Luettelointi- ja hankintaprosessien yksinkertaistaminen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Luettelointi- ja hankintaprosessien yksinkertaistaminen"

Transkriptio

1 Luettelointi- ja hankintaprosessien yksinkertaistaminen Seija Laitinen-Kuisma, Matti Jussila, Merja Laine Jyväskylän kaupunginkirjasto Mari Saikkonen, Kauko Raitamaa, Sirpa Mikkonen BTJ Syyskuu 2013

2 SISÄLLYS 1 Johdanto 3 2 Lähtökohta ja tavoitteet 4 3 Toteutustapa 6 4 Työpajat 7 a) Tarjonta/valinta/hankinta 7 b) Metatieto & luettelointi 8 c) Logistinen prosessi 9 d) Aurora 11 5 Pohdinta 12 a) Tarjonta-, valinta- ja hankintaprosessi 12 b) Luettelointiprosessi 13 c) Metatiedon riittävä taso 15 d) Tilaus/toimitusprosessi asiakkaan käytettäväksi asti (logistiikka) 17 6 Toimenpiteet 18 7 Johtopäätökset 19 Liitteet Prosessikuvat BTJ/JKL Aurora-työpajan materiaalit Tampereen kaupunginkirjaston esitys Kajaanin kaupunginkirjaston esitys Onnistuneen projektin työkalut

3 1 JOHDANTO Jyväskylän kaupunginkirjasto käynnisti BTJ Finlandin kanssa yhteistyössä keväällä 2013 hankkeen, jonka tavoitteena oli kartoittaa kirjastoaineistojen ja niihin liittyvien informaatiovirtojen ja fyysisten aineistojen käsittelyyn liittyviä prosesseja Jyväskylän kaupunginkirjaston ja BTJ Finlandin organisaatiossa ja tietojärjestelmissä. Hankkeeseen haettiin ja saatiin Opetus- ja kulttuuriministeriöstä erityisavustusta. Hankkeessa kuvattiin tarjonnan, valinnan ja hankinnan kokonaisprosessit, alkaen toimittajan tarjonnasta ja päättyen aineiston saapumiseen kirjaston hyllyyn asiakkaan lainattavaksi. Tavoitteena oli tehostaa ja yksinkertaistaa kirjastossa tehtäviä työketjuja ja tarkastella millä tavoin aineisto on mahdollisimman nopeasti asiakkaiden käytettävissä. Tämä mahdollistaa samalla, että kirjaston henkilökunta voi keskittyä enemmän asiakastyöhön. Lisäksi tavoitteena oli tarkastella kirjaston työprosesseja tulevaa kirjastojärjestelmän vaihtoa silmällä pitäen. Hankkeen aikana järjestettiin neljä puolen päivän mittaista työpajaa. Hanketta ohjasi ohjausryhmä, joka kokoontui 4 kertaa ja käsitteli hanketta myös puhelinpalavereissa. Hankkeen ohjausryhmään kuului Jyväskylän kaupunginkirjastosta Seija Laitinen-Kuisma, Matti Jussila ja Merja Laine sekä BTJ Finlandista Sirpa Mikkonen, Kauko Raitamaa ja Mari Saikkonen (hanketyöntekijä). Hanke toteutettiin huhti-kesäkuussa

4 2 LÄHTÖKOHTA JA TAVOITTEET Kirjastokenttä elää muuttuvassa ja haasteellisessa tilanteessa. Keskeisiä näkymiä tulevaisuudessa on resurssien niukkeneminen, henkilöstön eläkkeelle siirtyminen sekä uusien aineistomuotojen ja palvelujen luomat osaamis- ja kehittämistarpeet. Kirjastojen asiakkaat taas elävät entistä monimuotoisemmassa ja saavutettavammassa maailmassa, jossa esimerkiksi uudenlaiset verkkopalvelut (mm. Spotify, Netflix) verottavat jo nyt huomattavasti äänitteiden ja elokuvien lainausta, erilaiset e-materiaalit kasvattavat osuuttaan ja tiedon etsintä verkossa on nopeaa ja vaivatonta. Palvelun saamisen nopeus on yksi kasvavista vaatimuksista. Toimintaympäristössä tapahtuvat muutokset vaativat myös nykyisten toimintatapojen, organisaation ja jopa kulttuurin uudistamista. Yleisten kirjastojen neuvoston strategiassa kirjastojen tulisi keskittyä eritoten seuraaviin seikkoihin: käyttäjien segmentointi ja osallistaminen palvelujen kehittämiseen; vuorovaikutteisuuden lisääminen asiakkaiden ja sidosryhmien kanssa; viestinnällisten ja markkinoinnillisten taitojen kehittäminen; verkkopalvelujen kehittäminen; kokoelmat saatavaksi ja esille helposti koko maan laajuisesti sekä niiden kehittäminen asiakkaita houkuttelevaksi; kirjastotilojen kehittäminen monipuolisemmaksi ja muunneltavammaksi; verkostoituminen. Jyväskylän kaupungilla on ollut viime vuosina käynnissä organisaatiouudistus, jossa yhtenä keskeisenä tavoitteena on asiakaslähtöisyyden korostaminen ja kuntalaisten vaikutusmahdollisuuksien vahvistaminen. Organisaatiouudistuksessa kaupungin tasolla tavoitellaan siis osin samoja asioita, jotka YKN:n strategiassa nousevat esille. Jyväskylän kaupunginkirjasto on tutkinut asiakkaiden tyytyväisyyttä ja kokemuksia viimeksi asiakaskyselyllä vuonna Kyselystä nousee erityisesti esille se, että suuri määrä asiakaskäynneistä tehdään verkkokirjastossa, fyysisissä asiakaskäynneissä käytetään suhteellisen vähän esim. tietopalvelua ja että asiakkaat toivovat erityisesti uutuusaineiston parempaa ja nopeampaa saatavuutta. Jyväskylän kaupunginkirjastossa on kehitetty ja hiottu aineiston hankintaan ja saataville saamiseen liittyviä prosesseja. Jokainen prosessin osa on dokumentoitu tarkasti. Hankkeen ohjausryhmässä todettiin, että prosessit on suunniteltu nykyisen kirjastojärjestelmän ehdoilla, ja totuttuihin työtapoihin pohjautuen. Tämän hankkeen piiriin kuuluvat prosessit sitovat tänä päivänä paljon resurssia. Itse asiassa tarkkaa tietoa siitä, että kuinka paljon 4

5 mihinkin tehtäviin käytetään aikaa, ei ole tiedossa. Niinpä kirjastojärjestelmän vaihdoksen yhteydessä on tarpeen tarkastella tätä kokonaisprosessia pohtien palveleeko se nyt ja tulevaisuudessa asiakkaiden tarpeita tehokkaasti ja tarkoituksenmukaisella tavalla. BTJ on toiminut yli 50 vuotta kirjastojen kanssa tavoitteenaan auttaa kirjastoja pääsemään omiin tavoitteisiinsa. Toimintaympäristössä tapahtuvat muutokset vaativat myös BTJ:ltä nykyisten toimintatapojen, organisaation ja jopa kulttuurin uudistamista. Tämän hankkeen kautta ymmärrämme entistä paremmin kirjaston päässä tapahtuvia prosesseja ja pystymme kehittämään ratkaisuja, joilla pystytään tehostamaan työtä ja tarjoamaan uudenlaisia mahdollisuuksia kirjastojen arkeen. Hankkeen tavoitteena on analysoida niitä prosesseja, jotka vaikuttavat aineistojen kulkuun ennen kuin ne ovat asiakkaiden käytettävissä. Tämä prosessi, alkaen toimittajan ennakkotietojen tarjonnasta ja päättyen muovitetun ja tarroitetun aineiston hyllytykseen, on nyt kuvattu yksityiskohtaisesti. Näin sen sujuvuutta, tehokkuutta ja toimivuutta on voitu arvioida. Hankkeen tavoitteena on myös miettiä lyhyen ja pitkän aikavälin konkreettisia toimenpiteitä, jotka parantavat asiakkaiden tyytyväisyyttä kirjastojen toimintaan. Samalla pyritään yksinkertaistamaan kirjastossa tapahtuvia työprosesseja, jotta henkilöstön resursseja on mahdollista käyttää asiakaspalveluun ja palveluiden kehittämiseen tulevaisuuden tarpeita vastaavaksi. 5

6 3 TOTEUTUSTAPA Hankkeen aikana järjestettiin 4 työpajaa, joihin osallistui henkilöstöä sekä Jyväskylän kaupunginkirjastosta että BTJ Finlandista. Huhtikuussa järjestettiin kolme puolen päivän mittaista työpajaa. Työpajojen tavoitteena oli kuvata työprosessit BTJ Finlandin ja Jyväskylän kaupunginkirjaston organisaatioissa ja tietojärjestelmissä iltapäivän työpajassa avattiin tarjonnan, valikoimatyön ja hankinnan prosesseja aamupäivän työpaja käsitteli luetteloinnin prosessia ja iltapäivällä keskiössä oli logistinen prosessi. Työpajoissa piirrettiin fläppipaperille prosessin eri vaiheet sekä tekijät ja arvioitiin aika, joka prosessin eri vaiheissa menee. Kun prosessi oli saatu ongelmakohtineen ja poikkeuksineen kuvattua, saivat työpajan osallistujat kirjoittaa kehittämisideoitaan ja kommenttejaan eri värisille posti it lapuille ja kiinnittää huomiot ko. kohtaan prosessin kuvausta. Lopuksi kaikki saivat kolme ääntä, ja äänestettiin mitkä kolme kehittämisideaa ovat kaikista keskeisimpiä prosessin sujuvuuden kannalta. Neljäs työpaja järjestettiin ja sen aiheena oli nykyisen kirjastojärjestelmän päivittäminen Aurora-kirjastojärjestelmään, näkökulmana tämän päivityksen vaikutukset hankinnan, valinnan ja luetteloinnin työprosesseihin. Työpajaan osallistui Jyväskylän kaupunginkirjaston henkilökunnan ja BTJ Finlandin edustajien lisäksi sparraajat Kajaanin ja Tampereen kaupunginkirjastoista. Työpajan puheenvuoroissa käsiteltiin kirjastojärjestelmävaihdosta työprosessien näkökulmasta. Ohjausryhmä kokoontui hankkeen aikana 4 kertaa. Ensimmäisessä keskustelussa sovittiin hankkeen scopesta, tavoitteista ja toimintatavoista. Toisessa ohjausryhmän kokouksessa käytiin läpi tulevien työpajojen yksityiskohtainen työskentelytapa ja sovittiin hankkeen etenemisestä ja tiedottamisesta. Kolmannessa ohjausryhmän kokouksessa käsiteltiin työpajojen tuottamat prosessikuvaukset ja kehittämisideat, työpajatyöskentelyn kokemukset ja huomiot sekä keskusteltiin siitä, mitä kehittämisideoita viedään eteenpäin ja millä tavoin. Neljännessä kokouksessa käytiin läpi toimenpiteitä, loppuraporttia ja jatkosuunnitelmia. Tämän lisäksi ohjausryhmä kävi läpi hanketta puhelinpalavereissa. 6

