SENAATTI-KIINTEISTÖT TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2013

Transkriptio

1 SENAATTI-KIINTEISTÖT TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2013 Y-tunnus Kotipaikka Helsinki

2 SISÄLLYSLUETTELO Toimintakertomus 1 n tuloslaskelma 17 n tase 18 n rahoituslaskelma 19 Liikelaitoksen tuloslaskelma 20 Liikelaitoksen tase 21 Liikelaitoksen rahoituslaskelma 22 Tilinpäätöksen liitetiedot Tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot 1 Arvostus/ jaksotusperiaatteet ja -menetelmät 23 2 tilinpäätöksen laadintaperiaatteet 23 Tuloslaskelmaa koskevat liitetiedot 3 Liikevaihdon jakautuminen 24 4 Vuokraustoiminnan liikevaihto toimialoittain 24 5 Selvitys suunnitelman mukaisten poistojen perusteista 24 6 Poistoihin sisältyvät erät poistoryhmittäin 25 7 Tuottoihin ja kuluihin sisältyvät pakollisten varausten olennaiset muutokset 26 8 Rahoitustuotot ja rahoituskulut 26 Taseen vastaavaa koskevat liitetiedot 9 Vaihtuvat vastaavat ja saamiset Tase-eräkohtaiset tiedot pysyvistä vastaavista Selvitys omaisuuteen sisältyvistä investointiavustuksista 32 Taseen vastattavaa koskevat liitetiedot 12 Oman pääoman erien lisäykset ja vähennykset Siirtovelkoihin sisältyvät erät Erittely pakollisiin varauksiin merkityistä eristä 35 Vakuudet ja vastuusitoumukset 17 Vakuudet ja vastuusitoumukset 36 Henkilöstöä koskevat liitetiedot 18 Henkilöstö 37 Muut liitetiedot 19 Liikelaitoksen hallinnassa olevat eri yhtiöiden osakkeet Tiedot tytäryrityksistä Tiedot yhtiöistä, joiden osakkeista liikelaitoksen hallinnassa on merkittävä osuus 40 Käytetyt kirjanpitokirjat ja tositelajit vuonna Esitys voiton käyttämisestä ja hallituksen allekirjoitukset 42

3 (16) Toimintakertomus 2013 Senaatti-kiinteistöt on valtiovarainministeriön hallinnonalalla toimiva valtion liikelaitos. Senaattikiinteistöt muodostaa liikelaitoskonsernin, johon kuuluu 26 tytäryhtiönä toimivaa kiinteistöosakeyhtiötä. lain (1062/2010) mukaan Senaatti-kiinteistöjen tehtävänä on tuottaa tilapalveluja ja niihin välittömästi liittyviä muita palveluja valtion virastoille, laitoksille, valtion talousarvion ulkopuolisille rahastoille ja muille valtion liikelaitoksille samoin kuin eduskunnalle sekä sen alaisuudessa, valvonnassa ja yhteydessä toimiville yksiköille sekä huolehtia hallinnassaan olevasta kiinteistövarallisuudesta. Senaatti-kiinteistöjen arvoperusta on yhteiskuntavastuullinen toiminta osana valtioyhteisöä. Tehtävänä on tarjota tilapalveluja, jotka ovat taloudelliselta, sosiaaliselta ja ympäristön näkökulmasta vastuullisesti tuotettu ja hinnoiteltu. lain mukaan valtion liikelaitos voi toimia ainoastaan sidosryhmäasemassa eli niin sanotussa in-house -asemassa ja tuottaa siten palveluja valtiohallinnolle ja sellaisille yhteisöille, joiden toiminta rahoitetaan pääosin valtion talousarvioon otetuilla määrärahoilla. lain lisäksi Senaatti-kiinteistöjen toimintaa säätelee Valtioneuvoston antama asetus Senaattikiinteistöistä (1292/2010). Vuoden 2013 toiminta Senaatti-kiinteistöt on aktiivisesti osallistunut valtion toimitilastrategian valmisteluun. Muita keskeisiä asioita vuoden 2013 aikana olivat muun muassa puolustusvoimauudistukseen liittyvät neuvottelut ja Museoviraston kiinteistöjen hallinnansiirron valmistelu. Puolustusministeriö teki kesäkuun 15. päivänä 2012 päätökset puolustusvoimauudistuksen toimeenpanosta. Uudistus vähentää hallintoyksiköiden määrää. Joukko-osastoja, laitoksia ja toimipaikkoja lakkautetaan ja yhdistetään. Tarpeettomista ja vähemmän tärkeistä alueista ja kiinteistöistä luovutaan. Uudistus on kaavailtu toteutettavaksi vaiheittain vuoteen 2015 mennessä. Kaikkiin näihin päätöksiin liittyy merkittäviä toimitiloja koskevia ratkaisuja. Kolmen joukko-osaston toiminta päättyi Vuodenvaihteessa lakkautettavien listalla olivat Pohjois-Karjalan prikaati Kontiolahdella, Ilmavoimien teknillinen koulu Jämsässä ja Kotkan rannikkopataljoona. Toimitiloja tyhjenee vuoden 2015 loppuun mennessä yhteensä noin m2. Vuonna 2013 myytiin Kontiolahden varuskunta kokonaisuudessaan. Senaatti-kiinteistöt on mukana puolustusvoimien toimitiloja koskevissa jatkosuunnitteluissa ja toteutuksissa. Uudistuksen vaikutukset Senaatti-kiinteistöjen talouteen tarkentuvat suunnittelun edetessä. Toteutus on käynnistetty suunnitellulla tavalla ja uudistukseen liittyvät investoinnit on käynnistetty ja niiden toteutumista seurataan säännöllisesti asiakkaan kanssa perustetussa seurantaryhmässä. Tiiviistä neuvotteluista huolimatta Puolustusvoimien ja Senaatti-kiinteistöjen välillä ei vuoden aikana saatu neuvoteltua uutta puitesopimusta. Puolustusministeriön aikomus on ensin päättää tilahallinnan kokonaistarkastelu (TILKO). Työryhmän puitesopimusneuvottelut jatkuvat vuonna Tilaratkaisumuutoksien tehokkuusmittaristoa on kehitetty ja otettu systemaattiseen käyttöön vuoden aikana. Asiakkaiden toimitilakustannuksissa on todennettu selviä säästöjä, ja neliömäärät ovat vähentyneet huomattavasti. Tilakustannuksien ja tehokkuuden lisäksi mittaristoa kehitetään laatuseurantaa varten muun muassa työtyytyväisyyden tunnuslukujen kautta. Suurimpien rakennushankkeiden johtamiseen on panostettu lisäämällä resursseja ja kehittämällä uusia toimintamalleja yhteistyökumppaneiden kanssa.

