Luettelointi- ja hankintaprosessien yksinkertaistaminen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Luettelointi- ja hankintaprosessien yksinkertaistaminen"

Transkriptio

1 Luettelointi- ja hankintaprosessien yksinkertaistaminen Seija Laitinen-Kuisma, Matti Jussila, Merja Laine Jyväskylän kaupunginkirjasto Mari Saikkonen, Kauko Raitamaa, Sirpa Mikkonen BTJ Syyskuu 2013

2 SISÄLLYS 1 Johdanto 3 2 Lähtökohta ja tavoitteet 4 3 Toteutustapa 6 4 Työpajat 7 a) Tarjonta/valinta/hankinta 7 b) Metatieto & luettelointi 8 c) Logistinen prosessi 9 d) Aurora 11 5 Pohdinta 12 a) Tarjonta-, valinta- ja hankintaprosessi 12 b) Luettelointiprosessi 13 c) Metatiedon riittävä taso 15 d) Tilaus/toimitusprosessi asiakkaan käytettäväksi asti (logistiikka) 17 6 Toimenpiteet 18 7 Johtopäätökset 19 Liitteet Prosessikuvat BTJ/JKL Aurora-työpajan materiaalit Tampereen kaupunginkirjaston esitys Kajaanin kaupunginkirjaston esitys Onnistuneen projektin työkalut

3 1 JOHDANTO Jyväskylän kaupunginkirjasto käynnisti BTJ Finlandin kanssa yhteistyössä keväällä 2013 hankkeen, jonka tavoitteena oli kartoittaa kirjastoaineistojen ja niihin liittyvien informaatiovirtojen ja fyysisten aineistojen käsittelyyn liittyviä prosesseja Jyväskylän kaupunginkirjaston ja BTJ Finlandin organisaatiossa ja tietojärjestelmissä. Hankkeeseen haettiin ja saatiin Opetus- ja kulttuuriministeriöstä erityisavustusta. Hankkeessa kuvattiin tarjonnan, valinnan ja hankinnan kokonaisprosessit, alkaen toimittajan tarjonnasta ja päättyen aineiston saapumiseen kirjaston hyllyyn asiakkaan lainattavaksi. Tavoitteena oli tehostaa ja yksinkertaistaa kirjastossa tehtäviä työketjuja ja tarkastella millä tavoin aineisto on mahdollisimman nopeasti asiakkaiden käytettävissä. Tämä mahdollistaa samalla, että kirjaston henkilökunta voi keskittyä enemmän asiakastyöhön. Lisäksi tavoitteena oli tarkastella kirjaston työprosesseja tulevaa kirjastojärjestelmän vaihtoa silmällä pitäen. Hankkeen aikana järjestettiin neljä puolen päivän mittaista työpajaa. Hanketta ohjasi ohjausryhmä, joka kokoontui 4 kertaa ja käsitteli hanketta myös puhelinpalavereissa. Hankkeen ohjausryhmään kuului Jyväskylän kaupunginkirjastosta Seija Laitinen-Kuisma, Matti Jussila ja Merja Laine sekä BTJ Finlandista Sirpa Mikkonen, Kauko Raitamaa ja Mari Saikkonen (hanketyöntekijä). Hanke toteutettiin huhti-kesäkuussa

4 2 LÄHTÖKOHTA JA TAVOITTEET Kirjastokenttä elää muuttuvassa ja haasteellisessa tilanteessa. Keskeisiä näkymiä tulevaisuudessa on resurssien niukkeneminen, henkilöstön eläkkeelle siirtyminen sekä uusien aineistomuotojen ja palvelujen luomat osaamis- ja kehittämistarpeet. Kirjastojen asiakkaat taas elävät entistä monimuotoisemmassa ja saavutettavammassa maailmassa, jossa esimerkiksi uudenlaiset verkkopalvelut (mm. Spotify, Netflix) verottavat jo nyt huomattavasti äänitteiden ja elokuvien lainausta, erilaiset e-materiaalit kasvattavat osuuttaan ja tiedon etsintä verkossa on nopeaa ja vaivatonta. Palvelun saamisen nopeus on yksi kasvavista vaatimuksista. Toimintaympäristössä tapahtuvat muutokset vaativat myös nykyisten toimintatapojen, organisaation ja jopa kulttuurin uudistamista. Yleisten kirjastojen neuvoston strategiassa kirjastojen tulisi keskittyä eritoten seuraaviin seikkoihin: käyttäjien segmentointi ja osallistaminen palvelujen kehittämiseen; vuorovaikutteisuuden lisääminen asiakkaiden ja sidosryhmien kanssa; viestinnällisten ja markkinoinnillisten taitojen kehittäminen; verkkopalvelujen kehittäminen; kokoelmat saatavaksi ja esille helposti koko maan laajuisesti sekä niiden kehittäminen asiakkaita houkuttelevaksi; kirjastotilojen kehittäminen monipuolisemmaksi ja muunneltavammaksi; verkostoituminen. Jyväskylän kaupungilla on ollut viime vuosina käynnissä organisaatiouudistus, jossa yhtenä keskeisenä tavoitteena on asiakaslähtöisyyden korostaminen ja kuntalaisten vaikutusmahdollisuuksien vahvistaminen. Organisaatiouudistuksessa kaupungin tasolla tavoitellaan siis osin samoja asioita, jotka YKN:n strategiassa nousevat esille. Jyväskylän kaupunginkirjasto on tutkinut asiakkaiden tyytyväisyyttä ja kokemuksia viimeksi asiakaskyselyllä vuonna Kyselystä nousee erityisesti esille se, että suuri määrä asiakaskäynneistä tehdään verkkokirjastossa, fyysisissä asiakaskäynneissä käytetään suhteellisen vähän esim. tietopalvelua ja että asiakkaat toivovat erityisesti uutuusaineiston parempaa ja nopeampaa saatavuutta. Jyväskylän kaupunginkirjastossa on kehitetty ja hiottu aineiston hankintaan ja saataville saamiseen liittyviä prosesseja. Jokainen prosessin osa on dokumentoitu tarkasti. Hankkeen ohjausryhmässä todettiin, että prosessit on suunniteltu nykyisen kirjastojärjestelmän ehdoilla, ja totuttuihin työtapoihin pohjautuen. Tämän hankkeen piiriin kuuluvat prosessit sitovat tänä päivänä paljon resurssia. Itse asiassa tarkkaa tietoa siitä, että kuinka paljon 4

5 mihinkin tehtäviin käytetään aikaa, ei ole tiedossa. Niinpä kirjastojärjestelmän vaihdoksen yhteydessä on tarpeen tarkastella tätä kokonaisprosessia pohtien palveleeko se nyt ja tulevaisuudessa asiakkaiden tarpeita tehokkaasti ja tarkoituksenmukaisella tavalla. BTJ on toiminut yli 50 vuotta kirjastojen kanssa tavoitteenaan auttaa kirjastoja pääsemään omiin tavoitteisiinsa. Toimintaympäristössä tapahtuvat muutokset vaativat myös BTJ:ltä nykyisten toimintatapojen, organisaation ja jopa kulttuurin uudistamista. Tämän hankkeen kautta ymmärrämme entistä paremmin kirjaston päässä tapahtuvia prosesseja ja pystymme kehittämään ratkaisuja, joilla pystytään tehostamaan työtä ja tarjoamaan uudenlaisia mahdollisuuksia kirjastojen arkeen. Hankkeen tavoitteena on analysoida niitä prosesseja, jotka vaikuttavat aineistojen kulkuun ennen kuin ne ovat asiakkaiden käytettävissä. Tämä prosessi, alkaen toimittajan ennakkotietojen tarjonnasta ja päättyen muovitetun ja tarroitetun aineiston hyllytykseen, on nyt kuvattu yksityiskohtaisesti. Näin sen sujuvuutta, tehokkuutta ja toimivuutta on voitu arvioida. Hankkeen tavoitteena on myös miettiä lyhyen ja pitkän aikavälin konkreettisia toimenpiteitä, jotka parantavat asiakkaiden tyytyväisyyttä kirjastojen toimintaan. Samalla pyritään yksinkertaistamaan kirjastossa tapahtuvia työprosesseja, jotta henkilöstön resursseja on mahdollista käyttää asiakaspalveluun ja palveluiden kehittämiseen tulevaisuuden tarpeita vastaavaksi. 5

6 3 TOTEUTUSTAPA Hankkeen aikana järjestettiin 4 työpajaa, joihin osallistui henkilöstöä sekä Jyväskylän kaupunginkirjastosta että BTJ Finlandista. Huhtikuussa järjestettiin kolme puolen päivän mittaista työpajaa. Työpajojen tavoitteena oli kuvata työprosessit BTJ Finlandin ja Jyväskylän kaupunginkirjaston organisaatioissa ja tietojärjestelmissä iltapäivän työpajassa avattiin tarjonnan, valikoimatyön ja hankinnan prosesseja aamupäivän työpaja käsitteli luetteloinnin prosessia ja iltapäivällä keskiössä oli logistinen prosessi. Työpajoissa piirrettiin fläppipaperille prosessin eri vaiheet sekä tekijät ja arvioitiin aika, joka prosessin eri vaiheissa menee. Kun prosessi oli saatu ongelmakohtineen ja poikkeuksineen kuvattua, saivat työpajan osallistujat kirjoittaa kehittämisideoitaan ja kommenttejaan eri värisille posti it lapuille ja kiinnittää huomiot ko. kohtaan prosessin kuvausta. Lopuksi kaikki saivat kolme ääntä, ja äänestettiin mitkä kolme kehittämisideaa ovat kaikista keskeisimpiä prosessin sujuvuuden kannalta. Neljäs työpaja järjestettiin ja sen aiheena oli nykyisen kirjastojärjestelmän päivittäminen Aurora-kirjastojärjestelmään, näkökulmana tämän päivityksen vaikutukset hankinnan, valinnan ja luetteloinnin työprosesseihin. Työpajaan osallistui Jyväskylän kaupunginkirjaston henkilökunnan ja BTJ Finlandin edustajien lisäksi sparraajat Kajaanin ja Tampereen kaupunginkirjastoista. Työpajan puheenvuoroissa käsiteltiin kirjastojärjestelmävaihdosta työprosessien näkökulmasta. Ohjausryhmä kokoontui hankkeen aikana 4 kertaa. Ensimmäisessä keskustelussa sovittiin hankkeen scopesta, tavoitteista ja toimintatavoista. Toisessa ohjausryhmän kokouksessa käytiin läpi tulevien työpajojen yksityiskohtainen työskentelytapa ja sovittiin hankkeen etenemisestä ja tiedottamisesta. Kolmannessa ohjausryhmän kokouksessa käsiteltiin työpajojen tuottamat prosessikuvaukset ja kehittämisideat, työpajatyöskentelyn kokemukset ja huomiot sekä keskusteltiin siitä, mitä kehittämisideoita viedään eteenpäin ja millä tavoin. Neljännessä kokouksessa käytiin läpi toimenpiteitä, loppuraporttia ja jatkosuunnitelmia. Tämän lisäksi ohjausryhmä kävi läpi hanketta puhelinpalavereissa. 6

7 4 TYÖPAJAT a) Tarjonta, valinta ja hankinta Tarjonta, valinta ja hankinta -työpajaan osallistui ohjausryhmän lisäksi BTJ Finlandin tuotteet ja valikoimat tiimistä kaksi henkilöä ja Jyväskylän kirjastosta viisi henkilöä, hankinta- ja luettelointiosastolta, musiikkiosastolta sekä Vaajakosken aluekirjastosta. Työpajassa kuvattiin tarjonta-valinta-hankinta prosessi seuraavasti: BTJ:n tarjonta koostuu toimittajilta ja kustantajilta saatavasta tuotetiedosta, joka tuodaan automaattisesti tai manuaalisesti BTJ:n tuotantotietokantaan. Tätä tietoa täydennetään ja muokataan, ja siitä koostetaan kirjastoille tehtävät valintalistat eli suurten ja keskisuurten kustantajien ennakkolistat ja BTJ Kirjo luettelo. Tämän lisäksi BTJ tarjoaa erilaisia täydennyslistoja ja tarjouskampanjoita, nämä yleensä vain sähköisinä listoina BTJ Arvon kautta. Valintalistat BTJ jakelee BTJ Arvon kautta sopimusasiakkailleen. Listat ovat käytettävissä myös BTJ:n verkkokaupassa. Valintalistoista osa toimitetaan kirjastoille myös painetussa muodossa; ennakkolistat yleensä kustantajien postittamana ja BTJ Kirjo -luettelo BTJ:n toimittamana. BTJ tiedottaa asiakkaitaan uusista listoista sähköpostin välityksellä (Valikoimatiedote), kotisivuillaan ja BTJ:n verkkokaupassa. Sähköinen luettelo, E-Kirjo on käytettävissä n. 5 päivää aikaisemmin kuin painettu BTJ Kirjo. Kun BTJ Kirjo on toimitettu kirjastoihin, on tilausaikaa n. 2 viikkoa. Viimeinen tilauspäivä ilmoitetaan Valikoimatiedotteessa, BTJ Kirjossa sekä verkkokaupassa. Osa BTJ:n tarjoamasta aineistosta tulee asiakaskyselyiden kautta. Tällöin BTJ:n tuoteasiantuntijat selvittävät tuotteen saatavuuden ja hinnan. Jos tuote on uusi ja katsotaan muitakin kirjastoja kiinnostavaksi, se lisätään BTJ Kirjon tarjontaan. Muussa tapauksessa tuote avataan tilattavaksi BTJ:n tilauskanavista. Jyväskylän valintaprosessi alkaa Valikoimatiedotteesta, josta käy ilmi, että uusi valintalista on ilmestynyt. Hankintaosaston virkailija avaa listan valitsijoille. Tässä yhteydessä lista jaetaan osiin (erotetaan mm. lasten aineisto, av). Listalta poistetaan kalenterit, lehtien yksittäiset numerot sekä kielikurssit. Hankinnan virkailija huolehtii että yksiköillä on painettuja luetteloita (ennakkolistoja tai BTJ Kirjoja) tarpeeksi käytössään ja ilmoittaa valitsijoille viimeisen tilauspäivän. Musiikkiosastolla musiikkiosaston virkailija hoitaa tämän prosessin. Valinta-aika on 1 2 viikkoa. Valinta jakautuu lähikirjastoihin ja pääkirjaston eri osastoille. Yhden Kirjo-luettelon valintaa voi olla tekemässä henkilöä. Listoilla tarjonnassa olevaa aineistoa tarkistetaan tietokannasta onko aiemmin samoja teoksia, saman kirjailijan, samasta aiheesta. Kirjastonhoitajat merkitsevät omat alueensa BTJ Arvoon ja laskevat kä- 7