7 4 TYÖPAJAT a) Tarjonta, valinta ja hankinta Tarjonta, valinta ja hankinta -työpajaan osallistui ohjausryhmän lisäksi BTJ Finlandin tuotteet ja valikoimat tiimistä kaksi henkilöä ja Jyväskylän kirjastosta viisi henkilöä, hankinta- ja luettelointiosastolta, musiikkiosastolta sekä Vaajakosken aluekirjastosta. Työpajassa kuvattiin tarjonta-valinta-hankinta prosessi seuraavasti: BTJ:n tarjonta koostuu toimittajilta ja kustantajilta saatavasta tuotetiedosta, joka tuodaan automaattisesti tai manuaalisesti BTJ:n tuotantotietokantaan. Tätä tietoa täydennetään ja muokataan, ja siitä koostetaan kirjastoille tehtävät valintalistat eli suurten ja keskisuurten kustantajien ennakkolistat ja BTJ Kirjo luettelo. Tämän lisäksi BTJ tarjoaa erilaisia täydennyslistoja ja tarjouskampanjoita, nämä yleensä vain sähköisinä listoina BTJ Arvon kautta. Valintalistat BTJ jakelee BTJ Arvon kautta sopimusasiakkailleen. Listat ovat käytettävissä myös BTJ:n verkkokaupassa. Valintalistoista osa toimitetaan kirjastoille myös painetussa muodossa; ennakkolistat yleensä kustantajien postittamana ja BTJ Kirjo -luettelo BTJ:n toimittamana. BTJ tiedottaa asiakkaitaan uusista listoista sähköpostin välityksellä (Valikoimatiedote), kotisivuillaan ja BTJ:n verkkokaupassa. Sähköinen luettelo, E-Kirjo on käytettävissä n. 5 päivää aikaisemmin kuin painettu BTJ Kirjo. Kun BTJ Kirjo on toimitettu kirjastoihin, on tilausaikaa n. 2 viikkoa. Viimeinen tilauspäivä ilmoitetaan Valikoimatiedotteessa, BTJ Kirjossa sekä verkkokaupassa. Osa BTJ:n tarjoamasta aineistosta tulee asiakaskyselyiden kautta. Tällöin BTJ:n tuoteasiantuntijat selvittävät tuotteen saatavuuden ja hinnan. Jos tuote on uusi ja katsotaan muitakin kirjastoja kiinnostavaksi, se lisätään BTJ Kirjon tarjontaan. Muussa tapauksessa tuote avataan tilattavaksi BTJ:n tilauskanavista. Jyväskylän valintaprosessi alkaa Valikoimatiedotteesta, josta käy ilmi, että uusi valintalista on ilmestynyt. Hankintaosaston virkailija avaa listan valitsijoille. Tässä yhteydessä lista jaetaan osiin (erotetaan mm. lasten aineisto, av). Listalta poistetaan kalenterit, lehtien yksittäiset numerot sekä kielikurssit. Hankinnan virkailija huolehtii että yksiköillä on painettuja luetteloita (ennakkolistoja tai BTJ Kirjoja) tarpeeksi käytössään ja ilmoittaa valitsijoille viimeisen tilauspäivän. Musiikkiosastolla musiikkiosaston virkailija hoitaa tämän prosessin. Valinta-aika on 1 2 viikkoa. Valinta jakautuu lähikirjastoihin ja pääkirjaston eri osastoille. Yhden Kirjo-luettelon valintaa voi olla tekemässä henkilöä. Listoilla tarjonnassa olevaa aineistoa tarkistetaan tietokannasta onko aiemmin samoja teoksia, saman kirjailijan, samasta aiheesta. Kirjastonhoitajat merkitsevät omat alueensa BTJ Arvoon ja laskevat kä- 7

8 sin tilauksen loppusumman. Valintaan liittyy paljon tarkastamista ja manuaalista työtä. Valinta on osin keskitettyä, esimerkiksi eri kielten aineisto valitaan keskitetysti koko kirjaston yhteiskokoelmaan. Lähikirjastojen CD-levyt valitaan keskitetysti Vaajakoskella (musiikin informaatikko). Lasten musiikin koko kirjastolle valitsee pääkirjaston lastenosasto. Osin valinta on hajautettua, yksiköt valitsevat itse aikuisten ja lasten kirja-aineiston. Pääkirjastossa kirja-ainestoa valitsevat kaikki kirjastonhoitajat ja informaatikot kiertävässä vuorossa. Päivää ennen viimeistä tilauspäivää luettelointiosaston kirjastonhoitajat sulkevat listat, tyhjät tilausrivit poistetaan ja ennakkotietueet siirretään omaan tietokantaan. Tässä yhteydessä ennakkotietueet tarkistetaan ja muokataan hakukirjaukset sovittuun, auktorisoituun muotoon. Hankinnan virkailija lähettää tilauksen ja tallentaa tilaustiedot. Musiikkiosastolla prosessi on sama, mutta hankinnan virkailija hoitaa myös listojen sulkemisen. Täydennystilauksia varten hankinnan virkailija avaa säännöllisesti tyhjät listat, jonne valitsijat voivat lisätä nimekkeitä, esim. asiakkaiden toiveita. Valitsijoiden tulisi tarkistaa itse tuotteiden saatavuus. Jos tuotteen saatavuus on epävarmaa, tiedustelee hankinnan virkailija saatavuutta, esim. BTJ:n asiakaspalvelusta. Jos ennakkotietuetta ei ole poimittavissa mistään, sen luo luettelointiosaston kirjastonhoitaja. b) Luettelointi Metatieto & luettelointi työpajaan osallistui ohjausryhmän lisäksi BTJ Finlandin luettelointitiimistä kaksi henkilöä ja Jyväskylän kirjastosta neljä henkilöä, joista musiikkiosastolta oli kaksi. Työpajassa kuvattiin ennakkotietueen jalostamisen prosessi valmiiksi luettelointitietueeksi seuraavasti: BTJ:n luettelointiprosessi, tai pikemminkin tietueen jalostamisen prosessi alkaa ennakkotietueesta. Tämä on yleensä toimittajilta ja kustantajilta tulevaa ennakkotietoa, joka siirretään automaattisesti tai manuaalisesti BTJ:n toiminnanohjausjärjestelmään. Toiminnanohjausjärjestelmästä ennakkotiedot siirretään luetteloinnin tuotantotietokantaan, samalla tuotetieto konvertoidaan Finmarc muotoon. Ennakkotiedot siirretään BTJ Arvon kautta sopimuskirjastojen kirjastojärjestelmiin joko Finmarc- tai Marc 21-muodossa. Tuote luetteloidaan toimittajalta/kustantajalta saadusta näytteestä tai luettelointia varten lainataan asiakkaan kappaletta, jolloin luettelointikappale toimitetaan Vilppulasta. Kotimainen kirja-aineisto luetteloidaan ensin Fennicaan, josta valmis tietue siirretään luettelointitietokantaan. Vieraskielinen, musiikki ja AV-aineistot luetteloidaan suoraan luettelointitietokantaan Luettelointi pyritään tekemään 1-14 vuorokauden sisällä ilmestymisestä tai siitä kun tuote on saatu luetteloitavaksi (esim. musiikkiaineisto voi olla ilmestynyt aiemmin, mutta tarjotaan ja luetteloidaan myöhäisempänä ajanhetkenä). Kirja-aineisto luetteloidaan Kansallisbibliografia-tasolla, musiikki- ja av-aineisto kirjastoalan yhteisiä käytäntöjä noudattaen. Henkilönnimien, yhteisöjen ja asiasanojen auktorisointi tehdään Kansalliskirjaston käy- 8

9 täntöjä noudattaen ja tarvittaessa yhteistyössä Kansalliskirjaston asiantuntijoiden kanssa (esim. hankalat nimenmuodot, uudet YSA-sanat). Allfons-tietokantaan päivittäin valmistuvista tietueista koostuu ns. päiväpaketti. Se pitää sisällään kaikki sinä päivänä valmistuneet tietueet. Päiväpaketti siirtyy kirjastojen tietokantaan BTJ Arvon avulla tai kirjastojärjestelmien poimintatietokantoihin. Tietueita korjataan ja täydennetään takautuvasti. Tietueisiin päivitetään mm. virheiden korjauksia, luettelointikäytäntöjen muutoksia, luokka- ja asiasanamuutoksia (mm. uudet YKL-luokat) ja nimiauktoriteettien muutoksia. Nämä muutetut tietueet siirtyvät BTJ Arvo asiakkaille päivityspaketteina, muuten korjatut tietueet päivittävät järjestelmätoimittajien poimintatietokantojen tietuetta. BTJ ilmoittaa kirjastoille korjatusta tietueista kahden viikon välein Allfons-tiedotteella. Jyväskylän luettelointiprosessi alkaa minitietueen tallentamisella tietokantaan. Kirjastonhoitaja tekee tämän kirja- ja av-aineiston osalta, musiikkiosaston minitietueet tallentaa musiikkiosaston virkailija. Tässä yhteydessä tarkistetaan nimimuotojen oikeellisuus. Jos kirjastojärjestelmään on tallentunut virheellinen nimimuoto, ei sitä voi jälkikäteen poistaa. Minitietueiden tallentamisen jälkeen hankinnan virkailija tekee tilauksen. Kun tuotteet saapuvat kirjastoon, hankintaosaston virkailijat purkavat lähetykset ja merkitsevät ne saapuneiksi. Tässä yhteydessä tarkistetaan, onko teoksesta varauksia varattu aineisto pyritään aina käsittelemään ohi muun aineiston. Virkailija tarkistaa myös onko valmis luettelointitietue poimittavissa. Virkailija jakaa luetteloitavan aineiston luetteloinnin kirjastonhoitajille; varatut ja poimittavat luettelointitietueet on merkattu erikseen. Luettelointi jakaantuu vastuualueittain: kaunokirjallisuus, tietokirjallisuus ja av-aineisto. Musiikkiosasto hoitaa oman aineistonsa itse. Luetteloinnin kirjastonhoitajat poimivat valmiit luettelointitietueet vertaamalla tietueita (so. tarkistetaan mm. kaikki auktorisoitavat kentät) BTJ:n poimintatietokannasta tai muista Pallas-kirjastojen tietokannoista sekä muutamasta ulkomaisesta tietokannasta. Valmiita luettelointitietueita odotetaan, tarvittaessa tietue tehdään itse alusta asti (esim. paikalliset omakustanteet, BTJ:n valikoimien ulkopuolelta ostetut vieraskieliset teokset ja musiikki). Erityisesti musiikkiosasto jalostaa poimittavaa tietuetta: sisällönkuvailua yhtenäistetään, lisätään ja täsmennetään, osakohteita tarkastetaan. Luettelointi poimitaan aina niin, että luetteloitava teos on käsillä. Allfons-listat käydään läpi kahden viikon välein. Jokainen tiedotteessa oleva tietue on käsiteltävä manuaalisesti, ensiksi tarkistetaan onko ko. tietuetta kirjaston tietokannassa ja toiseksi on tehtävä tarvittava korjaus tietueeseen. c) Logistinen prosessi Logistisen prosessin -työpajaan osallistui ohjausryhmän lisäksi BTJ Finlandin tilaus-toimitus-tiimistä sekä tuotetiimistä neljä henkilöä ja Jyväskylän kirjastosta kuusi henkilöä, joista musiikkiosastolta oli kaksi. Työpajassa kuvattiin tilaus-toimitusprosessi BTJ:n järjestelmissä sekä aineiston kulku JKL:n kaupunginkirjaston sisällä toimituksen vastaanottamisen jälkeen. 9

10 BTJ:n prosessi alkaa tilauksen vastaanottamisesta. Tilauksia on erilaisia: ennakot ja täydennystilaukset. Tilaukset muodostavat ostotilauksen, ennakot ostetaan kampanjan päättymisen jälkeen ja täydennystilaukset ostetaan jatkuvasti. Ostotilaus muodostuu 1 pv kuluessa tilauksen saapumisesta. Ilmestyneet tuotteet saapuvat 2vrk 2vkon aikana BTJ:n logistiikkakeskukseen Vilppulaan. Ennakkoon ostettu aineisto saapuu heti aineiston ilmestyttyä. Ostotilauksen jälkeen toimittajalta voi tulla päivittynyttä saatavuustietoa. Tuote voi olla loppuunmyyty tai sen painos voi olla tilapäisesti lopussa tai tuotteen ilmestyminen siirretään tai perutaan. Tämä tieto viedään BTJ:n omiin järjestelmiin ja sieltä asiakkaalle Ekstranettiin sekä seuraavalle lähetteelle, joka asiakkaalle tulostuu. Ilmestymisen peruuntuminen ja loppuunmyyty tuote peruvat samalla asiakkaan tilauksen. Jos asiakas tilaa tuotetta, jota ei vielä löydy BTJ:n tuotekannasta, menee tuote selvitykseen tuotetiimiin. Siellä tarkistetaan tuotteen saatavuus ja hinta, avataan tuote tuotekantaan ja myyntitilaus asiakkaalle tallennetaan manuaalisesti. Tuotteen saapuessa varastoon lähetykset puretaan ja tuotteet otetaan vastaan järjestelmään. Tuotteet varautuvat asiakkaille, ja ilman käsittelyä lähetettävät tuotteet jaetaan asiakkaiden lokeroihin. Jos tuotetta ei ole luetteloitu, yhteen kappaleeseen tulostuu luetteloinnin työmääräin. Tuote käy luetteloinnissa ja palautuu vastaanottoon, josta se varautuu asiakkaalle. Osalle asiakkaista aineistoa käsitellään ennen lähetystä. Tällöin tuotteet kiertävät ensin muovituksessa, tarroituksessa tai uudelleensidonnassa, jonka jälkeen ne jaetaan asiakkaiden lokeroihin. Lokeroista tuotteet kerätään ja pakataan ja lähetetään asiakkaille sovittuna päivänä. Lähetysten purun yhteydessä havaitut puutteet, ylimääräiset kappaleet ja vialliset kappaleet välitetään toimittajalle, joka korjaa puutteet. Vilppulaan palautuu myös asiakkailta ylimääräisiä ja viallisia kappaleita, sovittuja asiakaspalautuksia sekä asiakkaat informoivat puuttuvista kappaleista. Reklamoinnit käsitellään ja korvaavat tuotteet tilataan ja tehdään mahdolliset hyvityslaskut. Jyväskylän logistinen prosessi alkaa lähetysten purkamisesta. Lähetykset saapuvat BTJ:ltä kaksi kertaa viikossa, noin 10 laatikkoa kerrallaan. Virkailija purkaa lähetykset, tarkistaa aineiston, vertaa lähetyslistaan ja tekee mahdolliset reklamaatiot. Virkailija vie aineiston saapuneeksi tietokantaan ja tarkistaa tässä yhteydessä onko luettelointi poimittavissa ja onko tuotteeseen kohdistuvia varauksia. Virkailija tarkastaa ja tiliöi laskun. Jos tuotteeseen kohdistuu varauksia, se priorisoidaan ohi muun aineiston. Virkailija vie luetteloinnin työkappaleen luetteloijalle ja jakaa mahdolliset lisäkappaleet hyllyihin odottamaan luetteloinnin valmistumista. Tässä vaiheessa erotellaan tuotteet, joihin on saatavilla valmis luettelointitietue sekä erikseen tuotteet, joihin kohdistuu varauksia. Kirjastonhoitajat luetteloivat aineiston. Kaunokirjallisuus, tietokirjallisuus ja av-aineisto on jaettu omille vastuuhenkilöilleen. Luetteloinnin valmistuttua kirjastonhoitaja palauttaa työkappaleen ja kaikki kappaleet tarroitetaan. Tarroituksen jälkeen aineisto siirtyy muovitukseen. Osa lähikirjastoista muovittaa aineistonsa itse, näille aineisto jaetaan lokeroihin tarroituksen jälkeen. Muovituksen jälkeen valmis aineisto lähetetään osastoille ja lähikirjastoihin. 10

