Markkinatilanne ja toimintaympäristö... 3 Konsernin liikevaihto, tulos ja rahoitusasema... 4 Olennaiset tapahtumat tilikaudella... 5 Logistiikka...

Transkriptio

1

2 Sisältö Markkinatilanne ja toimintaympäristö... 3 Konsernin liikevaihto, tulos ja rahoitusasema... 4 Olennaiset tapahtumat tilikaudella... 5 Logistiikka... 7 Matkustajaliikenne... 9 Infrarakentaminen...11 Investoinnit ja kalustohankinnat...12 Konsernirakenteen muutokset ja kiinteistöjärjestelyt...13 Turvallisuus...14 Ympäristö...15 Arvio liiketoiminnan riskeistä ja epävarmuustekijöistä...16 Henkilöstö...17 Johto ja tilintarkastus...19 Merkittävät tilikauden päättymisen jälkeiset tapahtumat...20 Alkaneen vuoden näkymät...21 Konsernin tuloslaskelma...22 Konsernin tase...23 Konsernin rahoituslaskelma...25 Emoyhtiön tuloslaskelma...26 Emoyhtiön tase...27 Emoyhtiön rahoituslaskelma...28 Tilinpäätöksen laadintaperiaatteet...30 Liitteet Liitteet Liitteet Liite Liite Liitteet Liitteet Liitteet Liitteet Hallituksen esitys voittovarojen käyttämisestä...54 Tilintarkastuskertomus...55 Hallintoneuvoston lausunto...57

3 Markkinatilanne ja toimintaympäristö 3 Markkinatilanne ja toimintaympäristö Talouden yleisen suhdannetilanteen muutokset vaikuttavat VR-konsernin liiketoimintoihin eri tavoin. Logistiikassa ja infrarakentamisessa vaikutukset näkyvät nopeammin kuin matkustajaliikenteessä. Kertomusvuonna Suomen talous kääntyi laskusuhdanteeseen. Suomen bruttokansantuotteen kasvu oli vaatimatonta ja teollisuustuotannon volyymit jäivät alhaisiksi. Vienti Suomesta hidastui ja jäi alle viime vuoden tason. VR-konsernin logistiikan kuljetukset koostuvat lähes kokonaan puu- ja paperiteollisuuden, mekaanisen ja kemiallisen puunjalostusteollisuuden sekä metalli- ja kemianteollisuuden tuotteista. Varsinkin puu- ja paperiteollisuuden sekä puunjalostusteollisuuden tuotantomäärissä ei ollut merkittävää kasvua vuonna 2011, mikä piti logistiikan kuljetusmäärien kasvun maltillisena. Venäjän merkitys rautateitse tapahtuvaan tavaraliikenteeseen on merkittävä, koska noin kolmannes kuljetuksista on Venäjän rajan ylittävää tuonti-, vienti- ja transitoliikennettä. Venäjän-liikenteeseen vaikuttavat erityisesti Venäjän omat kauppapoliittiset toimet ja rautatierahtien kehitys. Muutokset voivat olla äkillisiä, jolloin liikenteen määrät ovat vaikeammin ennakoitavissa. Venäjän liikennemääriin ovat oleellisesti vaikuttaneet raakapuulle asetetut tullit, jotka nostivat tuontipuun hintaa. Venäjän WTO-jäsenyyden odotetaan tuovan helpotusta tullikäytäntöön ja vilkastuttavan vientiä ja tuontia. Matkustajaliikenteen matkustajamääriin vaikuttavat muun muassa kulutus- ja matkustustottumukset, väestön alueellinen jakautuminen, eri liikennemuotojen väylästöjen ja liikennepalveluiden kehitys sekä kuljetusmuodon ympäristöystävällisyys. Kysyntään vaikuttavat myös kaukoliikenteessä nopeat aikataulut ja aikataulunmukainen liikenne. Pääkaupunkiseudun lähiliikenteessä tärkeimpiä tekijöitä ovat tiheän vuorotarjonnan lisäksi varsinkin junaliikenteessä syöttöliikenteen järjestäminen asemille, pysäköintipaikkojen riittävä määrä ja pitkällä aikavälillä radanvarsialueiden kaavoitus asuinkäyttöön. Näistä useimmat asiat ovat muiden kuin VR-konsernin välittömällä vastuulla. Ratojen infrastruktuurin kunto määrittelee osaltaan sitä, miten junaliikennettä voidaan kehittää. Valtion panostukset liikenteen infrastruktuuriin puolestaan vaikuttavat radanrakentamisen ja kunnossapidon liiketoimintaan. Valtion rahoitus rataverkon ylläpitoon ja rakentamiseen on vähentynyt huomattavasti viime vuosien aikana, millä on ollut merkittävä negatiivinen vaikutus VR-konsernin infrarakentamisen toimialaan sekä erityisesti matkustajaliikenteen täsmällisyyteen. Supistuvat infrarakentamisen markkinat kiristävät kilpailua radanrakentamisessa ja kunnossapidossa. Ympäristöystävällisen raideliikenteen kehittämisedellytysten parantamiseksi VR-konserni on aktiivisesti yhteydessä valtakunnallisiin ja paikallisiin päätöksentekijöihin.

4 Konsernin liikevaihto,, tulos ja rahoitusasemaasema 4 Konsernin liikevaihto,, tulos ja rahoitusasemaasema Konsernin liikevaihto oli vuonna ,2 miljoonaa euroa (1 422,6 M ). Matkustajaliikenteen liikevaihto kasvoi 1,0 %. Junaliikenteessä matkustajaliikenteen liikevaihto laski 0,2 % ja linja-autoliikenteessä kasvoi 9,0 %. Kasvu syntyi pääasiassa uusien linjojen voittamisesta pääkaupunkiseudulla. Logistiikan liikevaihto kasvoi 3,0 %. Rautatieliikenteessä logistiikan liikevaihto laski 2,9 %, mikä johtui alhaisesta kysynnästä. Logistiikan autoliikenteen liikevaihto puolestaan kasvoi 10,2 % edellisvuoteen verrattuna. Autoliikenteen liikevaihdon kasvuun vaikuttavat vuonna 2010 ja 2011 hankitut yhtiöt. Ostettujen yhtiöiden vaikutus liikevaihdon kasvuun oli 19,1 miljoonaa euroa. Vertailukelpoinen autoliikenteen liikevaihdon muutos oli 2,3 %. Infrarakentamisen liikevaihto laski 4,9 %. Liikevaihdon laskuun vaikutti pääasiassa rakentamisen markkinoiden supistuminen. Konsernin liikevoitto oli 20,9 miljoonaa euroa (43,1 M ) ja tilikauden voitto 15,3 miljoonaa euroa (30,0 M ). Tuloksen merkittävään heikkenemiseen vaikutti eniten kysynnän odotettua hitaampi kasvu logistiikassa ja infrarakentamisessa. Kulujen osittaisella sopeuttamisella tulos pysyi kuitenkin positiivisena. Vuoden 2011 tulosta rasittivat kylmän talven aiheuttamat lisäkulut energiassa ja henkilöstö menoissa sekä panostukset täsmällisyyden parantamiseen. Tulokseen sisältyy kertaluonteisina erinä omaisuuden myyntivoittoja, infrarakentamisen projektitappiovarauksia ja muita kertaluonteisia eriä yhteensä 7,0 miljoonaa euroa (0,6 M ). VR-konsernin liikevoitto ilman edellä mainittuja eriä oli 13,9 miljoonaa euroa (42,5 M ). Konsernin rahoitusasema säilyi koko tilikauden vahvana. Likvidit varat olivat vuoden lopussa 174,6 miljoonaa euroa (170,8 M ). Rahoitustuottojen ja -kulujen netto oli -0,2 miljoonaa euroa (0,4 M ). Pitkäaikaista lainaa ei otettu. Tilinpäätöshetkellä ei ollut ulkona olevia yritystodistuksia. Konserni ei maksanut osinkoja vuodelta Liitetietojen kohdassa 24 on esitetty muut tunnusluvut.

