SUOMALAISEN KOULUTUKSEN HAASTEET

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "SUOMALAISEN KOULUTUKSEN HAASTEET"

Krista Tamminen
8 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 SUOMALAISEN KOULUTUKSEN HAASTEET

2 Suomalaisten koulutustaso Koulutustaso Suomessa on hyvää OECD keskitasoa, mutta ei huippua EU 2020 strategian kansallisessa ohjelmassa on asetettu tavoitteeksi, että: vuonna vuotiaista 42 %:lla on korkeakoulututkinto (AMK tai YO) ja korkeintaan 8 %:a vuotiaista keskeyttää koulutuksen ennen aikaisesti luvut on johdettu EU:n yhteisestä strategiasta ja voimassa olevan koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelman tavoitteista Tällä hetkellä noin 36 prosentilla vuotiaista on korkeakoulututkinto Tavoite haastava, mutta realistinen Tällä hetkellä alle 10 %:a päättää koulutuksen ennenaikaisesti

ennen aikaisesti luvut on johdettu EU:n yhteisestä strategiasta ja voimassa olevan koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelman tavoitteista Tällä

3 POP - Perusopetus Paremmaksi Hallitusohjelman mukaan ikäluokkien pienenemisestä aiheutuva säästö ohjataan perusopetuksen laadun parantamiseen vuonna 2008 yht. 18 milj. (erityisopetuksen ja oppilaanohjauksen kehittäminen, koulujen kerhotoiminta) vuonna 2009 yht. 40 milj. (ryhmäkokojen pienentämiseen 16 m, erityisopetus ja oppilaanohjaus, koulujen kielivalinnat, kerhot) vuonna 2010 yht. 62 milj. (ryhmäkokoihin 30 m, Osaava-ohjelma 8 m, aiemmat toimet jatkuu) vuonna 2011 yht. 80 milj. (ryhmäkokoihin 30 m, erityisopetus 17 m, Osaava ja muut toimet jatkuu) Tavoitteena on ryhmäkokojen pienentäminen sekä tuki- ja erityisopetuksen, opinto-ohjauksen ja oppilashuollon vahvistaminen ja koulujen kerhotoimintaan panostaminen sekä vanhempien ja koulun yhteistyön kehittäminen

(ryhmäkokojen pienentämiseen 16 m, erityisopetus ja oppilaanohjaus, koulujen kielivalinnat, kerhot) vuonna 2010 yht. 62 milj.

4 Opetusryhmäkoko 1-6 luokilla 2010 Opetusryhmäkoon keskiarvo Opetusryhmäkoon Opetusryhmäkoon Ryhmäkoon keskiarvo 2008 keskiarvo 2010 muutos Oman luokan luokka-aste yhteensä 19,57 19,21-0, vuosiluokat yhteensä 20,70 20,24-0,46 1. vuosiluokka 18,80 18,46-0,34 2. vuosiluokka 19,35 19,07-0,28 3. Vuosiluokka 20,62 20,34-0,28 4. vuosiluokka 21,41 20,90-0,51 5. vuosiluokka 21,88 21,31-0,57 6. vuosiluokka 22,47 21,72-0,75 Esiopetus 13,87 14,12 0,25 Yhdysluokka muu 16,42 16,27-0,15 Ryhmäkoko on kaikki luokat huomioiden vähentynyt 0,36 oppilaalla/ryhmä. 1-6 vuosiluokilla ryhmäkoon pienennys on ollut -0,46. oppilasta/ryhmä. Huomioitavaa on, että ryhmäkoko on pienentynyt jokaisella luokka-asteella poislukien esiopetus. Pienennys on ollut voimakkainta ja 6. luokilla. Tiedonkeruun perustana olevat vuosiluokittaiset oppilasmäärät ja ryhmien määrät löytyvät raportoituna sarjan viimeisiltä sivuilta.

vuosiluokka 22,47 21,72-0,75 Esiopetus 13,87 14,12 0,25 Yhdysluokka muu 16,42 16,27-0,15 Ryhmäkoko on kaikki luokat huomioiden vähentynyt 0,36 oppilaalla/ryhmä.

