HYDO 1 väliraportti ajalta
|
|
- Pertti Jurkka
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Geologian tutkimuskeskus, Espoo T&K, Kaukokartoituslaboratorio HYDO 1 väliraportti ajalta Kuosmanen, Viljo, Arkimaa, Hilkka ja Laitinen, Jukka 1 HYDO: Hyperspektrinen malmi- ja teollisuusmineraaliviitteiden kaukotunnistus ja kartoitus (HYperspectral remote Detection and mapping of geological Objects) TEKES Dnro: 272/401/98 Momentti: /98 Päätös nro: 40734/98 Päätöspvm: GTK:n hanke nro: GTK:n arkistoraportti: RS/2001/2
2 Kuosmanen, Viljo, Arkimaa, Hilkka ja Laitinen, Jukka HYDO: Hyperspektrinen malmi- ja teollisuusmineraaliviitteiden kaukotunnistus ja - kartoitus. TEKES-projektin väliraportti ajalta Geologian tutkimuskeskus, arkistoraportti RS/2001/2, 13 s. Tiivistelmä Projektin tarkoituksena on luoda valmiudet kaukotunnistaa ja kaukokartoittaa hyperspektrisen kuvauksen avulla paljastuneita mineraaleja, kivilajeja, maalajeja ja malmien ja teollisuusmineraalien indikaatioita sekä geoympäristöön liittyviä haittoja useassa eri mittakaavassa, paikallisesta kaivos- ja kenttätutkimuksesta satelliittikuvien tutkimukseen saakka. Hankkeen tärkein työ raportointikaudella on ollut HyMaplentomittauskampanjan tuottamien hyperspektristen ja muiden ilmakuvien oikaisu, geokoodaus, ilmakehäkorjausten tekeminen ja tulosten sijoittaminen hankkeen tietokantaan. Tämä työ on tehty Sotkamon testialueen osalta lähes valmiiksi ja Kemin testialueen osalta työ on loppusuoralla. Hyperspektrisen kuva-aineiston tulkinta on aloitettu Minimum Noise Fraction muunnoksien tarkastelulla. AISA-aineisto on myös ollut tukimuksen alaisena. Hyperspektrinen lentoaineisto tutkimus saatetaan loppuun ja raportoidaan vuoden loppuun mennessä. Hankkeen muu aktiviteetti talvikaudella on kohdistunut tietojen tallennukseen ja tulkintaan, laitteistojen suunnitteluun ja rakentamiseen sekä raportointiin. Kaikki maastomittausten tulokset on tallennettu systemaattisesti hankkeen tietokantaan, joka myös sisältää HyMap-kuvien tulkintaan tarvittavaa muuta referenssiaineistoa. Laitteiston suunnittelu on myös ollut keskeisellä sijalla: etämittauksiin sopivia keinovaloja on tutkittu ja yksi tehokas valonlähde on hankittu. Se on osoittautunut käytössä erittäin korkealuokkaiseksi. Kaivoskohteiden spektrimittaukset on aloitettu Paraisilta. Skannaava spektrien etämittaussysteemi on valmistumassa. Kannettavalla spektrometrilla tehtävät alueeseen ja pintaan kohdistuvat mittaukset voidaan siis suorittaa osin automaattisesti. Kaivosmittauksia ja muita kenttätutkimuksia jatketaan kaikissa kaivoskohteissa ja mittaukset saatetaan loppuun. Aineisto tulkitaan ja tulokset raportoidaan. Sekä hankkeen johtoryhmä että TEKES ovat hyväksyneet pyydetyn jatkoajan, joten aineiston tulkinta ja loppuraportointi saadaan valmiiksi vuoden 2001 loppuun mennessä. Kansikuva: FieldSpecFR:llä mitatut Lahnaslammen kaivoksen päämineraalien heijastusspektrit (%/100) sähkömagneettisen säteilyn aallonpituusvälillä nm: vihreä = talkki1, keltainen = talkki2, punainen = dolomiitti, sininen = magnesiitti, violetti = kloriitti paitsi alin = grafiitti. 2
3 Hyperspektrinen malmi- ja teollisuusmineraaliviitteiden kaukotunnistus ja -kartoitus. HYDO väliraportti ajalta Sisällysluettelo Tiivistelmä Projektin kokonaistavoitteet Organisaatio raportointkautena Katsaus aikatauluun ja tehtäviin Aikataulu Tilanneselostukset tehtävistä HyMap-kuvien käsittely Ilmakuvien käsittely Laitteet Kaivosmittaukset Satelliittikuvat Datan tallennus Yhteistyö ja kansainvälinen verkottuminen Raportit Kustannusten seuranta
