Verkkokauppakierrätyksen pilottihankkeen loppuraportti

Transkriptio

1 Verkkokauppakierrätyksen pilottihankkeen loppuraportti Koulukatu 14, Riihimäki Puhelin Y-tunnus

2 1 Taustaa Pilottikokeilu käynnistettiin kesäkuussa 2011 Luotsi-säätiön kierrätysmyymälän kanssa. Pilotin tavoitteena oli testata kierrätyskeskuksille ja muille uniikkitavaroita myyville tahoille kehitettyä kuvaus- ja verkkojulkaisualustaa sekä kehittää sitä vastaamaan paremmin todellista asiakastarvetta. Pilotin yhteydessä selvitettiin myös kehitetyn ratkaisun markkinatarve sekä -potentiaali asiakastarvekartoituksen avulla. Lisäksi pilotin tavoitteena oli suunnitella ja toteuttaa pienyrityksen resursseille sopiva viestintä- ja markkinointikokonaisuus, jossa myös sosiaalinen media on huomioitu. Kierrätysverkko Oy on yhteiskunnallinen yritys ja yksi pilotin tarkoituksista oli myös nostaa yhteiskunnalliseen yrittäjyyteen liittyviä näkökohtia esiin. Kierrätyskonseptiin kuuluvaa verkkomaksamista sekä logistiikkajärjestelmää ei pilotissa testattu, vaan nämä ovat jatkohankkeita pilotin päättymisen jälkeen. Molemmat jatkohankkeet vaativat aluksi kierrätysverkoston muodostumisen sekä toimintatapamuutoksia kierrätyskeskusten nykytoimintaan. 2 Pilotin tavoitteiden saavuttaminen Pilotille asetetut tavoitteet saavutettiin aikataulun viivästymistä lukuun ottamatta erittäin hyvin. Seuraavassa listassa on yhteenveto asetetuista tavoitteista ja niiden toteutumisesta: - Uniikkitavaroiden kuvausalustan ja julkaisujärjestelmän jatkokehitys ja testaus: Toteutus onnistui suunnitelmien mukaan, pilotin jälkeen meillä on täydet mahdollisuudet toimittaa järjestelmiä eri kierrätyskeskuksiin. - Kyselytutkimusraportti toteutettiin onnistuneesti ja konseptin markkinatarve ja potentiaali pystyttiin tutkimuksellisesti todentamaan. - Pilotin markkinointi ja viestintä toteutui suunnitelmien mukaan. Pilotin julkistuksen aikana saimme vahvan alueellisen näkyvyyden (sanomalehdet, radio ja TV) sekä meidät huomioitiin myös valtakunnallisissa medioissa. - Palvelukonseptin kehittämissuunnitelma laadittiin saatujen kokemusten perusteella ja toteutuksen eri vaiheet ovat aikataulutettu. 3 Kyselytutkimuksen tulokset Tutkimuksen lähtöhypoteesina oli nukkuva kierrättäjä eli ihminen, joka suhtautuu myönteisesti tavaroiden uudelleenkäyttöön, mutta ei ole aktivoitunut tavaroiden luovuttamisen tai ostamisen suhteen. 3.1 Tulosten yhteenveto Tutkimustulosten yhteenvedosta selvisi, että kierrätysmyönteisyys on Suomessa maailman huippuluokkaa; 94% suhtautuu myönteisesti kierrätykseen. Samassa yhteydessä selvisi myös, että yli puolet varastoi turhat tavarat kotiinsa eli nukkuva Sivu 2 / 6

