HYDO väliraportti ajalta Viljo Kuosmanen

Transkriptio

1 Geologian tutkimuskeskus, Espoo T&K, Kaukokartoituslaboratorio HYDO väliraportti ajalta Viljo Kuosmanen HYDO: Hyperspektrinen malmi- ja teollisuusmineraaliviitteiden kaukotunnistus ja -kartoitus (HYperspectral remote Detection and mapping of geological Objects) TEKES Dnro: 272/401/98 Momentti: /98 Päätös nro: 40734/98 Päätöspvm: GTK:n hanke nro: GTK:n arkistoraportti: RS/2000/6

2 2 Kuosmanen, Viljo HYDO: Hyperspektrinen malmi- ja teollisuusmineraaliviitteiden kaukotunnistus ja -kartoitus. TEKES-projektin väliraportti ajalta Geologian tutkimuskeskus, arkistoraportti RS/1999/6, 13 s. Tiivistelmä Projektin tarkoituksena on luoda valmiudet kaukotunnistaa ja kaukokartoittaa hy- perspektrisen kuvauksen avulla paljastuneita mineraaleja, kivilajeja, maalajeja ja malmien ja teollisuusmineraalien indikaatioita sekä geoympäristöön liittyviä haittoja useassa eri mittakaavassa, paikallisesta kaivos- ja kenttätutkimuksesta satelliittikuvien tutkimukseen saakka. Hankkeen tärkein työ raportointikaudella on ollut suunnitella ja toteuttaa HyMap- lentomittauskampanja ja siihen liityvät kenttätyöt yhdessa MINEO EU-hankkeen kanssa. Lentomittaus- ja kenttätyökampanjasta muodostui usean eri organisaation saumaton yhteistyö, jonka tuloksena saatiin HyMap-kuvat, ilmakuvat, sekä runsaasti tärkeää kenttätietoa kahdelta 1200 km 2 suuruiselta testialueelta, Sotkamosta ja Kemin-Tornion alueilta. Kenttätyöt alkoinat kalibrointisignaalien valmistelulla noin kuukausi ennen kuvausta, keskittyivät säteilymittauksiin kuvauksen aikana ja näytteeenottoon sen jälkeen. Suunnitelman mukaan HyMap-kuvat saadaan hankkeen käyttöön joulukuun 2000 alkupuolella. Lentokampanjanjoiden läpivieminen on ollut huomattavasti suurempi työ kuin on voitu ennakoida, koska kuvaavien spektrometrien saatavuus on ollut kiven takana: Oli välttämätöntä rakentaa suurehko EU-projekti MINEO nykyisen HYDO-hankkeen tueksi, jotta aiotut hyperspektrikuvaukset voitiin tehdä. Hankkeen muu aktiviteetti syksyllä 2000 on kohdistunut tietojen tallennukseen ja tulkintaan, laitteistojen suunnitteluun ja rakentamiseen sekä raportointiin. Kaikki maastomittausten tulokset on tallennettu systemaattisesti hankkeen tietokantaan. Lsäksi tietokanta sisältää HyMap-kuvien tulkintaan tarvittavaa muuta referenssiaineistoa. Laitteiston suunnittelu on myös ollut keskeisellä sijallla: etämittauksiin sopivia keinovaloja on tutkittu ja yksi valonlähde on tilattu. Etämittausten skannaussysteemiä on myös suuniteltu. Nyt läpiviety lentokampanja ja kenttätyöt on raportoitu. Hankkeen viimeisenä toimintavuonna suunnitellaan tehtäväksi seuraavaa: Kannet- tavalla spektrometrilla tehtävät alueeseen ja pintaan kohdistuvat mittaukset automatisoidaan. Kaivoskohteiden spektrimittauksia ja muita kenttätutkimuksia jatketaan ja mittaukset saatetaan loppuun. Muu aineisto tulkitaan ja tulokset raportoidaan. Aineiston yhteistulkinta ja loppuraportointi saadaan valmiiksi vuoden 2001 loppuun mennessä. Hankkeesta itsestään riippumatttomat syyt ovat viivästäneet tutkimusta ja siksi tutkimuksen loppuunsuorittamiselle pyydetään jatkoaikaa vuoden 2001 loppuun saakka. Tällä tavoin turvaataan parempi mahdollisuus tulosten erationalisoinnille jatkossa. Kansikuva: Spektrinen endmember-kuva HyMap-raakadatasta Kemin Elijärven kromiittikaivokselta

