MERENKULUN LOGISTIIKAN TUTKIMUS SUOMESSA 2000-LUVULLA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "MERENKULUN LOGISTIIKAN TUTKIMUS SUOMESSA 2000-LUVULLA"

Transkriptio

1 TURUN YLIOPISTON MERENKULKUALAN KOULUTUS- JA TUTKIMUSKESKUKSEN JULKAISUJA PUBLICATIONS FROM THE CENTRE FOR MARITIME STUDIES UNIVERSITY OF TURKU B MERENKULUN LOGISTIIKAN TUTKIMUS SUOMESSA 2000-LUVULLA Toimijat, painoalat ja Kymenlaakson maakunta Tommi Inkinen

2 TURUN YLIOPISTON MERENKULKUALAN KOULUTUS- JA TUTKIMUSKESKUKSEN JULKAISUJA PUBLIKATIONER AV SJÖFARTSBRANSCHENS UTBILDNINGS- OCH FORSKNINGSCENTRAL VID ÅBO UNIVERSITET PUBLICATIONS FROM THE CENTRE FOR MARITIME STUDIES UNIVERSITY OF TURKU B 133 MERENKULUN LOGISTIIKAN TUTKIMUS SUOMESSA 2000-LUVULLA Toimijat, painoalat ja Kymenlaakson maakunta Tommi Inkinen Turku 2006

3 SARJAN PÄÄTOIMITTAJA / EDITOR-IN-CHIEF JUHANI VAINIO JULKAISIJA: PUBLISHER: TURUN YLIOPISTO MERENKULKUALAN KOULUTUS- JA TUTKIMUSKESKUS UNIVERSITY OF TURKU CENTRE FOR MARITIME STUDIES Veistämönaukio TURKU Puhelin: Fax: Internet: Veistämönaukio 1-3 FI TURKU, FINLAND Telephone: Telefax: Internet: TURUN YLIOPISTO PAINOSALAMA Turku 2006 ISBN ISSN

4 Esipuhe Ensimmäinen merenkulun logististen järjestelmien professorin virka perustettiin Turun yliopiston Merenkulun koulutus- ja tutkimuskeskukseen (MKK) vuoden 2006 alussa Kotkan kaupungin tuella. Professorin tehtäväalaksi on määritelty merenkulun logististen järjestelmien tutkimus- ja opetustoiminnan toteutus sekä kehittäminen. Professorin toimipiste on Kotkassa ja keskeinen toimintaympäristö perustuu ns. Merikotka-yhteistyöhön, joka kytkee alueellisen kehittämistavoitteen eri yliopistojen tutkimusosaamiseen. Tämä selvitysraportti on pohjatyö MKK:n merenkulkualan logististen järjestelmien professuurin tutkimuksen suuntaamiselle. Raportissa eritellään suomalaisen logistiikkatutkimuskentän keskeisiä (julkisen sektorin) toimijoita, näiden toimijoiden tutkimustoimintaroolia ja toiminnan tuloksena syntyneitä raportteja sekä selvityksiä. Käsillä oleva raportti on yhdistelmä kirjallisuuskatsausta ja internetselvitystä. Raportti sisältää osuuden, jossa saadut tulokset peilataan alueellisesti Kymenlaakson maakuntaan. Raportti ei pyri olemaan tyhjentävä tai kaiken sanova totuus logistiikan alan toiminnasta, koska kaiken kattavan totuusraportin kirjoittaminen lienee mahdotonta. Raportin keskeisenä tavoitteena on erilaisin kriteerein esitellä keskeiseksi arvioitujen toimijoiden tutkimushankkeita, julkaisuja ja niiden sisältöjä. Saatujen tulosten pohjalta esitän jaon keskeisiin tutkimushaasteisiin, joihin toimintamme pyrkii vastamaan. Raportissa käytettävät lähdemateriaalit ovat pääasiassa suomalaisia. Kansainvälisten referenssien, kuten tieteellisten aikakausisarjojen, käyttö on tapauskohtaista. Toimijakentän selvittämisessä julkaisujen käyttö lähdemateriaalina on myös ongelmallista. Useat tutkimusyksiköt ilmoittavat tutkimustoimintansa projekteina. Useissa tapauksissa käytän sekä tehtyjä julkaisuja että hankekuvauksia tutkimustoiminnan kuvaamisessa. Esiteltävät toiminnot perustuvat pääasiassa tarkasteltavien organisaatioiden internetissä antamiin tietoihin. Raportissa esiteltyjen projektien lähdetiedot on esitetty normaalin harvardilaisen viittauskäytännön mukaan. Toivon raportin tarjoavan kuvauksen vallitsevaan kentän tilanteeseen sekä tarjoavan uusia näkökulmia niihin mahdollisuuksiin ja puutteisiin, joita nykyisessä tutkimuskentässä esiintyy. Raporttia ovat kommentoineet useat logistiikka-alan asiantuntijat ja heille kiitokset kehittävistä parannusehdotuksista sekä puutteiden osoittamisesta. Kotkassa Tommi Inkinen

5 TIIVISTELMÄ Logistiikka on laaja käsite, jonka keskeinen sisältö koskee tavaroiden, palvelusten tai immateriaalituotteiden siirtoa, kuljetusta ja hankintaa sekä edellisiin liittyviä johtamis- ja päätöksentekoprosesseja. Logistiikan tutkimuksen pääpaino on siirtynyt 1980-luvulla vallalla olleesta kuljetusprosessin analysoinnista 1990-luvulla varastoihin ja siitä puolestaan 2000-luvulla tietojärjestelmiin. Viimeaikaisessa logistiikan tutkimuksessa tietojärjestelmien ja telematiikan merkitys on korostunut. Tietotekniikkaan perustuvat seurantajärjestelmät, tiedonhallintatyökalut ja sähköinen laskutus muuttavat useita keskeisiä toimintamalleja ja -tapoja esimerkiksi tavarakuljetuksessa. Raporttini aineisto koskee merenkulun logistiikkaan perehtyneiden organisaatioiden tutkimusmateriaalien määriä ja sisältöjä. Julkisesti saatavat tiedot on pääasiassa kerätty internet-sivujen kautta. Valtaosa käsiteltävistä tutkimusraporteista ja hankkeista ovat julkishallinnon rahoittamia. Läpikäymieni tutkimusraporttien ja hankekuvauksien perusteella tein jaon viiteen tärkeimmäksi arvioimaani haastealaan, joita merenkulun logististen järjestelmien tutkimus kohtaa. Nämä ovat Tietojärjestelmien vaikutuksen huomioon ottaminen merenkulun logistiikan kaikilla tasoilla Paikallislähtöisyys ja paikallisten olosuhteiden huomioon ottaminen Työntekijä- ja käyttäjälähtöisyyden korostaminen erityisesti tietojärjestelmien kehittämisessä ja toimintaan integroinnissa Tulevaisuuteen katsovan tiedon tuottaminen Jämäkän tutkimusmetodologian mukaan tuonti soveltavaan tutkimukseen Selvityksen jatkokehitystyö tapahtuu syventymällä yritystasolle. Kymenlaakson satamakaupunkien ja koko maakunnan alueella toimivien yritysten teemahaastattelut tulevat antamaan lisätietoa, jonka avulla tutkimustoimintaa suunnataan. MKK:n Kotkan toimipisteen tutkimustoiminta tulee perustumaan systemaattiseen, analyyttiseen ja toistettavissa olevaan analyysiin. Käynnistettävät tutkimushankkeet pureutuvat yksityiskohtaisesti erityisesti kuljetuslogistiikkaan ja sen keskeisiin ongelmakohtiin. Tietoteknisen kehityksen, liiketoiminnan tehostamisen ja yhteiskunnan eri toimijoiden huomioon ottaminen on tärkeää. Erilaisten aineistolähteiden monipuolinen käyttö antaa vankan pohjan soveltavalle ja tavoitehakuiselle toiminnalle. Tulevaisuuteen suuntautunut arviointi kuljetusvirtojen kehityksestä ja markkinatilanteen muutoksista sisältää haasteita niin tutkijoille kuin tutkimustiedon käyttäjille. Merikotka-logistiikka toiminta pyrkii luomaan pitkäjänteistä tutkimusta, jossa hankkeet seuraavat ja tukevat toisiaan. Sitä varten hanketoimintaa rakennetaan pitkäjänteisen yritysyhteistyön pohjalle: menestyksekkäässä toiminnassa tarvitaan toisaalta vuoropuhelua logistiikan haasteista ja toisaalta tutkimuksen mahdollisuuksista antaa niihin vastauksia. Alueellisesti katsoen tutkimus keskittyy Kaakkois-Suomeen.

6 Sisällys 1. JOHDANTO Logistiikan käsite Tietotekninen kehitys logistiikan haasteena EMPIIRINEN KATSAUS MERENKULUN LOGISTIIKAN SUOMALAISEEN TUTKIMUKSEEN Yleistä Keskeisten tutkimusyksikköjen tunnistaminen Keskeisten tutkimushankkeiden ja -raporttien tunnistaminen Valikoitujen raporttien yksityiskohtainen tarkastelu KYMENLAAKSO TUTKIMUS- JA KEHITYSTOIMINNASSA Maakunnan yleinen tutkimus- ja kehitystoiminta Peilauksia Kymenlaaksoon ja logistiikkatoiminnan kehittämiseen YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET Keskeisten tutkimusalojen määrittäminen Tutkimusstrategian linjat Merikotka-logistiikalle Toimintasuositukset 61 Kirjallisuusluettelo 63

7

8 Merenkulun logistiikan tutkimus Suomessa 2000-luvulla 7 1. JOHDANTO 1.1 Logistiikan käsite Logistiikka on monimuotoinen käsite. Sen keskeinen sisältö koskee tavalla tai toisella tavaroiden, palvelusten tai immateriaalituotteiden varastointia, kuljetusta tai hankintaa sekä edellisiin liittyviä johtamis- ja päätöksentekoprosesseja. Viimeaikaisessa logistiikan tutkimuksessa tietojärjestelmien ja telematiikan merkitys on korostunut. Tietotekniikkaan perustuvat seurantajärjestelmät, tiedonhallintatyökalut ja sähköinen laskutus muuttavat useita keskeisiä toimintamalleja ja -tapoja esimerkiksi tavarakuljetuksessa. Suomen Logistiikkayhdistys ry <www.logy.fi> määrittelee kotisivullaan logistiikan perussisällön seuraavasti: Logistiikka on yritysten ja laitosten materiaalivirran fyysistä, tiedollista ja taloudellista hallintaa hankinta-lähteiltä asiakkaille. Logistisia toimintoja ovat ostot, kuljetukset, varastointi, materiaalinkäsittely sekä logistisen ketjun hallintaan liittyvä tietohallinto. Pouri (2004) tarkastelee logistiikkaa asiakkaan ja palveluja tuottavan yrityksen kohtaamisena. Toisin sanoen logistiikka sisältää tuotteen tai palvelun valmistuksen (ennen loppumyyntiä tapahtuvan ketjun ja tähän liittyvät prosessit), tuotteen markkinoinnin ja myyntiin saattamisen (eli myyjän sisäisen prosessin) sekä loppumyyntiketjun (tuotteen saattaminen ostajalle). Meriliikenteen kohdalla logistista ketjua voidaan kuvata esimerkiksi seuraavasti (kuva 1.1.): Valmistaja kuljetusliike satamaterminaali (lähtö) varustamo satamaterminaali (tulo) tulli asiakas kuljetusliike = Maaprosessi = meriprosessi = viranomaisprosessi Kuva 1.1. Logistisen merikuljetusketjun peruselementit (sovellettu Pouri 2004: 24). Ketju on tyypillinen logistiikka-alan perustermi. Toinen keskeinen termi on kuljetusprosessi. Kuljetusprosessin tavoitteena on tuotteen siirtymä alkutuottajalta loppukäyttäjälle. Logistista toimintaa toteutetaankin päämääräsidonnaisesti eli logistiikan on sidottava yhteen kolme taloudellista päänmäärää: asiakkaalle tuotettavan