8 sin tilauksen loppusumman. Valintaan liittyy paljon tarkastamista ja manuaalista työtä. Valinta on osin keskitettyä, esimerkiksi eri kielten aineisto valitaan keskitetysti koko kirjaston yhteiskokoelmaan. Lähikirjastojen CD-levyt valitaan keskitetysti Vaajakoskella (musiikin informaatikko). Lasten musiikin koko kirjastolle valitsee pääkirjaston lastenosasto. Osin valinta on hajautettua, yksiköt valitsevat itse aikuisten ja lasten kirja-aineiston. Pääkirjastossa kirja-ainestoa valitsevat kaikki kirjastonhoitajat ja informaatikot kiertävässä vuorossa. Päivää ennen viimeistä tilauspäivää luettelointiosaston kirjastonhoitajat sulkevat listat, tyhjät tilausrivit poistetaan ja ennakkotietueet siirretään omaan tietokantaan. Tässä yhteydessä ennakkotietueet tarkistetaan ja muokataan hakukirjaukset sovittuun, auktorisoituun muotoon. Hankinnan virkailija lähettää tilauksen ja tallentaa tilaustiedot. Musiikkiosastolla prosessi on sama, mutta hankinnan virkailija hoitaa myös listojen sulkemisen. Täydennystilauksia varten hankinnan virkailija avaa säännöllisesti tyhjät listat, jonne valitsijat voivat lisätä nimekkeitä, esim. asiakkaiden toiveita. Valitsijoiden tulisi tarkistaa itse tuotteiden saatavuus. Jos tuotteen saatavuus on epävarmaa, tiedustelee hankinnan virkailija saatavuutta, esim. BTJ:n asiakaspalvelusta. Jos ennakkotietuetta ei ole poimittavissa mistään, sen luo luettelointiosaston kirjastonhoitaja. b) Luettelointi Metatieto & luettelointi työpajaan osallistui ohjausryhmän lisäksi BTJ Finlandin luettelointitiimistä kaksi henkilöä ja Jyväskylän kirjastosta neljä henkilöä, joista musiikkiosastolta oli kaksi. Työpajassa kuvattiin ennakkotietueen jalostamisen prosessi valmiiksi luettelointitietueeksi seuraavasti: BTJ:n luettelointiprosessi, tai pikemminkin tietueen jalostamisen prosessi alkaa ennakkotietueesta. Tämä on yleensä toimittajilta ja kustantajilta tulevaa ennakkotietoa, joka siirretään automaattisesti tai manuaalisesti BTJ:n toiminnanohjausjärjestelmään. Toiminnanohjausjärjestelmästä ennakkotiedot siirretään luetteloinnin tuotantotietokantaan, samalla tuotetieto konvertoidaan Finmarc muotoon. Ennakkotiedot siirretään BTJ Arvon kautta sopimuskirjastojen kirjastojärjestelmiin joko Finmarc- tai Marc 21-muodossa. Tuote luetteloidaan toimittajalta/kustantajalta saadusta näytteestä tai luettelointia varten lainataan asiakkaan kappaletta, jolloin luettelointikappale toimitetaan Vilppulasta. Kotimainen kirja-aineisto luetteloidaan ensin Fennicaan, josta valmis tietue siirretään luettelointitietokantaan. Vieraskielinen, musiikki ja AV-aineistot luetteloidaan suoraan luettelointitietokantaan Luettelointi pyritään tekemään 1-14 vuorokauden sisällä ilmestymisestä tai siitä kun tuote on saatu luetteloitavaksi (esim. musiikkiaineisto voi olla ilmestynyt aiemmin, mutta tarjotaan ja luetteloidaan myöhäisempänä ajanhetkenä). Kirja-aineisto luetteloidaan Kansallisbibliografia-tasolla, musiikki- ja av-aineisto kirjastoalan yhteisiä käytäntöjä noudattaen. Henkilönnimien, yhteisöjen ja asiasanojen auktorisointi tehdään Kansalliskirjaston käy- 8

9 täntöjä noudattaen ja tarvittaessa yhteistyössä Kansalliskirjaston asiantuntijoiden kanssa (esim. hankalat nimenmuodot, uudet YSA-sanat). Allfons-tietokantaan päivittäin valmistuvista tietueista koostuu ns. päiväpaketti. Se pitää sisällään kaikki sinä päivänä valmistuneet tietueet. Päiväpaketti siirtyy kirjastojen tietokantaan BTJ Arvon avulla tai kirjastojärjestelmien poimintatietokantoihin. Tietueita korjataan ja täydennetään takautuvasti. Tietueisiin päivitetään mm. virheiden korjauksia, luettelointikäytäntöjen muutoksia, luokka- ja asiasanamuutoksia (mm. uudet YKL-luokat) ja nimiauktoriteettien muutoksia. Nämä muutetut tietueet siirtyvät BTJ Arvo asiakkaille päivityspaketteina, muuten korjatut tietueet päivittävät järjestelmätoimittajien poimintatietokantojen tietuetta. BTJ ilmoittaa kirjastoille korjatusta tietueista kahden viikon välein Allfons-tiedotteella. Jyväskylän luettelointiprosessi alkaa minitietueen tallentamisella tietokantaan. Kirjastonhoitaja tekee tämän kirja- ja av-aineiston osalta, musiikkiosaston minitietueet tallentaa musiikkiosaston virkailija. Tässä yhteydessä tarkistetaan nimimuotojen oikeellisuus. Jos kirjastojärjestelmään on tallentunut virheellinen nimimuoto, ei sitä voi jälkikäteen poistaa. Minitietueiden tallentamisen jälkeen hankinnan virkailija tekee tilauksen. Kun tuotteet saapuvat kirjastoon, hankintaosaston virkailijat purkavat lähetykset ja merkitsevät ne saapuneiksi. Tässä yhteydessä tarkistetaan, onko teoksesta varauksia varattu aineisto pyritään aina käsittelemään ohi muun aineiston. Virkailija tarkistaa myös onko valmis luettelointitietue poimittavissa. Virkailija jakaa luetteloitavan aineiston luetteloinnin kirjastonhoitajille; varatut ja poimittavat luettelointitietueet on merkattu erikseen. Luettelointi jakaantuu vastuualueittain: kaunokirjallisuus, tietokirjallisuus ja av-aineisto. Musiikkiosasto hoitaa oman aineistonsa itse. Luetteloinnin kirjastonhoitajat poimivat valmiit luettelointitietueet vertaamalla tietueita (so. tarkistetaan mm. kaikki auktorisoitavat kentät) BTJ:n poimintatietokannasta tai muista Pallas-kirjastojen tietokannoista sekä muutamasta ulkomaisesta tietokannasta. Valmiita luettelointitietueita odotetaan, tarvittaessa tietue tehdään itse alusta asti (esim. paikalliset omakustanteet, BTJ:n valikoimien ulkopuolelta ostetut vieraskieliset teokset ja musiikki). Erityisesti musiikkiosasto jalostaa poimittavaa tietuetta: sisällönkuvailua yhtenäistetään, lisätään ja täsmennetään, osakohteita tarkastetaan. Luettelointi poimitaan aina niin, että luetteloitava teos on käsillä. Allfons-listat käydään läpi kahden viikon välein. Jokainen tiedotteessa oleva tietue on käsiteltävä manuaalisesti, ensiksi tarkistetaan onko ko. tietuetta kirjaston tietokannassa ja toiseksi on tehtävä tarvittava korjaus tietueeseen. c) Logistinen prosessi Logistisen prosessin -työpajaan osallistui ohjausryhmän lisäksi BTJ Finlandin tilaus-toimitus-tiimistä sekä tuotetiimistä neljä henkilöä ja Jyväskylän kirjastosta kuusi henkilöä, joista musiikkiosastolta oli kaksi. Työpajassa kuvattiin tilaus-toimitusprosessi BTJ:n järjestelmissä sekä aineiston kulku JKL:n kaupunginkirjaston sisällä toimituksen vastaanottamisen jälkeen. 9

10 BTJ:n prosessi alkaa tilauksen vastaanottamisesta. Tilauksia on erilaisia: ennakot ja täydennystilaukset. Tilaukset muodostavat ostotilauksen, ennakot ostetaan kampanjan päättymisen jälkeen ja täydennystilaukset ostetaan jatkuvasti. Ostotilaus muodostuu 1 pv kuluessa tilauksen saapumisesta. Ilmestyneet tuotteet saapuvat 2vrk 2vkon aikana BTJ:n logistiikkakeskukseen Vilppulaan. Ennakkoon ostettu aineisto saapuu heti aineiston ilmestyttyä. Ostotilauksen jälkeen toimittajalta voi tulla päivittynyttä saatavuustietoa. Tuote voi olla loppuunmyyty tai sen painos voi olla tilapäisesti lopussa tai tuotteen ilmestyminen siirretään tai perutaan. Tämä tieto viedään BTJ:n omiin järjestelmiin ja sieltä asiakkaalle Ekstranettiin sekä seuraavalle lähetteelle, joka asiakkaalle tulostuu. Ilmestymisen peruuntuminen ja loppuunmyyty tuote peruvat samalla asiakkaan tilauksen. Jos asiakas tilaa tuotetta, jota ei vielä löydy BTJ:n tuotekannasta, menee tuote selvitykseen tuotetiimiin. Siellä tarkistetaan tuotteen saatavuus ja hinta, avataan tuote tuotekantaan ja myyntitilaus asiakkaalle tallennetaan manuaalisesti. Tuotteen saapuessa varastoon lähetykset puretaan ja tuotteet otetaan vastaan järjestelmään. Tuotteet varautuvat asiakkaille, ja ilman käsittelyä lähetettävät tuotteet jaetaan asiakkaiden lokeroihin. Jos tuotetta ei ole luetteloitu, yhteen kappaleeseen tulostuu luetteloinnin työmääräin. Tuote käy luetteloinnissa ja palautuu vastaanottoon, josta se varautuu asiakkaalle. Osalle asiakkaista aineistoa käsitellään ennen lähetystä. Tällöin tuotteet kiertävät ensin muovituksessa, tarroituksessa tai uudelleensidonnassa, jonka jälkeen ne jaetaan asiakkaiden lokeroihin. Lokeroista tuotteet kerätään ja pakataan ja lähetetään asiakkaille sovittuna päivänä. Lähetysten purun yhteydessä havaitut puutteet, ylimääräiset kappaleet ja vialliset kappaleet välitetään toimittajalle, joka korjaa puutteet. Vilppulaan palautuu myös asiakkailta ylimääräisiä ja viallisia kappaleita, sovittuja asiakaspalautuksia sekä asiakkaat informoivat puuttuvista kappaleista. Reklamoinnit käsitellään ja korvaavat tuotteet tilataan ja tehdään mahdolliset hyvityslaskut. Jyväskylän logistinen prosessi alkaa lähetysten purkamisesta. Lähetykset saapuvat BTJ:ltä kaksi kertaa viikossa, noin 10 laatikkoa kerrallaan. Virkailija purkaa lähetykset, tarkistaa aineiston, vertaa lähetyslistaan ja tekee mahdolliset reklamaatiot. Virkailija vie aineiston saapuneeksi tietokantaan ja tarkistaa tässä yhteydessä onko luettelointi poimittavissa ja onko tuotteeseen kohdistuvia varauksia. Virkailija tarkastaa ja tiliöi laskun. Jos tuotteeseen kohdistuu varauksia, se priorisoidaan ohi muun aineiston. Virkailija vie luetteloinnin työkappaleen luetteloijalle ja jakaa mahdolliset lisäkappaleet hyllyihin odottamaan luetteloinnin valmistumista. Tässä vaiheessa erotellaan tuotteet, joihin on saatavilla valmis luettelointitietue sekä erikseen tuotteet, joihin kohdistuu varauksia. Kirjastonhoitajat luetteloivat aineiston. Kaunokirjallisuus, tietokirjallisuus ja av-aineisto on jaettu omille vastuuhenkilöilleen. Luetteloinnin valmistuttua kirjastonhoitaja palauttaa työkappaleen ja kaikki kappaleet tarroitetaan. Tarroituksen jälkeen aineisto siirtyy muovitukseen. Osa lähikirjastoista muovittaa aineistonsa itse, näille aineisto jaetaan lokeroihin tarroituksen jälkeen. Muovituksen jälkeen valmis aineisto lähetetään osastoille ja lähikirjastoihin. 10