11 Ruuhkautumista logistisessa prosessissa aiheutuu erityisesti luetteloinnissa, jossa valmista luettelointitietuetta saatetaan odottaa ja toisaalta luettelointiin tehdään vielä täsmennyksiä ja tarkistuksia, erityisesti musiikkiaineiston osalta. Toinen ruuhkautumisen paikka on muovitus. Muovittajan tehtäviin kuuluu myös kahvinkeitto ja keittiön siisteydestä huolehtiminen. d) Aurora-työpaja Jyväskylän kaupunginkirjasto on siirtymässä Aurora-kirjastojärjestelmään syksyllä Aurora-työpajassa oli mukana Eeva-Riitta Peltonen Tampereen kaupunginkirjastosta ja Leena Marja Tikkanen Kajaanin kaupunginkirjastosta kertomassa kokemuksiaan Aurora-kirjastojärjestelmän käyttöönotosta Tampereen ja Kajaanin kaupunginkirjastoissa erityisesti hankinnan ja luetteloinnin työprosessien osalta. BTJ piti puheenvuoron, jossa kuvattiin Axiellin kanssa käytyjä keskusteluja miten BTJ Arvo palvelu integroidaan Aurora-kirjastojärjestelmään nyt ja tulevaisuudessa. Työpajassa käytiin läpi myös Tampereen kaupunginkirjaston Petri Tonterin ajatuksia kuinka kirjasto voi valmistautua järjestelmänvaihdokseen pohjautuen Tonterin artikkeliin teoksessa Kirjastojärjestelmät vai kirjastot ilman järjestelmää (2012). Kajaanin ja Tampereen kokemuksia järjestelmän vaihdoksesta yhdisti ongelmat nopeasti kehittyvästä ja muuttuvasta järjestelmästä sekä osin liian vähäisestä etukäteissuunnittelusta aiheutuneet hankaluudet. Kun määrittelyjä tai työprosesseja ei oltu etukäteen riittävän huolellisesti suunniteltu, oli projektin ohjauksessa vaikeuksia. Molemmissa kirjastoissa vanhoja toimintatapoja on muokattu uuteen työkaluun sopiviksi. Tässä hankkeessa on määritelty työprosesseja nykyisessä järjestelmässä. Uuteen järjestelmään siirryttäessä on erittäin tärkeää määritellä miten työprosessit halutaan uudessa järjestelmässä järjestää. Vaikka järjestelmä määrittää tietyt puitteet työprosessien kulkuun, täytyy kirjaston henkilökunnalla olla myös selvänä tavoite asioiden toivotusta tilasta. Vuoropuhelu järjestelmätoimittajan kanssa on helpompaa kun järjestelmän tilaajalla on kirkas tahtotila siitä, miten järjestelmä toimii ihanteellisest, vaikka tätä tavoitetta ei heti järjestelmänvaihdon yhteydessä saavutettaisikaan. Tulevaisuudessa on entistä tärkeämpää että kirjastojärjestelmien käyttäjät, Axiell ja BTJ käyvät yhdessä laajalla rintamalla vuoropuhelua kirjastojärjestelmän kehittämisestä, jotta työ- ja informaationkulku saadaan mahdollisimman sujuviksi. 11

12 5 POHDINTA Työprosesseja tarkastelevissa työpajoissa tunnistettiin erilaisia vaiheita työketjuissa, jotka voivat hidastaa tai vaikeuttaa työn ja aineiston kulkua. Toimenpiteitä voidaan tarkastella kolmella eri tasolla: heti tehtävät toimenpiteet, Aurora-integraation mukana tuomat toimenpiteet sekä polun rakentaminen pitemmälle tulevaisuuteen, esim vuoden säteellä. Näitä toimenpiteitä voidaan lähteä toteuttamaan yksin, yhteistyössä erilaisten kumppaneiden kanssa tai ulkoistamalla osa toiminnoista. a) Tarjonta-, valinta- ja hankintaprosessi Tarjonnan ja valinnan prosesseja tarkasteltaessa esiin nousi erityisesti valintaa tekevien henkilöiden suuri määrä. Yhtä BTJ Kirjo katalogia voi käydä läpi henkilöä. Tämä luo luonnollisesti haasteita aikatauluihin ja erityisesti BTJ:llä on ollut vaikeuksia toimittaa riittävää määrää katalogeja oikeille henkilöille. Kirjaston aineistonvalintatyö voidaan tuottaa usealla eri tavalla, joista ohessa esitellään vahvuuksineen ja heikkouksineen kolme erilaista tapaa. Työpajassa tunnistettiin myös toimenpiteitä, joilla voitaisiin sujuvoittaa työprosessia. Näistä on koostettu toimenpide-ehdotukset, jotka on esitelty luvussa Hajautettu valinta, nykyinen malli Yksiköt valitsevat itse aineistonsa, osa aineistoista on keskitetty. Edut: oman asiakaskunnan tarpeiden tuntemus, oman ammattitaidon ylläpitäminen, ollut perinteisesti kirjastotyön ydintä Haitat: paljon päällekkäistä työtä, paljon päällekkäisiä tarkastuksia, katse ensisijaisesi omassa kokoelmassa, ei koko talon kokonaisuudessa, vie paljon resurssia. 2. Keskitetty valinta, erikoisosaamisalueet Aalto-kirjastojen yhteinen kokoelmatyö -loppuraportissa korostettiin ammattitaitoa ja erityisesti erikoisosaamista valinnassa. Erikoisosaajat valitsevat tässä mallissa koko kirjastolle aineiston, kuten osassa aineistosta tehdään jo nyt. Valinta tehtäisiin aina koko talolle tai jopa koko laajentuvalle kimpalle siten, että Jyväskylän kaupunginkirjasto toimisi tuottajana ja kimpan pienemmät kirjastot olisivat valikoimapalvelun tilaajia. Palvelu voidaan tuottaa joko omin voimin tai käyttää ulkopuolista osaamista. Käytännössä suuri osa lähikirjastojen valinnasta jäisi pois ( jollei erikoisosaaja olisi lähikirjastolainen). Erikoisosaamisalueita voisivat olla esim. sarjakuvat, runot, tietokirjallisuus jaoteltuna taiteet, käsityöt, puutarha ja musiikki jaoteltuna nuotit, klassiset CD:t, populaarimusiikki. 12

13 Edut: koko oman kirjastoverkon kokoelmatyön hallinta, päällekkäisen listojen läpikäymisen vähentäminen, mahdollisuus erikoistua ja syventyä aineistoihin. Osaamisen hankinta myös kirjaston ulkopuolelta mahdollistaa entistä laajemman osaamisen hyödyntämisen. Vapauttaa resurssia kirjaston muihin tehtäviin. Haitat: paikallistuntemuksen ja tarpeiden häviäminen, vaatii vahvaa kommunikaatiota ja uudenlaisten toiminta- ja ajattelutapojen hyväksymistä henkilöstöltä 3. Täysin keskitetty valinta Koko kirjastolle, kaikille osastoille ja lähikirjastoihin valitaan keskitetysti aineisto. Palvelu tai osia siitä voidaan ostaa ulkopuoliselta palveluntarjoajalta. Tällöin kirjasto ja palveluntoimittaja sopivat yhdessä valikoiman rakenteesta, tarvittavista määristä ja käytettävissä olevasta aineistomäärärahasta. Palveluntoimittaja hankkii valikoimaa sovittujen periaatteiden mukaan. Palvelun onnistuminen perustuu vahvaan yhteydenpitoon kirjaston ja toimittajan välillä. Edut: koko kirjastoverkon uutuushankinnan hallinta, samalla aineistomäärärahalla saadaan kattavampi aineisto koko kimpan alueelle, kustannustehokkuus, vapauttaa kirjaston henkilöstöltä aikaa muihin tehtäviin esim. kokoelmien hallintaan ja asiakastyöhön Haasteet: paikallistuntemuksen häviäminen, kommunikaatio kirjaston ja toimittajan välillä, järjestelmien kehittäminen niin, että aineisto hankinnat jatkossakin voidaan tehdä suoraan kirjastojärjestelmään. Yhteistyön alussa käytettävä riittävästi aikaa hankintaprofiilien mietintään. b) Luettelointiprosessi Metatiedon jalostamisen ja luetteloinnin prosesseissa korostui erityisesti seuraavat seikat: Jyväskylän kaupunginkirjaston luettelointiosasto tekee huolellista työtä korkeasti koulutetun ja osaavan henkilökunnan voimin. Jyväskylän luettelointitiimi tuottaa korkeatasoista luettelointidataa, mutta joiltakin osin työ on päällekkäistä BTJ:n tuottaman keskitetyn luettelointipalvelun kanssa. Lisäksi tietueiden tarkistamiseen ja ennakkotietueiden muokkaamiseen käytetään runsaasti resursseja. Tähän yhtenä syynä pidettiin BTJ:n ennakkotietueiden puuttellisuutta, luettelointitietueiden sisältämiä virheitä ja keskitetyn palvelun ajoittaista hitautta. Seuraavassa pohditaan mikä voisi olla ennakkotiedon ja luettelointitietueen riittävä taso, minkälaisia erilaisia tapoja kirjastolla on tuottaa tarvittava luettelointi, ja minkälaisia näkymiä yhteisluettelo Melinda tuo yleisille kirjastoille. 13

14 Kolme mallia luetteloinnin tuottamiseen 1. Kimpan keskittäminen: nykyinen malli, jossa Keski-kimppaan kuulu vien kunnankirjastojen luettelointi olisi keskitetty Jyväskylän luettelointiosastolle Edut: kimpan kirjastojen puutteellisten käytäntöjen poistuminen, yhteneväinen luettelo, henkilöresurssia vapautuisi muihin tehtäviin, nopeuttaisi aineistojen läpimenoa Haasteet: kuinka tämän resursoitaisiin niin, että toiminto ei ruuhkautuisi. Miten hoidettaisiin aineisto jota ei ole tilattu Jyväskylästä. Vaikka kimpan päällekkäinen työ vähenisi, niin edelleenkin tämä toiminto sitoisi paljon resurssia työhön, jota tehdään keskitetysti jo BTJ:n puolella, ei kustannustehokasta 2. Keskittäminen BTJ:lle: malli, jossa luetteloinnin poiminnan prosessi virtaviivaistetaan, Auroran avulla tietueitten automaatti täydentäminen ja mahdollisuus aineiston lainakiertoon laittamiseen minitiedoin. Nykyjärjestelmässä poimii se, kuka valmiin tietueen ensimmäisenä havaitsee. Tietueita ei tarkasteta poimittaessa. Aineistot minitiedoin eteenpäin (luokka, pääsana määriteltynä), jolloin uutuusaineisto on nopeammin asiakkaiden käytettävissä Edut: prosessin keveneminen, resurssien ja ajan säästö, aineiston seisottamisen ja edestakaisin tarkastamisen vähentäminen. Tyytyväisemmät asiakkaat kun aineistot löytyvät nopeammin kannasta. Kustannustehokkuus. Henkilöstöltä vapautuu aikaa muihin tehtäviin. Haasteet: keskitetty luettelointi ei saa ruuhkautua, nykyjärjestelmässä haasteena miten minitiedoin lainaan laitettuihin saa yhdistettyä luettelointitietueen, minitiedoin lainaan laittamisessa haasteena on mahdolliset luokkamuutokset, tarvitaan myös uudelleentarroitus. 3. Yhteisluettelo: tulevaisuuden malli, jossa luettelointi tehdään kerran keskitettyyn tietokantaan (Melinda). Melinda on kansallinen metatietovaranto, jonka tarkoitus on palvella kaikkia kirjastosektoreita. Tällä hetkellä se kattaa yliopisto- ja ammattikorkeakoulukirjastot, ja yleisten kirjastojen osalta on meneillään pilotointi. Melinda kokoaa kirjastoaineistojen kuvailevat metatiedot (luettelointitiedot) yhteen paikkaan ja tarjoaa ne hyödynnettäviksi yhdestä paikasta. Perusajatuksena on se, että kirjastot liittyvät rajapintojen välityksellä yhteen ja samaan metatietojen tuottamisympäristöön, jolloin eri kirjastoissa tai keskitety(i)ssä palvelu(i)ssa tuotetut tietueet ovat Melindassa kaikkien hyödynnettävissä. Tarvittava primaariluettelointityö tehdään Melindan työvälineillä, ja tietueet siirtyvät (replikoituvat) sovittujen sääntöjen mukaan kirjastojen omiin tietokantoihin. Myös mahdolliset muutokset ja korjaukset kaikkiin Melindan tietueisiin saadaan samalla periaatteella, jolloin 14

