Kivettynyt aika AIKA. Kolmen neljäsosan tahdissa: fysiologinen aika
|
|
- Tero Haapasalo
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 AIKA Kivettynyt aika MIKAEL FORTELIUS K ykymme kokea sitä, mitä kutsumme ajaksi, on täysin riippuvainen tapahtumista ja prosesseista joita pystymme tai koemme pystyvämme havaitsemaan ympäristössämme. Tällaisia ovat auringon nousu ja lasku, kuun vaiheet, planeettojen kulku kiintotähtien lomassa yötaivaalla, vuodenaikojen vaihtelut, syntymä, varttuminen, vanheneminen, kuolema, sukupolvien ketju. Asiaan liittyvät tietenkin myös kumulatiiviset kronologiat ja mekaaniset laitteet, joilla sanomme mittaavamme aikaa. Fysikaalis-filosofisesta aikaproblematiikasta välittämättä lähden seuraavassa tarkastelemaan ajan ilmiötä tästä arkisesta ja käytännönläheisestä näkökulmasta. Kohteenani on se bio- ja geotieteiden yhteen kasvanut haara, jota joskus sanotaan paleobiologiaksi. Maapallon historiaa ja sen asukkien sukujuuria mitataan yleensä miljoonissa vuosissa (megavuosi, 10 6 vuotta), plus tai miinus noin kolme kertaluokkaa, siis vuosituhansista vuosimiljardeihin (gigavuosi, 10 9 vuotta). Paleobiologia käsittelee kuitenkin myös yksittäisten eliöiden kohtaloita, ja skaala leviää tästä syystä käsittelemään huomattavasti lyhyempiä aikajaksoja, aina sekuntien murto-osiin, sanokaamme symmetrian vuoksi kertaluokkaan 10 9 vuotta. Väli vuotta käsittää 18 kertaluokkaa, mikä kuulostaa paljolta mutta on edelleen vain murto-osa siitä, mitä fyysikot ja filosofit käsittelevät. Koko skaala lienee noin vuotta. Lyhennetty ja muokattu käännös Sphinxissä 2002 julkaistavasta tekstistä Tiden ett paleobiologiskt perspektiv Jo tehdessäni väitöskirjaa iloisella 1980-luvulla (kertaluokka 10 1 vuotta sitten) sotkeuduin ongelmaan, joka hyvin konkreettisella tavalla sisälsi biologisen aikatekijän. Koska tämä episodi tarjoaa hyvän johdannon aiheeseen, naaraan sen tässä tarkasteltavaksi unohduksen pohjasedimentistä. Kolmen neljäsosan tahdissa: fysiologinen aika Ongelma silloin aikanaan oli seuraava: Oli jo kauan tiedetty, että pienet omalämpöiset eläimet kuluttavat suhteessa enemmän energiaa aika- ja massayksikköä kohti kuin suuret omalämpöiset eläimet. Suhde on empiirisesti määritetty suunnilleen seuraavaksi (Kleiber 1947): energiankulutus / aikayksikkö ruumiinmassa 3/4 Näin ollen pienten omalämpöisten eläinten sanokaamme päästäisten pitäisi myös pureskella suhteessa enemmän ruokaa vaikkapa sekuntia ja grammaa kohti, kuin suurten omalämpöisten eläinten, esimerkiksi norsujen. Tämän empiirisen riippuvuuden perusteella olikin päädytty konkreettiseen ennustukseen, että nisäkkäiden hampaiden koon tulisi osoittaa niin sanottua negatiivista allometriaa, eli että pienillä nisäkkäillä pitäisi olla suhteessa ruumiinkokoon isommat hampaat kuin isoilla nisäkkäillä ja että tämä ero olisi suoraan verrannollinen kokoeroon. Kuitenkin käytettävissä olevat mittaukset näyttivät lähinnä osoittavan, että hampaiden koko oli»isometrinen» eli vakio suhteessa ruumiinkokoon. Maailma meni kumma 2403
2 kyllä menojaan onnellisen tietämättömänä tästä päivänpolttavasta ongelmasta, mutta pieni joukko seisoi hämmentyneenä paradoksin äärellä. Väiteltiin ja kinasteltiin (ks. esim. Fortelius 1985 ja 1988), mutta paradoksi pysyi. Keskustelu saavutti hetkellisesti jopa ns. kahvipöytätason, kun hiljattain vain 60 vuoden iässä edesmennyt»maailmanpaleontologi» Stephen Jay Gould yhdessä Harvard-kollegansa antropologi David Pilbeamin kanssa esitti Science-lehdessä, että fossiilisten hominidien näennäisesti erikokoiset hampaat olivat vain negatiivisen allometrian tulos eivätkä suinkaan osoittaneet hentojen ja rotevien Australopithecusten syöneen erilaista ravintoa vaan päinvastoin purukoneiston toiminnan olleen molemmilla täsmälleen sama (Pilbeam ja Gould 1974). Eräänä tuulisena ja koleana marraskuun iltana Hakaniemen sillalla Helsingissä johtui yhtäkkiä mieleeni, ettei keskustelussa lainkaan ollut otettu huomioon pureskelua ja että koko ongelma saattaisi ratketa, jos osoittautuisi mikä tuntui todennäköiseltä että pienet eläimet pureskelevat suuria nopeammin. Mitään käyttökelpoista julkaistua tietoa pureskelunopeuksista en löytänyt, mutta muistivihkon ja sekuntikellon avulla sain nopeasti kokoon kohtalaisen aineiston Korkeasaaren eläintarhasta. Ja kuinka ollakaan, tulos täsmäsi! Pureskelutaajuus osoittautui negatiivisen allometriseksi samassa suhteessa kun aineenvaihdunta. Näin koko mielenkiintoinen problematiikka lysähti hetkessä piinalliseksi väärinkäsityksiksi ja itse leimauduin samalla suureksi tosikoksi ja ilonpilaajaksi. Tämä pikantti kertomus kuvatkoon tässä kahta asiaa: paleobiologia ei voi toimia ottamatta huomioon myös fysiologista aikaa, ja fysiologista aikaa luonnehtii vahva riippuvuus ruumiinkoosta. Pureskelu ei suinkaan ole ainutlaatuinen asia, vaan käytännöllisesti katsoen kaikki fysiologiset ilmiöt skaalautuvat samalla tavalla, suhteessa ruumiinkoon potenssiin kolme neljäsosaa. Nisäkkäillä tämä koskee vaihtelevan tarkasti mm. sydämen lyöntejä, hengitystä, tiineysaikaa, vieroittamisikää, sukukypsyyttä ja elinikää. Tästä seuraa mm. se kutakuinkin kolkko tosiasia, että yksilön elämään mahtuu keskimäärin vakiomäärä sydämenlyöntejä ja hengenvetoja. Sydän siis kirjaimellisesti tosin vain tilastollisessa mielessä tikittää yksilön elämänkaarelle etukäteen mitattua aikaa. Keskimäärin tämä luku on nisäkkäillä noin 800 miljoonaa sydämenlyöntiä yksilöä kohti. Ihminen on kuitenkin tässä suhteessa poikkeus. Meidänkokoisemme nisäkkään mitta täyttyy jo 25 vuoden iässä. Miksi ihminen elää niin pitkään, 2404