4 Sisäilmaongelmien systemaattiseen parantamiseen tarkoitettu pitkän aikavälin korjausohjelma ja sisäilmakonsepti on valmistunut. Sisäilmakorjauksiin käytettiin kertomusvuonna 14,7 milj. euroa. Kunnossapitomenoihin käytettiin yhteensä 65,1 milj. euroa, 12,6 milj. euroa budjetoitua enemmän. Valtiovarainministeriön asettama Valtion toimitilastrategian päivittämistyöryhmä sai uuden strategialuonnoksen valmiiksi vuoden loppuun mennessä lausuntokierrosta varten. Työryhmän puheenjohtajana oli VM:stä Pauliina Pekonen ja jäseninä useimpien hallinnonalojen edustajat. Senaatti-kiinteistöjä työryhmässä edusti johtaja Juha Lemström. Työryhmän tehtävänä oli päivittää vuonna 2005 laadittu toimitilastrategia ja linjata valtion toimitilojen käyttöperiaatteita ja tilapalveluita. Työssä otettiin huomioon muun muassa valtioneuvoston kiinteistöstrategian sekä talouspoliittisen ministerivaliokunnan virastojen toimitiloja ja vuokrasopimuksia koskevat linjaukset. Työryhmän ehdotusten mukaan valtio tehostaa merkittävästi tilankäyttöä ja vähentää tiloista aiheutuvaa ympäristökuormitusta sekä hyödyntää uusia työskentelytapoja ja tietotekniikan suomia mahdollisuuksia. Työryhmän näkemyksen mukaan uusimuotoiset työympäristöratkaisut ja työtavat tukevat tuloksellista toimintaa ja huomioivat työhyvinvoinnin. Senaatti-kiinteistöjen hallintaan siirrettiin noin miljoonan euron arvosta valtiovarainministeriön hallinnassa ollutta aikaisemmin Liikennevirastolle, Rikosseuraamusvirastolle ja Kapiteeli Oyj:lle kuulunutta omaisuutta. Hallinnansiirron yhteydessä Senaatti-kiinteistöille tuli omaisuutta noin miljoonan euron arvosta sekä samansuuruinen velka valtiolle. Velkapääoman korko on 5 % ja takaisinmaksuaika on 3 vuotta. Senaatti-kiinteistöjen oma työympäristökonsepti luotiin alkuvuodesta. Se on tarkoitettu sovellettavaksi kaikissa Senaatti-kiinteistöjen toimipisteissä ympäri Suomen. Konseptia pilotoidaan Lintulahdelle loppuvuodesta valmistuneissa uudistetuissa toimitiloissa, joissa työskennellään mobiilissa ja monipaikkaisessa monitilaympäristössä. Työympäristökehittäminen toteutettiin henkilöstöä laajasti osallistavalla prosessilla. Myös erilaisia sisäisiä työryhmiä oli useita, esim. työympäristöjohtamiseen keskittyvä sisäisten palveluiden yhteistyö (SPYT)- tiimi ja organisaation eri yksiköiden edustajat kokoava käyttäjäryhmä. Toimitiloihin toteutettiin myös asiakkaiden pilotointitilaksi tarkoitettu työympäristölaboratorio ja valtion organisaatioiden työntekijöille tarkoitettu tilapäiseen työskentelyyn mahdollistava tila. Projektin yhteydessä pilotoitiin myös tilaratkaisuprosessin uusia toimintamalleja. Projekti on viety loppuun hyvin lyhyessä ajassa ja siinä kertyneitä kokemuksia hyödynnetään asiakastyössä ja muun muassa muutosjohtamisen palvelun ja työympäristökehittämisen mittariston kehittämisessä. Valtioneuvosto vahvisti Senaatti-kiinteistöjen tilinpäätöksen vuodelta 2012 ja päätti, että Senaatti-kiinteistöt siirtää tuloutuksena valtion talousarvioon 120 milj. euroa. Tuloutus maksettiin valtiovarainministeriölle kesäkuussa. 2 (16) Henkilöstö Henkilöstön lukumäärä oli vuoden 2013 lopussa 273 (251). Henkilötyövuosien määrä vuonna 2013 oli 254,7 (236,9). Henkilöstöstä työskenteli Helsingissä 175 ja muualla Suomessa 98. Vakinaisessa työsuhteessa oli 97,4 % (96,4 %) henkilöstöstä. Henkilöstön keski-ikä oli vuoden lopussa 48,3 vuotta (49,6). Henkilöstöstä naisia oli 49,1 % ja miehiä 50,9 %. Korkeakoulututkinnon suorittaneita oli 60,8 %. Henkilöstön osalta laaditaan vuosittain erillinen henkilöstökertomus.

5 Seuraavassa taulukossa on esitetty henkilömäärien ja henkilötyövuosien kehitys vuosina : 3 (16) Vuosi Kokoaikaiset Osa-aikaiset Yhteensä Henkilötyövuodet %-muu- %- %-muu- %- %-muu- %- %-muulkm tos osuus lkm tos osuus lkm tos osuus lkm tos ,8 92, ,6 7, , , ,5 96, , , ,9-1, ,6 95, ,2 4, , ,4-5, ,9 92, ,6 7, , ,9-5, ,9 96, ,4 3, , ,7 7,5 Henkilöstön keskimääräinen lukumäärä (kuukausien lopun keskiarvo) oli vuonna ,5. Vuonna 2013 henkilöstön keskimääräinen lukumäärä oli 268,9. Henkilöstön lukumäärän kasvu johtui lähinnä siitä, että liikelaitoksen ydintehtäviin kuuluvia tehtäviä kotiutettiin itse tehtäväksi. Edelleen noin 90 prosenttia työtehtävistä ostetaan toimittajakumppaneilta. Henkilöstön työtyytyväisyyttä ja organisaation toimivuutta on tutkittu vuodesta 1997 alkaen. Vuoden 2013 tutkimuksessa vastausprosentti oli 80,8 (vuosi 2012: 77 %). Senaatti-kiinteistöjen henkilöstön näkemykset työtyytyväisyydestä ja organisaation toimivuudesta ovat edelleen merkittävästi positiivisempia kuin vertailupohjana käytetyissä asiantuntijaorganisaatioissa. Eduskunnan asettamat tavoitteet ja kehykset Eduskunta on asettanut vuoden 2013 talousarvioesityksessä Senaatti-kiinteistöille seuraavat investointeja ja lainanottoja koskevat kehykset. Toimintakertomuksessa on esitetty eduskunnan ja valtiovarainministeriön asettamat tavoitteet kursivoituna tekstinä. Investoinnit Senaatti-kiinteistöjen investoinneista saa aiheutua menoja vuonna 2013 enintään 270 milj. euroa. Lisäksi Senaatti-kiinteistöt saa tehdä sitoumuksia, joista saa aiheutua menoja seuraavina varainhoitovuosina enintään 220 milj. euroa. Investoinnit painottuvat rakennuskannan arvoa säilyttäviin ja sen toimintakelpoisuutta parantaviin peruskorjausinvestointeihin. Investointikehys ei sisällä maankäyttömaksuja eikä varainsiirtoveroja. Investointeihin käytettiin vuoden aikana 198,7 milj. euroa, josta käytettiin peruskorjauksiin 124 milj. euroa, uudisinvestointeihin 74,1 milj. euroa ja hallinnon investointeihin 0,6 milj. euroa. Vuoden aikana tehdyistä uusista sitoumuksista aiheutuu seuraavina varainhoitovuosina 124,1 milj. euron suuruiset menot. Senaatti-kiinteistöt saa antaa vastavakuutta vaatimatta omavelkaisia takauksia tytäryhtiöinä toimivien kiinteistöosakeyhtiöiden lainoista yhteensä enintään 50 milj. euron arvosta. Vuoden aikana Senaatti-kiinteistöjen hallitus on myöntänyt tytäryhtiöilleen lainan vakuudeksi neljä takausta, Kiinteistö Oy Helsingin Kulttuuritalolle 4,0 milj. euron suuruisen takauksen, Kiinteistö Oy Hämeenlinnan poliisitalolle 3,8 milj. euron suuruisen takauksen, IP-kiinteistöille 2,5 milj. euron ja Pasilan asemalle 5,6 milj. euron takaukset.

