PIIRIVUOREN KYLÄYHDISTYKSEN KYLÄSUUNNITELMA Laatinut Leena Tauru

Transkriptio

1 PIIRIVUOREN KYLÄYHDISTYKSEN KYLÄSUUNNITELMA 2003 Laatinut Leena Tauru

2 PIIRIVUOREN KYLÄYHDISTYKSEN KYLÄSUUNNITELMA 2003 Sisällys 1. Johdanto Suunnitelman tarve Suunnitelman laadintavaiheet Toteutetut toimenpiteet suunnittelun aikana Tekijät Kylien sijainti ja historiikki Kylien nykytila Väestö ja asuminen Elinkeinot Palvelut Yhdyskuntatekniikka Ympäristö Yhdistys- ja yhteistoiminta Alueen tulevaisuuden vaihtoehdot Alueen nelikenttä Kylät tulevaisuudessa Kylien kehittämistavoitteet Toimenpiteet Palvelut Yhdyskuntatekniikka Yhdistys- ja yhteistoiminta Uusien asukkaitten hankinta Ympäristö Kyläsuunnitelman seuranta ja uudistaminen 8 8. Yhteystiedot 9

3 1. JOHDANTO 1.1 Suunnitelman tarve Kyläsuunnitelma tarvitaan ohjaamaan alueen tulevaa kehittämistä. Kyläläisiltä saadut tiedot ovat suunnittelutyön tärkein osa, koska ilman aktiivisia kyläläisiä kyläsuunnitelma ei toteudu. Kyläsuunnitelma ei ole anomuskokoelma päättäjille, vaan kyläläisten yhteinen julkilausuma alueen tulevista kehittämistarpeista ja -tahdosta sekä sitoutumisesta kyläsuunnitelman toimenpiteiden toteuttamiseen. Hausjärven kunta käyttää kyläsuunnitelmaa osana kunnan yhteistä kyläohjelmaa. Ulkopuolista rahoitusapua haettaessa kyläsuunnitelma välittää rahoittajille tiedon kyläläisten yhteisestä kehittämistahdosta ja sitoutumisesta kyläsuunnitelman toimenpiteiden toteuttamiseen. Monet EU-rahoituskanavat vaativat rahoitushakemuksen liitteeksi kyläläisten yhteistyönä tehdyn kyläsuunnitelman. Tarkoitus on vuosittain seurata ja uudistaa kyläsuunnitelmaa, joten kaikki kyläläiset voivat jatkossa olla mukana kehittämässä sitä näkemyksillään ja ideoillaan sekä osallistumisellaan toimenpiteiden toteuttamiseen. 1.2 Suunnitelman laadintavaiheet Piirivuoren kyläyhdistys ry päätti hakea YliSet ry:n rahoitusta kyläsuunnitteluhankkeelle vuodelle Vuoden 2002 lopussa tuli myönteinen päätös rahoituksesta. Kyläyhdistyksen hallitus kokosi ohjausryhmän ja valitsi Leena Taurun projektivastaavaksi. Kyläsuunnitelman teko käynnistyi tammikuussa. Suunnitelma tullaan liittämään muiden Hausjärven kylien Sosiaalista pääomaa kylille -hankkeeseen osana kyläohjelmaa. Kyselylomakkeet jaettiin helmikuun lopussa jokaiseen talouteen (1 lomake/talous). Lomakkeita jaettiin 275 kpl ja niitä palautettiin 142 kpl. 1.3 Toteutetut toimenpiteet suunnittelun aikana Asukaskyselyn pohjalta on järjestetty kolme te taa eniten toivotuista aiheista. Ensimmäinen te ta käsitteli tie- ja ympäristöasioita, mikä aihe saikin kyläläiset runsaslukuisesti liikkeelle. Hausjärven kunta rakennuttaa Ryttylästä Turkhaudan kautta Riihimäelle tulevan vesi- ja viemärijohdon. Sen maastokartoitukset alkavat keväällä Sen jälkeen kuullaan maanomistajia. Konkreettiset työt alkavat Toinen te ta käsitteli Kaunis kylämaisema -aihetta. Luennoitsija oli maiseman- ja luonnonhoidonneuvoja Paula Salomäki Pro Agria Hämeen Maaseutukeskuksesta. Kolmannen te lan aiheena oli Pihasta puutarhaksi. Luennoitsijoina olivat puutarhurit Matti Lahtinen ja Lasse Lehto. 1