4 1. Projektin kokonaistavoitteet Tavoitteena on luoda Suomeen valmiudet kaukotunnistaa ja kaukokartoittaa hyperspektrisen kuvauksen avulla paljastuneita mineraaleja, kivilajeja, maalajeja ja malmien ja teollisuusmineraalien indikaatioita sekä geoympäristöön liittyviä haittoja, portaittain useassa eri mittakaavassa, paikallisesta kaivos- ja kenttätutkimuksesta aina globaaliin satelliittikuvatutkimukseen saakka. Tuloksena on menetelmän sovellusohjeet mainittuihin tehtäviin. Tulosten käyttötarkoitus on: 1) malmi- ja teollisuusmineraalien sekä kallio- ja maaperän kartoituksen ja tutkimuksen tehostaminen 2) lastauksen ja rikastuksen tehostaminen sekä raakkulaimennuksen vähentäminen kaivoksilla 3) maankamaran ympäristöhaittojen tunnistaminen ja rajaus 2. Organisaatio raportointikautena Johtoryhmässä ja projektiryhmässä on tapahtunut muutoksia. TEKES:in edustaja Einar-Arne Herland on siirtynyt European Space Agencyn palvelukseen. TEKES ei ole vielä nimennyt uutta edustajaa johtoryhmään hänen tilalleen. Muut muutokset ovat pienehköjä ja koskevat tehtäviä/vastuita projektiryhmässä. Johtoryhmä: Vanhempi tutkimusgeologi Jussi Aarnisalo, Outokumpu Mining Oy, varapuheenjohtaja Laatujohtaja Markku Ahlava, Wihuri Aviation/Jet Flite Oy, jäsen Tutkimusjohtaja Gabor Gaál, GTK, puheenjohtaja Geologi Ritva Harinen, Oy Partek Nordkalk AB, jäsen Geologi Erkki Kuronen, Mondo Minerals Oy, jäsen Geologi Ossi Leinonen, Outokumpu Chrome Oy, jäsen Erikoistutkija Kai Mäkisara, METLA, jäsen Tuotepäällikkö Jukka Okkonen, Specim Oy, jäsen, varalla TkL Rainer Bärs Prof. Erkki Tomppo, METLA, jäsen Erikoistutkija Viljo Kuosmanen, GTK, sihteeri Projektiryhmän jäsenet ja heidän vastuualueensa: FL Hilkka Arkimaa, kuvankäsittely, kaukokartoitus, geofysiikka, mallinnus, operaatiojohtaja Tutk apul Miia Eskelinen, kuvankäsittely, vesialueet FT Kari Kinnunen, mineralogia, mikroskooppitutkimukset FM Eira Kuosmanen, GIS ja kuvankäsittely, mallinnus 4
5 FL Viljo Kuosmanen, kaukokartoitus, kallioperä, mallinnus, projektin vastuullinen johtaja DI Jukka Laitinen, laboratoriomestari, laitteet, mittaukset, ATK, näytetiedot FT Heikki Rainio, maaperäasiantuntija, mallinnus Tutk ass Timo Ruohomäki, maaperäkartoitus, ilmakuvatulkinta, arkistot, GIS 3. Katsaus aikatauluun ja tehtäviin 3.1. Aikataulu Seuraavan janakaavion avulla pyritään antamaan yleiskuva hankkeen tehtävien toteutumisesta ja muutoksista. Janakaavio on päivitetty vastaamaan johtoryhmän kokousajankohdan ( ) tilannetta. HYDO v 1999 v 2000 v 2001 Tehtävät Teoreettisia tutkimuksia M M M 2 Laitehankintoja ja -rakennusta M D M M 3 Kirjastospektrien hankinta M M 4 Kenttätutkimusalueiden määritys M M 5 Kenttätutkimuksia ja ilmakuvauksia M M M 6 Näytteiden miner, kem ym tutkimuksia M M M 7 Kokeellisen spektrikirjaston laadinta M M 8 Mittaukset kannettavalla spektrometrilla M M M 9 Projektitietokannan päivitys M M M 10 Mittausten tulkintaa M M M M 11 Lentomittauskohteiden valmistelu M D M 12 Kenttä/Lab mittaukset kuv spektrom M M M 13 Lentomittaukset kuv spektrom M D 14 Kenttä- ja lentomitt korrelointi M M M 15 Satell kuvausalueiden määritys M 16 Satell kuvaukset M M 17 Satell datan korrelointi muuhun M M M 18 Aineistojen yhteisevaluointi M M M 19 Kongressiesitys M D D D 20 Raportointi D D D D D D D D 21 Johtoryhmän kokous M M M M M M D Selitys: Suunniteltu tehtävä Suoritettu tehtävä M Milestone Suunniteltu tarkstus Suoritettu tarkistus D Tuote Muuttunut suunnitelma, jatkoaika Janakaaviosta nähdään, että useimmat tehtävät on suoritettu suunnitelman mukaisesti. Suunnitelmaa on luonnollisesti muutettu alkuperäisestä tehtävän vaatimalla tavalla, jonka johtoryhmä on kokouksissaan hyväksynyt. Kaivosmittaukset ja loppuraportointi ovat loppuvuoden tärkeimmät tehtävät Tilanneselostukset tehtävistä Aiemmassa tutkimussuunnitelmassa ja johtoryhmän kokouksessa hankkeelle asetettiin toimintakaudelle seuraavat tehtävät: 5
6 HyMap-kuvien käsittely, ilmakuvien käsittely, näytemittaukset, laitteiden täydennys, datan tallennus, kaivosmittaukset sekä mahdollinen satelliittikuvien saatavuuden selvitys (ks janakaavio). Seuraavassa kunkin tehtävän tämänhetkistä tilannetta on tarkasteltu erikseen HyMap-kuvien käsittely HyMap-kuvien spesifikaatiot on selostettu aikaisemmassa raportissa (Kuosmanen 2000). HyMap-kuvien ensimmäiset radiometrisesti korjatut versiot Sotkamon alueelta vastaanotettiin HyVistalta ja Kemiä koskeva aineisto Kuvissa oli kuitenkin virheellisiä osia, jotka toimittaja korjasi ja lähetti kuukauden sisällä