5 Opetusryhmien osuudet (%) koon mukaan 1-6 luokilla 2008 ja 2010 Opetusryhmien osuudet koon mukaan 2008 ja 2010 yli 30 oppilasta 1,7 2, oppilasta 15,04 17, oppilasta 40,32 40, oppilasta 33,12 30, oppilasta 8,89 7, oppilasta 0,93 0,82 Suurten oppilasryhmien määrä on vähentynyt vuodesta Yli 30 oppilaan ryhmien määrä on laskenut vuoden ,4%:sta ollen ,7% oppilaan ryhmien määrä väheni noin 3 prosenttiyksikköä. Saman verran vastaavasti lisääntyi oppilaan ryhmien osuus. Pääsääntöisesti yli 20 oppilaan ryhmien osuus väheni ja alle 20 oppilaan ryhmien osuus kasvoi.

vähentynyt vuodesta 2008. Yli 30 oppilaan ryhmien määrä on laskenut vuoden 2008 2,4%:sta ollen 2010 1,7%.

6 Opetusryhmien keskikoko luokka-asteittain Luokka-aste ero 1. luokka 18,80 18,46-0,34 2. luokka 19,35 19,07-0,28 3. luokka 20,62 20,34-0,28 4. luokka 21,41 20,90-0,51 5. luokka 21,88 21,31-0,57 6. luokka 22,47 21,72-0,75 7. luokka 17,41 17,29-0,12 8. luokka 17,29 17,15-0,14 9. luokka 17,18 16,98-0,20 Keskimääräinen ryhmäkoko pieneni eniten 4.5 ja 6. luokilla, mutta myös yläluokilla (7-9) opetusryhmät pienenivät verrattuna vuoteen 2008.

luokka 22,47 21,72-0,75 7. luokka 17,41 17,29-0,12 8. luokka 17,29 17,15-0,14 9.

7 Kielitivoli toiminnan kattavuus ja rahoitus Mukana 88 perusopetuksen järjestäjää, näistä noin 10 yksityisiä kouluja, loput kuntia Toiminta keskittyy isoihin ja keskisuuriin kuntiin Toiminnan piirissä periaatteessa noin puolet Suomen peruskoululaisista Ministeriön rahoituksella mukana ovat myös kaikki harjoittelukoulut sekä 4 kielikoulua Vuonna 2011 ei ole tulossa enää uutta valtionavustuksen jakoa

piirissä periaatteessa noin puolet Suomen peruskoululaisista Ministeriön rahoituksella mukana ovat

8 4-luokkalaisista 35 A2-kielen aloittaneet, POP-kunnat ja muut kunnat englanti ruotsi ranska saksa venäjä muu yhteensä 2008 POP 7 9,5 3,4 5,6 0,5 0,9 26, POP 8,1 10,3 4,1 5,6 1,1 0,9 30, muut 6,2 4,4 0,5 3,7 0,2 0,2 15, muut 5,6 4 0,7 3,3 0,3 0,2 14,1

POP 7 9,5 3,4 5,6 0,5 0,9 26,8 2009 POP 8,1 10,3 4,1 5,6 1,1 0,9 30,2

9 Osaava-ohjelma Määräaikainen ohjelma opetustoimen henkilöstön ammatillisen osaamisen kehittämisen tueksi. Ohjelma käynnistyi syksyllä Budjetti: myös vuonna 2011 yhteensä Yli uutta osallistujaa valtion rahoittamaan opetustoimen henkilöstökoulutukseen vuosittain. Kohderyhmät: Yleissivistävän, ammatillisen, aikuiskoulutuksen ja vapaan sivistystyön henkilöstö. Myös keskeisten sidosryhmien edustajille. 9

Budjetti: myös vuonna 2011 yhteensä 8 000 000 Yli 10 000 uutta osallistujaa valtion rahoittamaan

10 Valtio panostaa merkittävästi opetustoimen henkilöstön osaamisen kehittämiseen vuonna 2011 Opetustoimen Henkilöstökoulutus ml. Opettaja.tv Aluehallinnon toteuttama henkilöstön täydennyskoulutus Opetushallinnon muu hankerahoitus ja avustukset esim. lukioiden kehittäminen, oppimisympäristöt, tehostettu- ja ESR erityinen tuki... rahoitus Opetushenkilöstöä aktivoivat hankkeet Osaava-ohjelma Maahanmuuttajataustaisen opetushenkilökunnan Specima -koulutus

tv 700 000 Aluehallinnon toteuttama henkilöstön täydennyskoulutus 549 000 Opetushallinnon muu hankerahoitus ja avustukset