4 1.4 Tekijät Kyläsuunnittelutyöstä ovat vastanneet kyläyhdistyksen valitsema projektivastaava Leena Tauru ja ohjausryhmä, johon kuuluvat Kaija Husu, Matti Salovaara, Eeva Keskinen, Timo Laine ja Jenni Laine sekä Päivi Rönni YliSet ry:n edustajana. Kyläsuunnitelman puhtaaksi kirjoittamisen on hoitanut Kaija Husu. Kyläsuunnitelma toimitetaan myös Hausjärven kunnalle osaksi Sosiaalista pääomaa kylille -hanketta, joka on Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen hallinnoima hanke. Kyläsuunnitelman teon on mahdollistanut EU:n, valtion ja kunnan rahoitus. 2. KYLIEN SIJAINTI JA HISTORIIKKI Piirivuoren kyläyhdistys toimii Turkhaudan, Lavinnon ja Kara-Apiliston alueella käsittäen noin 300 taloutta. Kuntakeskukseen Oittiin on matkaa noin kilometriä ja naapurikaupunkiin Riihimäkeen noin 9 15 kilometriä. Varhaisin tiedossa oleva asiakirja, jossa Turkhauta mainitaan, on vuonna 1385 vahvistettu tuomiokirja. Pysyvä asutus lienee alkanut 1200-luvulla. Turkhauta on tunnettu vuosisatoja kievarikylänä ja turkisten markkinapaikkana edullisen sijaintinsa vuoksi vanhan Helsinki - Hämeenlinna -maantien varressa. Turkhaudanjärvestä on nykyisin jäljellä vain muisto, koska 1930-luvun lopussa perattiin Puujoessa olevat Leppäkoski, Kiehonkoski ja vähän myös Sulavaa. Vesi laski tuolloin Puujoessa noin puoli metriä ja tilalle alkoi tulla monenlaista vesikasvustoa. Turkhaudalle perustettiin 1800-luvun lopulla lainakirjasto, joka luovutettiin kunnalle Kara-Lavintoon kuuluu kaksi maarekisterikylää, Kara ja Lavinto sekä Apiliston asuinalue. Kiinteä asutus on oletettavasti alkanut 1200-luvun lopulla. Kara ja Lavinto ovat Turkhaudan ohella Hausjärven vanhimpia kyliä. Karaan ja Lavintoon on vahvistettu osayleiskaava. Vesilinja Kara-Lavintoon rakennettiin Vanhan Lavinnon talot on rakennettu vanhan Helsinki - Hämeenlinna -maantien ja siitä erkanevan Porvoon tietä yhdistävän kylänraitin varteen. Nämä talot edustavat vanhaa asutusta ja ovat nykyään omaehtoisesti suojeltuja. Myös Lavinnossa toimi piirikirjasto 1960-luvulle asti. Karan kylä on muodostunut Karan kartanon suurtilan tiluksista. Kylä sijaitsee vanhan Helsinki - Hämeenlinna -maantien varrella rajoittuen Riihimäen kaupunkiin. Suurin osa nykyisestä Riihimäestä on kuulunut Karan kylään. Karan, Turkhaudan ja Lavinnon kylien asukkaat jättivät huhtikuun 21. päivänä 1900 kuntakokoukselle anomuksen, että heidän piiriinsä perustettaisiin ylempi sekakansakoulu. Siihen suostuttiin empimättä. Kunnallisneuvos Torsten Nordenswan lahjoitti Kolisevan torpan läheltä koululle tontin, joka sijaitsi aivan piirin keskellä, hyvien liikenneyhteyksien varrella. Koulutalo vihittiin käyttöön syyskuun 21. päivänä Sotien seurauksena paikkakunnalle sijoitettiin runsaasti karjalaista siirtoväkeä. Karan kartano luovutti pika-asutukseen 60 % maistaan. Useat kartanon työmiehet saivat 2

