Tapiolan keskus, muutos. Tapiolan keskus II, muutos. Tapiola eteläinen. Keilalahti-Itämetsä-Karhusaari. Tapiolan rakennuskaavat T1, T2 ja T10

Transkriptio

1 1(5) Asianumero 683/ /2011 (7107/503/2009) Aluenumero Tapiolan keskus, muutos Osa puisto- ja katualuetta (muodostuu osa korttelia 12005) Tapiolan keskus Osa puisto- ja katualuetta Tapiolan keskus II, muutos Osa katualuetta Tapiola eteläinen Venesatama-alue ja osa puistoaluetta Keilalahti-Itämetsä-Karhusaari Osa vesialuetta Tapiolan rakennuskaavat T1, T2 ja T10 Korttelit 27 ja 64 sekä osa puisto- ja vesialuetta Kannanottojen ja lausuntojen lyhennelmät ja vastineet Liittyy kaupunkisuunnittelupäällikön MRA 30 :n mukaisesti nähtäville hyväksymään valmisteluaineistoon, piirustusnumero Nähtävillä MRA 30 :n mukaisesti Espoon kaupunki Kaupunkisuunnittelukeskus Asemakaavayksikkö Käyntiosoite: Kirkkojärventie 6 B, 4. krs. puh Postiosoite: Faksi PL 43, ESPOON KAUPUNKI Minna Järvenpää etunimi.sukunimi@espoo.fi

2 Lausuntojen ja/tai kannanottojen lyhennelmät ja vastineet 2(5) Kiinteistöpalvelukeskus / tonttiyksikkö Vesa Gummerus Otsolahdentien päädyssä sijaitsee HSY Vedelle vuokratulla alueella pumppaamo. Alueen voisi rajata esim. et-merkinnällä osoittamaan pumppaamon rakennusala. Kiinteistöpalvelukeskuksella ei ole kaavan valmisteluaineiston sisältöön muutoin huomautettavaa. Koko kaava-alue on Espoon kaupungin omistuksessa. Kaavakarttaan merkitään ohjeellinen et-rajaus osoittamaan pumppaamon rakennusala. Ohjeellinen merkintä mahdollistaa joustavasti mahdolliset tarvittavat muutokset pumppaamon sijainnissa ja järjestelyissä Helsingin seudun liikenne HSL Suvi Rihtniemi, toimitusjohtaja Leo Kallionpää, joukkoliikennesuunnitteluosaston johtajan sijainen HSL pitää uutta läpiajettavaa katuyhteyttä Tapiolantieltä Itätuulentielle erittäin tarpeellisena. Merituulentien terminaalin rakentamisaikana myös linja-autojen läpiajo Tapiolan keskuksessa Merituulentietä pitkin tulee tämänhetkisen tiedon mukaan estymään. Siinä tapauksessa osa bussilinjoista joudutaan ajamaan Revontulentien ja osa Westendinkadun kautta. Järjestely tulee heikentämään joukkoliikenteen houkuttelevuutta Tapiolassa. On erittäin tärkeää, että henkilöautoliikennettä ohjautuu tuossa tilanteessa Itätuulentielle, jotta henkilöautot eivät ruuhkauttaisi täysin joukkoliikenteen käyttämiä reittejä Revontulentietä ja Westendinkatua. Läpiajettavaa Itätuulentietä tarvitaan myöhemminkin mahdollisten poikkeustilanteiden vuoksi esimerkiksi, jos Merituulentien terminaali joudutaan sulkemaan. Kaava-alueeseen kuuluu Merituulentien katualuetta Länsimetron Tapiolan aseman liityntäterminaalin itäpuolella. Lausunnossaan asemakaavan muutosehdotuksesta , Tapiolan keskus (Vaihe I) HSL tuo esiin seuraavat asiat. Terminaalin ajoluiskien riittävän loiviin kaltevuuksiin ja liukkauden torjuntaan tulee kiinnittää erityistä huomiota. Terminaalialue ja sinne johtavat luiskat Merituulentiellä tulee varustaa katulämmityksellä. Terminaali tulee suunnitella siten, että sekä linja-autot että Raide-Jokeri voivat liikennöidä siellä korkeatasoisesti toisiaan häiritsemättä. Raide-Jokerin tuloon tulee varautua terminaalin rakentamisen yhteydessä siten, että muun joukkoliikenteen liikennöintiolosuhteet säilyvät hyvinä myös Raide-Jokerin rakentamisaikana. Merituulentien linja-autoterminaali ja Tapionaukion linja-autojen pikapysäköintialue tulee varata pelkästään HSL:n sopimusliikenteen linja-autojen käyttöön. Merkitään tiedoksi.