3 on ilmeisesti edelleen selvittämättä ja onneksi aiheeni ulkopuolella. Fossiilinen aika Fossiilit koostuvat yleensä niin sanotusta kovasta kudoksesta: kuoresta, luustosta, hampaista jne. Kovat kudokset voivat koostua eri aineista, mutta yleisimmin fossiiliaineistossa säilyvät ne, jotka jo elävässä eliössä ovat»fossiileja» eli koostuvat pääosin mineraaliaineksesta. Kovia kudoksia voi myös muodostua usealla eri tavalla, mutta kaikki edellyttävät solutason prosesseja, joista monet jättävät jälkensä valmiiseen kudokseen. Yksi kovimmista kudoksista on hammaskiille, jonka muodostavat neulamaiset kalsiumfosfaattikiteet (yleisin mineraali hydroksiapatiitti) lasikuitumaisessa järjestelmässä, jonka liimana toimivat kiilleproteiinit. Hydroksiapatiittikiteet muodostuvat solunulkoisen prosessin tuloksena, ja tuon prosessin vuorokausirytmi on yleensä selvästi näkyvissä histologisissa kiillenäytteissä. Usein niissä näkyy myös vuodenaikaisrytmi. Hiljattain Christopher Dean tutkimusryhmineen on käyttänyt tätä hammaskiilteen ominaisuutta hyväkseen osoittaessaan, että useimmat fossiiliset hominidit, mukaan luettuna Homo erectus, kehittyivät simpanssimaisen nopeasti ja että vasta Neandertalin ihmisellä oli nykyihmisen kaltainen pitkä lapsuus (Dean ym. 2001). Nuori mies, jonka luuranko löydettiin 1,5 megavuotta vanhoista kerrostumista Kenian Nariokotomessa (tunnettu julkisuudessa nimellä Turkana Boy), on näiden tutkimusten mukaan ollut kuollessaan vasta kahdeksan vuoden ikäinen, vaikka hän oli jo yli 180 cm:n mittainen ja näin ollen ilmeisesti lähes täysikasvuinen. Tuntuu erikoiselta kuvitella ihmisiä, jotka ulkoisesti ovat itsemme kaltaisia, joilla on tulisijoja ja melko kehittynyt esinekulttuuri mutta joilta puuttuu lähes kokonaan meidän elämässämme niin kriittinen nuoruusvaihe. Kuuluisa fossiilisen ajan geofysikaalinen sovellus koskee maapallon pyörimisliikkeen nopeutta. On laskettu, että kuun vetovoiman aiheuttamasta vuorovedestä ja vastaavista liikkeistä maan kiinteässä kuoressa johtuva kitka jarruttaa maan pyörimistä, niin että päivät vähitellen pitenevät ja vuoteen siten mahtuu yhä pienempi määrä päiviä. On osoittautunut, että tietyt fossiiliset merieläimet säilyttävät kuorissaan, aivan kuten nisäkkäät hampaissaan, jälkiä sekä vuorokausista että vuodenajoista. Tiettyjen olettamusten puitteissa tästä voidaan laskea niiden elinaikana vuoteen sisältyneiden vuorokausien lukumäärä. Tämän menetelmän avulla on pystytty osoittamaan tyylikkäästi, että maapallon pyörimisnopeus todellakin on hidastunut huomattavasti viimeisten 500 megavuoden aikana.»syvä» aika Lipsahdimme äsken lähes huomaamatta fysiologian ja geologian rajan yli. On usein todettu, että oivallus maapallon korkeasta iästä oli Darwinin evoluutioteorian perusedellytyksiä ja siten myös keskeinen modernin maailmankuvan kehittymisen kannalta. Totta, mutta sana oivallus pyrkii tässä peittämään sen, että meidän on edelleen hyvin vaikea sisäistää geokronologian valtavaa mittakaavaa. On huomattavasti hel Neoarkeeinen kausi
4 Taulukko. Maapallon historiaa suhteessa Linnunradan pyörimisliikkeeseen. Kierroksia Megavuosia Maapallon kehitysvaihe taaksepäin nykyajasta myöhäinen triaskausi; nisäkkäiden, lintujen ja dinosaurusten historian alkuvaiheita myöhäinen ordovikikausi; monisoluisten eläimien kehitys saavuttaa ensimmäisen tasanteensa; lähes kaikki eläinkunnan pääjaksot ovat jo olemassa, mutta kuivan maan ekosysteemit ovat vielä hyvin yksinkertaisia proterotsioisen maailmankauden loppua; monisoluisia eläimiä saattaa olla olemassa mutta yli sata megavuotta tulee kulumaan ennen monisoluisten räjähdysmäistä kehitysvaihetta kambrikauden alussa oleellisesti sama tilanne kuin 3 kierrosta sitten; tulevan kierroksen aikana toteutuu»snowball Earth»-nimellä tunnettu maailmanlaajuinen jäätiköityminen oleellisesti sama tilanne kuin 4 kierrosta sitten ilmakehän happipitoisuus on ruvennut lisääntymään, ensimmäiset aitotumalliset eliöt ilmestyvät ensimmäiset varmat merkit elävistä eliöistä vanhimmat, epävarmat merkit mahdollisesta elämästä maapallolla, vain nelisen kierrosta aurinkokunnan synnyn jälkeen pompi sanoa gigavuosi kuin todella tuntea sydämessään mitä sillä tarkoitetaan! Geologista aikaa on yritetty hahmottaa vertailemalla sitä arkielämästä tuttuihin välimatkoihin tai aikajaksoihin. Lähes jokainen fossiilisia eliöitä käsittelevä kirja sisältää vähintään yhden vertauksen maantieverkostoon, kelloon tai kalenteriin. Oma suosikkini on kuitenkin syvän ajan vertaaminen suoraan syvään avaruuteen, esimerkiksi maapallon historian rinnastus Linnunradan pyörimisliikkeeseen noin 220 megavuoden kierrosnopeudella. Sitten syntymänsä noin 4,6 gigavuotta sitten on aurinkokuntamme siis kulkenut runsaat 20 kierrosta galaksin ytimen ympäri. Jos laskemme taaksepäin nykyhetkestä saamme oheisessa taulukossa esitetyn kronologian (taulukko). Dinosaurusten, lintujen ja nisäkkäiden historia on siis toteutunut yhden ainoan kierroksen aikana, dinosaurusten sukupuutto tapahtui kolmasosa kierrosta sitten, ja ensimmäiset pystyssä kävelevät ihmisapinat ilmestyivät vähemmän kuin kolmaskymmenesosa kierrosta sitten. Oman lajimme historia edustaa enintään tuhannesosaa kierroksesta, ja teollistuneen ihmiskunnan historia mahtuu kierroksen miljardisosaan. Galaktisesta näkökulmasta tarkasteltuna elämän kehitys laukkaa mieletöntä vauhtia. Onko evoluutiolla nopeusrajoituksia? Klassinen kysymys evoluutioteoriassa on, kuvastavatko ne hitaat muutokset, joita olemme näkevinämme fossiiliaineistossa, todellakin hyvin hitaita bioottisia prosesseja vai edustavatko ne vain ekologisessa ajassa tapahtuvien paljon nopeampien prosessien summaa? Kun aikanaan käytiin kiivasta keskustelua»punctuated equilibrium» -mallista (ks. esim. Gould ja Eldredge 1977, Eckhart 1986, Levinton 1986, Barnosky 1987, Gould 1993), tämä ongelma oli kompastuskivenä niille, jotka tahtoivat esittää mallille vastaesimerkkejä fossiiliaineistosta. Tässä keskustelussa heräsi uuteen eloon vanha kiista siitä, eteneekö evoluutio syvän ajan mittakaavassa 2406 Tumbianamikrofossiilit