11 Ruuhkautumista logistisessa prosessissa aiheutuu erityisesti luetteloinnissa, jossa valmista luettelointitietuetta saatetaan odottaa ja toisaalta luettelointiin tehdään vielä täsmennyksiä ja tarkistuksia, erityisesti musiikkiaineiston osalta. Toinen ruuhkautumisen paikka on muovitus. Muovittajan tehtäviin kuuluu myös kahvinkeitto ja keittiön siisteydestä huolehtiminen. d) Aurora-työpaja Jyväskylän kaupunginkirjasto on siirtymässä Aurora-kirjastojärjestelmään syksyllä Aurora-työpajassa oli mukana Eeva-Riitta Peltonen Tampereen kaupunginkirjastosta ja Leena Marja Tikkanen Kajaanin kaupunginkirjastosta kertomassa kokemuksiaan Aurora-kirjastojärjestelmän käyttöönotosta Tampereen ja Kajaanin kaupunginkirjastoissa erityisesti hankinnan ja luetteloinnin työprosessien osalta. BTJ piti puheenvuoron, jossa kuvattiin Axiellin kanssa käytyjä keskusteluja miten BTJ Arvo palvelu integroidaan Aurora-kirjastojärjestelmään nyt ja tulevaisuudessa. Työpajassa käytiin läpi myös Tampereen kaupunginkirjaston Petri Tonterin ajatuksia kuinka kirjasto voi valmistautua järjestelmänvaihdokseen pohjautuen Tonterin artikkeliin teoksessa Kirjastojärjestelmät vai kirjastot ilman järjestelmää (2012). Kajaanin ja Tampereen kokemuksia järjestelmän vaihdoksesta yhdisti ongelmat nopeasti kehittyvästä ja muuttuvasta järjestelmästä sekä osin liian vähäisestä etukäteissuunnittelusta aiheutuneet hankaluudet. Kun määrittelyjä tai työprosesseja ei oltu etukäteen riittävän huolellisesti suunniteltu, oli projektin ohjauksessa vaikeuksia. Molemmissa kirjastoissa vanhoja toimintatapoja on muokattu uuteen työkaluun sopiviksi. Tässä hankkeessa on määritelty työprosesseja nykyisessä järjestelmässä. Uuteen järjestelmään siirryttäessä on erittäin tärkeää määritellä miten työprosessit halutaan uudessa järjestelmässä järjestää. Vaikka järjestelmä määrittää tietyt puitteet työprosessien kulkuun, täytyy kirjaston henkilökunnalla olla myös selvänä tavoite asioiden toivotusta tilasta. Vuoropuhelu järjestelmätoimittajan kanssa on helpompaa kun järjestelmän tilaajalla on kirkas tahtotila siitä, miten järjestelmä toimii ihanteellisest, vaikka tätä tavoitetta ei heti järjestelmänvaihdon yhteydessä saavutettaisikaan. Tulevaisuudessa on entistä tärkeämpää että kirjastojärjestelmien käyttäjät, Axiell ja BTJ käyvät yhdessä laajalla rintamalla vuoropuhelua kirjastojärjestelmän kehittämisestä, jotta työ- ja informaationkulku saadaan mahdollisimman sujuviksi. 11

12 5 POHDINTA Työprosesseja tarkastelevissa työpajoissa tunnistettiin erilaisia vaiheita työketjuissa, jotka voivat hidastaa tai vaikeuttaa työn ja aineiston kulkua. Toimenpiteitä voidaan tarkastella kolmella eri tasolla: heti tehtävät toimenpiteet, Aurora-integraation mukana tuomat toimenpiteet sekä polun rakentaminen pitemmälle tulevaisuuteen, esim vuoden säteellä. Näitä toimenpiteitä voidaan lähteä toteuttamaan yksin, yhteistyössä erilaisten kumppaneiden kanssa tai ulkoistamalla osa toiminnoista. a) Tarjonta-, valinta- ja hankintaprosessi Tarjonnan ja valinnan prosesseja tarkasteltaessa esiin nousi erityisesti valintaa tekevien henkilöiden suuri määrä. Yhtä BTJ Kirjo katalogia voi käydä läpi henkilöä. Tämä luo luonnollisesti haasteita aikatauluihin ja erityisesti BTJ:llä on ollut vaikeuksia toimittaa riittävää määrää katalogeja oikeille henkilöille. Kirjaston aineistonvalintatyö voidaan tuottaa usealla eri tavalla, joista ohessa esitellään vahvuuksineen ja heikkouksineen kolme erilaista tapaa. Työpajassa tunnistettiin myös toimenpiteitä, joilla voitaisiin sujuvoittaa työprosessia. Näistä on koostettu toimenpide-ehdotukset, jotka on esitelty luvussa Hajautettu valinta, nykyinen malli Yksiköt valitsevat itse aineistonsa, osa aineistoista on keskitetty. Edut: oman asiakaskunnan tarpeiden tuntemus, oman ammattitaidon ylläpitäminen, ollut perinteisesti kirjastotyön ydintä Haitat: paljon päällekkäistä työtä, paljon päällekkäisiä tarkastuksia, katse ensisijaisesi omassa kokoelmassa, ei koko talon kokonaisuudessa, vie paljon resurssia. 2. Keskitetty valinta, erikoisosaamisalueet Aalto-kirjastojen yhteinen kokoelmatyö -loppuraportissa korostettiin ammattitaitoa ja erityisesti erikoisosaamista valinnassa. Erikoisosaajat valitsevat tässä mallissa koko kirjastolle aineiston, kuten osassa aineistosta tehdään jo nyt. Valinta tehtäisiin aina koko talolle tai jopa koko laajentuvalle kimpalle siten, että Jyväskylän kaupunginkirjasto toimisi tuottajana ja kimpan pienemmät kirjastot olisivat valikoimapalvelun tilaajia. Palvelu voidaan tuottaa joko omin voimin tai käyttää ulkopuolista osaamista. Käytännössä suuri osa lähikirjastojen valinnasta jäisi pois ( jollei erikoisosaaja olisi lähikirjastolainen). Erikoisosaamisalueita voisivat olla esim. sarjakuvat, runot, tietokirjallisuus jaoteltuna taiteet, käsityöt, puutarha ja musiikki jaoteltuna nuotit, klassiset CD:t, populaarimusiikki. 12

13 Edut: koko oman kirjastoverkon kokoelmatyön hallinta, päällekkäisen listojen läpikäymisen vähentäminen, mahdollisuus erikoistua ja syventyä aineistoihin. Osaamisen hankinta myös kirjaston ulkopuolelta mahdollistaa entistä laajemman osaamisen hyödyntämisen. Vapauttaa resurssia kirjaston muihin tehtäviin. Haitat: paikallistuntemuksen ja tarpeiden häviäminen, vaatii vahvaa kommunikaatiota ja uudenlaisten toiminta- ja ajattelutapojen hyväksymistä henkilöstöltä 3. Täysin keskitetty valinta Koko kirjastolle, kaikille osastoille ja lähikirjastoihin valitaan keskitetysti aineisto. Palvelu tai osia siitä voidaan ostaa ulkopuoliselta palveluntarjoajalta. Tällöin kirjasto ja palveluntoimittaja sopivat yhdessä valikoiman rakenteesta, tarvittavista määristä ja käytettävissä olevasta aineistomäärärahasta. Palveluntoimittaja hankkii valikoimaa sovittujen periaatteiden mukaan. Palvelun onnistuminen perustuu vahvaan yhteydenpitoon kirjaston ja toimittajan välillä. Edut: koko kirjastoverkon uutuushankinnan hallinta, samalla aineistomäärärahalla saadaan kattavampi aineisto koko kimpan alueelle, kustannustehokkuus, vapauttaa kirjaston henkilöstöltä aikaa muihin tehtäviin esim. kokoelmien hallintaan ja asiakastyöhön Haasteet: paikallistuntemuksen häviäminen, kommunikaatio kirjaston ja toimittajan välillä, järjestelmien kehittäminen niin, että aineisto hankinnat jatkossakin voidaan tehdä suoraan kirjastojärjestelmään. Yhteistyön alussa käytettävä riittävästi aikaa hankintaprofiilien mietintään. b) Luettelointiprosessi Metatiedon jalostamisen ja luetteloinnin prosesseissa korostui erityisesti seuraavat seikat: Jyväskylän kaupunginkirjaston luettelointiosasto tekee huolellista työtä korkeasti koulutetun ja osaavan henkilökunnan voimin. Jyväskylän luettelointitiimi tuottaa korkeatasoista luettelointidataa, mutta joiltakin osin työ on päällekkäistä BTJ:n tuottaman keskitetyn luettelointipalvelun kanssa. Lisäksi tietueiden tarkistamiseen ja ennakkotietueiden muokkaamiseen käytetään runsaasti resursseja. Tähän yhtenä syynä pidettiin BTJ:n ennakkotietueiden puuttellisuutta, luettelointitietueiden sisältämiä virheitä ja keskitetyn palvelun ajoittaista hitautta. Seuraavassa pohditaan mikä voisi olla ennakkotiedon ja luettelointitietueen riittävä taso, minkälaisia erilaisia tapoja kirjastolla on tuottaa tarvittava luettelointi, ja minkälaisia näkymiä yhteisluettelo Melinda tuo yleisille kirjastoille. 13

14 Kolme mallia luetteloinnin tuottamiseen 1. Kimpan keskittäminen: nykyinen malli, jossa Keski-kimppaan kuulu vien kunnankirjastojen luettelointi olisi keskitetty Jyväskylän luettelointiosastolle Edut: kimpan kirjastojen puutteellisten käytäntöjen poistuminen, yhteneväinen luettelo, henkilöresurssia vapautuisi muihin tehtäviin, nopeuttaisi aineistojen läpimenoa Haasteet: kuinka tämän resursoitaisiin niin, että toiminto ei ruuhkautuisi. Miten hoidettaisiin aineisto jota ei ole tilattu Jyväskylästä. Vaikka kimpan päällekkäinen työ vähenisi, niin edelleenkin tämä toiminto sitoisi paljon resurssia työhön, jota tehdään keskitetysti jo BTJ:n puolella, ei kustannustehokasta 2. Keskittäminen BTJ:lle: malli, jossa luetteloinnin poiminnan prosessi virtaviivaistetaan, Auroran avulla tietueitten automaatti täydentäminen ja mahdollisuus aineiston lainakiertoon laittamiseen minitiedoin. Nykyjärjestelmässä poimii se, kuka valmiin tietueen ensimmäisenä havaitsee. Tietueita ei tarkasteta poimittaessa. Aineistot minitiedoin eteenpäin (luokka, pääsana määriteltynä), jolloin uutuusaineisto on nopeammin asiakkaiden käytettävissä Edut: prosessin keveneminen, resurssien ja ajan säästö, aineiston seisottamisen ja edestakaisin tarkastamisen vähentäminen. Tyytyväisemmät asiakkaat kun aineistot löytyvät nopeammin kannasta. Kustannustehokkuus. Henkilöstöltä vapautuu aikaa muihin tehtäviin. Haasteet: keskitetty luettelointi ei saa ruuhkautua, nykyjärjestelmässä haasteena miten minitiedoin lainaan laitettuihin saa yhdistettyä luettelointitietueen, minitiedoin lainaan laittamisessa haasteena on mahdolliset luokkamuutokset, tarvitaan myös uudelleentarroitus. 3. Yhteisluettelo: tulevaisuuden malli, jossa luettelointi tehdään kerran keskitettyyn tietokantaan (Melinda). Melinda on kansallinen metatietovaranto, jonka tarkoitus on palvella kaikkia kirjastosektoreita. Tällä hetkellä se kattaa yliopisto- ja ammattikorkeakoulukirjastot, ja yleisten kirjastojen osalta on meneillään pilotointi. Melinda kokoaa kirjastoaineistojen kuvailevat metatiedot (luettelointitiedot) yhteen paikkaan ja tarjoaa ne hyödynnettäviksi yhdestä paikasta. Perusajatuksena on se, että kirjastot liittyvät rajapintojen välityksellä yhteen ja samaan metatietojen tuottamisympäristöön, jolloin eri kirjastoissa tai keskitety(i)ssä palvelu(i)ssa tuotetut tietueet ovat Melindassa kaikkien hyödynnettävissä. Tarvittava primaariluettelointityö tehdään Melindan työvälineillä, ja tietueet siirtyvät (replikoituvat) sovittujen sääntöjen mukaan kirjastojen omiin tietokantoihin. Myös mahdolliset muutokset ja korjaukset kaikkiin Melindan tietueisiin saadaan samalla periaatteella, jolloin 14

