuomat järvien veden pinnan vaihtelut vahingoittavat kalakantoja ja aiheuttavat uhkatilanteita jäällä liikkujille siten, että vähintään kerran talvessa jäällä liikkuja joutuu veden varaan yllättävän virtauksen aiheuttaman jään ohenemisen vuoksi. 3.5 Yhdistys- ja yhteistoiminta Kylällä toimii kyläyhdistys, johon tulevaisuudessa kuuluu toivottavasti paljon ihmisiä. Kyläyhdistykseen ovat tervetulleita kaikki kylän asioista kiinnostuneet. Vuonna 2006 yhdistyksen puheenjohtajana on Eelis Pulkkinen, varapuheenjohtajana RaimoJoona, sihteerinä 8
10 Raimo Joona, rahastonhoitajana Maritta Kivilompolo sekä muina jäseninä Tapio välimaa, Antero Uusitalo ja Pirjo Uusitalo Kyläalueella toimii urheiluseura Raanujärven Loimu. Metsästysseura Perän Erä harjoittaa riistanhoitotyötä sekä tarjoaa mahdollisuuden metsästykseen seuran vuokraamilla mailla. Jäseniä seuralla on noin 90 ja metsästysaluetta vuokrattu n. 100:lta maanomistajalta yhteensä 8000 hehtaaria. Seuran puheenjohtajana toimii Juha Tolppi, sihteerinä Raimo Joona ja rahastonhoitajana Jarmo Joona. Raanujärven osakaskunta (ent. kalastuskunta) huolehtii kalavesistään, joita on n.1850ha. Osakaskunnan puheenjohtajana toimii Raimo Joona ja rahastonhoitajana Arvo Joona. Kylähistorian kokoamisen ovat aloittaneet ja hanketta vie eteenpäin Tanja Joonasta, Juha Joonasta ja Raimo Joonasta koostuva tiimi, Seuraava tapahtuma Raanujärvellä on kylähistoriaan liittyvä muistelutilaisuus. Siinä esitellään vanhoja kuvia ja kylän seniorikansalaisia pyydetään tunnistamaan vanhoissa kuvissa olevat henkilöt. Tiedot ja tarinat kirjataan, ja niistä koostuu osa kylän kehitystä koskevasta kertomuksesta. Tilaisuus järjestetään huhtikuun puolivälissä Loimun talolla. Talkoillen ja Tapio Välimaan opinnäytetyönä on rakennettu uimarantaa ja uimarannan rakenteita Joonanlahdelle, joista grillikatos on valmis. Lisäksi Tapio on tehnyt uimakopin elementit ja pystyttäminen on alkukesän 2009 hommia. Tornionlaakson Voima Oy "sponsoroi" 100m 3 hiekkaa ja soraa sekä näiden ainesten levityksen uimarannan parantamiseksi. Rovaniemen kaupungin ja Ylitornion rajamaastoon sijoittuvan Kermajuppo-nimisen kalottivaaran pyyntikuopat ja rakkakuopat on inventoitu. Eelis Pulkkisen kanssa paikalla kävi metsähallinnon ympäristöhenkilö Ilkka Vaara. Oletuksen mukaan näitä kuoppia käytettiin riistasaaliin varastoimiseen kivikauden lopulla. Museovirasto intendentti Kaarlo Katiskoski ryhtyy inventoimaan alueen muinaismuistoja kesäkuussa Kylän tulevaisuuden vaihtoehdot 4.1 Kylän nelikenttä Kylän nelikenttään on koottu kyläkyselyssä kyläläisten esittämiä asioita. Nelikenttää on täydennetty kyläkokouksissa. Nelikentässä tarkastellaan kylän sisäisiä heikkouksia ja vahvuuksia sekä kylän ulkoisia uhkia ja mahdollisuuksia. Näiden avulla on lähdetty kuvittelemaan tulevaisuuden kylää ja on valittu kylän tärkeimmät kehittämistä tarvitsevat ongelmat ja niistä johdetut tavoitteet. 9
11 Kylän sisäiset heikkoudet -liikenneturvallisuus huono -katuvalojen puute joissakin kylänosissa -huonot joukkoliikenneyhteydet -sijainti kaukana kunnan keskustasta -kylän kokoontumistila ( Loimun toimitalo) kaipaa remonttia -rantatonttien puute mahdollisille uusille asukkaille Kylän ulkoiset uhat -palveluiden katoaminen etenkin iäkkäimmiltä ihmisiltä -koulun katoaminen -päivähoito-ongelmat -kotikunnan koetaan suhtautuvan kohtalaisen välinpitämättömästi kylän pyrkimyksiin Kylän sisäiset vahvuudet -rauhallinen asuinalue -kylässä asuu lapsiperheitä -kulkuyhteydet / keskeinen sijainti ( kt83/rovaniemi) -kyläkoulu -kyläkauppa -kirjastopalvelut (kirjastoauto) -alueen monipuolinen ammattitarjonta ja osaaminen -hyvät metsästys- ja kalastusmahdollisuudet -erittäin hyvää rakennusmaata järvien läheisillä mäntykankailla. Kylän ulkoiset mahdollisuudet -mahdollisuus saada uusia asukkaita -hankkeet -hyvät ulkoilumahdollisuudet -hyvät metsästys- ja kalastusmahdollisuudet -nykyisten voimavarojen hyödyntäminen 4.2 Kylä tulevaisuudessa Jos Raanujärven kylän asiat kehittyvät asukkaiden toivomalla tavalla, niin tulevaisuuden Raanujärvi voisi olla seuraavanlainen kylä: Raanujärven kyläalue on viihtyisä ja rauhallinen asuinalue, jonne uudet asukkaat toivotetaan ystävällisesti tervetulleiksi. Kylällä on monipuoliset palvelut ja harrastusmahdollisuudet sekä kokoontumistilat. Kylän yrityksistä ja palveluista tiedotetaan tehokkaasti alueen asukkaille. Kyläalueen liikenneturvallisuus on kunnossa. Kyläalueelta löytyy aktiivisia ihmisiä talkoisiin ja muiden yhteisten asioiden hoitamiseen. 5 Kylän kehittämistavoitteet Vähimmäistavoite on se, että kylän toiminnat säilyvät ainakin ennallaan. Se ei kuitenkaan turvaa kylän elävänä pysymistä. Siitä syystä Raanujärven kyläläiset ovat ottaneet ohjakseen omiin käsiinsä ja ryhtyneet pohtimaan sitä, kuinka yhteistoiminnalla ja asioiden hankkeistamisella voidaan vaikuttaa koko kylän väen mahdollisuuksiin. Kehittämisapua ja ohjeita on haettu kyläneuvottelupäiviltä ja asiaan liittyvistä seminaareista. Ohjeet ja opastukset toimivat yleisellä linjalla. Siten kyläläisten ja kylätoimijoiden on tarkkaan otettava huomioon vallitsevat olosuhteet. Asioiden esittämisessä ovat yleisesti käytetyt kaaviot ja kuvat hyödyllisiä ja yleisesti ymmärrettäviä. Siten alla olevaan kaavioon on sijoitettu Raanujärviläisten havaintoja ja tuntemuksia. 10