5 »yleensä» tasaisesti vai hyppäyksin. Kierros kierrokselta sekä kysymys että siihen tarjotut vastaukset ovat mutkistuneet, eikä asiaa voi vielä pitää selvitettynä. Aivan viime vuosina on James Kirchner Kalifornian Berkeley-yliopistosta käsitellyt tätä ongelmaa uudesta näkökulmasta, jonka ovat avanneet fossiili-tietokannat. Jo aikaisemmin oli kysytty, missä määrin sukupuutot ja uusien lajien ilmestyminen korreloivat keskenään, mutta vasta viime vuosina on kehitetty tilastollisia menetelmiä, jotka todella soveltuvat tällaiseen tarkoitukseen (mm. aikasarja-analyysi epätasaisen pitkille jaksoille). Vuonna 2000 Kirchner julkaisi yhdessä Duke-yliopiston Anne Weilin kanssa tutkimuksen, jossa he osoittivat, että sukupuuttojen ja lajiutumisen korrelaatio on vahvin viimeisten 500 megavuoden aikana, jos lajiutumiselle asetetaan kymmenen megavuoden viive. Tämä pitää paikkansa myös, jos»viisi suurta» joukkotuhoa jätetään analyysista pois. Tutkijoiden mukaan tämä osoittaa, että ekosysteemit korjaantuvat hyvin hitaasti sekä isojen että pienempien tuhojen jälkeen. He totesivat myös, ettei yksikään ihminen tule näkemään maailmaa korjaantuneena ihmisen aiheuttamista sukupuutoista, vaikka ne jäisivätkin pelättyä pienemmiksi. Vuoden 2002 alussa Kirchner julkaisi toisen tutkimuksen, jossa hän spektraalianalyysin avulla osoitti, että sukupuuttojen ja lajiutumisen aaltopituus ja voimakkuus ovat samat pitkillä aaltopituuksilla mutta alle 25 megavuoden aaltopituuksilla sukupuuttojen voimakkuus on suurempi ja aaltopituus pienempi kuin lajiutumisella. Kirchnerin mukaan tämä korjaantumisprosessin voimakkuuden vaimennus osoittaa, että on olemassa evoluution nopeusrajoituksia, jotka estävät ekosysteemien nopean korjaantumisen sukupuuton jälkeen. Hänen mukaansa sellaisia rajoituksia voisi syntyä esimerkiksi, jos ekologiset lokerot eivät ainoastaan tyhjene vaan romahtavat, lakkaavat olemasta olemassa. Iänikuisena ilonpilaajana en voi olla tässä mainitsematta, että on olemassa myös tylsempi selitysvaihtoehto näille viiveille. Selvitän sitä yksinkertaistetun esimerkin avulla. Jos fossiili Ensimmäisiä merkkejä jäätiköitymisistä
6 aineistossa hyvin huonosti edusteilla oleva aikajakso sijaitsee kahden hyvin edusteilla olevan jakson välissä, tulevat monet lajit, jotka itse asiassa hävisivät vasta keskimmäisessä jaksossa, näennäisesti häviämään jo ensimmäisessä. Vastaavasti monet lajit, jotka todellisuudessa syntyivät keskimmäisessä jaksossa, ilmestyvät näennäisesti vasta kolmannessa. Tuloksena on suuri mutta tietenkin täysin keinotekoinen viive, jonka numeerinen arvo on jakson pituuden yksinkertainen funktio. Tietääkseni tätä selitystä ei ole sovellettu Kirchnerin tuloksiin mutta kylläkin kysymykseen»viiden suuren» massatuhon todellisuuteen (esim. Peters ja Foote 2002). Oli miten oli, Kirchner huomauttaa aivan oikein, että ekologisen evoluution dynamiikka todennäköisesti on kauttaaltaan epäsymmetrinen ja että eliöyhteiskuntaa kannattava kudos syntyy hitaasti mutta tuhoutuu nopeasti, kun yhteisön jäsenet häviävät. Kymmenen megavuotta kestävää jälleenrakennustyötä on tosin vaikea kuvitella sen perusteella, mitä tiedämme esimerkiksi nisäkkäiden evoluutiosta viimeisten 20 megavuoden aikana (esim. Fortelius ym. 1996, Jernvall ja Fortelius 2002), mutta myös huomattavasti lyhyemmät viiveet ovat loputtoman pitkiä ihmisen näkökulmasta katsottuna. Näin lankeaa syvän ajan kuilusta hieman yllättävä varjo sen keskustelun ylle, jota käydään ihmisen aiheuttaman sukupuuttoaallon laajuudesta ja seurauksista. Paleobiologisesta näkökulmasta katsottuna ihmisen aika maapallolla on häviävän lyhyt mutta sen jäljet saattavat jäädä yllättävän pysyviksi. Kirjallisuutta Barnosky AD. Punctuated equilibrium and phyletic gradualism. Some facts from the Quaternary mammalian record. Curr Mammal 1987;1: Dean C, Leakey MG, Reid D, ym. Growth processes in teeth distinguish modern humans from Homo erectus and earlier hominins. Nature 2001;414: Eckhardt RB. Punctuated equilibrium: From the other side. Science 1986; 232:921. Fortelius M. Ungulate cheek teeth: developmental, functional and evolutionary interrelations. Acta Zoologica Fennica 1985;180:1 76. Fortelius M. Isometric scaling of mammalian cheek teeth is also true metabolic scaling. Mémoires de la Muséum National d Histoire Naturelle C 1988;53: Fortelius M, Werdelin L, Andrews P, ym. Provinciality, diversity, turnover and paleoecology in land mammal faunas of the later Miocene of Western Eurasia. Kirjassa: Bernor RL, Fahlbusch V, Mittmann H-V, toim. The evolution of western eurasian neogene mammal faunas. New York: Columbia University Press, 1996, s Gould SJ. On the scaling of tooth size in mammals. Am Zool 1975;15: Gould SJ. Punctuated equilibrium comes of age. Nature 1993;366: Gould SJ, Eldredge N. Punctuated equilibria: the tempo and mode of evolution reconsidered. Paleobiology 1977;3: Jernvall J, Fortelius M. Common mammals drive the evolutionary increase of hypsodonty in the Neogene. Nature 2002;417: Kahn PGK, Pompea SM. Nautiloid growth rhythms and dynamical evolution of the Earth-Moon system. Nature 1978;275: Levinton J. Punctuated equilibrium. Science 1986;231:1490. Kirchner JW. Evolutionary speed limits inferred from the fossil record. Nature 2002;415:65 8. Kirchner JW, Weil A. Delayed biological recovery from extinctions throughout the fossil record. Nature 2000;404: Kleiber M. Body size and metabolic rate. Physiol Rev 1947; 27: Peters SE, Foote M. Determinants of extinction in the fossil record. Nature 2002;416: Pilbeam D, Gould SJ. Size and scaling in human evolution. Science 1974; 186: MIKAEL FORTELIUS, professori mikael.fortelius@helsinki.fi Geologian laitos PL 64, Helsingin yliopisto 2408
Evoluutio ja luominen. Mian tekemä esitys Jannen esittämänä
Evoluutio ja luominen Mian tekemä esitys Jannen esittämänä Väite: tiedemiehet ovat todistaneet evoluutioteorian todeksi Evoluutioteorialla tässä tarkoitan teoriaa, jonka mukaan kaikki elollinen on kehittynyt
LisätiedotIhmisen evoluutio. Afrikkalainen etelänapina. Lotta Isaksson 9A
Lotta Isaksson 9A Ihmisen evoluutio Evoluutio tarkoittaa lajinkehitystä, jossa eliölajit muuttuvat vähitellen ympäristöolojen aiheuttaman valikoitumisen ja perinnöllisen muuntelun takia. Perinnöllinen
LisätiedotLICENCE TO KILL - elävää ekotoksikologiaa
LICENCE TO KILL - elävää ekotoksikologiaa Olli-Pekka Penttinen, Dos., FT, yo-lehtori Helsingin yliopisto, ympäristötieteiden laitos, Lahti Lahden tiedepäivä, Lahti Science Day 2012 27.11.2012, Fellmannia,
LisätiedotKosmologia: Miten maailmankaikkeudesta tuli tällainen? Tapio Hansson
Kosmologia: Miten maailmankaikkeudesta tuli tällainen? Tapio Hansson Kosmologia Kosmologiaa tutkii maailmankaikkeuden rakennetta ja historiaa Yhdistää havaitsevaa tähtitiedettä ja fysiikkaa Tämän hetken
LisätiedotLuku 21. Evoluution perusteet
1. Evoluutio käsitteenä a. Mitä käsite evoluutio tarkoittaa? b. Miten evoluutiota tapahtuu? c. Mitkä ovat evoluution päämääriä? 2. Evoluution todisteita Mitä seuraavat evoluution todisteet osoittavat evoluutiosta?