5 Olennaiset t tapahtumat t tilikaudellala 5 Olennaiset t tapahtumat t tilikaudellala VR-konsernissa vuonna 2009 käynnistetty, vuoteen 2012 kestävä muutosohjelma on edennyt suunnitelmien mukaan. Muutosohjelman tavoitteena on vastata muuttuviin markkinatilanteisiin ja kysynnän muutoksiin. Tavoitteena on parantaa VR-konsernin pitkän aikavälin kannattavuutta noin 100 miljoonalla eurolla vuodessa. Kannattavuuden parantaminen edellyttää merkittäviä kustannussäästöjä ja liiketoiminnan kasvattamista sekä investointeja. Muutosohjelman henkilöstövaikutuksiksi on arvioitu henkilötyövuoden vähennystarve. Henkilöstövähennykset on toteutettu pääasiallisesti eläkkeelle siirtymisten ja uudelleensijoittamisten avulla sekä muutospoolia hyödyntämällä. Muutosohjelman aikana henkilöstön luonnollinen poistuma on noin henkilöä. Vuoden 2011 loppuun mennessä muutosohjelman avulla on saavutettu noin 60 miljoonan euron pysyvät vaikutukset kannattavuuteen. Henkilöstö on vähentynyt muutosohjelman vaikutuksesta noin 800 henkilötyövuotta, josta määrästä suurin osa on jäänyt eläkkeelle. Muutosohjelman toteuttamiseksi logistiikkatoiminnoissa on jatkettu toiminnan tehostamista. Matkustajaliikenteessä uusitaan kalustoa. Kaluston uusimisella parannetaan asiakaspalvelua ja asiakkaiden matkustuskokemusta. Hallinnon tukitoimintojen tehostaminen aloitettiin keskittämällä ne konsernitasoisiksi toiminnoiksi ja palvelukeskuksiksi. Muutosohjelmaan liittyen VR-konsernin kunnossapidossa käynnistettiin laaja kehittämishanke, jonka tavoitteena on tehostaa junakaluston kunnossapitoverkostoa ja sen toimintaa. Hanke käsittää koko kunnossapitotoiminnan varikoilla sekä junakaluston tuotantotoiminnan konepajoilla. Matkustajaliikenteessä Helsingin ja Pietarin välisessä liikenteessä Allegro-junien vuoroja lisättiin keväällä kahdesta neljään. Allegro on saavuttanut nopeasti asiakkaiden suosion ja matkustajamäärät ovat olleet korkeita. Allegro-junat on hankkinut VR-Yhtymä Oy:n ja Venäjän rautateiden OAO RZD:n omistama yhteisyritys Oy Karelian Trains Ltd. Matkustajaliikenteessä otettiin käyttöön syksyllä uusi lipunmyyntijärjestelmä, joka mahdollistaa jatkossa kysyntäperusteisen hinnoittelun käyttöönoton. Myyntijärjestelmässä laajennettiin verkkokaupan tuotevalikoimaa huomattavasti. Järjestelmän käyttöönotossa havaittuja järjestelmä- ja teknisen ympäristön ongelmia korjattiin käyttöönoton jälkeen, ja järjestelmä saatiin vakaaksi viimeisellä vuosineljänneksellä. Kertomuskaudella tehtiin merkittävä investointipäätös 80 uuden sähköveturin hankintamenettelyn käynnistämisestä. Uusilla vetureilla korvataan vanhat, pääosin 1970-luvulla hankitut sähköveturit. Hankinnassa on 97 veturin optio, mutta vetureiden lopullinen hankittava määrä täsmentyy myöhemmin, kun tiedetään, miten valtio jatkaa rataverkon sähköistämistä. Investointi rahoitetaan kokonaan VR-konsernin tulorahoituksella ja ulkopuolelta hankittavalla rahoituksella. VR Track voitti allianssimallilla toteutettavan Lielahti Kokemäki-perusparannushankkeen urakkakilpailun. Urakka on ensimmäinen julkisissa hankinnoissa toteutettava allianssiurakka Euroopassa. Allianssimallissa tilaaja, suunnittelijat ja urakoitsijat muodostavat yhteistyöryhmän, allianssin, joka yhdessä vastaa hankkeen suunnittelusta ja toteuttamisesta. Osapuolet tekevät kiinteää yhteistyötä, vaihtavat tietoa avoimesti keskenään sekä jakavat hankkeeseen liittyvät riskit ja hyödyt. Urakka sisältää hankkeen kehitysvaiheen ja ehdollisena toteutusvaiheen. Kehitysvaihe sisältää muun muassa suunnittelun, työsisällön määrityksen, hankkeen aikataulutuksen sekä tavoitekustannusarvion laadinnan. Kehittämistoimenpiteiden kustannusarvio on noin 50 miljoonaa euroa ja toteutusvaiheen 90 miljoonaa euroa. VR lanseerasi verkkosivuillaan uuden Junat kartalla -palvelun, jonka kautta matkustajaliikenteen asiakkaat voivat seurata junien kulkua reaaliaikaisesti verkossa tai mobiilipalveluna. Palveluun tuleva tieto perustuu junien GPSpaikannukseen, eli tieto on reaaliaikaista. Globaali paikkatietoteknologian toimittaja ESRI myönsi Junat kartalla - palvelulle kansainvälisen innovaatiopalkinnon Special Achievement in GIS. ESRI jakaa vuosittain vastaavan palkinnon yli sadantuhannen yrityksen joukosta noin 20 yritykselle, jotka käyttävät ESRI:n teknologiaa. VR-konserni ja Itella aloittivat marraskuussa selvityksen mahdollisuuksista tiivistää yhteistyötä kotimaan kuljetusliiketoiminnoissaan VR Transpointissa ja Itella Logistiikassa. Selvitystyön kohteena on liiketoiminta, joka ei liity suoranaisesti rautatielogistiikkaan eikä postitoimintaan. Tarkoituksena on löytää mahdollisia

6 Olennaiset t tapahtumat t tilikaudellala 6 synergiahyötyjä esimerkiksi terminaalien yhteiskäytöstä tai kuljetuskapasiteetin tehokkaammasta käytöstä. Selvitystyön on tarkoitus valmistua kuuden kuukauden kuluessa, ja työn tulosten perusteella tehdään päätökset jatkosta. VR-konserni ja Itella selvittävät mahdollisuuksia syvempään yhteistyöhön myös Venäjän-toiminnoissaan. Tarkoituksena on varmistaa, että kahden valtio-omisteisen yhtiön tulevaisuudensuunnitelmat ovat keskenään tarkoituksenmukaisia ja hyödyntävät jo olemassa olevia hankkeita.

