LUT METELI 2011 Soveltavan kemian työt. Juha Siitonen, JYU

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "LUT METELI 2011 Soveltavan kemian työt. Juha Siitonen, JYU"

Transkriptio

1 LUT METELI 2011 Soveltavan kemian työt Juha Siitonen, JYU 5. helmikuuta 2011

2 Sisältö 1 Työselostusten kirjoittamisesta Työselostuksen kielestä ja rakenteesta Bentsokaiinin synteesi Teoria IR-Spektrometria Taustaa IR-Spektrin ominaisuudet N H sidos Prelab-kysymykset Työn suoritus Kemikaalit Työselostuksesta Kromifosfaatin CrP 4 6 H 2 synteesi Teoria Prelab-kysymykset Työn suoritus Kemikaalit Työselostuksesta Kvalitatiivinen analyysi Työn suoritus Kemikaalit Työselostuksesta

3 1 Työselostusten kirjoittamisesta Töistä kirjoitetaan työselostukset, jotka palautetaan töiden 1-3 osalta oppilaslaboratoriossa sijaitsevaan laatikkoon, joka on merkitty tekstillä Työselostukset. Työselostukset voidaan myös palauttaa PDF-muodossa ohjaajalle sähköpostiosoitteeseen juha piste siitonen ät jyu piste fi. Työselostuksen kirjoitetaan mieluiten tietokoneella (Word, L A TEXtms.). Siihen ei kopioida työohjeen laborointiohjeita, vaan kirjoitetaan mitä itse teitte laboratoriossa ja mitä havaitsitte. Jokainen työohje sisältää merkinnän siitä, mitä selkkarissa tulee työkohtaisesti käydä ilmi. 1.1 Työselostuksen kielestä ja rakenteesta Työselostuksen laatimisessa tärkeää on sen jäsentely (jakaminen alaotsikoihin) lukemisen helpottamiseksi. Jaottelu voi olla esimerkiksi seuraava: johdanto, synteesit (analyysit), tulokset ja johtopäätökset. Työselostuksissa kuvataan tehdyt synteesit ja analyysit niin, että ne ovat yksikäsitteisesti toistettavissa. Selosteen teksti kirjoitetaan yleensä imperfektimuodossa joko passiivissa tai ensimmäistä persoonamuotoa käyttäen (esim. syntetisoitiin, syntetisoin). Edelisestä poiketen, tuloksien tarkastelussa käytetään yleensä preesensmuotoa (esim. "analyysitulokset osoittevat", "yhdisteen sulamispiste on"). Pääsääntöisesti käytetään tekstin molempien reunojen tasausta. Talukot, kuvat ja kaaviot tulee nimetä sekä numeroida ja niihin tulee viitata tekstissä ainakin kerran. Taulukkosolujen nimeämisessä kannattaa käyttää lyhyehköjä otsikoita ja/tai lyhenteitä. Lyhenteitä käytettäessä niiden selvitys on esitettävä. Samoin reaktioyhtälöt tulee numeroida. Myös sivunumerointia tulee käyttää. Lisäksi selosteessa käytetyt kirjallisuusviitteet tulee luetteloida omana kappaleenaan selosteen loppuun (esim. Viitteet -otsikon alle). Käytettyihin viitteisiin pitää tekstiosuudessa olla viittaus viitenumeroa käyttäen (Esim. yläindeksillä tai suluissa viittauksen jälkeen). Raportissa käytetään aina itse punnittuja ainemääriä. Punnittaessa synteesissä käytettäviä aineita ja laskettaessa saantoja käytetään kolmea merkitsevää nuemroa. Laskuesimerkit on parasta liittää selosteen loppuun erillisinä liitteinä. Tärkein asia työselostuksessa on tarkoitus. Lähestykää selostuksen kirjoittamista kuten tekisitte työtä ensimmäistä kertaa ilman työohjetta, EI kuin se olisi oppimiskokemus. Esimerkiksi: Hyvä Tuntemattoman yhdisteen määrittämiseksi sen reaktioita verrattiin tunnettujen yhdisteiden reaktioihin. Välttävä Määritimme tuntemattoman yhdisteen vertaamalla sitä tunnettujen yhdisteiden reaktioihin. Kelvoton pimme määrittämään tuntemattoman yhdisteen. Johtopäätöksiä tehtäessä kokeen tulokset tiivistetään pariin lauseeseen. Tähän EI kuulu esimerkiksi yksityiskohtainen menetelmien selostus! Kappleesta tulee käydä ilmi saavutettiinko tavoite ja miten mittaustulokset tukevat päätelmiä. Jälleen esimerkki: Hyvä Kemiallisten testien perusteella tuntematon näyte osoitettiin p-bromobentsaldehydiksi. Kemialliset testit osoittivat aldehydin, aromaattisen ryhmän, mutteivät ketonia, karboksyylihappoa tai alkoholia. Nämä tulokset ovat yhtäpitäviä puhtaalle yhdisteelle suoritetun testin kanssa. 2

4 Välttävä Määritimme tuntemattoman yhdisteen p-bromobentsaldehydiksi ohessa esitetyin kokein. Kelvoton Tässä kokeessa opimme määrittämään tuntemattoman yhdisteen käyttämällä erilaisia kemiallisia testejä. Esimerkki raportin kirjoittamiseen löytyy ensimmäisestä liitteestä. 3

5 2 Bentsokaiinin synteesi Koka-pensaita (Erythroxylon coca) kasvaa Perussa Andien vuoristoalueilla. Alkuasukkaat ovat syöneet pensaan lehtiä vuosituhansien ajan niiden stimuloivien vaikutusten takia. Aikaisimmat löydöt pureskelluista lehdistä edeltävät inkojen valtaannousua. Lehtien huumaavan vaikutuksen aikaansaavat alkaloidit, pääasiassa kokaiini. Kokaiinin havaittiin 1800-luvulla olevan myös puuduttava aine. Esimerkiksi silmäleikkaukset onnistuivat huomattavasti paremmin, kun silmään tipautettiin muutama pisara kokaiiniuutetta. Kemistit ratkaisivat kokaiinin rakenteen vuonna 1918 käynnistäen valtavan ryntäyksen erilaisten kokaiinin tapaisten molekyylien synteesissä. Tässä yhteydessä ollaan kuitenkin poliittisen korrektiuden vuoksi kiinnostuneita vain kokaiinin puuduttavasta vaikutuksesta.[1] Tutkimukset tuottivat useita molekyylejä, joista eräs käyttökelpoisimmista on bentsokaiini (etyyli-4-aminobentsoaatti). Tämä molekyyli on maailmanlaajuisesti yksi käytetyimmistä paikallispuudutteista. Sitä löytyy useista rasvoista ja lääkeaineista. Työssä valmistetaan kyseinen yhdiste ja vahvistetaan tuotteen rakenne IR-spektrometrialla. N N (a) Kokaiini N H 2 (b) Prokaiini N H 2 (c) Bentsokaiini Kuva 1: Kokaiinijohdannaisten rakenteita, kaikista löytyy esteriosa 2.1 Teoria Bentsokaiinia valmistetaan 4-aminobentsoehaposta ja etanolista happokatalysoidulla esteröitymisellä, joka on jo yläasteelta tuttu reaktio [2]. Lisäksi muodostuvasta molekyylistä on syytä huomata emäksinen NH 2 -ryhmä. H 2 N H + H H 2 S 4 H 2 N Kuva 2: 4-Aminobentsoehapon esteröinti etyyli-4-aminobentsoaatiksi Hermosoluissa bentsokaiini sitoutuu solukalvolla olevaan kanavaproteiiniin, joka normaalisti päästäisi lävitseen natriumioneja. Ilman ionien virtausta hermoimpulssi ei voi edetä hermosolussa, jolloin tuntohermosolujen aistimukset eivät pääse aivoihin saakka. Esteröityminen, kuten monet muut orgaaniset reaktiot vaativat lämmittämistä, jotta reaktio tapahtuisi laboratoriomittakaavassa tarpeeksi nopeasti. Lämpötilaa on myös pystyttävä kontrolloimaan. Tällöin reaktio suoritetaan refluksoimalla, eli keittämällä reaktioseosta palautusjäähdyttimen alla kolvissa. Kolviin punnitaan lähtöaineet ja se varustetaan pystyjäähdyttimellä. Reaktioseosta kuumennetaan sopivalla lämpöhauteella niin, että liuotin kiehuu. Höyrystynyt liuotin 4

6 nousee pystyjäähdyttimeen ja tiivistyy siellä takaisin nesteeksi palaten kolviin. Näin reaktioseosta voidaan pitää liuottimen kiehumispisteessä halutun aikaa. Ilman pystyjäähdytintä liuotin haihtuisi ja lopulta kolvissa olevat lähtöaineet palaisivat pohjaan. Kuva 3: Refluksointilaitteisto 2.2 IR-Spektrometria Taustaa Kemistit käyttävät IR-spektroskopiaa tunnistamaan yhdisteen funktionaaliset ryhmät. Infrapunasäteilyn aallon pituudet ovat näkyvää valoa pidempiä, joten niiden taajuus ja siten myös energia on näkyvää valoa alhaisempia. IR-spektroskopiassa taajuudet ilmoitetaan käyttäen aaltolukua ν = 1 λ Aaltoluvun yksikkönä on cm 1. Taajuus ja energia kasvaa aaltoluvun kasvaessa. Käyttäen aaltolukujen skaalaa kemiallisen rakenteen kannalta merkitsevin väli on 4000 cm cm 1. Kovalenttiset sidokset eivät ole staattisia. Pikemminkin ne ovat kuin jousia, joiden päissä atomit ovat. Kahden atomin liittyessä toisiinsa, sidos voi venyä edestakaisin. Kolmen tai useamman atomin tapauksessa sidokset voivat myös taipaua. Nämä sidosten venymiset ja taipumiset ovat kullekkin molekyylille ominaisia. Koska värähtelyt ovat kvanttiutuneita, ne tapahtuvat vain tietyillä resonanssitaajuuksilla, jotka vastaavat IR-valon tiettyjä aallonpituuksia. IR-valon vastatessa tietyn värähdyksen taajuutta, valo absorboituu saaden sidoksen värähtelemään entistä kovemmin. Siis: Erilaiset sidoset värähtelevät eri taajuuksilla, joten ne absorboivat eritaajuista IR-valoa 5

