Tapiolan keskus, muutos 12. kaupunginosa, Tapiola Kortteli sekä puisto- ja katualueet (muodostuu osa korttelia 12005) Asemakaavan muutos

Transkriptio

1 1 (16) Tapiolan keskus, muutos 12. kaupunginosa, Tapiola Kortteli sekä puisto- ja katualueet (muodostuu osa korttelia 12005) Asemakaavan muutos Tapiolan keskus 12. kaupunginosa, Tapiola Puisto- ja katualueet Asemakaavan muutos Tapiolan keskus II, muutos 12. kaupunginosa, Tapiola Katualue Asemakaavan muutos Tapiola eteläinen 12. kaupunginosa, Tapiola Venesatama-alue ja puistoalue Asemakaavan muutos Tapiola eteläinen, muutos 12. kaupunginosa, Tapiola Puistoalue Asemakaavan muutos Keilalahti-Itämetsä-Karhusaari 12. kaupunginosa, Tapiola Vesialue Asemakaavan muutos Tapiolan rakennuskaavat T1, T3 ja T kaupunginosa, Tapiola Korttelit 27 ja 64 sekä puisto- ja vesialueet Asemakaavan muutos Asianumero 683/ /2011 Aluenumero Lausuntojen sekä kannanottojen lyhennelmät ja vastineet Liittyy kaupunkisuunnittelulautakunnan MRA 27 :n mukaisesti nähtäville hyväksymään asemakaavan muutoksen, piirustusnumero 6583 Nähtävillä MRA 27 :n mukaisesti Espoon kaupunki Kaupunkisuunnittelukeskus Asemakaavayksikkö Käyntiosoite: Kirkkojärventie 6 B, 4. krs. puh Postiosoite: Faksi PL 43, ESPOON KAUPUNKI Minna Järvenpää etunimi.sukunimi@espoo.fi

2 Lausuntojen ja/tai kannanottojen lyhennelmät ja vastineet 2 (16) Museovirasto Mikko Härö osastonjohtaja Elisa El Harouny intendentti Museovirasto on perehtynyt nähtävillä olleeseen asemakaavaehdotukseen ja antaa lausuntonaan seuraavan. KAAVAMUUTOKSEN TAVOITTEET Asemakaavan tavoitteena on mahdollistaa teatteri- ja muun kulttuuritoiminnan (YYkorttelialue) sekä asuin-, toimisto-, liike- ja hotellitoiminnan (AL-1- korttelialue) vaatima uudisrakentaminen sekä Otsonlahden venesatama-alueen ja Leimuniityn puistoalueen kunnostaminen. Kulttuuritoimintaa palveleva rakentaminen ( k-m²) on osoitettu Tuulipuiston nykyisen vesialtaan alueelle ja asunto- ym. rakentaminen (yht k-m²) ns. Satakielitalon liikerakennuksen paikalle. Otsonlahden rantaan on osoitettu varaus kahvila-ravintolalle (600 k-m²). Kaavaehdotuksen kokonaiskerrosala on noin k-m². TAPIOLAN KULTTUURIHISTORIALLINEN MERKITYS JA SUOJELUTAVOIT- TEET Sotien jälkeisen kaupunkirakentamisen merkkiteoksena ja aikansa yhdyskuntasuunnittelun merkittävimpänä kokonaisuutena Suomessa Tapiola sisältyy Museoviraston inventointiin valtakunnallisesti merkittävistä rakennetuista kulttuuriympäristöistä (RKY 2009). Se on vahvistettu noudatettavaksi valtioneuvoston päätöksellä Valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita koskevan valtioneuvoston päätöksen mukaan alueiden käytössä on varmistettava, että valtakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristöjen ja luonnonperinnön arvot säilyvät. Alueita tulee kehittää niiden ominaisluonnetta ja erityispiirteitä vahvistaen sekä muutoksia sopeuttaen. Muutosten ja rakentamisen tulee olla sopusoinnussa alueiden kulttuuriympäristöarvojen kanssa eivätkä ratkaisut saa olla olennaisessa ristiriidassa rakennettujen kulttuuriympäristöjen ominaisluonteen kanssa. Uudenmaan vahvistetussa maakuntakaavassa suunnittelualue on keskustatoimintojen aluetta sekä kulttuuriympäristön vaalimisen kannalta tärkeää aluetta, kuten myös maakuntavaltuuston keväällä 2013 hyväksymässä Uudenmaan 2. maakuntakaavassa. Vuonna 2010 lainvoiman saaneessa Espoon eteläosien yleiskaavassa suunnittelualue kuuluu kaupunkikuvallisesti arvokkaaseen alueeseen, jonka rakennus- ja kulttuurihistoriallisia arvoja sekä kaupunkikuvaa on suojeltava. Suojelu ei koske yksittäisiä rakennuksia, vaan kohdistuu alueen ominaispiirteiden vaalimiseen. KULTTUURIYMPÄRISTÖÄ KOSKEVA SELVITYS Tapiolan keskuksen kulttuuriympäristöanalyysi (Arkkitehtitoimisto SARC, Espoon kaupunki ) tuo suunnittelualueen ja kaavatason vaatimalla tarkkuudella esille Tapiolan diaarinumero 2 (4) keskuksen rakentumisen vaiheet, nykytilan ja merkitykset. Tapiolan keskustan todetaan edustavan eri suunnitteluihanteita: vanha osa puutarhakaupungin ja modernismin piirteitä, laajennus kompaktikaupunkia ja konstruktivismia. Historiallinen kerroksisuus todetaan keskustan ominaispiirteeksi, joskaan ei kaikilta osin kaupunki- ja rakennussuunnittelun laadultaan arvokkaaksi. Kaavamuutoksen yleisenä tavoitteena onkin keskuksen kaupunkikuvan kohentaminen ja vetovoimaisuuden parantaminen.