9 8 Tommi Inkinen arvonlisän maksimoinnin, logistisen kustannustehokkuuden maksimoinnin ja logistisiin ketjuihin sisältyvän pääoman minimoinnin (vrt. Karrus 2005: ). Ketjun ohella varasto ja terminaali ovat keskeisiä 1990-luvun logistiikan avaintermejä. Varasto on paikka, jossa tavara odottaa tilausta. Terminaali puolestaan on sijainti, jonka läpi tavara kulkee ja esimerkiksi pakataan uudelleen. Varastojen minimointi kappalemäärän (ja koon) suhteen on ollut 1990-luvun logistiikan keskeisiä ajatuksia. Esimerkiksi Japanista peräisin oleva juuri oikeaan tarpeeseen ideologia perustuu pitkälle varastokokojen minimointiin (Seppälä 1996). Viimeisen kymmenen vuoden aikana käsitekenttään on ilmaantunut logistiikkakeskus. Laine (2005) on opinnäytetyössään tarkastellut Kotkan satamaa logistisena keskuksena. Logistiikkakeskuksen käsitteen käyttö on vaihtelevaa ja sillä ei ole yksikäsitteistä sisältömääritelmää. Laine käyttää työssään NeLoc-hankkeen työryhmän antamaa määritelmää logistiikkakeskuksesta. Tiivistetysti logistiikkakeskuksen tulee olla 1) useita yrityksiä sisältävä, 2) avoimia kaikille yrityksille, 3) riippumattomasti hallinnoituja ja 4) kansainvälisten laatustandardien mukainen (vrt. Vainio 2004). Logistiikkatutkimusrekisterin (Loture) kuvaus logistiikasta sisältää useita käyttökelpoisia luonnehdintoja niin kuljetus- kuin tiedonhallintalogistiikasta. Logistiikkatermistön kirjoa luonnehditaan seuraavasti: Logistiikka on organisaatioiden materiaali-, pääoma- ja tietovirtoihin liittyvien prosessien hallintaa muuttuvassa, yhä teknisemmässä, kansainvälisemmässä ja verkostoituneemmassa toimintaympäristössä. "Päivän sanoja" ovat mm. uudet strategiat ja toimintamallit, verkostoituminen, prosessien hallinta, e-businesslogistiikka, kierrätys-/jätelogistiikka, kaupunki- ja seutulogistiikka, tiedonhallinta sekä informaatioteknologia. Tavoitteena on tuottaa asiakkaan haluama palvelutaso mahdollisimman pienin kustannuksin. Tähän liittyy myös lisäarvopalvelujen tuottaminen asiakkaalle. Logistiset kustannukset muodostuvat varastoinnista, logistiseen ketjuun ja varastoihin sitoutuneesta pääomasta, kuljetuksista, viranomaismaksuista ja logistiikan hallinnosta. Logistisilla palveluilla tarkoitetaan materiaalivirtoihin liittyviä kuljetus-, varastointi-, kierrätys, lisäarvo- ja tietoliikennepalveluja. Logistisia palveluja ovat myös alan koulutus- ja konsultointipalvelut. Logistiikkajärjestelmä on niiden tekijöiden integroitu kokonaisuus, jotka osallistuvat tietyn yksikön logistiikan toteuttamiseen. Logistiikkakeskus on linkki eri kuljetusmuotojen sekä pitkän ja lyhyen matkan kuljetusten välillä. Logistiikkakeskus tuottaa asiakkaalle lisäarvopalveluja ja välittää yhteistoiminnan kautta saatavan mittakaavaedun asiakkaalle. Logistiikkayhteistyö ja kehittyneen informaatioteknologian mahdollistamat uudet toimintamallit tarjoavat erityisesti pk-yrityksille ja syrjäseutujen

10 Merenkulun logistiikan tutkimus Suomessa 2000-luvulla 9 yrityksille uusia mahdollisuuksia logistiikan kehittämiseen ja kustannusten alentamiseen sekä hankinnassa että jakelussa. Tietotekninen kehitys on osaltaan laajentanut logistiikan määritelmää. Tietohallinnon ja -johtamisen jäsentyminen kiinteäksi osaksi logistiikkaa on tapahtunut viimeisen vuosikymmenen aikana. Tiedonhallinnan ja -välityksen ohella logistisiin virtoihin kuuluvat materiaaliset (fyysiset) kuljetusvirrat, pääomavirrat ja palautumis- eli kierrätysvirrat (vrt. Imppola 1998). Logistiikan tietovirrat voidaan jakaa neljään pääosaan: Myyntiin ja markkinointiin Tilaus- ja toimitusprosessiin Kuljetusten ja muiden toimintojen hallintaan Rahoitukseen Listasta nähdään tietovirtojen integroituvan osaksi perinteisiä virtoja. Tietoliikennettä ja -järjestelmiä ei siis voida tarkastella kuljetustoiminnasta irrallisina osina tai yksittäisprosesseina. Tietoverkkoihin perustuvan tiedonhallinnan merkitys muodostaa yhden keskeisistä haasteista logistiikkatoiminnan kehittymiselle. Samassa hengessä kirjoittaa myös Skjoett-Larsen (2000), joka on eritellyt kansainvälisen kilpailun tuomia paineita Euroopassa ja erityisesti logistiikka-alalla. Hänen mukaansa 2000-luvun keskeisiä muutospaineita logististen järjestelmien kehittämiseen tuovat globalisaatio (valmistus ja toimitusprosesseihin), ulkoistaminen, strategisten yhteistyösuhteiden syntyminen, sähköisten toimitus- ja laskutusjärjestelmien kehittyminen, sähköinen kaupankäynti ja verkostohallinta (esim. Sakki 2003). Yritystoimintojen ulkoistaminen on seurausta kolmesta pääsyystä. Ensinnäkin useat yritykset ovat muuttaneet tuotantostrategiaansa. Koventunut kilpailu ja erikoistuminen ovat johtaneet yritysten keskittymiseen ydinosaamiseensa. Tästä sivussa olevat tukitoiminnot tai pääliiketoiminnalta kannalta toissijaiset, mutta kuitenkin tarpeelliset, toiminnot ovat helpoiten toteutettavissa alihankintana. Toiseksi strategisten ja pitkäaikaisten alihankintasuhteiden on nähty palvelevan paremmin yritysten kannattavuutta. Jatkuva lyhytaikainen kilpailutus voi aiheuttaa pidemmän päälle suuret transaktiokustannukset vaikkakin lyhyellä tähtäimellä se voi aikaansaada kustannusvähennyksiä. Kolmanneksi eri teknologioiden kehitys on niin nopeaa, että kansainvälisesti menestyvän yrityksen on välttämätöntä kehittää IT-infrastuktuuria. Parhaimpaan tulokseen johtaa yhteistyö tietotekniikka-alan osaajien kanssa (vrt. Auramo & Kauremaa 2004; TEDIM 2004). Logistista järjestelmää ei siis voida tarkastella yksittäisinä osina, kuten esimerkiksi merikuljetuksena, vaan se sisältää eri sijainneista tehtävän tietohallinnon, logistisen johtamisen ja organisoinnin sekä tieto- ja materiaalivirtojen käsittelyn (ja eteenpäin saattamisen). Erilaisten kuljetusmuotojen yhdistäminen ja toimintanopeuden kasvatus on keskeinen haaste myös suomalaiselle logistiikkatoiminnalle. Erityisesti pullonkaulat Venäjän kaupassa konkretisoituvat kymmenien kilometri-

11 10 Tommi Inkinen en kuorma-autoruuhkina raja-asemilla. Ruuhkautuminen heijastuu muihin kuljetusnoodeihin eli terminaaleihin ja tullipisteisiin. Kysymys on laajasti ymmärrettynä kaistaleveydestä. Fyysisen infrastruktuurin mitoittaminen kysynnän (kuljetusvolyymien) kausihuippuja silmällä pitäen heijastuu paitsi kuljetusinfrastruktuurin suunnitteluun niin myös henkilöstömäärään ja sen mitoittamiseen. Keskeisiä kysymyksiä ovatkin: Mikä on keskimäärin riittävä toimintataso? Kuinka keskimääräinen mitoitus riittää kausihuipun kohdalla? Mitkä ovat eri toimijoiden valmiudet reagoida kasvaneeseen kysyntään (esim. kuljetusmääriin) ja onko ennakoiva valmistautuminen otettu kaikissa sidosryhmissä riittävästi huomioon? Riittävän joustavan kuljetustoiminnan aikaansaamiseksi liikenne-, tavara- ja tietomäärien kehitystä kuvaavien ja arvioivien ennustemallien käyttö logistisen prosessin eri vaiheissa on jo nyt lähes välttämätöntä. Tulevaisuudessa tarve tulee kasvamaan entisestään. 1.2 Tietotekninen kehitys logistiikan haasteena Logistiikka-alan keskeisenä 2000-luvun kehityskulkuna on ollut tietotekniikan, -hallinnon ja -johtamisen integroituminen osaksi yritystoimintaa. von Bagh ym. (2000) ovat teoksessaan käsitelleet 2000-luvun logistiikan johtamista. He korostavat tietohallintoa keskeisenä logistiikan elementtinä. Esimerkiksi laadunvarmistus ja sen johtaminen keskeisten kansainvälisten laatustandardien avulla on tietohallinnon keskeinen osa. Laadunvarmistuksen ohella toiminnan suunnittelu, organisointi ja lainsäädännön sekä viranomaisvaatimusten tunnistaminen muodostavat toimintakehyksen logistiikan tietojohtamiselle. Tietojohtamisen ohella telematiikka on haaste lähitulevaisuuden logistiikalle. Telematiikalla (telemaattisilla järjestelmillä) tarkoitetaan tietotekniikkaa, joka samanaikaisesti käyttää tietojenkäsittely- ja tiedonsiirtotekniikoita. Perinteisin esimerkki telematiikasta on liikenteen ohjaus. Logistiikassa telematiikka helpottaa esimerkiksi aika- ja sijaintitietojen saantia. Erilaiset paikkatietojärjestelmät ovat useasti keskeisessä asemassa toiminnan kehittämisessä. Telematiikan sidos esimerkiksi kuljetuksiin ja kuljetustoimintaan on usein menetelmäsidonnainen. Merenkulkulaitoksen raportissa (2002:5) meriliikenteen ja yleisen liikenteen telematiikka erotetaan toisistaan seuraavasti: Meriliikenteen telematiikka on tieto- ja tiedonsiirtotekniikan soveltamista meriliikenteeseen Liikenteen telematiikalla tarkoitetaan tieto- ja viestintäteknologian soveltamista liikenteeseen. Laajasti ymmärrettynä kaikki organisaatioiden toimintaan liittyvät osa-alueet, myös ei-tekniset, sisältyvät tämän käsitteen piiriin. Lainauksesta nähdään liikenteen telematiikan käsitteen laveus. Käytän telematiikan käsitettä siten, että se liittyy itse teknisen ratkaisun ohella myös tietojärjestelmien tai -tekniikan soveltamiseen. Käyttötapani on täten teknistä näkökulmaa laajempi. Esimerkiksi laitteistojen käytettävyys ja käyttökokemukset on laskettava

12 Merenkulun logistiikan tutkimus Suomessa 2000-luvulla 11 osaksi telematiikkaa. Useissa tapauksissa käytettävyys- tai järjestelmien yhteensopivuusongelmat muodostavat suuria pullonkauloja. Yhteensopivuuteen liittyvät kysymykset muodostavat logistiikkatoiminnan tehostamiselle suuren haasteen. Kallberg ym. (2005) ovat käsitelleet tietotekniikan kehittämismahdollisuuksia logistisissa järjestelmissä. Heidän esimerkkinsä koskevat lähinnä maaliikennettä. Teemat tietyiltä osin sopivat myös meriliikenteen arviointiin. Ensinnäkin telemaattiset järjestelmät helpottavat tavaran seurantaa. Asiakkaan mahdollisuus olla tietoinen tavaransa kulloisestakin sijainnista (erityisesti ajan suhteen) tuo sekä varmuutta että luottamusta koko liiketoimintaan. Seurantajärjestelmien kehittymispotentiaali koskee erityisesti kappaletavaraliikennettä. Lähitulevaisuudessa viivakoodeihin perustuva rahtikirjan täyttö tulee korvautumaan esimerkiksi RFIDjärjestelmään perustuvalla automaattisella tavaratunnistuksella. Tietotekniikan kehittyminen on muokannut myös tavaraliikenteen ohjausjärjestelmiä. Telematiikka parantaa esimerkiksi työntekijöiden työajan ja teknisen kaluston kunnonseurantaa. Useat kuljetusalan, erityisesti ajoneuvojen, valmistajat kehittävät ratkaisuja omiin tuotteisiinsa. Vaarana tällöin on useiden keskenään kilpailevien järjestelmien keskinäinen yhteensopimattomuus. Erilaisten tekniikoiden yhteensopivuus ongelmat koskevat myös logistiikka-alaa. Logistiikkatoiminta kohtaa siis tiivistetysti kolme keskeistä haastetta, jotka tietotekninen kehitys luo. Ensinnäkin tietotekniikalla on tärkeä rooli kysyntätietojen siirrossa, näihin perustuvien varasto- ja kuljetusvolyymien ennustemallien tekemisessä sekä tarvittavan kapasiteetin mitoittamisessa. Luotettavien ja tehokkaasti toimivien tietojen saaminen ja erityisesti niiden analyyttinen hyödyntäminen luovat toimintaperusteet tehokkaammalle liiketoiminnalle. Toiseksi tietojärjestelmien kehittyminen parantaa paitsi yritysten sisäisiä tietohallintoprosesseja myös tiedonsiirtoa muihin yhteiskunnan toimijoihin, kuten viranomaisiin. Esimerkiksi tullitoimintojen tehostaminen ja automatisointi kytkeytyvät suoraan tekniseen kehitykseen. Kolmanneksi erilaiset kuljetus- ja tavarantoimituksen seurantajärjestelmät ovat haaste. Sijaintitietojen saaminen, tunnistaminen ja aikataulutus ovat telematiikan peruselementtejä. Normaalisti toimivassa kuljetusprosessissa erityisesti ajallinen sijaintitunnistus on fyysistä sijaintia tärkeämpää. 2. EMPIIRINEN KATSAUS MERENKULUN LOGISTIIKAN SUOMA- LAISEEN TUTKIMUKSEEN 2.1 Yleistä Raporttini aineisto koskee logistiikka-alan keskeisten toimijoiden tutkimusmateriaalien määriä ja sisältöjä. Julkisesti saatavat tiedot on pääasiassa kerätty toimijoiden verkkosivujen kautta. Tämä aiheuttaa sen, että valtaosa käsiteltävistä tutkimusraporteista ja -hankkeista ovat olleet (vähintään osittain) julkishallinnon rahoittamia. Puhtaista yrityshankkeista tiedon saanti on vaikeaa liikesalaisuuksista sekä tiedotustarpeen vähäisyydestä johtuen. Useissa tutkimushankkeissa yksityi-