3 3 Hyperspektrinen malmi- ja teollisuusmineraaliviittei- den kaukotunnistus ja -kartoitus. HYDO väliraportti ajalta Sisällysluettelo Tiivistelmä 2 1. Projektin kokonaistavoitteet 4 2. Organisaatio 4 3. Katsaus aikatauluun ja tehtäviin Aikataulu Tilanneselostukset tehtävistä Mineraalisarjanäytteet ja niiden mittaukset, kaivosmittaukset Laitehankinnat ja -rakentaminen Lentomittausten valmisteluvaihe HyMap-lentomittauskampanja Kampanjan jälkeiset kenttätyöt Datan tallennus Satelliittikuvausalueet Myöhemmin tarkennettavat tehtävät 9 4. Kansainvälinen verkottuminen ja yhteistyö 9 5. Raportointi v Kustannusten seuranta 12 Sivu

4 4 1. Projektin kokonaistavoitteet Tavoitteena on luoda Suomeen valmiudet kaukotunnistaa ja kaukokartoittaa hyperspektrisen kuvauksen avulla paljastuneita mineraaleja, kivilajeja, maala- ja malmien ja teollisuusmineraalien indikaatioita sekä geoympäristöön jeja liittyviä haittoja, portaittain useassa eri mittakaavassa, paikallisesta kaivos- ja kenttätutkimuksesta aina globaaliin satelliittikuvatutkimukseen saakka. Tuloksena on menetelmän sovellusohjeet mainittuihin tehtäviin. Tulosten käyt- on: tötarkoitus 1) malmi- ja teollisuusmineraalien sekä kallio- ja maaperän kartoituksen ja tutkimuksen tehostaminen 2) lastauksen ja rikastuksen tehostaminen sekä raakkulaimennuksen vähentäminen kaivoksilla 3) maankamaran ympäristöhaittojen tunnistaminen ja rajaus 2. Organisaatio Koska organisaatiossa on tapahtunut pieniä muutoksia, ryhmän kokoonpano on tarpeen esitellä myös tässä väliraportissa: Johtoryhmä: Vanhempi tutkimusgeologi Jussi Aarnisalo, Outokumpu Mining Oy, varapuheenjohtaja Laatujohtaja Markku Ahlava, Wihuri Aviation/Jet Flite Oy, jäsen Tutkimusjohtaja Gabor Gaál, GTK, puheenjohtaja Geologi Ritva Harinen, Oy Partek Nordkalk AB, jäsen Yksikön päällikkö Einar-Arne Herland, TEKES, jäsen Geologi Erkki Kuronen, Mondo Minerals Oy, jäsen Geologi Ossi Leinonen, Outokumpu Chrome Oy, jäsen Erikoistutkija Kai Mäkisara, METLA, jäsen Tuotepäällikkö Jukka Okkonen, Specim Oy, jäsen, varalla TkL Rainer Bärs Prof. Erkki Tomppo, METLA, jäsen Erikoistutkija Viljo Kuosmanen, GTK, sihteeri Projektiryhmän jäsenet ja heidän vastuualueensa: FL Hilkka Arkimaa, kuvankäsittely, kaukokartoitus, geofysiikka, mallinnus, operaatiojohtaja FT Liisa Carlson, geokemia, ympäristö FT Kari Kinnunen, mineralogia, mikroskooppitutkimukset FM Eira Kuosmanen, GIS ja kuvankäsitely, mallinnus FL Viljo Kuosmanen, kaukokartoitus, kallioperä, mallinnus, projektin vastuullinen johtaja DI Jukka Laitinen, laboratoriomestari, laitteet, ATK, näytetiedot FT Heikki Rainio, maaperäasiantuntija, mallinnus Tutk ass Timo Ruohomäki, maaperäkartoitus, ilmakuvatulkinta, arkistot, GIS