3 Lausuntojen ja/tai kannanottojen lyhennelmät ja vastineet 3 (16) Tapiolan keskuksen paikan määrittäjänä toimii korkein, 13-kerroksinen liike- ja toimistorakennus, Keskustorni. Itäkartanon ostoskeskuksen maamerkkinä on 11-kerroksinen Mäntytorni. Tapiolalle ominaisia ovat myös suhteellisen korkeiden maamerkkirakennusten ryhmät, kuten Länsikorkeen neljä kahdeksankerroksista Taskumattia sekä Otsonlahden länsirannalla kolme kymmenkerroksista asuinkerrostaloa. Selvityksessä luonnehditaan hyvin Tapiolan maisemallista luonnetta, kuten avoimen ja rakennetun ympäristön välistä suhdetta, luonnonolosuhteiden merkitystä sekä maamerkkien hierarkkista asemaa. Uuden korkean rakentamisen haasteena pidetään mittakaavallista suhteuttamista ja vanhojen maamerkkien merkityksen säilymistä muuttuvassa ympäristössä. ARVIO KAAVAEHDOTUKSESTA Kaavaselostuksessa sekä asemakaavamääräyksessä (18 ) on tuotu esille alueen valtakunnallinen merkitys rakennettuna kulttuuriympäristönä. Kaavaehdotus ottaa huomioon kulttuuriympäristön vaalimisen erityisesti viheralueiden osalta. Uudisrakentamisen osoittamisessa kaava-alueelle on nähtävissä pyrkimys tukeutua Tapiolan alkuperäisen kaupunkirakenteen ominaispiirteisiin, mutta ratkaisu vaatii vielä kehittelyä, jotta kulttuuriympäristön arvot erityisesti näkymien ja vanhojen maamerkkien osalta tulevat turvatuiksi. AL-1 -korttelialue: Kolmen 14-kerroksisen pistetalon rivistö on sijoitettu Tuulimäen rinteeseen. Tavoitteena on muodostaa vastapari Sateentien kolmelle kymmenkerroksiselle asuinkerrostalolle Otsonlahden länsirannan tuntumassa. Kaksi kahdeksankerroksista kerrostaloa liittyvät kaava-alueen länsipuolelle toteutuneeseen asuinkortteliin, mutta ovat naapurirakennuksiaan 1-2 kerrosta korkeampia. Uusien pistetalojen ryhmä luo nykyistä toimistotalomassaa ilmavamman vaikutelman metsäiseen rinteeseen avautuvine näkymineen. Kolmen korkeamman kerrostalon sijoittaminen erilleen liikekeskustan puoleisista rakennusmassoista ja ruutukortteleihin nähden vapaampi sommittelu luo kaupunkirakennetta jäsentävän korosteen varsin raskaasti levittäytyvien keskustakortteleiden rinnalle. Kolme pistetaloa ovat kuitenkin liian korkeita suhteessa lähiympäristöönsä ja heikentävät merkittävästi Tapiolan vanhojen maamerkkien suhteellista asemaa. Lähiympäristössä tämä koskee etenkin Keskustornia ja Tapiolantien vastapuolella sijaitsevia Sateentien kerrostaloja. Kuvasovitusten mukaan uudet kerrostalot jäisivät Otsonlahdelta katsoen puuston peittoon. Tältä suunnalta maiseman rakennettuina elementteinä hallitsisivat edelleen Keskustorni sekä mainitut kolme vanhaa tapiolalaiskerrostaloa. Vaikutelma on kuitenkin toinen saavuttaessa Tapiolantietä keskustan sisääntulon pääaukiolle sekä Tapiolan vanhan monumentaalikeskustan suunnasta tarkastellen. Kaavan tavoitteiden kärsimättä uusien kerrostalojen kerroslukua on varaa ja tuleekin laskea. Nähtävilläolon jälkeen asuinrakennusten massoittelua on kehitetty, mm. kevennetty sisennyksin ja porrastuksin. Massoittelussa tehdyt muutokset parantavat pistetalojen sopeutumista Tapiolan kulttuurimaisemaan. Tornitalojen korkeudet vaihtelevat yhdestätoista neljääntoista kerrokseen siten, että rakennukset porrastuvat kahden kerroksen verran yläkerroksissa. Matalammissa rakennuksissa korkeudet vaihtelevat kuudesta kahdeksaan kerrokseen, jolloin ne sopeutuvat viereisiin 6-8-kerroksisiin asuintaloihin. Osin on osoitettu yksikerroksista rakennusalaa liike-, toimisto- ja palvelutilaa varten.

4 Lausuntojen ja/tai kannanottojen lyhennelmät ja vastineet 4 (16) Kortteliin esitetty uudisrakentaminen on tehokkaampaa kuin Tapiolan vanhoilla alueilla. Rakentaminen on kuitenkin pyritty suhteuttamaan Tapiolan keskustan kokonaisuuteen. Uudet tornitalot sijoittuvat Tuulimäen rinteeseen ja rakennusten ylin korko vaihtelee välillä , nousten rinnettä myötäillen. Tapiolan keskustornin ylin korko on , joten uudisrakennukset eivät ylitä sitä. Tapiolan keskustan ns. I-vaiheen lainvoimaisessa kaavamuutoksessa esitetyt asuinrakennukset Merituulentien päällä puolestaan ovat ylimmältä koroltaan , joten uudisrakennukset eivät ylitä niitäkään. Sateentien ympäristön 10-kerroksisten asuintalojen ylimmät korot vaihtelevat , joten ne jäävät vähän uudisrakennuksia matalammiksi toisaalta Tapiolan tunnusomaisimmat asuintornit Länsikorkeen Taskumatit säilyttävät asemansa suurmaisemassa nousten korkoon. Kaavamuutos jatkaa Tapiolan uudistuvaa keskustaa etelän suuntaan siten, että rakentaminen jää korkeuksiltaan hieman Keskustornia matalammaksi. Kaavoituksessa on katsottu, että ehdotettu rakentaminen sopeutuu ympäristöön. Vanhan monumentaalikeskustan avoin luonne ja Keskustornin arvokas asema korostuvat, kun ne erottautuvat selkeästi uudesta keskustan rakentamisesta. Kaavamuutoksen mukaiset uudisrakennukset liittyvät kiinteästi Tapiolan liikekeskustan tiiviiseen rakentamistapaan ja osaksi keskustamiljöötä avaten kuitenkin uusia näkymiä keskustan ja eteläisten alueiden välillä. Toisaalta uudisrakennukset sijoittuvat metsäiseen rinteeseen ja noudattelevat näin tapiolalaista tapaa maamerkkien sijoittelussa. Uudet tornitalot merkkaavat keskusta-alueen reunaa sekä Tuulimäen aluetta yhtenä Tapiolan osa-alueena. YY-korttelialue: Teatteri- tms. kulttuuritoiminnan ohjeellinen rakennusala käsittää lähes koko korttelinalueen eikä sille ole osoitettu kerroslukua tai ylintä korkeusasemaa. Rakentaminen korttelialueen rajaan sallitaan, jos se on viereisten puisto-, katuja tonttialueiden rakenteiden kannalta mahdollista (11 ). Noin 40 % rakennusoikeudesta tulee kuitenkin sijoittaa maan alle, mikä on eduksi keveämmän maanpäällisen rakennusmassan suunnittelemiseksi. Tästä huolimatta kaavan ohjaava vaikutus on hyvin väljä. Kaupunkikuvallisesti onnistunut toteutus on tärkeää paikassa, joka on Tapiolan keskuksen etualalla, sisääntuloaukion puistojen äärellä. Kaavaselostuksen ja Tapiolan keskusprojektin viitesuunnitelman havainnekuvissa teatteritalon katto on esitetty vihreänä, mikä maastouttaa rakennusta ympäröiviin viheralueisiin. Vaikutelma on harhaanjohtava, jos rakennukseen ei toteuteta viherkattoja tms. maisemoivia elementtejä, joita kaavamääräykset eivät edellytä. Kaavamääräyksissä (17 ) tuodaan esille rakennuksen laadukasta suunnittelua ohjaavia reunaehtoja mm. tasokkaiden rakennusmateriaalien, käsittelytapojen ja kulttuuriympäristöön soveltuvuuden suhteen. Toteutuksessa edellytetään myös pyrittävän mahdollisimman matalaan, maastoon uppoutuvaan ja arkkitehtuuriltaan omintakeiseen ratkaisuun, jossa näyttämötorni saa kohota muuta rakennusta korkeammaksi. Teatteritalon taloudellinen ja toiminnallinen suunnittelu on kesken eikä päätöstä arkkitehtuurikilpailusta ole tehty. Museoviraston mielestä korttelin kaavoitus on ratkaistava vasta kun teatteritalon toteutus on varmistunut. Arkkitehtuurikilpailu on suositeltavaa, ja kilpailuohjelmassa on kiinnitettävä erityistä huomiota rakennuksen sijaintiin perustuviin vaatimuksiin. Paikan ja siihen liittyvän viheralueen suunnittelua on edistettävä yhteistyössä museoviranomaisen kanssa.