7 IR-spektroskopia erottaa molekyylin erilaiset sidokset, joten sen avulla voidaan tunnistaa funktionaalisia ryhmiä IR-Spektrin ominaisuudet Infrapunaspektrofotometri on laite, joka lähettää näytteen läpi IR-valoa eri aallonpituuksilla. Aallonpituudet, jotka saavat näytteen sidokset värähtelemään, imeytyvät näytteeseen. Jäljelle jäänyt valo kulkee detektorille. Spektrinä saadaan kuvaaja suhteellisesta transmitanssista aaltoluvun funktiona. Spektri jaetaan yleensä kahteen osaan: Funktionaalisten ryhmien alue 1500 cm 1. Yleisesti funktionaaliset ryhmät näkyvät yhtenä tai kahtena piikkinä tällä alueella, ominaisella taajuudellaan. Sormenjälkialue 1500 cm 1. Tällä alueella näkyvät monimutkaiset rakenteesta johtuvat piikit, piikkipatteri on jokaiselle yhdisteelle ominainen. Ilman tietokantaa sormenjälkialueen tutkiminen on joko mahdotonta tai todella haastavaa. Käytännössä IR-spektrien antama tieto onkin yleensä vain funktionaalisten ryhmien alueella. Funktionaalisen ryhmän piikeistä antaa tietoa niiden intensiteetti (kuinka syviä piikit ovat) sekä niiden paikka. Värähdysten paikkaan spektrissä vaikuttavat sidosvahvuudet sekä sitoutuvien atomien massat. Spektrien tulkitseminen suorittaan yleensä taulukoiden avulla vaivaamatta päätä liiaksi molekyylitason värähdysten ominaisuuksilla. Taulukossa 1 on listattuna yleisimmät IR-absorptiot. Sidostyyppi Keskimääräinen ν cm 1 Intensiteetti H Vahva, leveä N H Keskivahva C H 3000 Vahva C C 3300 Keskivahva C N 2250 Keskivahva C Vahva C C 1650 Keskivahva C Keskivahva Ar Keskivahva Heikko Taulukko 1: Tärkeitä IR-absorptioita [3] N H sidos N H sidokset esiintyvät H sidoksen kanssa samalla alueella. N H sidokset voidaan kuitenkin helposti erottaa piikin kapeudesta. Absorptiot ovat vahvoja tai keskivahvoja ja niiden avulla voidaan erottaa primaariset ja sekundääriset amiinit. Primaarisilla amiineilla on usein kaksi tai kolme venymää tällä alueella. N H sidosta pitäisi myös vastata yksi heikko piikki alueella cm 1. 6

8 2.3 Prelab-kysymykset 1. Selitä omin sanoin termi refluksointi. 2. Aarne Äpyli suoritti kyseistä harjoitustyötä. Hän kuvitteli säästävänsä aikaa ja lisäsi rikkihappoa 1 ml sijasta 50 ml. Tuotteen IR-spektri osoitti kuitenkin, ettei esteriä ollut muodostunut. Mitä reaktiossa mahtoi tapahtua? 3. Selitä, miksi natriumkarbonaatin lisääminen saa tuotteen kiteytymään. (Vinkki: Mieti tuotteen happo-emäsluonnetta) 4. hessa on kaksi IR-spektriä 4 ja 5. Toinen kuuluu asetonille (2-propanoni) ja toinen isopropanolille (2-propanoli). Kumpi on kumpi ja miksi? 0 Transmitanssi 0, Aaltoluku cm ¹ Kuva 4: Spektri A 0 Transmitanssi 0, Aaltoluku cm ¹ Kuva 5: Spektri B 7

9 2.4 Työn suoritus Synteesi Mitataan 100 ml pyörökolviin 1,20 g 4-aminobentsoehappoa ja 12,0 ml etanolia. Tipautetaan seokseen magneettisekoitussauva ja sekoitetaan seosta, kunnes kaikki kiintoaine on liuennut. Lisätään tämän jälkeen seokseen hitaasti pisaroittain 1,0 ml väkevää rikkihappoa. Asetetaan pyörökolvin päälle pystyjäähdytin ja refluksoidaan seosta 60 min käyttäen lämpöhaudetta. Tämän jälkeen lämpöhaude poistetaan ja seoksen annetaan jäähtyä huoneen lämpötilaan. Jäähtynyt reaktioseos siirretään 250 ml keitinlasiin käyttäen noin 30 ml ionivaihdettua vettä. Seokseen lisätään pienissä erissä 10 % natriumkarbonaattiliuosta kunnes hiilidioksidia ei enää muodostu. Muodostunut bentsokaiini imusuodatetaan ja pestään suodattimella 3x 10 ml vettä. Uudelleenkiteytys Siirretään muodostunut tuote 50 ml erlenmeyeriin. Asetetaan erlenmeyer kuumaan vesihauteeseen ja pipetoidaan tuotteen päälle etanolia, kunnes kaikki kiintoaine on liuennut (noin 5 ml). Lisätään liuokseen pisaroittain vettä kunnes se muuttuu hiukan sameaksi. Tämän jälkeen lisätään vielä muutama pisara etanolia. Annetaan liuoksen jäähtyä jäähauteessa silloin tällöin voimakkaasti sekoittaen, jolloin tuote kiteytyy. Imusuodatetaan muodostuneet kiteet punnitulle suodatinpaperille ja imetään tuotteen läpi ilmaa noin 15 min. Punnitaan saanto ja lasketaan saantoprosentti. 2.5 Kemikaalit 4-Aminobentsoehappo Haitallinen Etanoli Herkästi syttyvä Rikkihappo Voimakkaasti syövyttävä 10 % Natriumkarbonaattiliuos Haitallinen 2.6 Työselostuksesta Reaktioyhtälö selkeästi (kaikkein mieluiten rakennekaavojen avulla) näkyville. Raportista tulee käydä ilmi lopputuotteen rakennekaava. Esittäkää tuotteen saantoprosentti ja sen laskeminen. Ilmaiskaa IR-spektrin tärkeimpien piikkien aaltoluvut ja niitä vastaavat sidokset bentsokaiinimolekyylissä. 8

10 3 Kromifosfaatin CrP 4 6 H 2 synteesi Kromifosfaatin radioaktiivinen muoto, Cr 34 P 4 6 H 2, on immuunijärjestelmän toiminnan seuraamisessa käytetty yhdiste. Veteen suspendoitua kromifosfaattia injektoidaan potilaan verenkiertoon. Seuraamalla kuinka nopeasti immuunijärjestelmän makrofagit poistavat kromifosfaatin solusyönnillä, voidaan päätellä immuunijärjestelmän kokonaiskunto. Lisäksi tutkimalla mitkä immuunijärjestelmään kuuluvat osat (lähinnä perna ja maksa) säteilevät eniten, voidaan päätellä mikä osa järjestelmää ontuu [4]. Tämä menetelmä on edelleenkin käytössä, vaikka sen korvaavia menetelmiä on kehitetty. Samalla periaatteella toimivia fosfori-34:aa sisältäviä kolloideja on vastikään käytetty kasvainten hoidossa [5]. Tässä laboratoriotyössä valmistetaan kromifosfaattia, mutta radioaktiivisen 34 P:n sijaan käytetään fosforin stabiilia isotooppia. 3.1 Teoria Reaktiossa lähdetään liikkelle kromaatti-ionista Cr4 2, jossa kromin hapetusluku on +6. Korkean hapetusluvun siirtymämetalli-ionit eivät yleensä esiinny vesiliuoksissa paljaina ioneina. Ne saavat pysyvämmän oksokompleksirakenteen hajottamalla vesimolekyylejä ja sitomalla niiden happiatomeja itseensä. Näin muodostuu esimerkiksi kromaatti-ioni Cr4 2, permanganaattiioni Mn4 2 ja wolframaatti-ioni W4 2. Tässä synteesissä kromi(vi) pelkistetään kromi(iii)- ioniksi, Cr 3+, sulfiitti-ionilla happamasta liuoksesta. Pienemmällä hapetusluvulla kromi ei enää muodosta oksokompleksia vaan esiintyy normaalina ionina vesiliuoksessa. Tätä kuvaa reaktioyhtälö 1: 3 S Cr H + 2 Cr S H 2 (1) Kromaatti-ioni on väriltään keltainen ja kromi(iii)-ioni vihreä. Kromi(III)ioneja sisältävästä happamasta liuoksesta voidaan saostaa fosfaatti-ionilla kromifosfaattia, CrP 4 6 H 2, reaktioyhtälön 2 mukaisesti: 3.2 Prelab-kysymykset Cr 3+ + P 3 4 CrP 4 6 H 2 (2) 1. Työohjeessa mainitaan seuraavaa "kunnes pelkistyminen on tapahtunut täydellisesti", mikä tällöin pelkistyy ja miten täydellinen pelkistyminen voidaan havaita? 2. Kaliumkromaatin ja natriumsulfiitin seos muutti väriään vasta happoa lisättäessä, miksi? 3. Miten muuttaisitte työohjetta, jos lähtöaineena käytettäisiin kromi(iii)nitraattia Cr(N 3 ) 3? 3.3 Työn suoritus Liuotetaan 2,5 g kaliumkromaattia (K 2 Cr 4 ) 250 ml keitinlasissa 30 ml vettä. Liuotetaan 7,0 g natriumsulfiittia (Na 2 S 3 7 H 2 ) 100 ml keitinlasissa 40 ml vettä. Lisätään natriumsulfiittiliuos samalla sekoittaen kaliumkromaattiliuokseen. Lisätään seokseen 10 ml 1 M rikkihappoa ja sekoitetaan liuosta kunnes pelkistyminen on tapahtunut täydellisesti. Lisätään seokseen vielä 20 ml 1 M rikkihappoa. Liuotetaan 4,0 g natriumvetyfosfaattia (NaHP 4 2 H 2 ) 50 ml 9