6 4 (16) Lainanotto Senaatti-kiinteistöt oikeutetaan ottamaan vuoden 2013 aikana toimintansa rahoittamiseksi valtion liikelaitoksista annetun lain (1062/2010) 5 :n 1 momentissa tarkoitettua lainaa nettomääräisesti enintään 70 milj. euroa. Vuoden 2013 aikana otettiin uutta lainaa rahoituslaitoksilta yhteensä 230 milj. euroa; Deutsche Pfandbriefbank AG 75 milj. euroa, Nordic Investment Bank 50 milj. euroa ja Handelsbankenilta kaksi erillistä lainaa, 25 milj. euroa ja 80 milj. euroa. Valtion lainoja on vuoden aikana tullut hallinnansiirtojen kautta lisää noin 1 milj. euroa. Handelsbankenin 25 milj. euroon lainaan tehtiin kesäkuussa koronvaihtosopimus. Tämän jälkeen koko lainasalkun korkosuojausaste oli hieman yli 50 %. Vuodenvaihteessa lainasalkun korkosuojausaste kävi tilapäisesti alle 50 %. Museovirastosta tulleiden hallinnansiirtojen aiheuttama valtiolainan lisäys nosti suojausasteen takaisin noin 50 %. Omavaraisuusaste oli tarkastelujakson lopussa 66 %. Lainoja lyhennettiin vuoden loppuun mennessä yhteensä 287 milj. eurolla; 215 milj. euroa rahoituslaitoksien lainoja ja 72 milj. euroa valtion lainoja. Nettolainanotto koko vuoden osalta jäi negatiiviseksi (-57 milj. euroa). Valtiovarainministeriön asettamat tavoitteet Valtioneuvoston raha-asiainvaliokunnan annettua puoltavan lausunnon valtiovarainministeriö on valtion liikelaitoksista annetun lain (1062/2010) 6 :n 2 momentin nojalla päättänyt seuraavaa: 1. Palvelu- ja muut toimintatavoitteet Senaatti-kiinteistöt 1) vahvistaa toimintaansa valtiokonsernin työympäristö- ja toimitila-asiantuntijana lisäämällä panostuksiaan toiminnoissa, jotka ovat keskeisiä valtion toimitiloja koskevien tavoitteiden toteutumisen kannalta. Panostaa ratkaisujen tuottamiseen, joilla tuetaan asiakkaiden toiminnallisia muutoksia sekä tarjoaa yhtenäiset tiedot valtion tilankäytöstä ja vuokrasopimuksista, jotta valtion tilankäyttöä voidaan johtaa ja hiilijalanjälkeä sekä tilakustannuksia alentaa; Hallinnon tilahallinnan tietopalvelun (HTH) käyttöönotto edistyi 2013 vuoden aikana virastoissa ja suuri osa virastoista on jo siirtynyt palvelun hyödyntämisvaiheeseen. Tietojen kattavuudessa ja luotettavuudessa on päästy hyvälle tasolle. Kokonaistarkastelussa valtion käytössä olevista tiloista puolivuotisajon mukaan (pl. puolustushallinto): toimistotilojen keskimääräinen tilankäyttö on 31 m2/ toimistohenkilö ja se vaihteli hallinnonaloittain välillä 24,2-40,4 m2/toimistohenkilö; tilakustannukset olivat (tällä hetkellä vain kaikkien tilojen vuokrat) 685 euroa/hlö/kk ja vaihteli hallinnonaloittain välillä euroa/hlö/kk. Kokonaisuutena valtiolla on käytössä tilaa noin 6,3 milj. m2 (3,1 milj. m2 puolustushallinnolla), josta toimistotilaa ilman puolustushallinnon kohteita on noin 1,67 milj. m2. HTH:n tuottama tieto tarkentuu jatkuvasti, kun

7 viimeistenkin virastojen tietopalvelun käyttöönotot saadaan käyttövaiheeseen. Vuoden ( ) valtionhallinnon tilahallinnan tiedot raportoidaan helmi-maaliskuun vaihteessa HTH:n konsernikanavassa. HTH:n puitesopimuksen on allekirjoittanut nyt jokainen ministeriö, kun puolustusministeriön kanssa allekirjoitettiin sopimus kesäkuun alussa. Liittymissopimuksia on tehty 70/73 kpl. Käyttöönottoprojektien keskimääräinen valmiusaste on noin 85 %. HTH sopimuksellisista virastoista 63 % on saanut käyttöönottoprojektin loppuun ja hyödyntää tai on aloittamassa palvelun hyödyntämisen omassa toimitilajohtamisessaan. Käyttöönotto on vielä viimeistelyssä tai kesken 33 %:lla virastoista. Lopuissa 4 %:lla tietojen syöttö on aloittamatta tai juuri alkamassa vuodenvaihteessa. Tehokas HTH-palvelun hyödyntäminen edellyttää tietojen analysointikykyä ja tietopohjan jatkuvaa ylläpitoa niin virastoilta kuin Senaatti-kiinteistöiltä. Vuoden aikana toteutettiin useita valmennuksia virastojen HTH-palvelun pääkäyttäjille ja käyttäjille sekä 12. syyskuuta pidettiin toista kertaa HTH-palvelun pääkäyttäjille ja johdolle seminaari, jossa esiteltiin ajankohtaisten asioiden lisäksi myös tulevan toimitilastrategian luonnoksen linjauksia. HTH-palvelun sisällyttäminen osaksi toimitilastrategiaa ja -johtamista näkyi varsinkin oikeusministeriön hallinnonalalla, jossa suunniteltiin HTH tietopohjan hyödyntämiseen ja ajantasaisena pitämiseen sisäisen organisoitumisen malli ja hallinnonalan kaikki virastokohtaiset vastuuhenkilöt valmennettiin. Tietojen ylläpidon helpottamiseksi saatiin valmiiksi valtion yhteisen talous- ja henkilöstöhallinnon järjestelmän (Kieku) ja tilatietojärjestelmän (HTH) välinen integraatio, jossa pilottiasiakkaana toimi Verohallinto. Senaatti-kiinteistöjen tarjoamien asiantuntijapalveluiden kysyntä on kasvanut voimakkaasti. Senaatti-kiinteistöt on toteuttanut tehtäväänsä valtion toimitila-asiantuntijana lähes sadassa toimeksiannossa. Tavoitteena on valtioasiakkaiden kanssa yhteistyössä tehostaa työympäristöä ja parantaa tilankäytön tehokkuutta. Seuraavassa on lueteltu muutamia esimerkkejä yhteistyöhankkeista: - Ympäristöministeriö muuttaa vuoden 2015 alussa Senaatti-kiinteistöjen Helsingin yliopiston rahastolta ja edelleen ministeriölle vuokraamaan tilaan. Tilankäyttö tehostuu lähes 40 %:lla ja vuosivuokra alenee n eurolla. - Työ- ja elinkeinoministeriön sijoittuminen kahteen toimipisteeseen (nykyisin neljä) jatkuu Aleksanterinkatu 4-10 peruskorjauksella, joka valmistuu vuonna Tilankäyttö tehostuu tällä hankkeella n. 20 %. - Valtiovarainministeriön, Terveyden- ja hyvinvointilaitoksen, VTT:n, Tekesin, Finnpron, Finnveran ja Geologisen tutkimuskeskuksen kanssa on tehty asiantuntijapalvelusopimukset koskien toimitilojen toiminnallisuuden parantamista, tilatehokkuuden merkittävää lisäämistä ja kustannussäästöjen aikaansaamista. - Rikosseuraamuslaitokselle on kehitetty vankilakonsepti ja puolustusvoimille on tehty kasarmikonsepti. 5 (16)