5 Lausuntojen ja/tai kannanottojen lyhennelmät ja vastineet 5 (16) Kaavamuutoksella annetaan YY-korttelialueen rakentamiselle tärkeimmät reunaehdot muilta osin on tarkoituksenmukaista jättää varaa jatkosuunnitteluun parhaan ratkaisun löytämiseksi. Viitesuunnitelmalla on haluttu kuvata lähinnä rakennuksen suuruusluokkaa ja sen liittymistä ympäristöön. Vaikka katto on suunnitelmissa esitetty hämäävästi vihreänä, kuvista näkyy kuitenkin selkeästi rakennuksen koko. Viherkattoja ei kaavassa ole määrätty, mutta määräyksiin on lisätty maininta niistä: Erityistä huomiota tulee kiinnittää myös kattoarkkitehtuuriin. Alueelle saa toteuttaa viherkattoja. Viitesuunnitelman tarkoitus on esittää, että alueelle on mahdollista sijoittaa tietyn kokoinen, toimiva ja omintakeinen kulttuurirakennus, esimerkiksi sellainen kuin viitesuunnitelmassa on kuvattu. Myös toisenlainen ratkaisu voi olla hyvä, joten arkkitehtoniset ratkaisut jätetään toteutusvaiheen suunnittelun ja arkkitehtikilpailun ratkaistavaksi. Museoviranomaiset on syytä ottaa mukaan alueen suunnitteluun, esimerkiksi arkkitehtikilpailun valmisteluun ja ratkaisuun. Yhteistyötä varmistamaan on YY-korttelialueen kaavamääräykseen lisätty seuraavaa: Alueen keskeinen sijainti Tapiolan kulttuuriympäristössä edellyttää suunnittelussa yhteistyötä museoviranomaisten kanssa. Kulttuurirakennuksen tilaohjelma ja rahoitus on oltava kaupungilla päätettynä ennen kuin arkkitehtikilpailu voidaan järjestää. Samoin edellytykset teatterin sijoittumiselle on varmistettava ja kaavan on oltava lainvoimainen ennen kuin kaupunki voi tehdä päätöksiä ja järjestää arkkitehtikilpailun. Muutoin arkkitehtikilpailu voi olla hukkaan heitettyä. Kaava antaa oleelliset reunaehdot, jonka pohjalta kilpailu voidaan järjestää. Kaavan ei ole syytä olla sen tarkempi. Kaupunki pyrkii kuitenkin kaavoituksen kuluessa edistämään kulttuuritilojen toteutumista. Kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaosto (Eky) teki päätöksen koskien Espoon kaupunginteatterin toimitiloja. Se päätti kehottaa Tilakeskus-liikelaitosta jatkamaan Espoon kaupunginteatterisäätiön vuokrausta Revontulihallissa vuoden 2020 loppuun saakka. Sivistystoimea ja Tilakeskus-liikelaitosta Eky velvoitti laatimaan vuoden 2015 loppuun mennessä kaupunginteatterin uusien tilojen tarveselvityksen yhteistyössä Espoon kaupunginteatterisäätiön kanssa. Espoon kaupunginteatterisäätiötä Eky kehotti jatkamaan teatterin taiteellisen toiminnan kehittämistä uutta teatteritilaa suunniteltaessa yhteistyössä sivistystoimen ja kulttuurilautakunnan kanssa. Kaupunkisuunnittelulautakuntaa Eky puolestaan kehotti viipymättä valmistelemaan Tapiolan keskukseen Vesiputoustalon edustalle asemakaavaehdotuksen, johon sisältyy rakennusoikeudeltaan noin k-m 2 tontti teatteri- ja muuta kulttuuritoimintaa palvelevaa rakennusta varten. Puistot ja venesatama: Leimuniitty on osoitettu puistoksi (VP-1), jota tulee hoitaa sen alkuperäiset ominaispiirteet säilyttäen. Erillinen merkintä on annettu niityllä sijaitsevalle kanavamaiselle vesialueelle (w-1), jota tulee kaavamääräyksen mukaan kunnostaa ja uudistaa alkuperäisten suunnitelmien luonteen mukaisena vesiaiheena. Kaavaehdotus antaa mahdollisuuden sijainniltaan ohjeellisen, mutta yhteydeltään sitovan, ylimmältä korkeusasemaltaan vähintään tulvapenkereen rakentamiseen Leimuniityn poikki siten, että se sopeutetaan luontevasti maastoon. Leimuniityn avoimen ja varsin tasaisen, nurmipintaisen alueen pengertäminen tulvavarustuksin vaikuttaa tärkeisiin näkymiin Tapiolantien ja Otsonlahden välillä. Maastoon sopeuttaminen edellyttää mm. riittävän loivia luiskia ja liian jyrkkien pengerrysten välttämistä, mitä on syytä vielä täsmentää kaavamääräyksessä samaan tapaan kuin tulvareittiyhteyttä osoittavassa määräyksessä (w-3). Kulttuuriympäristön ominaispiirteet huomioon ottaen Leimuniityn hoitoa,

6 Lausuntojen ja/tai kannanottojen lyhennelmät ja vastineet 6 (16) kunnostusta ja uudistamista on hyvä suunnitella kokonaisuutena ja pyytää suunnitelmista museoviranomaisen lausunto. YY- korttelin etualalla Tapiolantielle päin säilyy Tuulipuiston viheralue (VP-3) lähes nykyisessä laajuudessaan. Kulttuurirakennuksen suunnittelua koskevissa määräyksissä (17 ) edellytetään rakennuksen ja piha-alueen luontevaa liittymistä Tuulipuistoon ja laajempaan Leimuniityn arvokkaaseen puistokokonaisuuteen. Kaava-alueen muutkin viheralueet säilyvät osoitettuina puistoiksi lukuun ottamatta AL-1-korttelialueeseen sisältyvää Tuulimäen rinteen osuutta. Otsonlahden pohjoisrannalle sijoittuva kahvila-ravintola voi puistomaiseen ympäristöön hienovaraisesti sopeutettuna täydentää ja elävöittää myönteisesti venesataman ja läheisten puistojen toiminnallista kokonaisuutta. Rakennussuunnitelmista tulee aikanaan pyytää museoviranomaisen arvio soveltuvuudesta kulttuuriympäristöön. Alueen muinaisjäännökset on osoitettu kaavassa asianmukaisesti. Lausunnon johdosta on tulvapengertä koskevaan kaavamääräykseen tehty tarkennus: Maasto on muotoiltava huolellisesti ja penger sopeutettava luonnollisesti ympäristöön mahdollisimman loivilla luiskilla. Leimuniittyä koskevaan VP-1-kaavamääräykseen on tehty lisäys: Alueen suunnitelmista on neuvoteltava museoviranomaisten kanssa. Museoviraston sekä Espoon kaupunginmuseon lausunnon johdosta rannan kahvila-ravintolatilojen kl-merkintää koskevaan kaavamääräykseen on lisätty lause: Suunnitelmista on neuvoteltava museoviranomaisten kanssa ja pyydettävä arvio rakennuksen soveltuvuudesta kulttuuriympäristöön. JOHTOPÄÄTÖKSET Edellä mainituin perustein kaavaratkaisu vaati jatkokehittämistä. Lisäksi Museovirasto kiinnittää huomiota Espoon kaupungin lausuntopyynnössä siihen, että kaupunkisuunnittelulautakunta kokouksessaan on edellyttänyt korttelissa sijaitsevien 14 kerroksisten rakennusten kaupunkikuvallista kehittelyä, jonka perusteella vasta lautakunta päättää näiden rakennusten kerrosluvusta ja rakennusoikeudesta kaupunginhallitukselle tehtävässä ehdotuksessa. Lisäksi mainitaan korttelissa rakennusalojen väljentämisestä siten, että lähinnä teatterirakennusta sijaitsevien korkeiden rakennusten suunnitteluun saataisiin enemmän mahdollisuuksia. Kaavaa olennaisesti muutettaessa on osallisille suotava uusi tilaisuus vaikutusten arviointiin ja lausunnon antamiseen (MRL 62, MRA 32 ). Kaavamuutosehdotusta on nähtävilläolon jälkeen tarkistettu saatujen lausuntojen, kannanottojen ja muistutusten johdosta kuten vastineissa on selostettu. Kaavamääräyksiä on muutettu sitovimmiksi ja tarkennuksia tai lisäyksiä on tehty varmistamaan tulevan toteutuksen laatua. Kaavaehdotusta ei ole kuitenkaan niin olennaisesti muutettu, että sitä olisi syytä laittaa uudelleen nähtäville ja lausunnoille.