12 Kylän ongelmat tai kehittämiskohteet 1. Väestö ja asuminen -rantatonttipula - uusilla asukkailla ei ole tietoa kylän asioista -kylätyöntekijän puute 2. Elinkeinot -kyläläiset eivät tunne kylän yrityksiä ja niiden palveluita 3. Palvelut - puuttuu urheilukenttä, kuntopolku ja valaistu latu -asukkaat eivät koe nykyistä kotikuntaa juurikaan omakseen. -kuntamuutosasia on monen mielessä. -nykyiseen kotikuntaan ei luoteta ja etäisyys -kuntakeskukseen on pitkä ja siten asioiminen tulee kalliiksi - lisäksi kuntakeskukseen johtava tie huonompi kuin Rovaniemelle johtava tie 4. Yhdyskuntatekniikka -liikenneturvallisuudessa on puutteita, koska valaistu osuus kattaa v5. Maisemat ja vesistöt vähäliikenteisen Kyläniemen tien 5. Ympäristö -kylän yleisilmeessä ja vesistöissä on kehitettävää - 6. Yhdistys- ja yhteistoiminta - Talkoohenki kaipaa elvyttämistä Kylän tavoitteet 1. Uusien asukkaiden vastaanotto - tulisi olla tontteja osoittaa rakentajille - parannetaan tiedotusta uusille asukkaille - tehdään suunnitelmat uusien asukkaiden saamiseksi kylälle 2. Kylän yritysten markkinointi - kehitetään kylän yritysten ja niiden palveluiden markkinointia kyläläisille - yrityksille järjestetään ilmoitustilaa esimerkiksi Joonan kaupan seinälle 3. Urheilukenttä, kuntopolku - rakennetaan kylälle kuntopolku, valaistu latu ja Loimun kenttä tulisi remontoida, ainakin pelikenttätasoiseksi. 4. Liikenneturvallisuus - parannetaan liikenneturvallisuutta - kehitetään kylän yleisilmettä ja vesistöjä - kylän järvi- ja vaaraluonto maisemineen kiinnostaa matkailijoita. 6. Talkootoiminta - Tehostetaan tiedottamista talkoista 7. Kunta-asia -kotikunta tulisi olla sellainen, jonka toimintaan koko kunnan tasapuolisena kehittäjänä voisi luottaa - kyläläisten edustajana kylän kunnanvaltuutettujen on ponnekkaasti esitettävä kyläläisten esittämät parannusehdotukset 8. Kylähistoria -kyläkirjan kirjoittaminen on suuri haaste 6 Toimenpiteet Tässä on esitetty tulevat toimenpiteet yleispiirteisesti. Jokainen toimenpide vaatii yksityiskohtaisen suunnittelun siinä vaiheessa, kun toimenpiteen käytännön toteuttaminen käynnistyy. Osasta toimenpiteistä voidaan tehdä erillinen hankesuunnitelma joko kylän omana hankkeena tai sitten yhteistyössä esim. toisten kylien kanssa. Osa asioista toteutetaan kyläläisten talkootyöllä ja osa asioista toteutuu yhteistyössä oman kunnan ja muiden sidosryhmien kanssa. 11
13 Jokainen toimenpide vaatii toteutuakseen kyläläisten aktiivista panosta. Tavoitteena on, että jostakin tietystä toimenpiteestä kiinnostuneet kyläläiset lähtisivät rohkeasti mukaan toteuttamaan heille itselleen tärkeitä asioita. Jokaisen kyläläisen pienikin panos on arvokas yhteisten asioiden toteuttamisessa ja entistä paremman Raanujärven kylän rakentamisessa. Toimenpiteiden toteuttamisesta kiinnostuneet kyläläiset voivat ottaa yhteyttä Raanujärven kyläyhdistyksen puheenjohtajaan tai sihteeriin, jotka ohjaavat kyläsuunnitelman yleistä eteenpäinvientiä. 6.1 Uusien asukkaiden vastaanotto Kylälle kaivataan enemmän paikallistietoa ja uusien asukkaiden vastaanoton parantamista. Selvitellään tarvittavia toimenpiteitä. Joonan kaupalla on asukkaiden käytössä Kyläkansio, jonka markkinointia pitää parantaa. Joonan kaupan lähellä kantatie 83:een rajoittuen on Ylitornion kunnan omistama rakentamaton kahden hehtaarin alue. Sen maaperä on soraa ja kuuluu samaan muodostumaan kuin läheinen vedenottamo. Alue on helposti jaettavissa neljäksi erittäin rakennuskelpoiseksi tontiksi. Maaperän helpon rakennettavuuden lisäksi etuina ovat kaupan, maantien, koulun ja muiden kylän toimintojen läheinen sijainti. Uusien asukkaiden saamiseksi Raanujärvelle on tehty aloite Ylitornion kuntaan ja kunta ilmoitti Lapin Kansassa myytävästä tonttimaasta. 6.2 Kylän yritysten markkinointi Kylälle kaivataan parempaa tiedotusta paikallisista yrityksistä ja niiden palveluista. Selvitetään tiedotusmahdollisuuksien parantamista. Kylän toiminnasta on saatava todellista tietoa Ylitornion kuntaan. 6.3 Urheilukenttä kuntopolku ja valaistu latu Kylälle kaivataan urheilukenttää (jalkapallo yms.), kuntopolkua ja valaistua latua. 12
14 Kuva 6. Raanujärviläisiä talkootöissä Kunnostetaan Raanujärven Loimun talon vieressä olevaa urheilukenttää. Kuva E. Pulkkinen. 6.4 Liikenneturvallisuus Liikenneturvallisuutta pyritään parantamaan yhteistyössä Lapin tiepiirin sekä Ylitornion kunnan kanssa. 6.5 Maisemat ja vesistöt Siistitään kylän yleisilmettä ja kiinnitetään huomiota erityisesti kylän ohikulku- ja sisääntulomaisemien kunnostamiseen. Selvitetään maisemahoitosuunnitelman tekemistä ja toteuttamista. 6.6 Talkootoiminta Talkootoimintaa pyritään edistämään kaikin tavoin. 7 Kyläsuunnitelman seuranta ja päivitys Kyläsuunnitelma tarkistetaan ja päivitetään vuosittain kyläyhdistyksen johtokunnan kokouksissa 13