13 12 Tommi Inkinen nen ja julkinen sektorin tekevät yhteistyötä. Toisin sanoen julkishallinnon toimijat ovat useissa tapauksissa tilaajan asemassa edellyttäen yritysrahoitusta erikseen sovittavien prosenttiosuuksien mukaan. Hankkeet toteutetaan pääasiassa joko yliopistojen laitoksissa, yksityisissä konsulttiyrityksissä tai erilaisin työyhteenliittymin (konsortioin). Käsittelemäni hankeraportit ovat pääsääntöisesti suomalaisia. Kansainväliset tutkimusraportit rajautuvat tarkastelun ulkopuolelle, ellei toisin erikseen mainita. Tarkastelu on rajattu kolmiportaisesti. Ensinnäkin esitän yleistä merenkulkua ja merenkulun logistiikkaa selvittäneiden tutkimushankkeiden määrät käytettävissä oleviin tietolähteisiin perustuen. Toiseksi tarkennan analyysin koskemaan merenkulun logistiikkaa. Kolmanneksi arvioin hankkeiden alueellista kattavuutta. Otan erityisnäkökulman Kymenlaakson maakuntaan. Tuloksia ja analyysejä peilataan Kotkan kaupungin alkuun saattaman Merikotka-hankkeen tarpeisiin. Edellä kuvatun tutkimustehtävän toteuttamiseksi käytän avainsanahakuja eritellyistä dokumenteista ja raporteista. Käytän useita avainsanoja ja niiden eri johdannaisia. Käytetyt avainsanat vaihtelevat organisaatioiden mukaan. Eniten käyttämäni avainsanat ovat merenkulku, merenkulun logistiikka, satama, kuljetus, kontti ja kauttakulkuliikenne (sekä transitoliikenne). Alueellisessa tarkastelussa käytän myös kolmea hakusanaa, jotka ovat Kaakkois-Suomi, Kymenlaakso ja Kotka. Tekemissäni sanahauissa käytän termien perusrunkoa ilman sijapäätteitä. Tutkimuksen rakenne muodostuu kuvan 2.1 mukaisesti. Valittuun tutkimuslähestymiseen liittyy useita metodologisia kysymyksiä. Pelkästään logistiikan laaja sisältö aiheuttaa ongelmia. Useissa raporteissa ja tutkimushankkeissa voidaan sivuta merenkulun logistiikan kannalta keskeisiä aihealueita. Merenkulkua on useissa tapauksissa käsitelty joko omana lyhyehkönä kappaleenaan tai sivuteemana, jolloin yleismäärittelyissä kuten otsikossa tai avainsanoissa aihepiiri ei nouse esiin. Toiseksi keskeiseksi arvioitujen raporttien määrittäminen (rajauksen tekeminen) analysoitaviin ja ei-analysoitaviin teoksiin on haasteellinen. Yleiskartoitusvaiheessa esittelen yli 100 hanketta ja tutkimusraporttia. Muutaman yksittäisen raportin nostaminen tästä massasta esiin ylitse muiden kuvaa omaa arvioitani tarpeellisista nimikkeistä. Kolmanneksi käytettyjen tietolähteiden ajantasaisuus ei kaikkien organisaatioiden kohdalla ole erityisen hyvä. Mainitsen yleisesittelyn päätteeksi vielä muutaman sanan kotimaisten toimijoiden näkyvyydestä ja aktiivisuudesta Euroopan unionin tutkimuspuiteohjelmissa. Logistiikka- ja kuljetustoiminta on yksi unionin keskeisistä painoaloista. Käynnissä olevan kuudennen puiteohjelman <www.cordis.lu> projektihaulla hakusanalla logistics löytyy 20 ja vaihtoehdolla logistic 12 käynnissä olevaa hanketta. Suomalaisia partnereita on mukana viidessä näistä 32 konsortiosta. Suomesta hankkeisiin osallistuvat Kokkolan kaupunki, neljä pienehköä konsulttiyritystä, kaksi elintarvikealan yritystä ja VTT. Suomalaisorganisaatioita ei siis ole kovinkaan paljon mukana isoissa EU-puiteohjelmahankkeissa. Tosin on muistettava, että useat logistiikkaan ja merikuljetuksiin liittyvät hankerahoitukset tapahtuvat muiden EU:n rahoitusinstrumenttien kautta. Suomen kohdalla erityisesti Interreg IIIB:n Itäme-

14 Merenkulun logistiikan tutkimus Suomessa 2000-luvulla 13 ren aluetta koskevat rahoituskanavat ovat keskeisiä, joihin esimerkiksi Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskus (MKK) sekä Turun kauppakorkeakoulu ovat aktiivisesti osallistuneet. T UTKIMUKSE N TAUSTATYÖ: AINEISTOLÄHTEIDEN ARVIOINTI Vaihe I: keskeisten Vaihe II: tutkimus- Vaihe III: valikoitujen toimijoiden raporttien valikointi raporttien yksityis - tunnistaminen avainsanojen ja otsik- kohtainen tarkastelu kojen pohjalta TUTKIMUKSEN ANALYYSI: SANAFREKVENSSIT JA LUOKITTELU Vaihe IV: tutkimussisältöjen yhteenveto ja keskeisten tiedontarpeiden määrittäminen Sisällön mukaan Alueiden mukaan TULOSTEN TULKINTA Vaihe V: perusteltujen johtopäätösten tekeminen ja toimintasuositukset Kuva 2.1. Raportin empiirinen toteutus vaiheittain Keskeisten tutkimusyksikköjen tunnistaminen Tutkimuskentän kokonaiskuvan haussa valitsin lähtökohdakseni logistiikkayhdistyksen tilaaman Loture-tietokannan, joka sisältää tietoja logistiikka-alan tutkimuksesta Suomessa. Tietokannan tarkoitus kuvataan seuraavasti: LOTURE on avoin logistiikan tutkimus- ja kehityshankkeiden tietorekisteri, johon hankkeita voivat lisätä kaikki suomalaiset tutkimus- ja konsultointiorganisaatiot sekä hankkeiden rahoittaja- ja tilaajatahot. Hankkeiden lisääminen rekisteriin tapahtuu rekisteröitymällä ja syöttämällä hankkeiden tiedot elektronista lomaketta käyttäen, joka löytyy alla olevasta linkistä. Rekisterissä olevia hankkeita voidaan etsiä erilaisia hakutoimintoja käyttäen. Loture perustuu siis tutkimuslaitosten ja hankkeiden toteuttajien omaan aktiivisuuteen. Lotureen on toimittanut aineistoja yhteensä 62 organisaatiota. Aineistoa

15 14 Tommi Inkinen toimittaneiden organisaatioiden tarkastelu antaa lisätietoa kentän kokonaiskuvasta. Taulukossa 2.1 esitän yhteenvedon aineistoja toimittaneista organisaatioista: Taulukko 2.1. Lotureen aineistoresursseja toimittaneet organisaatiot. Yksityiset yritykset Julkisrahoitteiset yritykset Julkiset tutkimuslaitokset Julkishallinnon organisaatiot Arvoverkko Oy Logistics Turku Region Etelä-Karjalan liitto Cap Gemini Ernst & Young Finland Oy Ukipolis Oy HKKK / ELC Finland Kuhmon kaupunki Helsingin kauppakorkeakoulu/logistiikka Consello Consulting Oy Keski-Pohjanmaan AMK Liikenne- ja viestintäministeriö Danzas ASG Eurocargo Oy Lappeenrannan teknillinen korkeakoulu, Tuotantotalouden osasto Pirkanmaan liito ELC Finland Oy Merentutkimuslaitos/Jääpalvelu Pohjois-Savon liitto Electrowatt-Ekono Oy Oulun yliopisto Päijät-Hämeen liitto EP-Logistics Oy Svenska handelshögskolan Ratahallintokeskus Tampereen teknillinen yliopisto, liikenne- ja kuljetustekniikan laitos HeadPower Oy Helsingin Huolintatyönjohto Oy Hyvinkään Techvilla Oy JP-Transplan Oy Kuljetus-Logistiikka LT-Konsultit Oy Motiva Oy Oy Scandic Trans European Express Ab Precon Asia Ltd. Productivity Partners Oy Rautaruukki Oyj SCC Viatek Oy sulatto SW-Development Oy Tampereen Viatek Oy Traffica Consulting Ky Teknillinen korkeakoulu/liikennelab. Teknillinen korkeakoulu/tai Turun kauppakorkeakoulu Turun yliopisto/mkk Vaasan yliopisto/tuotantotalous VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka VTT Tuotteet ja tuotanto, tuotantotalous TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry Varsinais-Suomen liitto Ylä-Savon ammatillisen koulutuksen kuntayhtymä YHTEENSÄ: Tietotekniikan käyttöä selvittäneissä tutkimuksissa on kuitenkin havaittu, että toteuttajapohjainen sekä vapaaehtoisuuteen perustuva päivitysaktiivisuus voi jäädä vähäiseksi (esim. Inkinen 2002). Tässä valossa Loturen ajantasaisuuteen ja kattavuuteen on tarpeen suhtautua myös kriittisesti. Joka tapauksessa taulukossa 2.1 esitetyt toimijat ovat aktiivisia logistiikka-alan tutkimusta tuottavia yksiköitä Suomessa. Taulukon 2.1 pohjalta nostan tarkempaan tarkasteluun seuraavat julkisen sektorin toimijat: Liikenne- ja viestintäministeriö, VTT, yliopistot ja korkeakoulut, maa-