7 Logistiikka 7 Logistiikka VR-konsernissa logistiikasta vastaa VR Transpoint. VR Transpointissa hoidetaan rautatielogistiikkaa, maanteiden kappaletavarakuljetuksia kappaletavaralogistiikassa sekä maanteiden massatavarakuljetuksia ja varastointia massatavaralogistiikassa. Transpoint International (FI) Oy ulkomaisine tytäryhtiöineen hoitaa kansainvälistä tavaraliikennettä maanteillä. Logistiikan kokonaisliikevaihto kasvoi 3,0 % ja oli 594,7 miljoonaa euroa (576,0 M ). Rautatielogistiikan liikevaihto konserniyhtiöille myynti mukaan lukien oli 321,8 miljoonaa euroa (331,1 M ) ja maantielogistiikan liikevaihto 277,4 miljoonaa euroa (252,4 M ). Rautatielogistiikan liikevaihto laski 2,9 % ja maantielogistiikan liikevaihto kasvoi 9,9 %. Rautatielogistiikan myynnin laskuun vaikutti alhainen kysyntä erityisesti kansainvälisessä liikenteessä. Maantielogistiikan kasvuun vaikuttivat vuosina tehdyt yritysostot. Ostettujen yritysten vaikutus liikevaihtoon oli kertomusvuonna 19,1 miljoonaa euroa. Maantielogistiikan vertailukelpoinen liikevaihdon kasvu oli 2,3 % ja koko logistiikkadivisioonan vertailukelpoinen kasvu -0,3 %. Rautatielogistiikkatiikka Rautatielogistiikan kuljetusmäärä laski edellisvuoteen verrattuna 2,7 % ja oli 34,8 miljoonaa tonnia. Tästä kotimaan liikenteen osuus oli 23,5 miljoonaa tonnia ja kansainvälisen liikenteen osuus 11,3 miljoonaa tonnia. Kotimaan liikenteessä kasvua oli 1,1 %. Kansainvälisen liikenteen kuljetetut tonnit laskivat 9,7 %. Kansainvälisellä liikenteellä tarkoitetaan liikennettä, joka kulkee rajan yli junalla tai junalautalla. Tästä valtaosa on Suomen ja Venäjän kahdenvälistä liikennettä tai transitoliikennettä Suomen kautta muihin maihin. Kotimaan liikenteessä metsäteollisuuden kuljetukset laskivat 4,7 % edellisvuoteen verrattuna. Metsäteollisuuden kuljetuksiin vaikutti varsinkin toisella vuosipuoliskolla alan yleinen varovaisuus koko Euroopan epävarman taloudellisen tilanteen takia. Metalliteollisuuden kuljetusmäärä puolestaan kasvoi 19,7 % ja kemianteollisuuden kuljetusmäärä 16,6 %. Metalliteollisuuden kuljetuksien kasvuun vaikuttivat pasutekuljetukset ja kemianteollisuuden kuljetuksiin lisääntyneet lannoite- ja happokuljetukset. Kansainvälisessä liikenteessä kuljetusmäärät laskivat 9,7 %. Kuljetusmäärien laskuun vaikuttivat eniten Suomen ja Venäjän välisten kuljetusten väheneminen 9,5 %. Kuljetusmääriin sisältyvät sekä Suomen tuonti- ja vientikuljetukset että transitoliikenne. Kuljetusmäärien lasku johtui puuraaka-aineiden ja kemianteollisuuden kuljetusten vähenemisestä. Metsäteollisuuden kuljetukset vähenivät 9,5 % ja kemianteollisuuden kuljetukset 27,8 %. Transitoliikenteessä kuljetusmäärät kasvoivat edellisvuoteen verrattuna 2,8 %. Suurimmaksi osaksi liikenne on Venäjän teollisuusraaka-aineiden vientiä Länsi-Eurooppaan, ja se koostuu metalliteollisuuden ja kemianteollisuuden kuljetuksista. Kasvuun vaikuttivat erityisesti lisääntyneet pellettikuljetukset ja lannoitekuljetukset. VR-konsernin rautatielogistiikan liiketulos oli 10,8 miljoonaa euroa tappiollinen (-5,2 M ). Tuloskehitykseen vaikutti eniten kysynnän heikkenemisestä johtunut liikevaihdon lasku. Kuljetusten keskimatka laski viime vuoden 273 kilometristä 270 kilometriin. Matkojen pituuksien muutos johtui asiakkaiden kuljetustarvemuutoksista. Rautatielogistiikan vuoden 2010 markkinaosuus oli Tilastokeskuksen mukaan 24,1 % (24,8 % vuonna 2009) kotimaisesta tavaraliikenteestä, mikä on hieman alle pitkän aikavälin 25 %:n keskiarvon. Vuoden 2011 markkinaosuus selviää vuoden 2012 toisella vuosineljänneksellä. Maantielogistiikkatiikka Maantielogistiikan kuljetusmäärät olivat 8,5 miljoonaa tonnia (7,9). Kotimaan kappaletavarakuljetukset kasvoivat 0,2 % ja massatavarakuljetukset 7,4 %. Massatavaralogistiikassa kierrätysmateriaalien ja rakennusteollisuuden kuljetukset pysyivät hyvällä tasolla koko vuoden. Kansainvälisen logistiikan kuljetusmäärät kasvoivat 16,8 %. Kasvu johtuu pääasiassa vuonna 2010 tehdystä yritysostosta.

8 Logistiikka 8 Maanteiden kappaletavaralogistiikan varastointipalveluja vahvistettiin hankkimalla kesällä 2011 pääkaupunkiseudulla toimiva PT Logistiikka Oy, jonka erikoisosaamista ovat varastointi, keräilyt, pakkaaminen ja niihin liittyvä tiedonhallinta. Logistiikan toimintojen kehittäminentäminen VR Transpoint valmistautuu kilpailuun viemällä tehokkuuteen ja kustannussäästöihin tähtäävän muutosohjelman läpi suunnitellusti. Muutosohjelman avulla se on tehostanut toimintaansa ja keventänyt kustannusrakennettaan. Ratapihatoimintoja tehostettiin uusien toimintamallien ja uusien teknologioiden avulla. Tehostamisessa tärkeää oli asiakkaiden odotusten ja VR Transpointin tarpeiden yhteensovittaminen. Koko kuljetusjärjestelmän ja asiakaspalvelumallien uudistamista tavaraliikenteen asiakas palvelun ja kannattavuuden parantamiseksi jatkettiin. Asiakkaille tarjotaan rautatie- ja maantieliikenteen kuljetuspalveluja yhden luukun periaatteella asiakkaan tarpeiden mukaan. Asiakkaille tarjotaan kokonaisvaltaisempia palveluja, joissa kuljetukset hoidetaan sekä junilla että autoilla kohteesta ja tavaramäärästä riippuen. Rautatie- ja massatavaralogistiikan yhteistyötä on tiivistetty yhteisten asiakkuuksien kautta. Entistä järkevämpien toimintamallien ja paremman palvelun rakentaminen jatkuvat yhdessä asiakkaiden kanssa. Rautatielogistiikassa on uudistettu ratapihatyötä ja sitä tukevia tietojärjestelmiä. Merkittävin uudistus on RFIDteknologiaan perustuvan liikkuvan kaluston tunnistusjärjestelmän käyttöönotto kaikilla tavaraliikenteen ratapihoilla. Järjestelmän avulla saadaan reaaliaikainen tieto vaunujen sijainnista ja junien kokoonpanoista. Kuljetuksia voidaan seurata paremmin ja vaunukiertoja tehostaa. Radio-ohjattavien vetureiden käyttöä ratapihoilla on lisätty, ja lisäksi on testattu uusia, perinteisiä vaihtotyövetureita korvaavia laitteita. Venäjä on VR Transpointin kansainvälistymisen tärkein suunta niin rautatie- kuin maantielogistiikassakin. Rautatielogistiikan kuljetuksista kolmannes tulee Venäjältä ja IVY-maista. Kuljetusten lisäämiseen on hyvät edellytykset, ja VR Transpoint on kehittänyt uudenlaisia rautatielogistiikan palveluja Venäjän-liikenteeseen. Uusi palvelu on trailereiden junakuljetukset Suomesta Moskovaan, joita on kokeiltu vuoden 2011 aikana. Kokeilun tulokset ovat olleet myönteisiä, ja kuljetusten onnistumiselle on olemassa tekniset edellytykset. Tavoitteena on säännöllisen trailerijunaliikenteen aloittaminen vuoden 2013 aikana. Helmikuussa 2011 osoittautui, että VR Transpoint oli soveltanut työehtosopimusta virheellisesti Suomen ja Venäjän välisissä autokuljetuksissa. VR Transpoint ja Auto- ja kuljetusalan työntekijäliitto ovat sopineet, että venäläisille kuljettajille maksetaan kertakorvaus saamatta jääneistä palkoista. VR Transpoint siirsi Suomen ja Venäjän välisessä liikenteessä käytettävän autokantansa venäläisrekisteriin vuoden 2011 lopulla. Samalla jo töissä olevat venäläiset kuljettajat siirtyivät Venäjän palkkajärjestelmien piiriin. Muutoksen tarkoituksena on parantaa VR Transpointin kilpailukykyä Venäjän kuljetusmarkkinoilla. Vuonna 2011 VR Transpointin kaikkien liiketoimintayksiköiden laatu-, ympäristö-, työterveys- ja työturvallisuusjohtaminen sertifioitiin. Laadunvarmistaminen on yksi keskeinen tekijä kilpailukyvyn vahvistamisessa.