GTK:een. Aineisto oli hankkeen kannalta esikäsittelykunnossa tammikuun puolessavälissä Alkuperäiset aineistot ovat Mammoth Exabyte formaatissa magneettinauhalla. HyMap-kuvien geometrista oikaisua varten hankittiin PARGE-niminen ohjelma, joka sallii lentokoneen asentotietojen ja maastotukipisteiden yhtäaikaisen käytön. Oikaisu (Kuva 1) on melko työläs iteratiivinen prosessi, mutta hankkeen tutkijat näkivät erittäin tärkeäksi sen, että tämä tietotaito saadaan GTK:een. Skannauskulman aiheuttaman virheen korjaamista on myöskin pohdittu ja kokeiltu BRGM:n kanssa. Kuva 1. Oikaisematon HyMap-kuva vasemmalla tukipistenumeroineen ja sama kuva oikaistuna sekä georeferoituna oikealla. Kemin Marostenmäki. Ilmakehäkorjaukset on päätetty tehdä ENVI:in Empirical line menetelmällä (Kuva 2). Tämän menetelmän valinta on perusteltua esimerkiksi sen vuoksi, että se korjaa myös mahdollisen laitekalibrointivirheen. Korjauksen jälkeen jokainen kuvapikseli sisältää kohteen näennäisen reflektanssin, jota voidaan tutkia vertaamalla olemassaoleviin spektrikirjastoihin. 6
7 Series5 lab field appar. reflectance Hymap reflectance radiance wavelenght 0 Kuva 2. Maastoon sijoitetun valkoisen heijastuspaneelin mitattuja ja laskettuja reflektansseja sekä HyMap-kanavien radianssiarvot (vihreät täplät ja vihreä asteikko) paneelista. Paneelin reflektanssi mitattiin laboratoriossa (jatkuva musta käyrä) ja kentällä myös maasta käsin (punainen pisteviiva). Sininen + -lla merkitty käyrä osoittaa näennäisen reflektanssin, joka on laskettu HyMap-radianssista käyttäen apuna viittä maastoon sijoitettua tunnettua heijastajaa. Tulkinta etenee tietyn kaavion mukaisesti (Kruse et 1997): 1. Sensor dependance calibration 2. Radiance calculation 3. Geometric correction 4. Apparent reflectance calculation 5. Minimum Noise Fraction transforms 6. Pixel Purity Index 7. n-dimensional Visualization 8. Spectral Angle Mapping 9. Unmixing 10. Testing of the results. Hankkeessa on laadittu lukuisia muunnoksia HyMap-kuvista tulkintaa varten. Kuvat 3 ja 4 esittävät eräitä Minimum Noise Fraction muunnoksia Elijärven ja Lahnaslammen kaivoksien alueilta. Tällaisten muunnosten tarkoituksena on toimia yksityiskohtaisemman näytteenoton, luokittelun ja muun tarkastelun lähtökohtana. Muunnosten tekeminen, tulkinta maastovertailut ja tarkistukset jatkuvat kenttäkauden 2001 yli. Korjattu HyMap aineisto on sijoitettu/sijoitetaan hankeen tietokantaan. 7
8 Kuva 3. Värikompositiokuva Sotkamon Lahnaslammen alueen HyMap-kuvien MNF-muunnoksista no R(10)-G(12)-B(11). Nämä on valittu kuvaan siten, että variaatio kaivosalueella ja välittömässä ympäristössä korostuu. 8
9 Kuva 4. Värikompositiokuva Kemin Elijärven alueen HyMap-kuvien MNFmuunnoksista no R(10)-G(13)-B(9). Nämä on valittu kuvaan siten, että variaatio kaivosalueella ja välittömässä ympäristössä korostuu. 9
10 3.2.2 Ilmakuvat Kesällä 2000 toteutetun MINEO- ja HYDO-projektien yhteinen lentokampanja Suomessa tuotti Sotkamon ja Kemin testialueilta myöskin perinteiset ilmakuvat. Kuvauksen tavoitteena oli rekisteröidä ilmakuville spektrikuvausta vastaava maastotilanne sekä hankkia materiaali tarkan (heijastus-) korkeusmallin tekoa varten. Korkeusmalli tarvitaan HyMap-kuvien geometrista oikaisua varten mutta ilmakuvia käytetään luonnollisesti myös useisiin muihin tulkintatarkoituksiin (Ruohomäki 2001a,b). Hyperspektriset kuvaukset suoritti HyVista niminen etelä-afrikkalainen firma. Lento-operaattorina sekä filmikuvaajana toimi DLR (Deutschen Zentrum für Luft- und Raumfahrt. Filminä käytettiin Sotkamossa väärävärifilmiä (conventional VNIR-film), jonka DLR kehitti diapositiiviksi ja Kemissä pankromaattista mustavalkoifilmiä. Kuvien laatu aiheutti kuitenkin keskustelua: Molempien alueiden kuvat olivat teräviä, mutta Sotkamon kuvat olivat liian punaisia. Kaikki soveltuivat kuitenkin pääkäyttötarkoitukseensa. FM-kartta Oy numeeristi kaivosten lähiympäristön kuvat ja laati korkeusmallit. Digitoinnin resoluutio on 21 mikrometriä, joka vastaa noin 28 cm maastoresoluutiota. Korkeusmallin