15 sekä kyläkokouksissa. Kyläyhdistyksen johtokunta huolehtii kyläsuunnitelman tarkistamisesta ja päivittämisestä ennen kokousta, jolloin kyläkokouksessa voidaan esitellä johtokunnan tekemä kyläsuunnitelmaluonnos. Kylätoimikunta ohjaa eri toimenpiteet työryhmille ja vastuuhenkilöille, jotka huolehtivat toimenpiteiden toteuttamisesta. Kaikilla kyläläisillä on mahdollisuus olla mukana kylän kehittämisessä ja kyläsuunnitelman toteuttamisessa ja päivittämisessä. Toimenpiteiden toteuttamisessa tarvitaan kyläläisten ideoita ja talkootyötä. Työryhminä ja vastuuhenkilöinä voivat toimia kaikki kyläläiset riippumatta siitä kuuluvatko he kylätoimikuntaan. Myös kylän eri yhdistykset ja seurat ovat toimenpiteiden kehittelijöitä ja toteuttajia. Kyläyhdistys tekee vuosittaisen toimintasuunnitelman, johon otetaan kyläsuunnitelmasta niitä asioita (kehitettäviä asioita), joita vuoden aikana aiotaan toteuttaa. Toimintasuunnitelman valmistelutyöt voidaan tehdä eri työryhmissä ja samalla ne arvioivat toteuttamiseen tarvittavat resurssit ja yhteistyökumppanit. Työryhmien ehdotusten perusteella kylätoimikunnan kokouksessa laaditaan koko kylän toimintasuunnitelma. Isommista asioista tehdään hankesuunnitelmia ja haetaan hankerahoitusta toteuttamiseen joko kylän omana hankkeena tai yhdessä muiden kylien kanssa. Toimintasuunnitelma yhdessä päivitetyn kyläsuunnitelman kanssa käsitellään kyläkokouksissa. Päivitetty kyläsuunnitelma tai sen tiivistelmä on nähtävänä sovitussa paikassa kyläkokouksen jälkeen. Kunnan kyläyhteyshenkilölle toimitetaan vuosittain päivitetty kyläsuunnitelma kyläkokouksen jälkeen. 7.1 Ensimmäinen päivitysajankohta Kyläsuunnitelma päivitetään ensimmäisen kerran vuosikokouksessa Tämä päivity on tehty vuosikokouksen 2009 perusteella. 8 Yhteystiedot Kyläsuunnittelusta vastaavat Raanujärven kyläyhdistyksen johtokunnan jäsenet. Puheenjohtaja Eelis Pulkkinen , eelis.pulkkinen@netti.fi, eelis.pulkkinen@gtk.fi Varapuh.joht. Jarmo Joona , jarmo.joona@pp.inet.fi Sihteeri Raimo Joona , raimo.joona@destia.fi Rahast. hoit. Maritta Kivilompolo , maritta.kivilompolo@rovaniemi.fi Tapio Välimaa , tapio.valimaa@edu.lao.fi Antero Uusitalo 14
16 Pirjo Uusitalo Tapio.Välimaa , , 15
KAJAANIN KAUPUNGIN JORMUAN KYLÄN KYLÄSUUNNITELMA. Päivitetty 2014 1/8
KAJAANIN KAUPUNGIN JORMUAN KYLÄN KYLÄSUUNNITELMA 2004 Päivitetty 2014 1/8 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 1.1. Suunnitelman tarve... 3 1.2. Kylän sijainti... 3 2. Kyläsuunnitelman seuranta ja päivitys...
LisätiedotJaalan kirkonkylän kyläkysely ja palvelukartoitus 2010
1 Jaalan kirkonkylän kyläkysely ja palvelukartoitus 2010 Voitte vastata kaikkiin kysymyksiin tai vain itseänne kiinnostaviin kysymyksiin. 1. Millä kyläalueella asutte (tai minkä alueen asioita vastauksenne
LisätiedotKysymys 2 mielipiteiden jakaantuminen
Kysymys 2 mielipiteiden jakaantuminen 10 9 8 7 6 5 3 Täysin eri mieltä Vähän eri mieltä En osaa sanoa Jonkin verran samaa mieltä Täysin samaa mieltä Fiskarsissa on hyvä asua Saan apua naapureiltani sitä
LisätiedotVISUVEDEN KYLÄKYSELY SYKSY 2017
VISUVEDEN KYLÄKYSELY SYKSY 2017 Tämä on Visuveden kylän asukkaille - vakituisille ja vapaa-ajan asukkaille - tarkoitettu kysely kyläyhteisömme kehittämisen pohjaksi. Kyselyn järjestää Visuveden Kyläyhdistys
LisätiedotViestintä ja materiaalit
Viestintä ja materiaalit http://tammelankylat.wikispaces.com/ Erilaisia dokumentteja, mm. kyläsuunnitelmat http://tammelankylat.ning.com/ Keskustelupalstat Kalenteri Linkit löytyvät: www.tammelankylat.fi
LisätiedotEtelä-Siilinjärven kyläkyselyn tulokset
Etelä-Siilinjärven kyläkyselyn tulokset Vuorela, Toivala ja Jännevirta Yhteenvetoja vastauksista Siilinjärvi 2012 Kysely suoritettiin alueella Vuorela, Toivala, Jännevirta - Ranta- Toivala Kehvo Kysely
LisätiedotRuhtinansalmen kyläsuunnitelma
Ruhtinansalmen kyläsuunnitelma Ruhtinansalmen kyläsuunnitelman tavoite on elämän laadun parantaminen kylällä palveluja kehittämällä sekä kylän ympäristöä hoitamalla. Kylällä säilytetään nykyinen asukasluku
LisätiedotRuhtinansalmen kyläsuunnitelma
Ruhtinansalmen kyläsuunnitelma Ruhtinansalmen kyläsuunnitelman tavoite on elämän laadun parantaminen kylällä palveluja kehittämällä sekä kylän ympäristöä hoitamalla. Kylällä säilytetään nykyinen asukasluku
LisätiedotPÄLKÄNEEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN PÄIVITYS JA KEHITYSKUVAN LAATIMINEN
PÄLKÄNEEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN PÄIVITYS JA KEHITYSKUVAN LAATIMINEN Lähtötiedot Asukaskyselyn tulokset 09.12.2011 ASUKASKYSELY: PÄLKÄNEEN TULEVAISUUS Kysely toteutettiin syys-lokakuussa 2011 Kysely on