11 vettä ja lisätään liuos happamaan kromiliuokseen samalla sekoittaen. Sekoitetaan liuosta vielä 5 minuuttia jolloin kromifosfaatti saostuu. Jätetään seos seisomaan vielä 10 minuutiksi, jotta saostuminen olisi mahdollisimman täydellistä. Imusuodatetaan muodostunut kromifosfaatti punnitulle suodatinpaperille ja pestään sakka suodattimella 3x 10 ml vettä. Siirretään sakka uuniin kuivumaan yön yli ja punnitaan saanto seuraavana päivänä. Lasketaan kromifosfaatin saantoprosentti. 3.4 Kemikaalit Kaliumkromaatti Karsinogeeni, myrkyllinen Natriumsulfiitti Myrkyllinen 1 M Rikkihappo Syövyttävä Natriumvetyfosfaatti Haitallinen Kromifosfaatti Syövyttävä, myrkyllinen 3.5 Työselostuksesta Esittäkää tuotteen saantoprosentti ja sen laskeminen. 10

12 4 Kvalitatiivinen analyysi Kemiallisen kvalitatiivisen analyysin tarkoituksena on tunnistaa tuntemattoman kemikaalin koostumus. Tunnistukseen on olemassa valmiita ohjeita, mutta aina näin ei ole. Tällöin on pystyttävä käyttämään kylmää järkeä ja loogista ajattelua. nnea matkaan! 4.1 Työn suoritus Menetelmän kehitys Tippapulloissa on seuraavien yhdisteiden vesiliuokset: hopeanitraatti AgN 3, natriumkloridi NaCl, natriumkarbonaatti Na 2 C 3, typpihappo HN 3 ja natriumbromidi NaBr. Kehitetään laboratoriossa suoritettava koejärjestely, jonka avulla saadaan selvitettyä kunkin liuoksen mahdolliset reaktiot muiden liuosten kanssa. Tässä vaiheessa sinun ei tarvitse tietää miten aineet reagoivat, jos reagoivat! Käytettävissä on koeputkia, keitinlaseja, lasisauvoja ja pipettejä. Vahvistetaan koejärjestely ohjaajalta ja suoritetaan koe. Kaikki havainnot kirjataan tarkasti ylös. Analyysi Neljässä numeroidussa koeputkessa on jokaisessa yhtä edellä mainituista liuoksista (AgN 3, NaCl, Na 2 C 3, HN 3, NaBr). Määrittäkää kunkin koeputken sisältämä yhdiste. Saatte käyttää edellä mainittuja välineitä sekä tippapulloissa olevia liuoksia. Kuva 6: Kvalitatiivisesta analyysistä on iloa myös dekkarikirjallisuudessa 4.2 Kemikaalit Hopeanitraatti Natriumkarbonaatti Natriumkloridi Typpihappo Natriumbromidi Myrkyllinen, Syövyttävä, Hapettava Haitallinen Syövyttävä, Hapettava 4.3 Työselostuksesta Esittäkää reaktioyhtälöiden avulla reaktiot joita työssä havaitsitte. 11

13 Viitteet [1] "Cocaine."Wikipedia, The Free Encyclopedia. Wikimedia Foundation, Inc. 17 Nov Web. 17 Nov < [2] Ruben Vardanyan, Victor J. Hruby, Synthesis of Essaential Drugs. Elsevier B.V., 1st Edition, [3] Janice G. Smith, rganic Chemistry. Mc Graw Hill, 2nd Edition, 2008, s [4] Ruben Vardanyan, Victor J. Hruby, Evaluation of colloidal radioactive chromium phosphate retention in the articular exudates. Wdowiak P. et al, Pol. Przegl. Radiol. Med. Nukl. 44(4):303-5, [5] Internal radiotherapy using 32 P colloid or microsphere for refractory solid tumors.. Gao W. et al, Ann Nucl Med. 22(8):653-60,

Juha Siitonen Jyväskylän yliopisto. Syntetiikan töitä

Juha Siitonen Jyväskylän yliopisto. Syntetiikan töitä Juha Siitonen Jyväskylän yliopisto Syntetiikan töitä Orgaanisen kemian työmenetelmistä Reuksointi Reuksointi käsittää reaktioseoksen keittämisen palautusjäähdyttimen alla niin, että höyrystyvät reagenssit

Lisätiedot

Infrapunaspektroskopia

Infrapunaspektroskopia ultravioletti näkyvä valo Infrapunaspektroskopia IHMISEN JA ELINYMPÄ- RISTÖN KEMIAA, KE2 Kertausta sähkömagneettisesta säteilystä Sekä IR-spektroskopia että NMR-spektroskopia käyttävät sähkömagneettista

Lisätiedot

Limsan sokeripitoisuus

Limsan sokeripitoisuus KOHDERYHMÄ: Työn kohderyhmänä ovat lukiolaiset ja työ sopii tehtäväksi esimerkiksi työkurssilla tai kurssilla KE1. KESTO: N. 45 60 min. Työn kesto riippuu ryhmän koosta. MOTIVAATIO: Sinun tehtäväsi on

Lisätiedot

KOHDERYHMÄ KESTO: MOTIVAATIO: TAVOITE: AVAINSANAT: - TAUSTAA

KOHDERYHMÄ KESTO: MOTIVAATIO: TAVOITE: AVAINSANAT: - TAUSTAA ANTIBIOOTTISYNTEESI KOHDERYHMÄ: Työ soveltuu ensisijaisesti lukiolaisille. Lukiossa työn voi toteuttaa kurssilla KE3 tai työkurssilla. KESTO: Työ kestää 90 min (refluksointi 60min) (120 min tislauksen

Lisätiedot

Törmäysteoria. Törmäysteorian mukaan kemiallinen reaktio tapahtuu, jos reagoivat hiukkaset törmäävät toisiinsa

Törmäysteoria. Törmäysteorian mukaan kemiallinen reaktio tapahtuu, jos reagoivat hiukkaset törmäävät toisiinsa Törmäysteoria Törmäysteorian mukaan kemiallinen reaktio tapahtuu, jos reagoivat hiukkaset törmäävät toisiinsa tarpeeksi suurella voimalla ja oikeasta suunnasta. 1 Eksotermisen reaktion energiakaavio E

Lisätiedot

sulfatiatsoli meripihkahappoanhydridi eli dihydro-2,5- furaanidioni etanoli (EtaxA, 99 %)

sulfatiatsoli meripihkahappoanhydridi eli dihydro-2,5- furaanidioni etanoli (EtaxA, 99 %) ANTIBIOOTTISYNTEESI TAUSTAA Olet kesätöissä lääketehtaalla. Lääkefirman kemistit ovat kehittäneet antibiootin, sulfiatsolin, joka estää bakteerien foolihapon synteesiä. Foolihappoa tarvitaan esimerkiksi

Lisätiedot

ROMUMETALLIA OSTAMASSA (OSA 1)

ROMUMETALLIA OSTAMASSA (OSA 1) ROMUMETALLIA OSTAMASSA (OSA 1) Johdanto Kupari on metalli, jota käytetään esimerkiksi sähköjohtojen, tietokoneiden ja putkiston valmistamisessa. Korkean kysynnän vuoksi kupari on melko kallista. Kuparipitoisen

Lisätiedot

KE4, KPL. 3 muistiinpanot. Keuruun yläkoulu, Joonas Soininen

KE4, KPL. 3 muistiinpanot. Keuruun yläkoulu, Joonas Soininen KE4, KPL. 3 muistiinpanot Keuruun yläkoulu, Joonas Soininen KPL 3: Ainemäärä 1. Pohtikaa, miksi ruokaohjeissa esim. kananmunien ja sipulien määrät on ilmoitettu kappalemäärinä, mutta makaronit on ilmoitettu

Lisätiedot

Infrapunaspektroskopiaa - Lisää IR-spektrien tulkintaa

Infrapunaspektroskopiaa - Lisää IR-spektrien tulkintaa 1(8) Infrapunaspektroskopiaa - Lisää IR-spektrien tulkintaa Alkaanien spektrit Alkaanien spektreille on ominaisia C H venytys ja taivutus. C C venytys ja taivutus -piikit ovat joko liian heikkoja tai aallonpituudeltaan

Lisätiedot

Tehtävä 2. Selvitä, ovatko seuraavat kovalenttiset sidokset poolisia vai poolittomia. Jos sidos on poolinen, merkitse osittaisvaraukset näkyviin.

