MERENKULUN LOGISTIIKAN TUTKIMUS SUOMESSA 2000-LUVULLA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "MERENKULUN LOGISTIIKAN TUTKIMUS SUOMESSA 2000-LUVULLA"

Transkriptio

1 TURUN YLIOPISTON MERENKULKUALAN KOULUTUS- JA TUTKIMUSKESKUKSEN JULKAISUJA PUBLICATIONS FROM THE CENTRE FOR MARITIME STUDIES UNIVERSITY OF TURKU B MERENKULUN LOGISTIIKAN TUTKIMUS SUOMESSA 2000-LUVULLA Toimijat, painoalat ja Kymenlaakson maakunta Tommi Inkinen

2 TURUN YLIOPISTON MERENKULKUALAN KOULUTUS- JA TUTKIMUSKESKUKSEN JULKAISUJA PUBLIKATIONER AV SJÖFARTSBRANSCHENS UTBILDNINGS- OCH FORSKNINGSCENTRAL VID ÅBO UNIVERSITET PUBLICATIONS FROM THE CENTRE FOR MARITIME STUDIES UNIVERSITY OF TURKU B 133 MERENKULUN LOGISTIIKAN TUTKIMUS SUOMESSA 2000-LUVULLA Toimijat, painoalat ja Kymenlaakson maakunta Tommi Inkinen Turku 2006

3 SARJAN PÄÄTOIMITTAJA / EDITOR-IN-CHIEF JUHANI VAINIO JULKAISIJA: PUBLISHER: TURUN YLIOPISTO MERENKULKUALAN KOULUTUS- JA TUTKIMUSKESKUS UNIVERSITY OF TURKU CENTRE FOR MARITIME STUDIES Veistämönaukio TURKU Puhelin: Fax: Internet: Veistämönaukio 1-3 FI TURKU, FINLAND Telephone: Telefax: Internet: TURUN YLIOPISTO PAINOSALAMA Turku 2006 ISBN ISSN

4 Esipuhe Ensimmäinen merenkulun logististen järjestelmien professorin virka perustettiin Turun yliopiston Merenkulun koulutus- ja tutkimuskeskukseen (MKK) vuoden 2006 alussa Kotkan kaupungin tuella. Professorin tehtäväalaksi on määritelty merenkulun logististen järjestelmien tutkimus- ja opetustoiminnan toteutus sekä kehittäminen. Professorin toimipiste on Kotkassa ja keskeinen toimintaympäristö perustuu ns. Merikotka-yhteistyöhön, joka kytkee alueellisen kehittämistavoitteen eri yliopistojen tutkimusosaamiseen. Tämä selvitysraportti on pohjatyö MKK:n merenkulkualan logististen järjestelmien professuurin tutkimuksen suuntaamiselle. Raportissa eritellään suomalaisen logistiikkatutkimuskentän keskeisiä (julkisen sektorin) toimijoita, näiden toimijoiden tutkimustoimintaroolia ja toiminnan tuloksena syntyneitä raportteja sekä selvityksiä. Käsillä oleva raportti on yhdistelmä kirjallisuuskatsausta ja internetselvitystä. Raportti sisältää osuuden, jossa saadut tulokset peilataan alueellisesti Kymenlaakson maakuntaan. Raportti ei pyri olemaan tyhjentävä tai kaiken sanova totuus logistiikan alan toiminnasta, koska kaiken kattavan totuusraportin kirjoittaminen lienee mahdotonta. Raportin keskeisenä tavoitteena on erilaisin kriteerein esitellä keskeiseksi arvioitujen toimijoiden tutkimushankkeita, julkaisuja ja niiden sisältöjä. Saatujen tulosten pohjalta esitän jaon keskeisiin tutkimushaasteisiin, joihin toimintamme pyrkii vastamaan. Raportissa käytettävät lähdemateriaalit ovat pääasiassa suomalaisia. Kansainvälisten referenssien, kuten tieteellisten aikakausisarjojen, käyttö on tapauskohtaista. Toimijakentän selvittämisessä julkaisujen käyttö lähdemateriaalina on myös ongelmallista. Useat tutkimusyksiköt ilmoittavat tutkimustoimintansa projekteina. Useissa tapauksissa käytän sekä tehtyjä julkaisuja että hankekuvauksia tutkimustoiminnan kuvaamisessa. Esiteltävät toiminnot perustuvat pääasiassa tarkasteltavien organisaatioiden internetissä antamiin tietoihin. Raportissa esiteltyjen projektien lähdetiedot on esitetty normaalin harvardilaisen viittauskäytännön mukaan. Toivon raportin tarjoavan kuvauksen vallitsevaan kentän tilanteeseen sekä tarjoavan uusia näkökulmia niihin mahdollisuuksiin ja puutteisiin, joita nykyisessä tutkimuskentässä esiintyy. Raporttia ovat kommentoineet useat logistiikka-alan asiantuntijat ja heille kiitokset kehittävistä parannusehdotuksista sekä puutteiden osoittamisesta. Kotkassa Tommi Inkinen

5 TIIVISTELMÄ Logistiikka on laaja käsite, jonka keskeinen sisältö koskee tavaroiden, palvelusten tai immateriaalituotteiden siirtoa, kuljetusta ja hankintaa sekä edellisiin liittyviä johtamis- ja päätöksentekoprosesseja. Logistiikan tutkimuksen pääpaino on siirtynyt 1980-luvulla vallalla olleesta kuljetusprosessin analysoinnista 1990-luvulla varastoihin ja siitä puolestaan 2000-luvulla tietojärjestelmiin. Viimeaikaisessa logistiikan tutkimuksessa tietojärjestelmien ja telematiikan merkitys on korostunut. Tietotekniikkaan perustuvat seurantajärjestelmät, tiedonhallintatyökalut ja sähköinen laskutus muuttavat useita keskeisiä toimintamalleja ja -tapoja esimerkiksi tavarakuljetuksessa. Raporttini aineisto koskee merenkulun logistiikkaan perehtyneiden organisaatioiden tutkimusmateriaalien määriä ja sisältöjä. Julkisesti saatavat tiedot on pääasiassa kerätty internet-sivujen kautta. Valtaosa käsiteltävistä tutkimusraporteista ja hankkeista ovat julkishallinnon rahoittamia. Läpikäymieni tutkimusraporttien ja hankekuvauksien perusteella tein jaon viiteen tärkeimmäksi arvioimaani haastealaan, joita merenkulun logististen järjestelmien tutkimus kohtaa. Nämä ovat Tietojärjestelmien vaikutuksen huomioon ottaminen merenkulun logistiikan kaikilla tasoilla Paikallislähtöisyys ja paikallisten olosuhteiden huomioon ottaminen Työntekijä- ja käyttäjälähtöisyyden korostaminen erityisesti tietojärjestelmien kehittämisessä ja toimintaan integroinnissa Tulevaisuuteen katsovan tiedon tuottaminen Jämäkän tutkimusmetodologian mukaan tuonti soveltavaan tutkimukseen Selvityksen jatkokehitystyö tapahtuu syventymällä yritystasolle. Kymenlaakson satamakaupunkien ja koko maakunnan alueella toimivien yritysten teemahaastattelut tulevat antamaan lisätietoa, jonka avulla tutkimustoimintaa suunnataan. MKK:n Kotkan toimipisteen tutkimustoiminta tulee perustumaan systemaattiseen, analyyttiseen ja toistettavissa olevaan analyysiin. Käynnistettävät tutkimushankkeet pureutuvat yksityiskohtaisesti erityisesti kuljetuslogistiikkaan ja sen keskeisiin ongelmakohtiin. Tietoteknisen kehityksen, liiketoiminnan tehostamisen ja yhteiskunnan eri toimijoiden huomioon ottaminen on tärkeää. Erilaisten aineistolähteiden monipuolinen käyttö antaa vankan pohjan soveltavalle ja tavoitehakuiselle toiminnalle. Tulevaisuuteen suuntautunut arviointi kuljetusvirtojen kehityksestä ja markkinatilanteen muutoksista sisältää haasteita niin tutkijoille kuin tutkimustiedon käyttäjille. Merikotka-logistiikka toiminta pyrkii luomaan pitkäjänteistä tutkimusta, jossa hankkeet seuraavat ja tukevat toisiaan. Sitä varten hanketoimintaa rakennetaan pitkäjänteisen yritysyhteistyön pohjalle: menestyksekkäässä toiminnassa tarvitaan toisaalta vuoropuhelua logistiikan haasteista ja toisaalta tutkimuksen mahdollisuuksista antaa niihin vastauksia. Alueellisesti katsoen tutkimus keskittyy Kaakkois-Suomeen.

6 Sisällys 1. JOHDANTO Logistiikan käsite Tietotekninen kehitys logistiikan haasteena EMPIIRINEN KATSAUS MERENKULUN LOGISTIIKAN SUOMALAISEEN TUTKIMUKSEEN Yleistä Keskeisten tutkimusyksikköjen tunnistaminen Keskeisten tutkimushankkeiden ja -raporttien tunnistaminen Valikoitujen raporttien yksityiskohtainen tarkastelu KYMENLAAKSO TUTKIMUS- JA KEHITYSTOIMINNASSA Maakunnan yleinen tutkimus- ja kehitystoiminta Peilauksia Kymenlaaksoon ja logistiikkatoiminnan kehittämiseen YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET Keskeisten tutkimusalojen määrittäminen Tutkimusstrategian linjat Merikotka-logistiikalle Toimintasuositukset 61 Kirjallisuusluettelo 63

7

8 Merenkulun logistiikan tutkimus Suomessa 2000-luvulla 7 1. JOHDANTO 1.1 Logistiikan käsite Logistiikka on monimuotoinen käsite. Sen keskeinen sisältö koskee tavalla tai toisella tavaroiden, palvelusten tai immateriaalituotteiden varastointia, kuljetusta tai hankintaa sekä edellisiin liittyviä johtamis- ja päätöksentekoprosesseja. Viimeaikaisessa logistiikan tutkimuksessa tietojärjestelmien ja telematiikan merkitys on korostunut. Tietotekniikkaan perustuvat seurantajärjestelmät, tiedonhallintatyökalut ja sähköinen laskutus muuttavat useita keskeisiä toimintamalleja ja -tapoja esimerkiksi tavarakuljetuksessa. Suomen Logistiikkayhdistys ry <www.logy.fi> määrittelee kotisivullaan logistiikan perussisällön seuraavasti: Logistiikka on yritysten ja laitosten materiaalivirran fyysistä, tiedollista ja taloudellista hallintaa hankinta-lähteiltä asiakkaille. Logistisia toimintoja ovat ostot, kuljetukset, varastointi, materiaalinkäsittely sekä logistisen ketjun hallintaan liittyvä tietohallinto. Pouri (2004) tarkastelee logistiikkaa asiakkaan ja palveluja tuottavan yrityksen kohtaamisena. Toisin sanoen logistiikka sisältää tuotteen tai palvelun valmistuksen (ennen loppumyyntiä tapahtuvan ketjun ja tähän liittyvät prosessit), tuotteen markkinoinnin ja myyntiin saattamisen (eli myyjän sisäisen prosessin) sekä loppumyyntiketjun (tuotteen saattaminen ostajalle). Meriliikenteen kohdalla logistista ketjua voidaan kuvata esimerkiksi seuraavasti (kuva 1.1.): Valmistaja kuljetusliike satamaterminaali (lähtö) varustamo satamaterminaali (tulo) tulli asiakas kuljetusliike = Maaprosessi = meriprosessi = viranomaisprosessi Kuva 1.1. Logistisen merikuljetusketjun peruselementit (sovellettu Pouri 2004: 24). Ketju on tyypillinen logistiikka-alan perustermi. Toinen keskeinen termi on kuljetusprosessi. Kuljetusprosessin tavoitteena on tuotteen siirtymä alkutuottajalta loppukäyttäjälle. Logistista toimintaa toteutetaankin päämääräsidonnaisesti eli logistiikan on sidottava yhteen kolme taloudellista päänmäärää: asiakkaalle tuotettavan