16 Merenkulun logistiikan tutkimus Suomessa 2000-luvulla 15 kuntaliitot ja merentutkimuslaitos. Yliopistoista ja korkeakouluista keskityn ensisijaisesti Turun yliopiston MKK, teknillisten korkeakoulujen ja kauppakorkeakoulujen tutkimustoimintaan. Yksityisen sektorin toimijoita käsittelen lyhyesti yhtenä kokonaisuutena. Yritysten tuottamien tutkimusraporttien saatavuudesta riippuen nostan muutamia suurimpia toimijoita erityistarkasteluun. Yritystoimijoita sisältävät hankkeet ja niiden kuvaukset sisältyvät LVM:n tai TEKES:in rahoitusohjelmiin. Loture-tietokannan tutkimusraportit on luokiteltu kymmeneen tasoon (taulukko 2.2). Jatkan kuvailevaa tarkastelua esittämällä teemaryhmittäin rekisteröityjen hankkeiden lukumäärät. Tutkimuksen keskeisten painoalojen etsinnässä hankkeiden esiintymismäärien tarkastelu antaa hyvän pohjatiedon. Taulukko 2.2. Lotureen rekisteröidyt hankemäärät logistiikkalajeittain Loturessa käytetyt teemaryhmät Hankkeiden lukumäärä Alueelliset ja toimialakohtaiset tai logistiikkaketjukohtaiset hankkeet 3 Infrastruktuurin kehittämiseen liittyvä tutkimus 33 Logistiikka / koulutus ja työllisyys 5 Logistiikka / ympäristö 11 Muut hankkeet: kuljetusvirrat, kuljetusskenaariot, logistiikkapalveluiden markkinat 4 Strategiat, toimintamallit, verkostot, prosessit 13 Teknologian kehittäminen ja tutkimus 10 Toiminnallinen kehittäminen ja toimintamallien tutkimus 43 Toimintaympäristö, lainsäädäntö, kuljetusasiakirjat, sopimukset 1 Kategoriaa ei määritelty 7 YHTEENSÄ 130 Lotureen rekisteröityjen hankkeiden toteutus on tapahtunut vuosien aikana. Luokitellut tutkimukset ovat siis kohtalaisen tuoreita. Infrastruktuuriin ja toimintamallien kehittämiseen liittyvä tutkimus on ollut aktiivisinta (taulukko 2.2). Toimintaympäristöön ja alueelliseen sekä toimialakohtaiseen analyysiin perustuvat tutkimukset ovat puolestaan harvinaisia. 2.3 Keskeisten tutkimushankkeiden ja -raporttien tunnistaminen Seuraavaksi käsittelen valikoitujen organisaatioiden tutkimustoimintaa tarkemmin. Aloitan tarkastelun viranomaisista, joista siirryn yliopistojen ja julkisrahoitteisten tutkimuslaitosten toimintaan. Tulosten esittämistapa vaihtelee organisaatioittain. Esittelen myös muutamia keskeisiä rahoitusohjelmia. Tiedot perustuvat internetistä saataviin aineistoihin ja painetussa muodossa oleviin dokumentteihin. Liikenne- ja viestintäministeriö (LVM) on keskeinen hallintoviranomainen, jonka vastuualueelle kuuluvat kaikki kuljetusmuodot materiaali- ja henkilöliikenteestä tietoliikenteeseen. Liikenne- ja viestintäministeriöllä on kattava julkaisutoiminta, jonka tiedot ovat helposti löydettävissä internet-osoitteesta

17 16 Tommi Inkinen <www.mintc.fi/tutkimus>. LVM:n toiminnan tarkka erittely on tärkeää, koska sen koordinoimat tai (osittain) rahoittamat hankkeet heijastuvat (valtaosin) tutkimusta tekevien yksikköjen projektikantoihin. LVM:n hankepaletista saa oivan lähtökohdan tutkimusyksiköiden tarkasteluun. Esitän LVM:n tutkimustoiminnan kahtaalta. Ensinnäkin läpikäyn LVM:n oman julkaisutoiminnan ja toiseksi ministeriön hanketoiminnan. Ajallisesti rajasin julkaisut vuoteen 2002 (ministeriön internet-sivujen mukaisesti). Taulukossa 2.3 esitän merenkulkuun, meriliikenteeseen tai satamatoimintaan liittyvien raporttien listan. Valintakriteerinä on käytetty avainsana tai otsikko-osumia. Taulukko 2.3. Liikenne- ja viestintäministeriön merenkulkuun liittyvät raportit avainsanojen ja otsikkotason mukaan. LVM Vuosi Raportin numero ja sisältö: yleinen merenkulku tai meriliikenne Yleinen /2006 Elements for European logistics policy. A discussion paper /2005 Suomenlahden ja sisävesistöjen saaristoliikenteen kehittäminen 58/2005 Meriliikenteen aiheuttama luonnonvarojen kulutus (MeriMIPS) 15/2005 Liikenneinfran merkitys ja keskeiset haasteet. Taustaselvitys Infrafoorumille 10/2005 Transport connections between the EU and Russia. Current status and outlook for the future 4/2005 EU:n ja Venäjän välisten liikenneyhteyksien nykytila ja kehitysnäkymät /2004 Matkalla asiakkuuden kehittäjäksi. Logistiikkayritysten asiakaslähtöinen ongelmanratkaisukyky ja joustavuus 65/2004 Satamatoimintojen kehittäminen ja satamia koskevan lainsäädännön uudistaminen 61/2004 Väylämaksulain muuttaminen. Työryhmän raportti 47/2004 Vaarallisten aineiden kuljetukset Viisivuotisselvitys 36/2004 Liikenteen ja väylien hallinnon kehittäminen 26/2004 Toimialojen kuljetusintensiteetit 18/2004 Satamassa tapahtuva vaarallisten aineiden kuljetus. Turvallisuusselvitys ja sisäinen pelastussuunnitelma 8/2004 Liikenneväyläpolitiikan linjauksia vuosille Taustaselvitys 7/2004 Liikenneväyläpolitiikan linjauksia vuosille Ministerityöryhmän mietintö A-sarja /2003 Suomen kansainväliset liikenneyhteydet laajentuvassa EU:ssa 38/2003 Valtakunnallisesti merkittävät liikenneverkot ja terminaalit 35/2003 Ahvenanmaan merenkulkutyöryhmän mietintö / Ålands sjöfartsarbetsgrupp betänkande 33/2005 Ehdotus laiksi eräiden irtolastialusten turvallisesta lastaamisesta ja lastin purkamisesta B23/2003 Ruotsin matkojenyhdistelyjärjestelmät ja liikenteen yhdistelyratkaisut. Ratkaisumallien B-sarja soveltuvuus Suomeen B12/2003 Itämeren ja Barentsin alueen tavaraliikenteen tietojärjestelmä - FRISBEE B1/2003 Ålands sjöfartsarbetsgrupp. Delrapport - Ahvenanmaan merenkulkutyöryhmän väliraportti A-sarja /2002 Suomen merenkulun strategia. Ehdotus /2002 Jäänmurtotoiminnan kehittäminen 27/2002 Suomen Radionavigointiselvitys /2002 Meri- ja sisävesiväylien kehittämisohjelma B-sarja B25/2002 Katsaus multimodaaliin liikennetiedotukseen B13/2002 Kvarkentrafikens framtid - tryggande av sjöleden mellan Vasa och Umeå B10/2002 Merenkurkun liikenteen tulevaisuus - meriyhteyden turvaaminen Vaasan ja Uumajan välillä

18 Merenkulun logistiikan tutkimus Suomessa 2000-luvulla 17 Taulukon 2.3. listausta ei ole täysin kattava. Esimerkiksi LVM:n SVULOprojektin loppuraporttia Suomen ja Venäjän logistinen kumppanuus (2005) ei listassa näy ( ). Kyseisen raportin tekijä on Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA. Sen raportteja ei myöskään näy Loture-tietokannassa. Merikotkahankkeen näkökulmasta katsoen valtaosa tutkimusraporteista on valtakunnallisia, joissa Kaakkois-Suomea on tarkasteltu pääasiassa Venäjälle tai Venäjältä suuntautuvan kauttakulkuliikenteen näkökulmasta. Ministeriön kotisivuilla on kattava esittely keskeisimmistä tutkimushankkeista, jotka useasti ovat yhteisrahoitteisia muiden kansallisten ja kansainvälisten toimijoiden kanssa. Euroopan unionin merkitys tutkimus- ja kehityshankkeiden (T&K) rahoituksessa on suuri. Taulukon 2.3 julkaisulistauksesta nostan esiin ohjaustoimintaluonteisen raportin Elements for European logistics policy. A discussion paper (2006). Kyseinen selvitys on myös tuorein logistiikka käsittelevistä julkaisuista. Raportti nostaa esiin yhteiskunnallisia näkökulmia, jotka vaikuttavat logistiikka-alan kehitykseen. Näihin sisältyvät mm. ympäristökysymykset, kauppa- ja teollisuuspolitiikka ja eurooppalainen yhteistyö: Euroopan logistiikkapolitiikan painopistealueet: Saumattomat järjestelmät tarvitsevat infrastruktuuria. Sekä liikenneväyliin ja solmupisteisiin että tietoinfrastruktuuria on kehitettävä. Kehittämistarpeet ovat suurimmat uusissa jäsenmaissa Koulutus, tutkimus ja kehitys vahvistavat Euroopan kilpailukykyä. Sekä logistiikan osaajien koulutus että tutkimuksen rahoitus on varmistettava Viranomaisten on huolehdittava kilpailusta kuljetusmarkkinoilla. Kehitystä edistävän sääntelyn tulee olla pitkäjänteistä, jotta toimijoille jää riittävästi aikaa varautua muutoksiin. Uusien säädösten vaikutusarvioinnissa on tarkasteltava myös niiden logistisia vaikutuksia Tehokas logistiikka on myös kustannustehokasta. Logistiikan kustannukset on tunnettava nykyistä paremmin. Myös infrastruktuurin ja muiden julkisten palveluiden käytön kustannukset on tunnettava Nykyaikainen logistiikka on kestävää. Tiukentuvat ympäristövaatimukset on suhteutettava tehokkuustavoitteisiin. Jätettä on vältettävä ja palautuvien materiaalien käyttö hallittua. Kestävän logistiikan tavoitteet on sisällytettävä isäntä politiikkoihin (esim. kauppa-, energia-) Yhteistyö on verkostoyhteiskunnassa strateginen kysymys. Tiedonsiirtostandardien kansainväliseen kehitystyöhön on panostettava. Hyviä käytäntöjä on kyettävä jakamaan sähköisten tietoalustojen avulla Julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyö mahdollistaa joustavat hankinnat. Rahoitusyhteistyön malleja on analysoitava ja kehitettävä. (LVM 2006: 8 9) Lainauksesta huomataan logistiikka-alan kustannustehokkuuteen, tutkimukseen ja rahoitukseen liittyvät pääteemat. Valtiohallinnon panostus logistiikka-alan tutkimukseen antaa selvän tuen yhteistyöhankkeille. LVM onkin keskeisin tutkimusohjelmia koordinoiva viranomainen. Esitän seuraavaksi ministeriön internetsivujen tietoihin pohjautuen suurimmat ja sisällöllisesti tärkeimmät tutkimusohjelmat. Useat tässä raportissa esiteltävät tutkimushankkeet ovat saaneet rahoitusta

19 18 Tommi Inkinen näistä ohjelmista. Yhteistyötoiminta aiheuttaa päällekkäisyyksiä eri organisaatioiden tutkimusreferensseissä. Käynnissä olevista tutkimusohjelmista (tammikuu 2006) katson tärkeiksi seuraavat viisi laajaa hankekokonaisuutta. Erityisesti EGLO, ITS ja TEDIM-verkostot ovat tärkeitä merenkulun logististen järjestelmien näkökulmasta. Esitellystä listasta nähdään jokaisen hankekokonaisuuden yleisluonnehdinta: AINO Ajantasaisen liikenneinformaation T&K-ohjelma. AINO:n päämääränä on kehittää liikenteen ajantasaisen tiedon keruuta, hallintaa ja hyödyntämistä ja näin luoda edellytyksiä konkreettisille liikennetelematiikan palveluille, jotka parantavat liikennejärjestelmän turvallisuutta, tehokkuutta ja kestävyyttä sekä lisäävät kansalaisten hyvinvointia ja Suomen elinkeinoelämän kilpailukykyä. (Tarkat tiedot internet osoitteesta EGLO Globaalin logistisen kilpailukyvyn kehittämisohjelma. Ohjelman päätavoite on suomalaisen elinkeinoelämän globaalin logistisen kilpailukyvyn parantaminen kehittämällä yhteistoimintaverkostojen toimintamalleja, ohjausta ja toimintaa. (Tarkat tiedot internet osoitteesta ERA-NET TRANSPORT Eurooppalainen liikennealan yhteistyöhanke. Hankkeen tavoitteena on luoda puitteet eurooppalaiselle liikennealan tutkimuksen sisämarkkinoille, parantaa kansallisten ohjelmien yhteistyötä ja kehittää eurooppalaista liikennetutkimuspolitiikkaa. (Tarkat tiedot internet osoitteesta ITS FINLAND Intelligent Transport System. ITS Finland on avoin suomalainen liikennetelematiikan verkosto, joka edistää liikenteen ja logistiikan telematiikkatuotteiden ja -palvelujen kehittämistä ja käyttöönottoa sekä parantaa alan tunnettavuutta. (Tarkat tiedot internet osoitteesta TEDIM Pohjoisen ulottuvuuden johtava logistiikkafoorumi. TEDIM on vuonna 1995 käynnistetty public-private yhteistyöohjelma, joka tähtää kansainvälisen kaupan ja liiketoiminnan esteiden poistamiseen ja parempien liikenneyhteyksien kehittämiseen Itämeren alueella. Se tähtää entistä tehokkaampiin ja edullisempiin tavarakuljetuksiin siten parantaen alueen kilpailukykyä. Uuden vuosien strategian mukaisesti TEDIM edistää kuljetus- ja logistiikkayhteistyötä EU:n ja Venäjän sekä EU:n jäsenvaltioiden välillä. Se pyrkii kehittämään Pohjoisen ulottuvuuden yhteisiä logistiikan tietojenkäsittelyalustoja, perehdyttämään kuljetuksiin ja logistiikkaan liittyviin uusiin säännöksiin ja parhaisiin käytäntöihin sekä tukemaan telemaattisten ratkaisujen kehittämistä ja käyttöönottoa. (Tarkat tiedot internet osoitteesta Hankekokonaisuudet sisältävät sekä puhtaasti kotimaisia sekä kansainvälisiä (eurooppalaisia) verkostoja. Kotimaisiksi verkostoiksi lasken AINO, EGLO ja ITS- Finland -kokonaisuudet. Niissä ei ole ulkomaisia tutkimuspartnereita tai toimijoita. Hankkeilla voi olla kuitenkin myös osittainen EU-rahoitus.