15 tätä työtä ei tarvitse tehdä erikseen kussakin paikallisessa tietokannassa. Koska yleisten kirjastojen osuus Melindassa on vasta alkuvaiheessa, ei vielä ole selkeää kuvaa siitä, miten esim. hankintaprosessi ennakkotietojen käsittelyineen tulee järjestymään. Saattaa myös olla tarkoituksenmukaista, että kirjastoissa käytetäänkin omaa luettelointityökalua, ja yhteydet Melindaan toimivat molempiin suuntiin rajapintojen välityksellä. c) Metatiedon riittävä taso Tarjonta, valinta ja hankinta työpajassa sekä luettelointityöpajassa käytiin paljon keskustelua tuotetiedon ja luettelointitiedon tasosta. Jyväskylän kirjastossa käytetään runsaasti työaikaa ennakkotietojen tarkistamiseen sekä valmiin poimittavan luettelointitietueen vertailuun ja tarkistamiseen. Luettelointitietueen jalostumisen prosessi ennakkotiedosta valmiiksi luettelointitietueeksi voidaan määritellä huomattavasti suoraviivaisemmaksi. BTJ Arvo palvelun avulla on mahdollista automatisoida tietueiden päivittymiseen ja täydentämiseen liittyviä prosesseja. Aineisto voidaan tarjota asiakkaille käytettäväksi ja lainattavaksi ennen valmista luettelointitietuetta, ja tällä tavoin nopeuttaa aineiston kulkua takahuoneesta asiakkaalle. Näin toimivat mm. Hämeenlinnan kaupunginkirjasto sekä Turun kaupunginkirjasto. Jatkossa on tarpeen myös määritellä mikä on tuotetiedon ja luettelointitietueen riittävä taso. Tuotetieto: Tuotetietoa tarvitsevat kirjastoammattilaiset valintaa tehdessään, jolloin tuotetiedon on sisällettävä valinnan kannalta olennaiset tiedot. Tuotetiedot välitetään yleensä lähes sellaisenaan kuin kustantajat ja toimittajat ne välittävät BTJ Finlandille. Varsinkin ennakkotiedot voivat olla puutteellisia, eikä kaikkea kirjastoammattilaisten toivomia elementtejä ole mahdollista lisätä tuotetietoon. Esimerkiksi omakustanteiden kirjailijoiden kotipaikka lisätään aina kun tuotetietue tuotetaan BTJ Finlandissa, kotipaikka on tiedossa ja kirjailija antaa luvan sen julkaisemiseen. Kirjastoammattilaiset hyödyntävät tuotetiedoista tallennettua minitietuetta aineistotietokannassaan myös asiakaspalvelutilanteissa, joissa asiakas hakee esimerkiksi tietyn kirjailijan teoksia. Kirjaston asiakkaat hyödyntävät aineistoluettelon kautta kirjaston tietokantaan tallennettua minitietuetta hakiessaan mm. ennakkoon ilmestyviä julkaisuja tehdäkseen niihin varauksia. Luettelointitieto: Tuotetieto on yleensä kirjastojen tietokannoissa ennakkotiedon muodossa. Tuotetieto täydentyy luettelointitietueeksi, kun valmiista teoksesta joko itse luetteloidaan tai poimitaan BTJ Finlandin tai toisen kirjaston tietokannasta valmis luettelointitietue. Tuotetieto voi päivittyä luettelointitietueeksi myös automaattisesti BTJ Arvon avulla. Luettelointitietueen avulla aineisto voidaan löytää ja tunnistaa, eli kirjastoammattilaiset ja kuluttajat voivat luettelointitietueeseen tallennettujen hakuelementtien avulla löytää teoksia ja tun- 15

16 nistaa, ovatko ne relevantteja (kannattaako teos mm. varata) heidän tiedontarpeensa kannalta. Kirjastoammattilaiset tarvitsevat myös kuvauksen aineistosta kirjastotyössä, esim. sisältääkö aineisto kaiken siihen kuuluvan liiteaineiston. Kirjaston näyttöluettelot ja aineistotietokannat koostuvat luettelointitietueista. Luettelointisäännöt ja hakutiedot pohjautuvat aikaan ennen atk:ta ja internetiä. Niiden keskeisenä tavoitteena on ollut ilmaista hakuelementit ja kuvata dokumentti niin, että se on kortistosta löydettävissä ja helposti esitettävissä. Asiasanastot ovat kontrolloituja, ja usein aihepiireillä on omia sanastojaan. Yleisissä kirjastoissa yleisimmin käytetään Yleistä suomalaista asiasanastoa, kaunokirjallisuuden asiasanasto Kaunokkia, musiikkiaineiston asiasanasto Musaa sekä näiden ruotsinkielisiä vastineita. Luetteloinnin tasoa pohtiessa on hyvä miettiä kuka luettelointitietueita käyttää ja mihin tarkoitukseen. Kirjastoammattilaiset hakevat sujuvasti ja ammattitaitoisesti tietoa näyttöluetteloista ja aineistotietokannoista. He osaavat tarkistaa sanastojen verkkoversioista tarvittavat kontrolloidut asiasanat. Jos tietopalvelussa asiakas tulee kyselemään uusia dekkareita, osaa kirjastoammattilainen hakea aineistotietokannastaan asiasanoilla jännityskirjallisuus, rikoskirjallisuus tms. ja rajata haun vaikkapa julkaisuvuodella. Musiikin erittäin korkeatasoisia yhtenäistettyjä nimekkeitä osaa hyödyntää tiedonhaussa todennäköisesti ainoastaan kirjastojen musiikkiosastojen ammattilaiset. Kirjastojen asiakkaat hakevat kirjastojen näyttöluetteloista internetin kautta. Kirjastoasiakkaiden hakutapojen muutos on ollut melkoinen viimeisten vuosien aikana, ja näyttöluetteloita on muokattukin yksinkertaisempaan muotoon (esim. Arenan pikahaku, Helmet-luettelon uusi haku). Jyväskylän asiakastutkimuksessa 2011 selvisi, että yleisimmäksi ongelmaksi asiakkaat nimesivät sen, että he eivät löytäneet kirjaston tietokannasta sitä mitä etsivät. Olisi mielenkiintoista selvittää, johtuiko tämä siitä, että haluttua aineistoa ei ollut kirjaston kokoelmassat, oliko teoksen luettelointi puutteellinen vai hakiko asiakas virheellisesti tai esimerkiksi väärällä sanalla. 16

17 d) Tilaus-toimitus-prosessi asiakkaan käytettäväksi asti (logistiikka) Logistiikka-työpajassa kiinnitettiin huomiota erityisesti seuraaviin asioihin: saatavuustiedon oikeellisuudessa BTJ:n järjestelmissä ja siitä kirjastolle tiedottamiseen. Avointen tilausten statuksesta olisi tultava systemaattisemmin tietoa. Aineiston pakkaamiseen ja laskutuksen kehittämiseen esitettiin myös toiveita. Jyväskylän kirjaston sisällä työprosessi voitaisiin käsittää paremmin kokonaisuutena ja kaikki mahdollisesti työnkulkua hidastavat raja-aidat voitaisiin kyseenalaistaa. Muovitus ruuhkautuu usein. Aineiston käsittelyn vaihtoehtoja: 1. Kirjastoaineiston lainauskuntoon käsittely eli kirja-aineiston muovitus ja tarroitus kirjaston itse tuottamana Edut: luo työpaikan työllistettäville Haitat: vie paljon resurssia, saattaa ruuhkautua helposti ja hidastaa aineiston pääsyä kuluttajille esim. syksyllä voi olla lähes mahdotonta pitää ajan tasalla 2. Ulkoistamalla kirjaston tiloissa tuotettavaksi Edut: koulutetun kirjastohenkilökunnan resurssit parempaan käyttöön Haitat: yhteistyökumppaneiden löytäminen ja resursointi voi olla haastavaa, kirjastotiloissa ei ole esim. muovituskonetta käytössä joten hidasta, työn ja laadun valvontaan käytettävä resursseja 3. Ostamalla aineisto toimittajalta käyttövalmiiksi jalostamalla Edut: nopeaa ja edullista, koska toimittajilla on yleensä koneistus käytössä, kirjastohenkilökunta voi keskittyä koulutustaan ja osaamistaan vastaaviin tehtäviin, mahdollisuus ottaa esim. muovitettuna ja tarroittaa itse, tai jopa hyllyvalmiina Haitat: jos kirjastolla on työllistettäviä, niin muovituksen ostaminen on kalliimpi vaihtoehto 17

18 6 TOIMENPITEET Projektin osapuolet sitoutuivat toteuttamaan toimenpiteitä, joiden avulla tehostetaan aineiston valintaan, tilaukseen, toimitukseen ja kulkuun liittyviä työprosesseja. Osa toimenpiteistä on heti toteutettavissa, osa on pidemmän aikajänteen tavoitteita. Alla mainitut toimenpiteet ovat meneillään kummassakin organisaatiossa. Jyväskylän kaupunginkirjasto on käsitellyt johtoryhmässään projektia ja sen toimenpiteitä. Toimenpiteet viedään tiimeihin työstettäväksi. Seija palaa 1. Työketjun nopeuttaminen, uutuuksien läpimenoajan lyhentäminen 2. Turhien työvaiheiden vähentäminen 3. Kokoelmatyön uudistaminen 4. Muovituksen ruuhkautumisen estäminen 5. Valtakunnallisten uudistusten huomioiminen luetteloinnissa erityisesti Melinda BTJ sitoutuu omalta osaltaan työstämään seuraavia toimenpiteitä. Alla olevat kehitysprojektit ovat meneillään. Hankkeen ohjausryhmässä käydään läpi suunnitelmat ja aikataulut sekä eteneminen vuoden loppuun mennessä. 1. Luetteloinnin kokonaisuuden tarkastelu, virheet & ajantasaisuus paremmin asiakkaiden toiveita vastaaviksi 2. Kehitystyö asiasanoituksen parantamiseksi sekä ammattilaisen että kuluttajan näkökulmasta 3. Aktiivinen toiminta Melinda-projektissa, jotta ratkaisu palvelee parhaalla mahdollisella tavalla yleisten kirjastojen tarpeita 4. Saatavuustiedon ajantasaisuuden parantaminen 5. Asiakkaan avoimista tilauksista ja tilausten statuksesta viestimisen kehittäminen 6. Aktiivinen tietojärjestelmien kehitystyö yhteistyössä asiakkaiden ja muiden toimijoiden kanssa tavoitteena mahdollisimman automaattisesti ja sujuvasti liikkuvat informaatiovirrat 18

19 7 JOHTOPÄÄTÖKSET Hanke on ollut kokonaisuudessaan erittäin mielenkiintoinen ja opettavainen kummallekin osapuolelle. Hanketta on tehty hyvässä yhteistyössä ja positiivisessa ilmapiirissä. Hankkeen aikana kummassakin organisaatiossa on jo käynnistynyt monia parannustoimenpiteitä, jotka yksinkertaistavat työprosesseja. Jotta lopulliset päätökset pystytään tekemään, kirjaston on tarkkaan mietittävä missä halutaan olla tulevaisuudessa. Tavoitteet asetetaan esim. asiakastyytyväisyydelle, kustannustasolle ja uusille palveluille. Mitkä ovat resurssit 3 5 vuoden kuluttua? Miten tämä vaikuttaa osaamisen kehittämiseen, prosesseihin? Mitkä ovat kuluttajien toiveet/odotukset kirjastoille 3 5 vuoden kuluttua? Miten tämä vaikuttaa osaamisen kehittämiseen, prosesseihin? Mikä tiedontaso on tärkeää kuluttajille ja miksi? Mikä tiedontaso on tärkeää kirjaston ammattilaisille ja miksi? Kun näkemys on selvä, tarvitaan polku nykytilanteesta tavoitteisiin. Siihen tämä hanke tuo paljon ajatuksia ja työkaluja. Samat haasteet ja kysymykset ovat myös toimittajien puolella. Kuluttajien käyttäytymisen muutos vaikuttaa kirjastojen toimintaan ja toimittajien täytyy miettiä, että minkälaisia palveluita ja toimintamalleja ne tulevaisuudessa tarjoavat. Miten näkemys tulevaisuudesta vaikuttaa prosesseihin, organisaatioon, osaamisen kehittämiseen. Kuinka luomme kulttuurin, joka tukee vahvasti muutoksia ja takaa toiminnan kehittämisen haluttuun suuntaan. Muutosprosessien läpivienti vaatii jatkossa paljon sekä kirjastoilta että niitä palvelevilta yrityksiltä. Muutokset luovat mahdollisuuksia mutta ne myös koetaan pelottavina. Totutut tavat kyseenalaistetaan, mikä saattaa synnyttää organisaatioissa turvattomuuden tunnetta, pelkoa omasta tulevaisuudesta ja jopa arvottomuuden tunnetta. Tämä saattaa johtaa voimakkaaseenkin muutosvastarintaan organisaatiossa. Tämä on pitkä prosessi ja siihen täytyy löytyä riittävästi aikaa ja mahdollisuutta sen toteuttamiseen. 19