11 Osaava-ohjelma vuonna Valtakunnallinen koulutus OSAAVA Forum Mikkelissä Kehittämisverkostojen toiminta Oppilaitosjohdon johtamiskoulutus Uusien opettajien mentorointi Osallistumisen aktivoiminen Työyhteisöjen kehittäminen Verkostojen toiminta ja -mallit - 76 verkostohanketta - 5 kansallista koulutusohjelmaa - Toimintaa jo lähes jokaisessa kunnassa - Koulutusta: laatu, työhyvinvointi, tietoyhteiskuntaosaaminen, verkosto-osaaminen

2011 Mikkelissä Kehittämisverkostojen toiminta Oppilaitosjohdon johtamiskoulutus Uusien opettajien mentorointi

12 Osaava-verkostot Koordinoiva hanke Verkoston jäsen Ei toimintaa Eri oppilaitosmuotojen käynnistämät verkostot

13 Haku jälleen käynnissä ! Vuoden toimintaan Haku paikallisesta aluehallintovirastosta (AVI). Hakijana opetuksen tai koulutuksen järjestäjä Verkoston koordinaattori hakee koko verkoston puolesta Lisätietoa alueellisissa tiedotustilaisuuksissa tai AVI:n Osaava-yhdyshenkilöltä Valtakunnalliset koulutukset käynnistyvät elokuussa henkilö hakee itse koulutukseen (mm. uudet opettajat, oppilaitosjohto). Tarkempaa tietoa ohjelmista elokuussa

alueellisissa tiedotustilaisuuksissa tai AVI:n Osaava-yhdyshenkilöltä Valtakunnalliset koulutukset käynnistyvät

14 Ammatillista koulutusta vahvistettu Ammatillisen koulutuksen lisääminen ammatilliseen koulutukseen lisätty yhteensä jo yli opiskelupaikkaa, tavoitteena toisen asteen koulutuspaikka kaikille ikäluokat nyt suurimmillaan, vetovoima kasvanut myös Ammattistartti vakinaistettu 2010 alusta Ammatillisten perustutkintojen perusteet tarkistettu vuosien aikana työelämävastaavuuden ja joustavuuden lisäämiseksi laajennettu työssä oppiminen tutkinnon suorittaminen osissa yrittäjyysopintoja lisätty

Ammattistartti vakinaistettu 2010 alusta Ammatillisten perustutkintojen perusteet tarkistettu vuosien 2008-2010 aikana

15 Ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus (AKKU) Hallitusohjelman mukaan tavoitteena hallinnon, rahoituksen, etuuksien ja tarjonnan selkiyttäminen Kattaa ammatillisen ja korkeakoulujen aikuiskoulutuksen, työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen, henkilöstökoulutuksen sekä maahanmuuttajien koulutuksen Toimenpiteitä: Aikuiskoulutustuki nousi Työttömien omaehtoinen koulutus mahdollistui Yliopistojen tehtäväksi uudessa laissa elinikäisen oppimisen edistäminen Oppisopimustyyppinen täydennyskoulutus korkeakoulutetuille käynnistetty Aikuiskoulutuksen tarjontaa lisätty

maahanmuuttajien koulutuksen Toimenpiteitä: Aikuiskoulutustuki nousi 1.

16 Yliopistouudistus Eduskunta hyväksyi uuden yliopistolain kesällä 2009, voimaan yliopistot irtaantuivat valtiosta, henkilöä yliopistojen omille palkkalistoille Yliopistouudistuksen tavoitteena on luoda suomalaisille yliopistoille samanlaiset toimintaedellytykset kuin parhailla ulkomaisilla yliopistoilla. Yliopistojen päätehtävinä säilyivät tutkimus ja opetus. Yliopistojen rahoitusmalli uudistui valtio vastaa perusrahoituksesta, perusrahoitus sidottu yliopistoindeksiin (indeksin vaikutus v rahoituksessa yli 40 m ) laatu ja vaikuttavuus korostuvat suomalaisten maksuton koulutus säilyy Haasteena kansainvälistyminen, rakenteet, infrastruktuurit

samanlaiset toimintaedellytykset kuin parhailla ulkomaisilla yliopistoilla. Yliopistojen päätehtävinä säilyivät tutkimus ja opetus.