3 kierrättäjä tyyppinen kohderyhmä on olemassa. Viitteitä tästä ilmiöstä antaa myös ammattiraivaajiksi kutsutun ammattiryhmän muodostuminen Suomeen. Tutkimuksesta selvisi myös, että kuljetuspalvelut koettiin erittäin tärkeäksi lisäksi kierrätyksen helppouden toteutumisessa. Tätä tietoa vasten konseptimme viestintäsekä logistiikka-osa-alueet osoittautuvat tärkeiksi menestystekijöiksi kokonaisuuden kannalta: Osalla kierrätyskeskuksia on jo toimiva kuljetuspalvelu, mutta viestinnällisten puutteiden vuoksi suuri osa ihmisistä ei tiedä tästä mahdollisuudesta. Logistiikkaverkko taas tulee toteutuessaan laajentamaan nykyisen paikallisen kuljetuspalvelun lähialueen rajat ylittäväksi, jopa valtakunnalliseksi kokonaisuudeksi. Tutkimuksen avulla vahvistui myös käsitys kierrätyskeskusten toimintamenojen jakaumasta. Karkeasti puolet toiminnan pyörittämiseen vaadittavista tuloista tulee työllistämistukien ja muiden avustusten kautta. Näin ollen on selvää, että kehittämämme järjestelmän on oltava erittäin kustannustehokas sekä hankinta- että käyttökustannuksiltaan. 4 Kuvausjärjestelmä, nettivarasto ja verkkokauppa-alusta Pilotin aikana järjestelmästämme luotiin alkuperäistä suunnitelmaa skaalautuvampi toteutustapa, jolla mahdollistetaan toteutuksen käyttö muillakin liiketoiminta-alueilla. Toteutus koostuu kolmesta eri kokonaisuudesta: o Kierrätyskeskuksille toimitettava täyden palvelun kuvausjärjestelmä, joka sisältää tietoteknisen laitteiston lisäksi kuvausympäristön vakioivan valoteltan valoineen. o Nettivarasto, johon kuvausjärjestelmä lähettää kuvat. Nettivarastoa tarvitaan hajauttamaan tietojen syöttö eli käytännössä kuvausjärjestelmässä syötettyjä tietoja pystytään lisäämään, täydentämään ja korjaamaan miltä tahansa tietokoneelta. Nettivaraston etu on myös se, että verkkokauppa-alustaa voidaan haluttaessa helposti vaihtaa, eikä tämä aiheuta muutoksia kuvauskoneen ohjelmistoon. o Verkkokauppa-alusta. Tuotekuvat ohjautuvat julkaisuluvan jälkeen nettivarastosta verkkokauppa-alustaan. Yksikään nykyisistä verkkokauppa-alustoista ei ole suunniteltu uniikkitavaroiden kauppapaikaksi, minkä vuoksi verkkokauppa-alustojen hallintapuolen käyttöliittymät ovat tuotteiden lisäyksen ja poiston osalta liian monimutkaisia ja käyttäjähallinnaltaan puutteellisia. Tämän vuoksi järjestelmämme on rakennettu siten, että nettivarasto ohjaa tuotteiden lisäystä ja poistoa verkkokauppa-alustassa. 5 Viestintä ja markkinointi Kierrätysverkolle oli jo ennen pilotin alkua laadittu viestintä- ja markkinointisuunnitelma, jota pilotin kuluessa koko ajan päivitettiin ja täydennettiin. Keskeisenä ajatuksena on ollut se, että viestintä aloitetaan vasta silloin, kun meillä on oikeasti asiaa ja käytössä toimiva järjestelmä. Jos olisimme heti pilotin alussa alkaneet viestimään, niin vaarana olisi ollut, että viestinnässä tulee alun jälkeen pitkä hiljainen kausi, jolloin alkuperäinen viestimme unohtuu. Sivu 3 / 6

4 Viestinnän ja markkinoinnin haasteena on meillä ollut pienyritykselle tyypillinen resurssien ja rahojen riittäminen eli millä toimenpiteillä saavutetaan paras tuotospanos -suhde. Tässä onnistuimme pilotin aikana erinomaisesti, mikä pääosin johtuu siitä, että saimme käytännön toteutukseen mukaan kierrätystoimialaan perehtyneitä ja asialle omistautuneita ammattilaisia. 5.1 Nettisivut ja sosiaalinen media Yrityksen nettisivut luotiin yrityksen perustamisen yhteydessä, jolloin yrityksen nimissä varattiin myös sosiaalisen median eri palveluja. Sivusto oli verkossa tarkoituksella hyvin staattisilla perustiedoilla varustettuna aina ensimmäisen lehdistötiedotteen julkaisuun asti, sillä sivuston ylläpito ja some-kanavat olisivat muutoin vaatineet liian paljon resursseja ja aikaa. Lehdistötiedotteen julkaisun yhteydessä nettisivut päivitettiin ja automaattisia sometoiminnallisuuksia kehitettiin. Tavoitteeksi asetettiin, että joka viikko pitää yrityksen nettisivuille tulla joko yritykseen tai kierrätykseen liittyvä artikkeli, jotta sivusto näyttäisi dynaamiselta. Facebookissa perustimme yrityksen sivuista erillisen kampanjasivun (Kierrätyskeskuksille Verkkokauppa), jonka tarkoitus on toimia yhteisöllisenä sivuna, jossa ihmiset voivat tykkäämällä ilmaista kannatuksensa ajatukselle kierrätyskeskusten yhteisestä verkkokaupasta. Tällöin kannattajat profiloituvat idean kannattajaksi, eivätkä suoraan profiloidu yritykseen. 6 Kokemuksia ja kohdattuja haasteita Seuraavissa kappaleissa on kuvattu huomioita ja haasteita, joista osa oli tunnistettu jo pilotin suunnitteluvaiheessa, mutta osa paljastui vasta käytännön tekemisen myötä. 6.1 Kierrätyskeskusten toimintatavan muutokset Kierrätyskonseptimme vaatii toimintatavan muutoksen kierrätyskeskusten nykytoimintaan: sisään saapuva tavara on dokumentoitava kuvausjärjestelmämme avulla. Tämä koetaan usein lisätyövaiheeksi, eikä työvaiheesta ei heti pystytä näkemään etuja. Varsinkin tilanteessa, joissa tiedetään että tavaralle on jo kysyntää, ei dokumentointia nähdä mielekkäänä. Olemme perustelleet kaiken tavaran dokumentoinnin tarvetta seuraavilla hyödyllä: o Saadaan yhteinen tietokanta, josta nähdään millä hinnalla tavara liikkuu. Näin muutkin kierrätyskeskukset näkevät, miten tavarat on muualla hinnoiteltu ja voivat oppia tästä. o Saadaan helpommin tietoa, kuinka pitkään eri tavarat ovat hyllyssä ja voidaan kohdistaa toimenpiteitä tavaroiden kiertonopeuden parantamiseksi esim. hinnanalennusten kautta. o Muut kierrätyskeskukset saavat tietoja, mitä tavaroita lähialueella on tarjolla ja voivat tämän perusteella tehdä päätöksen, kannattaako tavara ottaa hyllyyn vai ohjata esim. materiaalijakeeseen tai raakaainepankkiin. o Toimialan läpinäkyvyys lisääntyy. Yleinen käsitys on, että kaikki luovutettu tavara ei päädy myyntiin. Kun tuote dokumentoidaan kuvausjärjestelmällä, se hälventää epäluuloja. Sivu 4 / 6