15 tätä työtä ei tarvitse tehdä erikseen kussakin paikallisessa tietokannassa. Koska yleisten kirjastojen osuus Melindassa on vasta alkuvaiheessa, ei vielä ole selkeää kuvaa siitä, miten esim. hankintaprosessi ennakkotietojen käsittelyineen tulee järjestymään. Saattaa myös olla tarkoituksenmukaista, että kirjastoissa käytetäänkin omaa luettelointityökalua, ja yhteydet Melindaan toimivat molempiin suuntiin rajapintojen välityksellä. c) Metatiedon riittävä taso Tarjonta, valinta ja hankinta työpajassa sekä luettelointityöpajassa käytiin paljon keskustelua tuotetiedon ja luettelointitiedon tasosta. Jyväskylän kirjastossa käytetään runsaasti työaikaa ennakkotietojen tarkistamiseen sekä valmiin poimittavan luettelointitietueen vertailuun ja tarkistamiseen. Luettelointitietueen jalostumisen prosessi ennakkotiedosta valmiiksi luettelointitietueeksi voidaan määritellä huomattavasti suoraviivaisemmaksi. BTJ Arvo palvelun avulla on mahdollista automatisoida tietueiden päivittymiseen ja täydentämiseen liittyviä prosesseja. Aineisto voidaan tarjota asiakkaille käytettäväksi ja lainattavaksi ennen valmista luettelointitietuetta, ja tällä tavoin nopeuttaa aineiston kulkua takahuoneesta asiakkaalle. Näin toimivat mm. Hämeenlinnan kaupunginkirjasto sekä Turun kaupunginkirjasto. Jatkossa on tarpeen myös määritellä mikä on tuotetiedon ja luettelointitietueen riittävä taso. Tuotetieto: Tuotetietoa tarvitsevat kirjastoammattilaiset valintaa tehdessään, jolloin tuotetiedon on sisällettävä valinnan kannalta olennaiset tiedot. Tuotetiedot välitetään yleensä lähes sellaisenaan kuin kustantajat ja toimittajat ne välittävät BTJ Finlandille. Varsinkin ennakkotiedot voivat olla puutteellisia, eikä kaikkea kirjastoammattilaisten toivomia elementtejä ole mahdollista lisätä tuotetietoon. Esimerkiksi omakustanteiden kirjailijoiden kotipaikka lisätään aina kun tuotetietue tuotetaan BTJ Finlandissa, kotipaikka on tiedossa ja kirjailija antaa luvan sen julkaisemiseen. Kirjastoammattilaiset hyödyntävät tuotetiedoista tallennettua minitietuetta aineistotietokannassaan myös asiakaspalvelutilanteissa, joissa asiakas hakee esimerkiksi tietyn kirjailijan teoksia. Kirjaston asiakkaat hyödyntävät aineistoluettelon kautta kirjaston tietokantaan tallennettua minitietuetta hakiessaan mm. ennakkoon ilmestyviä julkaisuja tehdäkseen niihin varauksia. Luettelointitieto: Tuotetieto on yleensä kirjastojen tietokannoissa ennakkotiedon muodossa. Tuotetieto täydentyy luettelointitietueeksi, kun valmiista teoksesta joko itse luetteloidaan tai poimitaan BTJ Finlandin tai toisen kirjaston tietokannasta valmis luettelointitietue. Tuotetieto voi päivittyä luettelointitietueeksi myös automaattisesti BTJ Arvon avulla. Luettelointitietueen avulla aineisto voidaan löytää ja tunnistaa, eli kirjastoammattilaiset ja kuluttajat voivat luettelointitietueeseen tallennettujen hakuelementtien avulla löytää teoksia ja tun- 15

16 nistaa, ovatko ne relevantteja (kannattaako teos mm. varata) heidän tiedontarpeensa kannalta. Kirjastoammattilaiset tarvitsevat myös kuvauksen aineistosta kirjastotyössä, esim. sisältääkö aineisto kaiken siihen kuuluvan liiteaineiston. Kirjaston näyttöluettelot ja aineistotietokannat koostuvat luettelointitietueista. Luettelointisäännöt ja hakutiedot pohjautuvat aikaan ennen atk:ta ja internetiä. Niiden keskeisenä tavoitteena on ollut ilmaista hakuelementit ja kuvata dokumentti niin, että se on kortistosta löydettävissä ja helposti esitettävissä. Asiasanastot ovat kontrolloituja, ja usein aihepiireillä on omia sanastojaan. Yleisissä kirjastoissa yleisimmin käytetään Yleistä suomalaista asiasanastoa, kaunokirjallisuuden asiasanasto Kaunokkia, musiikkiaineiston asiasanasto Musaa sekä näiden ruotsinkielisiä vastineita. Luetteloinnin tasoa pohtiessa on hyvä miettiä kuka luettelointitietueita käyttää ja mihin tarkoitukseen. Kirjastoammattilaiset hakevat sujuvasti ja ammattitaitoisesti tietoa näyttöluetteloista ja aineistotietokannoista. He osaavat tarkistaa sanastojen verkkoversioista tarvittavat kontrolloidut asiasanat. Jos tietopalvelussa asiakas tulee kyselemään uusia dekkareita, osaa kirjastoammattilainen hakea aineistotietokannastaan asiasanoilla jännityskirjallisuus, rikoskirjallisuus tms. ja rajata haun vaikkapa julkaisuvuodella. Musiikin erittäin korkeatasoisia yhtenäistettyjä nimekkeitä osaa hyödyntää tiedonhaussa todennäköisesti ainoastaan kirjastojen musiikkiosastojen ammattilaiset. Kirjastojen asiakkaat hakevat kirjastojen näyttöluetteloista internetin kautta. Kirjastoasiakkaiden hakutapojen muutos on ollut melkoinen viimeisten vuosien aikana, ja näyttöluetteloita on muokattukin yksinkertaisempaan muotoon (esim. Arenan pikahaku, Helmet-luettelon uusi haku). Jyväskylän asiakastutkimuksessa 2011 selvisi, että yleisimmäksi ongelmaksi asiakkaat nimesivät sen, että he eivät löytäneet kirjaston tietokannasta sitä mitä etsivät. Olisi mielenkiintoista selvittää, johtuiko tämä siitä, että haluttua aineistoa ei ollut kirjaston kokoelmassat, oliko teoksen luettelointi puutteellinen vai hakiko asiakas virheellisesti tai esimerkiksi väärällä sanalla. 16

17 d) Tilaus-toimitus-prosessi asiakkaan käytettäväksi asti (logistiikka) Logistiikka-työpajassa kiinnitettiin huomiota erityisesti seuraaviin asioihin: saatavuustiedon oikeellisuudessa BTJ:n järjestelmissä ja siitä kirjastolle tiedottamiseen. Avointen tilausten statuksesta olisi tultava systemaattisemmin tietoa. Aineiston pakkaamiseen ja laskutuksen kehittämiseen esitettiin myös toiveita. Jyväskylän kirjaston sisällä työprosessi voitaisiin käsittää paremmin kokonaisuutena ja kaikki mahdollisesti työnkulkua hidastavat raja-aidat voitaisiin kyseenalaistaa. Muovitus ruuhkautuu usein. Aineiston käsittelyn vaihtoehtoja: 1. Kirjastoaineiston lainauskuntoon käsittely eli kirja-aineiston muovitus ja tarroitus kirjaston itse tuottamana Edut: luo työpaikan työllistettäville Haitat: vie paljon resurssia, saattaa ruuhkautua helposti ja hidastaa aineiston pääsyä kuluttajille esim. syksyllä voi olla lähes mahdotonta pitää ajan tasalla 2. Ulkoistamalla kirjaston tiloissa tuotettavaksi Edut: koulutetun kirjastohenkilökunnan resurssit parempaan käyttöön Haitat: yhteistyökumppaneiden löytäminen ja resursointi voi olla haastavaa, kirjastotiloissa ei ole esim. muovituskonetta käytössä joten hidasta, työn ja laadun valvontaan käytettävä resursseja 3. Ostamalla aineisto toimittajalta käyttövalmiiksi jalostamalla Edut: nopeaa ja edullista, koska toimittajilla on yleensä koneistus käytössä, kirjastohenkilökunta voi keskittyä koulutustaan ja osaamistaan vastaaviin tehtäviin, mahdollisuus ottaa esim. muovitettuna ja tarroittaa itse, tai jopa hyllyvalmiina Haitat: jos kirjastolla on työllistettäviä, niin muovituksen ostaminen on kalliimpi vaihtoehto 17

18 6 TOIMENPITEET Projektin osapuolet sitoutuivat toteuttamaan toimenpiteitä, joiden avulla tehostetaan aineiston valintaan, tilaukseen, toimitukseen ja kulkuun liittyviä työprosesseja. Osa toimenpiteistä on heti toteutettavissa, osa on pidemmän aikajänteen tavoitteita. Alla mainitut toimenpiteet ovat meneillään kummassakin organisaatiossa. Jyväskylän kaupunginkirjasto on käsitellyt johtoryhmässään projektia ja sen toimenpiteitä. Toimenpiteet viedään tiimeihin työstettäväksi. Seija palaa 1. Työketjun nopeuttaminen, uutuuksien läpimenoajan lyhentäminen 2. Turhien työvaiheiden vähentäminen 3. Kokoelmatyön uudistaminen 4. Muovituksen ruuhkautumisen estäminen 5. Valtakunnallisten uudistusten huomioiminen luetteloinnissa erityisesti Melinda BTJ sitoutuu omalta osaltaan työstämään seuraavia toimenpiteitä. Alla olevat kehitysprojektit ovat meneillään. Hankkeen ohjausryhmässä käydään läpi suunnitelmat ja aikataulut sekä eteneminen vuoden loppuun mennessä. 1. Luetteloinnin kokonaisuuden tarkastelu, virheet & ajantasaisuus paremmin asiakkaiden toiveita vastaaviksi 2. Kehitystyö asiasanoituksen parantamiseksi sekä ammattilaisen että kuluttajan näkökulmasta 3. Aktiivinen toiminta Melinda-projektissa, jotta ratkaisu palvelee parhaalla mahdollisella tavalla yleisten kirjastojen tarpeita 4. Saatavuustiedon ajantasaisuuden parantaminen 5. Asiakkaan avoimista tilauksista ja tilausten statuksesta viestimisen kehittäminen 6. Aktiivinen tietojärjestelmien kehitystyö yhteistyössä asiakkaiden ja muiden toimijoiden kanssa tavoitteena mahdollisimman automaattisesti ja sujuvasti liikkuvat informaatiovirrat 18