7 Lausuntojen ja/tai kannanottojen lyhennelmät ja vastineet 7 (16) Espoon kaupunginmuseo Timo Tuomi museotoimenjohtaja Marja Sahlberg tutkija Asemakaavayksikkö on pyytänyt kaupunginmuseon lausuntoa Tapiolan keskusta koskevasta asemakaavan muutoksesta (alue ). Kaavaalueeseen kuuluvat liikerakennusten korttelialue 12008, Tuulipuisto, Tuulimäen ja Leimuniityn puistoalue, Otsolahden venesatama-alue rantapuistoineen sekä osa Tapiolantien, Merituulentien, Itätuulentien ja Itätuulenkujan katualuetta. Kaava-alueen kokonaispinta-ala on noin 32 ha, josta suurin osa on puisto- ja katualueita sekä venesatama- ja vesialueita. Rakennettavien korttelialueiden pinta-ala on yhteensä noin 1,6, ha ja niiden kokonaiskerrosala on noin k-m², mikä vastaa tehokkuutta e=2,2. Kaupunginmuseon käytettävissä on ollut muutosalueen kaavakartta määräyksineen sekä -sivustolla ollut kaavaa koskeva liiteaineisto. Kaupunginmuseo tarkastelee hanketta perustehtävänsä mukaisesti kulttuurihistorian ja rakennetun kulttuuriympäristön vaalimisen näkökulmasta. KAAVA-ALUEEN ARVOISTA Espoon kaupunginmuseo on aiemmassa, päivätyssä lausunnossaan kuvaillut laajasti Tapiolan keskustan suunnitteluhistoriaa ja alueen arvoja. (Asemakaavan muutosehdotus, Tapiolan keskus II, alue ). Tuolloin lausuntoon kirjattu luonnehdinta Tapiolan arvoista pätee erinomaisesti myös nyt esillä olevan kaava-alueen kohdalla. Tapiolaa pidetään kiistatta toisen maailmansodan jälkeisen yhdyskuntasuunnittelun ja arkkitehtuurin merkittävimpänä kohteena Suomessa. Tapiola on Suomen ainoa modernin ajan rakennettu kulttuuriympäristö, jonka ainutlaatuisuus on tunnustettu ottamalla se yhdeksi Ympäristöministeriön hyväksymäksi kansallismaisemaksi. Tapiola on luokiteltu myös kansainvälisesti arvokkaaksi ja suojeltavaksi miljöökokonaisuudeksi. Se kuuluu kansainvälisen Docomomojärjestön hyväksymään valikoimaan suomalaisen modernismin merkkiteoksia. Leimuniityn suunnasta avautuva kaupunkikuva on muodostunut ikoniseksi näkymäksi ja virstanpylvääksi suomalaisen kaupunkisuunnittelun historiassa. Tapiola kuuluu valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin, jotka Museovirasto on määritellyt inventoinnissaan (RKY 2009). Valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita koskevan valtioneuvoston päätöksen mukaan kyseisen inventoinnin tulee toimia alueiden suunnittelun lähtökohtana kaavoitusprosesseissa. Valtakunnallisesti merkittävien alueiden käytössä on varmistettava, että alueiden arvot säilyvät ja etteivät ratkaisut ole ristiriidassa valtakunnallisesti merkittävien rakennettujen kulttuuriympäristöjen ominaisluonteen ja erityispiirteiden kanssa. KAUPUNGINMUSEON HUOMIOITA KAAVAEHDOTUKSESTA Puistoalueet ja Otsolahden venesatama Leimuniitty on Tapiolan ensimmäinen rakennettu puisto ja se toteutettiin vuosina Leimuniityn alue on varustettu kaavaehdotuksessa merkinnällä VP-1, Puisto, jota tulee hoitaa ja kunnostaa siten, että sen alkuperäiset, 1960-luvulla toteutetut ominaispiirteet säilyvät.

8 Lausuntojen ja/tai kannanottojen lyhennelmät ja vastineet 8 (16) Kaupunginmuseo on aiemmassa, päivätyssä lausunnossaan ottanut tarkemmin kantaa Tapiolan Leimuniityn ja Sateenpuiston puistosuunnitelmaan), eikä sillä ole tältä osin kommentoitavaa nyt esillä olevaan kaavaehdotukseen. Otsolahden pohjoisrannalle, venesataman tuntumaan on kaavassa varattu alue kahvila- ja ravintolatiloja varten, joiden rakennusoikeudeksi on merkitty 600 k-m². Suunniteltu rakennuspaikka liittyy Leimuniityn maisemakokonaisuuteen ja lisäksi se sijaitsee suojellun muinaismuistoalueen lähituntumassa. Tästä syystä kahvila-aluetta koskevaan kl -kaavamääräystekstiin on syytä lisätä seuraava lause: Uudisrakennussuunnitelmista on syytä neuvotella museoviranomaisten kanssa. Otsolahden rantapuistossa on ensimmäisen maailmansodan aikaisia linnoitusketjun osia, jotka on suojeltu muinaismuistolailla. Kaupunginmuseon näkemyksen mukaan kyseistä muinaisjäännöstä koskeva aluerajaus ja kaavamääräys ovat asianmukaiset. Kaupunginmuseon sekä Museoviraston lausunnon johdosta rannan kahvila-ravintolatilojen kl-merkintää koskevaan kaavamääräykseen on lisätty lause Suunnitelmista on neuvoteltava museoviranomaisten kanssa ja pyydettävä arvio rakennuksen soveltuvuudesta kulttuuriympäristöön. Teatteria ja muuta kulttuuritoimintaa palvelevien rakennusten korttelialue YY Kaupunginmuseolla ei ole kommentoitavaa kaavaehdotukseen teatterikorttelin YY osalta. Asuin-, liike-, hotelli- ja toimistorakennusten korttelialue AL-1 Kaavamuutoksessa esitetään, että nykyinen liikerakennusten korttelialue ja osa puistoaluetta muutetaan asuin-, liike-, hotelli- ja toimistorakennusten korttelialueeksi AL Rakennusoikeutta alueelle osoitetaan k-m², joka vastaa tonttitehokkuutta e=2,74. Kaavasuunnitelmassa kortteliin on osoitettu ohjeelliset rakennusalat viidelle asuintalolle, joiden suurin sallittu kerrosluku vaihtelee kahdeksasta neljääntoista kerrokseen. Kaavaselostuksessa todetaan kuitenkin, että kokonaisrakennusoikeus voidaan tarvittaessa jakaa rakennusaloille osin kaavassa esitetystä poiketen hyvän toteutuksen mahdollistamiseksi. Kaavaehdotuksen lausuntopyynnössä on otteita kaupunkisuunnittelulautakunnan kokouspöytäkirjasta , jossa todetaan mm. seuraavaa: 2) Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi MRA 27 :n mukaisesti nähtäville päivätyn ja muutetun asemakaavan muutosehdotuksen Tapiolan keskus, piirustusnumero 6583 alue , siten muutettuna, että korttelissa rakennusalojen rajausta väljennetään siten, että lähinnä teatterirakennusta sijaitsevien korkeidenrakennusten suunnitteluun saadaan lisää mahdollisuuksia. 4) Lisäksi lautakunta edellytti, että korttelissa sijaitsevien nyt 14- kerroksisten rakennusten kaupunkikuvallista ilmettä kehitetään nähtävillä olon aikana merkittävästi ja että vasta tämän jatkosuunnittelun perusteella lautakunta päättää näiden rakennusten kerrosluvusta ja rakennusoikeudesta kaupunginhallitukselle tehtävässä ehdotuksessa.