20 OKM:n suositukset yleisten kirjastojen laadunhallintaan antaa varmasti hyvät raamit tämänkin projektin eteenpäin viemiseen. Suositukset sopivat niin kirjastoille kuin niitä palveleville yhteistyökumppaneille: 1. Kirjasto tarkastelee toimintaansa kokonaisuutena 2. Kirjastossa asiakassuuntautuneisuus on kehittämisen ydintä 3. Kirjastoa johdetaan 4. Kirjasto tähtää tuloksiin 5. Kirjasto osaa oppia 6. Henkilöstö tekee kirjaston 7. Kirjastossa prosessit toimivat 8. Kirjasto toimii yhteistyössä ja kumppanina 9. Kirjasto kantaa yhteiskunnallisen vastuunsa 10. Kirjasto arvioi itseään 20

Hankinnan ja luetteloinnin prosessien kehittäminen Jyväskylän kaupunginkirjastossa 2013-2014

Hankinnan ja luetteloinnin prosessien kehittäminen Jyväskylän kaupunginkirjastossa 2013-2014 Hankinnan ja luetteloinnin prosessien kehittäminen Jyväskylän kaupunginkirjastossa 2013-2014 Tavoitteet: Hankkeen tavoitteena on saada aineistot mahdollisimman nopeasti ja tehokkaasti asiakkaiden käyttöön

Lisätiedot

Yleisten kirjastojen kuvailutyön kansallinen viitekehys. Yleisten kirjastojen neuvosto Anu Jäppinen 16.4.2015

Yleisten kirjastojen kuvailutyön kansallinen viitekehys. Yleisten kirjastojen neuvosto Anu Jäppinen 16.4.2015 Yleisten kirjastojen kuvailutyön kansallinen viitekehys Yleisten kirjastojen neuvosto Anu Jäppinen 16.4.2015 Nykytila Yleisillä kirjastoilla omat luettelot ja omat luetteloijat. Jotkut kirjastot poimivat

Lisätiedot

Tampereen Melinda - yhteisluettelon pilottiprojekti. Pirkko Lindberg Kirjastopalvelujohtaja Tampereen kaupunginkirjasto-pirkanmaan maakuntakirjasto

Tampereen Melinda - yhteisluettelon pilottiprojekti. Pirkko Lindberg Kirjastopalvelujohtaja Tampereen kaupunginkirjasto-pirkanmaan maakuntakirjasto Tampereen Melinda - yhteisluettelon pilottiprojekti Pirkko Lindberg Kirjastopalvelujohtaja Tampereen kaupunginkirjasto-pirkanmaan maakuntakirjasto Mikä Melinda on? (Diojen 1-7 sisältö: Johanna Jauhonen)

Lisätiedot

Tampereen kaupunginkirjasto ja Melinda

Tampereen kaupunginkirjasto ja Melinda Tampereen kaupunginkirjasto ja Melinda Seinäjoki 12.4.2013 Johanna Jauhonen Melindan hyödyt: Yhtenäisyys Yhtenäiset kuvailukäytännöt, säännöt ja toimintatavat erilaiset kuvailukäytännöt vähenevät Yhteisöllisyys

Lisätiedot

Kansallisen metatietovarannon (yhteisluettelo) tilannekatsaus. Nina Hyvönen 22.11.2011 Linnea2-konsortio

Kansallisen metatietovarannon (yhteisluettelo) tilannekatsaus. Nina Hyvönen 22.11.2011 Linnea2-konsortio Kansallisen metatietovarannon (yhteisluettelo) tilannekatsaus Nina Hyvönen 22.11.2011 Linnea2-konsortio Tavoiteltavat hyödyt Luo edellytyksiä kirjastojärjestelmäarkkitehtuurin muutokselle. Tehostaa kirjastojen

Lisätiedot

KOPIOLUETTELOINTI KANSALLISKIRJASTON TIETOKANNOISTA

KOPIOLUETTELOINTI KANSALLISKIRJASTON TIETOKANNOISTA KOPIOLUETTELOINTI KANSALLISKIRJASTON TIETOKANNOISTA Maakuntakirjastokokous, Jyväskylä 16.3.2006 Lauri Aho SISÄLTÖ Mitä on kopioluettelointi? Tilastoja Tietokannat Tietoliikenneyhteydet Asiakasohjelmistot

Lisätiedot

FINMARC -> Marc 21 järjestelmätoimittajan puheenvuoro. Helsinki 27.10.2010 Seppo Lindström varatoimitusjohtaja

FINMARC -> Marc 21 järjestelmätoimittajan puheenvuoro. Helsinki 27.10.2010 Seppo Lindström varatoimitusjohtaja FINMARC -> Marc 21 järjestelmätoimittajan puheenvuoro Helsinki 27.10.2010 Seppo Lindström varatoimitusjohtaja Luettelointiformaatit Suomessa Axiellin asiakaskirjastoissa Tilanne vuonna 2015 Käyttöönotot

Lisätiedot

Jyväskylän kelluva kokoelma. YKN Kevätkokous 17.4.2015 Hanna Martikainen

Jyväskylän kelluva kokoelma. YKN Kevätkokous 17.4.2015 Hanna Martikainen Jyväskylän kelluva kokoelma YKN Kevätkokous 17.4.2015 Hanna Martikainen Kellutus Jyväskylässä Käytössä Jyväskylän maalaiskunnassa 1990-luvulta lähtien Lama-ajan innovaatio, vastaus määrärahojen vähyyteen

Lisätiedot

Kansallinen metatietovaranto sisältöjä ja jaettua osaamista. Nina Hyvönen

Kansallinen metatietovaranto sisältöjä ja jaettua osaamista. Nina Hyvönen Kansallinen metatietovaranto sisältöjä ja jaettua osaamista Nina Hyvönen 25.11.2011 Nykytilanne LINDA- tietokannassa on yliopistokirjastojen, eräiden erikoiskirjastojen ja yhteiskirjastoissa mukana olevien

Lisätiedot

3/8. Max pisteet Annettu tieto Pisteet Annettu tieto Pisteet Annettu tieto Pisteet --- --- --- --- 0,5 Kyllä 0,500 Kyllä 0,500 Kyllä 0,500 Kyllä=0,5

3/8. Max pisteet Annettu tieto Pisteet Annettu tieto Pisteet Annettu tieto Pisteet --- --- --- --- 0,5 Kyllä 0,500 Kyllä 0,500 Kyllä 0,500 Kyllä=0,5 1/8 TARJOUSTEN VERTAILUTAULUKKO 27502 / Lukki- kirjastojen ja Siuntion kunnankirjaston kirja-aineistohankinnat vuosille 2015-2016, sekä optiovuodet 2017-2018 (Pisteytys kokonaishankinnan mukaan) Saapuneita

Lisätiedot

Kirjastojen kansallinen metatietovaranto -hanke Yleisten kirjastojen projekti

Kirjastojen kansallinen metatietovaranto -hanke Yleisten kirjastojen projekti Kokkolan kaupunginkirjasto maakuntakirjasto aloittaa pilotoinnin keväällä ja kesällä 2012 Pilotoinnin 1. vaihe Kokkolassa asennetaan Auroraan Linda poiminnan kohdetietokannaksi Kokkolassa asennetaan Aleph-luettelointiklientti

Lisätiedot

Kansallinen metatietovarantohankkeen. Nina Hyvönen 24.4.2012

Kansallinen metatietovarantohankkeen. Nina Hyvönen 24.4.2012 Kansallinen metatietovarantohankkeen tilannekatsaus Nina Hyvönen 24.4.2012 Hankkeen tilanne nyt 3. vaihe 2011-2015 katteen laajentaminen yleisten kirjastojen projekti alkoi syksyllä 2011 ammattikorkeakoulukirjastojen

Lisätiedot

Kysy kirjastonhoitajalta. Linkkikirjasto. Tiedonhaun portti. Frank-monihaku. kirjastot.fi>

Kysy kirjastonhoitajalta. Linkkikirjasto. Tiedonhaun portti. Frank-monihaku. kirjastot.fi> Kysy kirjastonhoitajalta Linkkikirjasto Tiedonhaun portti Frank-monihaku kirjastot.fi> : Tiedonhaku-kanava Kaikki hakupalvelut ja hakutavat { www.kirjastot.fi/tiedonhaku Tiedonhaku-kanava kokoaa yhteen

Lisätiedot

Sähköiset sisällöt yleisiin kirjastoihin

Sähköiset sisällöt yleisiin kirjastoihin Sähköiset sisällöt yleisiin kirjastoihin Aija Laine Suunnittelija Sähköiset sisällöt yleisiin kirjastoihin Turun kaupunginkirjasto / Helsingin kaupunginkirjasto 040 168 2636 aija.laine@turku.fi Taustaa

Lisätiedot

Jyväskylän kaupunginkirjasto Keski-Suomen maakuntakirjasto Poistot ja varastointi

Jyväskylän kaupunginkirjasto Keski-Suomen maakuntakirjasto Poistot ja varastointi Jyväskylän kaupunginkirjasto Keski-Suomen maakuntakirjasto Poistot ja varastointi Maakuntakirjastokokous 2.11.2006 Tuija Venäläinen Poistot kokoelmatyön osana Kokoelmaa olisi kehitettävä siten, että pääpaino

Lisätiedot

Hämeenlinnan kaupunginkirjaston kokoelmatyö. Irmeli Isokivijärvi Palvelupäällikkö, Hämeenlinna Forssa 19.11.2015

Hämeenlinnan kaupunginkirjaston kokoelmatyö. Irmeli Isokivijärvi Palvelupäällikkö, Hämeenlinna Forssa 19.11.2015 Hämeenlinnan kaupunginkirjaston kokoelmatyö Irmeli Isokivijärvi Palvelupäällikkö, Hämeenlinna Forssa 19.11.2015 Tietoa Hämeenlinnasta Asukkaita n. 68 000 Vuoden 2009 alusta Hauho (4000), Kalvola (3500),

Lisätiedot

ISBD-konversio PIKI-tietokantaan

ISBD-konversio PIKI-tietokantaan ISBD-konversio PIKI-tietokantaan Konversion pohjana oli Kansalliskirjaston ISBD-konversio. Metiva-wikin sivulla on nähtävillä myös Konversiosuunnitelma ja konversio-ohjelma, jonka avulla pystyy tarkastamaan

Lisätiedot

Sopimustoimittajien tuotetietopalvelut ja niiden toimivuus PIKIyhteisjärjestelmässä

Sopimustoimittajien tuotetietopalvelut ja niiden toimivuus PIKIyhteisjärjestelmässä Sopimustoimittajien tuotetietopalvelut ja niiden toimivuus PIKIyhteisjärjestelmässä ARVO työryhmän loppuraportti PIKI ohjausryhmä asetti työryhmän selvittelemään tuotetietojen ja automaattisten luettelointitietojen

Lisätiedot

Kokkolan kaupunginkirjasto-maakuntakirjasto

Kokkolan kaupunginkirjasto-maakuntakirjasto Kokkolan kaupunginkirjasto-maakuntakirjasto Tämä on pääkirjasto. Kokkolassa on myös lähikirjastoja: Koivuhaan, Kälviän, Lohtajan ja Ullavan kirjastot. Keskussairaalassa on laitoskirjasto, joka on potilaiden

Lisätiedot

Luetteloinnin tiedotuspäivä 17.5.2011

Luetteloinnin tiedotuspäivä 17.5.2011 Luetteloinnin tiedotuspäivä 17.5.2011 Yleisten kirjastojen kokemuksia kuvailuformaattien ja kirjastojärjestelmien muutoksesta: Tampereen kaupunginkirjasto 17.5.2011 Eeva-Riitta Peltonen 1 Tietokannan konversio,

Lisätiedot

1. Johdanto. 2. Kirjaston käyttö

1. Johdanto. 2. Kirjaston käyttö 1. Johdanto Porin kaupunginkirjaston asiakastyytyväisyyttä mittaava kysely toteutettiin vuonna 2006 ensimmäisen kerran Internetin kautta. Kyselylomake oli kirjaston verkkosivuilla kahden viikon ajan 4.12.-18.12.