Tehtävä 2. Selvitä, ovatko seuraavat kovalenttiset sidokset poolisia vai poolittomia. Jos sidos on poolinen, merkitse osittaisvaraukset näkyviin. KERTAUSKOE, KE1, SYKSY 2013, VIE Tehtävä 1. Kirjoita kemiallisia kaavoja ja olomuodon symboleja käyttäen seuraavat olomuodon muutokset a) etanolin CH 3 CH 2 OH höyrystyminen b) salmiakin NH 4 Cl sublimoituminen

Lisätiedot

1 Tehtävät. 2 Teoria. rauta(ii)ioneiksi ja rauta(ii)ionien hapettaminen kaliumpermanganaattiliuoksella.

1 Tehtävät. 2 Teoria. rauta(ii)ioneiksi ja rauta(ii)ionien hapettaminen kaliumpermanganaattiliuoksella. 1 Tehtävät Edellisellä työkerralla oli valmistettu rauta(ii)oksalaattia epäorgaanisen synteesin avulla. Tätä sakkaa tarkasteltiin seuraavalla kerralla. Tällä työ kerralla ensin valmistettiin kaliumpermanganaatti-

Lisätiedot

TÄS ON PROTSKUU! PROTEIINIEN KEMIAA

TÄS ON PROTSKUU! PROTEIINIEN KEMIAA sivu 1/8 TÄS ON PROTSKUU! PROTEIINIEN KEMIAA LUOKKA-ASTE/KURSSI TAUSTA Työ soveltuu peruskoulun yläasteelle ja lukioon. Työn tavoite on tutustua proteiinien kokeellisiin tunnistusmenetelmiin. POHDITTAVAKSI

Lisätiedot

Tehtävä 1. Valitse seuraavista vaihtoehdoista oikea ja merkitse kirjain alla olevaan taulukkoon

Tehtävä 1. Valitse seuraavista vaihtoehdoista oikea ja merkitse kirjain alla olevaan taulukkoon Tehtävä 1. Valitse seuraavista vaihtoehdoista oikea ja merkitse kirjain alla olevaan taulukkoon A. Mikä seuraavista hapoista on heikko happo? a) etikkahappo b) typpihappo c) vetykloridihappo d) rikkihappo

Lisätiedot

Lue jäljempänä oleva ohje synteesikaavakkeen täyttäminen. Synteesikaavakkeita voi tulostaa Nettilabrasta.

Lue jäljempänä oleva ohje synteesikaavakkeen täyttäminen. Synteesikaavakkeita voi tulostaa Nettilabrasta. Kemian perustyöt (orgaanisen kemian osuus), orgaanisen kemian I & II työt sekä Synthetic chemistry labworks OHJE TYÖSELOSTUKSEN LAATIMISEEN KURSSILLA KEMIAN PERUSTYÖT (orgaanisen kemian osuus) Synteeseistä

Lisätiedot

Lämpö- eli termokemiaa

Lämpö- eli termokemiaa Lämpö- eli termokemiaa Endoterminen reaktio sitoo ympäristöstä lämpöenergiaa. Eksoterminen reaktio vapauttaa lämpöenergiaa ympäristöön. Entalpia H kuvaa systeemin sisäenergiaa vakiopaineessa. Entalpiamuutos

Lisätiedot

Stipendiaattityöt Jyväskylän yliopiston kemian laitos

Stipendiaattityöt Jyväskylän yliopiston kemian laitos Stipendiaattityöt Jyväskylän yliopiston kemian laitos Juha Siitonen 14. Elokuuta 2011 Alkuaineita jos tunne sä et Niiden kykyjä vähättelet minaisuudet peittelet Turha sun on koittaa Sieluja voittaa Goethe

Lisätiedot

LÄÄKETEHTAAN UUMENISSA

LÄÄKETEHTAAN UUMENISSA LÄÄKETEHTAAN UUMENISSA KOHDERYHMÄ: Soveltuu lukion KE1- ja KE3-kurssille. KESTO: n. 1h MOTIVAATIO: Työskentelet lääketehtaan laadunvalvontalaboratoriossa. Tuotantolinjalta on juuri valmistunut erä aspiriinivalmistetta.

Lisätiedot

KUPARIASPIRINAATIN VALMISTUS

KUPARIASPIRINAATIN VALMISTUS TAUSTAA KUPARIASPIRINAATIN VALMISTUS Kupariaspirinaatti eli dikuparitetra-asetyylisalisylaatti on epäorgaaninen yhdiste, jonka käyttöä nivelreuman hoidossa ja toisen sukupolven lääkevalmistuksessa on tutkittu

Lisätiedot

vi) Oheinen käyrä kuvaa reaktiosysteemin energian muutosta reaktion (1) etenemisen funktiona.

vi) Oheinen käyrä kuvaa reaktiosysteemin energian muutosta reaktion (1) etenemisen funktiona. 3 Tehtävä 1. (8 p) Seuraavissa valintatehtävissä on esitetty väittämiä, jotka ovat joko oikein tai väärin. Merkitse paikkansapitävät väittämät rastilla ruutuun. Kukin kohta voi sisältää yhden tai useamman

Lisätiedot

Vesi. Pintajännityksen Veden suuremman tiheyden nesteenä kuin kiinteänä aineena Korkean kiehumispisteen

Vesi. Pintajännityksen Veden suuremman tiheyden nesteenä kuin kiinteänä aineena Korkean kiehumispisteen Vesi Hyvin poolisten vesimolekyylien välille muodostuu vetysidoksia, jotka ovat vahvimpia molekyylien välille syntyviä sidoksia. Vetysidos on sähköistä vetovoimaa, ei kovalenttinen sidos. Vesi Vetysidos

Lisätiedot

c) Tasapainota seuraava happamassa liuoksessa tapahtuva hapetus-pelkistysreaktio:

c) Tasapainota seuraava happamassa liuoksessa tapahtuva hapetus-pelkistysreaktio: HTKK, TTY, LTY, OY, ÅA / Insinööriosastot Valintakuulustelujen kemian koe 26.05.2004 1. a) Kun natriumfosfaatin (Na 3 PO 4 ) ja kalsiumkloridin (CaCl 2 ) vesiliuokset sekoitetaan keske- nään, muodostuu

Lisätiedot

REAKTIOT JA ENERGIA, KE3 Ekso- ja endotermiset reaktiot sekä entalpian muutos

REAKTIOT JA ENERGIA, KE3 Ekso- ja endotermiset reaktiot sekä entalpian muutos ympäristö ympäristö 15.12.2016 REAKTIOT JA ENERGIA, KE3 Ekso- ja endotermiset reaktiot sekä entalpian muutos Kaikilla aineilla (atomeilla, molekyyleillä) on asema- eli potentiaalienergiaa ja liike- eli

Lisätiedot

Kondensaatio ja hydrolyysi

Kondensaatio ja hydrolyysi Kondensaatio ja hydrolyysi REAKTIOT JA ENERGIA, KE3 Määritelmä, kondensaatioreaktio: Kondensaatioreaktiossa molekyylit liittyvät yhteen muodostaen uuden funktionaalisen ryhmän ja samalla molekyylien väliltä

Lisätiedot

Taulukko Käyttötarkoitus Huomioita, miksi? Kreikkalaisten numeeriset etuliitteet

Taulukko Käyttötarkoitus Huomioita, miksi? Kreikkalaisten numeeriset etuliitteet Päivitetty 8.12.2014 MAOLtaulukot (versio 2001/2013) Taulukko Käyttötarkoitus Huomioita, miksi? Kreikkalaisten numeeriset etuliitteet esim. ilmoittamaan atomien lukumäärää molekyylissä (hiilimonoksidi

Lisätiedot

luku 1.notebook Luku 1 Mooli, ainemäärä ja konsentraatio

luku 1.notebook Luku 1 Mooli, ainemäärä ja konsentraatio Luku 1 Mooli, ainemäärä ja konsentraatio 1 Kemian kvantitatiivisuus = määrällinen t ieto Kemian kaavat ja reaktioyhtälöt sisältävät tietoa aineiden rakenteesta ja aineiden määristä esim. 2 H 2 + O 2 2

Lisätiedot

Reaktioyhtälö. Sähköisen oppimisen edelläkävijä www.e-oppi.fi. Empiirinen kaava, molekyylikaava, rakennekaava, viivakaava

Reaktioyhtälö. Sähköisen oppimisen edelläkävijä www.e-oppi.fi. Empiirinen kaava, molekyylikaava, rakennekaava, viivakaava Reaktioyhtälö Sähköisen oppimisen edelläkävijä www.e-oppi.fi Empiirinen kaava, molekyylikaava, rakennekaava, viivakaava Empiirinen kaava (suhdekaava) ilmoittaa, missä suhteessa yhdiste sisältää eri alkuaineiden

Lisätiedot

Eksimeerin muodostuminen

Eksimeerin muodostuminen Fysikaalisen kemian Syventävät-laboratoriotyöt Eksimeerin muodostuminen 02-2010 Työn suoritus Valmista pyreenistä C 16 H 10 (molekyylimassa M = 202,25 g/mol) 1*10-2 M liuos metyylisykloheksaaniin.