9 Matkustajaliikenne 9 Matkustajaliikenne VR-konsernissa matkustajaliikennettä hoitaa rautateillä VR ja maanteillä Oy Pohjolan Liikenne Ab sekä Oy Pohjolan Kaupunkiliikenne Ab. Matkustajaliikenteellä on linja- ja sopimusliikennettä sekä tilausliikennettä. Matkustajaliikenteen kokonaisliikevaihdon kasvu oli kertomusvuonna maltillista. Kokonaisliikevaihto oli 483,3 miljoonaa euroa (480,2 M ). Junaliikenteen liikevaihto konserniyhtiöille myynti mukaan lukien oli 422,3 miljoonaa euroa (423,0 M ). Liikevaihto laski 0,2 %. Liikevaihdosta 51,7 miljoonaa euroa (52,4 M ) oli Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymän (HSL) ostamaa sopimusliikennettä ja 41,0 miljoonaa euroa (40,1 M ) liikenneja viestintäministeriön ostamia matkustajaliikennepalveluja. Myyntikanavittain tarkasteltuna junaliikenteessä itsepalvelukanavien osuus (verkkokauppa ja lipunmyyntiautomaatit) kasvoi kertomusvuonna voimakkaasti. Itsepalvelukanavien osuus kaukoliikenteen myynnistä oli koko vuoden osalta 35,1 %. Itsepalvelukanavien osuuden nousu näkyy asemien lipunmyynnin suhteellisen osuuden pienenemisenä. Pohjolan Liikenne -yhtiöiden liikevaihto oli 62,5 miljoonaa euroa (57,3 M ). Liikevaihdon kasvu oli 9,1 %. Linjaautoliikenteen kasvua vauhdittivat pääkaupunkiseudulla voitetut uudet linjat. Junaliikenne Matkustajaliikenteessä matkojen määrä oli 68,4 miljoonaa, jossa on laskua 0,8 %. Kaukoliikenteen matkamäärä väheni 0,9 % ja oli 13,3 miljoonaa. Kaukoliikenne käsittää matkan pituudesta riippumatta kaikki muut kuin pääkaupunkiseudun lähiliikenteen junissa tehdyt matkat. Suomen ja Venäjän välisessä matkustajaliikenteessä tehtiin matkaa, jossa oli kasvua 28,1 %. Suurin vaikutus kasvuun oli Allegro-junan hyvällä menestyksellä. Helsingin ja Pietarin välillä tehtiin noin matkaa vuonna 2011, missä on kasvua 48,6 % edellisvuoteen verrattuna. Lyhentyneen matka-ajan ja modernin kaluston lisäksi myönteiseen kehitykseen on vaikuttanut lisääntynyt vuoromäärä. Allegro-liikenne käynnistyi kahdella edestakaisella vuorolla. Viime toukokuun lopulla päivittäisten vuorojen määrä kasvoi neljään. Pääkaupunkiseudun lähiliikenteessä tehtiin 55,1 miljoonaa matkaa. Laskua edellisvuoteen oli 0,8 %. Tästä HSLalueen matkamäärä oli 42,9 miljoonaa, jossa oli laskua 0,5 %. VR-konsernin matkustajaliikenteen liikevoitto rautatieliikenteessä oli 10,5 miljoonaa euroa (30,8 M ). Rautateiden markkinaosuuden kehityksestä vuonna 2011 kotimaisessa julkisessa liikenteessä ei tässä vaiheessa ole tietoa, koska viralliset tilastot valmistuvat vasta myöhemmin. Vuonna 2010 rautateiden markkinaosuus nousi hieman vuodesta 2009 ja oli 35,0 % (34,9 %). Linja-autoliikenne Pohjolan Liikenteen matkustajaliikenteessä kuljetettiin 23,8 miljoonaa matkustajaa, mikä oli 4,9 % enemmän kuin edellisenä vuotena. Matkustajamäärien nousu johtui pääkaupunkiseudulla voitetuista uusista linjoista sekä kaukoliikenteen matkustajamäärien kasvusta. Pohjolan Liikenteellä oli kertomusvuonna sopimusliikennettä HSL:n toiminta-alueella Helsingin ja Espoon sisäisessä liikenteessä sekä seutuliikenteessä. Sopimusliikenne HSL-alueella laajeni merkittävästi voitettujen linjojen ansiosta. Liikennepalvelujen elujen kehittäminen täminen matkustajaliikenteessä VR:n junaliikenne kärsi alkuvuoden kovista pakkasista ja runsaasta lumentulosta. Keväällä mittavat routavauriot ja niistä johtuvat nopeusrajoitukset haittasivat junaliikennettä useiden kuukausien ajan. VR käynnisti tehostetun täsmällisyystyön yhdessä Helsingin seudun liikenteen ja rataverkosta vastaavan Liikenneviraston kanssa. Tavoitteena on palauttaa junaliikenteen täsmällisyys hyvälle tasolle. Täsmällisyyden parantamiseksi kaluston kunnossapidossa uusittiin käytäntöjä. Helsingin varikon ratapihatyötä suunniteltiin uudelleen, jotta junien aikataulunmukaiset lähdöt varikolta asemalle voidaan varmistaa. Helsingin ratapihan ruuhkaa on helpotettu uusilla liikennöintimalleilla.