3 Lausuntojen ja/tai kannanottojen lyhennelmät ja vastineet 3(5) Sivistystoimi / Esikunta / Toimitilat ja alueet yksikkö Harri Rinne, suunnittelupäällikkö Sivistystoimi toteaa, että asemakaavan muutosehdotuksen uudelleen numeroidussa korttelissa Merituulentien eteläpuoleiseen korttelinosaan K-1, on osoitettu rakennusoikeutta kem2. Tämän suuruinen rakennusoikeus mahdollistaa Espoon Teatterin sijoittamisen ja rakentamisen tälle alueelle. Teatterin lavasteiden rakentaminen, huolto ja vaihtaminen vaativat vähintään kuorma-auton mahdollistavan huoltoliikenteen järjestämisen välittömästi teatterin lavastetilojen ulko-ovelle saakka. Asemakaavaehdotuksesta ei käy riittävän yksityiskohtaisesti selville miten tämä teatterin toiminnalla välttämätön huoltoyhteys on suunniteltu järjestettävän HSY Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä Jukka Piekkari, vesihuollon toimialajohtaja Kannanotossa mainittu korttelinosa K-1 kuuluu kaavamuutosalueeseen Tapiolan keskus , joka oli samaan aikaan nähtävillä kyseessä olevan kaavamuutoksen kanssa. Kortteliin on kaavamuutoksessa sallittu myös mm. kulttuurirakentamista ja hotellitoimintaa. Tilat voisivat toimia yhdessä viereisen teatterille osoitetun YY-korttelialueen kanssa. Myös huoltojärjestelyt voisivat olla tällöin osin yhteisiä. Kaava-alueen asemakaavaehdotuksessa YY-korttelialueelle sijoittuvan teatterin huoltoliikennejärjestelyjä on tarkistettu. Siinä on esitetty, että korttelialueen huoltoliikenne järjestetään korttelin lounaiskulmalta, jolloin voidaan hyödyntää kaavassa esitettyä uutta Itätuulentien katuaukiota. Esimerkiksi lavastekuljetusrekka voi ajaa aukiolta sisään rakennukseen. Liikenneturvallisuus voidaan varmistaa liikennevaloin. Kaupunkisuunnittelulautakunta on antanut tiedoksi otsikossa mainitun asemakaavan muutosehdotuksen. Kaupunkisuunnittelulautakunnan valmisteluaineistossa todetaan mm. seuraavaa: "Kaavamuutoksen tavoitteena on mahdollistaa Espoon kaupunginteatterin ja kongressihotellin sijoittaminen Tuulipuiston alueelle Vesiputoustalon kiinteistön itäpuolella. Alueelle pyritään myös kehittämään vesiaihetta, joka ulottuu teatterikorttelista Otsolahden rantaan avouomana ja edistää pintavesien luonnonmukaista hallintaa. Kaavamuutoksella pyritään lisäksi luomaan edellytyksiä venesatama-alueen parantamiselle ja kahvilaravintolan sijoittamiselle rantaan." Vesihuollon osalta HSY Vesi esittää lausuntonaan seuraavaa: Kaavamuutosalueelle sijoitetun teatteri-hotellin jätevedet saatetaan joutua pumppaamaan lähimpään viettoviemäriin, joka sijaitsee hotellin kaakkoispuolella. HSY Vesi ei tule osallistumaan pumppaamisesta aiheutuviin kustannuksiin, vaan pumppaus tulee toteuttaa kiinteistökohtaisena järjestelmänä. HSY Veden yhteyshenkilönä asiassa toimii suunnitteluinsinööri Taina Hakola, p Merkitään tiedoksi.