9 8 Tommi Inkinen arvonlisän maksimoinnin, logistisen kustannustehokkuuden maksimoinnin ja logistisiin ketjuihin sisältyvän pääoman minimoinnin (vrt. Karrus 2005: ). Ketjun ohella varasto ja terminaali ovat keskeisiä 1990-luvun logistiikan avaintermejä. Varasto on paikka, jossa tavara odottaa tilausta. Terminaali puolestaan on sijainti, jonka läpi tavara kulkee ja esimerkiksi pakataan uudelleen. Varastojen minimointi kappalemäärän (ja koon) suhteen on ollut 1990-luvun logistiikan keskeisiä ajatuksia. Esimerkiksi Japanista peräisin oleva juuri oikeaan tarpeeseen ideologia perustuu pitkälle varastokokojen minimointiin (Seppälä 1996). Viimeisen kymmenen vuoden aikana käsitekenttään on ilmaantunut logistiikkakeskus. Laine (2005) on opinnäytetyössään tarkastellut Kotkan satamaa logistisena keskuksena. Logistiikkakeskuksen käsitteen käyttö on vaihtelevaa ja sillä ei ole yksikäsitteistä sisältömääritelmää. Laine käyttää työssään NeLoc-hankkeen työryhmän antamaa määritelmää logistiikkakeskuksesta. Tiivistetysti logistiikkakeskuksen tulee olla 1) useita yrityksiä sisältävä, 2) avoimia kaikille yrityksille, 3) riippumattomasti hallinnoituja ja 4) kansainvälisten laatustandardien mukainen (vrt. Vainio 2004). Logistiikkatutkimusrekisterin (Loture) kuvaus logistiikasta sisältää useita käyttökelpoisia luonnehdintoja niin kuljetus- kuin tiedonhallintalogistiikasta. Logistiikkatermistön kirjoa luonnehditaan seuraavasti: Logistiikka on organisaatioiden materiaali-, pääoma- ja tietovirtoihin liittyvien prosessien hallintaa muuttuvassa, yhä teknisemmässä, kansainvälisemmässä ja verkostoituneemmassa toimintaympäristössä. "Päivän sanoja" ovat mm. uudet strategiat ja toimintamallit, verkostoituminen, prosessien hallinta, e-businesslogistiikka, kierrätys-/jätelogistiikka, kaupunki- ja seutulogistiikka, tiedonhallinta sekä informaatioteknologia. Tavoitteena on tuottaa asiakkaan haluama palvelutaso mahdollisimman pienin kustannuksin. Tähän liittyy myös lisäarvopalvelujen tuottaminen asiakkaalle. Logistiset kustannukset muodostuvat varastoinnista, logistiseen ketjuun ja varastoihin sitoutuneesta pääomasta, kuljetuksista, viranomaismaksuista ja logistiikan hallinnosta. Logistisilla palveluilla tarkoitetaan materiaalivirtoihin liittyviä kuljetus-, varastointi-, kierrätys, lisäarvo- ja tietoliikennepalveluja. Logistisia palveluja ovat myös alan koulutus- ja konsultointipalvelut. Logistiikkajärjestelmä on niiden tekijöiden integroitu kokonaisuus, jotka osallistuvat tietyn yksikön logistiikan toteuttamiseen. Logistiikkakeskus on linkki eri kuljetusmuotojen sekä pitkän ja lyhyen matkan kuljetusten välillä. Logistiikkakeskus tuottaa asiakkaalle lisäarvopalveluja ja välittää yhteistoiminnan kautta saatavan mittakaavaedun asiakkaalle. Logistiikkayhteistyö ja kehittyneen informaatioteknologian mahdollistamat uudet toimintamallit tarjoavat erityisesti pk-yrityksille ja syrjäseutujen

10 Merenkulun logistiikan tutkimus Suomessa 2000-luvulla 9 yrityksille uusia mahdollisuuksia logistiikan kehittämiseen ja kustannusten alentamiseen sekä hankinnassa että jakelussa. Tietotekninen kehitys on osaltaan laajentanut logistiikan määritelmää. Tietohallinnon ja -johtamisen jäsentyminen kiinteäksi osaksi logistiikkaa on tapahtunut viimeisen vuosikymmenen aikana. Tiedonhallinnan ja -välityksen ohella logistisiin virtoihin kuuluvat materiaaliset (fyysiset) kuljetusvirrat, pääomavirrat ja palautumis- eli kierrätysvirrat (vrt. Imppola 1998). Logistiikan tietovirrat voidaan jakaa neljään pääosaan: Myyntiin ja markkinointiin Tilaus- ja toimitusprosessiin Kuljetusten ja muiden toimintojen hallintaan Rahoitukseen Listasta nähdään tietovirtojen integroituvan osaksi perinteisiä virtoja. Tietoliikennettä ja -järjestelmiä ei siis voida tarkastella kuljetustoiminnasta irrallisina osina tai yksittäisprosesseina. Tietoverkkoihin perustuvan tiedonhallinnan merkitys muodostaa yhden keskeisistä haasteista logistiikkatoiminnan kehittymiselle. Samassa hengessä kirjoittaa myös Skjoett-Larsen (2000), joka on eritellyt kansainvälisen kilpailun tuomia paineita Euroopassa ja erityisesti logistiikka-alalla. Hänen mukaansa 2000-luvun keskeisiä muutospaineita logististen järjestelmien kehittämiseen tuovat globalisaatio (valmistus ja toimitusprosesseihin), ulkoistaminen, strategisten yhteistyösuhteiden syntyminen, sähköisten toimitus- ja laskutusjärjestelmien kehittyminen, sähköinen kaupankäynti ja verkostohallinta (esim. Sakki 2003). Yritystoimintojen ulkoistaminen on seurausta kolmesta pääsyystä. Ensinnäkin useat yritykset ovat muuttaneet tuotantostrategiaansa. Koventunut kilpailu ja erikoistuminen ovat johtaneet yritysten keskittymiseen ydinosaamiseensa. Tästä sivussa olevat tukitoiminnot tai pääliiketoiminnalta kannalta toissijaiset, mutta kuitenkin tarpeelliset, toiminnot ovat helpoiten toteutettavissa alihankintana. Toiseksi strategisten ja pitkäaikaisten alihankintasuhteiden on nähty palvelevan paremmin yritysten kannattavuutta. Jatkuva lyhytaikainen kilpailutus voi aiheuttaa pidemmän päälle suuret transaktiokustannukset vaikkakin lyhyellä tähtäimellä se voi aikaansaada kustannusvähennyksiä. Kolmanneksi eri teknologioiden kehitys on niin nopeaa, että kansainvälisesti menestyvän yrityksen on välttämätöntä kehittää IT-infrastuktuuria. Parhaimpaan tulokseen johtaa yhteistyö tietotekniikka-alan osaajien kanssa (vrt. Auramo & Kauremaa 2004; TEDIM 2004). Logistista järjestelmää ei siis voida tarkastella yksittäisinä osina, kuten esimerkiksi merikuljetuksena, vaan se sisältää eri sijainneista tehtävän tietohallinnon, logistisen johtamisen ja organisoinnin sekä tieto- ja materiaalivirtojen käsittelyn (ja eteenpäin saattamisen). Erilaisten kuljetusmuotojen yhdistäminen ja toimintanopeuden kasvatus on keskeinen haaste myös suomalaiselle logistiikkatoiminnalle. Erityisesti pullonkaulat Venäjän kaupassa konkretisoituvat kymmenien kilometri-

11 10 Tommi Inkinen en kuorma-autoruuhkina raja-asemilla. Ruuhkautuminen heijastuu muihin kuljetusnoodeihin eli terminaaleihin ja tullipisteisiin. Kysymys on laajasti ymmärrettynä kaistaleveydestä. Fyysisen infrastruktuurin mitoittaminen kysynnän (kuljetusvolyymien) kausihuippuja silmällä pitäen heijastuu paitsi kuljetusinfrastruktuurin suunnitteluun niin myös henkilöstömäärään ja sen mitoittamiseen. Keskeisiä kysymyksiä ovatkin: Mikä on keskimäärin riittävä toimintataso? Kuinka keskimääräinen mitoitus riittää kausihuipun kohdalla? Mitkä ovat eri toimijoiden valmiudet reagoida kasvaneeseen kysyntään (esim. kuljetusmääriin) ja onko ennakoiva valmistautuminen otettu kaikissa sidosryhmissä riittävästi huomioon? Riittävän joustavan kuljetustoiminnan aikaansaamiseksi liikenne-, tavara- ja tietomäärien kehitystä kuvaavien ja arvioivien ennustemallien käyttö logistisen prosessin eri vaiheissa on jo nyt lähes välttämätöntä. Tulevaisuudessa tarve tulee kasvamaan entisestään. 1.2 Tietotekninen kehitys logistiikan haasteena Logistiikka-alan keskeisenä 2000-luvun kehityskulkuna on ollut tietotekniikan, -hallinnon ja -johtamisen integroituminen osaksi yritystoimintaa. von Bagh ym. (2000) ovat teoksessaan käsitelleet 2000-luvun logistiikan johtamista. He korostavat tietohallintoa keskeisenä logistiikan elementtinä. Esimerkiksi laadunvarmistus ja sen johtaminen keskeisten kansainvälisten laatustandardien avulla on tietohallinnon keskeinen osa. Laadunvarmistuksen ohella toiminnan suunnittelu, organisointi ja lainsäädännön sekä viranomaisvaatimusten tunnistaminen muodostavat toimintakehyksen logistiikan tietojohtamiselle. Tietojohtamisen ohella telematiikka on haaste lähitulevaisuuden logistiikalle. Telematiikalla (telemaattisilla järjestelmillä) tarkoitetaan tietotekniikkaa, joka samanaikaisesti käyttää tietojenkäsittely- ja tiedonsiirtotekniikoita. Perinteisin esimerkki telematiikasta on liikenteen ohjaus. Logistiikassa telematiikka helpottaa esimerkiksi aika- ja sijaintitietojen saantia. Erilaiset paikkatietojärjestelmät ovat useasti keskeisessä asemassa toiminnan kehittämisessä. Telematiikan sidos esimerkiksi kuljetuksiin ja kuljetustoimintaan on usein menetelmäsidonnainen. Merenkulkulaitoksen raportissa (2002:5) meriliikenteen ja yleisen liikenteen telematiikka erotetaan toisistaan seuraavasti: Meriliikenteen telematiikka on tieto- ja tiedonsiirtotekniikan soveltamista meriliikenteeseen Liikenteen telematiikalla tarkoitetaan tieto- ja viestintäteknologian soveltamista liikenteeseen. Laajasti ymmärrettynä kaikki organisaatioiden toimintaan liittyvät osa-alueet, myös ei-tekniset, sisältyvät tämän käsitteen piiriin. Lainauksesta nähdään liikenteen telematiikan käsitteen laveus. Käytän telematiikan käsitettä siten, että se liittyy itse teknisen ratkaisun ohella myös tietojärjestelmien tai -tekniikan soveltamiseen. Käyttötapani on täten teknistä näkökulmaa laajempi. Esimerkiksi laitteistojen käytettävyys ja käyttökokemukset on laskettava