8 2) ennakoi toimintaympäristönsä ja tehtäviensä tulevia muutoksia tekemällä valtionhallinnon toimitiloja koskevan rakennemuutosskenaarion toimitilajohtamisen ja muutoksenhallintansa tueksi; Senaatti-kiinteistöjen hallitus käynnisti maaliskuussa valtion rakennemuutosta hahmottavan skenaariotyön. Maaliskuun työpajassa hallitus työsti toimintaympäristön muutoksia koskevan osion. Työtä jatkettiin tekemällä Senaatti-kiinteistöjen toimialojen tasolla skenaariot valtion hallinnonalojen muutoksista. Skenaariovaihtoehdot käsiteltiin hallituksen kokouksessa elokuussa ja valmis työ esiteltiin VM:n ja Senaatin hallituksen tapaamisessa lokakuussa. Työn tuloksia käytetään strategian päivitystyössä. 6 (16) 3) lisää panostuksiaan kosteus- ja sisäilmaongelmien ennakolta ehkäisemiseen nopeuttamalla kriittisten kohteiden korjaamista sekä panostamalla ennakoiviin sisäympäristökartoituksiin ja vuosikorjauksiin; Kunnossapitoon on kautta linjan panostettu enemmän ja tämä näkyy myös korjausmenojen selvänä kasvuna. Kunnossapitomenoihin käytettiin 12,6 milj. euroa enemmän kuin oli budjetoitu. Esimerkiksi sisäilmatutkimuksia ja kuntotarkastuksia on tehty enemmän ja kunnossapitoon panostetaan ennaltaehkäisevästi. Työterveyslaitoksen kanssa toteutetun kolmivuotisen Senaatti-kiinteistöjen laadukas sisäympäristö-hankkeen tuloksena perustettiin Senaatti-kiinteistöihin SYKLIsisäympäristöklinikka. Kuukausittain kokoontuvassa SYKLI:ssä on parikymmentä Senaatin asiantuntijaa eri puolilta Suomea. SYKLI:n tavoitteena on tukea Senaatti-kiinteistöjen sisäistä työskentelyä valtion kiinteistöjen sisäilmaongelmien ennaltaehkäisyssä ja ongelmanratkaisussa. Yhtenä tehtävänä on alueille annettavan asiantuntijatuen kehittäminen. Hämeenlinnan poliisitalolle on laadittu kosteudenhallintasuunnitelma, jonka toteutumista seurataan jatkuvalla katselmoinnilla, raportoinnilla sekä rakenteisiin asennetuilla mittareilla. 4) lisää yhteistoimintaansa asiakkaiden kanssa energiankulutuksen ja päästövaikutusten vähentämiseksi lisäämällä Green Lease- vuokrasopimuksen käyttöä sekä asiakkaiden kanssa yhteisesti tehtäviä käyttäjäsähköhankkeita. Lisäksi varautuu energiatehokkuusdirektiivin täytäntöönpanoon liittyvien tietotarpeiden sekä energiansäästötavoitteiden saavuttamiseksi tehtävien toimenpiteiden valmisteluun; Vuoden 2013 aikana uusissa toimitilavuokrasopimuksissa on ollut mahdollista käyttää Green Lease -vuokrasopimusmallia, jossa asetetaan yhteiset tavoitteet mm. energian- ja vedenkulutuksen sekä jätteen vähentämiseksi kiinteistön ylläpidossa ja käytössä. Senaatti-kiinteistöt on tehnyt pitkäjänteistä työtä energiankulutuksen vähentämiseksi. Energiankulutusta on pyritty vähentämään asettamalla lyhyen aikavälin tavoitteita. Kiinteistöjen ylläpitoprosessissa pyritään varmistamaan lyhyen aikavälin tavoitteilla kiinteistökohtaisten energiankulutustoimenpiteiden toteutuminen. Lisäksi Senaatti-kiinteistöt on sitoutunut kiinteistöalan energiatehokkuussopimukseen allekirjoittamalla toimitilayhteisöjen energiansäästön toimenpideohjelman. Käyttäjäsähköpro-

9 jektille on perustettu julkiset Internet-sivut, jotka löytyvät osoitteesta Sivujen tavoitteena on tiedottaa vuokralaisasiakkaita projektin etenemisestä ja tuloksista, sekä motivoida valtionhallinnon työntekijöitä energiansäästöön. Sähkön keskihinta laski 12 % vuodesta 2012 vuoteen Samalla Senaatti-kiinteistöjen absoluuttinen sähkönkulutus väheni 2,7 %. Myös suhteellinen kulutus eli sähkönkulutus neliömetrille laski 2,7 %. Sähkönkulutuksen alentumiseen ovat johtaneet kiinteistöjen myynnin ohella säästötoimenpiteet, kuten käyttäjäsähköprojekti. Kaikkien toimenpiteiden yhteisvaikutuksena Senaatti-kiinteistöjen sähkökustannukset alenivat noin 1,8 miljoonalla eurolla. Rikosseuraamuslaitoksen kanssa on yhteistyössä kartoitettu kaikkien toimitilojen tilatehokkuus, energia- ja ylläpitokustannukset, investointitarpeet sekä muu kulurakenne. Toimitilaohjelma ja yhteistyöstrategian mukaiset toimenpiteet on käynnistetty. 7 (16) 5) toimii hankintatoimessaan uudisrakennus- ja korjaushankkeiden tilaajana harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjumisen edelläkävijänä; Talousrikollisuudella on monia vakavia seurauksia, joista rakennus- ja kiinteistöalalla työn heikko laatu ja työturvallisuuteen liittyvät puutteet ovat keskeisiä, mutta vähemmän esillä olleita. Senaatti-kiinteistöllä on käytössä monipuolinen keinovalikoima sanktioineen talousrikollisuuden torjuntaan. Senaatti-kiinteistöt soveltaa sopimussakkoja kaikkiin uusiin rakentamiseen ja kiinteistöjen ylläpitoon liittyviin sopimuksiin. Senaatti-kiinteistöt valvoo ehtojen noudattamista muun muassa omilla työmaatarkastuksilla. Vuoden 2013 aikana suoritettiin 11 työmaatarkastusta, jotka kohdistuivat investointihankkeisiin. Tarkastushavaintojen perusteella määrättiin seitsemän sopimussakkoa. Vuoden 2014 aikana tarkastustyötä laajennetaan ylläpitoon ja käyttäjäpalveluihin. Työmaatarkastuksista saatujen kokemusten perusteella on päivitetty Senaatti-kiinteistöjen sopimusehtoja ja talousrikollisuuden torjunnan ohjeistusta. Koulutusta on järjestetty säännöllisesti Senaatti-kiinteistöjen omalle henkilökunnalle ja kumppaneille. Yhteistyötä viranomaisten ja RALA:n kanssa on lisätty, josta esimerkkinä Luotettava Laatutyömaa -hanke. 6) panee toimeen valtion kiinteistöstrategiaa mm. toimimalla aloitteellisesti itse ja yhdessä valtion muiden omistaja- ja omistajahaltijatahojen kanssa niin, että valtio näkyy ulospäin yhtenäisenä ja luotettavana omistajana ja kehittäjäkumppanina sekä toimii osaltaan aktiivisesti asunto- ja tonttitarjonnan edistämiseksi valtion kokonaisedun varmistavalla tavalla; Senaatti-kiinteistöt on osallistunut opetus- ja kulttuuriministeriön asettaman Museoviraston kulttuurihistoriallisesti merkittävän kiinteistövarallisuuden omistamista ja hallinnoimisen järjestämistä selvittävän työryhmän työskentelyyn. Senaatti-kiinteistöt valmistautui työryhmän esityksen mukaisesti ottamaan vastaan alkaen Museoviraston hallinnassa olevan rakennetun omaisuuden ja vuokraamaan strategiseksi luokitellut kohteet Museovirastolle. Senaatti-kiinteistöjen vuoden 2014 talousarvioesitys sisältää edellä esitetyn omaisuuden siirron Museovirastolta Senaatti-kiinteistöille. Päätökset tehtiin ja siirto toteutettiin vuoden vaihteessa.