20 Merenkulun logistiikan tutkimus Suomessa 2000-luvulla 19 Merenkulkulogistiikan näkökulmasta AINO-ohjelman tärkeimmät osat ovat kuljetusinformaatiota ja palvelupuitteita analysoivat alaprojektit. Kuljetusinformaatiota selvittää viisi erillishanketta. Ne kaikki koskevat meriliikennettä. Vastaavasti palvelupuitteiden alaisuudessa tehtävät, erityisesti sähköistä seurantaa ja tiedotusta koskevat, hankkeet sisältävät myös meriliikennettä koskevia sovellusaloja. Toinen kotimainen hankekokonaisuus, eli EGLO-ohjelma, sisältää sekä tutkimusettä yrityshankkeita. Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskuksessa (TIEKE) toteutettava projekti, jolla pyritään aikaansaamaan sähköisen rahtikirjan testauspalvelu on merenkulun logistiikan kannalta mielenkiintoisin. EGLO-ohjelman muut hankkeet tarkastelevat logistiikkaa laajemmasta liiketoimintanäkökulmasta. Kolmas kotimainen kokonaisuus, IST-Finland verkosto, poikkeaa AINO ja EGLO -ohjelmista. IST-Finland on lähtökohtaisesti yhteistyöfoorumi, johon on avoin pääsy. Tutkimustoiminnan näkökulmasta IST-Finland tukee hankkeiden käynnistämistä. Hankkeiden tulee tuottaa käytännön sovelluksia. Kuljetusinformaatioratkaisuja kehittävä valmisteluhanke sisältää telemaattisia sovellusaloja myös merenkulun tarpeisiin. Kansainvälisistä verkostoista esittelen TEDIM ja ERA-NET Transport -verkostot. Läpikäyn kansainväliset verkostot kotimaisia laajemmin, koska niiden analyysit koskevat pääsääntöisesti Itämeren aluetta ja samalla meriliikenteen merkitystä kuljetusketjuissa. Tämä huomataan helposti katsomalla ohjelmien alaisuudessa toteutettavia projekteja. Aloitan TEDIM-verkostosta, jonka kotisivu <www.tedim.org> määrittää verkoston toiminta-ajatuksen seuraavasti: TEDIM on useita projekteja sisältävä kansainvälinen logistiikan kehittämisfoorumi, jonka päätavoitteena on: toimia EU:n ja Venäjän välisenä sekä EU:n jäsenvaltioiden keskeisenä kuljetus- ja logistiikkayhteistyön kehittämisfoorumina (Development); kehittää pohjoisen ulottuvuuden yhteisiä logistiikan tietojenkäsittelyalustoja (Information Management); perehdyttää kuljetuksiin ja logistiikkaan liittyviin uusiin säännöksiin ja parhaisiin käytäntöihin (Education); tukea kuljetuksia ja logistiikkaa palvelevien telemaattisten ratkaisujen kehittämistä ja käyttöönottoa (Telematics). TEDIM-verkoston alla on tehty runsaasti laajoja Euroopan laajuisia hankkeita, jotka keskeisesti liittyvät merenkulun logistisiin järjestelmiin ja näin ollen myös Merikotka-hankkeen professuuriin. Käynnissä tai vuoden 2005 aikana päättyneitä keskeisesti merikuljetuslogistiikkaan kytkeytyviä projektikokonaisuuksia ovat: Logistiset palvelut (Logistic Services) InLoC - Integrating Logistics Centre Networks in the Baltic Sea Region: Hankkeessa keskitytään logistiikkakeskusten verkostoitumiseen ja se pohjautuu helmi-

Suomi - saari Euroopan sisämeren rannalla

Suomi - saari Euroopan sisämeren rannalla Suomi - saari Euroopan sisämeren rannalla Tekniikan päivät 16.1.2008 klo 9 Dipoli, Espoo professori Ulla Tapaninen Turun yliopisto / Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskus Merikotka tutkimuskeskus

Lisätiedot

Kansalliset ja EU-ohjelmat apuna tiedonvälityksen kehittämiseen

Kansalliset ja EU-ohjelmat apuna tiedonvälityksen kehittämiseen Kansalliset ja EU-ohjelmat apuna tiedonvälityksen kehittämiseen Älyliikennettä maalle, merelle ja solmupisteisiin 26.3.2013 LVM, Helsinki Riitta Pöntynen SPC Finland Eurooppalainen liikenneverkko TEN-T

Lisätiedot

EGLO ohjelman loppuseminaari

EGLO ohjelman loppuseminaari EGLO ohjelman loppuseminaari Valtion sektoritutkimusta uudistetaan, miten käy logistiikkatutkimuksen? Lassi Hilska 30.5.2007 1 Tutkimus ja ministeriö Ministeriö on paitsi hallintokoneisto myös asiantuntijaorganisaatio,

Lisätiedot

MERIKOTKA tutkimustoiminta

MERIKOTKA tutkimustoiminta MERIKOTKA tutkimustoiminta 29.11.2007 Ulla Tapaninen, professori Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskus, Turun yliopisto www.merikotka.fi mkk.utu.fi Strategiset perusteet Lähtökohdat meriliikenteen

Lisätiedot

MERENKULKUALAN KOULUTUS- JA TUTKIMUSKESKUS

MERENKULKUALAN KOULUTUS- JA TUTKIMUSKESKUS MERENKULKUALAN KOULUTUS- JA TUTKIMUSKESKUS MONIPUOLINEN MERENKULKUALAN OSAAJA Tarjoamme yliopistotasoista täydennyskoulutusta merenkulku-, satama- ja kuljetusalalla sekä meriteollisuudessa työskenteleville

Lisätiedot

LOGISTIIKAN GLOBAALIN HAASTEET ELO- JA EGLO-OHJELMIEN YHTEISSEMINAARI Valkea talo 17.11.2004. EGLO Kansainvälisyyttä logistiikan kehittämiseen

LOGISTIIKAN GLOBAALIN HAASTEET ELO- JA EGLO-OHJELMIEN YHTEISSEMINAARI Valkea talo 17.11.2004. EGLO Kansainvälisyyttä logistiikan kehittämiseen LOGISTIIKAN GLOBAALIN HAASTEET ELO- JA EGLO-OHJELMIEN YHTEISSEMINAARI Valkea talo EGLO Kansainvälisyyttä logistiikan kehittämiseen Ohjelmapäällikkö Ismo Mäkinen 1 EGLO Enhancing Global Logistics Kansainvälisen

Lisätiedot

EGLO Enhancing Global Logistics Kansainvälisen logistiikan kehittämisohjelma

EGLO Enhancing Global Logistics Kansainvälisen logistiikan kehittämisohjelma EGLO Enhancing Global Logistics Kansainvälisen logistiikan kehittämisohjelma Uusia yrityshankkeita tutkimusta unohtamatta Ismo Mäkinen ohjelmapäällikkö EGLO-vuosiseminaari 25.5.2005 1 EGLO Enhancing Global

Lisätiedot

ELO-EGLO -seminaari 24.11.2005. Valtiosihteeri Perttu Puro

ELO-EGLO -seminaari 24.11.2005. Valtiosihteeri Perttu Puro ELO-EGLO -seminaari 24.11.2005 Valtiosihteeri Perttu Puro 1 Esityksen sisältö Toimenpideohjelma Suomen logistisen aseman vahvistamiseksi Ministeriön ajankohtaiset logistiikka-asiat Tulevaisuuteen valmistautuminen

Lisätiedot

Meriliikennestrategian toimenpide-ehdotuksia. Säätytalo 9.10.2013

Meriliikennestrategian toimenpide-ehdotuksia. Säätytalo 9.10.2013 Meriliikennestrategian toimenpide-ehdotuksia Säätytalo Meriliikennestrategia Taustalla hallitusohjelma & liikennepoliittinen selonteko Yhteisen halutun tulevaisuuden visio 2030 luominen Strategiakärjet

Lisätiedot

ITS Finland esiselvitys

ITS Finland esiselvitys ITS Finland esiselvitys Raine Hautala VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka Liikenne- ja viestintäministeriö VTT Jussa Consulting Traficon Oy SysOpen Oyj Raine Hautala # 1 Taustaa Liikennetelematiikan merkitys

Lisätiedot

Suomen logistiikan näköalat

Suomen logistiikan näköalat BESTUFS II Tavaraliikenne kaupungeissa 22.8.2007 Suomen logistiikan näköalat Jari Gröhn, yli-insinööri Liikennepolitiikan osasto 1 Logistiikka hallitusohjelmassa! Osallistutaan EU:n logistiikkapolitiikan

Lisätiedot

VIENTI- /TUONTILOGISTIIKAN HAASTEET -SEMINAARI

VIENTI- /TUONTILOGISTIIKAN HAASTEET -SEMINAARI VIENTI- /TUONTILOGISTIIKAN HAASTEET -SEMINAARI Tampere 13.10.2011 Markku Mylly Toimitusjohtaja Suomen Satamaliitto ry. Esityksen sisältö. Suomen Satamaliitto ry. Satamaverkko Suomessa Merikuljetukset Suomen

Lisätiedot

Maantieselvitys 16.8.2010

Maantieselvitys 16.8.2010 Maantieselvitys 16.8.2010 Työn keskeinen sisältö 1. Saada kokonaiskuva seudun liikenneyhteyksien kehittämiseksi ympäristönäkökohdat huomioiden. 2. Saada uusia ideoita siitä, kuinka Forssan seutu voisi

Lisätiedot

EGLO Enhancing Global Logistics Kansainvälisen logistiikan kehittämisohjelma

EGLO Enhancing Global Logistics Kansainvälisen logistiikan kehittämisohjelma EGLO Enhancing Global Logistics Kansainvälisen logistiikan kehittämisohjelma EGLO-työkalut tuottavat tulosta myös jatkossa Ismo Mäkinen ohjelmapäällikkö EGLO-vuosiseminaari 30.5.2006 1 EGLO Enhancing Global

Lisätiedot

Meriliikennevirrat Suomenlahdella 2007 & 2015. Jenni Kuronen

Meriliikennevirrat Suomenlahdella 2007 & 2015. Jenni Kuronen Meriliikennevirrat Suomenlahdella 2007 & 2015 Jenni Kuronen 0 Suomenlahden meriliikennevirrat WP1 Tavoitteet: Selvittää Suomenlahden meriliikennevirrat v. 2007 Tuottaa tulevaisuusskenaarioita Suomenlahden

Lisätiedot

Logistiikkayritysten Liitto. Strategia 2012

Logistiikkayritysten Liitto. Strategia 2012 Logistiikkayritysten Liitto Strategia 2012 2 LL STRATEGIA 2012 Perustehtävä Toimintaympäristön muutosvoimat Tahtotila Toimintamalli Organisaatio ja resurssit Jäsenten ja sidosryhmien odotukset Toimenpideohjelma

Lisätiedot

Suomi Venäjä liikenne

Suomi Venäjä liikenne Suomi Venäjä liikenne Logistiikkapäivä, Kotka Lassi Hilska 30.5.2011 Venäjän liikenne? Liikenteen määristä Yhteistyömuodoista ja vaikuttamistavoista Käytännön hankkeista 2 Kuorma-autoliikenne vilkkaimmilla

Lisätiedot

FISS -teolliset symbioosit Suomessa. Henrik Österlund 10.9.2015

FISS -teolliset symbioosit Suomessa. Henrik Österlund 10.9.2015 FISS -teolliset symbioosit Suomessa Henrik Österlund 10.9.2015 Tarve teolliselle muutokselle Suomessa Yhteiskunnallinen tarve Suomi tarvitsee uusia tukijalkoja talouteen, globaaleilla markkinoilla toimivaa