pikselikooksi valittiin Sotkamossa 4 m ja Kemissä 5 m. Molempien alueiden ilmakuvista, niiden laadusta, numeeristamisesta, korkeusmallien teosta on laadittu GTK:n arkistoraportit (Ruohomäki 2001, Ruohomäki 2001b) Laitteet GTK:n kaukokartoituslaboratorioon on hankittu voimakas (1000 W) Orielin säteilylähde, joka on teholtaan kyllin tehokas 1-2 m etäisyydeltä tehtäviin spektrometrisiin etämäärityksiin. Säteilyn sisältö vastaa melko tarkasti mustan kappaleen ( black body ) säteilyä 3800 K lämpötilassa. Säteilijän irradianssi ja tutkittavan kohteen reflektanssin signaali/kohina suhdetta on mitattu säteilijän etäisyyden funktiona. Laite on havaittu erittäin korkealuokkaiseksi. FieldSpecin antureiden otanta-alueet on myös tutkittu. Spektrometrin liikuttelujärjestelmän rakentaminen on käynnissä. Rakenustyö tilattiin VTT:n Automaatiosta ja sen piti olla valmis Kuitenkin VTT:n tekemän mitoitusvirheen vuoksi laiteeseen jouduttiin tilaamaan voimakkaampi siirtomekanismi ja tämä on viivästänyt työn valmistumista. Laite valmistunee kuitenkin kesäkuun alkupuolella. Heijastusmittausstandardit on tilattu ja RAID-levyt on nyt hankittu. Tällaiset levyt ovat hyperspektrisen tutkimuksen perusedellytys ja nämä olisi pitänyt hankkia jo projektin alkaessa. 10
11 3.2.4 Kaivosmittaukset Kaivoksilla tehtävät mittaukset ovat myöhässä suunnitellusta aikataulusta, mutta ne saataneen tehdyksi kenttäkaudella, ennen Työt aloitettiin Paraisten kaivoksella ja ne saatiin lähes loppuunsuoritetuksi Paraisilla tärkeimmiksi mittauskohteiksi/tekijöiksi valittiin seuraavat asiat. Vesi ja kosteus kivien pinnalla Yleisimmin esiintyvät homogeeniset ekstreemit kivilajit ja mineraalit (mahdolliset spektriset end-memberit ) Rouhekivi (raekoko, sivukivimäärä, värivirheet) Maanparannuskalkki (neutralointiarvo) Raakku (erottuminen malmista) Gotlannin kalkkikivi (savipitoisuus, pintaa peittävä pöly) Kairansydämet (karbonaatin määrä, silikaattien väri ja koostumus) Ensimmäinen kysymys kuului: Havaitaanko heijastuskäyrissä valittujen muuttujien (edellä suluissa) suhteen merkittäviä eroja? Jokaisesta kohdeluokasta tehtiin lukuisia mittauksia, joiden tulokset analysoitiin silmämääräisesti. Tämän perusteella voidaan sanoa, että kaikissa kohdeluokissa esiintyy merkittäviä eroja valittujen muuttujien suhteen. Tulokset tarkistetaan luonnollisesti kaivosmittausten kuluessa ja jälkeen. Paraisten kaivoksen osalta tulokset on tallennettu aiempien näytemittausten ohelle Sun-tietokantaan. Seuraavat kuvat 5-8 valaisevat mainittuja asioita Punainen, märkä Pegmatiitti : kairansy_057.txt Käyriä 3kpl 57.1 Punainen, puolikuiva Pegmatiitti : kairansy_058.txt 57.1 Punainen, kuiva Pegmatiitti : kairansy_059.txt 0.3 Heijastusarvo Aallonpituus nm Kuva 5. Veden vaikutus pegmatiitin heijastuskäyrään 11
12 Kairattu pinta märkä Valkea Rouhekivi : kairansy_070.txt Käyriä 5kpl 6.7 Harmaa Rouhekivi Grafiittipit : kairansy_074.txt 9.57 Kalsiitti, 'puhdas' Valkea Rouhekivi : kairansy_077.txt 2.6 Kairattu pinta puolikuiva Valkea Rouhekivi : kairansy_071.txt 2.6 Kairattu pinta kuiva Valkea Rouhekivi : kairansy_072.txt Heijastusarvo Aallonpituus nm Kuva 6. Kosteuden ja grafiitin vaikutus rouhekiven heijastusarvoihin. Mitattu grafiittipitoinen näyte sisälsi alle 5% grafiittia lep gneissi m 4.45-~5, sisäraakku, suonigneissi kiillekouka, di-pit. lep.gneissi, pg-suonia, muuttuu migmat pegmatiitiksi : kairansy_010.txt 6.05 pegmatiitti m 4.45-~5, sisäraakku, suonigneissi kiillekouka, Käyriä di-pit. 7kpl lep.gneissi, pg-suonia, muuttuu migmat pegmatiitiksi : kairansy_011.txt 8.55 Lp-kgn, Di pitoinen m , Lp-kgn, di pitoinen : kairansy_012.txt 8.65 III-kalkkikivi m III-kalkkikivi, runs harmeinen : kairansy_013.txt 8.85 Lp m , Lp (Di-pit) : kairansy_014.txt 9.45 Di karsi m Di-karsi, karb osia : kairansy_015.txt 9.6 III-kalkkikivi m III-kalkkikivi, Diopsidia etc. : kairansy_016.txt 0.4 Heijastusarvo Aallonpituus nm Kuva 7. Sisäraakun (leptiittigneissi: siniset käyrät, ja pegmatiitt: punainen käyrä) erottuminen III-luokan kalkkikivestä (vihreät käyrät). 12