5 myös rintamamiestilan. Kylään syntyi näin parikymmentä erikokoista tilaa, väkiluku kasvoi ja koulu pullisteli. 3. KYLIEN NYKYTILA Alueen nykytilan kuvaus on koottu asukaskyselyn tiedoista. Kaikki kolme kylää ovat vireitä. Piirivuoren kyläyhdistys toimii näiden kylien toimintojen yhteensovittajana. Kyläläisten kokoontumistiloina toimivat sekä Karan koulu että Seurojentalo Turkhaudalla. Tärkeimpinä asioina asukaskyselyssä nousivat kevyen liikenteen väylän puuttuminen, veden puute ja kapeat tiet. Tärkeänä pidettiin myös esiopetuksen ja koululaisten iltapäivätoiminnan saamista kylälle sekä ryhmäperhepäivähoitoa. Lisäksi nuoret kaipasivat monenlaista tekemistä, samoin vanhukset ohjattua kerhotoimintaa sekä siivouspalveluja ja kotiapua. 3.1 Väestö ja asuminen Asukkaita Piirivuoren kyläyhdistyksen alueella on noin 650, joista Turkhaudalla noin 330 ja Karassa ja Lavinnossa yhteensä noin 320. Lisäksi on joukko kesäasukkaita. Kylämaisema on peltoaukeita ja metsiä. Liikenneyhteydet ovat hyvät. Kyläläiset asuvat maatiloilla tai omakotitaloissa. Tiheintä omakotitaloasutus on Apilistossa ns. Junakylän alueella, Lavinnossa Kukkerintien varrella ns. Mäntylän alueella ja Turkhaudalla Rauhanmaalla. 3.2 Elinkeinot Kylien väestö koostuu maataloutta harjoittavista viljelijäperheistä ja erikoisviljelmistä. Alueella asuu myös eri alojen yrittäjiä sekä kylien ulkopuolella työssäkäyvää väestöä. 3.3 Palvelut Karassa on kolmiopettajainen koulu, jonka olemassaolo on kylille erittäin tärkeä. Lukuvuonna koulussa on 45 oppilasta. Kylillä käy säännöllisesti kirjastoauto, myymäläauto ja jäätelöauto. Samoin HausKupalvelulinja liikkuu alueella. Harrastustoimintaa järjestetään alueella kunnan liikuntatoimen, kansalaisopiston, yhdistysten ja koulun puitteissa. Joukkoliikennepalvelut ovat tyydyttävät. Viikolla linja-autoyhteydet toimivat, mutta viikonloppuisin olisi parantamisen varaa. Karan koululla on jätteiden keräyspiste. Ryttylästä hankitaan terveyspalvelut ja pankkipalvelut. Siellä on myös apteekki ja asiamiesposti sekä kaksi kauppaa. 3

6 Epäkohtina alueella pidetään koululaisten iltapäivätoiminnan ja esiopetuksen sekä ryhmäperhepäivähoidon puutetta. Nuoriso kaipaa monipuolisempia harrastusmahdollisuuksia. Vanhusväestö toivoo kerhotoimintaa sekä siivous- ja kotiapua. Lisäksi kaivataan pankkiautomaattia esim. Turkhaudalle ja baaria tai kesäkioskia. 