19 7 JOHTOPÄÄTÖKSET Hanke on ollut kokonaisuudessaan erittäin mielenkiintoinen ja opettavainen kummallekin osapuolelle. Hanketta on tehty hyvässä yhteistyössä ja positiivisessa ilmapiirissä. Hankkeen aikana kummassakin organisaatiossa on jo käynnistynyt monia parannustoimenpiteitä, jotka yksinkertaistavat työprosesseja. Jotta lopulliset päätökset pystytään tekemään, kirjaston on tarkkaan mietittävä missä halutaan olla tulevaisuudessa. Tavoitteet asetetaan esim. asiakastyytyväisyydelle, kustannustasolle ja uusille palveluille. Mitkä ovat resurssit 3 5 vuoden kuluttua? Miten tämä vaikuttaa osaamisen kehittämiseen, prosesseihin? Mitkä ovat kuluttajien toiveet/odotukset kirjastoille 3 5 vuoden kuluttua? Miten tämä vaikuttaa osaamisen kehittämiseen, prosesseihin? Mikä tiedontaso on tärkeää kuluttajille ja miksi? Mikä tiedontaso on tärkeää kirjaston ammattilaisille ja miksi? Kun näkemys on selvä, tarvitaan polku nykytilanteesta tavoitteisiin. Siihen tämä hanke tuo paljon ajatuksia ja työkaluja. Samat haasteet ja kysymykset ovat myös toimittajien puolella. Kuluttajien käyttäytymisen muutos vaikuttaa kirjastojen toimintaan ja toimittajien täytyy miettiä, että minkälaisia palveluita ja toimintamalleja ne tulevaisuudessa tarjoavat. Miten näkemys tulevaisuudesta vaikuttaa prosesseihin, organisaatioon, osaamisen kehittämiseen. Kuinka luomme kulttuurin, joka tukee vahvasti muutoksia ja takaa toiminnan kehittämisen haluttuun suuntaan. Muutosprosessien läpivienti vaatii jatkossa paljon sekä kirjastoilta että niitä palvelevilta yrityksiltä. Muutokset luovat mahdollisuuksia mutta ne myös koetaan pelottavina. Totutut tavat kyseenalaistetaan, mikä saattaa synnyttää organisaatioissa turvattomuuden tunnetta, pelkoa omasta tulevaisuudesta ja jopa arvottomuuden tunnetta. Tämä saattaa johtaa voimakkaaseenkin muutosvastarintaan organisaatiossa. Tämä on pitkä prosessi ja siihen täytyy löytyä riittävästi aikaa ja mahdollisuutta sen toteuttamiseen. 19

20 OKM:n suositukset yleisten kirjastojen laadunhallintaan antaa varmasti hyvät raamit tämänkin projektin eteenpäin viemiseen. Suositukset sopivat niin kirjastoille kuin niitä palveleville yhteistyökumppaneille: 1. Kirjasto tarkastelee toimintaansa kokonaisuutena 2. Kirjastossa asiakassuuntautuneisuus on kehittämisen ydintä 3. Kirjastoa johdetaan 4. Kirjasto tähtää tuloksiin 5. Kirjasto osaa oppia 6. Henkilöstö tekee kirjaston 7. Kirjastossa prosessit toimivat 8. Kirjasto toimii yhteistyössä ja kumppanina 9. Kirjasto kantaa yhteiskunnallisen vastuunsa 10. Kirjasto arvioi itseään 20

Hankinnan ja luetteloinnin prosessien kehittäminen Jyväskylän kaupunginkirjastossa 2013-2014

Hankinnan ja luetteloinnin prosessien kehittäminen Jyväskylän kaupunginkirjastossa 2013-2014 Hankinnan ja luetteloinnin prosessien kehittäminen Jyväskylän kaupunginkirjastossa 2013-2014 Tavoitteet: Hankkeen tavoitteena on saada aineistot mahdollisimman nopeasti ja tehokkaasti asiakkaiden käyttöön

Lisätiedot

Tampereen Melinda - yhteisluettelon pilottiprojekti. Pirkko Lindberg Kirjastopalvelujohtaja Tampereen kaupunginkirjasto-pirkanmaan maakuntakirjasto

Tampereen Melinda - yhteisluettelon pilottiprojekti. Pirkko Lindberg Kirjastopalvelujohtaja Tampereen kaupunginkirjasto-pirkanmaan maakuntakirjasto Tampereen Melinda - yhteisluettelon pilottiprojekti Pirkko Lindberg Kirjastopalvelujohtaja Tampereen kaupunginkirjasto-pirkanmaan maakuntakirjasto Mikä Melinda on? (Diojen 1-7 sisältö: Johanna Jauhonen)

Lisätiedot

Jyväskylä työstää työprosessejaan, tai, Uudistimme vahingossa työprosesseja. Keskuskirjastokokous Hanna Martikainen

Jyväskylä työstää työprosessejaan, tai, Uudistimme vahingossa työprosesseja. Keskuskirjastokokous Hanna Martikainen Jyväskylä työstää työprosessejaan, tai, Uudistimme vahingossa työprosesseja Keskuskirjastokokous 28.1.2016 Hanna Martikainen Kaksi hanketta kokoelmatyöstä Aineistovirtaa! Hankinnan ja luetteloinnin prosessien

Lisätiedot

Kansallinen yhteisluettelo tilannekatsaus ja toimintasuunnitelma Nina Hyvönen

Kansallinen yhteisluettelo tilannekatsaus ja toimintasuunnitelma Nina Hyvönen Kansallinen yhteisluettelo tilannekatsaus ja toimintasuunnitelma 2011 9.6.2011 Nina Hyvönen Agenda Mikä yhteisluettelo? toimintakonsepti ja sisällöt Ajankohtaista YKN:n yhteisluettelotyöryhmä Sopimukset

Lisätiedot

Kansallinen metatietovaranto sisältöjä ja jaettua osaamista. Nina Hyvönen

Kansallinen metatietovaranto sisältöjä ja jaettua osaamista. Nina Hyvönen Kansallinen metatietovaranto sisältöjä ja jaettua osaamista Nina Hyvönen 25.11.2011 Nykytilanne LINDA- tietokannassa on yliopistokirjastojen, eräiden erikoiskirjastojen ja yhteiskirjastoissa mukana olevien

Lisätiedot

ISBD-konversio PIKI-tietokantaan

ISBD-konversio PIKI-tietokantaan ISBD-konversio PIKI-tietokantaan Konversion pohjana oli Kansalliskirjaston ISBD-konversio. Metiva-wikin sivulla on nähtävillä myös Konversiosuunnitelma ja konversio-ohjelma, jonka avulla pystyy tarkastamaan

Lisätiedot

Satakirjastojen kokoelmien analyysi sekä maakunnallinen kokoelmastrategia. Satakirjastojen kokoelmastrategia käytäntöön -hankeraportti

Satakirjastojen kokoelmien analyysi sekä maakunnallinen kokoelmastrategia. Satakirjastojen kokoelmastrategia käytäntöön -hankeraportti Satakirjastojen kokoelmien analyysi sekä maakunnallinen kokoelmastrategia Satakirjastojen kokoelmastrategia käytäntöön -hankeraportti Sisältö 1 Johdanto 5 2 Laatusuositukset Satakirjastoissa 2014 6 3 Kokoelmien

Lisätiedot

1. Johdanto. 2. Kirjaston käyttö

1. Johdanto. 2. Kirjaston käyttö 1. Johdanto Porin kaupunginkirjaston asiakastyytyväisyyttä mittaava kysely toteutettiin vuonna 2006 ensimmäisen kerran Internetin kautta. Kyselylomake oli kirjaston verkkosivuilla kahden viikon ajan 4.12.-18.12.

Lisätiedot

YHTEENVETO 3. KYSELYSTÄ

YHTEENVETO 3. KYSELYSTÄ YHTEENVETO 3. KYSELYSTÄ Kysymykset 1. Kuka kirjastossanne hoitaa seuraavia tehtäviä? (kirjastonjohtaja / kirjastonhoitaja / kirjastovirkailija / joku muu kuka?) a. aineiston valinta b. tilattavan aineiston

Lisätiedot

MARC 21 YHTEISEKSI FORMAATIKSI -- SUOSITUS ERIKOISKIRJASTOILLE?

MARC 21 YHTEISEKSI FORMAATIKSI -- SUOSITUS ERIKOISKIRJASTOILLE? MARC 21 YHTEISEKSI FORMAATIKSI -- SUOSITUS ERIKOISKIRJASTOILLE? Erikoiskirjastojen neuvosto Helsingissä 21.11.2006 Esittelijä: Nanna Jokinen TAUSTOJA LYHYESTI ja lisää osoitteessa www.kansalliskirjasto.fi/kirjastoala/formaatti/

Lisätiedot

Keskustelua yleisten kirjastojen kuvailukeskuksen perustamisesta

Keskustelua yleisten kirjastojen kuvailukeskuksen perustamisesta Keskustelua yleisten kirjastojen kuvailukeskuksen perustamisesta Tuula Haavisto 6.11.2015 Yleisten kirjastojen neuvosto Helsingin kaupunginkirjasto Yleisten kirjastojen keskuskirjasto 11.9.2015 Kuvailutiedon

Lisätiedot

Auktoriteettitietokanta

Auktoriteettitietokanta Auktoriteettitietokanta Linnea2 yleiskokous 24.11.2010 Laila Heinemann Kansalliskirjasto / Kirjastoverkkopalvelut Nykytila Kirjastojen auktoriteettitietoja ylläpidetään kirjastojärjestelmällä, jossa ei

Lisätiedot

Työpaja kirjastopalvelujen saatavuudesta ja saavutettavuudesta Kooste pienryhmätyöskentelystä. Tieteiden talo

Työpaja kirjastopalvelujen saatavuudesta ja saavutettavuudesta Kooste pienryhmätyöskentelystä. Tieteiden talo Työpaja kirjastopalvelujen saatavuudesta ja saavutettavuudesta Kooste pienryhmätyöskentelystä Tieteiden talo 11.5.2015 Opetus- ja kulttuuriministeriön ja Suomen kirjastoseuran järjestämässä työpajassa

Lisätiedot

Taideyliopiston kirjaston toimintasuunnitelma 2015 2017

Taideyliopiston kirjaston toimintasuunnitelma 2015 2017 TOIMINTASUUNNITELMAN TAUSTAT Luova ja energinen taideorganisaatio edellyttää kirjastoa, joka elää innovatiivisesti ajassa mukana sekä huomioi kehysorganisaationsa ja sen edustamien taiteen alojen pitkän

Lisätiedot

Mitä uutta e-aineistojen osalta

Mitä uutta e-aineistojen osalta Mitä uutta e-aineistojen osalta Uusi Ellibs-kirjasto Käyttöön vuodenvaihteessa 2014 Kuukausittain palveluun rekisteröityy noin 2 500 asiakasta ja nyt asiakkaita noin 7000 Maaliskuun lopussa Otava julkaisi

Lisätiedot

Hämeenlinnan kaupunginkirjaston kokoelmatyö. Irmeli Isokivijärvi Palvelupäällikkö, Hämeenlinna Forssa 19.11.2015

Hämeenlinnan kaupunginkirjaston kokoelmatyö. Irmeli Isokivijärvi Palvelupäällikkö, Hämeenlinna Forssa 19.11.2015 Hämeenlinnan kaupunginkirjaston kokoelmatyö Irmeli Isokivijärvi Palvelupäällikkö, Hämeenlinna Forssa 19.11.2015 Tietoa Hämeenlinnasta Asukkaita n. 68 000 Vuoden 2009 alusta Hauho (4000), Kalvola (3500),

Lisätiedot

Kansallinen yhteisluettelo kirjastojen luettelointiyhteistyön tukena. Pori Nina Hyvönen

Kansallinen yhteisluettelo kirjastojen luettelointiyhteistyön tukena. Pori Nina Hyvönen Kansallinen yhteisluettelo kirjastojen luettelointiyhteistyön tukena Pori 8.12.2010 Nina Hyvönen Agenda Kansallinen yhteisluettelo- tavoiteltavat hyödyt Lindasta liikkeelle Jatkosuunnitelmat Muuta huomioitavaa

Lisätiedot

Kirjastojärjestelmä. Leena Kinnunen Lapin kirjastokokous Rovaniemi

Kirjastojärjestelmä. Leena Kinnunen Lapin kirjastokokous Rovaniemi Kirjastojärjestelmä Leena Kinnunen Lapin kirjastokokous Rovaniemi 6.5.2015 Kaupalliset kirjastojärjestelmät Rovaniemen kaupunginkirjaston hankkeessa vuosina 2011-2013 selvitettiin tarjolla olevia kaupallisia

Lisätiedot

Virva Nousiainen- Hiiri

Virva Nousiainen- Hiiri Metatiedon uudistamisprosessi Virva Nousiainen- Hiiri 2015-10-20 Helsingin kaupunginkirjasto Yleisten kirjastojen keskuskirjasto Kuvailutiedon tuottamisessa uudelleenarvioinnin tarve Ympäristö muuttuu,

Lisätiedot

PIKIn Melinda-kokemuksia

PIKIn Melinda-kokemuksia PIKIn Melinda-kokemuksia Petri Tonteri 15112016 etunimi.sukunimi@tampere.fi Melinda, metatietovaranto Melinda on kansallinen metatietovaranto ja kirjastoille tarkoitettu palvelu. Kirjastot kuvailevat aineistonsa

Lisätiedot

PIKIn Melinda-kokemuksia

PIKIn Melinda-kokemuksia PIKIn Melinda-kokemuksia Petri Tonteri, 7.4.2016 etunimi.sukunimi@tampere.fi Eräitä lähtökohtia PIKIssä käytössä Aurora + Arena järjestelmäympäristö usean kunnan käytössä mukana 22 kuntaa yli 60 kirjastoa

Lisätiedot

Hämeenlinnan kaupunginkirjaston tuotteistaminen

Hämeenlinnan kaupunginkirjaston tuotteistaminen Hämeenlinnan kaupunginkirjaston tuotteistaminen Irmeli Isokivijärvi Palvelupäällikkö Hämeenlinnan kaupunginkirjasto Hämeen maakuntakirjasto 25.3.2011 Kuntaliitoksen myötä kaupunki siirtyi tilaaja-tuottaja

Lisätiedot

Nelli Tiedonhakuportaali Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun elektronisiin aineistoihin. Onnistuneita hetkiä Nellin parissa!