Lisätiedot5.3 Ensimmäisen asteen polynomifunktio
Yllä olevat polynomit P ( x) = 2 x + 1 ja Q ( x) = 2x 1 ovat esimerkkejä 1. asteen polynomifunktioista: muuttujan korkein potenssi on yksi. Yleisessä 1. asteen polynomifunktioissa on lisäksi vakiotermi;
Lisätiedothttp://www.space.com/23595-ancient-mars-oceans-nasa-video.html
http://www.space.com/23595-ancient-mars-oceans-nasa-video.html Mars-planeetan olosuhteiden kehitys Heikki Sipilä 17.02.2015 /LFS Mitä mallit kertovat asiasta Mitä voimme päätellä havainnoista Mikä mahtaa
Lisätiedot2.3 Juurien laatu. Juurien ja kertoimien väliset yhtälöt. Jako tekijöihin. b b 4ac = 2
.3 Juurien laatu. Juurien ja kertoimien väliset yhtälöt. Jako tekijöihin. Toisen asteen yhtälön a + b + c 0 ratkaisukaavassa neliöjuuren alla olevaa lauseketta b b 4ac + a b b 4ac a D b 4 ac sanotaan yhtälön
LisätiedotSteven Kelly & Mia+Janne
Luomisoppi evoluutio Steven Kelly & Mia+Janne Tämä ei ole väittely! Pidetään kiinni yhteisestä uskosta: Alussa Jumala loi Se, että on Luoja, ratkaisee paljon: käytetään sitä rohkeasti apologiassa Eri mielipiteitä
LisätiedotLataa 50 eläintä jotka muuttivat maailmaa - Eric Chaline. Lataa
Lataa 50 eläintä jotka muuttivat maailmaa - Eric Chaline Lataa Kirjailija: Eric Chaline ISBN: 9789522541918 Sivumäärä: 223 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 24.82 Mb Eläimet ovat luonnollinen osa ympäröivää
LisätiedotLataa Koiraksi ihmiselle - Tiina Raevaara. Lataa
Lataa Koiraksi ihmiselle - Tiina Raevaara Lataa Kirjailija: Tiina Raevaara ISBN: 9789518512762 Sivumäärä: 252 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 34.33 Mb Mistä koira on peräisin? Minkälaisia evoluution ja
LisätiedotBI4 IHMISEN BIOLOGIA KOHTI IHMISYYTTÄ
BI4 IHMISEN BIOLOGIA KOHTI IHMISYYTTÄ TIETO IHMISEN EVOLUUTIOSTA LISÄÄNTYY JATKUVASTI Ihmisen evoluution päälinjat ovat selvinneet tutkimalla fossiileja Fossiilien ikä voidaan määrittää radioaktiivisten
LisätiedotSyntyikö maa luomalla vai räjähtämällä?
Syntyikö maa luomalla vai räjähtämällä? Tätä kirjoittaessani nousi mieleeni eräs tuntemani insinööri T. Palosaari. Hän oli aikansa lahjakkuus. Hän oli todellinen nörtti. Hän teki heti tietokoneiden tultua
LisätiedotTeoreettisen fysiikan tulevaisuuden näkymiä
Teoreettisen fysiikan tulevaisuuden näkymiä Tämä on teoreettisen fysiikan professori Erkki Thunebergin virkaanastujaisesitelmä, jonka hän piti Oulun yliopistossa 8.11.2001. Esitys on omistettu professori
LisätiedotLataa Mustat aukot - BBC:n Reith-luennot - Stephen Hawking. Lataa
Lataa Mustat aukot - BBC:n Reith-luennot - Stephen Hawking Lataa Kirjailija: Stephen Hawking ISBN: 9789510424148 Sivumäärä: 100 sivua Formaatti: PDF Tiedoston koko: 35.10 Mb Mustat aukot ovat avain maailmankaikkeuden
LisätiedotHiiltä varastoituu ekosysteemeihin
Hiiltä varastoituu ekosysteemeihin BIOS 3 jakso 3 Hiili esiintyy ilmakehässä epäorgaanisena hiilidioksidina ja eliöissä orgaanisena hiiliyhdisteinä. Hiili siirtyy ilmakehästä eliöihin ja eliöistä ilmakehään:
LisätiedotIlmastonmuutoksen vaikutukset säähän Suomessa
Ilmastonmuutoksen vaikutukset säähän Suomessa Lentosäämeteorologi Antti Pelkonen Ilmatieteen laitos Lento- ja sotilassääyksikkö Tampere-Pirkkalan lentoasema/satakunnan lennosto Ilmankos-kampanja 5.11.2008
LisätiedotKehitystä kuivuvassa maailmassa ihmisen evoluution ympäristökontekstista
Kehitystä kuivuvassa maailmassa ihmisen evoluution ympäristökontekstista Jussi Eronen Ihmisen evoluutio on tapahtunut kuivuvassa ja viilenevässä maailmassa. Tämän trendin lisäksi Afrikan ja Euraasian fossiiliaineisto
LisätiedotLuku 13. Puutteet ja epävarmuustekijät FIN
Luku 13 Puutteet ja epävarmuustekijät Sisällysluettelo Sivu 13 Puutteet ja epävarmuustekijät 1711 13.1 Johdanto 1711 13.2 Epävarmuus ja ennusteet 1711 13.3 Puutteellisten tietojen käsittely 1712 13.4
LisätiedotLUOMINEN JA EVOLUUTIO
LUOMINEN JA EVOLUUTIO Maailman syntyminen on uskon asia Evoluutioteoria Luominen Teoria, ei totuus Lähtökohta: selittää miten elollinen maailma olisi voinut syntyä, jos mitään yliluonnollista ei ole Ei
LisätiedotRadioaktiivinen hajoaminen
radahaj2.nb 1 Radioaktiivinen hajoaminen Radioaktiivinen hajoaminen on ilmiö, jossa aktivoitunut, epästabiili atomiydin vapauttaa energiaansa a-, b- tai g-säteilyn kautta. Hiukkassäteilyn eli a- ja b-säteilyn
LisätiedotEvoluutiopuu. Aluksi. Avainsanat: biomatematiikka, päättely, kombinatoriikka, verkot. Luokkataso: 6.-9. luokka, lukio
Evoluutiopuu Avainsanat: biomatematiikka, päättely, kombinatoriikka, verkot Luokkataso: 6.-9. luokka, lukio Välineet: loogiset palat, paperia, kyniä Kuvaus: Tehtävässä tutkitaan bakteerien evoluutiota.