3.4 Yhdyskuntatekniikka Veden puute ja viemäröinti ovat alueen asukkaiden suurimpia ongelmia. Vesiosuuskunnasta ollaan kiinnostuneita etenkin Turkhaudalla Rauhanmaan alueella. Vesiasia korjaantunee osittain, kun Ryttylästä Riihimäelle rakennetaan vesijohto ja siirtoviemäri, joka tulee kulkemaan Turkhaudalta Karan koulun kautta Apilistoon ja edelleen Riihimäkeen. Sekä Karantie että Hausjärventie ovat kapeita ja mutkikkaita. Siksi niille toivotaan lisää katuvaloja ja kevyen liikenteen väylää Turkhaudalta Karan koululle ja edelleen Apilistoon Ympäristö Turkhaudan, Lavinnon ja Kara-Apiliston alueen parhaita puolia ovat luonto, maisema, rauhallisuus ja turvallisuus. Asuminen on riittävän väljää. Naapurit ovat mukavia ja ihmiset välittävät toisistaan. Lavinnossa on kulttuurihistoriallisesti arvokas kylänraitti rakennuksineen, Karassa Karan kartano ja Sydänmäen kotimuseo, Turkhaudalla Seurojentalo ja entinen työväentalo (nykyisin yksityiskäytössä.) Asukaskyselyssä vastaajat pitivät tärkeänä maisemointia kuten pensaiden raivaamista teiden varsilta, romuautojen poistamista ja linja-autopysäkkien siistimistä. Yhteisiä talkoita maisemoinnin hoitamiseksi kannatettiin ja myös maanomistajien toivottiin huolehtivan omista maisemistaan. Kierrätystä tulisi myös tehostaa Yhdistys- ja yhteistoiminta Asukaskyselyssä ehdotettiin kylillä viihtymistä lisääviksi tekijöiksi monipuolisia tapahtumia kuten teatteri- tai konserttimatkoja, elämysretkiä nuorille, kotiseuturetkiä, luentoja, kursseja ja kesätoria sekä Turkhaudan markkinoiden henkiin herättämistä. Kyläyhdistyksen alueella toimii useita yhdistyksiä. Nuorisoseura Silmu on perustettu 1909 ja sen toiminta-alueena on ollut alusta lähtien Karan, Lavinnon, Turkhaudan ja Ryttylän kylät. Nuorisoseuran toiminta on nykyisellään pienen aktiivijoukon kontolla. Vetäjäpulaa podetaan. Nuorisoseura ja kansalaisopiston näytelmäpiiri tekevät yhteistyössä teatteritoimintaa ja tuotokset nähdään kesäisin kesäteatteriesityksinä Miinan montussa. Hausjärven Pohjoinen Maamiesseura perustettiin 1914, nykyiseltä nimeltään Hausjärven Pohjoinen Maa- ja kotitalousseura. Järjestöllä on yhteinen toimitalo, Seurojentalo, nuorisoseura Silmun kanssa Turkhaudalla. 4

7 Turkhaudan Metsästysyhdistys on koonnut alueen maanomistajat yhteisen harrastuksen, metsästyksen pariin. Vuosittain vähennetään sekä hirvi- että peurakantaa, mutta myös huolehditaan riistanhoidosta ja talviruokinnasta. Hausjärven Urheilijoilla on kyläosasto Turkhaudalla. Se järjestää talvisin nappulahiihtoja ja keväisin maastojuoksukisoja. Hausjärven 4H-yhdistyksellä on kerhotoimintaa Karan koululla 1 3-luokkalaisille ja toinen kerho 4 6-luokkalaisille. Liikuntatoimella on kaksi sählykerhoa; 6 9-vuotiaille ja vuotiaille. Koulun vanhempainyhdistys toimii aktiivisesti. Se järjestää tapahtumia, joista varat lahjoitetaan koululle. Yhdistys on tukenut koululaisille teatterimatkoja ja liikuntapäiviä. Kansalaisopiston toiminta Karan koululla vaihtelee vuosittain. Seurakunnan järjestämä pyhäkoulu kokoontuu Karan koululla joka toinen sunnuntai. Piirivuoren kyläyhdistys toimii erittäin vireästi. Se järjestää kyläkokouksia, te toja, retkiä ja erilaisia tapahtumia. Yhdistys hoitaa Miinan montun kesäteatterin puffettia. Kyläyhdistys toimittaa kuusi kertaa vuodessa ilmestyvää Kyläposti-lehteä, joka jaetaan alueen talouksiin, tiedotusvälineille ja Hausjärven kuntaan. 