17 Tieto- ja viestintätekniikan opetuskäyttö Työryhmäraportti luovutettiin , ehdotuksia: Perusopetuksen opetussuunnitelmia uudistettaessa työkirjat ja opettajan oppaat uudistetaan vuorovaikutteisiksi e-oppimateriaaleiksi. Ylioppilaskirjoituksessa jokainen kokelas suorittaa osan kokeesta TVT:aa hyödyntäen. Opetushenkilöstöllä on oltava käytössä opetuksen suunnittelussa ja opetuksessa tarvittavat välineet ja palvelut Esitykset etenevät: Opettajankoulutuslaitosten ja harjoittelukoulujen varustaminen alkaa 2011 Lukioiden tietoteknologisen infrastruktuurin kehittämistä tuetaan. Haku alkaa keväällä Oppimisympäristöjen hyvien käytänteiden levittämistä jatketaan ja hankkeita keskitetään vaikuttavuuden parantamiseksi. (>Opetushallitus)

Ylioppilaskirjoituksessa jokainen kokelas suorittaa osan kokeesta TVT:aa hyödyntäen.

18 Koulutusvienti Valtioneuvosto hyväksyi koulutusvientistrategian huhtikuussa 2010 Vuoteen 2015 mennessä on koulutusviennin osuus Suomen kokonaisviennistä kasvanut merkittävästi. Koulutusviennin haasteita: tuotteistaminen lainsäädännön kehittäminen rahoituskysymykset Koulutusvienti = koulutusosaamisen vienti Pitää sisällään "perinteisen" koulutuksen, mutta myös mm. opetusteknologian ja -materiaalin konsultoinnin oppimispelit opetussuunnitelmat ja muut opetuksen konseptit jne.

Koulutusviennin haasteita: tuotteistaminen lainsäädännön kehittäminen rahoituskysymykset Koulutusvienti =

19 Työurien pidentäminen Opinto-ohjaus kaikilla koulutusasteilla siten, että ketju perusopetuksesta työelämään toimii katkeamatta. opinto-ohjaajien koulutuksen laajennusohjelma käynnistyy 2011 lukioissa jokainen opiskelija tekee henkilökohtaisen jatko-opintosuunnitelman, lukioiden oppilaanohjauksen pilotit käyntiin jo syksyllä 2010 Opiskelijavalintoja kehitetään yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen yhteinen sähköinen hakujärjestelmä 2013 todistusvalintojen osuutta kasvatetaan merkittävästi hakijat kahteen ryhmään: ilman opinto-oikeutta olevat ja jo korkeakoulupaikan omaavat laajemmat opintokokonaisuudet Ammatilliseen koulutukseen läpäisyn tehostamisohjelma Parannetaan jo korkeakoulututkinnon omaaville aikuisille suunnattua täydennyskoulutustarjontaa

syksyllä 2010 Opiskelijavalintoja kehitetään yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen yhteinen sähköinen hakujärjestelmä 2013 todistusvalintojen osuutta kasvatetaan merkittävästi hakijat

20 Seuraavan hallituskauden kysymyksiä (mm.) - Perusopetuksen tavoitteiden ja tuntijaon uudistus, ops-työ käyntiin - Lukion kehittäminen, tuntijakouudistus - Ammattikorkeakoulujen rahoituksen ja hallinnon uudistus - Varhaiskasvatuksen hallinnon siirto - Tiukasta taloustilanteesta huolimatta perusopetuksen resurssit varmistettava!

kehittäminen, tuntijakouudistus - Ammattikorkeakoulujen rahoituksen ja hallinnon

Samankaltaiset tiedostot

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig n taustaa Hallitusohjelman tavoite "Opettajan työn houkuttelevuutta parannetaan kehittämällä työolosuhteita. Koulutuksen järjestäjille säädetään velvoite huolehtia siitä, että henkilöstö saa säännöllisesti