LisätiedotTehtävät lukuun 12 Symbioosi 3. Itämeriportaali / Tietoa Itämerestä / Uhat / Vieraslajit
1. Itämeren vieraslajeja http://www.itameriportaali.fi/fi/fi_fi/etusivu/ Itämeriportaali / Tietoa Itämerestä / Uhat / Vieraslajit - tunnistusopas, vieraslajikuvataulut ja Itämeri-sanakirja suorat linkkivinkit:
LisätiedotLataa Universumi sisällämme - Neil Shubin. Lataa
Lataa Universumi sisällämme - Neil Shubin Lataa Kirjailija: Neil Shubin ISBN: 9789525985139 Sivumäärä: 237 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 34.83 Mb Neil Shubin kertoo kirjassaan, miten maailmankaikkeuden
LisätiedotMATEMATIIKAN KOE, LYHYT OPPIMÄÄRÄ HYVÄN VASTAUKSEN PIIRTEITÄ
MATEMATIIKAN KOE, LYHYT OPPIMÄÄRÄ 24.9.2019 HYVÄN VASTAUKSEN PIIRTEITÄ Alustavat hyvän vastauksen piirteet on suuntaa-antava kuvaus kokeen tehtäviin odotetuista vastauksista ja tarkoitettu ensisijaisesti
LisätiedotTerve Suu Koko perheen lahja uudelle elämänalulle!
Terve Suu Koko perheen lahja uudelle elämänalulle! Megaklinikan suun bakteeri-infektion hallintaohjelma odottavalle perheelle. (HLLTimo Heinonen, HLL Kimmo Kaihovaara, HLL Jan Pettersson, HLL Omar Al.Soufi,
LisätiedotJohtuuko tämä ilmastonmuutoksesta? - kasvihuoneilmiön voimistuminen vaikutus sääolojen vaihteluun
Johtuuko tämä ilmastonmuutoksesta? - kasvihuoneilmiön voimistuminen vaikutus sääolojen vaihteluun Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos 15.1.2010 Vuorokauden keskilämpötila Talvi 2007-2008
LisätiedotJÄTTIhampaan. ar voitus
JÄTTIhampaan ar voitus Fossiili on sellaisen olion tai kasvin jäänne, joka on elänyt maapallolla monia, monia vuosia sitten. Ihmiset ovat löytäneet fossiileja tuhansien vuosien aikana kivistä ja kallioista
LisätiedotMeripihka. Trilobiitti. 1. Fossiilit. Hominidin kallo. Kivettynyt metsä. Ramses Suuri. Jäätynyt mammutti. Jäämies
Meripihka 1. Fossiilit Trilobiitti Hominidin kallo Ramses Suuri Kivettynyt metsä Jäämies Jäätynyt mammutti Fossiili = aiemmalta geologiselta kaudelta peräisin oleva eliön jäänne (sanakirjan mukaan myös
LisätiedotTietotekniikan valintakoe
Jyväskylän yliopisto Tietotekniikan laitos Tietotekniikan valintakoe 2..22 Vastaa kahteen seuraavista kolmesta tehtävästä. Kukin tehtävä arvostellaan kokonaislukuasteikolla - 25. Jos vastaat useampaan
LisätiedotJärvi 1 Valkjärvi. Järvi 2 Sysijärvi
Tilastotiedettä Tilastotieteessä kerätään tietoja yksittäisistä asioista, ominaisuuksista tai tapahtumista. Näin saatua tietoa käsitellään tilastotieteen menetelmin ja saatuja tuloksia voidaan käyttää
LisätiedotMaan ja avaruuden välillä ei ole selkeää rajaa
Avaruus Mikä avaruus on? Pääosin tyhjiön muodostama osa maailmankaikkeutta Maan ilmakehän ulkopuolella. Avaruuden massa on pääosin pimeässä aineessa, tähdissä ja planeetoissa. Avaruus alkaa Kármánin rajasta
Lisätiedot1 Ensimmäisen asteen polynomifunktio
Ensimmäisen asteen polynomifunktio ENNAKKOTEHTÄVÄT. a) f(x) = x 4 b) Nollakohdassa funktio f saa arvon nolla eli kuvaaja kohtaa x-akselin. Kuvaajan perusteella funktion nollakohta on x,. c) Funktion f
Lisätiedot.Lintujen eroja muihin mallilajeihin verrattuna:
LINNUT KOE-ELÄIMINÄ Lintujen käyttö koe-eläiminä Koe-eläinkurssi 1.9.2011 Heli Siitari Jyväskylän yliopisto ARTIKKELIEN LUKUMÄÄRÄ (TUHANSIA) 225 200 175 150 125 100 75 50 25 0 ROTTA HIIRI KANI 12 10 8
LisätiedotTarinaa tähtitieteen tiimoilta FYSIIKAN JA KEMIAN PERUSTEET JA PEDAGOGIIKKA 2014 KARI SORMUNEN
Tarinaa tähtitieteen tiimoilta FYSIIKAN JA KEMIAN PERUSTEET JA PEDAGOGIIKKA 2014 KARI SORMUNEN Oppilaiden ennakkokäsityksiä avaruuteen liittyen Aurinko kiertää Maata Vuodenaikojen vaihtelu johtuu siitä,
LisätiedotMustien aukkojen astrofysiikka
Mustien aukkojen astrofysiikka Peter Johansson Fysiikan laitos, Helsingin yliopisto Kumpula nyt Helsinki 19.2.2016 1. Tähtienmassaiset mustat aukot: Kuinka isoja?: noin 3-100 kertaa Auringon massa, tapahtumahorisontin
LisätiedotMatematiikka luonnonsuojelubiologiassa: elinympäristöt pirstoutuvat, miten käy lajien?
Matematiikka luonnonsuojelubiologiassa: elinympäristöt pirstoutuvat, miten käy lajien? TkT Otso Ovaskainen Akatemiatutkija Bio- ja ympäristötieteiden laitos Helsingin Yliopisto Pimm & Raven, Nature 403
LisätiedotBIOS 1 ja OPS 2016 OPS Biologian opetussuunnitelma Opetuksen tavoitteet
BIOS 1 ja OPS 2016 Biologian opetussuunnitelma 2016 Biologian opetuksen tehtävänä on tukea opiskelijan luonnontieteellisen ajattelun kehittymistä. Opetus lisää ymmärrystä biologian merkityksestä osana
LisätiedotUusinta tietoa ilmastonmuutoksesta: luonnontieteelliset asiat
Uusinta tietoa ilmastonmuutoksesta: luonnontieteelliset asiat Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos 3.2.2010 Lähteitä Allison et al. (2009) The Copenhagen Diagnosis (http://www.copenhagendiagnosis.org/)
Lisätiedot6.8 Erityisfunktioiden sovelluksia
6.8 Erityisfunktioiden sovelluksia Tässä luvussa esitellään muutama esimerkki, joissa käytetään hyväksi eksponentti-, logaritmi- sekä trigonometrisia funktioita. Ensimmäinen esimerkki juontaa juurensa
LisätiedotTyöllisyysaste Pohjoismaissa
BoF Online 2008 No. 8 Työllisyysaste Pohjoismaissa Seija Parviainen Tässä julkaisussa esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajan omia eivätkä välttämättä edusta Suomen Pankin kantaa. Suomen Pankki Rahapolitiikka-
LisätiedotLataa Mammutin paluu - Torill Kornfeldt. Lataa
Lataa Mammutin paluu - Torill Kornfeldt Lataa Kirjailija: Torill Kornfeldt ISBN: 9789523125025 Sivumäärä: 260 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 33.45 Mb Kiehtova ja helppolukuinen tietokirja yrityksestä herättää
LisätiedotBI4 Ihmisen Biologia KAUSTISEN MUSIIKKILUKIO
BI4 Ihmisen Biologia KAUSTISEN MUSIIKKILUKIO 2016-2017 Tervetuloa BI4-kurssille! Kurssin tavoitteena on, että opiskelija osaa: ihmissolun erilaistumisen pääperiaatteet sekä kudosten ja elinten rakenteet
LisätiedotY ja
1 Funktiot ja raja-arvot Y100 27.10.2008 ja 29.10.2008 Aki Hagelin aki.hagelin@helsinki.fi Department of Psychology / Cognitive Science University of Helsinki 2 Funktiot (Lue Häsä & Kortesharju sivut 4-9)
LisätiedotSisällysluettelo ESIPUHE... 4 ALKUSANAT E-KIRJA VERSIOON... 5 SISÄLLYSLUETTELO... 6 1. JOHDANTO TILASTOLLISEEN PÄÄTTELYYN... 8 2. TODENNÄKÖISYYS...