4 Lausuntojen ja/tai kannanottojen lyhennelmät ja vastineet 4(5) Museovirasto Maire Mattinen, osastonjohtaja Laura Tuominen, erikoistutkija Espoon kaupunkisuunnittelukeskus on pyytänyt Museoviraston lausuntoa Tapiolan keskus Tapiolan keskus, muutos - Tapiolan keskus II nimisestä asemakaavan muutosehdotuksesta (alue , vaihe I). Museovirasto esittää asiasta lausuntonaan seuraavan. (Huom. Lausuntoa on lyhennetty siten, että on jätetty pois pääosin kaavaaluetta koskevat osuudet ja esitetty kaava-aluetta eli teatterin kaavaa koskevat osuudet.) TAPIOLAN KESKUSTAN KEHITTYMINEN Suunnittelualue on Tapiolan nykyistä ydinkeskustaa. Alue suunniteltiin ja rakennettiin luvuilla puutarhakaupungin alkuperäisen liikekeskustan laajennuksena etelään. Tapiolaa on kaavoitettu ja rakennettu 1950-luvulta alkaen. Kaupunkirakenteen ja kaupunkimaiseman perusajatus oli rakennusten asettuminen topografiaa noudattaneiksi kokonaisuuksiksi, maamerkin omaisten rakennusten sijoittaminen rinnemetsiköihin sekä aiemmin viljeltyjen laaksomaisten tilojen jättäminen aukeiksi niittypuistoiksi. Keskustan ensimmäiset ratkaisut perustuivat Aarne Ervin voittamaan suunnittelukilpailuun Varsin matala liikekeskusta ryhmitettiin aukioiden ympärille, ja keskustorni rakennettiin kontrastiseksi maamerkiksi. Tapiolan keskustan laajentamista ja lisärakentamista on tutkittu useamman kerran ja laajennukset on toteutettu vaiheittain. Keskustasuunnitelmassa 1968 tavoiteltiin tiiviimpää ja alueellisesti laajempaa rakentamista siten, että olevan keskustan tilalliset perusratkaisut säilyisivät. Seuraavan vuosikymmenen alun ratkaisuna oli ylläpitää Otsonlahden ja Hakalehdon välistä itä-länsisuuntaista ja laaksomaista maisematilaa yhtenä kaupunkirakenteen ja kaupunkimaiseman keskeisenä elementtinä. Liikekeskusta laajennettaessa matalin osuus sijoitettiin maisematilaa kunnioittaen laaksossa kulkevan Merituulentien päälle. Uusi asuinrakentaminen sijoittui korkeammille maastonkohdille laakson reunoilla. Tapiolan keskustaa on sittemmin valitettavasti rakennettu myös osin aiemman arkkitehtuurin ominaispiirteistä poikkeavasti. KAAVAMUUTOKSEEN LIITTYVÄT KULTTUURIYMPÄRISTÖINTRESSIT Tapiola on sotien jälkeisen yhdyskuntasuunnittelun tärkein yksittäinen kokonaisuus Suomessa. Se on myös nimetty ympäristöministeriön julkaisussa yhdeksi kansallismaisemistamme ja sisältyy kansainvälisen Docomomo-järjestön valikoimaan suomalaisen modernismin merkkiteoksia. Valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita koskevan valtioneuvoston päätöksen kulttuuri- ja luonnonperintöä koskevien erityistavoitteiden mukaan alueiden käytössä on varmistettava, että valtakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristöjen ja luonnonperinnön arvot säilyvät. Viranomaisten laatimat valtakunnalliset inventoinnit, kuten RKY2009, on otettava kaikilla kaavatasoilla huomioon. Valtioneuvoston päätös valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkistamisesta tuli voimaan Valtioneuvosto on päättänyt, että Museoviraston laatima inventointi Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt (RKY 2009) korvaa valtakunnallisissa alueidenkäyttötavoitteissa aiemmin mainitun 1993 inventoinnin. Päätös koskee myös Tapiolan kulttuuriympäristöä ja on voimassa alkaen. Todettakoon, että Tapiola