LisätiedotKyläkyselyn 2001 tulosten raportointi
Kyläkyselyn 2001 tulosten raportointi Lavajärven - Komin seutu Hanhijärvenkulma - Joenkulma - Komi - Kirmonkulma - Lavajärvi - Myllykulma - Majamaankulma - Sorvajär vi - Viitaankulma Yleistä kyselystä
LisätiedotKEHITTYMISEN JA UUDELLEEN ELÄVÖITYMISEN KAUPUNKILÄHIÖ HAJALA
KEHITTYMISEN JA UUDELLEEN ELÄVÖITYMISEN KAUPUNKILÄHIÖ HAJALA Historiasta nykypäivään Hajalan kylän synty voidaan vanhojen veromerkintöjen pohjalta ajoittaa 1300-luvulle. 1700-luvulla kaksi yöpymis-, ravitsemus-
LisätiedotHajalan asukaskysely. Kyläsuunnittelija Sarita Humppi Hajalan koulu
Hajalan asukaskysely Kyläsuunnittelija Sarita Humppi Hajalan koulu 16.8.2011 Taustatietoja Sukupuoli Ikä 20 15 15 16 10 10 10 7 5 1 0 alle 25-v. 25-34 35-44 45-54 55-64 yli 64-v. Hajalalaisuus Kuinka paljon
LisätiedotTIIVISTELMÄ KYLÄKYSELYSTÄ SEKÄ KYLÄPÄIVYSTYKSESTÄ KANGASLAHTI
Kehittämisyhdistys Kalakukko ry RAKE-hanke Juankoskentie 7A 73500 Juankoski TIIVISTELMÄ KYLÄKYSELYSTÄ SEKÄ KYLÄPÄIVYSTYKSESTÄ KANGASLAHTI Kyselylomake postitettiin 13.2.2009 Kangaslahden kylän maanomistajille,
LisätiedotMaakansan kyläsuunnitelma 2006
1 Iitin kunnassa sijaitsevan Maakansan kyläsuunnitelma 2006 Sisällys sivu 1. Johdanto 2 Suunnitelman tarve 2 Suunnitelman laadintavaiheet 2 Tekijät 2 2. Maakansan sijainti ja historiikki 3 3. Maakansan
LisätiedotELÄVÄÄ MAASEUTUA KAAKKOIS-PIRKANMAALLA
ELÄVÄÄ MAASEUTUA KAAKKOIS-PIRKANMAALLA Kuhmalahden ja Pälkäneen kehittämistä Hankkeen tausta ja teema Rahoittajina Työ- ja elinkeinoministeriö Hallinnoijina Pomoottori ry sekä Kaakkois- Pirkanmaan seutukunta
LisätiedotLiite 3.V. 2009 sovittujen toimenpiteiden toteutuminen 10/2012
Liite 3.V. 2009 sovittujen toimenpiteiden toteutuminen 10/2012 TEEMA: KYLÄTALO Idea: Kylätaloselvitys tehdään yhteinen kylätaloselvitys muiden lakkautettujen koulujen kiinteistöistä ja niiden käytöstä
LisätiedotKoko perheen kyläilta ja teemana kyläturvallisuus
Koko perheen kyläilta ja teemana kyläturvallisuus Tervetulosanat ja muutama dia puheenjohtajalta (Olli) Kyläyhdistys on 36-vuotias ja hyvissä voimissaan Onnistuttu tiedonkulun ja avoimuuden lisäämisessä
LisätiedotKYLÄILTA KELLO 18.30
KYLÄILTA 10.10.2016 KELLO 18.30 Kahvia ja kastettavaa Oppilaiden turvallisuustyöt esillä ja niistä parhaat palkitaan illan aikana Tervetuliaissanat Taivalkunnan kylät ry:n pj. Kyläyhdistyksen puheenjohtajan
LisätiedotTYRNÄVÄN KUNTASTRATEGIA
TAUSTAA Markkuun seudun kyläyhdistys ja aiemmin kylätoimikunta on toiminut aktiivisesti pian 20 vuotta Kylän alueella asuu tällä hetkellä arviolta yli 300 henkeä Aktiivista ja elinvoimaista ydinmaaseutua
LisätiedotLähivoimalaprojekti. Asukaskysely raportti
Lähivoimalaprojekti Asukaskysely raportti Tutkimuksen tarkoitus ja tavoitteet Tampereen kaupungin Lähivoimala-projekti järjesti keväällä 2015 asukaskyselyn Multisillan, Peltolammin ja Härmälän asuinalueilla.
LisätiedotKyläkyselyn tuloksia. Kyläsuunnittelija Sarita Humppi. www.salo.fi
Kyläkyselyn tuloksia Kyläsuunnittelija Sarita Humppi Vastaajat Vastaajia yhteensä 15. Miehiä kuusi ja naisia yhdeksän. Ikäjakauma: eniten 50 64-vuotiaita. Nuorin vastaaja 25-vuotias ja vanhin 88-vuotias
LisätiedotTemmeksen kyläyhdistys ry. Toimintakertomus 2013
Temmeksen kyläyhdistys ry Toimintakertomus 2013 Toimintakertomus 2013 Sivu 2(8) Yleistä Temmeksen kyläyhdistyksen tarkoituksena on toiminta-alueensa asukkaiden asumisolosuhteisiin, - ympäristöön, -viihtyvyyteen
LisätiedotKYLÄN TURVALLISUUSLISTA
KYLÄN TURVALLISUUSLISTA KYLÄN TURVALLISUUSLISTA Kylän turvallisuussuunnittelu perustuu laaja-alaiseen turvallisuuden käsitteeseen. Se ei ole pelkästään pelastusviranomaisten työtä, vaan turvallisuus on
LisätiedotKYLÄSUUNNITELMA KALAKANGAS HAAPAJÄRVI
KYLÄSUUNNITELMA KALAKANGAS HAAPAJÄRVI Niinikankaan lava 50v toukokuu 2003 (suojelukohde) 15.10.2003 Kalakankaan kyläyhdistys Kylävalakiat hanke Kyläenergialla Nokka Nousun hanke Sisällysluettelo 1. KUVAUS
LisätiedotAsia / idea Tavoite Toimenpiteet Resurssit / tekijät / Aikataulu
PUPONMÄEN KYLÄSUUNNITELMA 2010-2013 PUPONMÄEN VISIO - Puponmäen entinen koulu kylän keskuspaikka kokootumisille ja harrastustoiminnalle - Entisen koulun ylläpidosta huolehtiminen ja tilojen vuokraus -
Lisätiedot- Kupla kuvastaa kantavaskiolaisen ja muualta Vaskiolle tulleen tapaamista
- Omanlainen maaseutukylä, jossa paljon lapsiperheitä - Salon kaupungin taloudellinen ahdinko sekä nykyaikaiset verkostoitumisen ja markkinoinnin vaatimukset ovat nähtävissä kaikessa kylän toiminnassa
LisätiedotAngelniemen kyläkyselyn tuloksia
Angelniemen kyläkyselyn tuloksia ti Kylien Salo, VASTAAJAT (118 vast.) Vartsalan suunta 3 % Toppjoen suunta 13 % Saaren puolella 45 % Kokkilan taajama 29 % Pöylän suunta 10 % Vastausaktiivisuus Lähettyjä
LisätiedotYLITORNION KUNTA. Torniojoen osayleiskaavan päivitys. Kysely alueen asukkaille ja maanomistajille. Hyvä asukas tai maanomistaja!