Sisällysluettelo ESIPUHE... 4 ALKUSANAT E-KIRJA VERSIOON... 5 SISÄLLYSLUETTELO... 6 1. JOHDANTO TILASTOLLISEEN PÄÄTTELYYN... 8 1.1 INDUKTIO JA DEDUKTIO... 9 1.2 SYYT JA VAIKUTUKSET... 11 TEHTÄVIÄ... 13
LisätiedotLataa Kliinisen fysiologian perusteet. Lataa
Lataa Kliinisen fysiologian perusteet Lataa ISBN: 9789516564190 Sivumäärä: 347 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 32.05 Mb Kliinisen fysiologian perusteet käsittelee eri elinryhmien fysiologisia ja patofysiologisia
LisätiedotTehtävä 1. (6 p). Nimi Henkilötunnus Maankuori koostuu useista litosfäärilaatoista. Kahden litosfäärilaatan törmätessä raskaampi mereinen laatta
Tehtävä 1. (6 p). Nimi Henkilötunnus Maankuori koostuu useista litosfäärilaatoista. Kahden litosfäärilaatan törmätessä raskaampi mereinen laatta painuu törmäyssaumassa kevyemmän mantereisen laatan alle.
LisätiedotSiksi nyt on tärkeää. On mahdollista että: TYÖN JA TOIMEENTULON ARVOITUS. Työ muuttuu mutta sitä on runsaasti ja palkkatyötä riittää kaikille.
TYÖN JA TOIMEENTULON ARVOITUS Työn maailma on tuntemattoman äärellä: automatisaatio, robotisaatio, keinoäly ja digitaaliset alustat muokkaavat eri aloja teollisuudesta hoivaan ja tietotyöhön. Todennäköisesti
Lisätiedot(b) Tunnista a-kohdassa saadusta riippuvuudesta virtausmekaniikassa yleisesti käytössä olevat dimensiottomat parametrit.
Tehtävä 1 Oletetaan, että ruiskutussuuttimen nestepisaroiden halkaisija d riippuu suuttimen halkaisijasta D, suihkun nopeudesta V sekä nesteen tiheydestä ρ, viskositeetista µ ja pintajännityksestä σ. (a)
LisätiedotSovellettu todennäköisyyslaskenta B
Sovellettu todennäköisyyslaskenta B Antti Rasila 8. marraskuuta 2007 Antti Rasila () TodB 8. marraskuuta 2007 1 / 18 1 Kertausta: momenttimenetelmä ja suurimman uskottavuuden menetelmä 2 Tilastollinen
LisätiedotLausunto sosiaali- ja terveysvaliokunnalle asiassa VNS 6/2017 vp Valtioneuvoston tulevaisuusselonteon 1. osa: Jaettu ymmärrys työn murroksesta
Lausunto sosiaali- ja terveysvaliokunnalle asiassa VNS 6/2017 vp Valtioneuvoston tulevaisuusselonteon 1. osa: Jaettu ymmärrys työn murroksesta 3.10.2017 Paula Laine Johtaja, ennakointi ja strategia Sitra
LisätiedotLataa Ajan lyhyt historia - Stephen Hawking. Lataa
Lataa Ajan lyhyt historia - Stephen Hawking Lataa Kirjailija: Stephen Hawking ISBN: 9789510393741 Sivumäärä: 276 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 28.24 Mb Stephen Hawking (s. 1942) on vuosisatamme merkittävimpiä
LisätiedotT Rinnakkaiset ja hajautetut digitaaliset järjestelmät Stokastinen analyysi
T-79.179 Rinnakkaiset ja hajautetut digitaaliset järjestelmät Stokastinen analyysi 12. maaliskuuta 2002 T-79.179: Stokastinen analyysi 8-1 Stokastinen analyysi, miksi? Tavallinen Petri-verkkojen saavutettavuusanalyysi
LisätiedotTEHTÄVÄMONISTE LUOKKALAISILLE
TEHTÄVÄMONISTE 5. 6. -LUOKKALAISILLE 1. OMA ELÄINSUHDE A) Mikä eläin? Kirjoita viivalle. B) Mitä tunteita eläin sinussa herättää? Piirrä ympyrään hymiö: C) Mitkä eläimet eivät elä Suomessa? Ympyröi. D)
Lisätiedot-miksi lause 'ensimmäisenä aloittaneet tienaavat kaiken rahan' ei pidä paikkaansa?
Mitä on MLM! Monitasomarkkinoinnin perusasioita: -Historia -Mistä raha tulee? -mitä on 'vivuttaminen'? -miksi siitä puhutaan?(6 kk esimerkki) -organisaatimalli *binäärinen organisaatiomalli *ylivuoto -palkkiojärjestelmä
LisätiedotLataa Itse tulee mieleen - Antonio Damasio. Lataa
Lataa Itse tulee mieleen - Antonio Damasio Lataa Kirjailija: Antonio Damasio ISBN: 9789525697360 Sivumäärä: 351 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 37.28 Mb Tässä kirjassa aikamme merkittävimpiin neurotieteilijöihin
LisätiedotMaaperäeliöt viljelijän tukena
Maaperäeliöt viljelijän tukena Millaista elämää mullassa on? Jari Haimi Bio- ja ympäristötieteiden laitos Jyväskylän yliopisto 19.4.2017 Maaperän monimuotoisuus 2 Maaperä on eliöille moniulotteinen mosaiikki
LisätiedotEtunimi. Sukunimi. Oppimistavoite: ymmärtää, kuinka positiiviset ja negatiiviset magneettiset navat tuottavat työntö- ja vetovoimaa.
1 Magneettiset navat Oppimistavoite: ymmärtää, kuinka positiiviset ja negatiiviset magneettiset navat tuottavat työntö- ja vetovoimaa. 1. Nimeä viisi esinettä, joihin magneetti kiinnittyy. 2. Mitä magneetin
LisätiedotSisällysluettelo ESIPUHE KIRJAN 1. PAINOKSEEN...3 ESIPUHE KIRJAN 2. PAINOKSEEN...3 SISÄLLYSLUETTELO...4
Sisällysluettelo ESIPUHE KIRJAN 1. PAINOKSEEN...3 ESIPUHE KIRJAN 2. PAINOKSEEN...3 SISÄLLYSLUETTELO...4 1. JOHDANTO TILASTOLLISEEN PÄÄTTELYYN...6 1.1 INDUKTIO JA DEDUKTIO...7 1.2 SYYT JA VAIKUTUKSET...9
LisätiedotLataa Ihmisen polveutuminen ja sukupuolivalinta - Charles Darwin. Lataa
Lataa Ihmisen polveutuminen ja sukupuolivalinta - Charles Darwin Lataa Kirjailija: Charles Darwin ISBN: 9789525697667 Sivumäärä: 640 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 23.55 Mb "Ylistetyistä voimistaan huolimatta
LisätiedotLenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi
Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi Julkaistu: 14.7. 14:07 IS SUOMIAREENA Yhdysvaltain Suomen suurlähettiläs Bruce Oreck vertasi Yhdysvaltain ja Euroopan asenne-eroa erikoisella
LisätiedotJeesus parantaa sokean
Nettiraamattu lapsille Jeesus parantaa sokean Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO Box 3
LisätiedotHelmikuussa 2005 oli normaali talvikeli.