9 Lausuntojen ja/tai kannanottojen lyhennelmät ja vastineet 9 (16) Edellä mainitun perusteella Espoon kaupunginmuseo katsoo, ettei sillä kaavan osallisena viranomaistahona ole MRL 62 :n mukaisia edellytyksiä osallistua kaavan valmisteluun tai arvioida kaavoituksen vaikutuksia, koska nyt lausunnolla olevaa kaavasuunnitelmaa on tarkoitus muuttaa merkittävästi nähtävillä olon aikana. Kortteliin suunnitellulla korkealla ja rakennusoikeudeltaan tehokkaalla rakentamisella on olennainen vaikutus Tapiolan kaupunkikuvaan ja sijaintinsa perusteella laajat maisemalliset vaikutukset myös Tapiolan ulkopuolelle. Kaupunginmuseo ei hyväksy sitä, että näin merkittävässä ympäristössä rakennusten kerrosluku, rakennusoikeus ja rakennusalojen rajaus jätetään avoimeksi, jolloin osallisten on mahdotonta arvioida kaavasuunnitelmaa ja sen vaikutuksia. Joka tapauksessa nyt esitetyssä muodossaankin korttelin korkea rakentaminen on mittakaavaltaan ja volyymiltään ristiriidassa Tapiolan ominaisluonteen ja erityispiirteiden vaalimisen kanssa Kaupunginmuseo ei puolla Tapiolan keskuksen alueen asemakaavan muutosehdotuksen hyväksymistä. Kaavaa valmisteltaessa on toimittava siten, että MRL 62 :n mukainen vuorovaikutteisuus toteutuu. Kaupunginmuseon näkemyksen mukaan tässä tapauksessa kaavaehdotuksesta on järjestettävä uusi lausuntokierros, joka perustuu ajan tasalla oleviin suunnitelmiin. Asiakirjoista on käytävä yksiselitteisesti ilmi suunnitellut kerrosmäärät, rakennusoikeudet ja rakennusalat. Tapiolan keskuksen alue tulee suunnitella siten, että valtakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristöjen arvot säilyvät ja etteivät ratkaisut ole ristiriidassa valtakunnallisesti merkittävien rakennettujen kulttuuriympäristöjen ominaisluonteen ja erityispiirteiden kanssa. Lausuntojen, kannanottojen ja muistutusten sekä lautakunnan päätöksen ( ) johdosta asuinrakennusten massoittelua on kehitetty, mm. kevennetty sisennyksin ja porrastuksin. Tornitalojen korkeudet vaihtelevat yhdestätoista neljääntoista kerrokseen siten, että talot porrastuvat kahden kerroksen verran yläkerroksissa. Matalammissa rakennuksissa korkeudet vaihtelevat kuudesta kahdeksaan kerrokseen, jolloin ne sopeutuvat viereisiin 6-8-kerroksisiin asuintaloihin. Osin on osoitettu yksikerroksista rakennusalaa liike-, toimisto- ja palvelutilaa varten. Rakennusoikeus on nähtävillä olleeseen ehdotukseen nähden säilynyt ennallaan. Kortteliin esitetty uudisrakentaminen on tehokkaampaa kuin Tapiolan vanhoilla alueilla. Se on kuitenkin pyritty suhteuttamaan Tapiolan keskustan kokonaisuuteen. Tornitalot sijoittuvat Tuulimäen rinteeseen ja rakennusten ylin korko vaihtelee välillä , nousten rinnettä myötäillen. Tapiolan keskustornin ylin korko on , joten uudisrakennukset eivät ylitä sitä. Tapiolan keskustan ns. I-vaiheen lainvoimaisessa kaavamuutoksessa esitetyt asuinrakennukset Merituulentien päällä puolestaan ovat ylimmältä koroltaan , joten uudisrakennukset eivät ylitä niitäkään. Lisäksi uudisrakennukset sijoittuvat metsäiseen rinteeseen mukaillen omalla tavallaan tapiolamaista rakennusten sijoittelua toisaalta ne liittyvät kiinteästi Tapiolan keskustan tiiviimpään rakentamistapaan. Kaavaehdotusta on nähtävilläolon jälkeen tarkistettu saatujen lausuntojen, kannanottojen ja muistutusten johdosta. Kortteliin on osoitettu sitovat rakennusalat, tarkat porrastuvat kerrosluvut ja talokohtainen rakennusoikeus. Määräyksistä on poistettu lause Kokonaisrakennusoikeus voidaan tarvittaessa jakaa rakennusaloille osin kaavassa esitetystä poiketen hyvän toteutuksen mahdollistamiseksi. Määräyksiä on muutettu sitovimmiksi ja tarkennuksia tai lisäyksiä on tehty varmistamaan toteutuksen laatua. Kaavaehdotusta ei ole kuitenkaan niin olennaisesti muutettu, että sitä olisi syytä laittaa uudelleen nähtäville ja lausunnoille.

10 Lausuntojen ja/tai kannanottojen lyhennelmät ja vastineet 10 (16) Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Brita Dahlqvist-Solin yksikön päällikön sijainen alueidenkäyttöpäällikkö Henrik Wager ylitarkastaja Asemakaavan muutoksella mahdollistetaan Espoon kaupunginteatterin sijoittuminen Tuulipuiston alueelle. Satakielitalon liikerakennuksen tilalle osoitetaan asuin-, liike-, hotelli- ja toimistorakentamista. Kerrosalaa on osoitettu teatterirakennukselle kem2 ja AL-kortteliin k-m2. Otsolahden venesataman alue on kaava-alueessa mukana ja sinne saa rakentaa venesatamaa palvelevia tiloja sekä kahvila-ravintolatiloja. Tapiola on valtakunnallisesti merkittävä kulttuuriympäristö ( jossa valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaan alueidenkäytön on sovelluttava historialliseen kehitykseen. Tapiolan kaupunki- ja maisemakuvan muotoutumisessa maiseman ja sen huomioivien rakennusmassojen vuoropuhelu on ollut tärkeällä sijalla. Avaruuden säilymiseen on aukeilla alueilla pyritty matalahkolla ja väljällä rakentamisella. Korkea rakentaminen on sijoitettu Tapiolan reunamille metsäisille alueille. Asemakaavaehdotuksen, korkeimmillaan 14-kerroksiset talot ja niiden kupeeseen sijoittuva teatterirakennus muodostavat uuden massiivisen ja tiiviin maamerkin Tapiolan keskustan historialliseen ympäristöön. Tämä ei noudata Tapiolan korkea-matala-väljän rakentamisen perinnettä. Uusi rakentaminen ei saa vaarantaa Tapiolan keskustan ominaispiirteitä ja ne tulee säilyttää tunnistettavina. Tärkeitä maisema- ja kaupunkikuvallisia kohtia Tapiolan kansainvälisesti arvostetussa kansallismaisemassa on avoin Leimuniitty, johon vanha Tapiolan keskusta maamerkkinään keskustorni kytkeytyy. Tästä näkökulmasta tarkasteltuna suunnittelualueen korkeimpia rakennuksia on perusteltua madaltaa. Teatterirakennus muodostaa voimakkaan massan tornien kupeeseen, joka rikkoo toisaalta nykyisen Tapiolan keskustan muurimaisen luonteen sekä heikentää Leimuniityn avaraan luonteeseen perustuvaa arvoa. Alueen historiallisen rakentumisen lähtökohtia ja sen asettamia reunaehtoja ei ole huomioitu riittävästi. Asemakaavaehdotus ei tällaisenaan turvaa arvokkaan kulttuuriympäristön säilymistä. ELY-keskus esittää, että mainituilla perusteilla etsitään vaihtoehtoisia valtakunnallisesti merkittävään kulttuuriympäristöön soveltuvia sijoittamisratkaisuja niin teatterille kuin AL-korttelin rakennuksille. Esimerkkinä voi mainita teatterirakennuksen siirtämisen etelään päin. Kaavamääräyksistä: AL-1- merkintään on syytä lisätä myös sana sivulauseeseen, jotta määräyksestä tulee ymmärrettävä ja yhteneväinen kaavaselostuksen kanssa. Leimuniityn, Tuulipuiston ja Tapionaukion avoin maisematila on Tapiolan keskeisin sisääntuloaukio ja mahdolliset muutokset niin aukiolla kuin sitä rajaavassa ympäristössä pyritään suhteuttamaan kokonaisuuteen. Aukion maisematilan suuruus, suureleiset liikennejärjestelyt ja massaistutukset antavat osiltaan joustavuutta muutoksille. Oleellista on reunojen luonteva käsittely ja sopusuhtainen kokonaisuus aukion ympärillä. Aukion pohjois- ja itäreunat ovat alkuperäistä miljöötä, eivätkä niihin sovi muutokset. Länsi- ja lounaisreunat puolestaan sietävät ympäristöön soveltuvia muutoksia. Kaavoituksessa on katsottu, että ehdotettu rakentaminen tehdyin tarkistuksin soveltuu kulttuuriympäristöön, kunhan sen toteutus on arkkitehtuuriltaan, materiaaleiltaan ja käsittelytavoiltaan laadukasta ja ympäristöön sopeutuvaa.