5 5 Tutk apul Helena Saarinen/sijainen, kuvaeditointi 3. Katsaus aikatauluun ja tehtäviin 3.1. Aikataulu Seuraavan janakaavion avulla pyritään antamaan yleiskuva hankkeen tehtävien toteutumisesta ja muutoksista. Janakaavio on päivitetty vastaamaan johtoryhmän kokousajankohdan ( ) tilannetta. HYDO v 1998 v 1999 v 2000 v 2001 Tasks Theoretical studies M M M M 2 Instrument purchase and development M M D M 3 Spectral libraries M M M 4 Determination of field study areas M M M 5 Field studies and measurements M M M 6 Mineralogical and chemical studies M M M M 7 Experimental spectral library M M M 8 Measurements with FieldSpec M M M M 9 Updating of the project database M M M 10 Interpretation of the FS measurements M M M M M 11 Determination of field study areas M M M 12 Fieldmeas with imaging spectrometer M M M M 13 Airborne meas with im spectrometer M D 14 Comparison of field and airborne meas M M M M 15 Determination of satellite imag areas M 16 Satellite imaging M M 17 Correlation of satell data with previaous res M M M 18 Integrated interpretation M M M 19 Congress presentations M D D 20 Reporting D D D D D D D D D 21 Meeting of the steering committee M M M M M M M D D Lege nd for colors: Planned task M Milestone T&K delay and MINEO efforts Changed plan Accomplished task D Deliverable Start delay Planned checkpoint Accomplished check Janakaaviosta nähdään, että useimmat tehtävät on suoritettu suunnitelman mu- kaisesti. Eräät tästä hankkeesta riippumattomat tekijät ovat kuitenkin aiheutta- rahoitusaikataulun myö- neet viiveitä. Näistä tärkeimmät ovat olleet projektin hästyminen 3 kk alkuvaihessa kesällä 1998, sekä 2 kk T&K:n rahoitusvaikeuk- saaminen sista johtuen v loppupuolella. Kuvaavan HyMap-spektrometrin Suomeen edellytti suurehkon MINEO-nimisen EU-hankkeen organisoimista HYDO:n yhteyteen. MINEO:n järjestelyistä on aiheutunut hankkeelle noin 2 kk viive. Ajankohdat, joihin viivettä on kohdistunut on varjostettu rasterilla aikataulussa. Jotta tehtävät voidaan suorittaa loppuun, olisi kohtuullista, että hankkeelle myönnettäisiin lisäaikaa tutkimuksiin ja raportointiin vuoden 2001 loppuun saakka. Tällä halutaan varmistaa myös se, että tuloksissa päästään mahdollisimman lähelle operatiivista sovellusvaihetta. Aikalisä voitanee kattaa ilman GTK:n ulkopuolista lisärahoitusta Tilanneselostukset tehtävistä

6 6 Aiemmassa tutkimussuunnitelmassa ja johtoryhmän kokouksessa hankkeelle asetettiin toimintakaudelle seuraavat tehtävät: laitehankintoja, lentomittausten valmistelu ja suorittaminen, kenttä- analyysien tilaus mittauksia, kaivosmittauksia, näytteenotto, näytemittaukset, ja tulosten tallenus. Nämä on suoritettu osapuilleen aikataulun mukaisesti, mutta mm. mainituista aiemmista viiveistä johtuen osa tehtävistä on siirtynyt tuonnemmaksi ( ks janakaavio). Seuraavassa on kunkin tehtävän tämänhet- kistä tilannetta tarkasteltu erikseen Mineraalisarjanäytteet ja niiden mittaukset, kaivosmittaukset Mondo Minerals, Partek Nordkalk, Outokumpu Mining ja Outokumpu Chrome ovat tuoneet joukon mineraalikoostumukseltaan vaihettuvia soija-, kairansydän- ja palanäytteitä spektroradiometrisia mittauksia varten HYDO:n laboratorioon. Kaikki näyttet on mitattu, ja mittausulokset on tallennettu tietokantaan lähempiä tutkimuksia varten Aineistosta on tehty alustavia tutkimuksia (Laitinen ja Kuosmanen 2000). Mineraalisarjanäytteiden avulla on tarkoitus selvittää, onko jokin pitoisuuden tai muuttumisasteen vaihtelu havaittavissa spektrimittauksin ja jos on, niin tämä asia on hyväksikäytettävissä. Näytemateriaalit sovittiin kaivoskohteiden edustajien kanssa, ja seuraavat näyttesarjat vastaanotettiin ja mitattiin: 1. Parainen: Soijanäytesarja (10 kpl) kalsiitin ja silikaattimineraalien pitoisuuden vaihtelusta. 