Liikennekelpoisuuspaketin tiukemmat tarkastussäännöt säästävät ihmishenkiä

Transkriptio

1 EUROOPAN KOMISSIO MUISTIO Bryssel 13. heinäkuuta 2012 Liikennekelpoisuuspaketin tiukemmat tarkastussäännöt säästävät ihmishenkiä Mitä liikennekelpoisuuspakettiin kuuluu? Liikennekelpoisuuspakettiin kuuluu kolme osaa: 1) määräaikaiset katsastukset, 2) hyötyajoneuvojen tekniset tienvarsitarkastukset ja 3) ajoneuvojen rekisteröinti. Kutakin niistä tarkastellaan tässä muistiossa erikseen. Määräaikaisten katsastusten tärkeimmät parannukset Nykyiset säännöt: Direktiivissä 2009/40/EY säädetään vähimmäisvaatimukset moottoriajoneuvojen määräaikaisille katsastuksille. Nämä ovat lainsäädännössä vaadittavia tarkastuksia, jotka on tehtävä ajoneuvoille säännöllisesti. Tätä direktiiviä sovelletaan henkilöautoihin, busseihin, linja-autoihin, raskaisiin tavarankuljetusajoneuvoihin ja niiden perävaunuihin, mutta ei skoottereihin eikä moottoripyöriin. Uudet ehdotukset (ks. jäljempänä oleva kaavio yksityishenkilöille aiheutuvista muutoksista): 1. Vastedes katsastetaan myös kevyet perävaunut (paino alle 3,5 tonnia) ja tienkäyttäjien suurin riskiryhmä eli kaksi- ja kolmipyöräiset moottoriajoneuvot (moottoripyörät ja mopot). Nämä kaksi ajoneuvoluokkaa eivät tällä hetkellä kuulu EU:n lainsäädännössä säädetyn velvoitteen piiriin. Lisäksi ehdotuksessa määritellään, millaisin rajoituksin jäsenvaltiot voivat poiketa tiettyjen ajoneuvojen katsastusvelvoitteesta. Tämä koskee esim. maatalousajoneuvoja ja tiettyjä ajoneuvoja, joita ei käytetä kaukoliikenteessä ja joiden rakenteellinen nopeus on alle 40 km/h. Tällaisten poikkeusten piiriin kuuluvat myös museoajoneuvot, jotka määritellään nyt aiempaa tarkemmin. 2. Katsastustiheys riippuu ajoneuvon iästä ja vuosittain ajettavasta kilometrimäärästä. ajoneuvot katsastetaan aiempaa useammin. Lisäksi sellaiset ajoneuvot, joiden ajokilometrimäärä on korkea, katsastetaan vastedes joka vuosi taksien ja ambulanssien tapaan. MEMO/12/555

2 Eräiden ajoneuvoluokkien osalta nykyisen katsastustiheyden ei katsota takaavan, ettei ajoneuvoissa ole vikoja. Ehdotuksen mukaan seuraavien kolmen ajoneuvoluokan vähimmäiskatsastustiheyttä lisätään: Autot: ensimmäinen katsastus neljän vuoden jälkeen, seuraavaksi kahden vuoden kuluttua ja sen jälkeen vuosittain (eli 4-2-1, kun nykyinen vähimmäisvaatimus on 4-2-2). Autot ja kevyet hyötyajoneuvot: enintään 3,5 tonnia painavat ajoneuvot, joilla on ajettu ensimmäiseen (neljän vuoden jälkeen tehtävään) katsastukseen mennessä yli km, on katsastettava vuosittain ensimmäisen katsastuksen jälkeen (eli 4-1-1, kun nykyisin se on 4-2-2). Yksityishenkilöille aiheutuvat muutokset maittain: Katsastustiheys ja yksityishenkilöille aiheutuvat muutokset nykyinen katsastustiheys* Jäsenvaltio Autot Moottoripyörät Skootterit Yksityishenkilöille aiheutuvat muutokset Itävalta Ei muutoksia Belgia Ei katsasteta Moottoripyörien ja skoottereiden katsastukset otetaan käyttöön Bulgaria Ei katsasteta Moottoripyörien ja skoottereiden katsastukset otetaan käyttöön Kypros Ei katsasteta otetaan käyttöön Tšekki katsastettava vuosittain Tanska katsastettava vuosittain Autot, moottoripyörät ja skootterit katsastettava joka vuosi kuudennesta vuodesta alkaen (nykyisen kymmenen Viro vuoden sijaan) Suomi Ei katsasteta Moottoripyörien ja skoottereiden katsastukset otetaan käyttöön Ranska Ei katsasteta otetaan käyttöön 2