12 Merenkulun logistiikan tutkimus Suomessa 2000-luvulla 11 osaksi telematiikkaa. Useissa tapauksissa käytettävyys- tai järjestelmien yhteensopivuusongelmat muodostavat suuria pullonkauloja. Yhteensopivuuteen liittyvät kysymykset muodostavat logistiikkatoiminnan tehostamiselle suuren haasteen. Kallberg ym. (2005) ovat käsitelleet tietotekniikan kehittämismahdollisuuksia logistisissa järjestelmissä. Heidän esimerkkinsä koskevat lähinnä maaliikennettä. Teemat tietyiltä osin sopivat myös meriliikenteen arviointiin. Ensinnäkin telemaattiset järjestelmät helpottavat tavaran seurantaa. Asiakkaan mahdollisuus olla tietoinen tavaransa kulloisestakin sijainnista (erityisesti ajan suhteen) tuo sekä varmuutta että luottamusta koko liiketoimintaan. Seurantajärjestelmien kehittymispotentiaali koskee erityisesti kappaletavaraliikennettä. Lähitulevaisuudessa viivakoodeihin perustuva rahtikirjan täyttö tulee korvautumaan esimerkiksi RFIDjärjestelmään perustuvalla automaattisella tavaratunnistuksella. Tietotekniikan kehittyminen on muokannut myös tavaraliikenteen ohjausjärjestelmiä. Telematiikka parantaa esimerkiksi työntekijöiden työajan ja teknisen kaluston kunnonseurantaa. Useat kuljetusalan, erityisesti ajoneuvojen, valmistajat kehittävät ratkaisuja omiin tuotteisiinsa. Vaarana tällöin on useiden keskenään kilpailevien järjestelmien keskinäinen yhteensopimattomuus. Erilaisten tekniikoiden yhteensopivuus ongelmat koskevat myös logistiikka-alaa. Logistiikkatoiminta kohtaa siis tiivistetysti kolme keskeistä haastetta, jotka tietotekninen kehitys luo. Ensinnäkin tietotekniikalla on tärkeä rooli kysyntätietojen siirrossa, näihin perustuvien varasto- ja kuljetusvolyymien ennustemallien tekemisessä sekä tarvittavan kapasiteetin mitoittamisessa. Luotettavien ja tehokkaasti toimivien tietojen saaminen ja erityisesti niiden analyyttinen hyödyntäminen luovat toimintaperusteet tehokkaammalle liiketoiminnalle. Toiseksi tietojärjestelmien kehittyminen parantaa paitsi yritysten sisäisiä tietohallintoprosesseja myös tiedonsiirtoa muihin yhteiskunnan toimijoihin, kuten viranomaisiin. Esimerkiksi tullitoimintojen tehostaminen ja automatisointi kytkeytyvät suoraan tekniseen kehitykseen. Kolmanneksi erilaiset kuljetus- ja tavarantoimituksen seurantajärjestelmät ovat haaste. Sijaintitietojen saaminen, tunnistaminen ja aikataulutus ovat telematiikan peruselementtejä. Normaalisti toimivassa kuljetusprosessissa erityisesti ajallinen sijaintitunnistus on fyysistä sijaintia tärkeämpää. 2. EMPIIRINEN KATSAUS MERENKULUN LOGISTIIKAN SUOMA- LAISEEN TUTKIMUKSEEN 2.1 Yleistä Raporttini aineisto koskee logistiikka-alan keskeisten toimijoiden tutkimusmateriaalien määriä ja sisältöjä. Julkisesti saatavat tiedot on pääasiassa kerätty toimijoiden verkkosivujen kautta. Tämä aiheuttaa sen, että valtaosa käsiteltävistä tutkimusraporteista ja -hankkeista ovat olleet (vähintään osittain) julkishallinnon rahoittamia. Puhtaista yrityshankkeista tiedon saanti on vaikeaa liikesalaisuuksista sekä tiedotustarpeen vähäisyydestä johtuen. Useissa tutkimushankkeissa yksityi-

13 12 Tommi Inkinen nen ja julkinen sektorin tekevät yhteistyötä. Toisin sanoen julkishallinnon toimijat ovat useissa tapauksissa tilaajan asemassa edellyttäen yritysrahoitusta erikseen sovittavien prosenttiosuuksien mukaan. Hankkeet toteutetaan pääasiassa joko yliopistojen laitoksissa, yksityisissä konsulttiyrityksissä tai erilaisin työyhteenliittymin (konsortioin). Käsittelemäni hankeraportit ovat pääsääntöisesti suomalaisia. Kansainväliset tutkimusraportit rajautuvat tarkastelun ulkopuolelle, ellei toisin erikseen mainita. Tarkastelu on rajattu kolmiportaisesti. Ensinnäkin esitän yleistä merenkulkua ja merenkulun logistiikkaa selvittäneiden tutkimushankkeiden määrät käytettävissä oleviin tietolähteisiin perustuen. Toiseksi tarkennan analyysin koskemaan merenkulun logistiikkaa. Kolmanneksi arvioin hankkeiden alueellista kattavuutta. Otan erityisnäkökulman Kymenlaakson maakuntaan. Tuloksia ja analyysejä peilataan Kotkan kaupungin alkuun saattaman Merikotka-hankkeen tarpeisiin. Edellä kuvatun tutkimustehtävän toteuttamiseksi käytän avainsanahakuja eritellyistä dokumenteista ja raporteista. Käytän useita avainsanoja ja niiden eri johdannaisia. Käytetyt avainsanat vaihtelevat organisaatioiden mukaan. Eniten käyttämäni avainsanat ovat merenkulku, merenkulun logistiikka, satama, kuljetus, kontti ja kauttakulkuliikenne (sekä transitoliikenne). Alueellisessa tarkastelussa käytän myös kolmea hakusanaa, jotka ovat Kaakkois-Suomi, Kymenlaakso ja Kotka. Tekemissäni sanahauissa käytän termien perusrunkoa ilman sijapäätteitä. Tutkimuksen rakenne muodostuu kuvan 2.1 mukaisesti. Valittuun tutkimuslähestymiseen liittyy useita metodologisia kysymyksiä. Pelkästään logistiikan laaja sisältö aiheuttaa ongelmia. Useissa raporteissa ja tutkimushankkeissa voidaan sivuta merenkulun logistiikan kannalta keskeisiä aihealueita. Merenkulkua on useissa tapauksissa käsitelty joko omana lyhyehkönä kappaleenaan tai sivuteemana, jolloin yleismäärittelyissä kuten otsikossa tai avainsanoissa aihepiiri ei nouse esiin. Toiseksi keskeiseksi arvioitujen raporttien määrittäminen (rajauksen tekeminen) analysoitaviin ja ei-analysoitaviin teoksiin on haasteellinen. Yleiskartoitusvaiheessa esittelen yli 100 hanketta ja tutkimusraporttia. Muutaman yksittäisen raportin nostaminen tästä massasta esiin ylitse muiden kuvaa omaa arvioitani tarpeellisista nimikkeistä. Kolmanneksi käytettyjen tietolähteiden ajantasaisuus ei kaikkien organisaatioiden kohdalla ole erityisen hyvä. Mainitsen yleisesittelyn päätteeksi vielä muutaman sanan kotimaisten toimijoiden näkyvyydestä ja aktiivisuudesta Euroopan unionin tutkimuspuiteohjelmissa. Logistiikka- ja kuljetustoiminta on yksi unionin keskeisistä painoaloista. Käynnissä olevan kuudennen puiteohjelman <www.cordis.lu> projektihaulla hakusanalla logistics löytyy 20 ja vaihtoehdolla logistic 12 käynnissä olevaa hanketta. Suomalaisia partnereita on mukana viidessä näistä 32 konsortiosta. Suomesta hankkeisiin osallistuvat Kokkolan kaupunki, neljä pienehköä konsulttiyritystä, kaksi elintarvikealan yritystä ja VTT. Suomalaisorganisaatioita ei siis ole kovinkaan paljon mukana isoissa EU-puiteohjelmahankkeissa. Tosin on muistettava, että useat logistiikkaan ja merikuljetuksiin liittyvät hankerahoitukset tapahtuvat muiden EU:n rahoitusinstrumenttien kautta. Suomen kohdalla erityisesti Interreg IIIB:n Itäme-

14 Merenkulun logistiikan tutkimus Suomessa 2000-luvulla 13 ren aluetta koskevat rahoituskanavat ovat keskeisiä, joihin esimerkiksi Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskus (MKK) sekä Turun kauppakorkeakoulu ovat aktiivisesti osallistuneet. T UTKIMUKSE N TAUSTATYÖ: AINEISTOLÄHTEIDEN ARVIOINTI Vaihe I: keskeisten Vaihe II: tutkimus- Vaihe III: valikoitujen toimijoiden raporttien valikointi raporttien yksityis - tunnistaminen avainsanojen ja otsik- kohtainen tarkastelu kojen pohjalta TUTKIMUKSEN ANALYYSI: SANAFREKVENSSIT JA LUOKITTELU Vaihe IV: tutkimussisältöjen yhteenveto ja keskeisten tiedontarpeiden määrittäminen Sisällön mukaan Alueiden mukaan TULOSTEN TULKINTA Vaihe V: perusteltujen johtopäätösten tekeminen ja toimintasuositukset Kuva 2.1. Raportin empiirinen toteutus vaiheittain Keskeisten tutkimusyksikköjen tunnistaminen Tutkimuskentän kokonaiskuvan haussa valitsin lähtökohdakseni logistiikkayhdistyksen tilaaman Loture-tietokannan, joka sisältää tietoja logistiikka-alan tutkimuksesta Suomessa. Tietokannan tarkoitus kuvataan seuraavasti: LOTURE on avoin logistiikan tutkimus- ja kehityshankkeiden tietorekisteri, johon hankkeita voivat lisätä kaikki suomalaiset tutkimus- ja konsultointiorganisaatiot sekä hankkeiden rahoittaja- ja tilaajatahot. Hankkeiden lisääminen rekisteriin tapahtuu rekisteröitymällä ja syöttämällä hankkeiden tiedot elektronista lomaketta käyttäen, joka löytyy alla olevasta linkistä. Rekisterissä olevia hankkeita voidaan etsiä erilaisia hakutoimintoja käyttäen. Loture perustuu siis tutkimuslaitosten ja hankkeiden toteuttajien omaan aktiivisuuteen. Lotureen on toimittanut aineistoja yhteensä 62 organisaatiota. Aineistoa

15 14 Tommi Inkinen toimittaneiden organisaatioiden tarkastelu antaa lisätietoa kentän kokonaiskuvasta. Taulukossa 2.1 esitän yhteenvedon aineistoja toimittaneista organisaatioista: Taulukko 2.1. Lotureen aineistoresursseja toimittaneet organisaatiot. Yksityiset yritykset Julkisrahoitteiset yritykset Julkiset tutkimuslaitokset Julkishallinnon organisaatiot Arvoverkko Oy Logistics Turku Region Etelä-Karjalan liitto Cap Gemini Ernst & Young Finland Oy Ukipolis Oy HKKK / ELC Finland Kuhmon kaupunki Helsingin kauppakorkeakoulu/logistiikka Consello Consulting Oy Keski-Pohjanmaan AMK Liikenne- ja viestintäministeriö Danzas ASG Eurocargo Oy Lappeenrannan teknillinen korkeakoulu, Tuotantotalouden osasto Pirkanmaan liito ELC Finland Oy Merentutkimuslaitos/Jääpalvelu Pohjois-Savon liitto Electrowatt-Ekono Oy Oulun yliopisto Päijät-Hämeen liitto EP-Logistics Oy Svenska handelshögskolan Ratahallintokeskus Tampereen teknillinen yliopisto, liikenne- ja kuljetustekniikan laitos HeadPower Oy Helsingin Huolintatyönjohto Oy Hyvinkään Techvilla Oy JP-Transplan Oy Kuljetus-Logistiikka LT-Konsultit Oy Motiva Oy Oy Scandic Trans European Express Ab Precon Asia Ltd. Productivity Partners Oy Rautaruukki Oyj SCC Viatek Oy sulatto SW-Development Oy Tampereen Viatek Oy Traffica Consulting Ky Teknillinen korkeakoulu/liikennelab. Teknillinen korkeakoulu/tai Turun kauppakorkeakoulu Turun yliopisto/mkk Vaasan yliopisto/tuotantotalous VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka VTT Tuotteet ja tuotanto, tuotantotalous TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry Varsinais-Suomen liitto Ylä-Savon ammatillisen koulutuksen kuntayhtymä YHTEENSÄ: Tietotekniikan käyttöä selvittäneissä tutkimuksissa on kuitenkin havaittu, että toteuttajapohjainen sekä vapaaehtoisuuteen perustuva päivitysaktiivisuus voi jäädä vähäiseksi (esim. Inkinen 2002). Tässä valossa Loturen ajantasaisuuteen ja kattavuuteen on tarpeen suhtautua myös kriittisesti. Joka tapauksessa taulukossa 2.1 esitetyt toimijat ovat aktiivisia logistiikka-alan tutkimusta tuottavia yksiköitä Suomessa. Taulukon 2.1 pohjalta nostan tarkempaan tarkasteluun seuraavat julkisen sektorin toimijat: Liikenne- ja viestintäministeriö, VTT, yliopistot ja korkeakoulut, maa-