4. ALUEEN TULEVAISUUDEN VAIHTOEHDOT 4.1 Alueen nelikenttä Alueen nelikenttään on koottu asukaskyselystä kyläläisten esittämiä asioita. Nelikentässä tarkastellaan alueen sisäisiä heikkouksia ja vahvuuksia sekä alueen ulkoisia uhkia ja mahdollisuuksia. Näiden avulla on lähdetty kuvittelemaan tulevaisuuden kylää ja on valittu alueen tärkeimmät kehityskohteet ja niistä johdetut tavoitteet. Alueen sisäiset heikkoudet Alueen sisäiset vahvuudet - vesi ja viemäröinti - hyvä sijainti - katuvalojen vähyys - luonto - kevyen liikenteen väylien puute - maisema - esiopetuksen puute - maatalous - koululaisten iltapäivätoiminnan puute - rauhallisuus - turvallisuus - koulu - nuorisotoiminnan vähyys - historia - väestön ikääntyminen - monen ikäisiä asukkaita - aktiivisten toimijoiden vähyys - kesäteatteri - vanhuksille suunnatun toiminnan puute - kyläyhdistys - tiedon puute alueen yhdistyksistä ja - Kyläposti-lehti yrityksistä 5

8 Alueen uhat Alueen mahdollisuudet - nykyisten palvelujen väheneminen - uudet asukkaat - ympäristön saastuminen - uudet palvelut - liikenneturvallisuuden heikkeneminen - etätyö - julkisen liikenteen väheneminen 4.2 Kylät tulevaisuudessa Jos asiat kehittyvät asukkaiden toivomalla tavalla, niin tulevaisuudessa Turkhauta - Lavinto - Kara-Apilisto voisi olla seuraavanlainen kyläalue: Kyläalue on Hausjärven paras haja-asutusalueen maaseutumainen asuinpaikka. Väestörakenne on tasapainoinen ja alueella asuu sekä nuoria, työikäisiä että vanhuksia. Asukasmäärä on kasvussa, muuttovoittoinen ja nuorentumassa. Täällä asuu paljon lapsiperheitä. Tämä on elinvoimainen ja vireä alue, jossa kaikenikäisten ihmisten on hyvä ja turvallista asua sekä viljellä maata. Kyläalueella on pienyritystoimintaa ja työpaikkoja nykyistä enemmän. Karassa toimii nykyisenlainen koulu kolmiopettajaisena. Vanhusten tarvitseman palvelut on järjestetty. Kaikenikäisillä asukkailla on mahdollisuus omalla kylällä erilaisiin harrastuksiin. Kylien yleisilmettä on parannettu ja täällä on mainiot ulkoilu- ja retkeilyreitit. Kevyen liikenteen väylää pitkin koululaisten on turvallista kulkea koulumatkansa. Liikenneturvallisuuteen panostetaan. Kevyen liikenteen väylä lisää pyöräilijöiden ja lenkkeilijöiden määrää. Kylien tiet ovat hyväkuntoisia. Alueella on tontteja myytävänä. Kyläalue on maisemallisesti erittäin kaunis, rauhallinen, siisti ja persoonallinen. Täällä on tulevaisuudessa lämminhenkinen ja lapsiystävällinen, toimiva, aktiivinen ja vireä kyläyhteisö, missä järjestetään usein kyläläisten yhteisiä tilaisuuksia. Nuoret ihmiset uhraavat aikaansa ja osaamistaan oman kylänsä eteen. Ilmapiiri on hyvä ja kyläläiset ovat kuin yhtä perhettä. 5. KYLIEN KEHITTÄMISTAVOITTEET Kylien ongelmat Kylien tavoitteet 1. Palvelut 1. Palvelut - kyläkoulun säilyttäminen - kyläkoulun säilyttäminen kolmiopettajaisena - koululaisten iltapäivätoiminta - toiminta aloitetaan koululla syksyllä vanhusten kerhotoiminta - kunnan järjestämän vanhusten päivätoiminnan tehokas markkinointi 6