Lisätiedot

Muutosten vuosikymmen

Muutosten vuosikymmen Muutosten vuosikymmen Luetteloinnin muutokset 2010-luvulla Tampereen kaupunginkirjasto - Pirkanmaan maakuntakirjastossa 6.11.2013 Kuopio: Luetteloinnin tulevaisuus Eeva-Riitta Peltonen Puheenvuoron näkökulmia

Lisätiedot

Kirjastojen kansallinen metatietovaranto KDK 2012 seminaari 30.5.2012. Terhi Mikkola, Kansalliskirjasto

Kirjastojen kansallinen metatietovaranto KDK 2012 seminaari 30.5.2012. Terhi Mikkola, Kansalliskirjasto Kirjastojen kansallinen metatietovaranto KDK 2012 seminaari 30.5.2012 Terhi Mikkola, Kansalliskirjasto Tavoite : Yhteinen metatietovaranto kaikille Suomen kirjastoille tarjoaa kirjastojen metatiedon tuotannolle

Lisätiedot

Satakirjastojen luettelointitiedotteet 2010

Satakirjastojen luettelointitiedotteet 2010 1 Satakirjastojen luettelointitiedotteet 2010 1. Kaikki pöytäkirjat, ohjeet ja tiedotteet ilmestyvät Satakirjastot-sivuille. Luetteloinnin sähköpostitiedotuslistalle voi liittää uusia jäseniä lähettämällä

Lisätiedot

Satakirjastojen kokoelmien analyysi sekä maakunnallinen kokoelmastrategia. Satakirjastojen kokoelmastrategia käytäntöön -hankeraportti

Satakirjastojen kokoelmien analyysi sekä maakunnallinen kokoelmastrategia. Satakirjastojen kokoelmastrategia käytäntöön -hankeraportti Satakirjastojen kokoelmien analyysi sekä maakunnallinen kokoelmastrategia Satakirjastojen kokoelmastrategia käytäntöön -hankeraportti Sisältö 1 Johdanto 5 2 Laatusuositukset Satakirjastoissa 2014 6 3 Kokoelmien

Lisätiedot

E-TIEDON VALTATIE 2010. Apua agentista, hyötyä yhteistyöstä - miten voit parhaiten hyödyntää välittäjäsi asiantuntemusta

E-TIEDON VALTATIE 2010. Apua agentista, hyötyä yhteistyöstä - miten voit parhaiten hyödyntää välittäjäsi asiantuntemusta E-TIEDON VALTATIE 2010 Apua agentista, hyötyä yhteistyöstä - miten voit parhaiten hyödyntää välittäjäsi asiantuntemusta 23.2.2010 Jyväskylä LM Tietopalvelut Merja Vikgren merja.vikgren@lminfo.fi Sisältö:

Lisätiedot

Pipfrog AS www.pipfrog.com. Tilausten hallinta

Pipfrog AS www.pipfrog.com. Tilausten hallinta Tilausten hallinta Tilausten hallinta Tilausten hallinnassa on neljän tyyppisiä dokumentteja: Tilaukset, laskut, lähetykset ja hyvityslaskut, Tilaus on ensimmäinen dokumentti, jonka joko ostaja on luonnut

Lisätiedot

Taideyliopiston kirjaston toimintasuunnitelma 2015 2017

Taideyliopiston kirjaston toimintasuunnitelma 2015 2017 TOIMINTASUUNNITELMAN TAUSTAT Luova ja energinen taideorganisaatio edellyttää kirjastoa, joka elää innovatiivisesti ajassa mukana sekä huomioi kehysorganisaationsa ja sen edustamien taiteen alojen pitkän

Lisätiedot

RDA, BIBFRAME, Melinda kuinka kuvailutyö uudistuu

RDA, BIBFRAME, Melinda kuinka kuvailutyö uudistuu RDA, BIBFRAME, Melinda kuinka kuvailutyö uudistuu Luetteloinnin tulevaisuus 6.11.2013 Pohjois-Savon ELY-keskus Ulla Ikäheimo, Kansalliskirjasto Sisältö Kuvailutyö nyt RDA MARC 21:n seuraaja BIBFRAME Metatietovaranto

Lisätiedot

Asteri-auktoriteettitietokannan esittely. Minttu Hurme / KVP, tietojärjestelmät Kuvailun tiedotuspäivät 20. - 21.3.2013

Asteri-auktoriteettitietokannan esittely. Minttu Hurme / KVP, tietojärjestelmät Kuvailun tiedotuspäivät 20. - 21.3.2013 Asteri-auktoriteettitietokannan esittely Minttu Hurme / KVP, tietojärjestelmät Kuvailun tiedotuspäivät 20. - 21.3.2013 Yleistä auktoriteeteista Asterin vaiheet: nyt, kohta ja tulevaisuudessa Asteri käytännössä

Lisätiedot

PISKI HANKE - SATEENVARJO:

PISKI HANKE - SATEENVARJO: PISKI HANKE - SATEENVARJO: 1.10.2005 aloitti Pirkanmaan maakuntakirjastoalueen kirjastojen välinen kuljetuspalvelu 10.10.2005 yhtenäistettiin PIKI-kirjastojen varausja kuljetusmaksut: varausmaksu 0,80

Lisätiedot

KOKOELMAT ESIIN PIENESSÄ KIRJASTOSSA. Sari Kanniainen, kirjastonjohtaja, Hankasalmen kunnankirjasto

KOKOELMAT ESIIN PIENESSÄ KIRJASTOSSA. Sari Kanniainen, kirjastonjohtaja, Hankasalmen kunnankirjasto KOKOELMAT ESIIN PIENESSÄ KIRJASTOSSA Sari Kanniainen, kirjastonjohtaja, Hankasalmen kunnankirjasto Johdannoksi Ei riitä, että kirjastolla on hyvät kokoelmat. Lisäksi asiakkaiden tulisi löytää niiden luo.

Lisätiedot

Satakirjastojen luettelointitiedotteet 2010

Satakirjastojen luettelointitiedotteet 2010 Satakirjastojen luettelointitiedotteet 2010 2011 1 Satakirjastojen luettelointitiedotteet 2010 1. Kaikki pöytäkirjat, ohjeet ja tiedotteet ilmestyvät Satakirjastot-sivuille. Luetteloinnin sähköpostitiedotuslistalle

Lisätiedot

Kirjaston asiakaskysely kevät 2011 Lehdistötiedote

Kirjaston asiakaskysely kevät 2011 Lehdistötiedote Kirjaston asiakaskysely kevät 2011 Lehdistötiedote Vastaajaryhmä Työttömät Painettu sana ei koskaan kuole, jos sillä on lukijansa. Kiitos Suomalaiselle Kirjastolle. Vastaajat Vastaajia 19, joista naisia

Lisätiedot

HYVINVOINTI- PALVELUITA HELPOSTI

HYVINVOINTI- PALVELUITA HELPOSTI HYVINVOINTI- PALVELUITA HELPOSTI Hyvinvointipalveluita asiakkaan parhaaksi Hyvinvointipalvelujen järjestäminen on yksi yhteiskunnan tärkeimmistä tehtävistä ellei jopa kaikkein tärkein. Onnistuminen tässä

Lisätiedot

SEKO seminaari 6.3.2008. Maaret Lehtovirta

SEKO seminaari 6.3.2008. Maaret Lehtovirta SEKO seminaari 6.3.2008 Maaret Lehtovirta SEKO projekti aloite PIKI kirjastoilta opetusministeriön rahoitus 1.10.2007 31.3.2008 verkkosivut: http://www.tampere.fi/kirjasto/pikiextra/seko.htm Ohjausryhmä

Lisätiedot

Tiedonsiirto helposti navetta-automaation ja tuotosseurannan välillä

Tiedonsiirto helposti navetta-automaation ja tuotosseurannan välillä Tiedonsiirto helposti navetta-automaation ja tuotosseurannan välillä Tiedonsiirto VMS-, Alpro- tai DelProtuotannonohjausjärjestelmästä Ammuohjelmistoon 5/2014 Asennettavat ohjelmat ja versiot VMS-Management

Lisätiedot

E-aineisto Melindassa

E-aineisto Melindassa E-aineisto Melindassa Minttu Hurme, tietojärjestelmäasiantuntija Kuvailupäivät 26.3.2014 E-aineisto Melindassa Yleisesti e-aineistosta Melindassa ja sen lukumääriä Nykyisiä e-aineistoprosesseja Avoimia

Lisätiedot

AINEISTON SAAPUMINEN TAMPEREEN KAUPUNGINKIRJASTOON LAINATTAVAKSI JA SIIHEN KULUVA AIKA

AINEISTON SAAPUMINEN TAMPEREEN KAUPUNGINKIRJASTOON LAINATTAVAKSI JA SIIHEN KULUVA AIKA AINEISTON SAAPUMINEN TAMPEREEN KAUPUNGINKIRJASTOON LAINATTAVAKSI JA SIIHEN KULUVA AIKA Selvitykseen otettiin 15. 31.1. ja 15. 28.2.2007 Tampereen kaupunginkirjaston hankinnan lähettämät aineistotilaukset

Lisätiedot

Fennica Melindassa. Melinda-tietoisku 27.4. 2015 Kiti Vilkki-Eriksson Kansalliskirjasto

Fennica Melindassa. Melinda-tietoisku 27.4. 2015 Kiti Vilkki-Eriksson Kansalliskirjasto Fennica Melindassa Melinda-tietoisku 27.4. 2015 Kiti Vilkki-Eriksson Kansalliskirjasto Sisältö Mikä on Fennica Fennica-tietokanta ja Fennica-kokoelma Fennican lakisääteiset ja kansainväliset velvoitteet

Lisätiedot

Tavoite : Yhteinen metatietovaranto kaikille Suomen kirjastoille

Tavoite : Yhteinen metatietovaranto kaikille Suomen kirjastoille Kirjastojen kansallinen metatietovaranto (yhteisluettelo) kirjastojen luettelointiyhteistyön tukena Nina Hyvönen / Laila Heinemann / Tarja Mäkinen / Ulla Ikäheimo / Terhi Mikkola ELY-kiertue 2012 Tavoite

Lisätiedot

Kirjastoverkkopalvelut. Asiakaskysely kansallisista kirjastoverkkopalveluista

Kirjastoverkkopalvelut. Asiakaskysely kansallisista kirjastoverkkopalveluista Kirjastoverkkopalvelut Asiakaskysely kansallisista kirjastoverkkopalveluista 2008 ASIAKASKYSELY KANSALLISISTA KIRJASTOVERKKOPALVELUISTA 1. Kirjastosektori ( Mitä kirjastosektoria edustat ) 2. Työtehtävä

Lisätiedot

Kansallisen metatietovarannon (yhteisluettelo) tilannekatsaus. Nina Hyvönen 15.11.2011 OKM Kirjastopäivät

Kansallisen metatietovarannon (yhteisluettelo) tilannekatsaus. Nina Hyvönen 15.11.2011 OKM Kirjastopäivät Kansallisen metatietovarannon (yhteisluettelo) tilannekatsaus Nina Hyvönen 15.11.2011 OKM Kirjastopäivät Yhteisluettelo nyt LINDA- tietokannassa on yliopistokirjastojen, eräiden erikoiskirjastojen ja kirjastosulautumissa

Lisätiedot

Korkeakoulukirjastojen keskitetyt kirjastoverkkopalvelut. 2008 Kristiina Hormia-Poutanen

Korkeakoulukirjastojen keskitetyt kirjastoverkkopalvelut. 2008 Kristiina Hormia-Poutanen Korkeakoulukirjastojen keskitetyt kirjastoverkkopalvelut 2008 Kristiina Hormia-Poutanen Tausta Kansalliskirjasto 2002 seurantaryhmän muistio (2006) Kansalliskirjastosta kirjastoverkon palvelukeskus 1.8.2006

Lisätiedot

Verkkokirjaston hakuohjeet

Verkkokirjaston hakuohjeet 1 Verkkokirjaston hakuohjeet Pikahaku Hakulaatikon löydät kaikkien sivujen yläosasta. Voit valita kohdistuuko haku kirjaston aineistotietokantaan, verkkokirjastosivustoon vai avainsanoihin. Voit hakea

Lisätiedot

Nykytilanne 20.4.2012 *

Nykytilanne 20.4.2012 * Avoin kirjasto 2013 Nykytilanne Kolme järjestelmää: PallasPro, Origo, Libra Kolme kirjastoryhmää ja Valtimo yksinään Palvelimet: PTTK/Joensuu, PTTK/Nurmes, Kirkas/Axiell, Valtimo/Axiell Kustannukset Axiellille

Lisätiedot

Kansallinen digitaalinen kirjasto Käyttöliittymä Finna. 12.12.2012 Aki Lassila / Kehittämispäällikkö / Kirjastoverkkopalvelut

Kansallinen digitaalinen kirjasto Käyttöliittymä Finna. 12.12.2012 Aki Lassila / Kehittämispäällikkö / Kirjastoverkkopalvelut Kansallinen digitaalinen kirjasto Käyttöliittymä Finna 12.12.2012 Aki Lassila / Kehittämispäällikkö / Kirjastoverkkopalvelut Finna tehostaa ja mahdollistaa Finnan kehittämisen myötä KDK:sta tulee: Tiedon

Lisätiedot

Melindan toimintaohje

Melindan toimintaohje 1 (10) Melindan toimintaohje Sisällys Yleistä... 2 Melindassa työskentelyn periaatteet... 2 Ohjeistukset ja standardit.... 2 Kuvailuprosessi Melindassa... 3 Tietueen hakeminen... 4 Tietueen hakeminen Melindassa...

Lisätiedot

1. PIKAHAKU ELI HAE TEOSTA, TEKIJÄÄ TAI ASIASANAA

1. PIKAHAKU ELI HAE TEOSTA, TEKIJÄÄ TAI ASIASANAA 1 HAKU LASTU-VERKKOKIRJASTOSTA Voit hakea aineistoa kaikkien Päijät-Hämeen yleisten kirjastojen aineistotietokannoista. Varauksia voit tehdä niiden kirjastojen aineistoihin, joihin sinulla on asiakkuus.