13 Käyriä 5kpl 22R 0-2mm : kasa_000.txt 22R 0-8mm : kasa_01.txt 22R 5-8mm : kasa_02.txt R 8-16mm : kasa_03.txt kairansy_055 : kairansy_055.txt Heijastusarvo Aallonpituus nm Kuva 8. Raekoon vaikutus rouhekalkin heijastusarvoihin auringonvalossa (ohuet käyrät). Vertailun vuoksi kuvaan on liitetty puhtaan kalsiitin keinovalossa tehdyn mittauksen (paksu violetti käyrä). Atmosfäärissä oleva vesi himmentää auringon säteilyn aallonpituusalueilla 1400 nm ja 1900 nm, mikä aiheuttaa häiriökohdan pitkillä nuolilla merkittyihin paikkoihin silloin kun mittauksessa käytetään yksinomaan auringonvaloa. Lyhyillä nuolilla merkityt kohdat ovat kalsiitille tyypillisiä absorptioita. Kaivosmittausten läpivieminen ja loppuraportointi on hankkeen tärkein työ nyt viimeisellä toimintakaudella Satelliittikuvat Hyperspektrikuvausta suorittavia satelliitteja on ollut suunnitteilla ja niitä on jo radallakin (esim EO-1: Hyperion), mutta mitään kuvia ei toistaiseksi ole ollut saatavilla. Jos saatavuudessa tapahtuu muutos parempaan, seuraavat satelliitit saattavat tulla kysymykseen. NASA:n EO-1, jossa kuvaava spektrometri Hyperion, suunniteltu lähetettäväksi (VIS, NIR, SWIR), ei kuvia toistaiseksi. NASA:n ASTER (VIS, NIR, SWIR, TIR), ei kuvia toistaiseksi ESA:n PROBA, jossa CHRIS kuvaava spektrometri (VIS, NIR), ei kuvia toistaiseksi. 13
14 NEMO (kaupallinen) ja Orbview (kaupallinen), ei kuvia toistaiseksi Datan tallennus Data on tallennettu Sun:in RAID-levyille hierarkiseen hakemistojärjestelmään (ks Kuosmanen et al. 2000). Kukin hakemisto sisältää tiedostojen sisällön kuvauksen sekä tiedon siitä, millä ohjelmalla kyseinen tiedosto on tarkoitus käsitellä tai missä formaatissa tiedosto on. 4. Yhteistyö ja kansainvälinen verkottuminen HYDO:n hankekokoukset raportointikaudella on pidetty seuraavasti: Hankekokous VSA:n kanssa HYDO-MINEO workshop Espoossa Hankekokous HYDO on verkottunut kiinteästi 7 Euroopan maan geologian tutkimuslaitosten muodostaman MINEO-konsortion kanssa. MINEO-projekti, jonka koko nimi on Assessing and monitoring the environmental impact of mining activities in Europe using advanced Earth Observation techniques. MINEO:n projekti- ja steering-committee -kokoukset järjestettiin Bottropissa Saksassa Isäntänä toimi Deutsche Steinkohle. MINEO:n omat kotisivut löytyvät osoitteesta Useat projektiorganisaation ulkopuoliset tahot ovat edelleen osoittaneet mielenkiintoa HyMap-dataa ja sen tulkintaa kohtaan. 5. Raportit Eskelinen, Miia, 2001, Kaukokartoituksen peruskäsitteet ja vesialueiden tilan tutkiminen. Geologian tutkimuskeskus arkistoraportti RS/2001/1, 24 s. Kuosmanen, Viljo, Arkimaa, Hilkka ja Laitinen, Jukka, HYDO: Hyperspektrinen malmi- ja teollisuusmineraali-viitteiden kaukotunnistus ja kartoitus. Väliraportti ajalta Geologian tutkimuskeskus arkistoraportti RS/2001/2, 16 s. Kumpulainen, Sirpa Geological, geophysical and Environmental data from the Lahnaslampi Talvivaara area at Sotkamo, Finland. Geological Survey of Finland archive report RS/2001/3. 45 p., 1 Appendix. 14
15 Törmä, Markus, Rainio, Heikki ja Ruohomäki, Timo Kasvillisuuden ja eräiden maalajien luokittelukoe käyttäen AISA-spektrometriaineistoa. GTK:n arkistoraportti RS/2001/4. 19p. Ruohomäki, Timo, 2001a, Report on airborne photography related to HyMapstudies for Sotkamo test area, Finland. GTK archive report RS/2001/5. 15p., * Appendices. (valmisteilla) Ruohomäki, Timo, 2001b, Report on airborne photography related to HyMapstudies for Kemi test area, Finland. GTK archive report RS/2001/6. (valmisteilla) MINEO Consortium 2000, 1. Draft Dissemination and Use Plan 2. User Need Document 3. Airborne hyperspectral data, survey report and data set preview 4. Quaterly reports (4 quarterly management reports) Muut viitteet Viljo Kuosmanen, Hilkka Arkimaa, Stéphane Chevrel, Eija Hyvönen, Eira Kuosmanen, Jukka Laitinen, Kirsti Loukola-Ruskeeniemi, Heikki Rainio, Timo Ruohomäki, Maarit Siira and Raimo Sutinen, HyMap-campaign and related fieldwork in Sotkamo, Finland, during summer 2000 for MINEO and HYDO. GTK archive report RS/2000/5, 29 p., 19 appendices. Kruse, F. A. 1997, Regional geologic mapping along the Colorado Front Range from Ft Collins to Denver using the airborne visible/infrared imaging spectrometer (AVIRIS). Proceedings of the 12 th international conference Applied Geologic Remote Sensing, Practical Solutions for Real-Word Problems, Vol II, Denver, Colorado, USA, pp. II-91 II