Lisätiedot

12. Amiinit. Ammoniakki 1 amiini 2 amiini 3 amiini kvarternäärinen ammoniumioni

12. Amiinit. Ammoniakki 1 amiini 2 amiini 3 amiini kvarternäärinen ammoniumioni 12. Amiinit Amiinit ovat ammoniakin alkyyli- tai aryylijohdannaisia. e voivat olla primäärisiä, sekundäärisiä tai tertiäärisiä ja lisäksi ne voivat muodostaa kvaternäärisiä ammoniumioneja. Ammoniakki 1

Lisätiedot

ALKOHOLIT SEKAISIN KOHDERYHMÄ:

ALKOHOLIT SEKAISIN KOHDERYHMÄ: ALKOHOLIT SEKAISIN KOHDERYHMÄ: Työ soveltuu lukion kursseille KE1, KE2 ja KE4. KESTO: Työ kestää n.1h MOTIVAATIO: Työ on havainnollinen ja herättää pohtimaan kaasujen kemiaa. TAVOITE: Työssä opiskelija

Lisätiedot

Kemiaa tekemällä välineitä ja työmenetelmiä

Kemiaa tekemällä välineitä ja työmenetelmiä Opiskelijalle 1/4 Kemiaa tekemällä välineitä ja työmenetelmiä Ennen työn aloittamista huomioi seuraavaa Tarkista, että sinulla on kaikki tarvittavat aineet ja välineet. Kirjaa tulokset oikealla tarkkuudella

Lisätiedot

Myös normaali sadevesi on hieman hapanta (ph n.5,6) johtuen ilman hiilidioksidista, joka liuetessaan veteen muodostaa hiilihappoa.

Myös normaali sadevesi on hieman hapanta (ph n.5,6) johtuen ilman hiilidioksidista, joka liuetessaan veteen muodostaa hiilihappoa. sivu 1/5 Kohderyhmä: Aika: Työ sopii sekä yläasteelle, että lukion biologiaan ja kemiaan käsiteltäessä ympäristön happamoitumista. Lukion kemiassa aihetta voi myös käsitellä typen ja rikin oksideista puhuttaessa.

Lisätiedot

SIPSEISSÄKÖ RASVAA? KOKEELLINEN TYÖ: PERUNALASTUJA VAI JUUSTONAKSUJA? Tämän työn tavoite on vertailla eri sipsilaatuja ja erottaa sipsistä rasva.

SIPSEISSÄKÖ RASVAA? KOKEELLINEN TYÖ: PERUNALASTUJA VAI JUUSTONAKSUJA? Tämän työn tavoite on vertailla eri sipsilaatuja ja erottaa sipsistä rasva. SIPSEISSÄKÖ RASVAA? TAUSTAA Saamme rasvaa joka päivä ja monissa muodoissa. Osa rasvasta on välttämätöntä, koska elimistömme tarvitsee rasvaa elintoimintojemme ylläpitoon. Saamme hyvin paljon rasvaa piilossa

Lisätiedot

Seoksen pitoisuuslaskuja

Seoksen pitoisuuslaskuja Seoksen pitoisuuslaskuja KEMIAA KAIKKIALLA, KE1 Analyyttinen kemia tutkii aineiden määriä ja pitoisuuksia näytteissä. Pitoisuudet voidaan ilmoittaa: - massa- tai tilavuusprosentteina - promilleina tai

Lisätiedot

VÄRIKKÄÄT MAUSTEET TAUSTAA

VÄRIKKÄÄT MAUSTEET TAUSTAA VÄRIKKÄÄT MAUSTEET TAUSTAA Mausteet ovat kiehtoneet ihmisiä vuosituhansien ajan, niiden makujen ja värien vuoksi. Ruoanlaiton lisäksi mausteita on käytetty luonnonlääkeaineina erilaisten sairauksien hoidossa,

Lisätiedot

Bensiiniä voidaan pitää hiilivetynä C8H18, jonka tiheys (NTP) on 0,703 g/ml ja palamislämpö H = kj/mol

Bensiiniä voidaan pitää hiilivetynä C8H18, jonka tiheys (NTP) on 0,703 g/ml ja palamislämpö H = kj/mol Kertaustehtäviä KE3-kurssista Tehtävä 1 Maakaasu on melkein puhdasta metaania. Kuinka suuri tilavuus metaania paloi, kun täydelliseen palamiseen kuluu 3 m 3 ilmaa, jonka lämpötila on 50 C ja paine on 11kPa?

Lisätiedot

Kertausta 1.kurssista. KEMIAN MIKROMAAILMA, KE2 Atomin rakenne ja jaksollinen järjestelmä. Hiilen isotoopit

Kertausta 1.kurssista. KEMIAN MIKROMAAILMA, KE2 Atomin rakenne ja jaksollinen järjestelmä. Hiilen isotoopit KEMIAN MIKROMAAILMA, KE2 Atomin rakenne ja jaksollinen järjestelmä Kertausta 1.kurssista Hiilen isotoopit 1 Isotoopeilla oli ytimessä sama määrä protoneja, mutta eri määrä neutroneja. Ne käyttäytyvät kemiallisissa

Lisätiedot

KEMIA. Kemia on tiede joka tutkii aineen koostumuksia, ominaisuuksia ja muuttumista.

KEMIA. Kemia on tiede joka tutkii aineen koostumuksia, ominaisuuksia ja muuttumista. KEMIA Kemia on tiede joka tutkii aineen koostumuksia, ominaisuuksia ja muuttumista. Kemian työturvallisuudesta -Kemian tunneilla tutustutaan aineiden ominaisuuksiin Jotkin aineet syttyvät palamaan reagoidessaan

Lisätiedot

Johdantoa. Kemia on elektronien liikkumista/siirtymistä. Miksi?

Johdantoa. Kemia on elektronien liikkumista/siirtymistä. Miksi? Mitä on kemia? Johdantoa REAKTIOT JA ENERGIA, KE3 Kemia on elektronien liikkumista/siirtymistä. Miksi? Kaikissa kemiallisissa reaktioissa tapahtuu energian muutoksia, jotka liittyvät vanhojen sidosten

Lisätiedot

d) Klooria valmistetaan hapettamalla vetykloridia kaliumpermanganaatilla. (Syntyy Mn 2+ -ioneja)

d) Klooria valmistetaan hapettamalla vetykloridia kaliumpermanganaatilla. (Syntyy Mn 2+ -ioneja) Helsingin yliopiston kemian valintakoe: Mallivastaukset. Maanantaina 29.5.2017 klo 14-17 1 Avogadron vakio NA = 6,022 10 23 mol -1 Yleinen kaasuvakio R = 8,314 J mol -1 K -1 = 0,08314 bar dm 3 mol -1 K

Lisätiedot

TAKAVARIKKO TULLISSA

TAKAVARIKKO TULLISSA TAKAVARIKKO TULLISSA KOHDERYHMÄ: Työ on suunniteltu lukiolaisille. Erityisesti työ soveltuu kurssille KE2. KESTO: n. 30 min. Riippuen näytteiden määrästä ja ryhmän koosta. MOTIVAATIO: Tullin haaviin on

Lisätiedot

Kemian tehtävien vastaukset ja selitykset Lääketieteen ilmainen harjoituskoe, kevät 2017

Kemian tehtävien vastaukset ja selitykset Lääketieteen ilmainen harjoituskoe, kevät 2017 Kemian tehtävien vastaukset ja selitykset Lääketieteen ilmainen harjoituskoe, kevät 2017 Alla on esitetty vastaukset monivalintaväittämiin ja lyhyet perustelut oikeille väittämille. Tehtävä 3 A 2 B 5,8

Lisätiedot

EPIONEN Kemia 2015. EPIONEN Kemia 2015

EPIONEN Kemia 2015. EPIONEN Kemia 2015 EPIONEN Kemia 2015 1 Epione Valmennus 2014. Ensimmäinen painos www.epione.fi ISBN 978-952-5723-40-3 Painopaikka: Kopijyvä Oy, Kuopio Tämän teoksen painamiseen käytetty paperi on saanut Pohjoismaisen ympäristömerkin.

Lisätiedot

Vinkkejä opettajille ja odotetut tulokset SIVU 1

Vinkkejä opettajille ja odotetut tulokset SIVU 1 Vinkkejä opettajille ja odotetut tulokset SIVU 1 Konteksti palautetaan oppilaiden mieliin käymällä Osan 1 johdanto uudelleen läpi. Kysymysten 1 ja 2 tarkoituksena on arvioida ovatko oppilaat ymmärtäneet

Lisätiedot

8. Alkoholit, fenolit ja eetterit

8. Alkoholit, fenolit ja eetterit 8. Alkoholit, fenolit ja eetterit SM -08 Alkoholit ovat orgaanisia yhdisteitä, joissa on yksi tai useampia -ryhmiä. Fenoleissa -ryhmä on kiinnittynyt aromaattiseen renkaaseen. Alkoholit voivat olla primäärisiä,

Lisätiedot

Kemian opetuksen keskus Helsingin yliopisto Veden kovuus Oppilaan ohje. Veden kovuus

Kemian opetuksen keskus Helsingin yliopisto Veden kovuus Oppilaan ohje. Veden kovuus Huomaat, että vedenkeittimessäsi on valkoinen saostuma. Päättelet, että saostuma on peräisin vedestä. Haluat varmistaa, että vettä on turvallista juoda ja viet sitä tutkittavaksi laboratorioon. Laboratoriossa

Lisätiedot

Näiden aihekokonaisuuksien opetussuunnitelmat ovat luvussa 8.