10 Matkustajaliikenne 10 Pääkaupunkiseudun lähiliikenteessä otettiin käyttöön junien vakiokokoonpanot, jolloin junista ei enää vähennetä vaunuja ruuhka-ajan ulkopuolella yhtä paljon kuin ennen. Kaukojunien aikatauluihin lisättiin pelivaraa erityisesti häiriöalttiilla Tampere Jyväskylä Pieksämäki-rataosalla, sillä liikennehäiriöt siellä heijastuvat nopeasti myös muun Suomen junaliikenteeseen. Häiriötilanteiden varalta on tehty erilaisia valmiussuunnitelmia. Junaliikenteen täsmällisyys eli aikataulun mukaisesti määräasemalle saapuneiden junien osuus kaukoliikenteessä oli 79,7 % (tavoite 90,0 %). Lähiliikenteessä täsmällisyys oli 92,1 % (tavoite 97,5 %). Myöhästymisraja kaukoliikenteessä on viisi minuuttia ja lähiliikenteessä kolme minuuttia määräasemalla. Täsmällisyys parani huomattavasti toisella vuosipuoliskolla, jolloin täsmällisyyttä parantavia toimenpiteitä otettiin käyttöön. Toisen vuosipuoliskon täsmällisyys kaukoliikenteessä oli 88,6 % ja lähiliikenteessä 95,2 %. Henkilöstön asiakaspalveluvalmentaminen on VR:llä jatkuvaa. Matkustajaliikenteessä panostettiin kertomusvuonna voimakkaasti asiakaspalvelun kehittämiseen palvelukulttuurin uudistamiseksi. Vuoden aikana suunniteltiin koko asiakaspalveluhenkilöstölle uudella konseptilla toimiva Parasta palvelua -valmennusohjelma, joka aloitettiin marraskuussa Valmennusohjelma on VR:n historian suurin asiakaspalvelukoulutukseen tehty investointi. VR siirtyy vaiheittain kohti uutta kysyntäperusteista junalippujen hinnoittelumallia. Uudistuksen ensimmäinen vaihe toteutettiin syyskuussa 2011, jolloin palveluvalikoimaa laajennettiin ja taustalla oleva lipunmyyntijärjestelmä uusittiin. Verkkopalvelujen valikoimaa ja palveluja laajennettiin ja junamatkan hankintaan tuli uusia kanavia, kuten puhelinmyynti. Käyttöön otettiin verkosta etukäteen ostettava, muita lippuja edullisempi ennakkolippu. Lippuautomaatteihin lisättiin uusia ominaisuuksia ja palveluita. Uudet hinnat, palvelut ja erityisesti ennakkolippu kiinnostivat matkustajia yli odotusten. Tämä ruuhkautti lippuuudistuksen ensimmäisinä viikkoina uuden verkkokaupan ja hidastutti asiakas palvelua myös muissa myyntikanavissa. Myyntijärjestelmässä havaittiin myös teknisiä puutteita, joita korjattiin syksyn kuluessa. Myyntijärjestelmän kehitystyö jatkuu edelleen vuonna Kysyntäperusteinen hinnoittelujärjestelmä otetaan käyttöön vaiheittain usean vuoden aikana. Joulukuussa 2009 astui voimaan linja-autoliikennettä koskeva uusi palvelusopimusasetus. Joukkoliikennelain määräykset toteutetaan lähivuosina asteittain, ja vuonna 2011 luotiin uusia käytäntöjä tätä silmälläpitäen. Linjaliikenneluvat korvattiin siirtymäajan liikennöintisopimuksilla. Tuettujen kaupunki-, seutu- ja työmatkalippujen korvausjärjestelmä muuttui.

11 Infrarakentaminen 11 Infrarakentaminen Infrarakentaminen on erikoistunut infrarakentamisen ja radanpidon suunnittelu-, rakentamis- ja kunnossapitopalveluihin. Suomen lisäksi palveluita tarjotaan lähialueiden markkinoille, etupäässä Ruotsiin, Venäjälle ja Baltian maihin. Yhtiöllä on omina tuotantopaikkoina kiskohitsaamo sekä vaihteiden valmistusta ja kunnostusta Kaipiaisissa, kyllästämö Haapamäellä sekä vaihteiden valmistusta ja kunnostusta Pieksämäellä. Infrarakentamisen liikevaihto oli 254,0 miljoonaa euroa (314,5 M ). VR Trackin liikevoitto laski selvästi ja oli 8,9 miljoonaa euroa tappiollinen (+6,8 M ). Liikevoiton laskun syinä ovat infrarakentamisen voimakas supistuminen kotimaassa sekä projektitoiminnasta tehtyjen ennakoitujen tappioiden kirjaukset. Kertomusvuoden lopussa tilauskanta oli noin 220 miljoonaa euroa (noin 246 M ), josta realisoituu vuonna 2012 noin 100 miljoonaa euroa. Tästä tilauskannasta noin 15 miljoonaa euroa koskivat radan peruskunnossapidon puitesopimusta. Puitesopimus päättyy vuonna 2013, minkä jälkeen kaikki peruskunnossapitosopimukset ovat kilpailutuksen alaisia. Sopimuksen kattavuus voi pienentyä kilpailutuksen laajentuessa vuosittain Liikenneviraston päätösten mukaisesti. Merkittävimmät radanrakentamisprojektit olivat välillä Seinäjoki Oulu, jossa on tehty pääasiassa radan peruskorjausta. Infrarakentamisen vastuulla oli kahdeksan Liikenneviraston kahdestatoista kunnossapito alueesta sekä kolme sähkökunnossapidon neljästä alueesta. Ruotsissa alkoi kesäkuussa viisivuotinen radan kunnossapitourakka (Mittbanan). Kunnossapito käsittää noin 870 kilometriä rataa. Infrarakentaminen laajeni sähkörakentamisen toimialalla. Kertomusvuonna tehtiin merkittävä kolmivuotinen sopimus Fingridin sähköasemien kunnossapidosta. Lisäksi VR Trackin hoidettavana oli kaksi merkittävää sähköasemaurakkaa. Infrarakentamisen liiketoiminnan kehittäminentäminen Vuonna 2009 käynnistetyn muutosohjelman aikana VR Track on tehostanut toimintaansa ja uudistanut toimintatapojaan kilpailukyvyn parantamiseksi. Vuoden 2011 alussa käynnistetyllä tuottavuushankkeella on parannettu toimintatapoja työmailla. Osalla työmaista on otettu käyttöön vakioidut toimintatavat ja työkalut. Työtä jatketaan vuonna Organisaatiorakenne muutettiin vuoden 2011 alusta alkaen. Infrarakentamiseen muodostettiin seitsemän eri liiketoimintaa, jotka vastaavat oman toiminta-alueensa palveluista ja asiakkuuksista. Liiketoiminnat voivat yhteistyössä tarjota asiakkaille ratkaisuja, jotka kattavat asiakkaiden tarpeet suunnittelusta kunnossapitoon myös koko hankkeen elinkaaren ajan. VR Track on kehittänyt tuotemallipohjaista toimintamallia rakentamishankkeiden suunnitteluun ja toteuttamiseen vuoden 2011 aikana. Tuotemallinnuksessa hankitaan ja tuotetaan mittaustietoa rakennuskohteesta, siirretään tiedot suunnitteluohjelmistoihin, tehdään suunnittelutyö 3D-ympäristössä ja siirretään tieto suunnittelumallista koneohjaukseen. Tuotemallintamisen ansiosta työ helpottuu, aikaa säästyy ja virheiden todennäköisyys pienenee, kun mittaustiedot siirtyvät suoraan suunnittelun pohjaksi sekä lähtötiedoiksi rakentamiseen ja koneiden ohjaukseen. Koneohjauksen avulla työn tuottavuus paranee. VR Track on asentanut tuotemallintamiseen perustuvan koneohjauksen kaikkiin maarakentamisen koneisiinsa, ja sitä on kokeiltu yhdessä sepelinpoistokoneessa.

12 Investoinnit ja kalustohankinnat 12 Investoinnit ja kalustohankinnat Konsernin investoinnit olivat 151,0 miljoonaa euroa (149,8 M ), josta 5,9 miljoonaa euroa on Liikenneviraston kanssa sovittua ratojen perusparannuksen rahoitusosuutta. Investoinnit junakalustoon olivat 91,1 miljoonaa euroa (50,8 M ). Näistä merkittävin investointi oli matkustajaliikenteen uudet InterCity-kaksikerrosvaunut sekä tavaravaunujen saneerausluonteiset investoinnit. Autoliikenteen investoinnit olivat 3,0 miljoonaa euroa (0,8 M ), jotka olivat suurimmalta osin autokaluston korvausinvestointeja. Infrarakentamisen investoinnit, 9,7 miljoonaa euroa (11,7 M ), olivat lähinnä työkoneita. Muut investoinnit olivat pääosin IT-investointeja (17,5 M ) ja kiinteistöihin kohdistuvia investointeja (17,0 M ). Kertomusvuoden ensimmäisellä vuosineljänneksellä tehtiin tilaus 15 ravintolavaunusta ja 12 ohjausvaunusta. Tilauksen arvo on yhteensä noin 90 miljoonaa euroa. Vaunut toimitetaan vuosina Investoinneilla nopeutetaan junakaluston uusimista matkustajaliikenteen palvelutason parantamiseksi. Ensimmäisellä vuosineljänneksellä tehtiin päätös 200 uuden raakapuuvaunun rakentamisesta. Investoinnin kokonaisarvo on 24,5 miljoonaa euroa. Vaunut valmistetaan VR:n Pieksämäen konepajalla ja investointi toteutetaan vuosina