5 6.2 Volyymiin perustuvan palvelun alkuvaikeudet Verkkopalvelun kiinnostavuus on suorassa suhteessa sen sisältöön. Meidän tapauksessa sisällöntuottajia ovat kuvausjärjestelmää käyttävät kierrätyskeskukset. Missä tahansa volyymiin perustuvassa palvelussa törmätään alkuvaiheessa samaan ongelmaan, jonka olemme hyvin tiedostaneet: miten saada palveluun tarpeeksi sisältöä, jotta kriittinen massa käyttäjiä kiinnostuu palvelusta ja sisällöntuottajat alkavat näin hyötyä tallentamastaan sisällöstä? Tällä hetkellä verkkopalvelussamme on sisältöä ainoastaan Luotsi-säätiön kierrätyskeskuksesta. Palvelussa on ollut suuren alkukiinnostuksen vuoksi paljon kävijöitä, mutta ratkaisevaa pysyvän kiinnostuksen takaamiseksi ja aseman vakiinnuttamiseksi on uusien kierrätyskeskusten mukaan saaminen sisällön tuotantoon. Tämä tulee olemaan jatkon kannalta kriittinen menestystekijä ja tähän tulemme pilotin jälkeen panostamaan voimakkaasti. 6.3 Ketterien menetelmien soveltuvuus kehitykseen Pilotin aikana kaikki järjestelmäkehitys tapahtui käyttämällä ketteriä menetelmiä (agile methods). Tämä eroaa perinteisestä vesiputous-mallin mukaisesta kehityksestä siinä, että kehityssyklit on hyvin nopeita, tyypillisesti 2-4 viikon mittaisia. Tällöin asiakkaalle viedään jo alkuvaiheessa hyvin keskeneräinen toteutus, jota yhteistyössä asiakkaan käyttökokemusten ja testausten perusteella parannetaan. Saatujen kokemusten perusteella voidaan todeta, että ketterät menetelmät ovat pienyritykselle erittäin kustannustehokas tapa kehittää suoraan asiakastarpeeseen sopivia palveluja. Nopeasyklinen kehitys vaatii kuitenkin suuren sitoutumistason eli käytännössä yhden kokoaikaisesti kehitystä koordinoivan henkilön, organisaatiolta nopean päätöksentekokyvyn sekä kustannus ja aikatauluraamin viikoittaisen seurannan. Nämä ovat ehdottomia edellytyksiä, sillä muuten ketterien menetelmien käyttö voi olla jopa perinteisiä menetelmiä huomattavasti haitallisempaa. 7 Kehittämissuunnitelma Seuraavissa kappaleissa on kuvattu keskeisimpiä toimintoja, joiden avulla Kierrätysverkko Oy:n kehittämästä kierrätyskonseptista luodaan yhteiskunnallisen yrityksen profiiliin sopivaa liiketoimintaa. 7.1 Verkoston kasvattaminen Kuvausjärjestelmien määrän lisääminen tulee olemaan rahoituksen varmistamisen ohella yksi toiminnan pääpistealueista. Arviomme mukaan tunnistettujen edelläkävijöiden saaminen mukaan verkostoon riittää jo yksistään positiivisen kierteen aikaansaamiseen: verkkopalvelu alkaa kiinnostaa suurta yleisöä ja loput kierrätyskeskukset saadaan helpommin mukaan palveluun. 7.2 Kuljetuslogistiikka Valtakunnallinen logistiikkaverkosto on yksi konseptimme peruspilareista, mutta sen organisointi on järkevää vasta sitten, kun riittävän moni kierrätyskeskus on liittynyt käyttämään kuvausjärjestelmäämme ja verkkopalvelua. Tällä hetkellä Sivu 5 / 6