16 Merenkulun logistiikan tutkimus Suomessa 2000-luvulla 15 kuntaliitot ja merentutkimuslaitos. Yliopistoista ja korkeakouluista keskityn ensisijaisesti Turun yliopiston MKK, teknillisten korkeakoulujen ja kauppakorkeakoulujen tutkimustoimintaan. Yksityisen sektorin toimijoita käsittelen lyhyesti yhtenä kokonaisuutena. Yritysten tuottamien tutkimusraporttien saatavuudesta riippuen nostan muutamia suurimpia toimijoita erityistarkasteluun. Yritystoimijoita sisältävät hankkeet ja niiden kuvaukset sisältyvät LVM:n tai TEKES:in rahoitusohjelmiin. Loture-tietokannan tutkimusraportit on luokiteltu kymmeneen tasoon (taulukko 2.2). Jatkan kuvailevaa tarkastelua esittämällä teemaryhmittäin rekisteröityjen hankkeiden lukumäärät. Tutkimuksen keskeisten painoalojen etsinnässä hankkeiden esiintymismäärien tarkastelu antaa hyvän pohjatiedon. Taulukko 2.2. Lotureen rekisteröidyt hankemäärät logistiikkalajeittain Loturessa käytetyt teemaryhmät Hankkeiden lukumäärä Alueelliset ja toimialakohtaiset tai logistiikkaketjukohtaiset hankkeet 3 Infrastruktuurin kehittämiseen liittyvä tutkimus 33 Logistiikka / koulutus ja työllisyys 5 Logistiikka / ympäristö 11 Muut hankkeet: kuljetusvirrat, kuljetusskenaariot, logistiikkapalveluiden markkinat 4 Strategiat, toimintamallit, verkostot, prosessit 13 Teknologian kehittäminen ja tutkimus 10 Toiminnallinen kehittäminen ja toimintamallien tutkimus 43 Toimintaympäristö, lainsäädäntö, kuljetusasiakirjat, sopimukset 1 Kategoriaa ei määritelty 7 YHTEENSÄ 130 Lotureen rekisteröityjen hankkeiden toteutus on tapahtunut vuosien aikana. Luokitellut tutkimukset ovat siis kohtalaisen tuoreita. Infrastruktuuriin ja toimintamallien kehittämiseen liittyvä tutkimus on ollut aktiivisinta (taulukko 2.2). Toimintaympäristöön ja alueelliseen sekä toimialakohtaiseen analyysiin perustuvat tutkimukset ovat puolestaan harvinaisia. 2.3 Keskeisten tutkimushankkeiden ja -raporttien tunnistaminen Seuraavaksi käsittelen valikoitujen organisaatioiden tutkimustoimintaa tarkemmin. Aloitan tarkastelun viranomaisista, joista siirryn yliopistojen ja julkisrahoitteisten tutkimuslaitosten toimintaan. Tulosten esittämistapa vaihtelee organisaatioittain. Esittelen myös muutamia keskeisiä rahoitusohjelmia. Tiedot perustuvat internetistä saataviin aineistoihin ja painetussa muodossa oleviin dokumentteihin. Liikenne- ja viestintäministeriö (LVM) on keskeinen hallintoviranomainen, jonka vastuualueelle kuuluvat kaikki kuljetusmuodot materiaali- ja henkilöliikenteestä tietoliikenteeseen. Liikenne- ja viestintäministeriöllä on kattava julkaisutoiminta, jonka tiedot ovat helposti löydettävissä internet-osoitteesta

17 16 Tommi Inkinen <www.mintc.fi/tutkimus>. LVM:n toiminnan tarkka erittely on tärkeää, koska sen koordinoimat tai (osittain) rahoittamat hankkeet heijastuvat (valtaosin) tutkimusta tekevien yksikköjen projektikantoihin. LVM:n hankepaletista saa oivan lähtökohdan tutkimusyksiköiden tarkasteluun. Esitän LVM:n tutkimustoiminnan kahtaalta. Ensinnäkin läpikäyn LVM:n oman julkaisutoiminnan ja toiseksi ministeriön hanketoiminnan. Ajallisesti rajasin julkaisut vuoteen 2002 (ministeriön internet-sivujen mukaisesti). Taulukossa 2.3 esitän merenkulkuun, meriliikenteeseen tai satamatoimintaan liittyvien raporttien listan. Valintakriteerinä on käytetty avainsana tai otsikko-osumia. Taulukko 2.3. Liikenne- ja viestintäministeriön merenkulkuun liittyvät raportit avainsanojen ja otsikkotason mukaan. LVM Vuosi Raportin numero ja sisältö: yleinen merenkulku tai meriliikenne Yleinen /2006 Elements for European logistics policy. A discussion paper /2005 Suomenlahden ja sisävesistöjen saaristoliikenteen kehittäminen 58/2005 Meriliikenteen aiheuttama luonnonvarojen kulutus (MeriMIPS) 15/2005 Liikenneinfran merkitys ja keskeiset haasteet. Taustaselvitys Infrafoorumille 10/2005 Transport connections between the EU and Russia. Current status and outlook for the future 4/2005 EU:n ja Venäjän välisten liikenneyhteyksien nykytila ja kehitysnäkymät /2004 Matkalla asiakkuuden kehittäjäksi. Logistiikkayritysten asiakaslähtöinen ongelmanratkaisukyky ja joustavuus 65/2004 Satamatoimintojen kehittäminen ja satamia koskevan lainsäädännön uudistaminen 61/2004 Väylämaksulain muuttaminen. Työryhmän raportti 47/2004 Vaarallisten aineiden kuljetukset Viisivuotisselvitys 36/2004 Liikenteen ja väylien hallinnon kehittäminen 26/2004 Toimialojen kuljetusintensiteetit 18/2004 Satamassa tapahtuva vaarallisten aineiden kuljetus. Turvallisuusselvitys ja sisäinen pelastussuunnitelma 8/2004 Liikenneväyläpolitiikan linjauksia vuosille Taustaselvitys 7/2004 Liikenneväyläpolitiikan linjauksia vuosille Ministerityöryhmän mietintö A-sarja /2003 Suomen kansainväliset liikenneyhteydet laajentuvassa EU:ssa 38/2003 Valtakunnallisesti merkittävät liikenneverkot ja terminaalit 35/2003 Ahvenanmaan merenkulkutyöryhmän mietintö / Ålands sjöfartsarbetsgrupp betänkande 33/2005 Ehdotus laiksi eräiden irtolastialusten turvallisesta lastaamisesta ja lastin purkamisesta B23/2003 Ruotsin matkojenyhdistelyjärjestelmät ja liikenteen yhdistelyratkaisut. Ratkaisumallien B-sarja soveltuvuus Suomeen B12/2003 Itämeren ja Barentsin alueen tavaraliikenteen tietojärjestelmä - FRISBEE B1/2003 Ålands sjöfartsarbetsgrupp. Delrapport - Ahvenanmaan merenkulkutyöryhmän väliraportti A-sarja /2002 Suomen merenkulun strategia. Ehdotus /2002 Jäänmurtotoiminnan kehittäminen 27/2002 Suomen Radionavigointiselvitys /2002 Meri- ja sisävesiväylien kehittämisohjelma B-sarja B25/2002 Katsaus multimodaaliin liikennetiedotukseen B13/2002 Kvarkentrafikens framtid - tryggande av sjöleden mellan Vasa och Umeå B10/2002 Merenkurkun liikenteen tulevaisuus - meriyhteyden turvaaminen Vaasan ja Uumajan välillä

18 Merenkulun logistiikan tutkimus Suomessa 2000-luvulla 17 Taulukon 2.3. listausta ei ole täysin kattava. Esimerkiksi LVM:n SVULOprojektin loppuraporttia Suomen ja Venäjän logistinen kumppanuus (2005) ei listassa näy ( ). Kyseisen raportin tekijä on Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA. Sen raportteja ei myöskään näy Loture-tietokannassa. Merikotkahankkeen näkökulmasta katsoen valtaosa tutkimusraporteista on valtakunnallisia, joissa Kaakkois-Suomea on tarkasteltu pääasiassa Venäjälle tai Venäjältä suuntautuvan kauttakulkuliikenteen näkökulmasta. Ministeriön kotisivuilla on kattava esittely keskeisimmistä tutkimushankkeista, jotka useasti ovat yhteisrahoitteisia muiden kansallisten ja kansainvälisten toimijoiden kanssa. Euroopan unionin merkitys tutkimus- ja kehityshankkeiden (T&K) rahoituksessa on suuri. Taulukon 2.3 julkaisulistauksesta nostan esiin ohjaustoimintaluonteisen raportin Elements for European logistics policy. A discussion paper (2006). Kyseinen selvitys on myös tuorein logistiikka käsittelevistä julkaisuista. Raportti nostaa esiin yhteiskunnallisia näkökulmia, jotka vaikuttavat logistiikka-alan kehitykseen. Näihin sisältyvät mm. ympäristökysymykset, kauppa- ja teollisuuspolitiikka ja eurooppalainen yhteistyö: Euroopan logistiikkapolitiikan painopistealueet: Saumattomat järjestelmät tarvitsevat infrastruktuuria. Sekä liikenneväyliin ja solmupisteisiin että tietoinfrastruktuuria on kehitettävä. Kehittämistarpeet ovat suurimmat uusissa jäsenmaissa Koulutus, tutkimus ja kehitys vahvistavat Euroopan kilpailukykyä. Sekä logistiikan osaajien koulutus että tutkimuksen rahoitus on varmistettava Viranomaisten on huolehdittava kilpailusta kuljetusmarkkinoilla. Kehitystä edistävän sääntelyn tulee olla pitkäjänteistä, jotta toimijoille jää riittävästi aikaa varautua muutoksiin. Uusien säädösten vaikutusarvioinnissa on tarkasteltava myös niiden logistisia vaikutuksia Tehokas logistiikka on myös kustannustehokasta. Logistiikan kustannukset on tunnettava nykyistä paremmin. Myös infrastruktuurin ja muiden julkisten palveluiden käytön kustannukset on tunnettava Nykyaikainen logistiikka on kestävää. Tiukentuvat ympäristövaatimukset on suhteutettava tehokkuustavoitteisiin. Jätettä on vältettävä ja palautuvien materiaalien käyttö hallittua. Kestävän logistiikan tavoitteet on sisällytettävä isäntä politiikkoihin (esim. kauppa-, energia-) Yhteistyö on verkostoyhteiskunnassa strateginen kysymys. Tiedonsiirtostandardien kansainväliseen kehitystyöhön on panostettava. Hyviä käytäntöjä on kyettävä jakamaan sähköisten tietoalustojen avulla Julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyö mahdollistaa joustavat hankinnat. Rahoitusyhteistyön malleja on analysoitava ja kehitettävä. (LVM 2006: 8 9) Lainauksesta huomataan logistiikka-alan kustannustehokkuuteen, tutkimukseen ja rahoitukseen liittyvät pääteemat. Valtiohallinnon panostus logistiikka-alan tutkimukseen antaa selvän tuen yhteistyöhankkeille. LVM onkin keskeisin tutkimusohjelmia koordinoiva viranomainen. Esitän seuraavaksi ministeriön internetsivujen tietoihin pohjautuen suurimmat ja sisällöllisesti tärkeimmät tutkimusohjelmat. Useat tässä raportissa esiteltävät tutkimushankkeet ovat saaneet rahoitusta