11 Lausuntojen ja/tai kannanottojen lyhennelmät ja vastineet 11 (16) Lausuntojen, kannanottojen ja muistutusten sekä lautakunnan päätöksen ( ) johdosta asuinrakennusten massoittelua on kehitetty, mm. kevennetty sisennyksin ja porrastuksin. Massoittelussa tehdyt muutokset parantavat pistetalojen sopeutumista Tapiolan kulttuurimaisemaan. Tornitalojen ehdotetut korkeudet vaihtelevat yhdestätoista neljääntoista kerrokseen siten, että rakennukset porrastuvat kahden kerroksen verran yläkerroksissa. Matalammissa rakennuksissa korkeudet vaihtelevat kuudesta kahdeksaan kerrokseen, jolloin ne sopeutuvat viereisiin 6-8- kerroksisiin asuintaloihin. Osin on osoitettu yksikerroksista rakennusalaa liike-, toimisto- ja palvelutilaa varten. Korttelialueen rakennusoikeuden määrä on nähtävillä olleeseen ehdotukseen nähden säilynyt ennallaan. Kortteliin esitetty uudisrakentaminen on tehokkaampaa kuin Tapiolan vanhoilla alueilla. Se on kuitenkin pyritty suhteuttamaan Tapiolan keskustan kokonaisuuteen. Uudet tornitalot sijoittuvat Tuulimäen rinteeseen ja rakennusten ylin korko vaihtelee välillä , nousten rinnettä myötäillen. Tapiolan keskustornin ylin korko on , joten uudisrakennukset eivät ylitä sitä. Tapiolan keskustan ns. I-vaiheen lainvoimaisessa kaavamuutoksessa esitetyt uudisrakennukset Merituulentien päällä puolestaan ovat ylimmältä koroltaan , joten uudisrakennukset eivät ylitä niitäkään. Kaavamuutos jatkaa Tapiolan uudistuvaa keskustaa etelän suuntaan siten, että rakentaminen jää korkeuksiltaan hieman Keskustornia matalammaksi. Uudisrakennukset liittyvät kiinteästi Tapiolan liikekeskustan tiiviiseen rakentamistapaan ja osaksi keskustamiljöötä avaten kuitenkin uusia näkymiä keskustan ja eteläisten alueiden välillä. Toisaalta uudisrakennukset sijoittuvat metsäiseen rinteeseen mukaillen omalla tavallaan tapiolamaista rakennusten sijoittelua. Korkeimmat asuinrakennukset sijoittuvat mäkialueelle Tapiolan kulttuuriympäristön alkuperäisten lähtökohtien mukaisesti. Vanhan monumentaalikeskustan avoin luonne ja Keskustornin arvokas asema korostuvat, kun ne erottautuvat selkeästi uudesta keskustan rakentamisesta. YY-korttelialueen osalta kaavamuutoksen valmistelumateriaalista aikanaan saatujen näkemysten pohjalta rakennusmassaa vähennettiin merkittävästi poistamalla hotellin rakennusoikeus alueelta ja kiinnitettiin huomiota rakennuksen sopeuttamiseen kulttuuriympäristöön. Kaavoituksessa on katsottu, että kulttuurirakennuksen sijoittuminen Tuultenaltaan paikalle on perusteltua Tapiolan keskustan kokonaisuuden kannalta. Muualta Tapiolasta ei löydy paikkaa uudelle teatterirakennukselle eikä sitä ole mahdollista siirtää etelämmäksi kuten lausunnossa ehdotettiin. Tapiolan keskustan osin muurimainen luonne on syntynyt alkuperäistä keskustaa myöhemmin. Teatterirakennus keventää tätä ilmettä. Tuulipuiston vesialtaan paikalle sijoittuva kulttuurirakennus muodostaa uuden pohjois-eteläsuuntaisen kulttuuriakselin toisen päätepisteen. Tulevan kulttuurirakennuksen toteuttamisella altaan paikalle poistetaan nykyinen kilpailutilanne vanhan Keskusaltaan kanssa. Keskusaltaan ja sen laidoilla sijaitsevan aukiosarjan rooli korostuu alkuperäisenä kaupunkitilana. Kulttuuriympäristöön olennaisesti kuuluva näkymä Otsolahden ja Keskustornin välillä jää vapaaksi. Nähtävilläolon jälkeen kulttuurirakennusta koskevia kaavamääräyksiä on edelleen tarkennettu siten, että ne ohjaavat laadukasta toteutusta. YYkorttelialueen määräykseen on myös lisätty maininta, että alueen keskeinen sijainti Tapiolan kulttuuriympäristössä edellyttää suunnittelussa yhteistyötä museoviranomaisten kanssa.

12 Lausuntojen ja/tai kannanottojen lyhennelmät ja vastineet 12 (16) 4a Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä Tuomo Heinonen osastonjohtaja Asemakaavan muutosehdotus, päivätyn ja muutetun, Tapiolan keskus, piirustusnumero 6709, joka käsittää korttelin 12008, venestamaalueen sekä katu- ja puistoalueita (muodostuu osa korttelia 12008), 12. kaupungiosassa (Tapiola), alue Asemakaavaselostuksessa todetaan mm: Asemakaavan muutoksen tavoitteena on mahdollistaa kulttuuritoimintojen ja asuntojen uudisrakentaminen Tapiolan keskustassa sekä Otsolahden venesatama-alueen ja Leimuniityn puistoalueen kunnostaminen Tapiolan kulttuuriympäristöön sopeutuen. Kaavamuutoksella mahdollistetaan Espoon kaupunginteatterin sijoittuminen Tuulipuiston alueelle ja uudisasuntojen rakentaminen ns. Satakielitalon liikerakennuksen paikalle sekä kahvila-ravintolan sijoittuminen Otsolahden rantaan. Kaavaehdotuksen kokonaiskerrosala on noin k-m 2. Suunnittelualueella on rakennettu vesijohto- ja viemäriverkosto sekä kaukolämpö. Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä esittää lausuntonaan seuraavaa: Kaavamuutosalueen vesihuolto on suunniteltu yhteistyössä HSY:n vesihuollon ja Espoon kaupungin välillä. Suunnittelussa esiin tulleet asiat tulee ottaa huomioon myös kaavoituksessa, kuten Leimuniittyyn suunniteltu hulevesitulvapumppaamo. Pumppaamolle tulee kaavassa varata et-alue. YY-korttelin läpi kulkee HSY:n hulevesiviemärit. Ennen korttelin rakentamista tulee huolehtia siitä, että viemäreille on rakennettu korvaavat yhteydet. Lisäksi HSY:n aiemmin antamat lausunnot tulee ottaa huomioon. Asemakaavan muutosehdotukseen on lisätty Leimuniityn alueelle suunnitellun hulevesitulvapumppaamon paikalle et-2-merkintä: Yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ohjeellinen alue, joka on tarkoitettu hulevesitulvapumppaamoa tai puistomuuntamoa varten. Alueen tulee liittyä luontevasti puistoympäristöön. YY-korttelialueen läpi kulkeva hulevesiviemäri on merkitty kaavaehdotukseen ja määrätty seuraavaa: Alueen rakentamisessa tulee ottaa huomioon maanalaisten johtojen huoltotarve. Mahdollisesta johtojen siirtämisestä tulee sopia erikseen.