2. Pyhäsalmi: Kairasydännäytesarja (10 kpl), muuttumisaste (serisiittiytyminen). 3. Kemi: Soijan (7 kpl) kromipitoisuuden vaihtelu % 4. Lahnaslampi: Soija (26 kpl) talkin ja magnesiitin pitoisuuden vaihtelusarja 5. Horsmanaho: Soija (19 kpl) talkin ja magnesiitin pitoisuuden vaihtelusarja Spektrimittausten tuloksia verrattiin USGS:n mineraalitietokantaan, mutta korrelaatiot olivat heikonlaisia, eikä vaihettumissarjan jäseniä voitu erottaa toisistaan tällä menetelmällä. Tietokannan spektrit ovat ilmeisesti liian harvapisteisiä, ja se sekoittaa korrelaatiota. Tulos voisi parantua, jos mittaustuloksia interpoloitaisiin tai tasoitettaisiin vastaamaan paremmin kirjastossa olevia spektrien mittauskohtien arvoja. Toisaalta USGS:n mineraalitietokannan spektreissä on piirteitä, joita ei ole kaivoskohteiden mineraaleissa. Tämä herättää epäilyjä yleisten kirjastospektrien soveltuvuudesta mainittuun käyttöön. Paraisten aineisto saatiin helpommin tulkittavaan muotoon panemalla näytteet järjestykseen korrelaatiokertoimen perusteella. Näytteet järjestettiin myös analyysien perusteella. Saatuja sarjoja vertailemalla havaittiin yhdenmukaisuutta sarjajärjestyksissä sekä ryhmissä niiden sisällä. Tosin järjestys ei

7 7 ollut aivan sama analyysien ja spektrimittausten perusteella tehtynä. Muiden näytesarjojen osalta ryhmittely spektrien korrelaatioiden perusteella ei antanut hyvää tulosta. Visuaalisesti tarkastellen spektreissä on kuitenkin havaittavissa muutoksia pitoisuuksien muuttuessa. Selvimmin nämä muutokset on havaittavissa seuraavasti: Lahnaslampi ja Horsmanaho: Talkin piirteet hallitsevat spektriä jo pieniniä pitoisuuksina. Suurimmat dolomiitti- ja magnesiittipitoisuudet näkyvät talkin 1000 nm laajan absortiokohdan oikeamisena. Pyhäsalmi: Muuttumisen myötä absorptiot aaltopituuksilla 2255 nm ja 2340 nm vaimenee, mutta muuttumisen kasvessa voimakkaammaksi absorptio kasvaa aaltopituudella 2205 nm ja 2350 nm sekä lopuksi myös aaltopituudella 1410 nm. Näytteen numero 7 muttumisen aste on syytä tarkistaa, sillä se näyt- hyvin asettuvan näytteiden t ja y väliin. Tosin 1410 nm piirre viittaa voi- täisi makkaseen muuttumiseen. Kemi: Kromipitoisuuden kasvaessa heijastusarvo laskee koko aaltopituusalu- eella ja absortiopiikit aaltopituuksilla 1390 nm ja 2310 nm vaimenevat Sarjoista puuttuvat vielä välttämättömät paikalliset 'täysin puhtaat' mineraalit - päätejäsenet - kultakin kaivokselta. Näiden tutkimus on osoittautunut erittäin tärkeäksi, koska USGS:n puhtaiden mineraalien spektrittietokantaa ei voida täysin käyttää ja soveltaa paikallisiin olosuhteisiin. Heijastusspektrit ovat sensitiivisiä sellaisille lisäpiirteille, joita tiedetään kaivoksilla lokaalisesti esiintyvän: luonnossa mineraali-päätejäsenet eivät ole puhtaita, vaan niissä on