Lisätiedot

Kaupalliset kirjastojärjestelmät

Kaupalliset kirjastojärjestelmät Kaupalliset kirjastojärjestelmät Lapin yhteinen kirjasto -projekti Kirjastojen tietojärjestelmät -koulutustilaisuus 20.9.2012 Pori Leena Kinnunen, Rovaniemen kaupunginkirjasto Esityksen rakenne: Projektin

Lisätiedot

TIEKE katsaus. johtava asiantuntija Pertti Lindberg, Energiateollisuus ry

TIEKE katsaus. johtava asiantuntija Pertti Lindberg, Energiateollisuus ry TIEKE katsaus johtava asiantuntija Pertti Lindberg, Energiateollisuus ry 20130911 TIEKE hanke Sähkönjakeluyhtiöiden ja palveluntuottajayhtiöiden tietojärjestelmien yhteensopivuus Energiateollisuus ry hankkeen

Lisätiedot

Yhteistyötä yli rajojen, Turun linna 10.5.2012 Asko Hursti. - yhteisjärjestelmä ä

Yhteistyötä yli rajojen, Turun linna 10.5.2012 Asko Hursti. - yhteisjärjestelmä ä Yhteistyötä yli rajojen, Turun linna 10.5.2012 Asko Hursti isatakirjastott - yhteisjärjestelmä ä Satakunnan kunnat Asukasmäärä Eura 12 500 Eurajoki 5 900 Harjavalta 7 500 Honkajoki 1 900 Huittinen 10 700

Lisätiedot

Jyväskylän kelluva kokoelma ja siitä saadut kokemukset. Hanna Martikainen, Johanna Vesterinen, Aapo Ruuttunen Pori 19.1.2012

Jyväskylän kelluva kokoelma ja siitä saadut kokemukset. Hanna Martikainen, Johanna Vesterinen, Aapo Ruuttunen Pori 19.1.2012 Jyväskylän kelluva kokoelma ja siitä saadut kokemukset Hanna Martikainen, Johanna Vesterinen, Aapo Ruuttunen Pori 19.1.2012 Mitä kellutus on Jyväskylän termistöä Yhteiskokoelma, JS-kokoelma = useiden kirjaston

Lisätiedot

Verkkokirjaston hakuohjeet

Verkkokirjaston hakuohjeet 1 Verkkokirjaston hakuohjeet Pikahaku Hakulaatikon löydät kaikkien sivujen yläosasta. Voit valita kohdistuuko haku kirjaston aineistotietokantaan, verkkokirjastosivustoon vai avainsanoihin. Voit hakea

Lisätiedot

10. ASIAKASHALLINTA CRM; Osoitetarrat, ryhmäsähköposti ja export

10. ASIAKASHALLINTA CRM; Osoitetarrat, ryhmäsähköposti ja export 10. ASIAKASHALLINTA CRM; Osoitetarrat, ryhmäsähköposti ja export 10.1. PERIAATE CRM asiakashallintajärjestelmästä voidaan tulostaa osoitetarrat, lähettää ryhmäsähköpostia sekä exportata (viedä) hakutuloksia

Lisätiedot

Kooste kotitehtävien vastauksista. Kotitehtävä 6 - Ylläpito- ja kehittämismalli 29.4.2011

Kooste kotitehtävien vastauksista. Kotitehtävä 6 - Ylläpito- ja kehittämismalli 29.4.2011 Kooste kotitehtävien vastauksista Kotitehtävä 6 - Ylläpito- ja kehittämismalli 29.4.2011 1.) Järjestelmän ylläpitomalli? ja 2.) Järjestelmän jatkokehittämismalli? OPH on omistaja ja ylläpitäjä ja huolehtii

Lisätiedot

TUNNUSLUKUJEN LASKENTAKAAVAT Päivitetty 4.6.2012. Kirjaston käyttö

TUNNUSLUKUJEN LASKENTAKAAVAT Päivitetty 4.6.2012. Kirjaston käyttö TUNNUSLUKUJEN LASKENTAKAAVAT Päivitetty 4.6.2012 Kirjaston käyttö Kirjastokäynnit kohdeväestö Kirjaston käyttö ja käyttäjät 2.10 Kirjastokäynnit a) Käyntien määrä vuodessa (Kirjastot 0.1 Kirjastotyypit

Lisätiedot

HAKU LASTU-VERKKOKIRJASTOSTA LASTU-verkkokirjastosta voi toistaiseksi hakea vain Lahden aineistotietokannasta.

HAKU LASTU-VERKKOKIRJASTOSTA LASTU-verkkokirjastosta voi toistaiseksi hakea vain Lahden aineistotietokannasta. 1 HAKU LASTU-VERKKOKIRJASTOSTA LASTU-verkkokirjastosta voi toistaiseksi hakea vain Lahden aineistotietokannasta. 1. PIKAHAKU ELI HAE TEOSTA, TEKIJÄÄ TAI ASIASANAA - Pikahaku sijaitsee sivuston oikeassa

Lisätiedot

Kyselyt 2010. Käyttäjäkysely 2010. Keskustelu- ja tiedotustilaisuus 17.6.2010

Kyselyt 2010. Käyttäjäkysely 2010. Keskustelu- ja tiedotustilaisuus 17.6.2010 Kyselyt 2010 Käyttäjäkysely 2010 Keskustelu- ja tiedotustilaisuus 17.6.2010 Mitä luvassa tänään? Tavoite: saada kirjastojen näkemys kyselyn hyödyistä ja ongelmista jatkoa varten Lyhyt katsaus käyttäjäkyselyn

Lisätiedot

Dialogisuutta sähköisillä palveluilla. Leena Latva-Rasku

Dialogisuutta sähköisillä palveluilla. Leena Latva-Rasku Dialogisuutta sähköisillä palveluilla Kuka minä olen? Sähköisen asioinnin projektisuunnittelija Espoon kaupungilla 06/2009- Aikuisten sosiaalipalvelut 2 Työpajan ohjelma Espoo-tarina Sähköisen asioinnin

Lisätiedot

Perussuunnitelma yleisille kirjastoille MARC 21 -formaattiin siirtymiseksi

Perussuunnitelma yleisille kirjastoille MARC 21 -formaattiin siirtymiseksi Perussuunnitelma yleisille kirjastoille MARC 21 -formaattiin siirtymiseksi Anna Viitanen 6.9.2010 Sisällysluettelo 1. Taustaa... 2 2. Yleistä konversiosta... 3 3. Kun FINMARCin sovellusohjeista on poikettu...

Lisätiedot

Tutkimus: Verkkolasku, automaatio ja liikekumppanien kanssakäynti avoimessa verkossa. Ajankohta helmikuu 2012

Tutkimus: Verkkolasku, automaatio ja liikekumppanien kanssakäynti avoimessa verkossa. Ajankohta helmikuu 2012 Tutkimus: Verkkolasku, automaatio ja liikekumppanien kanssakäynti avoimessa verkossa Ajankohta helmikuu 2012 Taustatiedot Yli 1000 500-999 50-499 10-49 Alle 10 Neljäs kysely helmikuussa 2012 Toteutettiin

Lisätiedot

Digipuntari 2015 tuloksia ja tulkintaa eteläsavolaisittain

Digipuntari 2015 tuloksia ja tulkintaa eteläsavolaisittain Digipuntari 2015 tuloksia ja tulkintaa eteläsavolaisittain Data liikkuu ja asiakas käy pyydykseen lisää liiketoimintaa verkosta 02.11.2015 Maija Korhonen Digipuntari yhteistyössä Etelä-Savon yrittäjien

Lisätiedot

Kansallinen digitaalinen kirjasto KDK Miten se palvelee?

Kansallinen digitaalinen kirjasto KDK Miten se palvelee? Kuva: KDK-asiakasliittymän käyttäjätesti 23.5.2012 Kuvaaja: Carita Sirkeä 2012 Kansallinen digitaalinen kirjasto KDK Miten se palvelee? OKM:n kirjastopäivät 12.12.2012 Heli Kautonen, Kansalliskirjasto

Lisätiedot

Keski-Suomen maakuntakokoelman aineistovalinnan periaatteet

Keski-Suomen maakuntakokoelman aineistovalinnan periaatteet Jyväskylän kaupunginkirjasto Keski-Suomen maakuntakirjasto 15.11.2011 Keski-Suomen maakuntakokoelman aineistovalinnan periaatteet Johdanto ja yleiset valintaperiaatteet Keski-Suomen maakuntakirjastoalue

Lisätiedot

Helsingin kaupunginkirjasto logistiikkaprosessi: 2 Kierto 4.9.2015.

Helsingin kaupunginkirjasto logistiikkaprosessi: 2 Kierto 4.9.2015. Helsingin kaupunginkirjasto logistiikkaprosessi: 2 Kierto 1 Hankinta 1.01 2 Kierto 2.01 3 Poisto Selitteet Toimenpide, prosessi tai yksittäinen työkokonaisuus. Toimenpide, prosessi tai yksittäinen työkokonaisuus.

Lisätiedot

PoD=kirja tarpeeseen -palvelu

PoD=kirja tarpeeseen -palvelu PoD=kirja tarpeeseen -palvelu Mikä on PoD=kirja tarpeeseen palvelu? Kirjavälityksen ja Hansaprintin uusi ja kätevä palvelu kirjan tuottamiseen tarvepohjaisesti. Palvelu kattaa tilaus-, painamis-, toimitus-

Lisätiedot

Kirjastoverkkopalvelut-TOSU 2012 Kärki- ja kehittämishankkeet. Kristiina Hormia-Poutanen Sektorikokous 17.1.2012

Kirjastoverkkopalvelut-TOSU 2012 Kärki- ja kehittämishankkeet. Kristiina Hormia-Poutanen Sektorikokous 17.1.2012 Kirjastoverkkopalvelut-TOSU 2012 Kärki- ja kehittämishankkeet Kristiina Hormia-Poutanen Sektorikokous 17.1.2012 KDK-Asiakasliittymä Konsortion toiminnan kehittäminen OS-ohjelmistoratkaisujen kartoitus,

Lisätiedot

Kuvailun muutoksen visualisointi. 25.3.2014 Marja-Liisa Seppälä / Kansalliskirjasto

Kuvailun muutoksen visualisointi. 25.3.2014 Marja-Liisa Seppälä / Kansalliskirjasto Kuvailun muutoksen visualisointi 25.3.2014 Marja-Liisa Seppälä / Kansalliskirjasto Mikä kuvailussa muuttuu ja milloin Kuvailun työprosessit, välineet, rakenne ja vaativuustaso muuttuvat Lisätietoja kuvailun

Lisätiedot

Aika Vaihe Lopputulos

Aika Vaihe Lopputulos Ruokis-hanke ICT PROJEKTI: Projektin ohjaaja: Lasse Seppänen Projektipäällikkö: Tommi Leppänen Projektin jäsenet: Jenita Karimäki, Tuija Pörhölä, Kalle Veuro ja Olli Savisaari Projekti Projektin tarkoitus

Lisätiedot

KUOPION KAUPUNGIN PALVELUALUEUUDISTUS. Tsr/R.Tajakka

KUOPION KAUPUNGIN PALVELUALUEUUDISTUS. Tsr/R.Tajakka KUOPION KAUPUNGIN PALVELUALUEUUDISTUS Tsr/R.Tajakka 1 1) PALVELUALUEUUDISTUKSEN TAUSTAT JA TAVOITTEET 2 Mitkä ovat uudistuksen tavoitteet? Asiakkaan (ja yhteiskunnallisen vaikuttavuuden) näkökulman entistäkin

Lisätiedot

Oiva kirjastot Alavus Töysä - Ähtäri RAPORTTI OIVA KIRJASTOJEN VARASTOINTI- PROJEKTISTA

Oiva kirjastot Alavus Töysä - Ähtäri RAPORTTI OIVA KIRJASTOJEN VARASTOINTI- PROJEKTISTA Oiva kirjastot Alavus Töysä - Ähtäri RAPORTTI OIVA KIRJASTOJEN VARASTOINTI- PROJEKTISTA ajalla 2.5. 16.11.2008 SISÄLLYS 1. LÄHTÖTILANNE. 3 2. TAVOITTEET... 4 3. TOTEUTUS... 5 4. ARVIOINTIA. 6 LIITE Varastointi-

Lisätiedot

Luettelointi tilastoina

Luettelointi tilastoina Luettelointi tilastoina AMK metatietoryhmä, kehittämispäivä Diakonia-ammattikorkeakoulu 10.12.2014 Markku Laitinen, Kansalliskirjasto markku.laitinen@helsinki.fi http://www.helsinki.fi/~malaitin/ Tietoisku

Lisätiedot

Alueellinen toiminta Maakuntakirjastotoiminta. Yleisten kirjastojen neuvosto 17.4.2015 Asko Rossi

Alueellinen toiminta Maakuntakirjastotoiminta. Yleisten kirjastojen neuvosto 17.4.2015 Asko Rossi Alueellinen toiminta Maakuntakirjastotoiminta Yleisten kirjastojen neuvosto 17.4.2015 Asko Rossi Uusi Kirjastolaki ja asetus 1.1.2017 OKM 2014 kirjastopäivät / Maija Berndtsonin esiselvitys on hänen näkemys,

Lisätiedot

Erikoiskirjastojen vastaajat palvelukyselyssä 2010. Päivi Jokitalo Kansalliskirjasto. Kirjastoverkkopalvelut paivi.jokitalo@helsinki.