Nelli Tiedonhakuportaali Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun elektronisiin aineistoihin. Onnistuneita hetkiä Nellin parissa! Nelli Tiedonhakuportaali Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun elektronisiin aineistoihin. Onnistuneita hetkiä Nellin parissa! Nelli elektroniset aineistot yhdessä paikassa Nellissä voit silmäillä mitä elektronisia

Lisätiedot

Sopimustoimittajien tuotetietopalvelut ja niiden toimivuus PIKIyhteisjärjestelmässä

Sopimustoimittajien tuotetietopalvelut ja niiden toimivuus PIKIyhteisjärjestelmässä Sopimustoimittajien tuotetietopalvelut ja niiden toimivuus PIKIyhteisjärjestelmässä ARVO työryhmän loppuraportti PIKI ohjausryhmä asetti työryhmän selvittelemään tuotetietojen ja automaattisten luettelointitietojen

Lisätiedot

VARASTOKIRJASTO Tulossopimus

VARASTOKIRJASTO Tulossopimus VARASTOKIRJASTO 2013-2016 Tulossopimus 19.4.2012 VARASTOKIRJASTON ORGANISAATIO OKM johtokunta johtaja metadata logistiikka JOHTOKUNTA Ari Muhonen, pj Ulla Nygren, vpj, Turun yliopisto Dorrit Gustafsson,

Lisätiedot

Lumme-verkkokirjaston tiedonhaun opas Pieksämäen kaupunginkirjasto

Lumme-verkkokirjaston tiedonhaun opas Pieksämäen kaupunginkirjasto Lumme-verkkokirjaston tiedonhaun opas Pieksämäen kaupunginkirjasto Tervetuloa Lumme-kirjastojen verkkokirjastoon! Ilman kirjautumista voit selata aineistotietokantaa tarkistaa onko teos hyllyssä vai lainassa

Lisätiedot

Muutosten vuosikymmen

Muutosten vuosikymmen Muutosten vuosikymmen Luetteloinnin muutokset 2010-luvulla Tampereen kaupunginkirjasto - Pirkanmaan maakuntakirjastossa 6.11.2013 Kuopio: Luetteloinnin tulevaisuus Eeva-Riitta Peltonen Puheenvuoron näkökulmia

Lisätiedot

YHTEENVETO 2. KYSELYSTÄ

YHTEENVETO 2. KYSELYSTÄ YHTEENVETO 2. KYSELYSTÄ Yhteenvedosta puuttuu Kuhmalahden vastaus. Kysymykset 1. Voiko mielestäsi PIKI kirjastojen kokoelmayhteistyötä tehdä seuraavilla tavoilla? Miten se käytännössä hoidettaisiin? Perustele

Lisätiedot

Verkkokirjaston hakuohjeet

Verkkokirjaston hakuohjeet 1 Verkkokirjaston hakuohjeet Pikahaku Hakulaatikon löydät kaikkien sivujen yläosasta. Voit valita kohdistuuko haku kirjaston aineistotietokantaan, verkkokirjastosivustoon vai avainsanoihin. Voit hakea

Lisätiedot

VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI

VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI Tuija Nikkari 2012 VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI Raportointikoulutus 23.8.12 Raportoinnin tarkoitus Raportoinnin tehtävänä on tuottaa tietoa projektin etenemisestä ja tuloksista rahoittajalle, yhteistyökumppaneille

Lisätiedot

SEKO seminaari 6.3.2008. Maaret Lehtovirta

SEKO seminaari 6.3.2008. Maaret Lehtovirta SEKO seminaari 6.3.2008 Maaret Lehtovirta SEKO projekti aloite PIKI kirjastoilta opetusministeriön rahoitus 1.10.2007 31.3.2008 verkkosivut: http://www.tampere.fi/kirjasto/pikiextra/seko.htm Ohjausryhmä

Lisätiedot

Melinda ja yleiset kirjastot Tilannekatsaus

Melinda ja yleiset kirjastot Tilannekatsaus Melinda ja yleiset kirjastot Tilannekatsaus Minna Olkinuora-Tauru, kehittämispäällikkö Kirjastoverkkopäivät 23.10.2014 Pilotit tuotantoon Avoimia kysymyksiä Monitahoinen prosessi Pilotit tuotantoon Askelia

Lisätiedot

RDA, BIBFRAME, Melinda kuinka kuvailutyö uudistuu

RDA, BIBFRAME, Melinda kuinka kuvailutyö uudistuu RDA, BIBFRAME, Melinda kuinka kuvailutyö uudistuu Luetteloinnin tulevaisuus 6.11.2013 Pohjois-Savon ELY-keskus Ulla Ikäheimo, Kansalliskirjasto Sisältö Kuvailutyö nyt RDA MARC 21:n seuraaja BIBFRAME Metatietovaranto

Lisätiedot

Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0. Kuntamarkkinat Tuula Seppo, erityisasiantuntija

Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0. Kuntamarkkinat Tuula Seppo, erityisasiantuntija Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0 Kuntamarkkinat 14.9.2016 Tuula Seppo, erityisasiantuntija Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0 Hallinnon toimintatapojen digitalisointi

Lisätiedot

Helsingin kaupunginkirjasto logistiikkaprosessi: 2 Kierto 4.9.2015.

Helsingin kaupunginkirjasto logistiikkaprosessi: 2 Kierto 4.9.2015. Helsingin kaupunginkirjasto logistiikkaprosessi: 2 Kierto 1 Hankinta 1.01 2 Kierto 2.01 3 Poisto Selitteet Toimenpide, prosessi tai yksittäinen työkokonaisuus. Toimenpide, prosessi tai yksittäinen työkokonaisuus.

Lisätiedot

Liite 2, Todennetun osaamisen rekisteri, käyttötapausten. Todennetun osaamisen rekisterin kohdearkkitehtuuri

Liite 2, Todennetun osaamisen rekisteri, käyttötapausten. Todennetun osaamisen rekisterin kohdearkkitehtuuri Liite 2, Todennetun osaamisen rekisteri, käyttötapausten kuvaus Todennetun osaamisen rekisterin kohdearkkitehtuuri 18.6.2011 Todennetun osaamisen rekisterin käyttötapaukset 2 (17) Sisällys Sisällys...

Lisätiedot

Tieto matkaa maailmalle

Tieto matkaa maailmalle Tieto matkaa maailmalle Avoimen julkaisemisen parhaat käytänteet Helsinki 31.1.2017 Ulla Ikäheimo & Tarja Mäkinen Sisältö Mitä on metatieto Kuvailusäännöt ja formaatit Sanastot ja Finto Henkilöt Tunnisteet

Lisätiedot

Vastausten määrä: 68 Tulostettu :23:50

Vastausten määrä: 68 Tulostettu :23:50 Vastausten määrä: 68 Tulostettu 7.5.2010 14:23:50 Poiminta 1.1 Minkä erikoiskirjaston / tutkimuslaitoksen palveluja arvioit (valitse yksi vaihtoehto) = 12 (Museoviraston kirjasto) 1.1 Minkä erikoiskirjaston

Lisätiedot

Ikivihreä kirjasto loppuraportti määrittelyprojektille

Ikivihreä kirjasto loppuraportti määrittelyprojektille loppuraportti määrittelyprojektille Mikkelin Ammattikorkeakoulu Oy Sähkö ja informaatiotekniikan laitos Versiomuutokset 29.1.2014 viimeisin tilanne tietokantakonversiosta Mirja Loponen 7.2.2014 tarkennettu

Lisätiedot

Tiedonlähteille NELLIn kautta -

Tiedonlähteille NELLIn kautta - 28.8.2009 1 Tiedonlähteille NELLIn kautta - www.nelliportaali.fi/jy NELLI-portaali on tiedonhakujärjestelmä, joka tarjoaa pääsyn Jyväskylän yliopistossa käytettävissä oleviin sähköisiin aineistoihin kuten

Lisätiedot

FENNO MEDICAL OY FENNO MARKET KÄYTTÖOHJEET. Fenno Medicalin sähköinen

FENNO MEDICAL OY FENNO MARKET KÄYTTÖOHJEET. Fenno Medicalin sähköinen FENNO MEDICAL OY FENNO MARKET KÄYTTÖOHJEET Fenno Medicalin sähköinen 2(9) Kotijakelun sähköinen tilausjärjestelmä Kotijakelun sähköinen tilausjärjestelmä tekee tilaamisesta joustavaa ja vaivatonta. Järjestelmän

Lisätiedot

Kirjaston henkilöstöstä ja osaamisesta 11/27/2013

Kirjaston henkilöstöstä ja osaamisesta 11/27/2013 Kirjaston henkilöstöstä ja osaamisesta Yliopisto uusi yliopistolaki Henkilöstöjohtosäännössä : KELPOISUUSVAATIMUKSET 4 Yleiset kelpoisuusvaatimukset Yliopistolaki 31 Yliopistoasetus 1 1 mom. Tehtävään

Lisätiedot

Fennica Melindassa. Melinda-tietoisku 27.4. 2015 Kiti Vilkki-Eriksson Kansalliskirjasto

Fennica Melindassa. Melinda-tietoisku 27.4. 2015 Kiti Vilkki-Eriksson Kansalliskirjasto Fennica Melindassa Melinda-tietoisku 27.4. 2015 Kiti Vilkki-Eriksson Kansalliskirjasto Sisältö Mikä on Fennica Fennica-tietokanta ja Fennica-kokoelma Fennican lakisääteiset ja kansainväliset velvoitteet

Lisätiedot

Laatukäsikirja - mikä se on ja miten sellainen laaditaan?

Laatukäsikirja - mikä se on ja miten sellainen laaditaan? Laatukäsikirja - mikä se on ja miten sellainen laaditaan? Matkailun laatu laatukäsikirja osaksi yrityksen sähköistä liiketoimintaa Sähköinen aamuseminaari matkailualan toimijoille 24.8.2010 Riitta Haka

Lisätiedot

Mitä on sisällönkuvailu

Mitä on sisällönkuvailu Mitä on sisällönkuvailu Esko Siirala Helsingin yliopiston kirjasto HELKA-kirjastojen sisällönkuvailuiltapäivä 09.09.201 Helsingin yliopiston kirjasto / Esko Siirala / Mitä sisällönkuvailu on. 1 Sisällönkuvailu

Lisätiedot

Yhteenvetoa RDA-koulutuspäivistä. RDA-koulutus Marja-Liisa Seppälä marja-liisa.seppala[ät]helsinki.fi

Yhteenvetoa RDA-koulutuspäivistä. RDA-koulutus Marja-Liisa Seppälä marja-liisa.seppala[ät]helsinki.fi Yhteenvetoa RDA-koulutuspäivistä RDA-koulutus 1.12.2015 Marja-Liisa Seppälä marja-liisa.seppala[ät]helsinki.fi RDA-koulutus kolmen RDA-koulutuspäivän esitysdiat ja videot koulutuspäivien sivulla: https://wiki.helsinki.fi/display/rda/rda-koulutukset

Lisätiedot

Monihaku ja sähköiset aineistot tutuksi. Jyväskylän kaupunginkirjaston tiedonhaun koulutus

Monihaku ja sähköiset aineistot tutuksi. Jyväskylän kaupunginkirjaston tiedonhaun koulutus Monihaku ja sähköiset aineistot tutuksi Jyväskylän kaupunginkirjaston tiedonhaun koulutus Miksi monihaku? Sähköistä aineistoa valtavat määrät Laadukasta ja ei-niin-laadukasta Ilmaista ja maksullista Monihakuun

Lisätiedot

KESKITETTY JULKAISUTIETOJEN TALLENTAMINEN

KESKITETTY JULKAISUTIETOJEN TALLENTAMINEN KESKITETTY JULKAISUTIETOJEN TALLENTAMINEN Artikkelit Konferenssijulkaisut Kirjat 15.5.2014 Marja Leena Harjuniemi Informaatikko / JYK Kirjasto TUTKA 1.4.2013 Huhtikuusta 2014 alkaen kirjasto syöttää julkaisutiedot

Lisätiedot

Kansallinen julkaisurekisteri ja kotimaiset viitetiedot. Linnea2-konsortion yleiskokous, Jyrki Ilva

Kansallinen julkaisurekisteri ja kotimaiset viitetiedot. Linnea2-konsortion yleiskokous, Jyrki Ilva Kansallinen julkaisurekisteri ja kotimaiset viitetiedot Linnea2-konsortion yleiskokous, 22.11.2011 Jyrki Ilva (jyrki.ilva@helsinki.fi) Yliopistojen uusi rahoitusmalli ja julkaisutiedot Yliopistojen uutta

Lisätiedot

Aluetietokantaselvitys

Aluetietokantaselvitys Aluetietokantaselvitys 4.2.2015 Petri Tonteri, petri.tonteri@tampere.fi Työryhmä Anna-Mari Andersson (Kouvola) Johanna Jauhonen (Tampere) Jaana Käki (Hämeenlinna) Liisa Rossi (Kuopio) Maija Saraste (Oulu)

Lisätiedot

Sisältö. Luokka MARC-tietueen kenttä 084: Hyllypaikka MARC-tietueen kenttä Nidekohtainen hyllypaikka Signum...