9 2. Yhdyskuntatekniikka 2. Yhdyskuntatekniikka - vesi- ja viemäröinti - siirtoviemäri ja perustettavat vesiosuuskunnat - kevyen liikenteen väylän puute - kevyen liikenteen väylän rakentaminen Turkhaudalta Karan koululle ja edelleen Apilistoon - katuvalaistuksen vähyys - katuvalaistuksen tarpeen selvittäminen - tietoliikenneyhteydet tarpeita - tietoliikenneyhteydet tarpeita vastaamattomat vastaaviksi, laajakaistayhteydet 3. Yhdistys- ja yhteistoiminta 3. Yhdistys- ja yhteistoiminta - yhdistystoiminnan arvostuksen - yhteisten harrastusmahdollipuute suuksien kehittäminen ja lisääminen - tiedonkulun heikkous - tiedonkulun kehittäminen - Seurojentalon käyttö - Seurojentalon varustetason parantaminen yhteistyössä - palkitseminen 4. Uusien asukkaiden hankinta 4. Uusien asukkaiden hankinta - tonttimaan vähäinen tarjonta - tontteja tarjolla halukkaille ostajille - markkinoinnin heikkous - tonttirekisteri 5. Ympäristö 5. Ympäristö - huonokuntoiset rakennukset ja - ympäristön maiseman siistiminen romut - linja-autopysäkkien huonokuntoi- - linja-autopysäkkien siistiminen suus 6. TOIMENPITEET Tässä on esitetty tulevat toimenpiteet yleispiirteisesti. Jokainen toimenpide vaatii yksityiskohtaisen suunnittelun siinä vaiheessa, kun toimenpiteen käytännön toteuttaminen käynnistyy. Osasta toimenpiteitä voidaan tehdä erillinen hankesuunnitelma joko alueen omana hankkeena tai sitten yhteistyössä toisten kylien kanssa. Lisäksi jokainen toimenpide vaatii toteutuakseen kyläläisten aktiivista panosta asioiden toteuttamiseksi. Tavoitteena on, että jostakin tietystä toimenpiteestä kiinnostuneet kyläläiset lähtisivät rohkeasti mukaan kehittämään heille itselleen tärkeitä asioita. Jokaisen kyläläisen pienikin panos on arvokas yhteisten asioiden toteuttamisessa ja entistä paremman Turkhauta - Lavinto - Kara-Apilisto -alueen rakentamisessa. Toimenpiteiden toteuttamisesta kiinnostuneet kyläläiset voivat ottaa yhteyttä Piirivuoren kyläyhdistyksen hallituksen puheenjohtajaan tai sihteeriin, jotka ohjaavat kyläsuunnitelman yleistä eteenpäinvientiä. 7

10 6.1 Palvelut Kolmiopettajaisen kyläkoulun säilyttämiseksi on alueelle erittäin tärkeätä saada lapsiperheitä asumaan. Koulun oppilasmäärän kehitystä seurataan. Koululaisten iltapäivätoiminta aloitetaan syksyllä 2004 yhteistyössä kunnan tai muun toimijan kanssa. Kunnan vanhuksille järjestämää päivätoimintaa markkinoidaan tehokkaasti alueen vanhusväestölle Yhdyskuntatekniikka Ryttylästä Riihimäelle rakennettava siirtoviemäri vähentää alueen jätevesiongelmia. Vesiosuuskuntia perustetaan. Kevyen liikenteen