YLITORNION KUNTA Torniojoen osayleiskaavan päivitys Kysely alueen asukkaille ja maanomistajille Hyvä asukas tai maanomistaja! Ylitornion kunnan Tornionjoen, Tengeliönjoen ja Portimojärven ranta-alueilla
LisätiedotVoimistuvat kylät seminaari Rantasalmella 30.-31.3.2012
Voimistuvat kylät seminaari Rantasalmella 30.-31.3.2012 Kyllä kylä kuuluu, kun Miten välitetään kylän tahto päättäjille /perjantain lörning kafeen tulokset: TEEMA NÄKYVYYS : Alueen tapahtumat oltava mukana
LisätiedotRiitialan seudun kylät ry. Ikaalisten kaupungissa sijaitsevan Riitialan seudun kylien kyläsuunnitelma 2006
1 Riitialan seudun kylät ry. Ikaalisten kaupungissa sijaitsevan Riitialan seudun kylien kyläsuunnitelma 2006 Ikaalinen kotikaupunki hanke: Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry/ Pohjois-Satakunnan LEADER+ Ikaalisten
LisätiedotMarkkuun koulu. Tärkeä sekä Tyrnävän kunnalle että Markkuun kyläläisille
Markkuun koulu Tärkeä sekä Tyrnävän kunnalle että Markkuun kyläläisille MAHDOLLISUUKSIEN MARKKUU V. 2025 VISIO SIITÄ MITÄ VOISI OLLA TYRNÄVÄN KALTAISESSA KUNNASSA, MARKKUUN KALTAISELLA KYLÄLLÄ, JOS LÖYTYY
LisätiedotKylien Salo Kyläsuunnittelu Tuohittu 10.12.2013
Kylien Salo Kyläsuunnittelu Tuohittu Hankekoordinaattori, kyläasiamies Henrik Hausen, Kylien Salo kehittämishanke, Salon kaupunki Kylien Salo -kehittämishanke Kylätoimijoiden aktivointi ja järjestöosaaminen
LisätiedotSASI-MAHNALA-LAITILA-METSÄKULMA OSAYLEISKAAVA SUUNNITTELUTYÖPAJAT KYLILLÄ
SASI-MAHNALA-LAITILA-METSÄKULMA OSAYLEISKAAVA SUUNNITTELUTYÖPAJAT KYLILLÄ vs. kaavasuunnittelija Mia Saloranta Hämeenkyrön kunta Mahnalan työpaja 28.6.2017 Jyväpirtillä Osallistujat: 27 hlöä, joista 11
LisätiedotAngelniemen. Esittely Paula Achrén, kyläyhdistyksen pj. Angelniemen Seurojentalo
Angelniemen Esittely 27.11.2018 Paula Achrén, kyläyhdistyksen pj. Angelniemen Seurojentalo www.angelniemi.fi Angelniemen historia 1659 - Angelniemen kappeliseurakunta perustettiin 1870 1. kunnallislautakunnan
LisätiedotELÄVÄT KYLÄT HYVINVOIVA VIRRAT
ELÄVÄT KYLÄT HYVINVOIVA VIRRAT Hankeaika 25.2.2010 31.07.2010 Hankkeen tarkoitus Virtain kylien yhteisen kyläsuunnitelman laatiminen Kyläsuunnitelman tavoite Hanke on esiselvityshanke, jonka aikana laaditaan
LisätiedotKyläkävelyraportti ALASTARO 31.8.2011. Katri Salminen ProAgria Farma / Maa- ja kotitalousnaiset TAUSTAA
Kyläkävelyraportti ALASTARO 31.8.2011 Katri Salminen ProAgria Farma / Maa- ja kotitalousnaiset TAUSTAA Kyläkävelyt kuuluvat yhtenä osana Varsinais-Suomen Maa- ja kotitalousnaisten Kylämaisema kuntoon hankkeen
LisätiedotKyläkysely. KYLÄKYSELY Ristola. Sukupuoli. Ikä
Kyläkysely KYLÄKYSELY Ristola Elina Haavisto Kysely postitettiin joka talouteen Köyliössä Vastausaikaa oli noin 2 viikkoa (1.1-.2.) Ristolassa kotitaloutta palautuneita vastauksia 2 Vastausprosentti n.
LisätiedotEsimerkkinä Vierumäki kyläasiamies Liisa Helanto
Turvallisuutta - asukkaille ja asukkaiden kanssa 19.1.2012 Esimerkkinä Vierumäki kyläasiamies Liisa Helanto 1 Kylä välittää hanke Vuoden 2011 kylä Päijät-Hämeessä 18.1.19.1.20122012 2 Kylä välittää hanke
LisätiedotLAPUAN KAUPUNKI. Kaupunkikeskustan ja sen ympäristön osayleiskaavat. Kysely kaava-alueen asukkaille ja muille kaupunkilaisille
LAPUAN KAUPUNKI Kaupunkikeskustan ja sen ympäristön osayleiskaavat Kysely kaava-alueen asukkaille ja muille kaupunkilaisille Hyvä Lapuan keskustaajaman / kylien asukas! Lapuan kaupunki on käynnistänyt
LisätiedotKOUTANIEMI-VUORESLAHTI KYLÄYHDISTYKSEN TOIMINTA SUUNNITELMA 2018
KOUTANIEMI-VUORESLAHTI KYLÄYHDISTYKSEN TOIMINTA SUUNNITELMA 2018 Käsiteltäväksi kyläyhdistyksen kokoukselle 9.5.2018 TOIMINTA 2018 TALOUS Kyläyhdistyksen talouden ollessa tasapainossa sen osalta ei ole
LisätiedotVerlan seudun kyläsuunnitelman päivitys 2009
Pohjois-Kymenlaaksossa sijaitsevan Verlan seudun kyläsuunnitelman päivitys 2009 Verlan seudun kyläyhdistys ry. on tehnyt kyläsuunnitelman vuonna 2005 Bircaterra ky:n tukimateriaalin avulla. Työskentelyä
LisätiedotAngelniemen kyläyhdistys ry. Jari P. Laiho Pj.
Angelniemen kyläyhdistys ry. Jari P. Laiho Pj. Historia Angelniemen kappeliseurakunta perustettiin 1659 Ensimmäinen Angelniemen kunnallislautakunnan kokous helmikuun 13. päivänä 1870 Kunta itsenäistyi
LisätiedotLähivoimalaprojekti. Asukaskysely raportti Multisilta -Peltolammi
Lähivoimalaprojekti Asukaskysely raportti Multisilta -Peltolammi Tutkimuksen tarkoitus ja tavoitteet Tampereen kaupungin Lähivoimala-projekti järjesti keväällä 2015 asukaskyselyn Multisillan, Peltolammin
LisätiedotPalvelut ja viihtyminen kuntaliitoskylissä - Salo
Palvelut ja viihtyminen kuntaliitoskylissä - Salo Hankekoordinaattori, kyläasiamies Henrik Hausen, Kylien Salo kehittämishanke, Salon kaupunki Etunimi Sukunimi 29.8.2014 Kylien Salo -kehittämishanke Kylätoimijoiden
LisätiedotKULHON SEUDUN KYLÄSUUNNITELMA
KULHON SEUDUN KYLÄSUUNNITELMA 2005 Kulhon seudun kehittämisyhdistys ry Joensuun Seudun Leader ry Maaseudun Sivistysliitto Pohjois-Karjalan Kylät ry SISÄLLYSLUETTELO Johdanto 2 Työskentelytapa 2 Kylän henki
LisätiedotTOIMINTASUUNNITELMA 2016
Maakunnallinen kyläyhdistys TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Lappilaiset Kylät ry toimii Lapin kylien kattojärjestönä. Yhdistys toimii kylien asukkaiden, kylätoimikuntien, kylä- ja asukasyhdistysten sekä Lapin
LisätiedotEP:N VUODEN KYLÄN 2010 VALINTA
EP:N VUODEN KYLÄN 2010 VALINTA Suomen Kylätoiminta ry Syty on käynnistänyt Vuoden Kylä 2010 -valintakierroksen. Vuoden Kylän valinnalla halutaan nostaa esiin kylien monipuolista toimintaa ja lisätä kylätoiminnan
LisätiedotMAINUAN KYLÄSUUNNITELMA 2004
MAINUAN KYLÄSUUNNITELMA 2004 Mainuan kylän edistäminen ry Työryhmä: Juntunen Nelli Karjalainen Voitto Kumpulainen Esa Mikkonen Teija 2 SISÄLLYS 1 JOHDANTO. 3 2 YMPÄRISTÖ 4 3 TIESTÖ JA LIIKENNE... 5 4 PALVELUT.