Lisätiedot

Tietoverkkotekniikan tutkimusjohtaja

Tietoverkkotekniikan tutkimusjohtaja Logistiikka-alan yritysten tietotekniset valmiudet Etelä-Kymenlaaksossa Tietoverkkotekniikan tutkimusjohtaja Havaintoja toimialasta Logistiikka-alan yritykset Kymenlaaksossa Yli 50 hlön yrityksiä: etelässä

Lisätiedot

Klusteriohjelmat KETJU, VALO ja EGLO Yksi vaihe päättyy mitä opittiin. Pekka Aaltonen johtaja LOGY Competence Oy

Klusteriohjelmat KETJU, VALO ja EGLO Yksi vaihe päättyy mitä opittiin. Pekka Aaltonen johtaja LOGY Competence Oy Klusteriohjelmat KETJU, VALO ja EGLO Yksi vaihe päättyy mitä opittiin Pekka Aaltonen johtaja LOGY Competence Oy Sisältö 1. LOGY Competence ja oma tausta 2. Klusteriohjelmat logistiikassa 3. Mitä saatiin

Lisätiedot

Venäjän metsäsektorin ennakointi yritysten tarpeet ohjaamaan tutkimusta. Business Café Joensuu, 26.3.2014 Timo Leinonen, Metla

Venäjän metsäsektorin ennakointi yritysten tarpeet ohjaamaan tutkimusta. Business Café Joensuu, 26.3.2014 Timo Leinonen, Metla Venäjän metsäsektorin ennakointi yritysten tarpeet ohjaamaan tutkimusta Business Café Joensuu, 26.3.2014 Timo Leinonen, Metla Esityksen sisältö Metla ennakoi Metsäsektorin ennakointi Venäjällä Tutkimuksen

Lisätiedot

Shortsea Promotion Centre (SPC) Finland Varustamobarometrin julkistamistilaisuus 3.12.2014 klo 9:15. Minna Alhosalo Hilton Helsinki Kalastajatorppa

Shortsea Promotion Centre (SPC) Finland Varustamobarometrin julkistamistilaisuus 3.12.2014 klo 9:15. Minna Alhosalo Hilton Helsinki Kalastajatorppa Shortsea Promotion Centre (SPC) Finland Varustamobarometrin julkistamistilaisuus 3.12.2014 klo 9:15 Minna Alhosalo Hilton Helsinki Kalastajatorppa Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskus, Turun yliopiston

Lisätiedot

Merenkulun merkitys Suomen taloudelle ja kilpailukyvylle. Logistics 2013

Merenkulun merkitys Suomen taloudelle ja kilpailukyvylle. Logistics 2013 Merenkulun merkitys Suomen taloudelle ja kilpailukyvylle Logistics 2013 Suomen ulkomaankauppa alueittain 2012, %-osuudet Tavaravienti, 56,8 mrd euroa Tavaratuonti, 59,2 mrd euroa Yhdysvallat 6.3 % Muu

Lisätiedot

INTERREG IVC. Alueiden välinen yhteistyö Suomessa. Tuomas Turpeinen

INTERREG IVC. Alueiden välinen yhteistyö Suomessa. Tuomas Turpeinen INTERREG IVC Alueiden välinen yhteistyö Suomessa Tuomas Turpeinen Mikä on INTERREG IVC? Lissabonin ja Göteborgin strategioissa määriteltyjä tavoitteita korostava yhteistyöohjelma Tarjoaa yhteistyömahdollisuuksia

Lisätiedot

EGLO Enhancing Global Logistics Kansainvälisen logistiikan kehittämisohjelma

EGLO Enhancing Global Logistics Kansainvälisen logistiikan kehittämisohjelma EGLO Enhancing Global Logistics Kansainvälisen logistiikan kehittämisohjelma Kansainvälisyyttä logistiikan kehittämiseen Ismo Mäkinen ohjelmapäällikkö 1 EGLO Enhancing Global Logistics Kansainvälisen logistiikan

Lisätiedot

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma (2008) 2012 2015 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Ohjelman tavoitteena on uudistaa sosiaali- ja terveyspalveluita innovaatiotoiminnan

Lisätiedot

Tekes kannustaa virtuaalisiin työkaluihin

Tekes kannustaa virtuaalisiin työkaluihin Tekes kannustaa virtuaalisiin työkaluihin Kari Penttinen 12.3.2013 Katsaus päättyneeseen ohjelmaan, jossa tavoitteina oli eri toimialoilla: Kilpailukyvyn parantaminen samanaikaisesti ICT:tä hyödyntämällä

Lisätiedot

SATAMIEN KEHITYSNÄKYMÄT JA KILPAILUKYKY - GLOBAALISTI JA KANSALLISESTI -

SATAMIEN KEHITYSNÄKYMÄT JA KILPAILUKYKY - GLOBAALISTI JA KANSALLISESTI - SATAMIEN KEHITYSNÄKYMÄT JA KILPAILUKYKY - GLOBAALISTI JA KANSALLISESTI - Kymenlaakson kauppakamari / logistiikkapäivä 24.5.2010 Toimitusjohtaja Markku Mylly Suomen Satamaliitto Kurssi kohti tulevaa Mitä

Lisätiedot

IEE INTERACTION. Kustannusten ja energian säästöä tavarankuljetuksia tarvitseville yrityksille

IEE INTERACTION. Kustannusten ja energian säästöä tavarankuljetuksia tarvitseville yrityksille IEE INTERACTION Kustannusten ja energian säästöä tavarankuljetuksia tarvitseville yrityksille INternational Transport and Energy Reduction ACTION Euroopan komission IEE-ohjelman hanke, jota Suomessa tukevat

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

UUSIOMATERIAALIT MAARAKENTAMISESSA OHJELMA 2013-2017. Savo-Karjalan Uuma2-aluehanke

UUSIOMATERIAALIT MAARAKENTAMISESSA OHJELMA 2013-2017. Savo-Karjalan Uuma2-aluehanke UUSIOMATERIAALIT MAARAKENTAMISESSA vuosiseminaari 7.10.2014 Savo-Karjalan Uuma2-aluehanke Harri Jyrävä, Ramboll Finland Oy Savo-Karjalan aluehankkeen koordinointi: Harri Jyrävä ja Teemu Matilainen , Savo-Karjala

Lisätiedot

BOTNIA ARC LIIKENNESEMINAARI 19.2.2014. Liikenneväylien merkitys Suomen elinkeinoelämälle

BOTNIA ARC LIIKENNESEMINAARI 19.2.2014. Liikenneväylien merkitys Suomen elinkeinoelämälle BOTNIA ARC LIIKENNESEMINAARI 19.2.2014 Liikenneväylien merkitys Suomen elinkeinoelämälle Ylijohtaja Matti Räinä Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Valtionhallinnon muutokset koskien

Lisätiedot

Digitaalinen hallinto - mitä puuttuu vai puuttuuko mitään?

Digitaalinen hallinto - mitä puuttuu vai puuttuuko mitään? Digitaalinen hallinto - mitä puuttuu vai puuttuuko mitään? Informaatio- ja tietoteknologiaoikeuden professori Tomi Voutilainen 1 Sähköinen hallinto Sähköiset palvelut ja tietojärjestelmät Palveluiden käyttäjät

Lisätiedot

CIE Center for Internet Excellence - www.cie.fi

CIE Center for Internet Excellence - www.cie.fi CIE Center for Internet Excellence - www.cie.fi CIE (Center for Internet Excellence) on Oulun yliopiston yhteydessä Oulun Innovaatioallianssin (OIA) jäsenten ohjauksessa toimiva tutkimus- ja innovaatioyksikkö.

Lisätiedot

VARSINAIS-SUOMEN LOGISTIIKKA 2030

VARSINAIS-SUOMEN LOGISTIIKKA 2030 VARSINAIS-SUOMEN LOGISTIIKKA 2030 Ello -verstas 4.5.2011 Turku TY kauppakorkeakoulu Alueelliset tulevaisuuspajat sekä prosessi Ellohankkeessa Webropol-kysely 1: Kuljetuskäytävän hahmottelu, muutostekijät

Lisätiedot

Green Growth - Tie kestävään talouteen

Green Growth - Tie kestävään talouteen Green Growth - Tie kestävään talouteen 2011-2015 Ohjelman päällikkö Tuomo Suortti 7.6.2011, HTC Ruoholahti Ohjelman kesto: 2011 2015 Ohjelman laajuus: 79 miljoonaa euroa Lisätietoja: www.tekes.fi/ohjelmat/kestavatalous

Lisätiedot

Yhteentoimivuutta kokonaisarkkitehtuurilla

Yhteentoimivuutta kokonaisarkkitehtuurilla Yhteentoimivuutta kokonaisarkkitehtuurilla Terveydenhuollon atk-päivät 20.5.2014 Juha Rannanheimo Ratkaisupäällikkö, sosiaali- ja terveydenhuollon ratkaisut Esityksen sisältö Kehittämisvaatimukset sosiaali-

Lisätiedot

SAFGOF-hanke. Suomenlahden meriliikenteen kasvunäkymät 2007-2015 ja kasvun vaikutukset ympäristölle ja kuljetusketjujen toimintaan

SAFGOF-hanke. Suomenlahden meriliikenteen kasvunäkymät 2007-2015 ja kasvun vaikutukset ympäristölle ja kuljetusketjujen toimintaan SAFGOF-hanke Suomenlahden meriliikenteen kasvunäkymät 2007-2015 ja kasvun vaikutukset ympäristölle ja kuljetusketjujen toimintaan Eveliina Klemola Tutkimuskoordinaattori Helsingin yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden

Lisätiedot

seminaari TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto

seminaari TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Pohjoinen kasvukäytävä TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Kymenlaakso Pohjoisella kasvukäytävällä kä ällä seminaari Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö

Lisätiedot

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 Aluekeskusohjelman toteutus Aluekeskusohjelman kansallisesta koordinoinnista vastaa työ- ja elinkeinoministeriöministeriö

Lisätiedot

Logistiikkaselvitys 2014: Julkistaminen ja keskeiset tulokset

Logistiikkaselvitys 2014: Julkistaminen ja keskeiset tulokset 1 : Julkistaminen ja keskeiset tulokset Turun Liikennepäivä 2014 Professori Lauri Ojala 19.11.2014 LOGISTIIKKASELVITYS 2014 2 Liikenneviraston toimeksianto Tietojen keruu suoritettu keväällä 2014 Toteutettu

Lisätiedot

Elinkeinoelämän näkökulma suomalaisen infran tulevaisuuteen

Elinkeinoelämän näkökulma suomalaisen infran tulevaisuuteen Elinkeinoelämän näkökulma suomalaisen infran tulevaisuuteen Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala Elinkeinoelämän keskusliitto EK Infrapoliittinen iltapäivä 6.3.2012 Elinkeinoelämän näkökulmia infrastruktuuriin

Lisätiedot

PASTORI-PROJEKTI. Paikkasidonnaisten liikenteen palveluiden liiketoiminta- ja toteutusratkaisut

PASTORI-PROJEKTI. Paikkasidonnaisten liikenteen palveluiden liiketoiminta- ja toteutusratkaisut PASTORI-PROJEKTI Paikkasidonnaisten liikenteen palveluiden liiketoiminta- ja toteutusratkaisut Älykkään liikenteen liiketoimintamallien ja toteutusratkaisujen kehittäminen Matti Roine ja Raine Hautala,

Lisätiedot

Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015. Tampereen kaupunki

Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015. Tampereen kaupunki Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015 Tampereen kaupunki 28.3.2013 TAMPERE Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 1 PAIKKATIETO JA PAIKKATIETOINFRASTRUKTUURI KÄSITTEENÄ Paikkatiedolla tarkoitetaan

Lisätiedot

Etelä Suomen näkökulmasta

Etelä Suomen näkökulmasta Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Aluerakenteen kh kehitys Etelä Suomen näkökulmasta Suunnittelujohtaja Ari Pietarinen 25.11.2013 Etelä Suomen aluerakenne 2030 Asuminen, ympäristö

Lisätiedot

HYÖTYLOGISTIIKAN MERKITYS ELINKEINOELÄMÄLLE

HYÖTYLOGISTIIKAN MERKITYS ELINKEINOELÄMÄLLE 1 HYÖTYLOGISTIIKAN MERKITYS ELINKEINOELÄMÄLLE Professori Lauri Ojala LIIKENTEEN KUMPPANUUSFOORUMI HYÖTYLIIKENTEEN JAKELULOGISTIIKAN KEHITTÄMINEN Turku, 5.11.2015 ARVIOITA LOGISTIIKASTA OSANA YRITYSTEN

Lisätiedot

MERENKULKUALAN POHJOISIA JA ARKTISIA KYSYMYKSIÄ SEKÄ HANKERAHOITUSMAHDOLLISUUKSIA ERIKOISSUUNNITTELIJA KATARIINA ALA-RÄMI

MERENKULKUALAN POHJOISIA JA ARKTISIA KYSYMYKSIÄ SEKÄ HANKERAHOITUSMAHDOLLISUUKSIA ERIKOISSUUNNITTELIJA KATARIINA ALA-RÄMI MERENKULKUALAN POHJOISIA JA ARKTISIA KYSYMYKSIÄ SEKÄ HANKERAHOITUSMAHDOLLISUUKSIA ERIKOISSUUNNITTELIJA KATARIINA ALA-RÄMI MKK 9/201 YLEISTÄ MERENKULKUALAN KOULUTUS- JA TUTKIMUSKESKUKSESTA MKK on valtakunnallinen

Lisätiedot

Verkostojen tehokas tiedonhallinta

Verkostojen tehokas tiedonhallinta Tieto Corporation Verkostojen tehokas tiedonhallinta Value Networks 3.9.2014 Risto Raunio Head of Lean System Tieto, Manufacturing risto.raunio@tieto.com Sisältö Mihin verkostoitumisella pyritään Verkoston

Lisätiedot

ETELÄ-SUOMEN EAKR OHJELMA 2007 2013

ETELÄ-SUOMEN EAKR OHJELMA 2007 2013 Päijät-Hämeen liitto Etelä-Suomen maakuntien EU-yksikkö ETELÄ-SUOMEN EAKR OHJELMA 2007 2013 Teemahankkeet MERIKLUSTERI Päivitetty: 16.7.2013 2 (5) A30023 ForMeri Projektin kesto: 1.2.2008 30.6.2011 Kustannukset:

Lisätiedot

Mihin suomalaista merenkulkuosaamista tarvitaan?