16 6. Kustannusten seuranta Projektiryhmän ehdottama kustannuslajimuutos on hyväksytty. Seuraavassa taulikossa esitetään vuosittainen ja noin tämänhetkinen (23.5.) kustannustilanne. Toukokuun palkat eivät kuitenkaan ole tässä mukana. Kustannusarvio toteutunee suunnitellulla tavalla. Taulukko 1: HYDO:n kustannukset HYDO kustannukset Vuosi 1999 Vuosi 2000 v. 1998, 1999, v.1998 yhteensä yhteensä ja 2001 Välittömät palkat Hlö- ja yleiskust Palkat ja yleiskust. yht Matkat Aineet ja tarvikkeet Laitteet Ostetut palvelut Muut menot Yhteensä mk
Väliraportti ajalta 16.11.1999-31.05.2000
1 Geologian tutkimuskeskus, Espoo T&K, Kaukokartoituslaboratorio HYDO Hyperspektrinen malmi- ja teollisuusmineraaliviitteiden kaukotunnistus ja kartoitus TEKES-projekti Väliraportti ajalta 16.11.1999-31.05.2000
LisätiedotHYDO väliraportti ajalta 01.06. - 5.12.2000 Viljo Kuosmanen
Geologian tutkimuskeskus, Espoo T&K, Kaukokartoituslaboratorio HYDO väliraportti ajalta 01.06. - 5.12.2000 Viljo Kuosmanen HYDO: Hyperspektrinen malmi- ja teollisuusmineraaliviitteiden kaukotunnistus ja
LisätiedotTEKES-projekti: Hyperspektrinen malmi- ja teollisuusmineraaliviitteiden kaukotunnistus ja -kartoitus. Väliraportti ajalta 1.6.1999-15.11.
Geologian tutkimuskeskus, Espoo Tutkimus- ja kehitysyksikkö TEKES-projekti: Hyperspektrinen malmi- ja teollisuusmineraaliviitteiden kaukotunnistus ja -kartoitus Väliraportti ajalta 1.6.1999-15.11.1999
LisätiedotTEKES-projekti: Hyperspektrinen malmi- ja teollisuusmineraaliviitteiden kaukotunnistus ja -kartoitus. Väliraportti ajalta 1.6.1998-31.5.
Geologian tutkimuskeskus, Espoo Tutkimus- ja kehitysyksikkö TEKES-projekti: Hyperspektrinen malmi- ja teollisuusmineraaliviitteiden kaukotunnistus ja -kartoitus Väliraportti ajalta 1.6.1998-31.5.1999 Viljo
LisätiedotUAV-alustainen hyperspektrikuvaus; testimittaus Terrafame Oy:n kaivosalueella Sotkamossa Maarit Middleton Geologian tutkimuskeskus
UAV-alustainen hyperspektrikuvaus; testimittaus Terrafame Oy:n kaivosalueella Sotkamossa Maarit Middleton Geologian tutkimuskeskus Kiitokset GTK Antti Pasanen, Heikki Salmirinne, Hannu Panttila, Clayton
LisätiedotMaankamaran kartoitus lentogeofysikaalisin menetelmin
Maankamaran kartoitus lentogeofysikaalisin menetelmin Kaukokartoituspäivät 9.11.2007 Hanna Leväniemi, Taija Huotari, Ilkka Suppala Sisältö Aerogeofysikaaliset mittaukset yleisesti GTK:n lentomittaukset
LisätiedotYKJ ETRS (usein joutuu säätämään itse)
GPS-järjestelmästä ja kaukokartoituksesta Kertausta GPS-järjestelmästä GPS:n käyttämät koordinaatistot Sisäisesti GPS-järjestelmä käyttää WGS84-pallokoordinaatistoa Koordinaatit voidaan projisoida lennossa
LisätiedotYmpäristön aktiivinen kaukokartoitus laserkeilaimella: tutkittua ja tulevaisuutta
Ympäristön aktiivinen kaukokartoitus laserkeilaimella: tutkittua ja tulevaisuutta Sanna Kaasalainen Kaukokartoituksen ja Fotogrammetrian Osasto Ilmastonmuutos ja ääriarvot 13.9.2012 Ympäristön Aktiivinen
LisätiedotPolar Mining Oy/Outokumpu 1 kpl
Tutkimustyöselostus 1 (5) Jakelu Kauppa- ja teollisuusministeriö 2 kpl Polar Mining Oy/Outokumpu 1 kpl Tutkimustyöselostus Suomussalmen Sääskeläissuon Likosuon alueella valtauksilla Sääskeläissuo 1 2 (kaiv.
LisätiedotKullaan Levanpellon alueella vuosina 1997-1999 suoritetut kultatutkimukset.
GEOLOGIAN TUTKIMCJSKESKUS Tekij at Rosenberg Petri KUVAILULEHTI Päivämäärä 13.1.2000 Raportin laji Ml 911 14312000/ 711 0 tutkimusraportti 1 Raportin nimi Toimeksiantaja Geologian tutkimuskeskus Kullaan
LisätiedotGeologian tutkimuskeskus Q 19/2041/2006/1 20.11.2006 Espoo JÄTEKASOJEN PAINUMAHAVAINTOJA ÄMMÄSSUON JÄTTEENKÄSITTELYKESKUKSESSA 1999-2006.