Sisältö. Luokka MARC-tietueen kenttä 084: Hyllypaikka MARC-tietueen kenttä Nidekohtainen hyllypaikka Signum... 1 Sisältö Luokka... 2 MARC-tietueen kenttä 084:... 2 Hyllypaikka... 2 MARC-tietueen kenttä 852... 2 Nidekohtainen hyllypaikka... 3 Signum... 4 Sijainti... 5 Niteen hyllypaikan määräytyminen Aurora-kirjastojärjestelmässä...

Lisätiedot

Finto-palvelu ja ontologioiden käyttöönotto sisällönkuvailussa

Finto-palvelu ja ontologioiden käyttöönotto sisällönkuvailussa Finto-palvelu ja ontologioiden käyttöönotto sisällönkuvailussa Mikko Lappalainen mikko.lappalainen@helsinki.fi Helka-kirjastojen sisällönkuvailun iltapäivä, 09.09.2015 1 Finto-projektin kuulumisia Henkilöstömuutoksia:

Lisätiedot

Melindan hankauskohtia

Melindan hankauskohtia Melindan hankauskohtia Ulla Ikäheimo Kuvailupäivät 26.3.2014 Melindan historiaa Vuosina 1992-1995 kaikkien yliopistokirjastojen, Varastokirjaston, Eduskunnan kirjaston, kausijulkaisujen yhteisluettelon

Lisätiedot

Käytsä täällä usein? Käyttäjätutkimus Turun pääkirjaston käytöstä

Käytsä täällä usein? Käyttäjätutkimus Turun pääkirjaston käytöstä Käytsä täällä usein? Käyttäjätutkimus Turun pääkirjaston käytöstä Yleisten kirjastojen neuvosto Inkeri Näätsaari 8.10.2012 Palaute, asiakaskyselyt, käyttäjätutkimukset Asiakaspalveluhenkilökunnan kokemukset

Lisätiedot

KDK-asiakasliittymä linjauksia KDK-seminaari Kristiina Hormia-Poutanen

KDK-asiakasliittymä linjauksia KDK-seminaari Kristiina Hormia-Poutanen KDK-asiakasliittymä linjauksia 2012 KDK-seminaari 21.3.2012 Kristiina Hormia-Poutanen Asiakasliittymä pohjustusta linjauksille KDK-johtoryhmä 9.12.2011 Kansalliskirjaston esitys: Puretaan Kansalliskirjaston

Lisätiedot

Harkitsetko kehittämishanketta - 10 hyvää vinkkiä suunnitteluun. Seija Sukula Kehittämispäällikkö Kela

Harkitsetko kehittämishanketta - 10 hyvää vinkkiä suunnitteluun. Seija Sukula Kehittämispäällikkö Kela Harkitsetko kehittämishanketta - 10 hyvää vinkkiä suunnitteluun Seija Sukula Kehittämispäällikkö Kela 21.1.2015 Kelan rooli Kelalla lakisääteinen velvollisuus kehittää kuntoutusta Suomen merkittävimpiä

Lisätiedot

Aikuisten lukemista edistävä toimintamalli

Aikuisten lukemista edistävä toimintamalli Oulun kaupunginkirjasto maakuntakirjasto, Pudasjärven kaupunginkirjasto ja Iin kunnankirjasto Lukuiloa kaikille hanke, Isa Kotilaine 2016 Aikuisten lukemista edistävä toimintamalli Toimintamallin lähtökohdat

Lisätiedot

Erikoiskirjastojen vastaajat palvelukyselyssä 2010. Päivi Jokitalo Kansalliskirjasto. Kirjastoverkkopalvelut paivi.jokitalo@helsinki.

Erikoiskirjastojen vastaajat palvelukyselyssä 2010. Päivi Jokitalo Kansalliskirjasto. Kirjastoverkkopalvelut paivi.jokitalo@helsinki. Erikoiskirjastojen vastaajat palvelukyselyssä 2010 Päivi Jokitalo Kansalliskirjasto. Kirjastoverkkopalvelut paivi.jokitalo@helsinki.fi Tammikuu 2011 Palvelukyselyn vastaajat sektoreittain yleinen kirjasto

Lisätiedot

LARK alkutilannekartoitus

LARK alkutilannekartoitus 1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

Varaamon kautta kirjaston laitteet, tilat ja palvelut löytyvät helposti

Varaamon kautta kirjaston laitteet, tilat ja palvelut löytyvät helposti Varaamon kautta kirjaston laitteet, tilat ja palvelut löytyvät helposti Maija Saraste, Oulun kaupunginkirjasto Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan kirjastopäivät Mihin kirjasto tarvitsee uuden järjestelmän?

Lisätiedot

Luettelointi tilastoina

Luettelointi tilastoina Luettelointi tilastoina AMK metatietoryhmä, kehittämispäivä Diakonia-ammattikorkeakoulu 10.12.2014 Markku Laitinen, Kansalliskirjasto markku.laitinen@helsinki.fi http://www.helsinki.fi/~malaitin/ Tietoisku

Lisätiedot

Määrittelydokumentti NJC2. Helsinki 11.2.2004 Ohjelmistotuotantoprojekti HELSINGIN YLIOPISTO Tietojenkäsittelytieteen laitos

Määrittelydokumentti NJC2. Helsinki 11.2.2004 Ohjelmistotuotantoprojekti HELSINGIN YLIOPISTO Tietojenkäsittelytieteen laitos Määrittelydokumentti NJC2 Helsinki 11.2.2004 Ohjelmistotuotantoprojekti HELSINGIN YLIOPISTO Tietojenkäsittelytieteen laitos Kurssi 581260 Ohjelmistotuotantoprojekti ( ov) Projektiryhmä Eero Anttila Olli

Lisätiedot

KUVATAIDEAKATEMIAN KIRJASTON KOKOELMAPOLITIIKKA

KUVATAIDEAKATEMIAN KIRJASTON KOKOELMAPOLITIIKKA KUVATAIDEAKATEMIAN KIRJASTON KOKOELMAPOLITIIKKA Kokoelmapolitiikka on voimassa 29.8.2011 alkaen. 1. KOKOELMAPOLITIIKAN TARKOITUS JA TAVOITTEET Kokoelmapolitiikan yhtenä tarkoituksena on olla apuna kirjaston

Lisätiedot

Kommentteja FinELibin strategiaan

Kommentteja FinELibin strategiaan 24.11.2011 Kommentteja FinELibin strategiaan 2012 2015 http://www.kansalliskirjasto.fi/attachments/5l4xoyz0b/62qj3tbul/files/currentfile/finelib_strategia_2012 2015.pdf Yleistä strategiasta Tiivis esitysmuoto

Lisätiedot

Kirjasampo - kaunokirjallisuuden verkkopalvelu

Kirjasampo - kaunokirjallisuuden verkkopalvelu Kirjasampo - kaunokirjallisuuden verkkopalvelu Kirjastot.fi:n koulutukset Syksy 2013 Esityksen sisällöt Yleistä tietoa Kirjasammosta Kirjasammon käyttöliittymän uusimmat ominaisuudet Jatkoprojekti: Lasten-

Lisätiedot

SELVITYS PRO GRADUJEN KÄYTÖSTÄ TAIDEKIRJASTOSSA

SELVITYS PRO GRADUJEN KÄYTÖSTÄ TAIDEKIRJASTOSSA SELVITYS PRO GRADUJEN KÄYTÖSTÄ TAIDEKIRJASTOSSA Tapani Takalo Lapin korkeakoulukirjasto, yliopisto, taide 17.11.2011 1. Johdanto Lapin yliopiston taidekirjastossa on selvitetty taidekirjaston kokoelmiin

Lisätiedot

Kulttuurilautakunta 6.3.2013, 8, liite 3 MARTTILAN KUNNANKIRJASTON KOKOELMAPOLITIIKKA

Kulttuurilautakunta 6.3.2013, 8, liite 3 MARTTILAN KUNNANKIRJASTON KOKOELMAPOLITIIKKA Kulttuurilautakunta 6.3.2013, 8, liite 3 MARTTILAN KUNNANKIRJASTON KOKOELMAPOLITIIKKA Kulttuurilautakunta 6.3.2013, 8, liite 3 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO... 3 2 KIRJASTON TEHTÄVÄT JA ASIAKKAAT... 4 3 NYKYISET

Lisätiedot

Kansallisen metatietovarannon (yhteisluettelo) tilannekatsaus. Nina Hyvönen 15.11.2011 OKM Kirjastopäivät

Kansallisen metatietovarannon (yhteisluettelo) tilannekatsaus. Nina Hyvönen 15.11.2011 OKM Kirjastopäivät Kansallisen metatietovarannon (yhteisluettelo) tilannekatsaus Nina Hyvönen 15.11.2011 OKM Kirjastopäivät Yhteisluettelo nyt LINDA- tietokannassa on yliopistokirjastojen, eräiden erikoiskirjastojen ja kirjastosulautumissa

Lisätiedot

Melindan toimintaohje

Melindan toimintaohje 1 (10) Melindan toimintaohje Sisällys Yleistä... 2 Melindassa työskentelyn periaatteet... 2 Ohjeistukset ja standardit.... 2 Kuvailuprosessi Melindassa... 3 Tietueen hakeminen... 4 Tietueen hakeminen Melindassa...

Lisätiedot

Sisäänkirjaus Uloskirjaus. Yritystieto

Sisäänkirjaus Uloskirjaus. Yritystieto Sisäänkirjaus Uloskirjaus Yritystieto Kustannusarvio PartSmart Siirrä PartSmart tiedosto Näytä PartSmart ostoslistat Lataa PartSmartHinnasto Tuotteet Lisävarusteet SNOW ATV PWC Öljytuotteet Öljyt, Snow

Lisätiedot

Kuva: Ilpo Okkonen

Kuva: Ilpo Okkonen OodiHOPS OHJAAJAN OHJE 14.2.2017 Kuva: Ilpo Okkonen OodiHOPS Oulun yliopistossa Oulun yliopiston koulutusneuvosto on päättänyt, että OodiHOPS-toiminto otetaan käyttöön vähintään aloittavilla opiskelijoilla

Lisätiedot

Yleisten kirjastojen ja Celian yhteistyö

Yleisten kirjastojen ja Celian yhteistyö 12.11.2016 Yleisten kirjastojen ja Celian yhteistyö Yleisten kirjastojen neuvoston kokous 2/2016 11.11.2016 Minna von Zansen, asiakkuusjohtaja, Celia 1 Esityksen sisältö Miksi yhteistyötä? Miten tähän

Lisätiedot

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Digitaalisen nuorisotyön strategisessa kehittämisessä tavoitteena on, että organisaatioissa digitaalisen median ja teknologian tarjoamia

Lisätiedot

Uuden kirjastojärjestelmän valmisteluryhmästä. Tommi Jauhiainen Erikoiskirjastojen neuvoston syyskokous

Uuden kirjastojärjestelmän valmisteluryhmästä. Tommi Jauhiainen Erikoiskirjastojen neuvoston syyskokous Uuden kirjastojärjestelmän valmisteluryhmästä Tommi Jauhiainen 9.12.2011. Erikoiskirjastojen neuvoston syyskokous Uuden kirjastojärjestelmän valmisteluryhmä Ryhmä piti järjestäytymiskokouksensa 15.6.2011.

Lisätiedot

Hämeenlinnan kaupunki Asiakastyytyväisyys 2014 Kulttuuripalvelut - kirjastot

Hämeenlinnan kaupunki Asiakastyytyväisyys 2014 Kulttuuripalvelut - kirjastot Hämeenlinnan kaupunki Asiakastyytyväisyys 2014 Kulttuuripalvelut - kirjastot Mikko Kesä Minna Joutsen Tuomo Saarinen Innolink Research Oy 1. Yleistä tutkimuksesta 2. Vastaajien taustatiedot 3. Tutkimuksen

Lisätiedot

Tervetuloa HK Shop:in käyttäjäksi!