Boris Winterhalter: MIKÄ ILMASTONMUUTOS? Helmikuussa 2005 oli normaali talvikeli. Poikkeukselliset sääolot Talvi 2006-2007 oli Etelä-Suomessa leuto - ennen kuulumatontako? Lontoossa Thames jäätyi monasti
LisätiedotNettiraamattu lapsille. Jumala koettelee Abrahamin rakkautta
Nettiraamattu lapsille Jumala koettelee Abrahamin rakkautta Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: M. Maillot; Tammy S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children
LisätiedotMiina ja Ville etiikkaa etsimässä
Miina ja Ville etiikkaa etsimässä Elämänkatsomustieto Satu Honkala, Antti Tukonen ja Ritva Tuominen Sisällys Opettajalle...4 Oppilaalle...5 Työtavoista...6 Elämänkatsomustieto oppiaineena...6 1. HYVÄ ELÄMÄ...8
LisätiedotKorrelaatiokerroin. Hanna Heikkinen. Matemaattisten tieteiden laitos. 23. toukokuuta 2012
Korrelaatiokerroin Hanna Heikkinen 23. toukokuuta 2012 Matemaattisten tieteiden laitos Esimerkki 1: opiskelijoiden ja heidän äitiensä pituuksien sirontakuvio, n = 61 tyttären pituus (cm) 155 160 165 170
LisätiedotPILTDOWN TUTKIMUKSET JATKUVAT
PILTDOWN TUTKIMUKSET JATKUVAT Piltdownin ihminen on kuuluisimpia arkeologisia väärennöksiä. Tämä apinan ja ihmisen väliltä puuttuva lenkki on lopultakin paljastunut taitavasti tehdyksi väärennökseksi,
LisätiedotMitä välii? Tutkimus nuorten suhteesta politiikkaan Mikael Thuneberg, T-Media
Mitä välii? Tutkimus nuorten suhteesta politiikkaan Mikael Thuneberg, T-Media Tutkimuskohteet 1. Yleisellä tasolla nuorten suhtautuminen yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen ja politiikkaan, nuorille tärkeät
LisätiedotKosmologia ja alkuaineiden synty. Tapio Hansson
Kosmologia ja alkuaineiden synty Tapio Hansson Alkuräjähdys n. 13,7 mrd vuotta sitten Alussa maailma oli pistemäinen Räjähdyksen omainen laajeneminen Alkuolosuhteet ovat hankalia selittää Inflaatioteorian
LisätiedotGlobaali keskinäisriippuvuus kasvavat jännitteet
Kestävyyskriisi nyt! Globaali keskinäisriippuvuus ja kasvavat jännitteet Teknologia muuttaa kaiken Megatrendit Suomen täyttäessä 100-vuotta maailma on epävarmuuden tilassa. Miltä huominen pohjolassa
LisätiedotBiologia. Pakolliset kurssit. 1. Eliömaailma (BI1)
Biologia Pakolliset kurssit 1. Eliömaailma (BI1) tuntee elämän tunnusmerkit ja perusedellytykset sekä tietää, miten elämän ilmiöitä tutkitaan ymmärtää, mitä luonnon monimuotoisuus biosysteemien eri tasoilla
Lisätiedotspiraaligalaksi on yksi tähtitaivaan kauneimmista galakseista. Sen löysi Charles Messier 1773 ja siksi sitä kutsutaan Messierin kohteeksi numero
Messier 51 Whirpool- eli pyörregalaksiksi kutsuttu spiraaligalaksi on yksi tähtitaivaan kauneimmista galakseista. Sen löysi Charles Messier 1773 ja siksi sitä kutsutaan Messierin kohteeksi numero 51. Pyörregalaksi
LisätiedotRatkaisu: a) Koroton takaisinmaksuaika on 9000 = 7,5 vuotta. 1200 b) Kun vuosituotot pysyvät vakiona, korollinen takaisinmaksuaika määräytyy
Kotitehtävät 7. Aihepiirinä Investointi Ratkaisuehdotuksia 1. Investoinnin hankintameno on 9000 euroa ja siitä saadaan seuraavina vuosina vuosittain 1200 euron tulot. Määritä a) koroton takaisinmaksuaika
LisätiedotMatematiikan tukikurssi, kurssikerta 4
Matematiikan tukikurssi, kurssikerta 4 1 Raja-arvo äärettömyydessä Tietyllä funktiolla f() voi olla raja-arvo äärettömyydessä, jota merkitään f(). Tämä tarkoittaa, että funktio f() lähestyy jotain tiettyä
LisätiedotJumalan lupaus Abrahamille
Nettiraamattu lapsille Jumalan lupaus Abrahamille Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: M. Maillot; Tammy S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org
LisätiedotLUONTOA VOI SUOJELLA SYÖMÄLLÄ
LUONTOA VOI SUOJELLA SYÖMÄLLÄ Syöminen vaikuttaa ympäristöön. Ruoan tuottamiseen tarvitaan valtavasti peltoja, vettä, ravinteita ja energiaa. Peltoja on jo niin paljon, että niiden määrää on vaikeaa lisätä,
LisätiedotKuva 1: Yksinkertainen siniaalto. Amplitudi kertoo heilahduksen laajuuden ja aallonpituus
Kuva 1: Yksinkertainen siniaalto. Amplitudi kertoo heilahduksen laajuuden ja aallonpituus värähtelytiheyden. 1 Funktiot ja aallot Aiemmin käsiteltiin funktioita ja miten niiden avulla voidaan kuvata fysiikan
LisätiedotNettiraamattu lapsille. Jumalan lupaus Abrahamille
Nettiraamattu lapsille Jumalan lupaus Abrahamille Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: M. Maillot; Tammy S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org
LisätiedotMATEMATIIKAN KOE, LYHYT OPPIMÄÄRÄ HYVÄN VASTAUKSEN PIIRTEITÄ
MATEMATIIKAN KOE, LYHYT OPPIMÄÄRÄ 6.3.08 HYVÄN VASTAUKSEN PIIRTEITÄ Alla oleva vastausten piirteiden, sisältöjen ja pisteitysten luonnehdinta ei sido ylioppilastutkintolautakunnan arvostelua. Lopullisessa
LisätiedotHelsingin seitsemäsluokkalaisten matematiikkakilpailu Ratkaisuita
Helsingin seitsemäsluokkalaisten matematiikkakilpailu 22..204 Ratkaisuita. Laske 23 45. a) 4000 b) 4525 c) 4535 d) 5525 e) 5535 Ratkaisu. Lasketaan allekkain: 45 23 35 90 45 5535 2. Yhden maalipurkin sisällöllä
LisätiedotLausunto tulevaisuusvaliokunnalle asiassa VNS 6/2017 vp Valtioneuvoston tulevaisuusselonteon 1. osa Jaettu ymmärrys työn murroksesta
Lausunto tulevaisuusvaliokunnalle asiassa VNS 6/2017 vp Valtioneuvoston tulevaisuusselonteon 1. osa Jaettu ymmärrys työn murroksesta 7.11.2017 Paula Laine Johtaja, ennakointi ja strategia Sitra TYÖN JA
LisätiedotRiistapäivät 2015 Markus Melin Itä Suomen Yliopisto Metsätieteiden osasto markus.melin@uef.fi