Geologian tutkimuskeskus Q 19/2041/2006/1 20.11.2006 Espoo JÄTEKASOJEN PAINUMAHAVAINTOJA ÄMMÄSSUON JÄTTEENKÄSITTELYKESKUKSESSA 1999-2006 Seppo Elo - 2 - GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Tekijät Seppo Elo KUVAILULEHTI
LisätiedotSIMO, Siltojen monitorointi. Ilkka Hakola, VTT
SIMO, Siltojen monitorointi Ilkka Hakola, VTT SIMO, Projektin yleiskatsaus SIMO projekti on TEKES rahotteinen projekti (ei mukana missään ohjelmassa), jossa on mukana 15 partneria. Projektin kokonaisbudjetti
LisätiedotFYSIIKAN LABORATORIOTYÖT 2 HILA JA PRISMA
FYSIIKAN LABORATORIOTYÖT HILA JA PRISMA MIKKO LAINE 9. toukokuuta 05. Johdanto Tässä työssä muodostamme lasiprisman dispersiokäyrän ja määritämme työn tekijän silmän herkkyysrajan punaiselle valolle. Lisäksi
LisätiedotHakemus malminetsintälupaa varten
Hakemus malminetsintälupaa varten TUKES/Kaivosasiat 15.12.2011 PL66 Ilomantsi 00521 HELSINKI Endomines Oy hakee kaivoslain 621/2011 mukaista malminetsintälupaa Ilomantsin Sivakkovaarassa karttalehdellä
LisätiedotGeologian tutkimuskeskus 35/2017 Pohjavesiyksikkö Espoo Tuire Valjus
Geologian tutkimuskeskus 35/2017 Pohjavesiyksikkö Espoo 2.5.2017 Geofysiikan mittaukset Velkuan Aumineralisaation alueella Naantalissa Tuire Valjus GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI Päivämäärä / Dnro
LisätiedotKaivostoiminnan kehittäminen ja ympäristö
Kaivostoiminnan kehittäminen ja ympäristö Pohjois-Suomessa Risto Pietilä Geologian tutkimuskeskus GTK:n toiminta-alueet ja profiilit GTK on alueellinen toimija, jolla on vahva yhteys alueiden suunnitteluun
LisätiedotSUOMENSELÄN TEOLLISUUSMINERAALIPROJEKTI KAUDEN 2000 VÄLIRAPORTTI, KESKI-SUOMI
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Etelä-Suomen aluetoimisto Timo Ahtola Olli Sarapää 02.10.2000 Raportti M89/2000/2 RAPORTTITIEDOSTO N:O 4577 SUOMENSELÄN TEOLLISUUSMINERAALIPROJEKTI 1999-2000 KAUDEN 2000 VÄLIRAPORTTI,
LisätiedotGeoChem. Havainnot uraanin käyttäytymisestä kiteisissä kivissä 2006-2010 Mira Markovaara-Koivisto Teknillinen korkeakoulu, Geoympäristötekniikka
GeoChem Havainnot uraanin käyttäytymisestä kiteisissä kivissä 2006-2010 Mira Markovaara-Koivisto Teknillinen korkeakoulu, Geoympäristötekniikka 15.2.2008 KYT2010 seminaari - Kalliokulkeutuminen Helsingin
LisätiedotOn maamme köyhä ja siksi jää (kirjoitti Runeberg), miksi siis edes etsiä malmeja täältä? Kullan esiintymisestä meillä ja maailmalla
On maamme köyhä ja siksi jää (kirjoitti Runeberg), miksi siis edes etsiä malmeja täältä? Kullan esiintymisestä meillä ja maailmalla Tutkimusmenetelmistä GTK:n roolista ja tutkimuksista Lapissa Mikä on
LisätiedotLämpökamerakuvaus Terrafame Oy:n Sotkamon kaivosalueella
Lämpökamerakuvaus Terrafame Oy:n Sotkamon kaivosalueella Hannu Panttila Geologian tutkimuskeskus, Rovaniemi Johdanto UAV-MEMO-hankkeessa kokeiltiin miehittämättömään lentolaitteeseen kytkettyä lämpökameraa
Lisätiedot2 tutkittu alue n. 3 km
Outokumpu Oy Malminetsintä Radiometrinen haravointi Korsnäs Heikki Wennervirta 10.1 e-14e201962 Työn tarkoitus Työstä sovittiin käyntini yhteydessa Korsnäsin kaivoksella 17.10,-19,10.1961 liitteenä olevan
LisätiedotWebforum. Version 16.3 uudet ominaisuudet. Päivitetty:
Webforum Version 16.3 uudet ominaisuudet Päivitetty: 2016-09-26 Sisältö Tietoja tästä dokumentista... 3 Yleistä... 4 Aloita-sivu... 5 Uusi kalenteri... 5 Dokumentit... 6 Tarkastus ja hyväksyminen viimeistellään
LisätiedotArseeniriskin hallinta kiviainesliiketoiminnassa. Pirjo Kuula TTY/Maa- ja pohjarakenteet
Arseeniriskin hallinta kiviainesliiketoiminnassa Pirjo Kuula TTY/Maa- ja pohjarakenteet Sisältö Faktat Arseenin esiintyminen kallioperässä ja pohjavedessä Mitä pitää mitata ja milloin? Arseenipitoisuuden
LisätiedotGEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto Raportti 61/2012 Rovaniemi 26.6.2012
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto Raportti 61/2012 Rovaniemi Selvitys Sodankylän ympäristön maankäyttöä ja kaivostoimintaa tukevasta maaperätiedonkeruusta ja toimintamallista - maaperätiedonkeruu
LisätiedotINSPIRE Tietotuoteseminaari
INSPIRE Tietotuoteseminaari 22.1.2013 Ryhmä 1 : Korkeus, Ortoilmakuvat Veijo Pätynen ja Risto Ilves 22.01.2013 Ryhmän 1 kokoonpano ja osapuolten roolit Hakala Jari SYKE Korkeus Junttila Kimmo Vantaan kaupunki
LisätiedotValokuva: Aalto-yliopistokiinteistöt Otaniemen geoenergiapotentiaali
Valokuva: Aalto-yliopistokiinteistöt Otaniemen geoenergiapotentiaali Energianhallinta Aallon kampuksilla tilaisuus Helsinki 25.3.2015 Nina Leppäharju, Geologian tutkimuskeskus (GTK) Esityksen sisältö 1.