Mihin suomalaista merenkulkuosaamista tarvitaan? Mihin suomalaista merenkulkuosaamista tarvitaan? professori Ulla Tapaninen Turun yliopisto / Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskus Merikotka - tutkimuskeskus 161008 0/20 Mihin merenkulkuosaamista

Lisätiedot

Suomen logistinen kilpailukyky

Suomen logistinen kilpailukyky 1 Suomen logistinen kilpailukyky -Liikennepoliittisen selonteon selvitysmiesryhmä* ja Logistiikkaselvitys 2012 Väylät & Liikenne 2012 Erikoistutkija Tomi Solakivi 30.8.2012 *Jyrki Paavola (pj.), Antti

Lisätiedot

Pyydettynä lausuntonaan esittää Kuhmon kaupunki Pohjois-Pohjanmaan liitolle edellä tarkoitetusta luonnoksesta seuraavaa:

Pyydettynä lausuntonaan esittää Kuhmon kaupunki Pohjois-Pohjanmaan liitolle edellä tarkoitetusta luonnoksesta seuraavaa: Yksikkö Kuhmossa..2006 Pohjois-Pohjanmaan liitto Kauppurienkatu 8 A 90100 OULU Viite: Pohjois-Pohjanmaan liiton esittämä lausuntopyyntö Asia: LAUSUNTO POHJOIS-SUOMEN LOGISTIIKKASTRATEGIAN JA LOGISTIIKAN

Lisätiedot

Tutkimustoiminnan tiedonkeruu ammattikorkeakouluilta Kota-amkota-seminaari 6. -7.11.2007

Tutkimustoiminnan tiedonkeruu ammattikorkeakouluilta Kota-amkota-seminaari 6. -7.11.2007 Tutkimustoiminnan tiedonkeruu ammattikorkeakouluilta Kota-amkota-seminaari 6. - Tutkimustoiminnan tilastointi: Tiede, teknologia ja tietoyhteiskunta -vastuualue Ensimmäinen virallinen tilasto vuodelta

Lisätiedot

Kasikäytävä kansantalouden tukipilari Turusta Tornioon

Kasikäytävä kansantalouden tukipilari Turusta Tornioon Kasikäytävä kansantalouden tukipilari Turusta Tornioon 2 Kasikäytävä on Suomen kansatalouden tukipilari. Se yhdistää kaikki liikenne- ja kuljetuspalvelut sekä kuljetusmuodot. Toimintaympäristö on vahva

Lisätiedot

Etelä-Savon luomulogistiikan nykyinen malli. 6.3.2014 Suvi Leinonen

Etelä-Savon luomulogistiikan nykyinen malli. 6.3.2014 Suvi Leinonen Etelä-Savon luomulogistiikan nykyinen malli 6.3.2014 Suvi Leinonen S Etelä-Savon luomulogistiikan nykyinen malli - Lihantuottajat S Hankkeen lihantuottajat, naudat ja lampaat http://maps.yandex.com/? um=o3klinp0z0xkjxbusmk89pix_o1hipgq&l=map

Lisätiedot

ENERGIATEHOKKUUS JA PÄÄSTÖJEN VÄHENTÄMINEN (ETPÄ)

ENERGIATEHOKKUUS JA PÄÄSTÖJEN VÄHENTÄMINEN (ETPÄ) ENERGIATEHOKKUUS JA PÄÄSTÖJEN VÄHENTÄMINEN (ETPÄ) Anne-Mari Haakana 4.7.2014 TAUSTAT JA TAVOITTEET Hankkeen tavoitteena on selvittää uusien kulkuneuvoteknologien ja polttoaineiden liikenneverkolle asettamia

Lisätiedot

VUOSAAREN LUKIO. Logistiikka. Vuosaaren lukio Juha Venäläinen 1

VUOSAAREN LUKIO. Logistiikka. Vuosaaren lukio Juha Venäläinen 1 VUOSAAREN LUKIO Logistiikka Vuosaaren lukio Juha Venäläinen 1 Ilman logistiikkaa kaikki on hukassa eikä mikään toimi! Vuosaaren lukio Juha Venäläinen 2 Logistiikan avulla pyritään saamaan...oikeat tuotteet

Lisätiedot

Tutkimustoiminnan tiedonkeruu ammattikorkeakouluilta Kota-amkota-seminaari 13. -14.11.2007

Tutkimustoiminnan tiedonkeruu ammattikorkeakouluilta Kota-amkota-seminaari 13. -14.11.2007 Tutkimustoiminnan tiedonkeruu ammattikorkeakouluilta Kota-amkota-seminaari 13. -14.11.2007 Tilastoinnin perusperiaatteet: Tutkimuksella ja kehittämisellä tarkoitetaan yleisesti systemaattista toimintaa

Lisätiedot

Helsingin Satama. Vuosaari. Eteläsatama. Länsisatama. Helsingin kaupungin liikelaitos. Henkilömäärä 185. Liikevaihto 87 M

Helsingin Satama. Vuosaari. Eteläsatama. Länsisatama. Helsingin kaupungin liikelaitos. Henkilömäärä 185. Liikevaihto 87 M Helsingin kaupungin liikelaitos Henkilömäärä 185 Liikevaihto 87 M Helsingin Satama Kokonaisliikennemäärä (2011) 11,2 M tonnia Vuosaari Yksikköliikenne (2011) 10,2 M tonnia Markkinaosuus 25 % Suomen liikenteestä

Lisätiedot

PÄÄKAUPUNKISEUDUN LOGISTIIKKA-ALUEIDEN MP HANKE-IDEAN ESITTELY

PÄÄKAUPUNKISEUDUN LOGISTIIKKA-ALUEIDEN MP HANKE-IDEAN ESITTELY PÄÄKAUPUNKISEUDUN LOGISTIIKKA-ALUEIDEN MP HANKE-IDEAN ESITTELY TAVOITE - LOGISTIIKAN TEHOKKUUDEN JA KILPAILUKYVYN KEHITTÄMINEN Tarvitaan vahvempia ja tehokkaampia keskittymiä logistiikan kansainvälisen

Lisätiedot

ITS Finland esiselvitys

ITS Finland esiselvitys ITS Finland esiselvitys INFO- JA KÄYNNISTÄMISTILAISUUS 23.4.2003 Liikenne- ja viestintäministeriö VTT Jussa Consulting SysOpen Oyj Traficon Oy Raine Hautala & Seppo Öörni # 1 Taustaa Liikennetelematiikan

Lisätiedot

Pentti Mäkinen 4.10.2007

Pentti Mäkinen 4.10.2007 Pentti Mäkinen 4.10.2007 Keskuskauppakamari kansallisen yhteistyöfoorumin puheenjohtajana Viranomaisten ja elinkeinoelämän muodostama kansallinen yhteistyöryhmä edistää suomalaisten yritysten turvallisuutta

Lisätiedot

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Ammatillisen peruskoulutuksen valtionavustushankkeiden aloitustilaisuus Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Opetusneuvos Leena.Koski@oph.fi www.oph.fi Hankkeen vaikuttavuuden

Lisätiedot

Kansainvälisen yhteistyön ohjelmat ja EU:n erillisohjelmat Hankkeiden toteuttaminen

Kansainvälisen yhteistyön ohjelmat ja EU:n erillisohjelmat Hankkeiden toteuttaminen Kansainvälisen yhteistyön ohjelmat ja EU:n erillisohjelmat Hankkeiden toteuttaminen Tapio Salo 4.4.2014 1 Hankkeita EU rahoituksella: Valorisation of food waste to biogas, FP7 NP-balances EU, Eurostat

Lisätiedot

Tekes innovaatiorahoittajana. Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014

Tekes innovaatiorahoittajana. Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014 Tekes innovaatiorahoittajana Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014 Rahoitamme sellaisten innovaatioiden kehittämistä, jotka tähtäävät kasvun ja uuden liiketoiminnan luomiseen Yritysten kehitysprojektit Tutkimusorganisaatioiden

Lisätiedot

Liikennehallinnon virastouudistus

Liikennehallinnon virastouudistus Menetelmäpäivä 28.1.2010 Liikennehallinnon virastouudistus - Katri Eskola, Liikennevirasto Liikennehallinnon virastouudistus 1.1.2010 toimintansa aloitti Liikennevirasto, johon yhdistyivät kaikki kuljetusmuodot:

Lisätiedot

Liite 1: Team Finland Markkinoiden mahdollisuudet

Liite 1: Team Finland Markkinoiden mahdollisuudet Asiakirjatyyppi 1 (7) Liite 1: Team Finland Markkinoiden mahdollisuudet Sisällysluettelo 1 Dokumentin tarkoitus... 2 2 Markkinoiden mahdollisuudet -palvelu osana Team Finlandin palvelusalkkua... 2 Asiakirjatyyppi

Lisätiedot

voimen tiedon ohjelma

voimen tiedon ohjelma Avoimen tiedon ohjelma Julkiset tietovarannot laajempaan käyttöön voimen tiedon ohjelma Valtion virastoilla ja kunnilla on hallussaan laajoja tietovarantoja. Suuri osa tiedosta on julkista tietoa, jota

Lisätiedot

Digitaalisen maailman mahdollisuudet OKM:n kirjastopäivät 2012. Minna Karvonen 11.12.2012

Digitaalisen maailman mahdollisuudet OKM:n kirjastopäivät 2012. Minna Karvonen 11.12.2012 Digitaalisen maailman mahdollisuudet OKM:n kirjastopäivät 2012 Minna Karvonen 11.12.2012 Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: kansallista perustaa Hallitusohjelman kirjaukset: kirjastojen kehittäminen

Lisätiedot

Älyä ja tietoa liikenteeseen Asta Tuominen Liikennevirasto

Älyä ja tietoa liikenteeseen Asta Tuominen Liikennevirasto Älyä ja tietoa liikenteeseen Asta Tuominen Liikennevirasto 13.3.2014 Sisältö Liikennevirasto lyhyesti Lähivuosina meillä ja maailmalla Liikenneviraston strategia Mitä älyliikenne tarkoittaa? Esimerkkejä

Lisätiedot

Yritystuet ja innovaatiorahoitus - taustaa ja yleisiä näkökohtia - Johtaja Timo Kekkonen

Yritystuet ja innovaatiorahoitus - taustaa ja yleisiä näkökohtia - Johtaja Timo Kekkonen Yritystuet ja innovaatiorahoitus - taustaa ja yleisiä näkökohtia - Johtaja Timo Kekkonen Yritystuet keskustelun tausta ja yleisiä huomioita Keskustelu käynnistyi poliittisella tasolla ja julkisuudessa

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen ohjaus- ja säätelyprosessin uudistuksesta

Ammatillisen koulutuksen ohjaus- ja säätelyprosessin uudistuksesta Ammatillisen koulutuksen ohjaus- ja säätelyprosessin uudistuksesta eluvat, alueellinen työseminaari III 12.6.2015 Oulu, Scandic Oulu Ylitarkastaja Tarja Koskimäki Toiminta-ajatus Opetusministeriön hallinnonalan