Erikoiskirjastojen vastaajat palvelukyselyssä 2010. Päivi Jokitalo Kansalliskirjasto. Kirjastoverkkopalvelut paivi.jokitalo@helsinki. Erikoiskirjastojen vastaajat palvelukyselyssä 2010 Päivi Jokitalo Kansalliskirjasto. Kirjastoverkkopalvelut paivi.jokitalo@helsinki.fi Tammikuu 2011 Palvelukyselyn vastaajat sektoreittain yleinen kirjasto

Lisätiedot

ADE Oy Hämeen valtatie 144 20540 TURKU. Tuotekonfigurointi. ADE Oy Ly Tunnus: 1626957-3

ADE Oy Hämeen valtatie 144 20540 TURKU. Tuotekonfigurointi. ADE Oy Ly Tunnus: 1626957-3 Tuotekonfigurointi ADE Oy lyhyesti Asiakkaiden tarpeisiin suunnattua innovatiivista ja toimivaa ohjelmisto- ja 3d animaatiopalvelua. Ade Oy on toteuttanut vuodesta 2000 alkaen haastavaa interaktiivista

Lisätiedot

Milloin kannattaa käyttää XML:ää CASE: VR - e-cargo

Milloin kannattaa käyttää XML:ää CASE: VR - e-cargo Milloin kannattaa käyttää XML:ää CASE: VR - e-cargo ebusiness Forum Kouvola, 3.10.2002 25.9.2002, Ina Mickelsson, EDI Management sivu 1 E-Cargo Esityksen sisältö: hankkeen taustat ja tavoitteet hankkeen

Lisätiedot

Elintarvikealan mikroyritysten valmentaminen päivittäistavarakaupan yhteistyökumppaneina

Elintarvikealan mikroyritysten valmentaminen päivittäistavarakaupan yhteistyökumppaneina Elintarvikealan mikroyritysten valmentaminen päivittäistavarakaupan yhteistyökumppaneina Hankkeen tausta Kaupalla on valmiudet toimia kaiken kokoisten tavarantoimittajien kanssa Mikroyritysten pienemmät

Lisätiedot

Varastokirjasto - ei varasto vaan kirjasto. STKS:n seminaari 20.1.2011

Varastokirjasto - ei varasto vaan kirjasto. STKS:n seminaari 20.1.2011 Varastokirjasto - ei varasto vaan kirjasto STKS:n seminaari 20.1.2011 Taustaa Varastokirjasto perustettiin Kuopioon 1989 helpottamaan yliopistokirjastojen tilaongelmia (-> useita komiteanmietintöjä tilaongelmista

Lisätiedot

Korkeakoulukirjastojen RAKE-hanke

Korkeakoulukirjastojen RAKE-hanke Korkeakoulukirjastojen RAKE-hanke 2008 Korkeakoulukirjastojen rakenteellisen kehittämisen hanke Hankkeen tehtävänä on 1. hahmotella korkeakoulukirjastojen organisoituminen uudistuvassa korkeakoululaitoksessa

Lisätiedot

- 1 - MÄNTYHARJUN KUNNANKIRJASTON KOKOELMAPOLITIIKKA

- 1 - MÄNTYHARJUN KUNNANKIRJASTON KOKOELMAPOLITIIKKA - 1 - MÄNTYHARJUN KUNNANKIRJASTON KOKOELMAPOLITIIKKA Kokoelmapolitiikka on aineiston hankinnan, varastoinnin ja poiston työkalu, joka päivitetään vuosittain. Kokoelmapolitiikan käytännön toteutukseen vaikuttaa

Lisätiedot

Kummikirja. Ehdotuksesta lainaksi

Kummikirja. Ehdotuksesta lainaksi Kummikirja Ehdotuksesta lainaksi Kummikirja-idea syntyi keväällä 2008 tietokanta- ja hankintaosaston yhteisessä kokouksessa, kun Riikka Saharinen tunnusti, ettei oikeastaan ihan tarkalleen tiedä, mitä

Lisätiedot

Päivitys 2011. Jyväskylän kaupunginkirjasto

Päivitys 2011. Jyväskylän kaupunginkirjasto Päivitys 2011 Jyväskylän kaupunginkirjasto Lähtökohtia Maakuntakokoelman aineistovalinnan periaatteet päivitetty 2004 Työryhmä: Johanna Vesterinen, Raila Junnila, Hanna Martikainen, Leena Kruuti, Kyösti

Lisätiedot

Oppijan polku - kohti eoppijaa. Mika Tammilehto

Oppijan polku - kohti eoppijaa. Mika Tammilehto Oppijan polku - kohti eoppijaa Mika Tammilehto Julkisen hallinnon asiakkuusstrategia Yhteistyössä palvelu pelaa määritellään julkisen hallinnon asiakaspalvelujen visio ja tavoitetila vuoteen 2020 Asiakaspalvelun

Lisätiedot

K a ukopa lveluohjelm a n va linta. Kaukopalvelun koulutuspäivä 22.5.2008 Juhani Räisänen

K a ukopa lveluohjelm a n va linta. Kaukopalvelun koulutuspäivä 22.5.2008 Juhani Räisänen K a ukopa lveluohjelm a n va linta Kaukopalvelun koulutuspäivä 22.5.2008 Juhani Räisänen Kaukopalvelu on vaikeimmin automatisoitavia alueita kirjastotyössä varsinkin Suomessa. Millais ta ohjelmaa ets ittiin

Lisätiedot

Mikä Eräverkko? Kaikki eräelämykset yhdestä osoitteesta.

Mikä Eräverkko? Kaikki eräelämykset yhdestä osoitteesta. Mikä Eräverkko? Eräverkko on eräihmisten ja -palveluiden kohtauspaikka, josta löydät helposti ja nopeasti metsästysmahdollisuudet sekä metsästyksen oheispalvelut. Kaikki eräelämykset yhdestä osoitteesta.

Lisätiedot

SÄHKÖKIRJA HELSINGIN KAUPUNGINKIRJASTOSSA. Helsingin kaupunginkirjasto, Marja Hjelt

SÄHKÖKIRJA HELSINGIN KAUPUNGINKIRJASTOSSA. Helsingin kaupunginkirjasto, Marja Hjelt SÄHKÖKIRJA HELSINGIN KAUPUNGINKIRJASTOSSA Helsingin kaupunginkirjasto, Marja Hjelt 23.10.2012 Yhteistyössä HelMet kirjastot yhdessä ja erikseen kaupungeilla omat budjetit sisällöt jaetaan hankinta keskitetysti

Lisätiedot

Case: Helmet, Bibzoom, Spotify: musiikkiäänitekokoelmat vertailussa

Case: Helmet, Bibzoom, Spotify: musiikkiäänitekokoelmat vertailussa Case: Helmet, Bibzoom, Spotify: musiikkiäänitekokoelmat vertailussa Ilja Vesterinen, informaatikko, Kirjasto 10, Musko/Musiikkihelmet Helsingin kaupunginkirjasto 17.4.2012 Kokoelmat: Helmet vs. Bibzoom

Lisätiedot

Kuvailutyöryhmät, koulutus ja viestintä. Maria Kovero Kuvailun tiedotuspäivät 21.3.2013

Kuvailutyöryhmät, koulutus ja viestintä. Maria Kovero Kuvailun tiedotuspäivät 21.3.2013 Kuvailutyöryhmät, koulutus ja viestintä Maria Kovero Kuvailun tiedotuspäivät 21.3.2013 22.3.2013 1 Kuvailun kansallisten yhteistyöryhmien roolit esimerkkinä RDAn käyttöönotto RDA-projekti - käännös - tiedotus

Lisätiedot

Monihaku ja sähköiset aineistot tutuksi. Jyväskylän kaupunginkirjaston tiedonhaun koulutus

Monihaku ja sähköiset aineistot tutuksi. Jyväskylän kaupunginkirjaston tiedonhaun koulutus Monihaku ja sähköiset aineistot tutuksi Jyväskylän kaupunginkirjaston tiedonhaun koulutus Miksi monihaku? Sähköistä aineistoa valtavat määrät Laadukasta ja ei-niin-laadukasta Ilmaista ja maksullista Monihakuun

Lisätiedot

Kulttuurilautakunta 6.3.2013, 8, liite 3 MARTTILAN KUNNANKIRJASTON KOKOELMAPOLITIIKKA

Kulttuurilautakunta 6.3.2013, 8, liite 3 MARTTILAN KUNNANKIRJASTON KOKOELMAPOLITIIKKA Kulttuurilautakunta 6.3.2013, 8, liite 3 MARTTILAN KUNNANKIRJASTON KOKOELMAPOLITIIKKA Kulttuurilautakunta 6.3.2013, 8, liite 3 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO... 3 2 KIRJASTON TEHTÄVÄT JA ASIAKKAAT... 4 3 NYKYISET

Lisätiedot

Sähköiset HR-prosessit antavat aikaa ihmiselle

Sähköiset HR-prosessit antavat aikaa ihmiselle Sähköiset HR-prosessit antavat aikaa ihmiselle Marjo Kaipainen HR House Group 11.9.2012 www.saima.fi 1 Internet osana arkea Internetin käyttö on yleistä ja arkista 89 % 16-74-vuotiaista käyttää internetiä,

Lisätiedot

Yleisten kirjastojen yhteisluettelotyöryhmän raportti 2010

Yleisten kirjastojen yhteisluettelotyöryhmän raportti 2010 Yleisten kirjastojen yhteisluettelotyöryhmän raportti 2010 31.12.2010 Yleisten kirjastojen neuvoston yhteisluettelotyöryhmä: Tuomas Kunttu Jaana Käki Seija Laitinen-Kuisma Yrjö Lindegren Erkki Lounasvuori

Lisätiedot

SÄHKÖISET SISÄLLÖT YLEISIIN KIRJASTOIHIN. Virva Nousiainen-Hiiri

SÄHKÖISET SISÄLLÖT YLEISIIN KIRJASTOIHIN. Virva Nousiainen-Hiiri SÄHKÖISET SISÄLLÖT YLEISIIN KIRJASTOIHIN Virva Nousiainen-Hiiri TAUSTAA YKN päätti kokouksessa 15.4.2011 perustaa valtakunnallisen hankkeen, joka keskittyy kirjastojen e-aineistoihin ja niiden lainaamiseen

Lisätiedot

HelMetkokoelmayhteistyö

HelMetkokoelmayhteistyö HelMetkokoelmayhteistyö Espoolainen näkökulma 1 Kuka minä olen? Jaakko Sannemann Espoon kaupunginkirjasto Keski Espoon kirjasto Aikuisten suomenkielinen kirjallisuus Aluekirjaston suunnitteluryhmä 2 Tiedon

Lisätiedot

Kuvailu Melindassa osakohteet, auktoriteetit, RDA

Kuvailu Melindassa osakohteet, auktoriteetit, RDA Kuvailu Melindassa osakohteet, auktoriteetit, RDA AMK-luetteloijien kehittämispäivä 11.12.2013 Diakonia-ammattikorkeakoulu, Helsinki Ulla Ikäheimo, Kansalliskirjasto Sisältö Metatietovaranto Melindan nykyisyys

Lisätiedot

SEUDULLISEN KUNTAPALVELUTOIMISTON PUITESOPIMUS

SEUDULLISEN KUNTAPALVELUTOIMISTON PUITESOPIMUS Liite 1 Seutuhallitus 5.6.2008 SEUDULLISEN KUNTAPALVELUTOIMISTON PUITESOPIMUS Sivu 1 / 7 SEUDULLISEN KUNTAPALVELUTOIMISTON PUITESOPIMUS 1. Sopijapuolet Tilaaja kunta/kaupunki Tuottaja Oulunkaaren seutukunnan

Lisätiedot

KUVATAIDEAKATEMIAN KIRJASTON KOKOELMAPOLITIIKKA

KUVATAIDEAKATEMIAN KIRJASTON KOKOELMAPOLITIIKKA KUVATAIDEAKATEMIAN KIRJASTON KOKOELMAPOLITIIKKA Kokoelmapolitiikka on voimassa 29.8.2011 alkaen. 1. KOKOELMAPOLITIIKAN TARKOITUS JA TAVOITTEET Kokoelmapolitiikan yhtenä tarkoituksena on olla apuna kirjaston

Lisätiedot

Pyydämme sinua vastaamaan kirjastopalveluita koskevaan asiakaskyselyyn. Kyselyn tuloksia käytetään kirjastopalveluiden arvioinnissa ja kehittämisessä.

Pyydämme sinua vastaamaan kirjastopalveluita koskevaan asiakaskyselyyn. Kyselyn tuloksia käytetään kirjastopalveluiden arvioinnissa ja kehittämisessä. Asiakaskysely kirjastopalveluista Hyvä asiakkaamme! Pyydämme sinua vastaamaan kirjastopalveluita koskevaan asiakaskyselyyn. Kyselyn tuloksia käytetään kirjastopalveluiden arvioinnissa ja kehittämisessä.

Lisätiedot