paikallisista olosuhteista johtuvia ionisubstituutioita, sulkeumia ja hilavirhei- tä. Siksi 'puhtaat' mineraalinäytteet on saatava kultakin kaivokselta erikseen. Kaikki kaivoksen päämineraalit - ja jos jotkut aksessoriset mineraalit häiritsevät rikastusta, myös ne - ovat tarpeen. Noin yksi litra kutakin mineraalia riittää. Syyskesäksi 2000 suunniteltiin alunperin myös kaivoksilla tehtäviä spektri- mittauksia. Tämä asia riippuu kuitenkin siitä, että tarkoitukseen sopiva riittä- vän voimakas ja spektrisesti tasainen säteilylähde saadaan hankituksi ja tämän yhteyteen rakennetuksi skannaava spektrimittari (tarkemmin seuraavassa kap- paleessa). Tämä tapahtunee aikaisintaan tamikuussa Laitehankinnat ja -rakentaminen Kuten aiemmin on mainittu, kannettava spektrometri FieldSpecFR hankittiin huhtikuussa 2000 GTK:n kaukokartoituslaboratorioon. Tarkoituksena on, että kannettavalla spektrometrilla voidaan (osin) korvata kuvaavan spektrometrin mittauksia. Tämä edellyttää järjestelmää, jossa pistemittauksia ohjataan auto- tietokoneella. Kaukokartoituslaboratoriossa olevaa spektrometrin maattisesti liikuttelujärjestelmää täydennetään mittausanturia askeleittain kiertävällä, skanneria muistuttavalla lisälaitteella. Alueiden tai pintojen mittaukset automa-

8 8 tisoidaan siten, että kohteesta luetaan spektrometrilla peräkkäisiä pikseleitä samaan tapaan kuin ihminen lukee kirjaimia kirjan sivulta. Mittaukset esimerkiksi kaivoskohteissa tehdään tällä. Tarjouksia laiterakennuksesta on pyydetty ja saatu SKS-mekaniikka Oy:ltä ja VTT/Automaatiolta. Sopivan - riittävän voimakkaan ja säteilysisällöltään sopivan - valonlähteen löytäminen on kuitenkin ollut teknisesti vaikea ongelma, mikä on osaltaan viivästänyt tätä työtä. Hyperspektrisiä etämittauksia keinovaloissa on valmisteltu ja myös kokeiltu alustavasti. VTT:n AVA ja Joensuun yliopiston fysiikan laitos ovat avustaneet viiimeksimainitussa asiassa ja sopiva valonlähde on tilattu Sen toimi- oman aikansa, eli laite valmistuu aikaisintaan tammikuussa Kaivosmit- tusaika on kuitenkin 12 viikkoa. Skannausjärjestelmän rakentaminen vie lisäksi taukset keinovalossa voivat toteutua skannaavan laitteen valmistumisen jälkeen Lentomittausten valmisteluvaihe Koska hyperspektriset kuvat ja niistä laaditut tutkimuksen väliversiot ovat tie- erittäin suuria, hyperspektritutkimukselle dedikoidun levytilan merkit- dostoina tävä kasvattaminen on osoittautunut välttämättömäksi. RAID-levyjen hankintaa on valmisteltu. HYDO:n ja MINEO:n yhteinen HyMap-lentomittauskampanja ja siihen liittyvä kenttätyö ja logistiikka suunniteltiin etukäteen tarkasti ja kampanjasta muodos- geodeettisiin kiintopisteisiin tui usean kaukokartoitusta tekevän organisaation yhteistyö. Muutkin kuin MINEO:n tai HYDO:n jäsenorganisaatiot asettivat tarkkailijan tai yhteistyöhenkilön kampanjaa varten (Kuosmanen 2000a). Lentomittausalueita valmisteltiin säävarauksen takia kaikkiaan viisi: Seuraavien kaivosten ympärille: Parainen, Pyhäsalmi, Sotkamon Lahnaslampi ja Kemin Elijärvi. Maaperän tutkimusalueeksi määritelty Lammin alue valmisteltiin myös. Näistä Sotkamon mittaaminen oli asetettu korkeimmalle