10 Esimerkkinä valtiotoimijoiden yhteistyöstä voidaan mainita PasiOne- hanke, jossa Senaattikiinteistöt on koordinoinut Keski-Pasilan hanketta valtion edustajana yhdessä Liikenneviraston kanssa. Senaatti-kiinteistöt on käynyt tonttitarjontansa tarkasti läpi. Pääsääntö on ollut, että asemakaavoituksen oikeassa vaiheessa tontti on myyty. Viimeisimmät isot maakaupat on tehty Helsingin kaupungin kanssa soveltaen niin sanottua ARA- hintaa. Merkittäviä asuntotonttireservejä on vain Keski-Pasilassa ja Hakunilassa, joissa kaavoitukset ovat kesken. Lähivuosien (5-15 vuotta) aikana asuntorakennusoikeutta tulee Lahden Hennalan ja Turun Heikkilän alueille. 7) huolehtii siitä, että se ei toiminnassaan kilpaile yliopistokiinteistöyhtiöiden kanssa yliopistotilojen tarjoajana; Senaatti-kiinteistöt tekee jatkuvaa yhteistyötä kaikkien yliopistokiinteistöyhtiöiden kanssa eikä kilpaile näiden kanssa yliopistoasiakkaista. Musiikkitalon osalta on jo yliopistouudistuksesta päätettäessä erikseen sovittu, että Senaatti-kiinteistöt vuokraa Musiikkitalon tilat Sibelius Akatemialle. Lisäksi on eräitä pieniä poikkeuksia, mutta myös niistä on erikseen sovittu huomioiden yliopistojen ja valtion kokonaistaloudellinen etu. 8 (16) 2. Tulos- ja tuloutustavoite Valtiovarainministeriö on, huomioon ottaen edellä mainitut palvelutavoitteet, asettanut Senaatti-kiinteistöjen 1. vuokraustoiminnan tulostavoitteeksi 90 milj. euroa vuodelle 2013 (ei sisällä kiinteistöomaisuuden myyntituloja ja tappioita) ja 2. vuoden 2013 tuloksesta vuonna 2014 suoritettavan tuloutuksen tavoitteeksi 100 milj. euroa. Senaatti-kiinteistöjen vuoden tulos oli 122,4 milj. euroa. Tulos muodostui vuokraustoiminnan tuloksesta 81,6 milj. euroa, myyntitoiminnan tuloksesta 29,5 milj. euroa ja palvelutoiminnan tuloksesta 0,9 milj. euroa sekä yliopistokiinteistöyhtiöiltä saaduista osinkotuloista 10,5 milj. euroa. Tulos jäi 6 milj. eurolla tavoitteesta johtuen 25,7 milj. euron arvonalentumisista. Ilman arvonalentumisia tulos olisi ollut 148,1 milj. euroa, jolloin tulostavoite olisi ylittynyt 19,7 milj. eurolla johtuen vuokraustoiminnan budjetoitua suuremmista tuotoista. Vuokratuottojen kasvuun vaikuttivat lähinnä eräät tuloerät, joista ei budjetointivaiheessa ollut tietoa. Tulojen budjetoinnissa on noudatettu lisäksi varovaista linjaa uusien hankkeiden valmistumisten suhteen. Myös rahoituskustannuksissa syntyi säästöä johtuen korkotason alenemisesta ja lainatarpeen pienentymisestä. Budjetointivaiheessa ennustettiin korkotason lievää nousua.

11 9 (16) 2013 tuloksen budjettivertailu: Budjetti Tulos Vuokraustoiminta 90,1 81,6 Myyntitoiminta 32,7 29,5 Palvelutoiminta 0,7 0,9 Yliopistokiinteistöyhtiöiden osingot 5,0 10,5 Yhteensä 128,4 122,4 Vuokraustoiminnan tuotot jakautuivat toimialoittain seuraavasti (milj. euroa): Vuokraustoiminnan tuottojen jakautuminen, milj. euroa Toimiala osuus-% Toimistot 174,0 30 Ministeriöt ja erityiskiinteistöt 187,0 32 Puolustus ja turvallisuus 187,3 33 Kehityskiinteistöt 27,6 5 Yhteensä 575,9 100 Joulukuussa 2013 in-house asiakkaiden osuus Senaatti-kiinteistöjen vuokraustoiminnan ja palveluiden liikevaihdosta oli 92,4 %. Myyntitoiminnan tulos jäi vähän alle tavoitteen, mutta vastasi pitkälti budjetoitua vaikka yksittäisiä suuria budjetoituja myyntejä jäi toteutumatta. Palveluiden tulos ylitti hieman budjetoidun. Käyttäjä- ja asiantuntijapalveluiden kysyntä on selvästi kasvanut mikä heijastui tulokseen. Seuraavassa taulukossa on esitetty valtiovarainministeriön vuokraustoiminnalle ja investoinneille asettamien tulostavoitteiden ja toteutumien vertailu: Valtiovarainministeriön tulostavoitteiden vertailutaulukko (vuokraustoiminta) Vuokraustoiminta Budjetti Toteutuma % Vuokraustoiminnan tuotot, Me ,9 3,4 Vuokrakate, Me ,2 2,5 Poistot, Me ,2 10,6 Rahoituserät, Me 61 59,2-2,9 Välittömät verot, Me 1 1,2 19,1 Tilikauden tulos, Me 90 81,6-9,3 VM:n tulostavoite (ilman 26 M arvonalennuksia ,3 Tase, Me ,5-2,9 Investoinnit, Me ,7-26,4 Peruskorjausinvestoinnit ,0-38,0 Uudisrakennusinvestoinnit 70 74,1 5,9 Hallinto ja jakamaton 0 0,6

12 n taseen loppusumma oli milj. euroa (4 692 milj. euroa). Liikelaitoksen tase oli milj. euroa (4 640 milj. euroa). Valtioneuvosto vahvisti Senaatti-kiinteistöjen tilinpäätöksen vuodelta 2012 ja päätti, että Senaatti-kiinteistöt siirtää tuloutuksena valtion talousarvioon 120 milj. euroa. Tuloutus maksettiin valtiovarainministeriölle kesäkuussa. Senaatti-kiinteistöt maksoi kertomusvuonna valtion lainojen korkoja 19,7 milj. euroa, lyhennyksiä 72,3 milj. euroa ja takausmaksuja 6,1 milj. euroa. Maksut valtiolle olivat yhteensä 218,0 milj. euroa (269,9). Liikelaitoksen sijoitetun pääoman tuottoprosentti oli kertomusvuonna 3,9 % (4,3 %). n sijoitetun pääoman tuottoprosentti oli 3,9 % (4,4 %). Vuokraustoiminnan sijoitetun pääoman tuotto oli 3,0% (3,2%). 10 (16) 3. Investoinnit Lähinnä investointien rahoittamiseen tarvittavan lainanoton määrä on nettomääräisesti enintään 70 miljoonaa euroa ja bruttomääräisesti enintään noin 345 miljoonaa euroa. Tulos- ja rahoitussuunnitelmaan perustuva investointisuunnitelma vuodelle 2013, milj. euroa: suunnitelma 2013 tot. %- tot./bud. Rakennuskannan arvoa ja käyttökelpoisuutta parantavat korjausinvestoinnit % Uudisrakennusinvestoinnit % Yhteensä % Katsauskauden investoinnit olivat yhteensä 198,7 milj. euroa (195,9), joka on 32 % (32) liikevaihdosta. Investoinnit alittivat investointikehyksen (270 milj. euroa) 71 miljoonalla eurolla. Alitus aiheutui pääosin puolustusvoimauudistuksen yhteydessä jäädytetyistä investoinneista, siirtyneistä investointipäätöksistä ja ei toteutuneista investointihankkeista. Ennakoitua vähäisempi investointitoiminta heijastuu myös pienempinä rahoituskustannuksina. Vuoden aikana valmistui 20 yli miljoonan euron suuruista investointia, joista suurimmat olivat Turun virastotalon muutos- ja korjaustyöt (30 milj. euroa) ja yhtiömuodossa toteutetut Kiinteistö Oy Hämeenlinnan poliisitalon uudisrakennushanke (37,5 milj. euroa), Museoviraston toimitilojen peruskorjaus (26,6 milj. euroa) sekä Kiinteistö Oy Helsingin Kulttuuritalo peruskorjaus (10,6 milj. euroa). Investointitoiminta pysyi asetettujen kehysten puitteissa. Vuoden aikana tehdyt suurimmat investointipäätökset olivat Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen Ydinturvallisuustalo (32,9 milj. euroa), Turun Akatemiatalon tilamuutos- ja peruskorjaushanke (15,5 milj. euroa), Työ- ja elinkeinoministeriön Aleksanterinkatu 4-10 tilojen peruskorjaus (14 milj. euroa) ja Pasilan virastokeskuksessa tullin tilojen peruskorjaus (9 milj. euroa).