13 Konsernirakenteen een muutokset t ja kiinteistöjärjestelytelyt 13 Konsernirakenteen een muutokset t ja kiinteistöjärjestelytelyt Toukokuussa VR-Yhtymä Oy:n omistukseen hankittiin suomalaisen logistiikan lisäarvopalveluihin erikoistuneen PT Logistiikka Oy:n koko osakekanta. Yhtiö toimii pääkaupunkiseudulla. Se on erikoistunut varastointiin, keräilyyn ja pakkaamiseen sekä niihin liitettäviin tietojärjestelmiin. Kesäkuussa tehtiin useita merkittäviä kiinteistökauppoja. Pasilan asemakiinteistö myytiin Senaattikiinteistöille ja Helsingin Pasilan konepaja-alueelta myytiin kiinteistö YIT Rakennus Oy:lle. Lisäksi YIT Rakennus Oy:n kanssa allekirjoitettiin esisopimus rakennusoikeuden hankkimiseksi Helsingissä, Turussa ja Hämeenlinnassa. Sopimusten mukaisten kauppojen toteutuessa niiden arvo on noin 70 miljoonaa euroa ja niiden kohteena on yli kerrosneliömetriä asuin- ja liikerakennusoikeutta. Ruotsiin perustettiin VR Track Oy:n tytäryhtiö VR Track Sweden AB. Yhtiö rekisteröitiin kesäkuussa. Infrarakentamisen liiketoiminta Ruotsissa on hoidettu Ruotsin-sivuliikkeen kautta. Ruotsin-sivuliikkeen liiketoiminta siirretään perustettuun tytäryhtiöön. Avain-Trans Oy fuusioitiin Transpoint International Finland Oy:öön. Avain-Trans Oy harjoittaa Venäjän autoliikennettä. Joulukuussa myytiin Transpoint International Finland Oy:n omistuksessa ollut Transpoint International UK:n 60 %:n osakekanta yhtiön henkilöosakkaille. Kauppa toteutui

14 Turvallisuuslisuus 14 Turvallisuuslisuus VR-Yhtymä Oy:n hallituksen vahvistama turvallisuuspolitiikka määrittää turvallisuustoiminnan keskeiset periaatteet ja organisoinnin sekä vastuut. VR-konsernin turvallisuustyön runkona toimii strategiakaudeksi vahvistettu turvallisuusohjelma, jossa määritellään keskeiset tavoitteet ja kehityshankkeet. Turvallisuustyön tavoitteena on varmistaa toiminnan keskeytymättömyys ja häiriöttömyys sekä estää asiakkaille, henkilöstölle, ympäristölle ja yrityksen omaisuudelle aiheutuvat vahingot. VR-konsernin rautatieliikenteen turvallisuuden johtamisjärjestelmä uusittiin vuonna Järjestelmän perusrakenne säilyi lähes ennallaan, mutta siinä otettiin huomioon muun muassa uuden rautatielain vaatimukset ja uudet viranomaismääräykset. Rautatielain muutoksen johdosta myös VR-konsernista tuli rataverkon haltija, ja yhtiö joutuu turvallisuustodistuksen ja toimiluvan lisäksi hakemaan turvallisuusluvan. VR-konsernin nykyinen toimilupa ja turvallisuustodistus umpeutuvat huhtikuussa Turvallisuustodistuksen ja -luvan myöntää Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi ja toimiluvan liikenne- ja viestintäministeriö. Turvallisuusohjelman keskeisenä tavoitteena on pitää Suomen junaturvallisuus edelleen EU-maiden huipputasolla. Junaturvallisuuden ja riskienhallinnan ohella ohjelma painottaa myös muiden yritysturvallisuuden osa-alueiden, kuten tietoturvallisuuden ja toimitilaturvallisuuden merkitystä. VR-konsernissa tehtiin vuonna 2011 laaja rautatieliikenteen riskiarviointi. Riskiarvioinnin perusteella junaliikenteen todennäköisimmät ja suurimmat riskit liittyvät ratatöiden ja liikenteen yhteensovittamiseen, liikenteeseen poikkeus- ja häiriötilanteissa sekä vaihtotöihin ratapihoilla. Riskit oli tunnistettu jo aiemmin, eikä arvioinnissa löytynyt kokonaan uusia riskejä. Riskeihin varautumisessa ja niiden torjunnassa tärkeintä on oikeiden työtapojen noudattaminen ja määrämuotoinen viestintä, joiden tärkeyttä VR-konsernissa korostetaan. Junien paikantamista rataverkolla kehitetään yhteistyössä Liikenneviraston kanssa. Rautatieliikenteen turvallisuutta parantaa uusi GSM-verkossa toimiva Raili-radioverkko, jonka kautta liikenneviestintä hoidetaan. Uusi radioverkko otettiin junaliikenteessä ja ratatöissä käyttöön jo vuonna 2010, ja sen käyttö laajeni myös vaihtotöihin vuonna Vuoden lopussa kaksi kolmasosaa kaikesta vaihtotyöviestinnästä hoidettiin Raili-verkon välityksellä. VR-konsernissa aloitti kertomusvuonna toimintansa operaatiokeskus, jonka tehtävänä on johtaa junaliikenteen häiriötilanteita niin, että häiriöt aiheuttaisivat mahdollisimman vähän haittaa konsernin asiakkaille. Varsinaisesta häiriötilanteiden liikenteenhallinnasta vastaa edelleen Liikenneviraston rataliikennekeskus. VR-konserni aloitti vuoden 2011 alussa nelivuotisen Stoppi-työturvallisuusohjelman, jonka tehtävänä on kannustaa henkilöstöä uudenlaiseen työturvallisuusajatteluun työpaikalla. Kertomusvuonna jokaisessa divisioonassa aloitti päätoiminen työturvallisuuspäällikkö, jonka tehtävänä on kehittää turvallisuutta yhdessä johdon, esimiesten ja henkilöstön kanssa. Työsuojeluorganisaation toimintaa on tehostettu kouluttamalla työsuojeluorganisaation jäseniä ja luomalla yhtenäisiä malleja toiminnan suunnitteluun. Työturvallisuuden hyvästä kehityksestä huolimatta VR-konsernissa sattui vuonna 2011 kaksi kuolemaan johtanutta työtapaturmaa. Veturinkuljettaja kuoli helmikuussa junien yhteentörmäyksessä Nokialla. Joulukuussa menehtyi Pohjolan Liikenteen linja-autonkuljettaja, kun linja-auto ja rekka-auto kolaroivat Siuntiossa. Tasoristeysonnettomuuksia sattui 25 (33), ja niissä kuoli 2 (8) ja loukkaantui 9 (10) henkilöä.