13 Lausuntojen ja/tai kannanottojen lyhennelmät ja vastineet 13 (16) 4b Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä Raimo Inkinen toimitusjohtaja Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä täydentää aiempaa lausuntoaan tällä lausunnolla: Vesihuolto Kaavamuutosalueen vesihuolto on suunniteltu yhteistyössä HSY:n vesihuollon ja Espoon kaupungin välillä. Suunnittelussa esiin tulleet asiat tulee ottaa huomioon myös kaavoituksessa, kuten Leimuniittyyn suunniteltu hulevesitulvapumppaamo. Pumppaamolle tulee kaavassa varata et-alue. YY-korttelin läpi kulkee HSY:n hulevesiviemärit. Ennen korttelin rakentamista tulee huolehtia siitä, että viemäreille on rakennettu korvaavat yhteydet. Lisäksi HSY:n aiemmin antamat lausunnot tulee ottaa huomioon. Kts. edellä esitetty vastine HSY:n ensimmäiseen lausuntoon. Jätehuolto Kierrätyspiste Kiinteistökohtaisten keräysten ulkopuolelle jäävien asukkaiden lajittelumahdollisuuksia lisätään hyödynnettävien jätteiden (esim. paperi, kartonki, lasi, metalli) kierrätyspisteverkostolla. Kierrätyspisteverkostoa ollaan parhaillaan uusimassa pääkaupunkiseudun kunnissa. Tavoitteena on, että kierrätyspiste olisi käytettävissä yhden kilometrin etäisyydellä sekä kerros- että pientalovaltaisilla alueilla. Keräyksen järjestämiseksi asuinalueella tulisi olla vähintään 2000 asukasta. Kierrätyspisteiden tulee olla ihmisten luontaisten kulkureittien sekä jäteautoliikenteen kannalta helposti saavutettavissa paikoissa. Hyviä sijoituspaikkoja ovat mm. kauppa- ja ostoskeskukset sekä torit. Kierrätyspisteverkostoa uusitaan kahdella eri keräysvälinetyypillä paikasta riippuen: pinta- tai syväkeräysastioilla. Keräysastiat vievät tilaa enimmillään noin 20x2 metriä. Molemmilla keräysvälinetyypeillä pitää huomioida mm. seuraavia asioita: jäteauton pitää päästä keräysastioiden viereen, keräyspisteen päällä ei saa olla sähköjohtoja tai muita esteitä sekä paloetäisyys. Syväkeräysastiat soveltuvat monesti kaupunkikuvallisesti paremmin ympäristöön, mutta niiden sijoittaminen edellyttää paikkaa, johon voidaan sijoittaa maanalaisia rakenteita. Tapiolan alueen muutosten myötä Helsingin seudun ympäristöpalvelut - kuntayhtymä on saanut määräaikaisen toimenpideluvan isolle kierrätyspisteelle Itätuulenkujalle. HSY pyytää Tapiolan keskustan asemakaavaan varausta vakituiselle kierrätyspisteelle. Kierrätyspisteelle ei voida esittää varausta Tapiolan keskustan, alueen kaavassa, koska kyseinen määräaikainen paikka sijoittuu kaavamuutoksen mukaiselle YY-korttelialueelle. Paikkaa vakituiselle kierrätyspisteelle tulee selvittää laajemmin koko Tapiolan keskustan alueella.

14 Lausuntojen ja/tai kannanottojen lyhennelmät ja vastineet 14 (16) Fortum Espoo Distribution Oy Risto Välimäki Asset Manager Esitämme, että uudelle puistomuuntamolle merkitään Leimuniityn asemakaavaan määräala liitteessä 1 esitettyyn kohtaan. Muuntamin ulkonäköön liittyvät seikat määritetään Leimuniityn muun suunnittelun yhteydessä. Muuntamo on tarkoitus sijoittaa HSY:n pumppaamon sähkötilan viereen Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos Anu Puttonen johtava palotarkastaja Uudet maakaapelit pyritään sijoittamaan yleisten kulkuväylien reunaan. Osa kaapeleista on suunniteltu kaukokylmäputkiston viereen välillä Merituulentie- Otsolahdentie. Mahdolliset liitteessä 1 esitettyjen maakaapelien siirrot tehdään Fortumin toimesta ja ainakin osa siirtokustannuksista peritään siirtoa pyytävältä taholta. Asemakaavan muutosehdotukseen on lisätty Leimuniityn alueelle suunnitellun puistomuuntamon paikalle et-2-merkintä: Yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ohjeellinen alue, joka on tarkoitettu hulevesitulvapumppaamoa tai puistomuuntamoa varten. Alueen tulee liittyä luontevasti puistoympäristöön. Katujen ja tonttiliittymien suunnittelun yhteydessä on huomioitava osoitteiden selkeys ja loogisuus. Tonttiliittymän tulee sijaita osoitteen mukaisessa kohdassa. Korkeat rakennukset on sijoitettava tonteille siten, että pelastuslaitoksen raskaalla ajoneuvokalustolla pystytään operoimaan niiden välittömässä tuntumassa. Mahdolliset kansirakenteet tulee mitoittaa pelastuslaitoksen raskaalle kalustolle. Mikäli rakennetaan yli 8 kerroksisia rakennuksia, poistumiseen tarkoitetut kaksi erillistä porrashuonetta on sijoitettava tarkoituksenmukaisesti riittävän etäälle toisistaan. Tämä tulisi mielestämme kirjata kaavamääräykseksi. Pelastustie olemassa olevaan kortteliin kaava-alueen ulkopuolelle sekä rakennettavaan kortteliin tulee mahdollistaa VP-2 alueen läpi. Pelastustien leveys on 3,5 m. Alueelle rakennettavien rakennusten koko tulee todennäköisesti edellyttämään rakennusten varustamista automaattisella sammutuslaitteistolla, jolla tulee olemaan korkeat vesilähdevaatimukset. Tämä tulisi huomioida kunnallistekniikan suunnittelussa. Kaavamääräysten 15 :ssä määrätään, että kansirakenteiden tulee kestää palo- ja pelastusajoneuvojen kuorma pelastustien osalta. Pelastustien järjestäminen puiston kautta on mahdollista ilman kaavamääräystä näin on tehty korttelin osalta. Kaavamääräysten 6 :ssä määrätään kuitenkin, että AL-1-korttelialueen pelastustoimintaa varten tulee korttelialueen sisäisen pelastustien lisäksi varmistaa mahdollisen puistoon tai kadun kansitasolle sijoittuvan pelastustien toimivuus. Määräystä tornitalon poistumisteistä ei ole lisätty, koska yleensä sellaisia määräyksiä, joista on ohjeistusta muualla rakentamismääräyksissä, ei ole laitettu kaavaan.