LisätiedotVartsalan kyläkyselyn tulokset
Vartsalan kyläkyselyn tulokset kyläkokous ti 14.10.2014 Kylien Salo, FM Tanja Ahola Kyläkyselyn toteutus Paperinen kysely lähetettiin syyskesällä 2014 postitse 270 talouteen. 195 kpl julkisena tiedotteena
LisätiedotTiedotus- ja keskustelutilaisuus Karperön Singsbyn alueen osayleiskaavasta torstaina 10.3.2016 klo 18 20 Norra Korsholms skolassa
Tiedotus- ja keskustelutilaisuus Karperön Singsbyn alueen osayleiskaavasta torstaina 10.3.2016 klo 18 20 Norra Korsholms skolassa Kooste mielipiteistä: Virkistys Karperönjärvi on virkistyksen kannalta
LisätiedotHURJAT IDEAT Ihan hurjat ideat: 1. Ekologisen kehityksen keskus (energia a ja luontoa säästäen)
Seuraavat asiat on nostettu tärkeimmiksi asioiksi Vehkapuron koululla 9.12.2010. Lähivuosina tulemme ponnistelemaan yhdessä Joensuun kaupungin kanssa näiden asioiden edistämiseksi. HURJAT IDEAT Ihan hurjat
LisätiedotTorron kylän kyselytulokset
Torron kylän kyselytulokset Sisältö Johdanto... 2 1. Kylän sijainti ja historiikki... 2 2. Vastaajien tiedot... 3 3. Kylän nykytila... 4 4. Kylän tulevaisuus ja kehittämisnäkemykset... 7 5. Palvelutarpeet...
LisätiedotKUOPIO HIRVILAHTI RAKENNUSPAIKAT. Kuva 7 RAKENNUSPAIKKASELVITYS Uusi rakennuspaikka. Oleva rakennuspaikka NS.TALO. Pelto
KUOPIO HIRVILAHTI RAKENNUSPAIKKASELVITYS RAKENNUSPAIKAT 0 7.5.2007 KOULU 100 300 500 Uusi rakennuspaikka Oleva rakennuspaikka NS.TALO Pelto Suunnittelualueen raja YLEISKAAVATOIMISTO Kuva 7 KUOPIO HIRVILAHTI
LisätiedotRAJUPUSU KEHITTÄJÄ- KOORDINAATIOHANKE. on suunnattu toiminta-alueen kustannuksiltaan pienille yleishyödyllisille kehittämishankkeille
RAJUPUSU KEHITTÄJÄ- KOORDINAATIOHANKE on suunnattu toiminta-alueen kustannuksiltaan pienille yleishyödyllisille kehittämishankkeille Tällaisia kehittämishankkeita ovat mm. maisemahoitosuunnitelmien laatiminen
LisätiedotKÖYLIÖN KYLÄKYSELY. Elina Haavisto
KÖYLIÖN KYLÄKYSELY Elina Haavisto Kyläkysely Kysely postitettiin joka talouteen Köyliössä Vastausaikaa oli noin 2 viikkoa (19.1-12.2.09) Palautuspisteitä seitsemän Köyliössä Vastauksia saatiin 171 Sukupuoli
LisätiedotPIIRIVUOREN KYLÄYHDISTYKSEN KYLÄSUUNNITELMA VUOSILLE 2009-2011
PIIRIVUOREN KYLÄYHDISTYKSEN KYLÄSUUNNITELMA VUOSILLE 2009-2011 www.piirivuori.net Katja Hakkarainen Piia Töllinen Päivitetty 10.6. 2009 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO... 3 1.1 Suunnitelman tarve... 3 1.2
LisätiedotFiskarsin kyläseura ry - Fiskars byförening rf TOIMINTASUUNNITELMA 2014. Yleistä. Hallitus. Jäsenistö. Toimikunnat ja työryhmät
Fiskarsin kyläseura ry - Fiskars byförening rf TOIMINTASUUNNITELMA 2014 Yleistä Fiskars kyläseuran toiminta tukeutuu yhdistyksen sääntöihin ja vuosittain vahvistettavaan toimintasuunnitelmaan. Toimintasuunnitelma
LisätiedotKYLÄKYSELY HANHIKOSKELAISILLE
KYLÄKYSELY HANHIKOSKELAISILLE Tällä kyselyllä kartoitetaan Teidän mielipiteitänne omasta kylästänne. Mitkä asiat kylällä ovat hyvin ja mitkä asiat kaipaisivat muutosta? VASTAAJAN TAUSTATIEDOT: Ikä: 18-44
LisätiedotTAPIONKYLÄN OSAYLEISKAAVA
Rovaniemen maalaiskunta TAPIONKYLÄN OSAYLEISKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA SUUNNITTELUKESKUS OY 2 ROVANIEMEN MAALAISKUNTA TAPIONKYLÄN OSAYLEISKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KAAVOITUKSEN
LisätiedotViuruniemen kyläyhdistys ry Toimintakertomus vuodelta 2015
Viuruniemen kyläyhdistys ry Toimintakertomus vuodelta 2015 Viuruniemen kyläyhdistyksessä oli 200 jäsentä (v.2014 jäseniä oli 181). Viuruniemen kyläyhdistyksen hallitukseen kuuluivat Saila Keronen puheenjohtaja,
LisätiedotKYLÄ- JA YHDISTYSKYSELY
KYLÄ- JA YHDISTYSKYSELY 26.5.2009 Hyvä kylätoiminta-aktiivi! Tämän kyselyn tarkoituksena on koota tietoa Suupohjan Kehittämisyhdistys ry:n toiminta-alueella sijaitsevista kylistä ja niillä toimivista yhdistyksistä.