Tervetuloa HK Shop:in käyttäjäksi! Tervetuloa HK Shop:in käyttäjäksi! HK Shop on HKSCAN FINLANDin reaaliaikainen tilausjärjestelmä, missä voit mm. tutkia tuotetietoja ja -valikoimaa, tehdä tilauksia, saada tilaushetken tuotesaatavuustiedon

Lisätiedot

Etsi aineistoa, uusi lainoja, tee varauksia. http://juolukka.linneanet.fi Onnistuneita hetkiä Juolukan parissa!

Etsi aineistoa, uusi lainoja, tee varauksia. http://juolukka.linneanet.fi Onnistuneita hetkiä Juolukan parissa! Lapin korkeakoulukirjasto Kirjasto- ja tietopalvelut Juolukka pikaopas Etsi aineistoa, uusi lainoja, tee varauksia. http://juolukka.linneanet.fi Onnistuneita hetkiä Juolukan parissa! TIEDONHAKU Jos etsit

Lisätiedot

Kansallinen metatietovaranto Melindan tilannekatsaus

Kansallinen metatietovaranto Melindan tilannekatsaus Kansallinen metatietovaranto Melindan tilannekatsaus Minna Olkinuora-Tauru Asiantuntijaseminaari 28.4.2015 Kansallinen metatietovaranto Yleisten kirjastojen käyttöönotot Tampere-PIKI käyttöönoton valmistelu

Lisätiedot

Yrityskohtaiset LEAN-valmennukset

Yrityskohtaiset LEAN-valmennukset Yrityskohtaiset LEAN-valmennukset Lean ajattelu: Kaikki valmennuksemme perustuvat ajatukseen: yhdessä tekeminen ja tekemällä oppiminen. Yhdessä tekeminen vahvistaa keskinäistä luottamusta luo positiivisen

Lisätiedot

Perussuunnitelma yleisille kirjastoille MARC 21 -formaattiin siirtymiseksi

Perussuunnitelma yleisille kirjastoille MARC 21 -formaattiin siirtymiseksi Perussuunnitelma yleisille kirjastoille MARC 21 -formaattiin siirtymiseksi Anna Viitanen 6.9.2010 Sisällysluettelo 1. Taustaa... 2 2. Yleistä konversiosta... 3 3. Kun FINMARCin sovellusohjeista on poikettu...

Lisätiedot

Tulossopimus. Opetus- ja kulttuuriministeriön ja Näkövammaisten kirjaston tulossopimus vuosille 2011 2013

Tulossopimus. Opetus- ja kulttuuriministeriön ja Näkövammaisten kirjaston tulossopimus vuosille 2011 2013 1 Opetus- ja kulttuuriministeriön ja n tulossopimus vuosille 2011 2013 1. Arvot, toiminta-ajatus ja visio Arvot Kirjasto toteuttaa toiminnassaan opetusministeriön hallinnonalan yhteisiä arvoja, joita ovat

Lisätiedot

Loogisempaa sisälogistiikkaa: tuotteiden yksilöinti ja tuotetietojen hallinta verkkokaupassa

Loogisempaa sisälogistiikkaa: tuotteiden yksilöinti ja tuotetietojen hallinta verkkokaupassa Loogisempaa sisälogistiikkaa: tuotteiden yksilöinti ja tuotetietojen hallinta verkkokaupassa Tomi-Pekka Juha, Sector Manager, GS1 Finland Oy 08.10.2015 Sisältö GS1 Finland GS1 ja verkkokauppa GS1 järjestelmä

Lisätiedot

Tekijänoikeudet digitointihankkeissa

Tekijänoikeudet digitointihankkeissa Tekijänoikeudet digitointihankkeissa Tieteellisen kirjallisuuden tekijänoikeuspäivä Tieteiden talo 26.1.2016 Jukka-Pekka Timonen Harkitsetteko julkaisunne digiointia ja avaamista yleisön käyttöön verkossa

Lisätiedot

Kokemuksia käyttäjälähtöisestä kuntakehittämisestä ja jatkoaskeleita Mikkelin malliin. Mikkelin kaupungin kehitysjohtaja, valt.tri.

Kokemuksia käyttäjälähtöisestä kuntakehittämisestä ja jatkoaskeleita Mikkelin malliin. Mikkelin kaupungin kehitysjohtaja, valt.tri. Kokemuksia käyttäjälähtöisestä kuntakehittämisestä ja jatkoaskeleita Mikkelin malliin Mikkelin kaupungin kehitysjohtaja, valt.tri., Soile Kuitunen 1 Visio 2020: Mikkeli modernin palvelun kasvukeskus Saimaan

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelusuunnitelma

Ikäihmisten palvelusuunnitelma Kirjasto- ja kulttuuripalvelut Ikäihmisten palvelusuunnitelma 2016-2018 Kuva Sirkku Petäjä www.nurmijarvi.fi Palveluja ikäihmisille Kirjasto- ja kulttuuripalvelut laati ensimmäisen ikäihmisten palvelusuunnitelman

Lisätiedot

FinElibin e-kirjojen käyttöä selvittävä kysely: Case Oulu Kari Tossavainen

FinElibin e-kirjojen käyttöä selvittävä kysely: Case Oulu Kari Tossavainen FinElibin e-kirjojen käyttöä selvittävä kysely: Case Oulu 5.10.2016 Kari Tossavainen Opiskelijoita 14 221 (kyselyyn vastasi 90 opiskelijaa) = 0,6 % Vastanneiden tiedekunta: humanistinen 43,2%, kasvatustieteellinen

Lisätiedot

SA / Opiskelijat / Korvaavuus

SA / Opiskelijat / Korvaavuus SA / Opiskelijat / Korvaavuus Korvaavuudella tarkoitetaan koulutusohjelman opetussuunnitelmaan kuuluvien opintojen korvaamista vastaavilla korkeakoulutasoisilla opinnoilla. Korvaavuuden yhteydessä sinun

Lisätiedot

Axiell Arena Axiell Aurora. Virtuaalikirjastoista virtaa kirjastoille

Axiell Arena Axiell Aurora. Virtuaalikirjastoista virtaa kirjastoille Axiell Arena Axiell Aurora Virtuaalikirjastoista virtaa kirjastoille Vuoden henkilö: Sinä! Niinpä, maailma on sinun käsissäsi. Tervetuloa sinun maailmaasi Digitaalinen maailma web 2.0 Esimerkkejä Facebook

Lisätiedot

Hämeenlinnan kaupunki Asiakastyytyväisyys 2012 Kulttuuripalvelut - kirjastot

Hämeenlinnan kaupunki Asiakastyytyväisyys 2012 Kulttuuripalvelut - kirjastot Hämeenlinnan kaupunki Asiakastyytyväisyys 2012 Kulttuuripalvelut - kirjastot Innolink Research Oy TUTKIMUKSESTA YLEENSÄ Tämä on Hämeenlinnan kulttuuripalveluiden kirjastojen asiakastyytyväisyyden tutkimusraportti.

Lisätiedot

Finnan käyttäjäkysely 2015

Finnan käyttäjäkysely 2015 Finnan käyttäjäkysely 2015 Anne Luotonen Finnan konsortioryhmä 17.2.2016 Kyselyn toteuttaminen Kysely auki 3 viikkoa marras-joulukuussa 2015 kaikissa Finna-näkymissä Vastauksia yhteensä 12 159 kpl, mikä

Lisätiedot

Nimiauktoriteetit Nimien tunnisteet. Kuvailun tiedotuspäivä Maarit Huttunen

Nimiauktoriteetit Nimien tunnisteet. Kuvailun tiedotuspäivä Maarit Huttunen Nimiauktoriteetit Nimien tunnisteet Kuvailun tiedotuspäivä 26.3.2014 Maarit Huttunen 1 Nimiauktoriteetit Auktoriteettivalvonnan avulla luodaan yhdenmukaiset ohjeelliset muodot tietokantaan ja käytetään

Lisätiedot

ASTERI TILAUSTENKÄSITTELY Windows-ohjelma. Vuosipäivitys 5.10.2006

ASTERI TILAUSTENKÄSITTELY Windows-ohjelma. Vuosipäivitys 5.10.2006 ASTERI TILAUSTENKÄSITTELY Windows-ohjelma Vuosipäivitys 5.10.2006 Atsoft Oy Mäkinen Malminkaari 21 B Puh. (09)350 7530 Päivystykset: 0400 316 088, 0400 505 596 00700 Helsinki Fax. (09) 351 5532 0500 703

Lisätiedot

Tilannekatsaus 1 (6) Teema 6: Jatkuva oppiminen, innovointi ja parantaminen. LAMPPU2015-hanke

Tilannekatsaus 1 (6) Teema 6: Jatkuva oppiminen, innovointi ja parantaminen. LAMPPU2015-hanke Tilannekatsaus 1 (6) Teema 6: Jatkuva oppiminen, innovointi ja parantaminen Koulutuksen järjestäjä arvioi omaa nykyistä laatu- ja toimintajärjestelmänsä mm. pilotoimalla OKM:n valmisteilla olevia laatujärjestelmäkriteereitä.

Lisätiedot

UKJ nyt. FUCIO:n kevätkokous Ari Ahlqvist

UKJ nyt. FUCIO:n kevätkokous Ari Ahlqvist UKJ nyt FUCIO:n kevätkokous 16.4.2013 Ari Ahlqvist Mikä? Uusi Kirjastojärjestelmä Kaikille kirjastosektoreille soveltuva järjestelmäkokonaisuus verkkopalveluna Ei ILS, vaan modulaarinen järjestelmäkokonaisuus

Lisätiedot

Vastauksia palvelukyselyn palautteisiin

Vastauksia palvelukyselyn palautteisiin Vastauksia palvelukyselyn palautteisiin Asiantuntijaseminaari 18.9.2014 Palvelukyselyn tulosten käsittely Kysely toteutettiin maaliskuussa 2014 Tulokset on raportoitu keväällä ja julkaistu verkossa: http://www.kansalliskirjasto.fi/kirjastoala/koordinointi/

Lisätiedot

Palvelukuvaus Vaihtotilaus Versio: 1.0 9.4.2015

Palvelukuvaus Vaihtotilaus Versio: 1.0 9.4.2015 PALVELUKUVAUS 1 (8) Palvelukuvaus Vaihtotilaus Versio: 1.0 PALVELUKUVAUS 2 (8) Sisällysluettelo 1 Yleistä... 3 2 Vaihtotilaus prosessin osapuolet... 3 3 Vaihtotilauksen tekeminen DNA:lle... 3 4 Vaihtotilauksen

Lisätiedot

1. Rekisterinpitäjä Rekisteriasioista vastaava henkilö Rekisterin nimi Rekisterin käyttötarkoitus... 2

1. Rekisterinpitäjä Rekisteriasioista vastaava henkilö Rekisterin nimi Rekisterin käyttötarkoitus... 2 Rekisteriseloste Sisällys 1. Rekisterinpitäjä... 2 2. Rekisteriasioista vastaava henkilö... 2 3. Rekisterin nimi... 2 4. Rekisterin käyttötarkoitus... 2 5. Rekisterin sisältämät tiedot... 2 6. Säännönmukaiset

Lisätiedot

YSAsta YSOon. Mikko Lappalainen Sisällönkuvailun asiantuntijaryhmän kokous,

YSAsta YSOon. Mikko Lappalainen Sisällönkuvailun asiantuntijaryhmän kokous, YSAsta YSOon Mikko Lappalainen mikko.lappalainen@helsinki.fi Sisällönkuvailun asiantuntijaryhmän kokous, 1.12.2016 1 Sisällys 1. Miksi 2. Miten 3. Milloin 2 YSAsta YSOon eli Asiasanastosta ontologiaan?

Lisätiedot

Rekisteriasioista vastaava henkilö ja yhteyshenkilö. osoite: Teollisuuskatu 33, Helsinki. p

Rekisteriasioista vastaava henkilö ja yhteyshenkilö. osoite: Teollisuuskatu 33, Helsinki. p REKISTERISELOSTE 1 REKISTERISELOSTE Henkilötietolain (523/1999) 10 :n mukainen rekisteriseloste Rekisterinpitäjä FEON Oy Y-tunnus: 2733038-4 osoite: Teollisuuskatu 33, 00510 Helsinki kotipaikka: Helsinki

Lisätiedot

Työn kehittäminen vertaisryhmässä Informaatikkotiimi. Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan kirjastopäivät Elina Kauppila

Työn kehittäminen vertaisryhmässä Informaatikkotiimi. Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan kirjastopäivät Elina Kauppila Työn kehittäminen vertaisryhmässä Informaatikkotiimi Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan kirjastopäivät 30.11.2016 Elina Kauppila Tiimin lähtötilanne toimeksianto kirjaston johdolta tavoitteena luoda pohja systemaattiseen

Lisätiedot