13 11 (16) Investoinnit jakautuivat toimialoittain seuraavasti: Investointitaulukko, Milj. euroa Toimiala Uudisrakennukset osuus-% Peruskorjaukset osuus-% Yhteensä Puolustus ja turvallisuus 56,2 76 % 49,9 40 % 106,1 Kehityskiinteistöt 0,0 0 % 4,2 3 % 4,2 Ministeriöt ja erityiskiinteistöt 13,9 19 % 20,8 17 % 34,8 Toimistot 3,9 5 % 49,1 40 % 53,0 Hallinnon investoinnit 0 % 0 % 0,6 Yhteensä 74,1 100 % 124,0 100 % 198,7 4. Muut raportoitavat asiat Edellä esitetyn lisäksi raportoidaan kiinteistövarallisuuden myynneistä ja hankinnoista, valtion ulkopuolelta otettavista lainoista sekä vuokrausasteen kehityksestä. Vuoden aikana myytiin kiinteistöomaisuutta 60,7 (80,4) milj. euron edestä. Erittelyt vuoden aikana tehdyistä isoimmista kaupoista sisältyvät Senaatti-kiinteistöjen yhteiskuntavastuuraporttiin. Keski-Pasilan toteutussopimusta ja siihen liittyvää Kiinteistö Oy Pasilan aseman myyntiä valmisteltiin vuonna Kertomusvuoden aikana otettiin rahoituslaitoksilta uutta lainaa yhteensä 230 milj. euroa. Lainanottoa on tarkemmin selvitetty sivulla 4, kohdassa Lainanotto. Huoneistojen vuokrausaste oli 95,3 % (96,4 %). Vuokrausaste on pysynyt vakaana ja se jakautuu toimialoittain seuraavasti: Vuokrausaste, % Kehityskiinteistöt 69,5 76,9 Puolustus ja turvallisuus 98,6 98,7 Ministeriöt ja erityiskiinteistöt 96,2 97,2 Toimistot 94,7 96,9 Vuokrausaste Sk 95,3 96,4 Senaatti-kiinteistöjen vuokrattava pinta-ala oli yhteensä 6,43 milj. m2 (6,47). Seuraavassa taulukossa on esitetty toimitilasopimusten keskimääräiset neliövuokrat ja laajuudet toimialoittain: Neliövuokrat, euro/m2/kk *) Joulukuu 2012 Joulukuu 2013 Muutos-% Laajuus (1000 m2) Kehityskiinteistöt 6,62 7,02 5,9 209 Puolustus ja turvallisuus 11,55 12,08 4,6 88 Ministeriöt ja erityiskiinteistöt 15,93 16,41 3,0 823 Toimistot 13,38 14,23 6,3 932 Yhteensä 13,51 14,28 5, *) Toimitilasopimukset, kokonaisvuokrakohteet. Neliöillä painotetut keskimääräiset sopimusten neliövuokrat.

14 12 (16) Merkittävimmät käynnissä olevat oikeudenkäynnit Senaatti-kiinteistöillä oli vuoden lopussa vireillä kaksi hankinta-asiaa markkinaoikeudessa. Hallinto-oikeudessa oli vireillä yksi ympäristölupaa koskeva asia. Käräjäoikeudessa vireillä oli neljä riita-asiaa. Merkittävimmät vireillä olevat riita-asiat olivat Senaatti-kiinteistöjen ja Uudenmaan Mestarirakentajat Oy:n välinen Nanotalon urakkaa koskeva riita, jossa erimielisyyden suuruus on noin 2,4 miljoonaa euroa sekä Kauhajoen virastotalon kiinteistökauppaan liittyviä väitettyjä virheitä koskeva riita, jossa erimielisyyden suuruus on noin euroa. Muut tuomioistuimissa vireillä olevat riita-asiat ovat taloudelliselta merkitykseltään vähäisiä. Muista, kuin tuomioistuimissa vireillä olevista riita-asioista, merkittävimpiä on Senaattikiinteistöjen ja YIT Rakennus Oy:n sekä Caverion Oy:n välinen erästä urakkaa koskeva riita, jossa erimielisyyden suuruus on noin 1,5 miljoonaa euroa. Neuvottelut asian ratkaisemiseksi olivat vuoden lopussa kesken. Rahoitus Liikelaitoksen omavaraisuusaste oli kertomusvuoden lopussa 66,0 % (65,3 %). Omavaraisuusaste nousi lähinnä siitä syystä, että lainatarve oli selvästi ennakoitua pienempi. Lainatarpeen supistuminen johtui siitä, että investoinnit toteutuivat selvästi investointikehystä pienempinä. Korolliset velat (valtio- ja rahalaitoslainat) olivat vuoden lopussa 1 502,8 (1558,6) milj. euroa. Lainoista valtion lainaa oli 339,7 (410,9 milj. euroa) ja rahoituslaitoksilta (1 147,7) milj. euroa. Senaatti-kiinteistöt lyhensi kertomusvuoden aikana valtion lainoja yhteensä 72,3 (110,1) milj. euroa ja muita lainoja 214,7 (191,5) milj. euroa. Valtiolainojen korkoja maksettiin 19,7 milj. euroa ja rahoituslaitoksen lainojen korkoja 16,6 milj. euroa, yhteensä 36,3 (48,1). Takausmaksuja valtiolle maksettiin 6,1 (6,0) milj. euroa. Vuoden aikana otettiin rahoituslaitoksilta uutta lainaa 230 milj. euroa. Nettovelkaantumisaste -% (vpo/opo) oli 49 % (50 %). Keskimääräinen korkosidonnaisuusaika oli 1,6 (2,1) vuotta ja lainojen keskimääräinen laina-aika 4,3 (4,3) vuotta. Kiinteäkorkoisten ja korkosuojattujen lainojen osuus lainakannasta oli vuonna 2013 keskimäärin 50 % (51 % 2012 vuoden lopussa). Hallituksen päättämän korkoriskipolitiikan mukaan vähintään 50 prosenttia lainoista tulee olla kiinteitä tai koronvaihtosopimuksella kiinteiksi muutettuja lainoja. Vuoden lopussa korkosuojaustaso laski hetkellisesti alle 50 % ja nousi taas vuoden alussa noin 50 %:iin Museoviraston hallinnansiirtojen yhteydessä Senaatti-kiinteistöille tulleen valtion lisävelan myötä. Senaatti-kiinteistöt teki vuonna 2013 yhden uuden koronvaihtosopimuksen, jolla muutettiin Handelsbankenilta otettu 25 milj. euron suuruinen vaihtuvakorkoinen laina kiinteäkorkoiseksi. Näillä sopimuksilla on varmistettu se, että lainojen suojausaste pysyy hallituksen määrittelemissä rajoissa. Senaatti-kiinteistöjen valuuttalainojen (3 kpl) osalta suojautuminen valuuttariskiltä tehtiin lainojen noston yhteydessä vuonna Koronvaihtosopimusten ja valuutanvaihtosopimusten markkina-arvo oli vuoden lopussa euroa. Korkosuojausten kustannukset olivat kertomusvuonna 2,1 milj. euroa. Suojauskustannukset ja valtion takausmaksu huomioiden Senaatti-kiinteistöjen lainojen keskimääräinen korko oli 2,95 %. Vuoden 2012 vastaava keskikorko oli 3,54 %. Rahalaitosten lainojen keskimääräinen korko oli 1,67 % ja valtion takausmaksu mukaan lukien 2,20 %.