3 Saksa katsastettava vuosittain Kreikka Ei katsasteta otetaan käyttöön moottoripyörät katsastettava vuosittain, ja skoottereiden Unkari ) katsastus otetaan käyttöön Irlanti Ei katsasteta otetaan käyttöön Italia katsastettava vuosittain Autojen ja moottoripyörien osalta ei muutoksia. Skoottereiden Latvia ) katsastus otetaan käyttöön Liettua skoottereiden osalta ei muutoksia Luxemburg 3, , Ei muutoksia Malta Ei katsasteta Moottoripyörien ja skoottereiden katsastukset otetaan käyttöön Autot katsastettava vuosittain kuudennesta vuodesta alkaen (nykyisen yhdeksän vuoden sijaan). Moottoripyörien ja Alankomaat 1 Ei katsasteta otetaan käyttöön Autojen ja moottoripyörien osalta ei muutoksia. Skoottereiden Puola ) katsastus otetaan käyttöön Autot katsastettava vuosittain kuudennesta vuodesta alkaen (nykyisen yhdeksän vuoden sijaan). Moottoripyörien ja Portugali 1 Ei katsasteta otetaan käyttöön Romania Ei katsasteta otetaan käyttöön 3

4 moottoripyörät ja Slovakia skootterit katsastettava vuosittain Slovenia Ei muutoksia Autot katsastettava vuosittain kuudennesta vuodesta alkaen (nykyisen yhdeksän vuoden sijaan) Espanja katsastettava vuosittain moottoripyörät ja Ruotsi skootterit katsastettava vuosittain Yhdistynyt kuningaskunta Ei muutoksia *) Katsastustiheys tarkoittaa, että ajoneuvo katsastetaan ensimmäistä kertaa neljän vuoden jälkeen, seuraavaksi kahden vuoden kuluttua ja sen jälkeen ) Skoottereita ei tällä hetkellä katsasteta. Lähde: CITA, AUTOFORE. 3. Katsastuksessa käytettävien laitteiden on täytettävä tietyt vähimmäisvaatimukset, joita noudattamalla edellä kuvatut testausmenetelmät voidaan suorittaa tehokkaasti. Katsastusten laatu riippuu testauslaitteiden saatavuudesta ja ominaisuuksista. Tällä hetkellä EU:n lainsäädännössä ei kuitenkaan säädetä testauslaitteista. Sen vuoksi ehdotukseen sisältyy määräaikaisissa katsastuksissa käytettävien laitteiden minimiluettelo ja niiden tekniset eritelmät. Ehdotuksessa määritellään myös siirtymäkausi, jonka aikana voidaan korvata testauslaitteet, jotka eivät täytä uusia vaatimuksia. 4. Katsastajilla on oltava tietyt tiedot ja taidot sekä asianmukainen koulutus. Korkeatasoiset katsastukset edellyttävät testaushenkilöstöltä korkeatasoista osaamista ja pätevyyttä. Ehdotuksessa luetellaan alat, jotka katsastajiksi haluavien on tunnettava. Lisäksi uutuutena on koulutusjärjestelmä, johon sisältyy ehdotuksessa esitetyillä aloilla annettava peruskoulutus ja määräajoin järjestettävä täydennyskoulutus. Ehdotuksessa määritellään siirtymäkausi, jonka aikana nykyinen testaushenkilöstö voi siirtyä määräajoin järjestettävän koulutuksen järjestelmään. 5. Havaitut puutteet on arvioitava yhteisten sääntöjen mukaisesti sen perusteella, miten suuren vaaran nämä puutteet aiheuttavat. Ajoneuvon tekninen kunto olisi arvioitava yhdenmukaisesti kaikkialla EU:ssa. Jotta tämä olisi mahdollista, havaitut puutteet olisi arvioitava yhteisiä vaatimuksia noudattaen. Tämän vuoksi komissio antoi vuonna 2010 suosituksia puutteiden arvioinnista. Suosituksissa puutteet jaettiin kolmeen luokkaan (vähäiset, merkittävät ja vaaralliset) sen perusteella, millaisen vaaran ne aiheuttavat ajoneuvon turvallisuudelle. Kaikki direktiivissä luetellut puutteet jaettiin yhteen tai useampaan näistä luokista. 4