Näiden aihekokonaisuuksien opetussuunnitelmat ovat luvussa 8. 9. 11. b Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: AK 1 = Ihmisenä kasvaminen AK 2 = Kulttuuri-identiteetti

Lisätiedot

Kemia s10 Ratkaisut. b) Kloorin hapetusluvun muutos: +VII I, Hapen hapetusluvun muutos: II 0. c) n(liclo 4 ) = =

Kemia s10 Ratkaisut. b) Kloorin hapetusluvun muutos: +VII I, Hapen hapetusluvun muutos: II 0. c) n(liclo 4 ) = = 1. 2. a) Yhdisteen molekyylikaava on C 6 H 10 : A ja E b) Yhdisteessä on viisi CH 2 yksikköä : D ja F c) Yhdisteet ovat tyydyttyneitä ja syklisiä : D ja F d) Yhdisteet ovat keskenään isomeereja: A ja E

Lisätiedot

Ainemäärien suhteista laskujen kautta aineiden määriin

Ainemäärien suhteista laskujen kautta aineiden määriin REAKTIOT JA ENERGIA, KE3 Ainemäärien suhteista laskujen kautta aineiden määriin Mitä on kemia? Kemia on reaktioyhtälöitä, ja niiden tulkitsemista. Ollaan havaittu, että reaktioyhtälöt kertovat kemiallisen

Lisätiedot

2. Täydennä seuraavat reaktioyhtälöt ja nimeä reaktiotuotteet

2. Täydennä seuraavat reaktioyhtälöt ja nimeä reaktiotuotteet /Tapio evalainen Loppukuulustelun..00 mallivastaukset. imi: vsk:. Piirrä karboksyylihapporyhmän ja aminoryhmän rakenteet ja piirrä näkyviin myös vapaat elektroniparit. soita mikä hybridisaatio karboksyyli-

Lisätiedot

KEMS448 Fysikaalisen kemian syventävät harjoitustyöt

KEMS448 Fysikaalisen kemian syventävät harjoitustyöt KEMS448 Fysikaalisen kemian syventävät harjoitustyöt Jakaantumislaki 1 Teoriaa 1.1 Jakaantumiskerroin ja assosioituminen Kaksi toisiinsa sekoittumatonta nestettä ovat rajapintansa välityksellä kosketuksissa

Lisätiedot

Mitkä ovat aineen kolme olomuotoa ja miksi niiden välisiä olomuodon muutoksia kutsutaan?

Mitkä ovat aineen kolme olomuotoa ja miksi niiden välisiä olomuodon muutoksia kutsutaan? 2.1 Kolme olomuotoa Mitkä ovat aineen kolme olomuotoa ja miksi niiden välisiä olomuodon muutoksia kutsutaan? pieni energia suuri energia lämpöä sitoutuu = endoterminen lämpöä vapautuu = eksoterminen (endothermic/exothermic)

Lisätiedot

Hapettuminen ja pelkistyminen: RedOx -reaktiot. CHEM-A1250 Luento

Hapettuminen ja pelkistyminen: RedOx -reaktiot. CHEM-A1250 Luento Hapettuminen ja pelkistyminen: RedOx -reaktiot CHEM-A1250 Luento 9 Sisältö ja oppimistavoitteet Johdanto sähkökemiaan Hapetusluvun ymmärtäminen Hapetus-pelkistys reaktioiden kirjoittaminen 2 Hapetusluku

Lisätiedot

Ohjeita opettajille ja odotetut tulokset

Ohjeita opettajille ja odotetut tulokset Ohjeita opettajille ja odotetut tulokset SIVU 1 Aktiviteetti alkaa toimintaan johdattelulla. Tarkoituksena on luoda konteksti oppilaiden tutkimukselle ja tutkimusta ohjaavalle kysymykselle (Boldattuna

Lisätiedot

Johdatusta FT-IR spektroskopiaan (Fourier Transform Infrared) Timo Tuomi Eila Hämäläinen. LUMA-koulutus 15.1.2015

Johdatusta FT-IR spektroskopiaan (Fourier Transform Infrared) Timo Tuomi Eila Hämäläinen. LUMA-koulutus 15.1.2015 Johdatusta FT-IR spektroskopiaan (Fourier Transform Infrared) Timo Tuomi Eila Hämäläinen LUMA-koulutus 15.1.2015 Historiaa Jean Baptiste Joseph Fourier Albert Abraham Michelson 21.3. 1768 16.5.1830 *Ranskalainen

Lisätiedot

Kaikenlaisia sidoksia yhdisteissä: ioni-, kovalenttiset ja metallisidokset Fysiikan ja kemian perusteet ja pedagogiikka

Kaikenlaisia sidoksia yhdisteissä: ioni-, kovalenttiset ja metallisidokset Fysiikan ja kemian perusteet ja pedagogiikka Kaikenlaisia sidoksia yhdisteissä: ioni-, kovalenttiset ja metallisidokset Fysiikan ja kemian perusteet ja pedagogiikka Kari Sormunen Kevät 2012 Kertausta IONIEN MUODOSTUMISESTA Jos atomi luovuttaa tai

Lisätiedot

SUMUINEN AAMU METALLINKIERRÄTYSLAITOKSELLA

SUMUINEN AAMU METALLINKIERRÄTYSLAITOKSELLA SUMUINEN AAMU METALLINKIERRÄTYSLAITOKSELLA Työskentelet metallinkierrätyslaitoksella. Asiakas tuo kierrätyslaitokselle 1200 kilogramman erän kellertävää metallimateriaalia, joka on löytynyt purettavasta

Lisätiedot

REAKTIOT JA TASAPAINO, KE5 KERTAUSTA

REAKTIOT JA TASAPAINO, KE5 KERTAUSTA KERTAUSTA REAKTIOT JA TASAPAINO, KE5 Aineiden ominaisuudet voidaan selittää niiden rakenteen avulla. Aineen rakenteen ja ominaisuuksien väliset riippuvuudet selittyvät kemiallisten sidosten avulla. Vahvat

Lisätiedot

MAALIEN KEMIAA, TUTKIMUKSELLISUUTTA YLÄKOULUUN JA TOISELLE ASTEELLE

MAALIEN KEMIAA, TUTKIMUKSELLISUUTTA YLÄKOULUUN JA TOISELLE ASTEELLE MAALIEN KEMIAA, TUTKIMUKSELLISUUTTA YLÄKOULUUN JA TOISELLE ASTEELLE Riitta Latvasto 1 & Päivi Riikonen 1 1 Kemian opettajankoulutusyksikkö, Helsingin yliopisto Aihe: Tässä laboratoriotyössä tutustutaan

Lisätiedot

Orgaanisen kemian perustyöt I

Orgaanisen kemian perustyöt I Orgaanisen kemian perustyöt I OHJE TYÖSELOSTUKSEN LAATIMISEEN Orgaanisen kemian perustyöt I Synteesien raportointi Synteeseistä täytetään synteesikaavake, jonka mukaan liitetään reaktiomekanismi, IR-spektri

Lisätiedot

LIIAN TAIPUISA MUOVI TAUSTAA

LIIAN TAIPUISA MUOVI TAUSTAA LIIAN TAIPUISA MUOVI Muoviteollisuuden laboratoriossa on huomattu, että tuotannosta tullut muovi on liian taipuisaa. Tämän vuoksi laadunvalvontalaboratorio tutkii IR:n avulla eteenin pitoisuuden muovissa.

Lisätiedot

joka voidaan määrittää esim. värinmuutosta seuraamalla tai lukemalla

joka voidaan määrittää esim. värinmuutosta seuraamalla tai lukemalla REAKTIOT JA TASAPAINO, KE5 Happo-emästitraukset Määritelmä, titraus: Titraus on menetelmä, jossa tutkittavan liuoksen sisältämä ainemäärä määritetään lisäämällä siihen tarkkaan mitattu tilavuus titrausliuosta,

Lisätiedot

Orgaanisten yhdisteiden rakenne ja ominaisuudet

Orgaanisten yhdisteiden rakenne ja ominaisuudet Orgaanisten yhdisteiden rakenne ja ominaisuudet 1 2 KOVALENTTISET SIDOKSET ORGAANISISSA YHDISTEISSÄ 3 4 5 6 7 Orgaanisissa molekyyleissä hiiliatomit muodostavat aina neljä kovalenttista sidosta Hiiliketju

Lisätiedot

Laboratoriotyöselostuksen laatiminen

Laboratoriotyöselostuksen laatiminen CHEM-C2210 Alkuainekemia ja epäorgaanisten materiaalien synteesi ja karakterisointi Kevät 2016 Laboratoriotyöselostuksen laatiminen Työselostus tehdään kurssin ryhmätyöstä: Atomi/molekyylikerroskasvatuksella

Lisätiedot

ENERGIAA! ASTE/KURSSI AIKA 1/5

ENERGIAA! ASTE/KURSSI AIKA 1/5 1/5 ASTE/KURSSI Yläasteelle ja lukioon elintarvikkeiden kemian yhteydessä. Sopii myös alaasteryhmille opettajan avustaessa poltossa, sekä laskuissa. AIKA n. ½ tuntia ENERGIAA! Vertaa vaahtokarkin ja cashewpähkinän

