.Lintujen eroja muihin mallilajeihin verrattuna:

Transkriptio

1 LINNUT KOE-ELÄIMINÄ Lintujen käyttö koe-eläiminä Koe-eläinkurssi Heli Siitari Jyväskylän yliopisto ARTIKKELIEN LUKUMÄÄRÄ (TUHANSIA) ROTTA HIIRI KANI MARSU HAMSTERI KANA KYYHKY KANA KYYHKY VIIRIÄINEN VIIRIÄINEN ANKKA ANKKA PEIPOT PEIPOT PÖLLÖT PÖLLÖT HANHET HANHET Lintujen eroja muihin mallilajeihin verrattuna: Luusto lentotaito, leveä rintalasta, suhteellinen luuston massa sama kuin nisäkkäillä Iho ohuempi ja hauraampi k. nisäkkäillä, sulat ja höyhenet eri tyyppejä Aineenvaihdunta korkea lepoaineenvaihdunta, korkeampi verenpaine, aerobinen kapasiteetti suuri, suuri sydän Ruumiinlämpätila C, laskee yöllä 1-1,5 C.Lintujen eroja muihin mallilajeihin verrattuna: Ruuansulatus -Sarveistunut nokka peittää leukaluut. Ruoansulatuskanavan erityispiirteinä kupu, rauhasmaha ja lihasmaha. Ruoan hienonnus tapahtuu lihas-mahassa, mitä varten monet lajit tarvitsevat jauhinkiviä. Sulamaton jäte poistuu usein oksennus-palloina (kalan- ja lihansyöjät). Umpisuolen mikrobitoiminta tärkeää varsinkin kana-linnuilla. Sukupuolitiehyet, virtsatiehyet ja suoli avautuvat yhteiseen viemärisuoleen, cloaca..lintujen eroja muihin mallilajeihin verrattuna: Hormonitoiminta -Päinvastoin kuin ihmisellä, mutta samoin kuin rotilla ja hiirillä, kortikosteroni tärkein lisämunuaiskuoren glukokortikoidi. Näköaisti erittäin tärkeä, UV-näkö, silmien tilavuus yli puolet kallon tilavuudesta Kuuloaisti tarkka, alhaiset (infra) taajuudet tärkeitä Elinikä pitkä vrt. nisäkkäisiin Sukupuolikromosomit: naarat ZW, koiras ZZ Lintujen rooli ja tieteellinen tutkimus? *Lajiutuminen, maantieteellinen isolaatio Mayr, Lack *Etologian synty tieteenä Lorenz, Tinberben *Ekologisen lokeron käsite Hutchison *Yksilön kelpoisuuden käsite Lack *Fysiologinen sopeutuminen Schmidt-Nielsen, Scholander *Hormonien vaikutus käyttäytymiseen Lehrman, Hinde *Hormonit ja vuodenaikaisrytmit King, Farner *Hypotalamus-hypofyysiakseli King, Farner *Neurosekreetio Oksche *Neuraalinen pastisuus (laulutumakkeet) Konishi *Steroidien keskushermostovaikutukset Nottenbohm *Orientaatio. Mgneettikentän aistimus Kramer, Wiltschko *Immunologia, T- ja B-solut Glick

2 Tärkeää lintujen perusekologian tietämys! Pariutumissysteemi Päivä- vai yöaktiivinen laji Dieetti Muuttava vai paikallinen laji Miten tutkitaan? Maastossa omassa elinympäristössään Aviaarioissa (ulko-sisä) tutkimustiloissa Lintujen pitäminen sisätiloissa on työläs ja vaativa prosessi! Ota selvää aikaisemmista tutkimuksista! Pienten varpuslintujen käsittely Yleisimmät pyydystystavat: Pienten varpuslintujen käsittely Ote linnusta: Rengastajan ote: Verkkopyynti ruokintapaikalta tai pesimäpöntöltä Läppäpyynti pöntöltä Loukkupyynti ruokintapaikalta Vältetään turhaa pyydystysstressiä! Laitetaan lintupussiin pyydystyksen jälkeen Pienten varpuslintujen käsittely Yleisimmät mittaukset: Paino (Pesola-vaakaa käyttäen) Siiven pituus Nilkan pituus Pyrstön pituus Verinäyte: Pieni reikä siipilaskimoon, tästä kerätään kapillaariputkeen, hyytyy hyvin Isompien lintujen käsittely Yleisimmät pyydystystavat: Verkkopyynti ruokintapaikalta tai loukulla pesimäpöntöltä Loukkupyynti ruokintapaikalta Vältetään turhaa pyydystysstressiä! Laitetaan lintupussiin pyydystyksen jälkeen

3 Esimerkki: teeritutkimus Yleistä: Aikuiset linnut pyydystetään ruokinta paikoilta tammi-huhtikuussa Soitimen tarkkailu huhti-toukokuussa Pesinnän tarkkailu touko-heinäkuussa Syyssoitimet syys-lokakuussa Kuolleisuuden seuranta vuoden ympäri, lähinnä kanojen osalta Teeritutkimus

4

5

6

7 evoluutiotutkimus/en/