5 Nämä puutteiden arviointia ja luokkien määrittelyä koskevat säännöt säädetään vastedes asetuksessa. 6. Hyväksyttyjen yksityisten elinten tekemien katsastusten laatua valvotaan kansallisella tasolla. Jäsenvaltioille asetetaan ehdotuksessa velvoite valvoa tarkastuselinten toimintaa ja niiden tekemien katsastusten laatua. Jotta katsastusten jatkuva korkealaatuisuus voitaisiin varmistaa, jäsenvaltioiden on perustettava laadunvarmistusjärjestelmä, joka kattaa katsastusluvan myöntämisen, valvonnan, keskeyttämisen ja peruuttamisen. 7. Matkamittareihin liittyvät petokset estetään kirjaamalla ylös matkamittarin lukema katsastuksessa. Ehdotuksessa vahvistetaan selkeät säännöt matkamittareihin liittyvien petosten oikeudellisesta painoarvosta. Koska matkamittarin lukema kirjataan ylös jokaisessa katsastuksessa, lukeman omavaltainen muuttaminen on helpompi havaita. Lisäksi näitä tietoja voidaan käyttää rajojen yli, kunhan kansalliset rekisterit on liitetty yhteen. Hyötyajoneuvojen teknisten tienvarsitarkastusten tärkeimmät parannukset Nykyiset säännöt: Direktiiviä 2009/40/EY täydentää direktiivi 2000/30/EY, jossa säädetään vaatimuksesta valvoa hyötyajoneuvojen teknistä kuntoa määräaikaisten katsastusten välisenä aikana (tekniset tienvarsitarkastukset). Nämä ovat paikan päällä tehtäviä hyötyajoneuvojen tienvarsitarkastuksia. Uudet ehdotukset: 1. Ajoneuvot olisi valittava tarkastukseen liikenteenharjoittajien riskiprofiilin perusteella. Tarkastukset olisi kohdennettava pääasiassa ns. suuren riskin yrityksiin, jotta ajoneuvojaan moitteettomasti huoltavien liikenteenharjoittajien taakka vähenisi. Riskiprofiili perustuu aiempien katsastusten ja tienvarsitarkastusten tuloksiin. Siinä otetaan huomioon havaittujen puutteiden lukumäärä ja vakavuus ja korostetaan uusimpien tarkastusten painoarvoa. 2. Tällä hetkellä teknisiä tienvarsitarkastuksia tehdään yli 3,5 tonnia painaville hyötyajoneuvoille. Ehdotuksella tienvarsitarkastukset ulotetaan koskemaan myös kevyitä hyötyajoneuvoja (alle 3,5 tonnia) ja niiden perävaunuja, sillä tällaisia ajoneuvoja käytetään yhä enemmän tieliikenteessä. Näihin ajoneuvoihin ei tällä hetkellä sovelleta eräitä vaatimuksia, kuten ammattikuljettajien koulutusta tai nopeudenrajoittimien asentamista koskevia vaatimuksia, minkä vuoksi niille tapahtuu suhteellisen paljon onnettomuuksia. 3. Se, kuinka monta teknistä tienvarsitarkastusta kunkin jäsenvaltion on tehtävä vuodessa, riippuu siitä, kuinka monta hyötyajoneuvoa jäsenvaltiossa on rekisteröity. Tarkoituksena on hajauttaa tienvarsitarkastukset tasaisemmin ympäri EU:ta. 5

6 4. Tekniset tienvarsitarkastukset tehdään vaiheittain. Alustavassa tarkastuksessa tutkitaan ensin ajoneuvon yleinen kunto ja sen asiakirjat, kuten katsastustodistukset tai aiemmat tienvarsitarkastusraportit. Alustavan tarkastuksen tulosten perusteella voidaan tehdä yksityiskohtaisempi tienvarsitarkastus. Yksityiskohtaisemmat tarkastukset on tehtävä liikuteltavaa tarkastusyksikköä käyttäen tai lähistöllä olevassa katsastuskeskuksessa. 5. Tienvarsitarkastuksissa olisi tarkastettava myös kuorman kiinnitys. Arvioiden mukaan kuorma-autojen onnettomuuksista jopa 25 prosenttia johtuu puutteellisesta kuorman kiinnityksestä. 6. Puutteiden arviointiin ja tienvarsitarkastuksia tekevien tarkastajien tietoihin ja taitoihin liittyvien vaatimusten yhdenmukaistaminen määräaikaisten katsastusten ja säännöllisesti tehtävien yhteisten tarkastusten perusteella estää epäoikeudenmukaisen kohtelun. Ajoneuvon rekisteröinnin tärkeimmät parannukset Nykyiset säännöt: Rekisteröintiasiakirjoja koskevassa direktiivissä 1999/37/EY säädetään vaatimukset rekisteröintitodistusten myöntämiselle, niiden vastavuoroiselle tunnustamiselle ja niiden yhdenmukaiselle vähimmäissisällölle. Uudet ehdotukset: 1. Rekisteröityjä ajoneuvoja koskevat tiedot on säilytettävä kansallisissa sähköisissä rekistereissä. 2. Ajoneuvon hyväksynnästä saatavat tekniset tiedot, joita ei välttämättä merkitä rekisteröintiasiakirjoihin, olisi annettava tarkastajan saataville katsastuksen tekemiseksi. 3. Ajoneuvojen rekisteröintijärjestelmän olisi oltava sellainen, että liikennekelpoisuuden toteutumista voidaan valvoa tehokkaasti. 6