prioriteetille, koska se on HYDO:n lisäksi myös MINEO:n kohdealue. Lentomittausta edeltävän kenttätyön aikana alueelle rakennettiin 5 kpl 15x15 m 2 suuruisia tasaisia säteilynheijastajia HyMap aineiston spektristä kalibrointia varten sekä kymmeniä signaaleja (valkoisia 2x2 m ilmakuvausristejä) Maanmittauslaitoksen ilmakuvien geometrista oikaisua varten (ks Kuosmanen et al. 2000b). Mukana olevat kaivosyhtiöt ovat suhtautuneet erittäin myönteisesti ja edistäneet monin tavoin lentomittausten valmistelutyötä. Hankkeiden yhteinen kenttätyökokous pidettiin Sotkamossa Tässä kokouksessa oli läsnä GTK:n (järjestäjä) lisäksi BRGM:n (MINEO:n koor- dinaattori), Mondo Mineralsin, Outokumpu Chromen ja Ilmavoimien yleisesi- edustajat. Kokouksessa annettiin yksityiskohtainen tilanneselos- kuntaosaston tus tutkimuksesta sekä lentokampanjasta ja sen kulusta. Kokouksessa briefattiin maatotuuden (ground thruth) mittausryhmät tulevaa tärkeää tehtävää varten. Maatotuuden mittaaminen lisäksi harjoiteltiin maastossa lentoa edeltävänä päivänä (ks Kuosmanen et al. 2000b).

9 HyMap lentomittauskampanja MINEO-vetoinen laaja HyMap-kuvauskampanja vietiin läpi Euroopassa ja Grönlannissa. Kuvattuja kohteita oli yhteensä 9, seuraavissa maissa: Portugali, Saksa, Itävalta, Englanti, Suomi ja Grönlanti (MINEOkohteita), Suomi (HYDO-kohteet), Grönlanti (HYPERGREEN-kohde) ja Espanja (Outokumpu Miningin kohde). Suomessa HyMap-kuvaukset tehtiin Sotkamon ja Kemin 1200 km 2 laajuisilla testialueilla 28. ja 29. heinäkuuta Muut Suomeen valmistellut testialueet jäivät valitettavasti kuvaamatta kesän 2000 aikana. Sotkamon testialue käsittää Lahnaslammen talkkikaivoksen ympäristöineen, Talvivaaran mustaliuske-nimalmiaiheen, ja Nuasjärven, Kuluntahden sekä Kontiomäen alueet. Kemin testialue käsittää mm. Kemin Elijärven kromiittikaivoksen ympäristöinen, Kemin ja Tornion kaupungit sekä Tornion jaloterästehtaan alueet sekä noin 40 km Perämeren rantavyöhykettä. HyMap-dataa kertyi 18 Gbyteä aluetta kohti. Samaslentokoneesta tehtiin myös koko alueen kattava mustavalko stereo- ta ilmakuvaus Kemissä ja stereo vääräväri-ilmakuvaus Sotkamossa. Kenttäyöhön osallistui GTK:n T&K:n, ESA:n ja PSA:n lisäksi Ilmavoimien yleisesikuntaosaston geograafinen yksikkö ja Saksan geologian tutkimuslaitoksen BGR:n kaukokartoitusyksikkö. Nämä neljä kenttätyöryhmää mittasivat kannettavilla spektrometreilla auringosta saapuvaa irradianssia sekä (etukäteen rakennettu- heijastajien reflektansssia lennon aikana (ks Kuosmanen et al. jen) 2000b) Kampanjan jälkeiset kenttätyöt Mineraali- ja ympäristötutkimuksen näytteenottoa ja muuta kenttätyötä tehtiin Lahnaslammella sekä Kemin ja Pyhäsalmen tutkimusalueilla. Kasvillisuusnäytteitä otettiin, ja näiden hyperspektristä heijastusta mitattiin FieldSpecFR:lla. Samoissa paikoissa tehtiin myös humusnäytteeenottoa. Näytteiden analysointisuunnitelmaa on tarkennettu. Näytteiden ja mittaustulosten käsittelyä suunniteltiin (ks Kuosmanen et al. 2000b) Datan tallennus Data on tallennettu Sun:in RAID-levyille hierarkiseen hakemistojärjestelmään (ks Kuosmanen et al. 2000b). Kukin hakemisto sisältää tiedostojen sisällön kuvauksen sekä tiedon siitä, millä ohjelmalla kyseinen tiedosto on tarkoitus käsitellä tai missä formaatissa tiedosto on Satelliittikuvaukset Sopivat satelliittikuvausalueet on määritetty alkuvuodesta Hyperspektrikuvausta suorittavia satelliitteja on suunnitteilla:. Seuraavat laitteet ovat tämän hankkeen kannalta mielenkiintoisimmat:

10 10 1) NASA:n EO-1, jossa kuvaava spektrometri Hyperion, suunniteltu lähetettäväksi (VIS, NIR, SWIR) 2) NASA:n ASTER (VIS, NIR, SWIR, TIR) 3) ESA:n PROBA, jossa CHRIS kuvaava spektrometri (VIS, NIR) 4) NEMO (kaupallinen) ja Orbview (kaupallinen) ovat lupaavia suunnitelmia. Hankkeen lentoaineistojen yhteisanalyysillä pyritään etukäteen selvittämään mahdollisuudet hyperspektristen satelliittikuvien tulkintaan Myöhemmin tarkennettavat tehtävät Seuraavat tehtäväkokonaisuudet määritetään tarkemmin tammikuussa 2001: Kaivosmittausten kohteet Kenttä- ja lentomittausten korrelointi Satelliittikuvaukset Satelliittidatan korrelointi muuhun aineistoon Aineistojen yhteisevaluointi 4. Kansainvälinen verkottuminen ja yhteistyö HYDO on verkottunut kiinteästi Euroopan geologian tutkimuslaitosten muodostaman MINEO-konsortion kanssa. MINEO-projekti, jonka koko nimi on Assessing and monitoring the environmental impact of mining activities in Europe using advanced Earth Observation techniques, on edennyt melko tarkalleen suunnitellun aikataulun mukaisesti. Pariisin kick-off kokousta lukuunottamatta (HYDO:n ja) MINEO:n (yhteis)kokoukset vuoden 2000 kokoukset järjestettiin Suomessa: Kick-off meeting, , Pariisi, järjesti BRGM Suomen HyMap-kampanjan valmistelukokous, Sotkamo, järjesti GTK Project meeting , Espoo, järjesti GTK Steering committee meeting 29.9., Kirkkonummi, järjesti GTK Kenttäekskursio 30.9., Sotkamo, järjesti GTK ja Mondo Minerals MINEO:n lentomittausten edistymisen Euroopassa ja Grönlannissa voi seurata osoit- Euroopassa on loppuunsuoritettu vuoden 2000 osalta. Samoilta sivuilta saanee kohta teessa MINEO:n HyMap lentomittauskampanja tietoa myös aineistojen esiprosessoinnin vaiheista. MINEO:n omat kotisivut löytyvät o soitteesta HyMap-lentokampanjaa kohtaan on osoitettu kotimaista ja kansainvälistä mie- ovat olleet mukana Suomessa tehtävässä lenkiintoa. Alla luetellut organisaatiot lentokampanjassa ja siihen liittyvässä kenttätyössä MINEO:n ja/tai HYDO:n

11 11 välityksellä vähintään tarkkailijana (ks erillinen suunnitelma: Kuosmanen 2000a, laitosten roolit esitelty tarkemmin sivuilla 5, 11 ja 15). GTK: Geologian tutkimuskeskus (Geological Survey of Finland) TEKES: Teknologian kehittämiskeskus (National Tech- nology Agency) Minerals Oy: Mondo Partek Nordkalk Oy AB: Outokum pu Mining Oy: <Commercial company, mining> <Commercial company, mining> <Commercial company, mining> Outokumpu Chrome Oy: <Commercial company, mining> METLA: Metsäntutkimuslaitos (Finnish Forst Research Institute) Specim Oy: <Commercial company, optoelectronics> Jet Flite: BRGM: <Commercial copany, flight services> Bureau de Recherches Géologiques et Minières (French Geological Survey) BGR: Bundesanstalt für Geowissenschaften und Rohstoffe (Geological Survey of Germany) GEUS: Danmarks og Grönlands Geologiske