5 Lausuntojen ja/tai kannanottojen lyhennelmät ja vastineet 5(5) sisältyi jo 1993 inventointiin ja siihen liittyvät valtakunnalliset alueidenkäytön tavoitteet ovat olleet voimassa vuodesta 2001 alkaen. Tapiolan valtakunnallisesti merkittävä kulttuuriympäristö on maakuntakaavassa osoitettu kulttuuriympäristön vaalimisen kannalta tärkeäksi alueeksi. Oikeusvaikutteisessa Espoon eteläosien yleiskaavassa se on osoitettu kaupunkikuvallisesti arvokkaaksi alueeksi, kaupunkimaisemaksi, jonka rakennusja kulttuurihistoriallisia arvoja sekä kaupunkikuvaa on suojeltava. Yleiskaavan määräystekstissä todetaan, ettei suojelu koske yksittäisiä rakennuksia vaan alueen ominaispiirteiden vaalimista. Lisäksi on kirjattu, että "Alueiden kehittämisen tulee tapahtua niiden omista lähtökohdista käsin ja alueen erityisarvojen sanelemin ehdoin. Alueen suunnittelussa ja rakentamisessa tulee asettaa erityinen paino alueiden ominaisluonteen säilymiseen. KAAVAEHDOTUKSEN ARVIOINTI JA MUSEOVIRASTON KANTA SIIHEN Tapiolan keskuksen asemakaavamuutoksen lähtökohtana on oltava valtakunnallisesti merkittävän rakennetun kulttuuriympäristön rakenteen ja kaupunkikuvan sekä ympäristön turvaaminen sekä mahdollisen täydennysrakentamisen ja muiden muutosten sopeuttaminen kulttuuriympäristön ominaisluonteeseen ja erityispiirteisiin. Olevan ympäristön vaalimiseen sisältyy myös huomion kiinnittäminen uuden rakentamisen luonteeseen, mittakaavaan ja laatuun. Ns. teatteritalon kaavamuutoksen Tapiolan keskus osallistumis- ja arviointisuunnnitelma on nähtävillä samanaikaisesti alueen kaavamuutosehdotuksen kanssa. Lausuntoja ei OAS-vaiheessa ole pyydetty, mutta Museovirasto toteaa tässä yhteydessä, että teatteri- ja kongressihotellihankkeen sisältävässä valmisteluaineistossa uudisrakentamisen volyymi on ristiriidassa Tapiolan keskeisen avoimen maisematilan säilyttämistavoitteen kanssa. Rakentamista tälle paikalle on syytä harkita vain, mikäli on mahdollista tukeutua esitettyä huomattavasti olennaisemmin maanalaiseen rakentamiseen ja olemassa olevaan rakennuskantaan. Museovirasto katsoo, että mainitut kaavamuutosalueet tulee käsitellä yhtenä kokonaisuutena. Tapiolan keskuksen alue tulee suunnitella siten, että valtakunnallisesti merkittävän kulttuuriympäristön arvot säilyvät ja etteivät ratkaisut ole ristiriidassa valtakunnallisesti merkittävän rakennetun kulttuuriympäristön ominaisluonteen ja erityispiirteiden kanssa. Teatterikaavasta saatujen mielipiteiden ja lausuntojen johdosta on teatterikorttelin suunnitelmia kaavaehdotusvaiheessa tarkistettu. Uudisrakentamisen volyymiä on merkittävästi pienennetty siten, että kongressihotellin rakennusoikeus on poistettu YY-korttelialueelta. Alueelle sallitaan vain kulttuurirakentamista. Viereisen Vesiputoustalon kiinteistön alueelle kaava-alueen kaavaehdotus puolestaan sallii lisärakentamista mm. hotellia varten. Teatterikorttelin kaavamääräyksissä pyritään lisäksi ohjaamaan rakentamista mahdollisimman matalana ja mahdollisuuksien mukaan paljon maan alle. Kaava-alueiden ja on viety eri aikaan eteenpäin kaavaprosessissa, sillä teatteritalon kaavamuutokseen haluttiin liittää mukaan viereinen Satakielitalon kaavamuutos. Nämä kaksi aluetta muodostavat toimivan kokonaisuuden Itätuulentien ympäristössä. Mm. teatterin haasteellisia huoltoliikennejärjestelyjä on pystytty ratkomaan tämän kaavaalueliitoksen myötä.