15 Lausuntojen ja/tai kannanottojen lyhennelmät ja vastineet 15 (16) Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Suvi Rihtniemi toimitusjohtaja Tero Anttila joukkoliikennesuunnitteluosaston johtaja Asemakaava-alue sijaitsee Tapiolan keskustassa. Alueeseen kuuluvat liikerakennusten korttelialue 12008, Tuulipuisto, Tuulimäen ja Leimuniityn puistoalue, Otsolahden venesatama-alue rantapuistoineen sekä osa Tapiolantien, Merituulentien, Itätuulentien ja Itätuulenkujan katualuetta. Alueen pinta-ala on n. 32 ha. Satakielitalo (alue ) on liitetty kaava-alueeseen ehdotusvaiheessa. Kaavamuutoksella mahdollistetaan Espoon kaupunginteatterin sijoittuminen Tuulipuiston alueelle ja uudisasuntojen rakentaminen ns. Satakielitalon liikerakennuksen paikalle sekä kahvilan sijoittuminen Otsolahden rantaan. Kaavaehdotuksen kokonaiskerrosala on n k-m 2. Itätuulentie osoitetaan kaavamuutoksella läpiajettavaksi kaduksi itäisellä jatko-osalla ja uudella liittymällä Tapiolantiehen. HSL on antanut lausunnon alueen kaavamuutoksen valmisteluaineistosta sekä alueeseen läheisesti liittyvän Tapiolan keskuksen alueen muutosehdotuksista. Valmisteluaineistosta antamansa lausunnon mukaisesti HSL pitää läpiajettavaa katuyhteyttä Tapiolantieltä Itätuulentielle erittäin tarpeellisena. Kuten kaavaaineistossa on todettukin, läpiajettavaa Itätuulentietä tarvitaan tulevaisuudessa mahdollisten poikkeustilanteiden vuoksi, esimerkiksi jos Merituulentie joudutaan sulkemaan. Näissä poikkeustilanteissa on bussiliikenteen sujuvuuden kannalta oleellista, että henkilöautoliikenne ohjataan käyttämään Itätuulentietä, eikä bussien poikkeustilanteessa käyttämää Revontulentietä. HSL pitää tärkeänä, että mahdollisen teatterin huolto- ja saattoliikenne hoidetaan Itätuulentien puolelta, jolloin se ei häiritse joukkoliikenteen toimintaedellytyksiä Merituulentiellä. Kaava-aineistossa on maininta, että osa teatterin saattoliikenteestä voidaan järjestää myös Merituulentien puolelta. Järjestelyn jatkosuunnittelussa tulee kiinnittää erityistä huomiota siihen, ettei saattoliikenne häiritse liityntäterminaalin toimintoja. Kaava-alueeseen kuuluu Merituulentien katualuetta Tapiolan liityntäterminaalin itäpuolella. Liikennejärjestelyjen suunnittelussa tulee turvata joukkoliikenteen sujuvat yhteydet Merituulentien-Tapiolantien kiertoliittymästä terminaaliin ja terminaalista kiertoliittymään. HSL on lausunnossaan alueesta tuonut esiin Tapionaukion tarpeen ja tärkeyden linja-autojen pikapysäköintialueena tilanteessa, jossa tulevan liityntäterminaalin lähtö- ja tulopysäkit ovat Merituulentiellä, ja liikennöinnin kannalta välttämättömät 9-10 pikapysäköintipaikkaa tulee järjestää näiden välittömään läheisyyteen. Tapionaukio onkin ainoa mahdollisuus pikapysäköinnin järjestämiseksi tilanteessa, jossa Raide-Jokerin päätepysäkki on alustavan yleissuunnitelmansa mukaisesti Merituulentiellä. Tapiolan joukkoliikenneryhmässä on ollut esillä myös vaihtoehto linja-autojen pikapysäköintipaikkojen sijoittamisesta tämän kaavaehdotuksen alueelle liityntäterminaalin itäpuolelle, Merituulentien varteen kadun pohjois- ja itäpuolelle. Raide-Jokerin hankesuunnitelman laatiminen on käynnistymässä, ja Espoo teettää siihen liittyen selvityksen Raide-Jokerin vaihtoehtoisista linjauksista. Jos Raide-Jokerin jatkosuunnittelu päädytään tekemään muun kuin Merituulentielle päättyvän linjauksen pohjalta, on linja-autojen pikapysäköintipaikkojen sijoittaminen terminaalin välittömään läheisyyteen, Merituulentien varteen, myös

16 Lausuntojen ja/tai kannanottojen lyhennelmät ja vastineet 16 (16) mahdollinen vaihtoehto. Jos pikapysäköinti toteutetaan merituulentien varteen, tulee liikennejärjestelyissä huomioida linja-autojen sujuva ajo myös pikapysäköintiin ja sieltä pois. Pikapysäköintipaikkojen välittömään läheisyyteen tulee järjestää kuljettajien tauko- ja wc-tilat. Pikapysäköintipaikkojen yhteydessä tulee varautua myös sähköbussien latausmahdollisuuteen parhaillaan Espoon kaupungin, HSL:n ja VTT:n yhteistyönä käynnissä olevan selvityksen perusteella. Jos pikapysäköintipaikat hajautetaan Merituulentien etelä- ja pohjoisreunalle, tulee tarkemmassa suunnittelussa arvioida, miten vältetään tilanteet, joissa kuljettaja ei pohjoisreunan pysäköintiin tullessaan saakaan vapaata pikapysäköintipaikkaa ja joutuu jatkamaan ajoa terminaaliin, jonka länsipäässä ei ole kierto- tai kääntymismahdollisuutta takaisin. Raide-Jokerin alustavan yleissuunnitelman mukaisen linjauksen ollessa toistaiseksi voimassa kaava-alueella tulee varautua Raide-Jokeriin. Merituulentien liityntäterminaali ja linja-autojen pikapysäköintialue tulee varta ainoastaan HSL:n sopimusliikenteen käyttöön. Kaikki bussiliikenteen käyttämät alueet tulee mitoittaa telibussin mukaan. HSL haluaa muistuttaa aiempien lausuntojen tapaan, että terminaalin ajoluiskien riittämän loiviin kaltevuuksiin ja liukkauden torjuntaan tulee kiinnittää erityistä huomiota. Terminaalialue ja sinne johtavat luiskat Merituulentiellä tulee varustaa katulämmityksellä. Joukkoliikenne-etuisuuksienkäyttömahdollisuudet tulee tutkia priorisoimalla joukkoliikennettä koko Tapiolan keskuksen alueella. Tapiolan keskus on ja tulee olemaan Espoon merkittävimpiä joukkoliikenteen toiminta-alueita. Kevyen liikenteen yhteydet liityntäterminaaliin ja metroasemalle tulee suunnitella sujuviksi, turvallisiksi ja esteettömiksi. Parhaillaan käynnissä olevassa Tapiolan keskuksen rakentamisaikaisessa poikkeustilanteessa bussien tilapäinen pikapysäköintialue sijaitsee Merituulentien eteläpuolella, tämän kaavamuutoksen alueella. Tämän kaava-alueen rakentamisen vaiheistuksessa tulee huomioida tilapäisen pikapysäköintialueen tarve siihen asti, että uusi liityntäterminaali riittävine pikapysäköintipaikkoineen on valmis. Kaavamääräyksissä on mainittu seuraavaa: YY-korttelialueen huoltoliikenne järjestetään korttelialueen lounaiskulmalta, jolloin voidaan hyödyntää Itätuulenkujan katuaukiota. Alueen saattoliikenne järjestetään pääosin korttelialueen lounaiskulmalta alueelle rakennettavan kääntöpaikan kautta. Kaavaselostuksessa on sanottu, että osa teatterin saattoliikenteestä voidaan järjestää myös Merituulentien puolelta kaavamääräyksissä siitä ei ole mainintaa. Tarkennuksena kaavaselostukseen on lisätty maininta, että jatkosuunnittelussa tulee kiinnittää erityistä huomiota siihen, ettei saattoliikenne häiritse liityntäterminaalin toimintoja. Muilta osin monet lausunnoissa mainitut näkökohdat tulevat otettavaksi huomioon toteutussuunnittelussa.