19 18 Tommi Inkinen näistä ohjelmista. Yhteistyötoiminta aiheuttaa päällekkäisyyksiä eri organisaatioiden tutkimusreferensseissä. Käynnissä olevista tutkimusohjelmista (tammikuu 2006) katson tärkeiksi seuraavat viisi laajaa hankekokonaisuutta. Erityisesti EGLO, ITS ja TEDIM-verkostot ovat tärkeitä merenkulun logististen järjestelmien näkökulmasta. Esitellystä listasta nähdään jokaisen hankekokonaisuuden yleisluonnehdinta: AINO Ajantasaisen liikenneinformaation T&K-ohjelma. AINO:n päämääränä on kehittää liikenteen ajantasaisen tiedon keruuta, hallintaa ja hyödyntämistä ja näin luoda edellytyksiä konkreettisille liikennetelematiikan palveluille, jotka parantavat liikennejärjestelmän turvallisuutta, tehokkuutta ja kestävyyttä sekä lisäävät kansalaisten hyvinvointia ja Suomen elinkeinoelämän kilpailukykyä. (Tarkat tiedot internet osoitteesta EGLO Globaalin logistisen kilpailukyvyn kehittämisohjelma. Ohjelman päätavoite on suomalaisen elinkeinoelämän globaalin logistisen kilpailukyvyn parantaminen kehittämällä yhteistoimintaverkostojen toimintamalleja, ohjausta ja toimintaa. (Tarkat tiedot internet osoitteesta ERA-NET TRANSPORT Eurooppalainen liikennealan yhteistyöhanke. Hankkeen tavoitteena on luoda puitteet eurooppalaiselle liikennealan tutkimuksen sisämarkkinoille, parantaa kansallisten ohjelmien yhteistyötä ja kehittää eurooppalaista liikennetutkimuspolitiikkaa. (Tarkat tiedot internet osoitteesta ITS FINLAND Intelligent Transport System. ITS Finland on avoin suomalainen liikennetelematiikan verkosto, joka edistää liikenteen ja logistiikan telematiikkatuotteiden ja -palvelujen kehittämistä ja käyttöönottoa sekä parantaa alan tunnettavuutta. (Tarkat tiedot internet osoitteesta TEDIM Pohjoisen ulottuvuuden johtava logistiikkafoorumi. TEDIM on vuonna 1995 käynnistetty public-private yhteistyöohjelma, joka tähtää kansainvälisen kaupan ja liiketoiminnan esteiden poistamiseen ja parempien liikenneyhteyksien kehittämiseen Itämeren alueella. Se tähtää entistä tehokkaampiin ja edullisempiin tavarakuljetuksiin siten parantaen alueen kilpailukykyä. Uuden vuosien strategian mukaisesti TEDIM edistää kuljetus- ja logistiikkayhteistyötä EU:n ja Venäjän sekä EU:n jäsenvaltioiden välillä. Se pyrkii kehittämään Pohjoisen ulottuvuuden yhteisiä logistiikan tietojenkäsittelyalustoja, perehdyttämään kuljetuksiin ja logistiikkaan liittyviin uusiin säännöksiin ja parhaisiin käytäntöihin sekä tukemaan telemaattisten ratkaisujen kehittämistä ja käyttöönottoa. (Tarkat tiedot internet osoitteesta Hankekokonaisuudet sisältävät sekä puhtaasti kotimaisia sekä kansainvälisiä (eurooppalaisia) verkostoja. Kotimaisiksi verkostoiksi lasken AINO, EGLO ja ITS- Finland -kokonaisuudet. Niissä ei ole ulkomaisia tutkimuspartnereita tai toimijoita. Hankkeilla voi olla kuitenkin myös osittainen EU-rahoitus.

20 Merenkulun logistiikan tutkimus Suomessa 2000-luvulla 19 Merenkulkulogistiikan näkökulmasta AINO-ohjelman tärkeimmät osat ovat kuljetusinformaatiota ja palvelupuitteita analysoivat alaprojektit. Kuljetusinformaatiota selvittää viisi erillishanketta. Ne kaikki koskevat meriliikennettä. Vastaavasti palvelupuitteiden alaisuudessa tehtävät, erityisesti sähköistä seurantaa ja tiedotusta koskevat, hankkeet sisältävät myös meriliikennettä koskevia sovellusaloja. Toinen kotimainen hankekokonaisuus, eli EGLO-ohjelma, sisältää sekä tutkimusettä yrityshankkeita. Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskuksessa (TIEKE) toteutettava projekti, jolla pyritään aikaansaamaan sähköisen rahtikirjan testauspalvelu on merenkulun logistiikan kannalta mielenkiintoisin. EGLO-ohjelman muut hankkeet tarkastelevat logistiikkaa laajemmasta liiketoimintanäkökulmasta. Kolmas kotimainen kokonaisuus, IST-Finland verkosto, poikkeaa AINO ja EGLO -ohjelmista. IST-Finland on lähtökohtaisesti yhteistyöfoorumi, johon on avoin pääsy. Tutkimustoiminnan näkökulmasta IST-Finland tukee hankkeiden käynnistämistä. Hankkeiden tulee tuottaa käytännön sovelluksia. Kuljetusinformaatioratkaisuja kehittävä valmisteluhanke sisältää telemaattisia sovellusaloja myös merenkulun tarpeisiin. Kansainvälisistä verkostoista esittelen TEDIM ja ERA-NET Transport -verkostot. Läpikäyn kansainväliset verkostot kotimaisia laajemmin, koska niiden analyysit koskevat pääsääntöisesti Itämeren aluetta ja samalla meriliikenteen merkitystä kuljetusketjuissa. Tämä huomataan helposti katsomalla ohjelmien alaisuudessa toteutettavia projekteja. Aloitan TEDIM-verkostosta, jonka kotisivu <www.tedim.org> määrittää verkoston toiminta-ajatuksen seuraavasti: TEDIM on useita projekteja sisältävä kansainvälinen logistiikan kehittämisfoorumi, jonka päätavoitteena on: toimia EU:n ja Venäjän välisenä sekä EU:n jäsenvaltioiden keskeisenä kuljetus- ja logistiikkayhteistyön kehittämisfoorumina (Development); kehittää pohjoisen ulottuvuuden yhteisiä logistiikan tietojenkäsittelyalustoja (Information Management); perehdyttää kuljetuksiin ja logistiikkaan liittyviin uusiin säännöksiin ja parhaisiin käytäntöihin (Education); tukea kuljetuksia ja logistiikkaa palvelevien telemaattisten ratkaisujen kehittämistä ja käyttöönottoa (Telematics). TEDIM-verkoston alla on tehty runsaasti laajoja Euroopan laajuisia hankkeita, jotka keskeisesti liittyvät merenkulun logistisiin järjestelmiin ja näin ollen myös Merikotka-hankkeen professuuriin. Käynnissä tai vuoden 2005 aikana päättyneitä keskeisesti merikuljetuslogistiikkaan kytkeytyviä projektikokonaisuuksia ovat: Logistiset palvelut (Logistic Services) InLoC - Integrating Logistics Centre Networks in the Baltic Sea Region: Hankkeessa keskitytään logistiikkakeskusten verkostoitumiseen ja se pohjautuu helmi-

Projektin tilanne. Tavaraliikenteen telematiikka-arkkitehtuuri Liikenne- ja viestintäministeriö

Projektin tilanne. Tavaraliikenteen telematiikka-arkkitehtuuri Liikenne- ja viestintäministeriö Projektin tilanne Tavaraliikenteen telematiikka-arkkitehtuuri Liikenne- ja viestintäministeriö Tehtyä työtä Syksyn mittaan projektiryhmä on kuvannut tavaraliikenteen telematiikkaarkkitehtuurin tavoitetilan

Lisätiedot

Meriliikennestrategian toimenpide-ehdotuksia. Säätytalo 9.10.2013

Meriliikennestrategian toimenpide-ehdotuksia. Säätytalo 9.10.2013 Meriliikennestrategian toimenpide-ehdotuksia Säätytalo Meriliikennestrategia Taustalla hallitusohjelma & liikennepoliittinen selonteko Yhteisen halutun tulevaisuuden visio 2030 luominen Strategiakärjet

Lisätiedot

MERIKOTKA tutkimustoiminta

MERIKOTKA tutkimustoiminta MERIKOTKA tutkimustoiminta 29.11.2007 Ulla Tapaninen, professori Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskus, Turun yliopisto www.merikotka.fi mkk.utu.fi Strategiset perusteet Lähtökohdat meriliikenteen

Lisätiedot

EGLO Enhancing Global Logistics Kansainvälisen logistiikan kehittämisohjelma

EGLO Enhancing Global Logistics Kansainvälisen logistiikan kehittämisohjelma EGLO Enhancing Global Logistics Kansainvälisen logistiikan kehittämisohjelma EGLO-työkalut tuottavat tulosta myös jatkossa Ismo Mäkinen ohjelmapäällikkö EGLO-vuosiseminaari 30.5.2006 1 EGLO Enhancing Global

Lisätiedot

Suomi. NordForsk strategia

Suomi. NordForsk strategia Suomi NordForsk strategia 2011-2014 NordForsk strategia 2011 2014 Johdanto NordForsk on pohjoismaisen tutkimuksen ja tiedepolitiikan yhteistyöelin. NordForskin tavoitteena on edistää yhteistyötä kaikilla

Lisätiedot

Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015. Tampereen kaupunki

Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015. Tampereen kaupunki Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015 Tampereen kaupunki 28.3.2013 TAMPERE Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 1 PAIKKATIETO JA PAIKKATIETOINFRASTRUKTUURI KÄSITTEENÄ Paikkatiedolla tarkoitetaan

Lisätiedot

AVOIN DATA AVAIN UUTEEN Seminaarin avaus Kansleri Ilkka Niiniluoto Helsingin yliopisto

AVOIN DATA AVAIN UUTEEN Seminaarin avaus Kansleri Ilkka Niiniluoto Helsingin yliopisto AVOIN DATA AVAIN UUTEEN Seminaarin avaus 1.11.11 Kansleri Ilkka Niiniluoto Helsingin yliopisto TIETEELLINEN TIETO tieteellinen tieto on julkista tieteen itseäänkorjaavuus ja edistyvyys tieto syntyy tutkimuksen

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

BOTNIA ARC LIIKENNESEMINAARI 19.2.2014. Liikenneväylien merkitys Suomen elinkeinoelämälle

BOTNIA ARC LIIKENNESEMINAARI 19.2.2014. Liikenneväylien merkitys Suomen elinkeinoelämälle BOTNIA ARC LIIKENNESEMINAARI 19.2.2014 Liikenneväylien merkitys Suomen elinkeinoelämälle Ylijohtaja Matti Räinä Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Valtionhallinnon muutokset koskien

Lisätiedot

Tiemaksujen selvittämisen motiiveja

Tiemaksujen selvittämisen motiiveja Tiemaksujen selvittämisen motiiveja Sidosryhmäseminaari 12.6.2012 Tuomo Suvanto Työryhmän toimeksianto Selvittää, kuinka Suomessa tulisi edetä tiemaksujärjestelmien käyttöönotossa pitkällä aikavälillä

Lisätiedot

Shortsea Promotion Centre (SPC) Finland Varustamobarometrin julkistamistilaisuus Jenny Katila Ravintola Pääposti

Shortsea Promotion Centre (SPC) Finland Varustamobarometrin julkistamistilaisuus Jenny Katila Ravintola Pääposti Shortsea Promotion Centre (SPC) Finland Varustamobarometrin julkistamistilaisuus 9.12.2015 Jenny Katila Ravintola Pääposti Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskus, Pori Turun yliopiston Brahea-keskus

Lisätiedot

seminaari TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto

seminaari TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Pohjoinen kasvukäytävä TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Kymenlaakso Pohjoisella kasvukäytävällä kä ällä seminaari Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

Shortsea Promotion Centre (SPC) Finland Varustamobarometrin julkistamistilaisuus 3.12.2014 klo 9:15. Minna Alhosalo Hilton Helsinki Kalastajatorppa

Shortsea Promotion Centre (SPC) Finland Varustamobarometrin julkistamistilaisuus 3.12.2014 klo 9:15. Minna Alhosalo Hilton Helsinki Kalastajatorppa Shortsea Promotion Centre (SPC) Finland Varustamobarometrin julkistamistilaisuus 3.12.2014 klo 9:15 Minna Alhosalo Hilton Helsinki Kalastajatorppa Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskus, Turun yliopiston

Lisätiedot

KuntaIT Mikä muuttuu kunnan tietotekniikassa? Terveydenhuollon Atk-päivät Mikkeli Heikki Lunnas

KuntaIT Mikä muuttuu kunnan tietotekniikassa? Terveydenhuollon Atk-päivät Mikkeli Heikki Lunnas KuntaIT Mikä muuttuu kunnan tietotekniikassa? Terveydenhuollon Atk-päivät Mikkeli 29.5.2006 Heikki Lunnas KuntaTIMEn keihäänkärjet 1. Julkisen hallinnon tietohallinnon ohjausmekanismien kehittäminen 2.

Lisätiedot

Oheisessa liitteessä on määritelty lyhyesti, millaiset kehittämistoimet hankerekisteriin laitetaan, ja mitä rekisterikenttiin on tarkoitus kirjata.