Lisätiedot

Lukion kemia 3, Reaktiot ja energia. Leena Piiroinen Luento 2 2015

Lukion kemia 3, Reaktiot ja energia. Leena Piiroinen Luento 2 2015 Lukion kemia 3, Reaktiot ja energia Leena Piiroinen Luento 2 2015 Reaktioyhtälöön liittyviä laskuja 1. Reaktioyhtälön kertoimet ja tuotteiden määrä 2. Lähtöaineiden riittävyys 3. Reaktiosarjat 4. Seoslaskut

Lisätiedot

a) Puhdas aine ja seos b) Vahva happo Syövyttävä happo c) Emäs Emäksinen vesiliuos d) Amorfinen aine Kiteisen aineen

a) Puhdas aine ja seos b) Vahva happo Syövyttävä happo c) Emäs Emäksinen vesiliuos d) Amorfinen aine Kiteisen aineen 1. a) Puhdas aine ja seos Puhdas aine on joko alkuaine tai kemiallinen yhdiste, esim. O2, H2O. Useimmat aineet, joiden kanssa olemme tekemisissä, ovat seoksia. Mm. vesijohtovesi on liuos, ilma taas kaasuseos

Lisätiedot

Kemian opiskelun avuksi

Kemian opiskelun avuksi Kemian opiskelun avuksi Ilona Kuukka Mukana: Petri Järvinen Matti Koski Euroopan Unionin Kotouttamisrahasto osallistuu hankkeen rahoittamiseen. AINE JA ENERGIA Aine aine, nominatiivi ainetta, partitiivi

Lisätiedot

782630S Pintakemia I, 3 op

782630S Pintakemia I, 3 op 782630S Pintakemia I, 3 op Ulla Lassi Puh. 0400-294090 Sposti: ulla.lassi@oulu.fi Tavattavissa: KE335 (ma ja ke ennen luentoja; Kokkolassa huone 444 ti, to ja pe) Prof. Ulla Lassi Opintojakson toteutus

Lisätiedot

MAIDON PROTEIININ MÄÄRÄN SELVITTÄMINEN (OSA 1)

MAIDON PROTEIININ MÄÄRÄN SELVITTÄMINEN (OSA 1) MAIDON PROTEIININ MÄÄRÄN SELVITTÄMINEN (OSA 1) Johdanto Maito on tärkeä eläinproteiinin lähde monille ihmisille. Maidon laatu ja sen sisältämät proteiinit riippuvat useista tekijöistä ja esimerkiksi meijereiden

Lisätiedot

MIKSI ERI AINEET NÄYTTÄVÄT TIETYN VÄRISILTÄ? ELINTARVIKEVÄRIEN NÄKYVÄN AALLONPITUUDEN SPEKTRI

MIKSI ERI AINEET NÄYTTÄVÄT TIETYN VÄRISILTÄ? ELINTARVIKEVÄRIEN NÄKYVÄN AALLONPITUUDEN SPEKTRI sivu 1/5 MIKSI ERI AINEET NÄYTTÄVÄT TIETYN VÄRISILTÄ? ELINTARVIKEVÄRIEN NÄKYVÄN AALLONPITUUDEN SPEKTRI Kohderyhmä: Kesto: Tavoitteet: Toteutus: Peruskoulu / lukio 15 min. Työn tavoitteena on havainnollistaa

Lisätiedot

ENNAKKOTEHTÄVIÄ Mitkä ruoka-aineet sisältävät valkuaisaineita eli proteiineja? Missä yhteyksissä olet törmännyt sanaan proteiini tai valkuaisaine?

ENNAKKOTEHTÄVIÄ Mitkä ruoka-aineet sisältävät valkuaisaineita eli proteiineja? Missä yhteyksissä olet törmännyt sanaan proteiini tai valkuaisaine? TÄS ON PROTSKUU! TAUSTAA Proteiinit kuuluvat perusravintoaineisiin ja nautit päivittäin niitä sisältäviä ruokia. Mitkä ruoka-aineet sisältävät proteiineja ja mihin niitä oikein tarvitaan? ENNAKKOTEHTÄVIÄ

Lisätiedot

KEMIA HYVÄN VASTAUKSEN PIIRTEET

KEMIA HYVÄN VASTAUKSEN PIIRTEET BILÄÄKETIETEEN enkilötunnus: - KULUTUSJELMA Sukunimi: 20.5.2015 Etunimet: Nimikirjoitus: KEMIA Kuulustelu klo 9.00-13.00 YVÄN VASTAUKSEN PIIRTEET Tehtävämonisteen tehtäviin vastataan erilliselle vastausmonisteelle.

Lisätiedot

Väittämä Oikein Väärin. 1 Pelkistin ottaa vastaan elektroneja. x. 2 Tyydyttynyt yhdiste sisältää kaksoissidoksen. x

Väittämä Oikein Väärin. 1 Pelkistin ottaa vastaan elektroneja. x. 2 Tyydyttynyt yhdiste sisältää kaksoissidoksen. x KUPI YLIPIST FARMASEUTTISE TIEDEKUA KEMIA VALITAKE 27.05.2008 Tehtävä 1: Tehtävässä on esitetty 20 väittämää. Vastaa väittämiin merkitsemällä sarakkeisiin rasti sen mukaan, onko väittämä mielestäsi oikein

Lisätiedot

Reaktiosarjat

Reaktiosarjat Reaktiosarjat Usein haluttua tuotetta ei saada syntymään yhden kemiallisen reaktion lopputuotteena, vaan monen peräkkäisten reaktioiden kautta Tällöin edellisen reaktion lopputuote on seuraavan lähtöaine

Lisätiedot

Kiteet kimpaleiksi (Veli-Matti Ikävalko)

Kiteet kimpaleiksi (Veli-Matti Ikävalko) Kiteet kimpaleiksi (Veli-Matti Ikävalko) VINKKEJÄ OPETTAJALLE: Työ voidaan suorittaa 8 luokalla ionisidosten yhteydessä. Teoria ja kysymysosa osa voidaan suorittaa kotitehtävänä. Kirjallisuudesta etsimiseen

Lisätiedot

COLAJUOMAN HAPPAMUUS

COLAJUOMAN HAPPAMUUS COLAJUOMAN HAPPAMUUS KOHDERYHMÄ: Työ soveltuu lukion viidennelle kurssille KE5. KESTO: 90 min MOTIVAATIO: Juot paljon kolajuomia, miten ne vaikuttavat hampaisiisi? TAVOITE: Opiskelija pääsee titraamaan.

Lisätiedot

KE2 Kemian mikromaailma

KE2 Kemian mikromaailma KE2 Kemian mikromaailma 30. maaliskuuta 2017/S.H. Vastaa viiteen tehtävään. Käytä tarvittaessa apuna taulukkokirjaa. Kopioi vastauspaperisi ensimmäisen sivun ylälaitaan seuraava taulukko. Kokeen pisteet

Lisätiedot

FyKe 7 9 Kemia ja OPS 2016

FyKe 7 9 Kemia ja OPS 2016 Kuvat: vas. Fotolia, muut Sanoma Pro Oy FyKe 7 9 Kemia ja OPS 2016 Kemian opetuksen tehtävänä on tukea oppilaiden luonnontieteellisen ajattelun sekä maailmankuvan kehittymistä. Kemian opetus auttaa ymmärtämään

Lisätiedot

SUPERABSORBENTIT. Kemian opetuksen keskus Helsingin yliopisto Superabsorbentit Opettajan ohje

SUPERABSORBENTIT. Kemian opetuksen keskus Helsingin yliopisto Superabsorbentit Opettajan ohje SUPERABSORBENTIT KOHDERYHMÄ: Soveltuu kaiken ikäisille oppilaille. Työn kemian osuutta voidaan supistaa ja laajentaa oppilaiden tietojen ja taitojen mukaisesti. KESTO: 5 15 min. MOTIVAATIO: Kosteuspyyhkeet

Lisätiedot

ALKOHOLIT SEKAISIN TAUSTAA

ALKOHOLIT SEKAISIN TAUSTAA ALKOHOLIT SEKAISIN TAUSTAA Kaasukromatografia on menetelmä, jolla voidaan tutkia haihtuvia, orgaanisia yhdisteitä. Näyte syötetään tavallisesti ruiskulla injektoriin, jossa se höyrystyy ja sekoittuu inerttiin

Lisätiedot

Kaikki ympärillämme oleva aine koostuu alkuaineista.

Kaikki ympärillämme oleva aine koostuu alkuaineista. YLEINEN KEMIA Yleinen kemia käsittelee kemian perusasioita kuten aineen rakennetta, alkuaineiden jaksollista järjestelmää, kemian peruskäsitteitä ja kemiallisia reaktioita. Alkuaineet Kaikki ympärillämme

Lisätiedot

SUMUINEN AAMU METALLINKIERRÄTYSLAITOKSELLA

SUMUINEN AAMU METALLINKIERRÄTYSLAITOKSELLA SUMUINEN AAMU METALLINKIERRÄTYSLAITOKSELLA KOHDERYHMÄ: Työ on suunniteltu lukion kurssille KE4, jolla käsitellään teollisuuden tärkeitä raaka-aineita sekä hapetus-pelkitysreaktioita. Työtä voidaan käyttää

Lisätiedot

luku2 Kappale 2 Hapettumis pelkistymisreaktioiden ennustaminen ja tasapainottaminen

luku2 Kappale 2 Hapettumis pelkistymisreaktioiden ennustaminen ja tasapainottaminen Kappale 2 Hapettumis pelkistymisreaktioiden ennustaminen ja tasapainottaminen 1 Ennakkokysymyksiä 2 Metallien reaktioita ja jännitesarja Fe(s) + CuSO 4 (aq) Cu(s) + AgNO 3 (aq) taulukkokirja s.155 3 Metallien

Lisätiedot

YLEINEN KEMIA. Alkuaineiden esiintyminen maailmassa. Alkuaineet. Alkuaineet koostuvat atomeista. Atomin rakenne. Copyright Isto Jokinen

YLEINEN KEMIA. Alkuaineiden esiintyminen maailmassa. Alkuaineet. Alkuaineet koostuvat atomeista. Atomin rakenne. Copyright Isto Jokinen YLEINEN KEMIA Yleinen kemia käsittelee kemian perusasioita kuten aineen rakennetta, alkuaineiden jaksollista järjestelmää, kemian peruskäsitteitä ja kemiallisia reaktioita. Alkuaineet Kaikki ympärillämme

Lisätiedot

SIPSEISSÄKÖ RASVAA? KOKEELLINEN TYÖ: PERUNALASTUJA VAI JUUSTONAKSUJA?