15 Ympäristö 15 Ympäristö Konsernin strategiassa ympäristöasiat ja etenkin rautatieliikenteen energiatehokkuus nähdään keskeisenä vahvuutena, koska VR-konserni pystyy tarjoamaan muita liikennemuotoja ympäristöystävällisempiä liikennepalveluja. VR-konsernin ympäristöjärjestelmä ja -periaatteet uudistettiin kertomusvuoden aikana. Ympäristöasioista muodostettiin selkeä kokonaisuus ja ympäristötyön vastuut päivitettiin. Ympäristöjärjestelmä ja -periaatteet määrittävät suuntaviivat konsernin ympäristötyölle. VR-konsernin vuoden 2012 loppuun mennessä toteutettavat ympäristölupaukset ovat osa ympäristötoimintaa. VR-konsernin ympäristötyön tärkeimmät tavoitteet liittyvät hiilidioksidipäästöjen ja energiankulutuksen vähentämiseen. Ympäristötoiminta ja ympäristövaikutusten huomioon ottaminen on VR-konsernissa jatkuvaa toimintaa ja henkilöstön kouluttaminen keskeinen osa ympäristötyötä. Junaliikenteessä käytetään energianlähteenä sähköä ja kevyttä polttoöljyä (diesel-liikenne). Sähkövetoinen liikenne on huomattavasti dieselvetoista liikennettä energiatehokkaampaa. Sen osuus kaikista junakilometreistä on 85 % (85 %). Kevyen polttoöljyn kulutus pysyi viime vuoden tasolla ja oli noin 37,8 miljoonaa litraa. Junaliikenteessä syntyi hiilidioksidipäästöjä noin tonnia ( tonnia). Junaliikenne siirtyi käyttämään vesisähköä vuonna 2009 ja ekosähköä vuotta aiemmin. Koko VR-konserni on käyttänyt vesivoimalla tuotettua sähköä vuoden 2011 alusta. Sähkövetoinen junaliikenne ei enää aiheuta lainkaan hiilidioksidipäästöjä. Vesisähköön siirtymisen ansiosta uusiutuvan energian osuus VR-konsernin energiankäytöstä on kasvanut. Koko konsernin käyttämästä energiasta uusiutuvaa energiaa on alle puolet, mutta junaliikenteen käyttämästä energiasta lähes kaksi kolmasosaa tulee uusiutuvista lähteistä. VR-konsernin linja-autoliikenteessä otettiin syksyllä 2011 käyttöön osassa kaupunkiliikenteen linja-autoja biodiesel, joka on peräisin elintarviketeollisuuden rasvajätteestä. Biodieselin ansiosta kasvihuonekaasupäästöt vähenevät noin 75 %, ja se vähentää myös muita pakokaasupäästöjä. Pilaantuneen maaperän tutkiminen ja kunnostaminen muodostaa taloudellisesti merkittävimmän osan konsernin ympäristötoiminnasta. Maaperän tutkimisen ja kunnostamisen kustannukset olivat 0,7 miljoonaa euroa.

16 Arvio liiketoiminnan riskeistä ja epävarmuustekijöistä 16 Arvio liiketoiminnan riskeistä ja epävarmuustekijöistä Kotimaassa teollisuuden rakennemuutos vaikuttaa merkittävästi logistiikkakuljetuksiin. Teollisuuden tuotannon laskiessa ja tuotantolaitosten siirtyessä pois Suomesta vaikutukset kuljetusmääriin ovat nähtävissä lähes välittömästi. Logistiikka laajenee Venäjälle autoliikenteessä, jolloin Venäjän maariskin merkitys kasvaa. Venäjällä sääntelyt ja niiden muutokset voivat tapahtua nopeasti, eikä muutoksiin välttämättä pystytä valmistautumaan riittävästi ennakolta. Vaikuttavuudeltaan logistiikkatoimintaan liittyvät liiketoimintariskit ovat VR-konsernille erittäin merkittävät. Infrarakentamisessa riskit kohdistuvat kotimaassa radanrakentamisen ja kunnossapidon markkinoiden supistumiseen ja kilpailun lisääntymiseen. Ulkomaisia toimijoita on todennäköisesti tulossa Suomen markkinoille, mikä kiristää kilpailua. Kansainvälisen liiketoiminnan riskit kohdistuvat nopeaan kasvuun liittyvien resurssien lisäyksen ja kannattavuuden hallintaan. Operatiivisen toiminnan riskit, jotka liittyvät esimerkiksi henkilöstöön ja alihankkijoihin, ovat merkitykseltään strategisia riskejä vähäisempiä. Rahoitusriskit ovat toistaiseksi rajoitettuja lukuun ottamatta VR Eläkesäätiön sijoitusomaisuuteen kohdistuvaa markkinariskiä. Tavanomaisia vahinkoriskejä vastaan on suojauduttu vakuutusturvalla. Junaturvallisuuteen kiinnitetään jatkuvasti huomiota. Tasoristeysonnettomuudet muodostavat edelleen rautatieliikenteeseen kohdistuvan turvallisuusriskin. Tasoristeykset ja niiden valvonta kuuluvat Liikennevirastolle. Tasoristeysonnettomuuksien muodostamiin riskeihin ei voida merkittävästi vaikuttaa pelkästään VR:n omin toimenpitein. Koska turvallisuusriski tasoristeysonnettomuuksissa on suuri, asian parantamiseksi tehdään yhteistyötä Liikenneviraston kanssa jatkuvasti. VR:llä ei ole tapahtunut suuria junaonnettomuuksia 1990-luvun lopun jälkeen.

17 Henkilöstö 17 Henkilöstö Henkilöstötunnuslukujauja Henkilötyövuodet keskimäärin Muutos-% -1,1 % -3,3 % -4,7 % Palkkasumma M 483,6 483,6 469,2 Vakituisia (keskimäärin) konsernin henkilöstöstä 97,7 % 97,4% 98,8 % Määräaikaisia (keskimäärin) konsernin henkilöstöstä 2,3 % 2,6 % 1,1 % Kokoaikaisia (keskimäärin) konsernin henkilöstöstä 97,3 % 96,5 % 96,7 % Osa-aikaisia (keskimäärin) konsernin henkilöstöstä 2,7 % 3,5 % 3,3 % Henkilöstön keski-ikä 46,3 46,3 46,1 Palveluksessa olevan henkilöstön keskimääräinen työssäoloaika vuosina Miehiä henkilöstöstä Naisia henkilöstöstä 83,9 % 16,1 % 83,5 % 83,1 % 16,5 % 16,9 % Kehityskeskustelujen kattavuus 58 % 60 % 65 % Sairauspoissaolot säännöllisestä työajasta laskettuna 5,6 % 5,7 % 6,3 % Konsernin tapaturmataajuus (kaikkien työtapaturmien määrä/miljoonaa työtuntia kohti) 39,4 43,7 35,4 Rekrytoinnit pysyvään työsuhteeseen, henkilöä VR:n hyvinvointitoiminta kohdistuu yksilöön, työhön, työyhteisöön ja esimiestyöhön. Toimintaan sisältyvät muun muassa henkilöstön työkyvyn parantaminen, liikenneterveyden varmistaminen liikuntapalveluiden järjestäminen sekä esimiestyön kehittäminen. Kehitystoiminta on aktiivista, ja kertomusvuonna hyvinvointitoiminnassa painotettiin erityisesti esimiestyön ja johtamisen merkitystä, jolla on muutostilanteessa olennainen merkitys. Esimiestyön ja johtamisen kehittäminen on järjestelmällistä. Kertomusvuoden aikana esimiehille luotiin yhteisiä toimintamalleja ja työkaluja yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi sekä järjestettiin monipuolista esimieskoulutusta. Henkilöstön hyvinvointia seurataan muun muassa henkilöstökyselyllä vuosittain. Viimeisten mittausten tulokset ovat olleet haasteelliset, ja niiden perusteella on tehty toimenpidesuunnitelmat, joiden avulla tilannetta pyritään selvästi parantamaan. Liikenneterveyteen liittyen liikenneturvallisuuden vaatimat terveystarkastukset ja niiden seuranta tehdään Liikenteen turvallisuusvirasto Trafin ohjeistuksen mukaisesti. Rakennemuutosta tukemaan on VR-konserniin perustettu muutospooli, jonka tarkoituksena on hallita muutosohjelmasta johtuvia henkilöstövaikutuksia. Pooli tukee irtisanomisuhan alla olevia henkilöitä ja auttaa