15 Likvidit varat olivat joulukuun lopussa 13,4 (36,9) milj. euroa. Kassavaroille saatiin korkotuloja euroa. Kertomusvuoden aikana kassavaroille saatu korko on vaihdellut 0,36 %:sta 0,52 %:iin. Riskienhallinta ja sisäinen valvonta Senaatti-kiinteistön hallitus ja johto vastaavat sisäisestä valvonnasta ja riskienhallinnasta. Sisäisen valvonnan tarkoituksena on varmistaa, että toiminta on tuloksellista, varat ja omaisuus turvataan, toiminnasta annetaan oikeat ja riittävät tiedot ja noudatetaan säädöksiä. Kokonaisvaltainen riskienhallinta kuuluu Senaatti-kiinteistöjen hyvään hallintotapaan. Johdon vastuulla on huolehtia siitä, että Senaatti-kiinteistöt tunnistaa ja hallitsee riskejä, jotka voivat estää sitä saavuttamasta tavoitteitaan. Toimintaa ohjaava riskienhallintastrategia uudistettiin vuonna Siihen liittyvää ohjeistuksen päivittämistä on jatkettu toimintakertomusvuonna. Valtion omaisuuden hallinnoijana ja toimitilapalvelujen tarjoajana ja kehittäjänä Senaattikiinteistöjen liiketoiminnan peruslinjaus on pitää riskitaso matalana. Senaatti-kiinteistöjen liiketoimintamallissa kuvatut toimintaedellytykset ja tulostavoitteet rajaavat riskinsietoa. Senaattikiinteistöjen riskinsietokyvyn yläraja tulee vastaan, jos riskit ja niiden kerrannaisvaikutukset vaarantavat vuosittain asetettujen tavoitteiden saavuttamisen ja voiton tuloutuksen suorittamisen oleellisilta osilta. Hallitus seuraa jatkuvasti riskien toteutumista suhteessa riskinottoa koskeviin periaatteisiin ja riskinsietokykyyn. Riskienhallinta sisältyy keskeisesti Senaatti-kiinteistöjen vuosisuunnitteluun ja se on mukana operatiivisen tason toiminnassa. Riskienhallinnan osa-alueita ovat liiketoimintariskit, ympäristöriskit, prosessiriskit, projektiriskit, turvallisuusriskit sekä vakuutettaviin kohteisiin liittyvät riskit ja korkoriskit. Keskeisimmät liiketoimintariskit liittyvät epävarmuustekijöihin, jotka aiheutuvat valtion rakenteiden tulevista muutoksista. Senaatti-kiinteistöillä on alkaen ollut kiinteistön täysarvovakuutus ja vuokratulon keskeytysvakuutus kaikille kiinteistöille, joissa rakennusten ja rakenteiden jälleenhankinta-arvo on yli miljoona euroa. Lisäksi valituilla kiinteistöillä on toiminnanvastuu- ja tuotevastuuvakuutus sisältäen kiinteistönomistajan vastuuvakuutuksen. Sisäisen valvonnan tilan arviointi perustuu sisäisen tarkastuksen ja ulkoisen tarkastuksen tekemään työhön ja tarkastustuloksiin sekä sisäisen valvonnan itsearviointiin. Kertomusvuoden alussa sisäisen tarkastuksen omia resursseja vahvistettiin yhdellä sisäisellä tarkastajalla. Tarkastusten perusteella annettujen suositusten perusteella sisäistä valvontajärjestelmää on aktiivisesti kehitetty. Tarkastuksissa todettujen valvonnan kehityskohteiden osalta on laadittu toimenpidesuunnitelmat ja ryhdytty toimenpiteisiin. Toimenpiteiden toteuttamista seurataan säännöllisesti. Kehityskohteita on ollut erityisesti talousrikollisuuden torjuntaan liittyvän prosessin sisäisen valvonnan toimivuus. Hallitus katsoo, että Senaatti-kiinteistöjen sisäinen valvonta ja riskienhallinta ovat riittävällä tasolla. 13 (16)

16 14 (16) Tutkimus- ja kehitystoiminta Vuonna 2013 Senaatti-kiinteistöt kehitti yhteistyössä sidosryhmiensä kanssa kiinteistöjen tilankäyttäjien vuorovaikutuksen ja hallinnan käyttöliittymiä, sisäongelmien korjauksen uusia työtapoja ja menetelmiä, valaistusteknologiaa sekä parhaimpia sisäympäristöjä. Osana parhaimpien sisäympäristöjen kehittämistä avattiin Pasilaan lounge-tyyppinen tila, Hupi. Hupi on valtionhallinnon työntekijöille sekä heidän kumppaneilleen ja asiakkailleen tarkoitettu uudenlainen palvelu- ja työympäristöratkaisu. Hupi-palvelu on yhteiskäyttöinen ja monimuotoinen työympäristö, jossa kustannustehokkuus ja joustavuus toteutuvat yli organisaatiorajojen. Senaatti-kiinteistöillä on vuosittain 1-2 omaa laajempaa Tekes-rahoitteista kehityshanketta. Toimintavuonna päättyi uusia työympäristöjä ja niihin liittyviä palveluja kehittänyt NewWOW yrityshanke. Vuoden aikana toimittiin kahdessa RYM Oy:n tutkimusohjelmassa ja yhdessä EUhankkeessa. Näiden lisäksi Senaatti-kiinteistöt on mukana runsaassa kymmenessä tutkimus- ja kehityshankkeessa, joiden toteutuksesta vastaa ulkopuolinen taho, esimerkiksi tutkimuslaitos. Vuoden aikana osallistuttiin valikoidusti alan yhteisiin tutkimus- ja kehittämishankkeisiin yrityskumppanina ja rahoittajana. Toiminnan kehittämiseen ilman oman henkilöstön kuluja käytettiin kertomusvuonna 1,6 milj. euroa, mikä on 0,2 % liikevaihdosta. Yhteiskuntavastuun näkökulmasta keskeisiä kehityskohteita olivat energiankulutus sähkön käytön vähentäminen, tilankäytön tehokkuuden parantaminen sekä sisäilmaongelmien estäminen ja talousrikollisuuden torjuntaan tarkoitettujen toimenpiteiden kehittäminen ja testaaminen käytännössä yhdessä verottajan kanssa. Hallinto Senaatti-kiinteistöjen hallituksen toimikausi päättyi Hallituksen puheenjohtajana toimi toimitusjohtaja Harri Hiltunen Suomen Kiinteistöliitto ry, varapuheenjohtajana ( ) budjettineuvos Tomi Hytönen valtiovarainministeriö sekä ( ) budjettineuvos Jouko Narikka valtiovarainministeriö. Jäseninä toimivat toimitusjohtaja Hanna Kaleva KTI Kiinteistötieto Oy, Independent Senior Advisor Riitta Laitasalo, kenraaliluutnantti Kari Rimpi ja säädösten perusteella henkilöstöjärjestöjen edustajana asiakaspäällikkö Juha Niemelä varajäsenenään kiinteistöpäällikkö Nina Merjola-Repo. Hallitus piti kertomusvuoden aikana 13 kokousta. Valtiovarainministeriö nimitti Senaatti-kiinteistöille uuden hallituksen vuodelle Hallituksen puheenjohtajana jatkaa Harri Hiltunen ja vanhoista jäsenistä jatkavat Jouko Narikka, Hanna Kaleva ja Riitta Laitasalo. Uutena jäsenenä hallitukseen nimitettiin maat. ja metsät. lisensiaatti Jarmo Vaittinen, henkilöstön edustaja johtava asiantuntija Auli Karjalainen ja hänen varajäsenekseen tuotepäällikkö Joni-Marko Laine. Senaatti-kiinteistöjen tilintarkastajana on vuoden 2011 alusta lähtien toiminut PricewaterhouseCoopers Oy/KHT-tilintarkastaja Eero Suomela varatilintarkastajanaan KHT-tilintarkastaja