Un- Survey of Denmark and dersögelse (Geological Greenland) IntSpec: Integrated Spectronics, Manufacturer of HyMap, Australia HyVista: HyMap operator, South Africa DLR: Deutschen Zentrum für Luft- und Raumfahrt) FAF: Lentokoneen ja ilmakuvauksen operaattori Ilmavoimat, yleisesikuntaosasto (Finnish Air Force HQ) FGI: Geodeettinen laitos (Finnish Geodetic Institute) VTT/AUT: Valtion teknillinen tutkimuskeskus, Automaatio SYKE: Suomen ympäristökeskus (Finnish Environment Institute) HUT: Helsingin teknillinen korkeakoulu (Helsinki University of Technology) TY: Turun yliopisto (Turku University) JOY: Joensuun yliopisto (Joensuu University) FMI: Ilmatieteen laitos (Finnish Meteorological Institute 5. Raportointi vuonna 2000 Arkimaa, Hilkka, Mäkisara, Kai, Eskelinen, Miia, Kuosmanen, Eira, Kuosma- nen, Viljo and Laitinen, Jukka, AISA-imagery from selected mining areas in Finland A set of compressed three-band ErMapper images on CD. Geological Survey of Finland, HYDO report. GTK RS/2000/3. 5 p., attached CD.

12 12 S. Chevrel, V. Kuosmanen, S. Marsh, T. Tukianen, MINEO: Assessing and monitoring the environmental impact of mining activities in Europe using advanced Earth Observation techniques. Poster presentation in 14th ERIM Geologic Remote Sensing Conference, Las Vegas Kuosmanen, V., Arkimaa, H, Hyvönen, E. Kuosmanen, E., Laitinen, J. and Siira M. 2000a MINEO: Assessing and monitoring the environmental impact of mining acin Europe using advanced Earth Observation techniques. Posteriesitys semi- tivities naarissa Ympäristö, terveys j a turvallisuus kaivannaisteollisuudessa, Haikon kartano, Porvoo Kuosmanen, Viljo, 2000a. Pla n for HyMap-campaign and related fieldwork in Finland during year 2000 for MINEO and HYDO. Report GTK RS/2000/1, 15 p. 6 appended maps. Kuosmanen, Viljo, 2000b. HYDO: Hyperspektrinen malmi- ja teollisuus- ja kartoitus. Väliraportti ajalta mineraali-viitteiden kaukotunnistus Geologian tutkimuskeskus RS/2000/02, 12 s. Kuosmanen, Viljo, 2000c. HYDO: Hyperspektrinen malmi- ja teollisuus- ja kartoitus. Väliraportti ajalta mineraali-viitteiden kaukotunnistus Geologian tutkimuskeskus RS/2000/6, 13 s. Viljo Kuosmanen, Hilkka Arkimaa, Stéphane Chevrel, Eija Hyvönen, Eira Kuosmanen, Jukka Laitinen, Kirsti Loukola-Ruskeeniemi, Heikki Rainio, Timo Ruohomäki, Maarit Siira and Raimo Sutinen, 2000b. HyMapand HYDO. GTK RS/2000/5, 29 p., 19 appendices. campaign and related fieldwork in Sotkamo, Finland, during summer 2000 for MINEO Laitinen, Jukka ja Kuosmanen, Viljo, Mineraalivaihettumissarjojen reflektanssi-mittaukset Paraisten, Pyhäsalmen, Lahnaslammen ja Elijärven kai- ed classification of soil moisture on hyperspectral vosnäytteistä. GTK RS/2000/6, (valmisteilla). Siira, Maarit, Hyvönen, Eija and Sutinen, Raimo, Understorey vegetation and till reflectance bas AISA data. Geological Survey of Finland, Report RS/2000/04, 10 p.

13 13 6. Kustannusten seuranta Vuodelle 2000 esitettyyn budjettisuunnitelman toteutumiseen on odotettavissa muutoksia, koska osa toiminnoista siirtyy hankkeen ulkopuolisista syistä vuoden 2001 puolelle. Vastaavat kustannukset myös siirtyvät vuoden 2001 puolelle.