18 Henkilöstö 18 heitä työllistymään joko konsernin sisällä tai sen ulkopuolelle. Henkilöstö siirtyy pooliin, kun henkilön omassa yksikössä on todettu työtehtävien päättyminen. Poolissaoloaika on maksimissaan kolme kuukautta, minkä lisäksi poolin tarjoamat palvelut ovat käytettävissä irtisanomisajalla. Pooliin liittyy mahdollisuus ottaa irtisanoutumispaketti ennen poolissaoloajan päättymistä. Pooli on määräaikainen, ja sen toiminta jatkuu saakka. Poolin toimintaa kehitetään tiiviissä yhteistyössä työnantajan ja henkilöstöjärjestöjen yhteisessä seurantaryhmässä. Rautatiealan ammattikoulutusta Suomessa tarjoaa VR Koulutuskeskus. Vuonna 2011 koulutuskeskuksesta valmistui VR-konsernin palvelukseen 277 rautatiealan ammattilaista, joista suurin osa oli veturinkuljettajia. Lisäksi koulutuskeskus järjesti VR-konsernin palveluksessa työskenteleville ammatillista täydennyskoulutusta junaturvallisuudesta, asiakaspalvelusta ja työsuojelusta. Kertomusvuonna jatkettiin VR-konsernin nuorille esimiehille ja asiantuntijoille tarkoitettua johtamiskoulutusta yhteistyössä Helsingin kauppakorkeakoulun kanssa sekä laajaa johtamisen kehittämisprojektia. Kertomusvuonna maksettiin edellisvuodelta kertyneitä tulospalkkioita yhteensä 3,4 miljoonaa euroa 510 henkilölle (2,8 M 446 henkilölle). Henkilöstön tulospalkkioita maksettiin henkilöstörahastolle 3,4 miljoonaa euroa. Tilikauden aikana maksettiin pidetyn yhtiökokouksen päätöksen mukaisesti VR-Yhtymä Oy:n hallituksen puheenjohtajalle palkkiona euroa, varapuheenjohtajalle euroa ja jäsenille euroa vuodessa. Lisäksi hallituksen puheenjohtajalle ja jäsenille maksetaan kokouspalkkiona 600 euroa kokoukselta. Hallintoneuvoston puheen johtajalle on tilikauden aikana maksettu yhtiökokouksen päätöksen mukaisesti 470 euron, varapuheenjohtajalle 340 euron ja jäsenille 260 euron kuukausipalkkiot. Kaikille edellä mainituille maksetaan kokouspalkkiona 500 euroa kokoukselta. VR-Yhtymä Oy:n toimitusjohtajalle kertomusvuonna maksettujen palkkojen yhteissumma oli ,00 euroa ja vuodelta 2010 maksettujen tulossidonnaisten palkkioiden yhteissumma ,40 euroa. Toimitusjohtajalla on työnantajan maksama henkilökohtainen lisäeläkevakuutus (vuosimaksu 9 604,50 euroa), joka sisältää henkivakuutuksen kuoleman varalta. Henkilöstölle maksettavissa palkoissa ja palkkioissa noudatetaan alan voimassa olevia työehtosopimuslakeja ja lainsäädäntöä.

19 Johto o ja tilintarkastustus 19 Johto o ja tilintarkastustus Huhtikuun 19. päivänä 2011 pidetyssä varsinaisessa yhtiökokouksessa VR-Yhtymä Oy:n hallituksen jäsenmääräksi vahvistettiin kahdeksan. Hallituksen puheenjohtajaksi valittiin Hannu Syrjänen. Lauri Ratia toimi yhtiön hallituksen puheenjohtajana asti. Yhtiökokousta seuranneessa hallituksen kokouksessa valittiin varapuheenjohtajaksi edelleen Christer Granskog. Hallituksen jäseninä jatkavat Maaret Heiskari, Antti Mäkelä, Soili Suonoja, Arja Talma ja Markku Tapio. Hallituksen uudeksi jäseneksi valittiin Riku Aalto. Lauri Ihalainen toimi hallituksen jäsenenä asti. Hallitus kokoontui 12 kertaa, ja kokousten läsnäoloprosentti oli 93,8. Hallituksen henkilöstövaliokuntaan valittiin puheenjohtajaksi Hannu Syrjänen ja jäseniksi Christer Granskog, Soili Suonoja ja Markku Tapio. Tarkastusvaliokunnan puheenjohtajaksi valittiin Arja Talma ja jäseniksi Maaret Heiskari, Antti Mäkelä ja Riku Aalto. Lauri Ihalainen oli tarkastusvaliokunnan jäsen asti. Henkilöstövaliokunta kokoontui 4 kertaa, ja kokousten läsnäoloprosentti oli 88. Tarkastusvaliokunta kokoontui 6 kertaa, ja kokousten läsnäoloprosentti oli 71. Varsinaisessa yhtiökokouksessa hallintoneuvoston jäsenmääräksi vahvistettiin 11, ja hallintoneuvoston puheenjohtajaksi valittiin edelleen Matti Ahde. Yhtiökokousta seuranneessa hallintoneuvoston kokouksessa valittiin hallintoneuvoston varapuheenjohtajaksi Raija Vahasalo. Hallintoneuvoston jäseninä olivat Outi Alanko- Kahiluoto, Thomas Blomqvist, Timo Korhonen, Kari Kärkkäinen, Raili Myllylä, Lauri Oinonen, Aino-Kaisa Pekonen, Satu Taiveaho ja Raimo Vistbacka. Hallintoneuvosto kokoontui kertomusvuonna 6 kertaa, ja jäsenten läsnäoloprosentti oli 86,6. VR-konsernin hallintoneuvostossa ovat mukana myös henkilöstöjärjestöjen edustajat. Henkilöstöjärjestöjen edustajilla on kokouksessa puhe- ja läsnäolo-oikeus, mutta he eivät ole hallintoneuvoston täysivaltaisia jäseniä. Henkilöstöjärjestöjen edustajina ovat toimineet Rautatieläisten Liiton puheenjohtaja Vesa Mauriala, Veturimiesten liiton puheenjohtaja Risto Elonen, Rautatiealan Teknisten Liiton puheenjohtaja Esko Salomaa, Rautatievirkamiesliiton puheenjohtaja Tarja Turtiainen ja VR Akavan puheenjohtaja Teppo Sotavalta. Tilintarkastajaksi valittiin edelleen tilintarkastusyhteisö KPMG Oy Ab. Päävastuullinen tarkastaja on Petri Kettunen, KHT. Logistiikkadivisioonan johtajaksi nimitettiin konsernin kehitysjohtaja Rolf Jansson. Jansson toimi logistiikkadivisioonan vt. johtajana lokakuun puolivälistä lähtien Erik Söderholmin jäätyä pois tehtävästä. Matkustajaliikennedivisioonan johtajaksi nimitettiin Antti Tiitola. Matkustajaliikenteen johtaja Antti Jaatinen jää eläkkeelle Corenet Oy:n toimitusjohtajana on toiminut Timo Cavén lähtien. Taneli Vuorinen toimi Corenetin vt. toimitusjohtajana asti.

20 Merkittävät t tilikauden päättymisen tymisen jälkeiset t tapahtumat 20 Merkittävät t tilikauden päättymisen tymisen jälkeiset t tapahtumat PACCOR Finland Oy myy Hämeenlinnassa sijaitsevien tehtaidensa varastoliiketoiminnan nykyisissä tiloissaan VR Transpointille. Liiketoiminnan kauppaan kuuluvat PACCOR Finland Oy:n lähettämö- ja hyllytystoiminnot. Näistä toiminnoista siirtyy 14 henkilöä VR Transpointin palvelukseen ns. vanhoina työntekijöinä alkaen. VR Transpointista tulee myös PACCOR Finland Oy:n pääyhteistyökumppani kotimaan maantiekuljetuksissa. Helmikuussa myytiin Transpoint International (FI) Oy:n kokonaan omistamat tytäryhtiöt, Transpoint International (PL) Sp. z o.o., Puolasta, Transpoint International (CZ) s.r.o., Tsekistä ja Transpoint Internatonal (SK) s.r.o., Slovakiasta. Yhtiöt siirtyivät kaupalla Puolassa toimivan yhtiön johdon omistukseen.