SIPSEISSÄKÖ RASVAA? KOKEELLINEN TYÖ: PERUNALASTUJA VAI JUUSTONAKSUJA? SIPSEISSÄKÖ RASVAA? TAUSTAA Saamme rasvaa joka päivä ja monissa muodoissa. Osa rasvasta on välttämätöntä, koska elimistömme tarvitsee rasvaa elintoimintojemme ylläpitoon. Saamme hyvin paljon rasvaa piilossa

Lisätiedot

Liuos voi olla hapan, emäksinen tai neutraali

Liuos voi olla hapan, emäksinen tai neutraali Hapot ja emäkset 19 Liuos voi olla hapan, emäksinen tai neutraali happamuuden aiheuttavat oksoniumionit Monet marjat, hedelmät ja esimerkiksi piimä maistuvat happamilta. Happamuus seuraa siitä kun happo

Lisätiedot

Ionisidos ja ionihila:

Ionisidos ja ionihila: YHDISTEET KEMIAA KAIK- KIALLA, KE1 Ionisidos ja ionihila: Ionisidos syntyy kun metalli (pienempi elek.neg.) luovuttaa ulkoelektronin tai elektroneja epämetallille (elektronegatiivisempi). Ionisidos on

Lisätiedot

Fysiikan, kemian ja matematiikan kilpailu lukiolaisille

Fysiikan, kemian ja matematiikan kilpailu lukiolaisille Fysiikan, kemian ja matematiikan kilpailu lukiolaisille 28.1.2016 Kemian tehtävät Kirjoita nimesi, luokkasi ja lukiosi tähän tehtäväpaperiin. Kirjoita vastauksesi selkeällä käsialalla tehtäväpaperiin vastauksille

Lisätiedot

Kertaus. Tehtävä: Kumpi reagoi kiivaammin kaliumin kanssa, fluori vai kloori? Perustele.

Kertaus. Tehtävä: Kumpi reagoi kiivaammin kaliumin kanssa, fluori vai kloori? Perustele. Kertaus 1. Atomin elektronirakenteet ja jaksollinen järjestelmä kvanttimekaaninen atomimalli, atomiorbitaalit virittyminen, ionisoituminen, liekkikokeet jaksollisen järjestelmän rakentuminen alkuaineiden

Lisätiedot

Liian taipuisa muovi

Liian taipuisa muovi Muoviteollisuuden laboratoriossa on huomattu, että tuotannosta tullut muovi on liian taipuisaa. Tämän vuoksi laadunvalvontalaboratorio tutkii IR:n avulla eteenin pitoisuuden muovissa. TAUSTAA Polypropeeni

Lisätiedot

SUMUINEN AAMU METALLINKIERRÄTYSLAITOKSELLA

SUMUINEN AAMU METALLINKIERRÄTYSLAITOKSELLA sivu 1/6 KOHDERYHMÄ: Työ on suunniteltu lukion kurssille KE4, jolla käsitellään teollisuuden tärkeitä raaka-aineita sekä hapetus-pelkitysreaktioita. Työtä voidaan käyttää myös yläkoululaisille, kunhan

Lisätiedot

REAKTIOT JA TASAPAINO, KE5 Vahvat&heikot protolyytit (vesiliuoksissa) ja protolyysireaktiot

REAKTIOT JA TASAPAINO, KE5 Vahvat&heikot protolyytit (vesiliuoksissa) ja protolyysireaktiot REAKTIOT JA TASAPAINO, KE5 Vahvat&heikot protolyytit (vesiliuoksissa) ja protolyysireaktiot Kertausta: Alun perin hapot luokiteltiin aineiksi, jotka maistuvat happamilta. Toisaalta karvaalta maistuvat

Lisätiedot

Orgaanisen kemian perustyöt I

Orgaanisen kemian perustyöt I Orgaanisen kemian perustyöt I & II sekä laudaturtyöt OHJE TYÖSELOSTUKSEN LAATIMISEEN Orgaanisen kemian perustyöt I Synteesien raportointi Synteeseistä täytetään synteesikaavake, jonka mukaan liitetään

Lisätiedot

Kuva 1: Yhdisteet A-F viivakaavoin, tehtävän kannalta on relevanttia lisätä näkyviin vedyt ja hiilet. Piiroteknisistä syistä tätä ei ole tehty

Kuva 1: Yhdisteet A-F viivakaavoin, tehtävän kannalta on relevanttia lisätä näkyviin vedyt ja hiilet. Piiroteknisistä syistä tätä ei ole tehty 1. Valitse luettelosta kaksi yhdistettä, joille pätee (a) yhdisteiden molekyylikaava on C 6 10 - A, E (b) yhdisteissä on viisi C 2 -yksikköä - D, F (c) yhdisteet ovat tyydyttyneitä ja syklisiä - D, F (d)

Lisätiedot

Nimi: Orgaaninen kemia. orgaanista.wordpress.com. 9. luokan kurssi

Nimi: Orgaaninen kemia. orgaanista.wordpress.com. 9. luokan kurssi Nimi: Orgaaninen kemia orgaanista.wordpress.com 9. luokan kurssi Aikataulu Tässä on kurssin aikataulu. Kirjoita jokaisen oppitunnin päätteeksi muistiin, mitä sillä tunnilla teit. Merkitse tähän muistiin

Lisätiedot

HIILIVOIMA JA HAPPAMAT SATEET

HIILIVOIMA JA HAPPAMAT SATEET Johdanto HIILIVOIMA JA HAPPAMAT SATEET Happosateesta alettiin huolestua 1960- luvulla. Pohjois- Euroopassa, Yhdysvalloissa ja Kanadassa havaittiin järvieliöiden kuolevan ja metsien vahingoittuvan happosateiden

Lisätiedot

1-12 R1-R3. 21, 22 T4 Tutkielman palautus kurssin lopussa (Työ 2 ja Työ 3), (R4-R6) Sopii myös itsenäiseen opiskeluun Työ 4 R7 - R8

1-12 R1-R3. 21, 22 T4 Tutkielman palautus kurssin lopussa (Työ 2 ja Työ 3), (R4-R6) Sopii myös itsenäiseen opiskeluun Työ 4 R7 - R8 I Aineet ympärillämme 1 Kemia on 1x75 min tai 1-12 R1-R3 Kemia 1 kurssiin tutustumisen voi aloittaa Pohditehtävällä, jonka jälkeen opiskelijat tekevät ryhmissä yhden tehtävistä R1-R3 (tietokoneet). Oheismateriaali:

Lisätiedot

Kemian koe, Ke3 Reaktiot ja energia RATKAISUT Perjantai VASTAA YHTEENSÄ KUUTEEN TEHTÄVÄÄN

Kemian koe, Ke3 Reaktiot ja energia RATKAISUT Perjantai VASTAA YHTEENSÄ KUUTEEN TEHTÄVÄÄN Kemian koe, Ke3 Reaktiot ja energia RATKAISUT Kannaksen lukio Perjantai 26.9.2014 VASTAA YHTEENSÄ KUUTEEN TEHTÄVÄÄN 1. A. Selitä käsitteet ja määritelmät (lyhyesti), lisää tarvittaessa kemiallinen merkintätapa:

Lisätiedot

Heikot sidokset voimakkuusjärjestyksessä: -Sidos poolinen, kun el.neg.ero on 0,5-1,7. -Poolisuus merkitään osittaisvarauksilla

Heikot sidokset voimakkuusjärjestyksessä: -Sidos poolinen, kun el.neg.ero on 0,5-1,7. -Poolisuus merkitään osittaisvarauksilla Heikot sidokset voimakkuusjärjestyksessä: 1. Ioni-dipoli sidokset 2. Vetysidokset 3. 4. Dipoli-dipoli sidokset Dispersiovoimat -Sidos poolinen, kun el.neg.ero on 0,5-1,7 -Poolisuus merkitään osittaisvarauksilla

Lisätiedot

Käytetään nykyaikaista kvanttimekaanista atomimallia, Bohrin vetyatomi toimii samoin.

Käytetään nykyaikaista kvanttimekaanista atomimallia, Bohrin vetyatomi toimii samoin. 1.2 Elektronin energia Käytetään nykyaikaista kvanttimekaanista atomimallia, Bohrin vetyatomi toimii samoin. -elektronit voivat olla vain tietyillä energioilla (pääkvanttiluku n = 1, 2, 3,...) -mitä kauempana

Lisätiedot