Oheisessa liitteessä on määritelty lyhyesti, millaiset kehittämistoimet hankerekisteriin laitetaan, ja mitä rekisterikenttiin on tarkoitus kirjata. 09.12.2015 1 (5) n käyttöönotto Satakunnan sairaanhoitopiirissä Satakunnan sairaanhoitopiirissä tehdään paljon hyvää kehittämistyötä eri vastuualueilla ja yksiköissä. Laajan kehittämistyön näkyväksi tekemisen

Lisätiedot

Pyydettynä lausuntonaan esittää Kuhmon kaupunki Pohjois-Pohjanmaan liitolle edellä tarkoitetusta luonnoksesta seuraavaa:

Pyydettynä lausuntonaan esittää Kuhmon kaupunki Pohjois-Pohjanmaan liitolle edellä tarkoitetusta luonnoksesta seuraavaa: Yksikkö Kuhmossa..2006 Pohjois-Pohjanmaan liitto Kauppurienkatu 8 A 90100 OULU Viite: Pohjois-Pohjanmaan liiton esittämä lausuntopyyntö Asia: LAUSUNTO POHJOIS-SUOMEN LOGISTIIKKASTRATEGIAN JA LOGISTIIKAN

Lisätiedot

ERP auttaa kustannustehokkuuteen 2009

ERP auttaa kustannustehokkuuteen 2009 ERP auttaa kustannustehokkuuteen 2009 18.3.2009 Martti From TIEKE TIEKEn visio, strategia ja strategiset tavoitteet Suomi kilpailukykyiseksi ja ihmisläheiseksi tietoyhteiskunnaksi Missio Kansalaiset Strategia

Lisätiedot

Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0. Kuntamarkkinat Tuula Seppo, erityisasiantuntija

Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0. Kuntamarkkinat Tuula Seppo, erityisasiantuntija Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0 Kuntamarkkinat 14.9.2016 Tuula Seppo, erityisasiantuntija Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0 Hallinnon toimintatapojen digitalisointi

Lisätiedot

- Big Data Forum Finland Jari Salo, TIEKE

- Big Data Forum Finland Jari Salo, TIEKE - Big Data Forum Finland 30.8.2016 Jari Salo, TIEKE Suomessa Big Data Forum Finland BiFF Big Data Forum Finland (BiFF) tuottaa ja välittää Big Dataosaamista yritysten-, tutkimus- ja oppilaitosten välillä

Lisätiedot

Logistiikkaselvitys 2009

Logistiikkaselvitys 2009 Logistiikkafoorumi Logistiikkaselvitys 2009 Professori Lauri Ojala Tutkija Tomi Solakivi Turun kauppakorkeakoulu - Logistiikka Lauri.ojala@tse.fi Tomi.solakivi@tse.fi 1 Logistiikkaselvitys 2009 Liikenne-

Lisätiedot

PÄÄKAUPUNKISEUDUN LOGISTIIKKA-ALUEIDEN MP HANKE-IDEAN ESITTELY

PÄÄKAUPUNKISEUDUN LOGISTIIKKA-ALUEIDEN MP HANKE-IDEAN ESITTELY PÄÄKAUPUNKISEUDUN LOGISTIIKKA-ALUEIDEN MP HANKE-IDEAN ESITTELY TAVOITE - LOGISTIIKAN TEHOKKUUDEN JA KILPAILUKYVYN KEHITTÄMINEN Tarvitaan vahvempia ja tehokkaampia keskittymiä logistiikan kansainvälisen

Lisätiedot

Puhdas ja turvallinen vesiliikenne Toiminnan aaltoja Itämeren hyväksi

Puhdas ja turvallinen vesiliikenne Toiminnan aaltoja Itämeren hyväksi Puhdas ja turvallinen vesiliikenne Toiminnan aaltoja Itämeren hyväksi 22.1.2014 Piia Karjalainen, Liikenne- ja viestintäministeriö Merenkulku Itämerellä ja globaalisti uusien haasteiden edessä Elinkeinoelämän

Lisätiedot

UUMA2. UUMA2 Satakunta Pori 29.10.2014. Marjo Ronkainen UUSIOMATERIAALIT MAARAKENTAMISESSA OHJELMA 2013-2017. www.uusiomaarakentaminen.

UUMA2. UUMA2 Satakunta Pori 29.10.2014. Marjo Ronkainen UUSIOMATERIAALIT MAARAKENTAMISESSA OHJELMA 2013-2017. www.uusiomaarakentaminen. UUSIOMATERIAALIT MAARAKENTAMISESSA Satakunta Pori 29.10.2014 Marjo Ronkainen www.uusiomaarakentaminen.fi koordinaattori: pentti.lahtinen@ramboll.fi marjo.ronkainen@ramboll.fi -organisaatio OHJAUSRYHMÄ

Lisätiedot

KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma?

KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma? KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma? Tutkimus-, kehittämis-, ja innovaatiotoiminnan (TKI) ja osaamisen hallinto kiinteistö- ja rakennusalalla VTV:n työpaja, Helsinki, 11.4.2013

Lisätiedot

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 TAUSTATIETOA OHJELMATYÖSTÄ Lapin liiton johdolla alueelle tuotetaan uusi tietoyhteiskuntaohjelma. Työ käynnistyi keväällä ja valmistuu vuoden

Lisätiedot

Projektien rahoitus.

Projektien rahoitus. Projektien rahoitus Mika.Lautanala@tekes.fi Miten mukaan?? Aiheita Rakennuksen elinkaarenaikainen tiedonhallinta Organisaatioiden välinen tiedonhallinta -IFC Kansainvälisyys Yhteys ohjelmapäällikköön Arto

Lisätiedot

Infra-alan kehityskohteita 2011

Infra-alan kehityskohteita 2011 Infraalan kehityskohteita 2011 Hinta vallitseva valintaperuste Yritysten heikko kannattavuus Panostukset tutkimukseen ja kehitykseen ovat vähäisiä, innovaatioita vähän Alan tapa, kulttuuri Toimijakenttä

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan liikennejärjestelmätyö

Keski-Pohjanmaan liikennejärjestelmätyö Keski-Pohjanmaan liikennejärjestelmätyö Liikkumispalveluiden työpaja 27.10.2016 Janna Räisänen, aluesuunnittelija KOPIKALIsta ja KAKEPOLIsta Pohjois-Suomen liikenne ja logistiikkastrategiaan Kokkolan,

Lisätiedot

Tiedonhallinnan lainsäädännön kehittäminen

Tiedonhallinnan lainsäädännön kehittäminen Tiedonhallinnan lainsäädännön kehittäminen 30.01.2017 Tomi Voutilainen JulkICT-osasto Työryhmän tehtävät Työryhmän toimikausi 17.11.2016-31.5.2017 Työryhmän tehtävänä on selvittää julkisen hallinnon tiedonhallinnan

Lisätiedot

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen 22.5.2013 Tunnustusta päättyneen ohjelman projekteille Yritysprojektien ja tutkimusprojektien loppuraporttiin on kerätty ohjelman

Lisätiedot

Kymenlaakson Liitto. Maakuntavaltuustoseminaari Jatkuva liikennejärjestelmätyö

Kymenlaakson Liitto. Maakuntavaltuustoseminaari Jatkuva liikennejärjestelmätyö Kymenlaakson Liitto Maakuntavaltuustoseminaari 24.10.2016 Jatkuva liikennejärjestelmätyö 24.10.2016 Esitys Liikennejärjestelmäryhmä ja sen tehtävät Seudulliset liikennejärjestelmäryhmät ja niiden tehtävät

Lisätiedot

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita 19.1.2010 Johanna Kosonen-Karvo Tekes Miltä näyttää asuminen tulevaisuudessa? Käyttäjälähtöisyys ohjaa kaikkea tekemistä

Lisätiedot

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Promoting Blue Growth Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Merellisessä liiketoiminnassa on valtava potentiaali uusille innovaatioille ja kasvulle. Blue Growth

Lisätiedot

Centrum Balticum -keskus

Centrum Balticum -keskus Centrum Balticum -keskus 9.10.2012 Vanha Suurtori 7, 20500 Turku www.centrumbalticum.org Centrum Balticum säätiön lyhyt historiikki Centrum Balticum säätiö perustetaan vuonna 2006 Säätiön perustajina 5

Lisätiedot

Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: haasteita, linjauksia ja olennaisuuksia

Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: haasteita, linjauksia ja olennaisuuksia Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: haasteita, linjauksia ja olennaisuuksia Kirjastoverkkopäivät 2012 Minna Karvonen 23.10.2012 Mistä tässä on oikein kysymys? Tieto- ja viestintätekniikkaan kiinnittyvän

Lisätiedot

UBL sanomien käyttö sähköisessä kaupankäynnissä. Heikki Laaksamo, TIEKE ry

UBL sanomien käyttö sähköisessä kaupankäynnissä. Heikki Laaksamo, TIEKE ry UBL sanomien käyttö sähköisessä kaupankäynnissä Heikki Laaksamo, TIEKE ry Sähköisen, standardimuotoisen tiedonsiirron kehitys Suomessa Suomalainen standardi / Positiosidonnaiset tietueet KOTVA 1980-luvun

Lisätiedot

SE autologistiikka compound, pdi, pds, ppo, transport, admin.services

SE autologistiikka compound, pdi, pds, ppo, transport, admin.services SEN ASEMOINTI 1 SE autologistiikka compound, pdi, pds, ppo, transport, admin.services 2 SE Mäkinen 2008 Finished Vehicle Logistics Markets, Services, Resources 3 SE Mäkinen 2008 Finished Vehicle Logistics

Lisätiedot

Tulevaisuuden logis.ikkaratkaisut Barentsin alueella

Tulevaisuuden logis.ikkaratkaisut Barentsin alueella Tulevaisuuden logis.ikkaratkaisut Barentsin alueella Jarkko Rantala Logistiikka-asiantuntija, TkT Lapin liitto Lapin liikennepäivä 29.11.2016, Kemi Mitkä tekijät vaikuttavat kokonaisuuteen? Markkinat:

Lisätiedot

PortNetin vaikuttavuuden arviointi

PortNetin vaikuttavuuden arviointi PortNetin vaikuttavuuden arviointi FITS-kevättapaaminen 10.4.2003 Raine Hautala & Pekka Leviäkangas 10.4.2003 PortNet > Kansallinen merenkulun tavaraliikenteen eri osapuolia palveleva sovellus > PortNet-palvelulla

Lisätiedot

Kokonaisarkkitehtuuri julkisessa hallinnossa. ICT muutostukiseminaari neuvotteleva virkamies Jari Kallela

Kokonaisarkkitehtuuri julkisessa hallinnossa. ICT muutostukiseminaari neuvotteleva virkamies Jari Kallela Kokonaisarkkitehtuuri julkisessa hallinnossa ICT muutostukiseminaari 8.10.2014 neuvotteleva virkamies Jari Kallela Sisältö Miksi kokonaisarkkitehtuuria tarvitaan julkisessa hallinnossa? Mitä tuloksia kokonaisarkkitehtuurista

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3)

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3) Hämeen Ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3) code name 1 2 3 sum YAKJA15APROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 90 YAKJA15AYKJ01-1000 Toimintaympäristön muutos

Lisätiedot

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen KOTA -seminaari 20.8.2013 Erikoissuunnittelija, KT Hannele Seppälä, Korkeakoulujen arviointineuvosto Korkeakoulujen yhteiskunnallisen ja alueellisen

Lisätiedot

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen Fiksu kaupunki 2013-2017 5/2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen Fiksu kaupunki Suomi on edelläkävijä älykkäissä ympäristöissä. Fiksun kaupungin sujuva arki syntyy käyttäjätarpeiden sekä erilaisten osaamisten

Lisätiedot

Toimiva laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukeva järjestelmä

Toimiva laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukeva järjestelmä Toimiva laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukeva järjestelmä Pilotoinnin perehdyttämispäivä 17.12.2013 Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ammatillisen koulutuksen vastuualue Koulutuspolitiikan

Lisätiedot

HALLITUKSEN TIETOYHTEISKUNTA- OHJELMA. -tavoitteet - sisältö - toteutus

HALLITUKSEN TIETOYHTEISKUNTA- OHJELMA. -tavoitteet - sisältö - toteutus HALLITUKSEN TIETOYHTEISKUNTA- OHJELMA -tavoitteet - sisältö - toteutus Avausseminaari 25.11.2003 Katrina Harjuhahto-Madetoja ohjelmajohtaja SUOMI TIETOYHTEISKUNTANA MILLAINEN ON TIETOYHTEISKUNTA? tieto