Lisätiedot

Hankintatoimi huippukuntoon! Teollisuusyritysten hankintatoimen kehityshanke

Hankintatoimi huippukuntoon! Teollisuusyritysten hankintatoimen kehityshanke Hankintatoimi huippukuntoon! Teollisuusyritysten hankintatoimen kehityshanke KILPAILUKYKYÄ KUSTANNUSTEHOKKAALLA HANKINNALLA MITEN VARMISTETAAN SUOMEN PK- TEOLLISUUDEN TULEVAISUUS? ALIHANKINTA 2010, 21.9.2010,

Lisätiedot

Ympäristöalan projektirahoitus ja ajankohtaiset hankkeet

Ympäristöalan projektirahoitus ja ajankohtaiset hankkeet Ympäristöalan projektirahoitus ja ajankohtaiset hankkeet Ympäristöseminaari 3.- 4.2.2011 Lapin ELY keskus 3.2.2011 / Paula Alho Esitys keskittyy kahteen EU:n rahoitusohjelmaan Kilpailukyky ja työllisyys

Lisätiedot

Puutavaralogistiikan T&K-tarpeet

Puutavaralogistiikan T&K-tarpeet Puutavaralogistiikan T&K-tarpeet Heikki Pajuoja Toimitusjohtaja heikki.pajuoja@metsateho.fi Puutavaran kaukokuljetuksen tehostaminen Metsäalan strategisen ohjelman seminaari puutavaran kuljetuslogistiikasta

Lisätiedot

Älykäs liikenne ja EU:n vihreät kuljetuskäytävät. Jari Gröhn

Älykäs liikenne ja EU:n vihreät kuljetuskäytävät. Jari Gröhn Älykäs liikenne ja EU:n vihreät kuljetuskäytävät Jari Gröhn Liikenne 2010-luvulla Ilmastotyö on iso urakka Suomen talouden rakenne muuttuu Tuottavuusvaatimukset puristavat Julkinen talous on tiukkaa Innovaatiot

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa

Lisätiedot

SUOMI JA EU:N ITÄMERI- STRATEGIA

SUOMI JA EU:N ITÄMERI- STRATEGIA SUOMI JA EU:N ITÄMERI- STRATEGIA Erja Tikka, Itämeri-suurlähettiläs Ulkoasiainministeriö Hallituksen Itämeri-selonteko 2009 Ympäristö - rehevöitymisen vähentäminen - ympäristömyrkyt, merenkulun päästöt,

Lisätiedot

Logististen toimintojen kehittäminen Länsi-Uudellamaalla. Raportti, Syyskuu 2009

Logististen toimintojen kehittäminen Länsi-Uudellamaalla. Raportti, Syyskuu 2009 Logististen toimintojen kehittäminen Länsi-Uudellamaalla Raportti, Syyskuu 2009 Raportin sisältö 1. Länsi-Uudenmaan logistista asemaa koskevien taustaselvitysten tulokset 2. Ehdotus Länsi-Uudenmaan strategiaksi

Lisätiedot

Syöksy -tutkimushanke. Ryhmähanke, Metropolia AMK, Aalto-yliopisto - YTK, TTY

Syöksy -tutkimushanke. Ryhmähanke, Metropolia AMK, Aalto-yliopisto - YTK, TTY Syöksy -tutkimushanke Ryhmähanke, Metropolia AMK, Aalto-yliopisto - YTK, TTY Syöksy Sähköiset ajoneuvot kehäradan liityntä- ja asiointiliikenteessä Kyseessä on Metropolia Ammattikorkeakoulun, Aalto-yliopiston

Lisätiedot

Kestävä yhdyskunta Logistiikan mahdollisuudet

Kestävä yhdyskunta Logistiikan mahdollisuudet 1 Kestävä yhdyskunta Logistiikan mahdollisuudet Savon ilmasto-ohjelman seminaari Erikoistutkija 8.5.2012 LOGISTIIKKASELVITYKSEN TAUSTAA Suomi ja LvM kansainvälisesti edelläkävijöitä logististen toimintaedellytysten

Lisätiedot

Suomen aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050. Kehityskuvanäkökulmat - Teknologian, luonnonvarojen ja palvelujen Suomi

Suomen aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050. Kehityskuvanäkökulmat - Teknologian, luonnonvarojen ja palvelujen Suomi Suomen aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Kehityskuvanäkökulmat - Teknologian, luonnonvarojen ja palvelujen Suomi Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuvan tavoitteet Väestö,

Lisätiedot

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 TAUSTATIETOA OHJELMATYÖSTÄ Lapin liiton johdolla alueelle tuotetaan uusi tietoyhteiskuntaohjelma. Työ käynnistyi keväällä ja valmistuu vuoden

Lisätiedot

Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017. Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes.

Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017. Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes. RESCA-hankkeen työpaja 23.9.2013 Pääposti Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017 Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes.fi/huippuostajat Kasvua ja hyvinvointia

Lisätiedot

KUNTAINFRAN ELINKAARILASKENNASTA KOHTI OMAISUUDEN HALLINTAA. SKTY 22.5.2015 Jyrki Paavilainen

KUNTAINFRAN ELINKAARILASKENNASTA KOHTI OMAISUUDEN HALLINTAA. SKTY 22.5.2015 Jyrki Paavilainen KUNTAINFRAN ELINKAARILASKENNASTA KOHTI OMAISUUDEN HALLINTAA SKTY 22.5.2015 Jyrki Paavilainen TERMIT JA NIMIKKEET 1/2 Infran pito Maankäytön suunnittelu Hankkeiden ohjelmointi Rakentaminen Infran hallinta

Lisätiedot

Liikenneministeri Anu Vehviläinen. Helsingin asemakapasiteetin nopea kehittäminen on välttämätöntä

Liikenneministeri Anu Vehviläinen. Helsingin asemakapasiteetin nopea kehittäminen on välttämätöntä Liikenneministeri Helsingin asemakapasiteetin nopea kehittäminen on välttämätöntä Helsingin ratapihan liikenteellinen toimivuus on nousemassa junaliikenteen kasvun esteeksi. Eri selvityksissä tilanne on

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelman tuki alueellisen elinvoimaisuuden vahvistamisessa Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Kumppanuussopimus kokoaa rahastojen tulostavoitteet

Lisätiedot

Osaamispassi ja erityisosaamistietokanta tulevaisuuden osaajille

Osaamispassi ja erityisosaamistietokanta tulevaisuuden osaajille Osaamispassi ja erityisosaamistietokanta tulevaisuuden osaajille Futurex -seminaari Korkeakoulujen täydennyskoulutusten laatu Helsinki 6.3.2013 Anne-Maritta Tervakari Intelligent Information Systems Laboratory

Lisätiedot

Päijät-Hämeen liitto. Huonekaluteollisuus nousuun - Kehittämiseen lisävoimaa EU:sta 2014-2020 13.11.2013 Juha Hertsi

Päijät-Hämeen liitto. Huonekaluteollisuus nousuun - Kehittämiseen lisävoimaa EU:sta 2014-2020 13.11.2013 Juha Hertsi Huonekaluteollisuus nousuun - Kehittämiseen lisävoimaa EU:sta 2014-2020 13.11.2013 Juha Hertsi RAKENNERAHASTO-OHJELMAT 2007-2013 Total financing* in regions (NUTS II) 5 186 M South 19,3% (1 003 M ) West

Lisätiedot

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat Kaakkois-Suomen ELY-keskus Strategiset valinnat Tulossopimusesityksen pitkän aikavälin strategiset tavoitteet Rajallinen määrä asioita Linjassa hallitusohjelman ja sen kärkihankkeiden kanssa Linjassa maakuntaohjelmien

Lisätiedot

Operaatiotutkimus ja MATINE Professori Ilkka Virtanen

Operaatiotutkimus ja MATINE Professori Ilkka Virtanen Operaatiotutkimus ja MATINE Professori Ilkka Virtanen FORS-seminaari Turvallisuus ja riskianalyysi Teknillinen korkeakoulu 13.11.2008 MATINEn tehtävä Maanpuolustuksen tieteellinen neuvottelukunta (MATINE)

Lisätiedot

Tutkimukseen perustuva OSKE-toiminta

Tutkimukseen perustuva OSKE-toiminta Tutkimukseen perustuva OSKE-toiminta Metsätalouden edistämisorganisaatioiden kehittämishanke Tutkimustiedon siirto -työryhmä 10.9.2009 Uusiutuva metsäteollisuus -klusteriohjelma 2007-2013 Teija Meuronen

Lisätiedot

UUMA2. UUMA2 Satakunta Pori 29.10.2014. Marjo Ronkainen UUSIOMATERIAALIT MAARAKENTAMISESSA OHJELMA 2013-2017. www.uusiomaarakentaminen.

UUMA2. UUMA2 Satakunta Pori 29.10.2014. Marjo Ronkainen UUSIOMATERIAALIT MAARAKENTAMISESSA OHJELMA 2013-2017. www.uusiomaarakentaminen. UUSIOMATERIAALIT MAARAKENTAMISESSA Satakunta Pori 29.10.2014 Marjo Ronkainen www.uusiomaarakentaminen.fi koordinaattori: pentti.lahtinen@ramboll.fi marjo.ronkainen@ramboll.fi -organisaatio OHJAUSRYHMÄ

Lisätiedot

Valtionhallinnon lausuntoprosessin kehittäminen ja digitaalinen tietojen hallinta Digitaaliseen tietojen hallintaan Sotu seminaari 29.11.

Valtionhallinnon lausuntoprosessin kehittäminen ja digitaalinen tietojen hallinta Digitaaliseen tietojen hallintaan Sotu seminaari 29.11. Valtionhallinnon lausuntoprosessin kehittäminen ja digitaalinen tietojen hallinta Digitaaliseen tietojen hallintaan Sotu seminaari 29.11.2013 Markku Nenonen Tutkijayliopettaja Mamk Lähtökohdat ja tausta

Lisätiedot

Tietoturvallisuuden arviointilaitokset apuna yritysturvallisuuden ja viranomaisten tietoturvallisuuden kehittämisessä

Tietoturvallisuuden arviointilaitokset apuna yritysturvallisuuden ja viranomaisten tietoturvallisuuden kehittämisessä Tietoturvallisuuden arviointilaitokset apuna yritysturvallisuuden ja viranomaisten tietoturvallisuuden kehittämisessä FINAS-päivä 22.1.2013 Helsingin Messukeskus Laura Kiviharju Viestintävirasto Viestintäviraston

Lisätiedot

Fiksumpia hankintoja Tekes kehittämisen rahoittajana

Fiksumpia hankintoja Tekes kehittämisen rahoittajana Fiksumpia hankintoja Tekes kehittämisen rahoittajana Tom Warras, Tekes Kuntainfran kehittäminen Kansallissali 26.9.2011 Fiksumpia hankintoja Rohkeutta ja riskinottoa julkisiin hankintoihin Tom Warras,

Lisätiedot

Sähköinen laskutus julkisissa hankinnoissa

Sähköinen laskutus julkisissa hankinnoissa Sähköinen laskutus julkisissa hankinnoissa Julkisten hankintojen neuvontayksikön seminaari sähköisistä hankinnoista, erityisasiantuntija/rahoitusala Suomen Kuntaliitto, kuntatalous Euroopan komission ehdotus

Lisätiedot

Liikkuminen palveluina Mobility as a Service

Liikkuminen palveluina Mobility as a Service Mobility as a Service Suomesta älyliikenteen innovaatioalusta Suomeen kehitetään maailman ensimmäinen avoin innovaatioalusta liikkumisen palveluille. Tekes kokoaa -yhteisön, johon mukaan tulevien yritysten

Lisätiedot

MIKÄ ON LOGISTIIKKAKESKUS? heikki.lahtinen@laurea.fi Tulevaisuusverstas Sykli 26.03.2010

MIKÄ ON LOGISTIIKKAKESKUS? heikki.lahtinen@laurea.fi Tulevaisuusverstas Sykli 26.03.2010 Etelä-Suomen logistiikkakeskusjärjestelmän kehittäminen MIKÄ ON LOGISTIIKKAKESKUS? heikki.lahtinen@laurea.fi Tulevaisuusverstas Sykli 26.03.2010 Mikä on logistiikkakeskus? Kyläyhdistyksen ylläpitämä kioski

Lisätiedot

MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011

MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011 MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011 Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Toimiva alkuvaiheen neuvonta- ja ohjauspiste Kotkassa Maahanmuuttajien

Lisätiedot