6 kierrätyskeskukset voivat jo itse hoitaa nykyisten kuljetuspalvelujensa turvin alueellista kuljetusta ja yksittäistapauksissa tukeutua logistiikkayritysten palveluihin. Logistiikkaverkoston luonti on seuraava suuri kehitysaskeleemme. Tavoitteemme on ainoastaan tarjota tietoa tavaroiden sijainnista ja kohteesta, jonka perusteella nykyiset logistiikkatoimijat voivat suunnitella oman verkostonsa kannalta optimoidun kustannustehokkaan ja ekologisen toteutustavan. 7.3 Kierrätyskonseptin hajauttaminen 8 Yhteenveto Luomamme kierrätyskonsepti mahdollistaisi kierrätystoiminnan täydellisen hajauttamisen siten, että jokaisessa kylässä ja kaupunginosassa olisi uudelleenkäyttötavaroiden vienti- ja noutopiste. Tällainen tila voitaisiin nykytekniikan avulla luoda miehittämättömäksi eli tilan ovi avautuisi esimerkiksi kännykän avulla. Ilman Kierrätysverkko Oy:n järjestelmää yksittäisen pisteen kierrätys olisi täysin paikallista eli vasta luovutettujen tavaroiden dokumentoinnilla kuvausjärjestelmää käyttäen piste saataisiin osaksi suurempaa kansallista kierrätysverkostoa. Hajautettu ratkaisu olisi kohtuullisen helppo ja halpa toteuttaa, mikäli kunnat sponsoroisivat tilan, sähkön ja nettiyhteyden. Tällainen ratkaisu vaatisi myös, että lähialueen kierrätyskeskus tai vastaava taho ottaisi näiden vienti- ja noutopisteiden tavaroiden logistiikan hoidettavakseen. Hajautettu kierrätyskonsepti on pitkän tähtäimen kehityslistallamme. Tämä toteutus vaatii useiden eri tahojen, kuten kuntasektorin, kierrätyskeskusten ja kylä- /kaupunginosayhdistysten välistä yhteistyötä sekä tietenkin selkeää rahoitusmallia yhteiskunnan puolelta. Pilotti onnistui aikatauluviivytyksestä huolimatta erittäin hyvin. Asetetut tavoitteet saavutettiin, mutta konseptin vastaanoton tai lähinnä päätöksenteon hitaus yllätti meidät. Toisaalta samalla on yhä vahvistunut se käsitys, että kierrätyskonseptimme osa-alueet ovat juuri niitä, joiden avulla kierrätyskeskusten toiminta on mahdollista saada yhteistyön kautta nykyaikaan ja uudelleenkäyttötavaran määrää ja kiertoa tehostettua. Toinen yllättävä asia pilotin aikana oli rahoittajien suhtautuminen yhteiskunnalliseen yrittäjyyteen. Saimme ikäväksemme havaita, että yhteiskunnallinen yrittäjyys on erittäin vaikea yhtälö niissä tapauksissa, joissa vaaditaan aluksi suuria kehittämispanoksia ilman täyttä varmuutta tulevasta kassavirrasta. Ilman Sitran rohkeaa ja esimerkillistä pilotin avustamista pilotin tulokset olisivat jääneet murtoosaan saavutetuista. Lisäksi Sitran mukana olo jo nimenä avasi meille useita neuvotteluyhteyksiä ja lisäsi näkyvyyttä, mikä kaltaisellemme pienyritykselle on usein rahaakin tärkeämpää. Kierrätysverkko Oy:llä on täysin selkeä toimintasuunnitelma, miten pilotin jälkeen jatketaan. Mikäli saamme tarvittavan rahoituksen hankittua kierrätysverkoston kasvattamiseen, pystymme tekemään Suomesta tavaroiden uudelleenkäytön edelläkävijämaan, jonka palveluverkostoa ja mallia tullaan tulevaisuudessa monistamaan muihinkin maihin. Sivu 6 / 6