17 Juha Tuomala ja PwC Julkistarkastus Oy/JHTT, KHT tilintarkastaja Outi Koskinen varatilintarkastajanaan JHTT, KHT tilintarkastaja Juha Huuskonen. Nykyiset tilintarkastajat ovat valittu kaudelle Tulevaisuuden näkymät Tiukka taloudellinen tilanne sekä valtion pyrkimys kuroa julkisen sektorin kestävyysvajetta umpeen vaikuttavat keskeisesti Senaatti-kiinteistöjen toimintaympäristöön tulevina vuosina. Valtioasiakkaisiin kohdistuu laajasti säästötavoitteita, joista osa koskee suoraan tilankäytön kustannuksia. Tuloksellisuus- ja vaikuttavuusohjelma lisää valtion virastojen ja laitoksien paineita tehostaa tilankäyttöään. Kiinteistömarkkinoita hillitsee rahoitusehtojen tiukentuminen, mikä vaikeuttaa valtion käytöstä poistuneiden kiinteistöjen myyntiä. Kestävän kehityksen periaatteiden korostuminen ja työn tekemisen rakennemuutoksen nopeutuminen ovat keskeisiä lähitulevaisuuden muutosajureita. Vuonna 2014 päivitetään Senaatti-kiinteistöjen strategia. Sen keskeisenä painopistealueena on valtion tulevan toimitilastrategian käytäntöön vieminen. Uudessa toimitilastrategiassa asetetaan nykyistä tiukempia vaatimuksia toimitilojen tilankäytön tehokkuudelle, energiatehokkuudelle, toimitilojen turvallisuudelle ja otetaan myös kantaa työtapojen muuttumiseen ja tietotekniikan nopeisiin muutoksiin. EU:n direktiiviehdotus rakennusten energiatehokkuudesta sisältää julkisen sektorin edelläkävijäroolin energiasäästöasioissa. Ehdotus julkisten rakennusten energiakorjausten lisäämisestä on herättänyt keskustelua muun muassa siitä, miten se vaikuttaa valtion kiinteistökannan korjaustoiminnan tasoon ja aikatauluun. Senaatti-kiinteistöt on laatinut toimenpideohjelman, jossa linjataan Senaatti-kiinteistöjen tavoitteet ja toimintamallit näiden täyttämiseksi. Energiatehokkuudesta raportoidaan erikseen kevään aikana. Hallitusohjelman mukaan sektoritutkimuslaitokset kootaan suuremmiksi kokonaisuuksiksi. Perustutkimuksen työnjako yliopistojen ja sektoritutkimuslaitosten välillä selkeytetään. Sektoritutkimuslaitosten tutkimusasemaverkostoa on jo karsittu ja suuntauksen ennustetaan jatkuvan edelleenkin. Sektoritutkimuslaitosuudistuksen kuuluva Luonnonvarakeskuksen perustaminen aiheuttaa myös kiinteistöjärjestelyitä, joissa Senaatti-kiinteistöt on mukana. Luonnonvarakeskuksella on kaikkiaan 38 erillistä kohdetta, joiden määrän oletetaan vähenevän lähivuosina. Tutkimuslaitosten määrärahojen supistaminen ja rahoitusrakenteen muuttaminen aiheuttavat myös jossain määrin tilojen vähenemistä ja tilamuutoksia. Museoviraston kulttuurihistoriallisesti arvokkaat rakennukset siirrettiin Senaattikiinteistöille. Siirron konkreettisin merkitys on rakennusten korjaustoiminnan keskittäminen Senaatti-kiinteistöjen operatiiviselle yksikölle ja toiminnan tehostaminen. Yhteistyö Museoviraston kanssa on keskeisessä asemassa. Ministeriörakennusten tulevaisuutta rakennetaan yhteistyössä ministeriöiden kanssa laaditun kampussuunnitelman ja keskushallinnon kehittämishankkeen (KEHU) suuntaviivojen pohjalta. 15 (16)

18 Otaniemen alueen kaavallista kehittämistä jatketaan yhteistyössä Espoon kaupungin ja alueella toimivien asiakkaiden kanssa. Tavoitteena on lisätä alueen painoarvoa tutkimustoiminnan, koulutuksen, kehittämisen, tuotteistamisen sekä uudistamisen merkittävänä keskittymänä. 16 (16) Tunnuslukutaulukko: Tunnuslukutaulukko (liikelaitos) 1000 euroa Liikevaihto Vuokrakate *) vuokrakate -% lv:sta *) 69,4 63,8 62,1 62,7 57,5 Liikevoitto liikevoitto -% lv:sta 35,5 33,0 36,1 30,1 27,4 Tilikauden tulos voitto -% lv:sta 20,8 22,5 26,5 21,7 19,4 Nettotuotto -% *) 8,5 7,8 7,9 8,6 8,3 Sijoitetun pääoman tuotto -%, koko toiminta 4,4 4,0 4,8 4,3 3,9 Sijoitetun pääoman tuotto -%, vuokraustoiminta 4,1 3,3 3,4 3,2 3,0 Oman pääoman tuotto - % 4,2 4,0 5,0 4,5 4,1 Omavaraisuusaste, % 59,4 63,8 64,9 65,3 66,0 Korollisen vpo:n takaisinmaksuaika, v 5,9 5,9 5,0 4,5 4,7 Tase Investoinnit investoinnit -% lv:sta 45,1 46,0 41,9 31,6 31,6 Henkilöstö lkm *) Luvut laskettu vuokraustoiminnan liikevaihdosta, vuoden 2009 lukuihin sisältyvät yliopistokiinteistöt. Laskentakaavat: Nettotuotto-% = (kiinteistön tuotot - kiinteistön hoitokulut ml. isännöinnin kulut) / kiinteistöomaisuus x 100 Sijoitetun pääoman tuotto-% = (nettotulos + rahoituskulut + verot) / sijoitettu pääoma keskimäärin tilikaudella x 100 Oman pääoman tuotto-% = nettotulos / oikaistu oma pääoma keskimäärin tilikaudella x 100 Omavaraisuusaste, % = oikaistu oma pääoma / (oikaistun taseen loppusumma - saadut ennakkomaksut) x 100 Korollisen vpo:n takaisinmaksuaika = sijoitettu vieras pääoma tilikauden lopussa / rahoitustulos

19 KONSERNIN TULOSLASKELMA LIIKEKAAVA LIIKEVAIHTO , ,26 Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden aikana , ,10 Ulkopuoliset palvelut , , , ,56 Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot , ,54 Henkilösivukulut Eläkekulut , ,55 Muut henkilösivukulut , , , ,82 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot , ,91 Arvonalentumiset pysyvien vastaavien hyödykkeistä , , , ,22 Liiketoiminnan muut kulut , ,48 LIIKEVOITTO , ,18 Rahoitustuotot ja -kulut Tuotot muista pysyvien vastaavien sijoituksista , ,88 Muut korko- ja rahoitustuotot , ,08 Korkokulut ja muut rahoituskulut , ,99 Osuus osakkuusyritysten tuloksesta , , , ,89 VOITTO ENNEN SATUNNAISIA ERIÄ , ,29 VOITTO ENNEN TILINPÄÄTÖSSIIRTOJA JA VEROJA , ,29 Tuloverot , ,77 TILIKAUDEN VOITTO , ,52

20 KONSERNIN TASE VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet , ,11 Muut pitkävaikutteiset menot , , , ,84 Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet , ,99 Rakennukset ja rakennelmat , ,92 Koneet ja kalusto , ,24 Muut aineelliset hyödykkeet , ,78 Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat , , , ,25 Sijoitukset Osuudet omistusyhteysyrityksissä , ,51 Saamiset omistusyhteysyrityksiltä , ,00 Muut osakkeet ja osuudet , , , ,91 VAIHTUVAT VASTAAVAT Saamiset Pitkäaikaiset Muut saamiset , ,00 Lyhytaikaiset Myyntisaamiset , ,89 Muut saamiset , ,30 Siirtosaamiset , , , ,39 Saamiset yhteensä , ,39 Rahat ja pankkisaamiset , , , ,29 VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Peruspääoma , ,70 Muu oma pääoma , ,59 Edellisten tilikausien voitto ( tappio ) , ,19 Tilikauden voitto , , , ,00 PAKOLLISET VARAUKSET Muut pakolliset varaukset , ,57 VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen Lainat valtiolta , ,48 Lainat rahoituslaitoksilta , ,52 Muut velat , , , ,39 Lyhytaikainen Lainat valtiolta , ,72 Lainat rahoituslaitoksilta , ,83 Saadut ennakot , ,93 Ostovelat , ,79 Muut velat , ,89 Siirtovelat , , , ,33 Vieras pääoma yhteensä , , , ,29