LisätiedotMAL-verkostopäivä maaseudun suunnittelusta ja kaavoituksesta Ylä-Savossa TYÖPAJAN TULOKSIA 3.9.2015. Susanna Harvio
MAL-verkostopäivä maaseudun suunnittelusta ja kaavoituksesta Ylä-Savossa TYÖPAJAN TULOKSIA 3.9.2015 Susanna Harvio 1 Työpajan sisältö ja ryhmät Osallistujat jaettiin kolmeen ryhmään Tehtävänä oli kiertää
LisätiedotRyhmä 1. Miten vauhdittaa kylätoimijoiden ja järjestöjen osallistumista turvallisuustyöhön
Miten vauhdittaa kylätoimijoiden ja järjestöjen osallistumista turvallisuustyöhön Vapaaehtoisuus on muuttunt pakoksi Joudumme hallinnollisiin tehtäviin, emme voi keskittyä meille tärkeiden asioiden kehittämiseen
LisätiedotESKOLAN KYLÄN PALVELUIDEN MONITUOTTAJA MALLI
ESKOLAN KYLÄN PALVELUIDEN MONITUOTTAJA MALLI Yhteisö Eskolan kylä on yli 400 asukkaan teollisuuspainotteinen taajama Kannuksen kaupungissa. Kylällä on kaksi kauppaa, ala-aste, päiväkoti ja n. 160 teollista
LisätiedotTOIMINTASUUNNITELMA 2015
Maakunnallinen kyläyhdistys TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Lappilaiset Kylät ry toimii Lapin kylien kattojärjestönä. Yhdistys toimii kylien asukkaiden, kylätoimikuntien, kylä- ja asukasyhdistysten sekä Lapin
LisätiedotTIETOA, TAITOA, OPPIA
MUTKATON MEININKI 1. Kevyen liikenteen väylä ja katuvalaistus (Kolin kylältä lomakolille ja kylältä valtatielle päin) vastuu tiehallinto ja kunta 2. Vanhusten kauppapalvelut (kotiinkuljetus, yms.) vastuu
LisätiedotHausjärven kunnassa sijaitsevan Monnin kyläsuunnitelma 2004
1 2 Hausjärven kunnassa sijaitsevan Monnin kyläsuunnitelma 2004 Sisällys sivu 1. Johdanto 2 Suunnitelman tarve Suunnitelman laadintavaiheet Toteutetut toimenpiteet suunnittelun aikana Tekijät 2. Kylän
LisätiedotLieson kyläsuunnitelma 2004 12.12.2005
Lieson kylämaisemaa kesällä Kuvaus: Keijo Kääriäinen 1 JOHDANTO 1 1.1 Suunnitelman tausta ja tarve 1.2 Suunnitelman laadinta ja toteutus 2 LIESON KYLÄN ESITTELY 2.1 Historia 2.2 Sijainti 2.3 Väestö ja
LisätiedotMahlun kyläkyselyn tulokset
Mahlun kyläkyselyn tulokset Kysely toteutettu 9/2017 4% 7% 4% Taustatiedot Vastaajia 28, naisia 16, miehiä 12 Vakituisia asukkaita 24, vapaa-ajan asukkaita 3 Vastaajien ikäjakauma 57% 29% 18-30-vuotiaat
LisätiedotHAUKIVEDEN-HAAPASELÄN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS RYKINNIEMEN ALUEELLE
Tiemassaaren Kyläyhdistys r.y 12.1.2011 1(5) Ilpo Vellonen, Pajulahdentie 11, 58900 Rantasalmi Puh. 040-5617460 Sähköposti: ilpo.vellonen@pp.inet.fi Rantasalmen kunnanhallitukselle HAUKIVEDEN-HAAPASELÄN
LisätiedotMikäli haluatte alueelle lisärakentamista, minne uusi rakentaminen tulee suunnata?
Mikäli haluatte alueelle lisärakentamista, minne uusi rakentaminen tulee suunnata? TASAISESTI KOKO SUUNNITTELUALUEELLE NYKYISEEN ASUTUKSEEN TUKEUTUEN JA MAISEMAAN SOVELTUEN KYLÄKESKUSTAA PAINOTTAEN, MUUALLE
LisätiedotLUOSTARINKYLÄN ERITASOLIITTYMÄ, RAUMA. TIESUUNNITELMA. YLEISÖTILAISUUS 24.2.2014 24.2.2014 YLEISÖTILAISUUS, LUOSTARINKYLÄ
LUOSTARINKYLÄN ERITASOLIITTYMÄ, RAUMA. TIESUUNNITELMA. YLEISÖTILAISUUS TIESUUNNITELMAN LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET Tiesuunnitelma liittyy osana Lakarin teollisuus- ja logistiikkaalueen kehittämiseen. Uusi
LisätiedotPohjois-Pohjanmaan Kylät ry:n kysely kylätoimijoille
Pohjois-Pohjanmaan Kylät ry:n kysely kylätoimijoille Tämän kyselyn tarkoitus oli löytää Pohjois-Pohjanmaan kylätoiminnan tärkeimmät kehityskohteet sekä saada tietoa maakunnallisen kyläyhdistyksen, Pohjois-Pohjanmaan
LisätiedotLetkun kylän kyselytulokset
Letkun kylän kyselytulokset Sisältö Johdanto... 2 1. Kylän sijainti ja historiikki... 2 2. Vastaajien tiedot... 2 3. Kylän nykytila... 4 4. Kylän tulevaisuus ja kehittämisnäkemykset... 8 5. Palvelutarpeet...
LisätiedotKiteen kaupunki Kesälahden Vuokratalot Oy 1 (6) Asiakastyytyväisyyskysely
Kiteen kaupunki Kesälahden Vuokratalot Oy 1 (6) Kiteen Kotitalot Oy ja KOY Kesälahden Vuokratalot asiakastyytyväisyyskysely Yhteenvetoraportti N=124 Julkaistu: 24.4.2014 Vertailuryhmä: Kesälahden Vuokratalojen
LisätiedotOrismalan kyläseura ry KYLÄSUUNNITELMA
Orismalan kyläseura ry KYLÄSUUNNITELMA Sisällysluettelo 1. Historia 2. Kylämme tällä hetkellä 2.1 Palvelut 3. SWOT- analyysi kylästämme 4. Tulevaisuus 5. Hankkeet 6. Kyläsuunnitelman päivittäminen 1. Historia
LisätiedotLÖYDÄ KOTIKYLÄSI KARTALTA
LÖYDÄ KOTIKYLÄSI KARTALTA KYLÄTOIMINTA SUOMESSA SUOMEN KYLÄTOIMINTA RY (SYTY) KYLIEN MAAKUNNALLISET YHTEENLIITTYMÄT LAPPILAISET KYLÄT RY KYLÄNEUVOSTOT (ESIM. OUTOKAIRAN ALUEELLA) TORNION KYLIEN NEUVOSTO
LisätiedotKestävästi kasvava, älykkäästi uudistuva
Kestävästi kasvava, älykkäästi uudistuva Joensuun seudun kestävä ja älykkäästi uudistuva kasvu edellyttää, että kaikki käytettävissä olevat voimavarat suunnataan entistäkin määrätietoisemmin kaikkein lupaavimmille
LisätiedotHausjärven kunnassa sijaitsevan Mommilan asemanseudun kyläsuunnitelma 2003
Hausjärven kunnassa sijaitsevan Mommilan asemanseudun kyläsuunnitelma 2003 SISÄLLYS sivu 1. JOHDANTO 2 1.1. Suunnitelman tarve 2 1.2. Suunnitelman laadintavaiheet 2 1.3. Toteutetut toimenpiteet suunnittelun
LisätiedotKYLÄKYSELY KANKAANPÄÄ
KYLÄKYSELY KANKAANPÄÄ Kyläkysely Kysely postitettiin joka talouteen Köyliössä Vastausaikaa oli noin 2 viikkoa Kankaanpäässä 230 kotitaloutta palautuneita vastauksia 30 Vastausprosentti 13 % Sukupuoli Sukupuoli
LisätiedotKoveron kyläillassa 26.10.2010 PIENET INVESTOINNIT (SUURETKIN
Jatketaan lammastarhausta kesäisin.. Sadekatos siis.. Jätekatosmalli Entinen Esso Tuupovaara, katulamput (6 lamppua) Tuupovaarantien ja Ilomantsintien risteysalueen monttujen korjaus Teiden kunto yleensäkin?
LisätiedotMitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan?
Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan? Lappajärvi 19.11. 2014 Laura Liuska / VYYHTI-hanke Välittäjäorganisaatio: mikä ja miksi? Vesienhoidossa vapaaehtoisen paikallisen kunnostustoiminnan
LisätiedotKyliltä fiksusti liikkeelle. Outokummussa
Kyliltä fiksusti liikkeelle Outokummussa Tavoitteet Tavoitteet Kestävää liikkumista edistetään usein taajamissa, vaikka liikkuminen on yhtä tärkeää myös taajamien ulkopuolella. Maaseudulla liikennetarve
LisätiedotKyläkävelyraportti ORISUO 7.7.2011. Katri Salminen ProAgria Farma / Maa- ja kotitalousnaiset TAUSTAA
Kyläkävelyraportti ORISUO 7.7.2011 Katri Salminen ProAgria Farma / Maa- ja kotitalousnaiset TAUSTAA Kyläkävelyt kuuluvat yhtenä osana Varsinais-Suomen Maa- ja kotitalousnaisten Kylämaisema kuntoon hankkeen
LisätiedotKylien Salo, Terveyspalvelujen palveluverkko
Kylien Salo, Terveyspalvelujen palveluverkko Työpaja 16.4.2015 Hankekoordinaattori, kyläasiamies Henrik Hausen, Salon kaupunki Kylien Salo -kehittämishanke Kylätoimijoiden aktivointi ja neuvonta Tiedotus:
LisätiedotKYSELYTULOKSET 19.3. - 1.4.2015. EK-Kylät
KYSELYTULOKSET 19.3. - 1.4.2015 EK-Kylät Jotta ohjelman sisältö vastaisi myös kylien/asuinalueiden ajatuksia ja toiveita, haluaisimme sinunkin mielipiteesi maakuntamme kylätoiminnan kehittämisestä. Mitkä
LisätiedotOSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA
NUMMI-PUSULA IKKALA Päiväys 10.12.2008 KESKEISEN ALUEEN ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. SUUNNITTELUALUE Asemakaavan laatimista koskeva hanke koskee Ikkalan kylätaajaman keskeistä aluetta.
LisätiedotVaskion kyläkyselyn tuloksia
Vaskion kyläkyselyn tuloksia ke 15.10.2014 Kylien Salo, FM Tanja Ahola VASTAAJAT (134 vast.) Kumio 8 % Pampari - Toivila 37 % Vaskion kirkko - Ruotsala 24 % Sahala Perälä - Kuttila 9 % Heinäsuo 9 % Kierla
LisätiedotLohjan Kylät ry:n historia ja kyläsuunnittelun tulevaisuus
Lohjan Kylät ry:n historia ja kyläsuunnittelun tulevaisuus Salo 31.1.2012 Katja Ranta Lohjan Kylät ry Lohjan ja siihen yhdistymispäätöksensä tehneiden kuntien kylä- ja asukasyhdistysten yhteistyöelin Perustettu
LisätiedotSuomussalmen kunta. Perustettu vuonna 1867. Pinta-ala km 2 5 879. josta vesialuetta km 2 602 Väestö 31.12.13 8 661 Veroprosentti 20,5 %
Suomussalmen kunta Perustettu vuonna 1867 Pinta-ala km 2 5 879 josta vesialuetta km 2 602 Väestö 31.12.13 8 661 Veroprosentti 20,5 % Historiaa Yli 9500 vuotta vanhoja kivikautisia asuinsijoja Kalliomaalaukset
LisätiedotRiihivalkaman koulualueen kyläsuunnitelma 2010
Aikaleima Riihivalkaman koulualueen kyläsuunnitelma 2010 Käynnissä olevat kylän kehittämiskohteet Toimenpiteet Aikataulu Vastuutaho= mitkä toimijat, kenen kanssa Jätevesiasiat Selvitys ja suunnittelu jätevesiviemäristä
LisätiedotKonginkankaan IDEAILTA
Konginkankaan IDEAILTA Konginkankaan kyläsuunnitelma 2010-2015 2009 Vihreän väylän kehittämishanke Mt 637 matkailulliseksi maisematieksi - 2013 Leader-hanke käynnistetty 12/2010 hakijana ja hallinnoijana
LisätiedotPIIRIVUOREN KYLÄYHDISTYKSEN KYLÄSUUNNITELMA 2003. Laatinut Leena Tauru
PIIRIVUOREN KYLÄYHDISTYKSEN KYLÄSUUNNITELMA 2003 Laatinut Leena Tauru 5.11.2003 PIIRIVUOREN KYLÄYHDISTYKSEN KYLÄSUUNNITELMA 2003 Sisällys 1. Johdanto 1 1.1 Suunnitelman tarve 1 1.2 Suunnitelman laadintavaiheet.
LisätiedotITU-kylät. Kyläsuunnittelu. Itä-Uudenmaan Kylät ry Östra Nylands Byar rf
Kyläsuunnittelu Itä-Uudenmaan Kylät ry Östra Nylands Byar rf 1 Itä-Uudenmaan Kylät ry Östra Nylands Byar rf Perustettu vuonna 2000 Itäisen Uudenmaan alueen kylien edunvalvoja sekä kyläyhdistysten etujärjestö
LisätiedotKiskon Kihakka kyläyhdistys ry. Kirkonkylä Haapaniemi Kajala
Kirkonkylä Haapaniemi Kajala Toiminta. on vuodesta 1982 toiminut yhdistys, jonka tavoitteena on edistää kylän asukkaiden yhteistyötä, omatoimisuutta, kylän elinkelpoisuutta ja toimia sen edunvalvojana.
LisätiedotKÖYLIÖN KYLÄKYSELY ja TUISKULA. Elina Haavisto
KÖYLIÖN KYLÄKYSELY ja TUISKULA Elina Haavisto Kyläkysely Kysely postitettiin joka talouteen Köyliössä Vastausaikaa oli noin 2 viikkoa (19.1-12.2.09) Palautuspiste Tuiskulan op + muut palautuspisteet Köyliössä
LisätiedotRistijärven kuntastrategia
Ristijärven kuntastrategia 2018-2030 Johdanto Kuntastrategiassa esitetään Ristijärven kunnan tavoitteet kaudelle 2018-2030. Kuntastrategian tavoitteet tarkennetaan vuosittain arvioitaviksi toimenpiteiksi
LisätiedotPerusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ovat seuraavat:
Maailma muuttuu - miten koulun pitäisi muuttua? Minkälaista osaamista lapset/ nuoret tarvitsevat tulevaisuudessa? Valtioneuvosto on päättänyt perusopetuksen valtakunnalliset tavoitteet ja tuntijaon. Niiden
LisätiedotLIITE 1. Ote Päijät-Hämeen maakuntakaavasta. Lainvoimainen maakuntakaava 2006, Päijät-Hämeen liitto.
LIITE 1. Ote Päijät-Hämeen maakuntakaavasta. Lainvoimainen maakuntakaava 2006, Päijät-Hämeen liitto.. LIITE 2. Sysmän kirkonseudun kulttuurimaisema. RKY aluerajaus, Museovirasto 2009. LIITE 3. Asukaskyselyn
Lisätiedot4. Raportti, eli yksityiskohtainen kuvaus hankkeen toiminnasta
HANKKEEN LOPPURAPORTTI 1. Hankkeen toteuttajan nimi Voimistelu- ja Urheiluseura Kilpi ry 2. Hankkeen nimi ja hankenumero Yhteistyöllä maaseutu voimavaraksi - YTY, 4921 3. Lyhyt yhteenveto hankkeesta Voimistelu-
Lisätiedot