Lisätiedot

Operaatiotutkimus ja MATINE Professori Ilkka Virtanen

Operaatiotutkimus ja MATINE Professori Ilkka Virtanen Operaatiotutkimus ja MATINE Professori Ilkka Virtanen FORS-seminaari Turvallisuus ja riskianalyysi Teknillinen korkeakoulu 13.11.2008 MATINEn tehtävä Maanpuolustuksen tieteellinen neuvottelukunta (MATINE)

Lisätiedot

Open Data Tampere Region Kickoff 20.2.2013 Avoimen datan käyttömahdollisuudet liikenteessä

Open Data Tampere Region Kickoff 20.2.2013 Avoimen datan käyttömahdollisuudet liikenteessä Open Data Tampere Region Kickoff 20.2.2013 Avoimen n käyttömahdollisuudet liikenteessä Liikenneinsinööri Mika Kulmala Tampereen kaupunki Tarvitaan uusia innovatiivisia ratkaisuja liikkumiseen ja liikenteeseen

Lisätiedot

Pohjois-Savon kulttuuriympäristöohjelman

Pohjois-Savon kulttuuriympäristöohjelman Pohjois-Savon kulttuuriympäristöohjelman päivitys Pohjois-Savon kulttuuriympäristön hoitoohjelman päivittäminen lähtökohtana saadaan näkemys kulttuuriympäristön tilasta ja tarvittavista toimenpiteistä

Lisätiedot

Kestävä yhdyskunta Logistiikan mahdollisuudet

Kestävä yhdyskunta Logistiikan mahdollisuudet 1 Kestävä yhdyskunta Logistiikan mahdollisuudet Savon ilmasto-ohjelman seminaari Erikoistutkija 8.5.2012 LOGISTIIKKASELVITYKSEN TAUSTAA Suomi ja LvM kansainvälisesti edelläkävijöitä logististen toimintaedellytysten

Lisätiedot

Ajoneuvojen energiankäyttöön ja päästöihin liittyvien hankkeiden ja toimenpiteiden arviointikehikko

Ajoneuvojen energiankäyttöön ja päästöihin liittyvien hankkeiden ja toimenpiteiden arviointikehikko Ajoneuvojen energiankäyttöön ja päästöihin liittyvien hankkeiden ja toimenpiteiden arviointikehikko TransEco 18.11.2010 Anu Tuominen, Tuuli Järvi, Kari Mäkelä, Jutta Jantunen VTT 2 Työn tavoite Kehittää

Lisätiedot

Liite 2: Hankinnan kohteen kuvaus

Liite 2: Hankinnan kohteen kuvaus Asiakirjatyyppi 1 (8) Liite 2: Hankinnan kohteen kuvaus Asiakirjatyyppi 2 (8) Sisällysluettelo 1 Dokumentin tarkoitus... 3 2 Taustaa... 3 3 Future Watch palvelu osana Team Finlandin palvelusalkkua... 3

Lisätiedot

Yliopistokeskukset ja alueellinen vaikuttavuus

Yliopistokeskukset ja alueellinen vaikuttavuus Yliopistokeskukset ja alueellinen vaikuttavuus Professori Ilkka Virtanen Yliopistokeskusten arviointiryhmän jäsen Kokkolan yliopistokeskus Chydeniuksen lukuvuoden 2009-2010 avajaiset 17.9.2009 Yliopistokeskusten

Lisätiedot

BIOCLUS-hanke: Developing research and innovation environment in five European regions in the field of sustainable use of biomass resources

BIOCLUS-hanke: Developing research and innovation environment in five European regions in the field of sustainable use of biomass resources BIOCLUS-hanke: Developing research and innovation environment in five European regions in the field of sustainable use of biomass resources Konsortiossa 20 toimijaa, ij viidestä maasta Keskisuomalaiset

Lisätiedot

Keskustelu ja kuulemistilaisuus:

Keskustelu ja kuulemistilaisuus: Keskustelu ja kuulemistilaisuus: Ammatillisen koulutuksen järjestäjien laadunhallintajärjestelmien kriteerit Johtaja Mika Tammilehto Lähtökohtia Ammatillisen koulutuksen tasalaatuisuuden varmistaminen

Lisätiedot

Riistatiedon merkitys hallinnonalan päätöksenteossa. ylitarkastaja Janne Pitkänen Maa- ja metsätalousministeriö

Riistatiedon merkitys hallinnonalan päätöksenteossa. ylitarkastaja Janne Pitkänen Maa- ja metsätalousministeriö Riistatiedon merkitys hallinnonalan päätöksenteossa ylitarkastaja Janne Pitkänen Maa- ja metsätalousministeriö 22.1.2013 Tänään kuulette... 1. Riistatiedon merkityksestä riistakonsernin strategiassa riistatieto

Lisätiedot

Miten Evirassa lähestytään avointa hallintoa? Maarit Hildén, henkilöstöjohtaja Avoin hallinto verkostotapaaminen (MMM)

Miten Evirassa lähestytään avointa hallintoa? Maarit Hildén, henkilöstöjohtaja Avoin hallinto verkostotapaaminen (MMM) Miten Evirassa lähestytään avointa hallintoa? Maarit Hildén, henkilöstöjohtaja Avoin hallinto verkostotapaaminen (MMM) 20-4-2015 Eviran avoin hallinto Polku on vasta hahmolla ja alussa Yhtymäkohtia moniin

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan alueellista kehittämistä ohjaava viitearkkitehtuuri Kuntajohtajakokous

Sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan alueellista kehittämistä ohjaava viitearkkitehtuuri Kuntajohtajakokous Sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan alueellista kehittämistä ohjaava viitearkkitehtuuri Kuntajohtajakokous 12.6.2015 Pasi Oksanen 1 Tavoite ja lähtökohdat Tavoitteena aikaansaada Varsinais-Suomen

Lisätiedot

Ohjelman internetsivut

Ohjelman internetsivut FITS Lisätietoja Ohjelman internetsivut www.vtt.fi/rte/projects/fits Ministeriön internetsivut www.mintc.fi Ohjelman johtoryhmän puheenjohtaja Liikenneneuvos Matti Roine liikenne- ja viestintäministeriö

Lisätiedot

VISIO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN. Väestön elinmahdollisuudet. Yhteiskunnan turvallisuus. Valtion itsenäisyys

VISIO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN. Väestön elinmahdollisuudet. Yhteiskunnan turvallisuus. Valtion itsenäisyys Valtioneuvoston periaatepäätös 16.12.2010 VISIO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN Väestön elinmahdollisuudet Yhteiskunnan turvallisuus Valtion itsenäisyys Talouden ja infrastruktuurin

Lisätiedot

TIEDONHALLINNAN KEHITTÄMINEN KANSALLISESTI OYS ERVA ALUEELLA SAIRAANHOITOPIIREISSÄ SIRPA HAKAMAA & MERJA HAAPAKORVA-KALLIO

TIEDONHALLINNAN KEHITTÄMINEN KANSALLISESTI OYS ERVA ALUEELLA SAIRAANHOITOPIIREISSÄ SIRPA HAKAMAA & MERJA HAAPAKORVA-KALLIO TIEDONHALLINNAN KEHITTÄMINEN KANSALLISESTI OYS ERVA ALUEELLA SAIRAANHOITOPIIREISSÄ SIRPA HAKAMAA & MERJA HAAPAKORVA-KALLIO Rahoittaa Kaste-hankkeen kautta STM säätää lakeja ja ohjaa kansallisella tasolla

Lisätiedot

Itä-Suomen liikennestrategia. Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä

Itä-Suomen liikennestrategia. Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä Itä-Suomen liikennestrategia Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä strategian laadintaprosessi, sisältö ja toteutuksen suuntaviivoja Lähtökohtana

Lisätiedot

Tietojärjestelmät muutoksessa: Alueiden ja kuntien sote - kokonaisarkkitehtuurityö

Tietojärjestelmät muutoksessa: Alueiden ja kuntien sote - kokonaisarkkitehtuurityö Tietojärjestelmät muutoksessa: Alueiden ja kuntien sote - kokonaisarkkitehtuurityö Kuntamarkkinat 11.9.2014 Juha Rannanheimo Ratkaisupäällikkö, sosiaali- ja terveydenhuollon ratkaisut + Kuntaliiton toimeksiannosta

Lisätiedot

Suomen väyläverkko ja satamien rooli logistiikkaketjussa

Suomen väyläverkko ja satamien rooli logistiikkaketjussa Suomen väyläverkko ja satamien rooli logistiikkaketjussa Esityksen rakenne: Väyläverkon yleistavoitteet ja makrotalouden näkökulma Satamaverkko ja niiden toimintaympäristö Lapin satamat 1 Liikenneviraston

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

Itämeren alueen Interreg B ohjelma ja alueiden välinen Interreg C ohjelma

Itämeren alueen Interreg B ohjelma ja alueiden välinen Interreg C ohjelma Itämeren alueen Interreg B ohjelma ja alueiden välinen Interreg C ohjelma 2014-2020 Uutta rahoituskautta kohti hanketoimijoiden yhteistyötilaisuus uusista rahoitusmahdollisuuksista Lahti, 14.5.2013 Neuvotteleva

Lisätiedot

Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi

Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Luonnos 9.1.2015 Suuntaviivat (tavoitteet) aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehittämiselle Uudistuvan

Lisätiedot

Fintrip ideasta konkretiaksi syksy 2012

Fintrip ideasta konkretiaksi syksy 2012 Finnish Transport Research and Innovation Partnership Fintrip ideasta konkretiaksi syksy 2012 Finnish Transport Research and Innovation Partnership Liikenteen osaamis- ja innovaatioverkosto Johanna Särkijärvi,

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 2011. 634/2011 Laki. julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta

Julkaistu Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 2011. 634/2011 Laki. julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 2011 634/2011 Laki julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta Annettu Helsingissä 10 päivänä kesäkuuta 2011 Eduskunnan päätöksen mukaisesti

Lisätiedot

Sähköisen liiketoiminnan kehittäminen ja alueen innovaatioympäristön johtaminen

Sähköisen liiketoiminnan kehittäminen ja alueen innovaatioympäristön johtaminen Sähköisen liiketoiminnan kehittäminen ja alueen innovaatioympäristön johtaminen Petri Pietikäinen yliopettaja, Savonia-ammattikorkeakoulu petri.pietikainen@savonia-amk.fi 044-785 6609 1 Mitä pitäisi tehdä

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksen kansallisen sopeutumisstrategian arviointi ja uudistaminen. Metsäneuvos Heikki Granholm, maa- ja metsätalousministeriö 30.1.