7 Keskeiset perustiedot Vanhempien ajoneuvojen tekniset tarkastukset Onnettomuuksien vakavuuden ja ajoneuvojen iän välillä on selvä riippuvuussuhde. Kokemusperäisen näytön perusteella ajoneuvojen teknisistä puutteista johtuvat vakavat (kuolonuhreja vaativat) onnettomuudet lisääntyvät huomattavasti yli viisi vuotta vanhoilla ajoneuvoilla. Vaikeutena on varmistaa tällaisten vanhempien ajoneuvojen riittävä tekninen valvonta. Vaikeutena on varmistaa yli kuusi vuotta vanhojen ajoneuvojen riittävä tekninen valvonta. 7

8 Moottoripyörien ja skoottereiden tarkastukset Moottoripyöräilijät muodostavat tienkäyttäjien suurimman riskiryhmän, sillä tässä ryhmässä kuolonuhrien lukumäärä ei ole laskusuuntainen, vaan moottoripyöräonnettomuuksissa kuolee vuosittain edelleen yli ihmistä 1. Tekniset viat ovat syynä tai osasyynä kahdeksaan prosenttiin moottoripyöräonnettomuuksista. Mopoilijat ovat yliedustettuina kuolonuhrien joukossa, sillä yli mopoilijaa sai surmansa liikenneonnettomuuksissa vuosina Näistä uhreista 500 oli vuotiaita. Tuona aikana loukkaantui vakavasti yli mopoilijaa, joista lähes oli vuotiaita. Tietojen saatavuus Katsastuksissa ja tienvarsitarkastuksissa kerätään runsaasti tietoja ajoneuvosta ja sen suorituskyvystä. Eri viranomaiset voisivat mahdollisesti käyttää näitä tietoja havaittujen vikojen seurannassa, kohdennettujen tarkastusten järjestämisessä ja myös päätöksenteossaan. Vastaavasti katsastukset ja tienvarsitarkastukset olisivat tehokkaampia, jos viranomaisilla olisi käytettävissään täydelliset tiedot asianomaisen ajoneuvon historiasta ja teknisistä ominaisuuksista. Tällainen tietojenvaihto on erittäin tärkeää myös matkamittareihin liittyvien petosten estämisessä erityisesti EU:n sisällä myytävien käytettyjen autojen kaupassa. 1 2 CARE-tietokanta. CARE-tietokanta. 8

9 Mitä tapahtuu seuraavaksi? Ehdotettujen toimenpiteiden päätavoitteena on parantaa tieliikenneturvallisuutta ja edistää poliittista tavoitetta puolittaa tieliikennekuolemien määrä vuoteen 2020 mennessä 3. Vuosittain voitaisiin välttää yli kuolonuhria ja yli onnettomuutta 4. Yhteiskunnalle syntyisi tästä arviolta yli miljoonan euron säästöt. Tarkemmin sanottuna liikennekelpoisuuspaketilla on seuraavat kolme välitöntä tavoitetta: 1. Parannetaan riskialttiiden ja erityisesti nuorten tienkäyttäjien suojelua. 2. Perustetaan ajoneuvojen teknisiä tarkastuksia koskeva yhtenäinen eurooppalainen alue, jolla valvontaa, laitteita, tarkastajien pätevyyttä ja puutteiden arviointia koskevat vaatimukset yhdenmukaistetaan jäsenvaltioiden välisellä yhteistyöllä. 3. Kevennetään sellaisiin liikenteenharjoittajiin kohdistuvaa hallinnollista taakkaa, jotka noudattavat teknisiä tieliikenneturvallisuusvaatimuksia. Euroopan parlamentin ja jäsenvaltioiden on hyväksyttävä nämä ehdotukset ennen kuin niistä tulee sovellettavaa lainsäädäntöä. Pitkällä aikavälillä tarkasteltuna toisessa vaiheessa otettaisiin käyttöön yhdenmukaistettu yhteisön sisäinen tietojenvaihtojärjestelmä, johon yhdistetään nykyiset tietokannat. Tässä järjestelmässä nämä tiedot olisivat saatavilla tarkastuksia varten EU:n laajuisesti, joten esim. matkamittarin lukemat voitaisiin tarkastaa milloin tahansa yli rajojen. Tällainen EU:n laajuinen tietojen saatavuus voisi mahdollisesti johtaa katsastustodistusten vastavuoroiseen tunnustamiseen, kun tarvittava katsastusten yhdenmukaistaminen on saatu päätöksen EU:ssa. Lisätietoja: IP/12/780 3 Tieliikenneturvallisuutta koskevat poliittiset suuntaviivat , KOM (2010) 389 lopullinen. 4 Katsastuksia tehostavien toimenpiteiden vaikutustenarviointi, (SWD(2012) 206). 9