Riistapäivät 2015 Markus Melin Itä Suomen Yliopisto Metsätieteiden osasto markus.melin@uef.fi Laserkeilaus pähkinänkuoressa Aktiivista kaukokartoitusta, joka tuottaa 3D aineistoa (vrt. satelliitti- ja
LisätiedotTurun seitsemäsluokkalaisten matematiikkakilpailu 18.1.2012 Tehtävät ja ratkaisut
(1) Laske 20 12 11 21. Turun seitsemäsluokkalaisten matematiikkakilpailu 18.1.2012 Tehtävät ja ratkaisut a) 31 b) 0 c) 9 d) 31 Ratkaisu. Suoralla laskulla 20 12 11 21 = 240 231 = 9. (2) Kahden peräkkäisen
LisätiedotMistä tiedämme ihmisen muuttavan ilmastoa? Jouni Räisänen, Helsingin yliopiston fysiikan laitos
Mistä tiedämme ihmisen muuttavan ilmastoa? Jouni Räisänen, Helsingin yliopiston fysiikan laitos 19.4.2010 Huono lähestymistapa Poikkeama v. 1961-1990 keskiarvosta +0.5 0-0.5 1850 1900 1950 2000 +14.5 +14.0
LisätiedotVanhankaupunginkosken ultraäänikuvaukset Simsonar Oy Pertti Paakkolanvaara
Vanhankaupunginkosken ultraäänikuvaukset 15.7. 14.11.2014 Simsonar Oy Pertti Paakkolanvaara Avaintulokset 2500 2000 Ylös vaellus pituusluokittain: 1500 1000 500 0 35-45 cm 45-60 cm 60-70 cm >70 cm 120
LisätiedotAjan osasia, päivien palasia
Ajan osasia, päivien palasia Ajan mittaamiseen tarvitaan liikettä. Elleivät taivaankappaleet olisi määrätyssä liikkeessä keskenään, ajan mittausta ei välttämättä olisi syntynyt. Säännöllinen, yhtäjaksoinen
LisätiedotFysiikan maailmankuva 2015 Luento 8. Aika ja ajan nuoli lisää pohdiskelua Termodynamiikka Miten aika ja termodynamiikka liittyvät toisiinsa?
Fysiikan maailmankuva 2015 Luento 8 Aika ja ajan nuoli lisää pohdiskelua Termodynamiikka Miten aika ja termodynamiikka liittyvät toisiinsa? Ajan nuoli Aika on mukana fysiikassa niinkuin jokapäiväisessä
LisätiedotINSINÖÖRIN NÄKÖKULMA FYSIIKAN TEHTÄVÄÄN. Heikki Sipilä LF-Seura
INSINÖÖRIN NÄKÖKULMA FYSIIKAN TEHTÄVÄÄN Heikki Sipilä LF-Seura 18.9.2018 Sisältö Henkilökohtaista taustaa Insinööri ja fysiikka Dimensioanalyysi insinöörin menetelmänä Esimerkki havainnon ja teorian yhdistämisestä
LisätiedotUUSI AIKA. Sisällys NYT ON AIKA VALITA HYVÄ ELÄMÄ JA TULEVAISUUS, JOKA ON MAHDOLLINEN.
UUSI AIKA NYT ON AIKA VALITA HYVÄ ELÄMÄ JA TULEVAISUUS, JOKA ON MAHDOLLINEN. Me voimme päästä irti nykyisestä kestämättömästä elämäntavastamme ja maailmastamme ja luoda uuden maailman, joka ei ole enää
LisätiedotOpettajalle SUKUPUUTTOON KUOLLEITA ELÄINLAJEJA TAVOITE TAUSTATIETOA JA VINKKEJÄ
Opettajalle TAVOITE Oppilas ymmärtää, että olosuhteet maapallolla muuttuvat jatkuvasti ja että se vaikuttaa kasveihin ja eläimiin. TAUSTATIETOA JA VINKKEJÄ Lajien väheneminen ei ole yksinomaan negatiivinen
LisätiedotSUOMEN VUOHIEN HISTORIA
SUOMEN VUOHIEN HISTORIA AULI BLÄUER, LUONNONVARAKESKUS BoNe: Naapurista lainaamassa. Kulttuurikontaktit karjanhoidon kehittäjänä Itämeren pohjoisosassa esihistoriallisena ja historiallisena aikana. Vuohien
LisätiedotKorkolasku ja diskonttaus, L6
Korkolasku ja diskonttaus, L6 1 Merkinnät Tarkastellaan tilannetta, jossa pääomalle maksetaan korkoa. Tulemme seuraavassa systemaattisesti käyttämään seuraavia merkintöjä K 0 = alkupääoma p = korkoprosentti
LisätiedotNettiraamattu lapsille. Jumala loi kaiken
Nettiraamattu lapsille Jumala loi kaiken Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: Bob Davies; Tammy S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2009
LisätiedotOutoja funktioita. 0 < x x 0 < δ ε f(x) a < ε.
Outoja funktioita Differentiaalilaskentaa harjoitettiin miltei 200 vuotta ennen kuin sen perustana olevat reaaliluvut sekä funktio ja sen raja-arvo määriteltiin täsmällisesti turvautumatta geometriseen
LisätiedotOnnea ostamalla - vai onnea ostamatta? www.nuukuusviikko.net
Onnea ostamalla - vai onnea ostamatta? Mikä ihmeen kulutus? Minä ja tavarat Mikä on turhin tavarasi? Mitä tavaraa toivoisit ja miksi? Mikä sinun tekemisistäsi on kuluttamista? Mikä ihmeen kaari? Tavaran
LisätiedotLataa Missä kaikki ovat? - Stephen Webb. Lataa
Lataa Missä kaikki ovat? - Stephen Webb Lataa Kirjailija: Stephen Webb ISBN: 9789525985429 Sivumäärä: 474 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 24.59 Mb Maailmankaikkeuden pitäisi suorastaan kuhista elämää, sillä
LisätiedotNäkökulmia biopolttoaineiden ilmastoneutraalisuuteen palaako kantojen myötä myös päreet?
Näkökulmia biopolttoaineiden ilmastoneutraalisuuteen palaako kantojen myötä myös päreet? www.susbio.jyu.fi Sisältö Johdanto miten tähän outoon tilanteen on tultu? Hiilitaseet metsässä Entä kannot? Fokus
LisätiedotFoA5 Tilastollisen analyysin perusteet puheentutkimuksessa. Luentokuulustelujen esimerkkivastauksia. Pertti Palo. 30.
FoA5 Tilastollisen analyysin perusteet puheentutkimuksessa Luentokuulustelujen esimerkkivastauksia Pertti Palo 30. marraskuuta 2012 Saatteeksi Näiden vastausten ei ole tarkoitus olla malleja vaan esimerkkejä.
LisätiedotLataa Vain yksi jäi - Chris Stringer. Lataa
Lataa Vain yksi jäi - Chris Stringer Lataa Kirjailija: Chris Stringer ISBN: 9789524953344 Sivumäärä: 333 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 22.96 Mb Ajatus luonnonvalinnan ylläpitämästä evoluutiosta hyväksytään
Lisätiedot1.4 Funktion jatkuvuus
1.4 Funktion jatkuvuus Kun arkikielessä puhutaan jonkin asian jatkuvuudesta, mielletään asiassa olevan jonkinlaista yhtäjaksoisuutta, katkeamattomuutta. Tässä ei kuitenkaan käsitellä työasioita eikä ihmissuhteita,
Lisätiedot