väylän tekemiseksi edetään Tielaitoksen ja Hausjärven kunnan kanssa yhteistyössä. Katuvalaistuksen parantamiseksi selvitetään oleelliset kohdat, joissa valaistusta tarvitaan ja ollaan yhteydessä kuntaan Yhdistys- ja yhteistoiminta Yhdistysten toiminnoista tiedotetaan Kyläpostissa, jossa myös julkaistaan yhdistysten yhteyshenkilöt. Uudet asukkaat toivotetaan tervetulleiksi ja heitä kannustetaan osallistumaan toimintoihin. Toimintaan osallistumisesta ja tekemisestä esimerkiksi talkoissa muistetaan jatkossa myös palkita osallistujat. Kootaan palveluhakemisto, missä ovat alueen kaikki yhdistykset ja muut toimijat, kokoontumistilat sekä vuokrat jne. Alueen kaikki yhdistykset kutsutaan yhteiseen palaveriin miettimään, mitä kaikkea voidaan tehdä yhdessä esim. nuorten harrastusmahdollisuuksien lisäämiseksi, ohjaajapulan parantamiseksi, Turkhaudan markkinoiden henkiin herättämiseksi ja uusien aktiivien mukaan saamiseksi. 6.4 Uusien asukkaiden hankinta Karaan ja Lavintoon on laadittu 1990 osayleiskaava, jota hyödynnetään jatkossa. Asukasmäärän ja koulun oppilasmäärän kehitystä seurataan. Pyritään saamaan tontteja myyntiin ja laatimaan tonttirekisteri myytävänä olevista maa-alueista. Uuden asutuksen tulisi sijoittua alueen maisema-arvot huomioiden. 6.5 Ympäristö Alueen kylämaiseman toivotaan siistiytyvän edelleen. Tarvittaessa toivotaan ympäristösihteerin ottavan kantaa esimerkiksi huonokuntoisten rakennusten siistimiseksi ja romuautojen poissaamiseksi. Keväisin pidetään siivoustalkoot tienvarsien puhdistamiseksi. Aktivoidaan maan- ja kiinteistöjen omistajia kunnostamaan paikkojaan. 7. KYLÄSUUNNITELMAN SEURANTA JA UUDISTAMINEN Kyläsuunnitelma tarkistetaan ja uudistetaan vuosittain Piirivuoren kyläyhdistys ry:n vuosikokouksessa keväällä. Kyläyhdistyksen hallitus huolehtii kyläsuunnitelman 8

11 tarkistamisesta ja uudistamisesta ennen kokousta, jolloin kyläkokouksessa voidaan esitellä hallituksen suunnitelmaan tekemät muutokset. Kaikki kyläläiset voivat olla mukana alueen kehittämisessä ja kyläsuunnitelman toteuttamisessa ja uudistamisessa. Alueen asukkailta tulevat ideat ja ehdotukset otetaan avoimesti vastaan ja innostetaan asioiden esittäjiä mukaan yhteiseen kehittämistyöhön ja asioiden toteuttamiseen. Kyläyhdistys tekee vuosittain toimintasuunnitelman, johon otetaan kyläsuunnitelmasta asioita, joita vuoden aikana aiotaan toteuttaa. Isommista asioista tehdään hankesuunnitelma ja haetaan hankerahoitusta toteuttamiseen joko alueen omana hankkeena tai yhdessä muiden kylien kanssa. Uudistettu kyläsuunnitelma tai sen tiivistelmä jaetaan vuosittain alueen joka talouteen kyläkokouksen jälkeen. Lisäksi Hausjärven kuntaan toimitetaan kyläsuunnitelma kokonaisuudessaan. 8. YHTEYSTIEDOT Kyläsuunnitelman ylläpidosta on vastuussa kyläyhdistys. Yhteyshenkilöinä toimivat kyläyhdistyksen hallituksen puheenjohtaja ja sihteeri Leena Tauru/KH 9