Ilmastonmuutoksen kansallisen sopeutumisstrategian arviointi ja uudistaminen. Metsäneuvos Heikki Granholm, maa- ja metsätalousministeriö 30.1. Ilmastonmuutoksen kansallisen sopeutumisstrategian arviointi ja uudistaminen Metsäneuvos Heikki Granholm, maa- ja metsätalousministeriö 30.1.2014 Helsingin seudun ilmastoseminaari 2014 Päästöjen odotetaan

Lisätiedot

Uudistuva lainsäädäntö mitä laki tiedonhallinnasta ja tietojen käsittelystä julkishallinnossa tuo mukanaan

Uudistuva lainsäädäntö mitä laki tiedonhallinnasta ja tietojen käsittelystä julkishallinnossa tuo mukanaan Uudistuva lainsäädäntö mitä laki tiedonhallinnasta ja tietojen käsittelystä julkishallinnossa tuo mukanaan 10.12.2015 Hannele Kerola Lainsäädäntöneuvos Pääministeri Juha Sipilän hallituksen strateginen

Lisätiedot

Liikennetutkimuksen osaaminen Suomessa Oulun yliopisto

Liikennetutkimuksen osaaminen Suomessa Oulun yliopisto Virtuaalinen liikenteen tutkimuskeskus 16.2.2012 BANK, Unioninkatu 20, Helsinki Liikennetutkimuksen osaaminen Suomessa Oulun yliopisto Rauno Heikkilä, Oulun yliopisto Esityksen sisältö Tutkimusyksikön

Lisätiedot

1 Hakuaika Haku aukeaa ja päättyy

1 Hakuaika Haku aukeaa ja päättyy Tekesin Innovation Scout rahoitus julkisille tutkimusorganisaatioille kansainvälisen innovaatio-osaamisen kehittämiseksi korkeakouluissa ja tutkimusorganisaatioissa (ent. KINO) 1 Hakuaika Haku aukeaa 15.8.2016

Lisätiedot

Connecting Europe Facility:

Connecting Europe Facility: Connecting Europe Facility: Kaupunkisolmukohdat TEN-T-rahoituksessa Arto Tevajärvi, Liikennevirasto 26.5.2016 Osiot TEN-T verkko ja Urban node - kaupunkisolmukohdat Kaupunkisolmukohtien strateginen kehittäminen

Lisätiedot

VTT:n strategian ja toiminnallinen arviointi Johtoryhmän jäsenen kommentteja

VTT:n strategian ja toiminnallinen arviointi Johtoryhmän jäsenen kommentteja VTT:n strategian ja toiminnallinen arviointi Johtoryhmän jäsenen kommentteja Lauri Oksanen Head of Research 27.9.2010 Nämä kommentit ovat henkilökohtaisia eivätkä välttämättä edusta Nokia Siemens Networksin

Lisätiedot

Meritilannekuva ja dynaaminen riskienhallinta paikkatiedoin. Tommi Arola Meriliikenteen ohjaus

Meritilannekuva ja dynaaminen riskienhallinta paikkatiedoin. Tommi Arola Meriliikenteen ohjaus Meritilannekuva ja dynaaminen riskienhallinta paikkatiedoin Tommi Arola Meriliikenteen ohjaus Teemat Suomenlahden alusliikenne ja alusliikennepalvelu Missä tietoa tarvitaan ja mitä tietoa välitetään merenkulkijoille?

Lisätiedot

Käyttöohjeet: Eteen- ja taaksepäin pääset nuolinäppäimillä. Poistuminen esc-näppäimellä.

Käyttöohjeet: Eteen- ja taaksepäin pääset nuolinäppäimillä. Poistuminen esc-näppäimellä. Käyttöohjeet: Eteen- ja taaksepäin pääset nuolinäppäimillä. Poistuminen esc-näppäimellä. Teknologia- ja innovaatiopuisto INNOMARE INNOMARE Tutkimus ja kehitys INNOMARE Koulutuspalvelut Visio 2008 Kymenlaakson

Lisätiedot

Suomen kilpailukyky Venäjän transitokuljetuksissa. Pentti Ruutikainen 29.11.2007

Suomen kilpailukyky Venäjän transitokuljetuksissa. Pentti Ruutikainen 29.11.2007 Suomen kilpailukyky Venäjän transitokuljetuksissa Pentti Ruutikainen 29.11.2007 040107 0 Raportit 1. Suomen ja Venäjän välinen kuljetuslogistiikka Yrityshaastattelut - Suomen reitin ja vaihtoehtoisten

Lisätiedot

Kulkulaari.fi palvelun käyttäjä- ja kehittämiskysely

Kulkulaari.fi palvelun käyttäjä- ja kehittämiskysely LOPPURAPORTTI 18.12.2015 Kulkulaari.fi palvelun käyttäjä- ja kehittämiskysely Tausta Liikenneviraston Kansallinen kävelyn ja pyöräilyn tietopankki, Kulkulaari on perustettu vuonna 2013. Sivusto perustettiin

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan kärkitavoitteet 2016-2017

Keski-Pohjanmaan kärkitavoitteet 2016-2017 Keski-Pohjanmaan kärkitavoitteet 2016-2017 - Ajankohtaista 17.12.2015 - Hallitusohjelman kärkitavoitteet - AIKO-rahoitus - Toimeenpanosuunnitelman tarkistus Maakuntajohtaja, joulukuu 2015 Keski-Pohjanmaan

Lisätiedot

Aikuisohjauksen koordinaatioprojekti

Aikuisohjauksen koordinaatioprojekti Aikuisohjauksen koordinaatioprojekti ESR TL 3:n kehittämisohjelma: Osuvuutta ja kysyntälähtöisyyttä aikuisopiskeluun tieto-, neuvonta- ja ohjauspalveluiden valtakunnallisella kehittämisohjelmalla Projektipäällikkö

Lisätiedot

Suomen Kauppakeskusyhdistys ry TOIMINTASUUNNITELMA 2014-2015

Suomen Kauppakeskusyhdistys ry TOIMINTASUUNNITELMA 2014-2015 1(5) Suomen Kauppakeskusyhdistys ry TOIMINTASUUNNITELMA 2014-2015 1 Toimintaa ohjaavat peruspäämäärät 1.1 Yhdistyksen tarkoitus ja toimintamuodot 1.2 Missio 1.3 Visio Suomen Kauppakeskusyhdistyksen tarkoituksena

Lisätiedot

Hanketoiminnan ja hankkeiden vaikuttavuuden edistäminen

Hanketoiminnan ja hankkeiden vaikuttavuuden edistäminen Ammatillisen peruskoulutuksen syksyn 2013 valtionavustushankkeiden aloitustilaisuus 26.02.2014 Hanketoiminnan ja hankkeiden vaikuttavuuden edistäminen Opetusneuvos Leena.koski@oph.fi www.oph.fi Vaikuttavuus

Lisätiedot

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ Mikkelin ammattikorkeakoulu (MAMK) tarjoaa korkeinta ammatillista koulutusta, harjoittaa soveltavaa työelämän ja julkisen sektorin kilpailukykyä edistävää tutkimus-,

Lisätiedot

Avoimen hallinnon edistäminen LVM:n hallinnonala. Kaisa Leena Välipirtti

Avoimen hallinnon edistäminen LVM:n hallinnonala. Kaisa Leena Välipirtti Avoimen hallinnon edistäminen LVM:n hallinnonala Kaisa Leena Välipirtti LVM:n hallinnonalasta Kansalaisten arjen ministeriö Kompakti ministeriö, jossa kolme osastoa Hallinnonalalla neljä virastoa (+ kolme

Lisätiedot

Aluekehittämisjärjestelmän uudistaminen Kyselyn tuloksia

Aluekehittämisjärjestelmän uudistaminen Kyselyn tuloksia Aluekehittämisjärjestelmän uudistaminen Kyselyn tuloksia Kysely Lähetettiin aluekehittämisen keskeisille toimijoille heinäkuussa: Ministeriöt, ELYkeskukset, Maakuntien liitot, Tekes, eri sidosryhmät ja

Lisätiedot

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 25.10.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 16.11.2012

Lisätiedot

Riistakonsernin tutkimusstrategia. Hyväksytty

Riistakonsernin tutkimusstrategia. Hyväksytty Riistakonsernin tutkimusstrategia Hyväksytty 3.5.2013 MMM:n tutkimus- ja kehittämisstrategia 2012-2017 Tutkimuksen ja kehittämistoiminnan perustehtävä (toiminta-ajatus) Tuotamme ennakoivasti tietoa, osaamista

Lisätiedot

SUOMEN KAIVOSVESIOSAAMISEN VERKOSTO TOIMINTAOHJELMA

SUOMEN KAIVOSVESIOSAAMISEN VERKOSTO TOIMINTAOHJELMA Itä-Suomen yksikkö Kuopio KAIVOSVESIVERKOSTO Ohjelma SUOMEN KAIVOSVESIOSAAMISEN VERKOSTO TOIMINTAOHJELMA Verkostoyhteistyön tavoitteet Suomen kaivosvesiosaamisen verkosto (myöh. kaivosvesiverkosto tai

Lisätiedot

Hankkeet ja yhteentoimivuus. OKM:n kirjastopäivät Minna Karvonen

Hankkeet ja yhteentoimivuus. OKM:n kirjastopäivät Minna Karvonen Hankkeet ja yhteentoimivuus OKM:n kirjastopäivät 2012 Minna Karvonen 12.12.2012 Hallitusohjelman kirjaukset Yhteentoimivuus: kansallista perustaa Kirjastoja kehitetään vastaamaan tietoyhteiskunnan haasteisiin.

Lisätiedot

Millaista osaamista tulevaisuudessa tarvitaan liikenteen alalla?

Millaista osaamista tulevaisuudessa tarvitaan liikenteen alalla? Millaista osaamista tulevaisuudessa tarvitaan liikenteen alalla? Liikennepoliittiset teemat Ari-Pekka Manninen Liikennepolitiikan päämäärä ja uuden ajan liikennepolitiikka Liikennepolitiikan päämäärä on

Lisätiedot

Itämeren alueen ohjelma 2014-2020 Interreg Baltic Sea Region. Matti Lipsanen Lappeenranta 19.11.2014

Itämeren alueen ohjelma 2014-2020 Interreg Baltic Sea Region. Matti Lipsanen Lappeenranta 19.11.2014 2014-2020 Interreg Baltic Sea Region Matti Lipsanen Lappeenranta 19.11.2014 Euroopan alueellisen yhteistyön (EAY) ohjelma (jälleen Interreg ) Järjestyksessä neljäs Itämeren alueen ohjelma Taustalla EU:n

Lisätiedot

Suomi EU:n 7. puiteohjelmassa. Tilanne

Suomi EU:n 7. puiteohjelmassa. Tilanne Suomi EU:n 7. puiteohjelmassa Tilanne 19.6.2012 Suomen avainluvut 7. puiteohjelmassa Varmistunut rahoitus 558 M Suomalaisille osallistujille varmistunut rahoitus. Osallistumiset 1 687 Suomalaisten osallistumisten

Lisätiedot

KA2 Yhteistyöhankkeet

KA2 Yhteistyöhankkeet KA2 Yhteistyöhankkeet Projekti-idean määrittely ja rajaus KA2 ammatilliselle koulutukselle Hanketyöpaja osa I Ydinidean merkitys Hyvä ydinidea kiteyttää hankkeen tavoitteet, kohderyhmät, tulokset ja odotetut

Lisätiedot

Seuraavat askeleet Yliopistolakiuudistuksen vaikutusarvioinnin tulokset julkistusseminaari Ylijohtaja Tapio Kosunen

Seuraavat askeleet Yliopistolakiuudistuksen vaikutusarvioinnin tulokset julkistusseminaari Ylijohtaja Tapio Kosunen Seuraavat askeleet Yliopistolakiuudistuksen vaikutusarvioinnin tulokset julkistusseminaari 15.9.2016 Ylijohtaja Tapio Kosunen Mitä arvioinnin jälkeen? Opetus- ja kulttuuriministeriö antaa tämän vuoden

Lisätiedot

Tietoa päätöksentekoon: tilaisuuden avaus Valtiosihteeri Olli-Pekka Heinonen

Tietoa päätöksentekoon: tilaisuuden avaus Valtiosihteeri Olli-Pekka Heinonen Tietoa päätöksentekoon: tilaisuuden avaus 2.4.2014 Valtiosihteeri Olli-Pekka Heinonen Oppiva päätöksenteko ja toimeenpano Yhteinen agenda Strategiset integraatioprosessit Hallitusohjelma Ohjauspolitiikka

Lisätiedot

MITÄ TIETOHALLINTOLAKI TUO TULLESSAAN? Mikael Kiviniemi Julkisen hallinnon ICT-toiminto

MITÄ TIETOHALLINTOLAKI TUO TULLESSAAN? Mikael Kiviniemi Julkisen hallinnon ICT-toiminto MITÄ TIETOHALLINTOLAKI TUO TULLESSAAN? Mikael Kiviniemi Julkisen hallinnon ICT-toiminto 3.5.2011 Laki julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta Lain tavoitteena on luoda toimivalta ja ohjausmalli,

Lisätiedot

WWW-osoite Virallinen sähköpostiosoite Emoyhtiön konsernin nimi Yksikön nimi. Diaari /0/2014

WWW-osoite Virallinen sähköpostiosoite Emoyhtiön konsernin nimi Yksikön nimi. Diaari /0/2014 Hakemuksen tiedot Onko kyseessä Tutkimusorganisaatio Rahoitus yliopistoille, ammattikorkeakouluille ja muille tutkimusorganisaatioille Strategiseen tutkimusavaukseen Organisaation tiedot Perustiedot Y-tunnus

Lisätiedot