Lisätiedot4G LTE-verkkojen sisätilakuuluvuusvertailu 1H2014
4G LTE-verkkojen sisätilakuuluvuusvertailu 1H2014 27. kesäkuuta 2014 Omnitele Ltd. Mäkitorpantie 3B P.O. Box 969, 00101 Helsinki Finland Puh: +358 9 695991 Fax: +358 9 177182 E-mail: contact@omnitele.fi
LisätiedotLumen optisten kaukokartoitusmenetelmien kehittäminen boreaalisella metsävyöhykkeellä. Kirsikka Heinilä SYKE/HY 05.11.2014
Lumen optisten kaukokartoitusmenetelmien kehittäminen boreaalisella metsävyöhykkeellä Kirsikka Heinilä SYKE/HY 05.11.2014 Content Motivaatio Johdanto Lumen heijastusominaisuudet Lumisen metsän heijastusominaisuudet
LisätiedotMak-33.151 Geologian perusteet II
Mak-33.161 tentit Mak-33.151 Geologian perusteet II Tentti 8.5.2001 1. Suomen kallioperän eri-ikäiset muodostumat; niiden ikä, sijainti ja pääkivilajit. 2. Karjalaisten liuskealueiden kehityshistoria Pohjois-Karjalan
LisätiedotIi Myllykankaan tuulipuistohankealueen muinaisjäännösinventoinnin täydennys 2012
1 Ii Myllykankaan tuulipuistohankealueen muinaisjäännösinventoinnin täydennys 2012 ver. 2 Timo Jussila Timo Sepänmaa Kustantaja: Pöyry Finland Oy 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Inventointi... 2
LisätiedotKahden laboratorion mittaustulosten vertailu
TUTKIMUSSELOSTUS NRO RTE9 (8) LIITE Kahden laboratorion mittaustulosten vertailu Sisältö Sisältö... Johdanto... Tulokset.... Lämpökynttilät..... Tuote A..... Tuote B..... Päätelmiä.... Ulkotulet.... Hautalyhdyt,
LisätiedotPolar Mining Oy/Outokumpu 1 kpl
Tutkimustyöselostus 1 (5) Jarmo Lahtinen 25.1.2008 Jakelu Kauppa- ja teollisuusministeriö 2 kpl Polar Mining Oy/Outokumpu 1 kpl Tutkimustyöselostus Kuhmon Hautalehdon valtausalueella Hautalehto 3 (kaiv.
LisätiedotILPO. Juhani Ojala 1, Dina Solatie 2, Jukka Konnunaho 1. GTK, 2 Itä-Lapin Kuntayhtymä
ILPO Malminetsinnän aluetaloudelliset vaikutukset ja niiden hyödyntäminen Itä-Lapin elinkeinoelämässä (ILPO) Hankehakemus 28.9.2018 Suomen rakennerahasto-ohjelma Juhani Ojala 1, Dina Solatie 2, Jukka Konnunaho
LisätiedotKAIVANNAISTOIMINTA KAINUUSSA
KAIVANNAISTOIMINTA KAINUUSSA Alustus perustuu Kainuun ELY-keskuksen Kainuun maakunnalle tehtyyn kaivoshankeselvitykseen Lahnaslammen talkkikaivos Mondo Minerals B.V. Branch Finland Talvivaaran nikkelikaivos
LisätiedotPaadenmäen kalliokiviainesselvitykset Paavo Härmä ja Heikki Nurmi
Etelä-Suomen yksikkö C/KA 33/09/01 3.7.2009 Espoo Paadenmäen kalliokiviainesselvitykset Paavo Härmä ja Heikki Nurmi Geologian tutkimuskeskus Etelä-Suomen yksikkö Sisällysluettelo Kuvailulehti 1 JOHDANTO
LisätiedotLuontainen arseeni ja kiviainestuotanto Pirkanmaalla ja Hämeessä
Luontainen arseeni ja kiviainestuotanto Pirkanmaalla ja Hämeessä ohjeistusta kiviainesten kestävään käyttöön Asrocks-hanke v. 2011-2014. LIFE10ENV/FI/000062 ASROCKS. With the contribution of the LIFE financial
LisätiedotPysytään piilossa häivetekniikan uudet mahdollisuudet. TkT Jouko Haapamaa PVTUTKL Asetekniikan osasto Häivetekniikan tutkimusala
Pysytään piilossa häivetekniikan uudet mahdollisuudet TkT Jouko Haapamaa PVTUTKL Asetekniikan osasto Häivetekniikan tutkimusala Häivetekniikka = herätteiden hallintatekniikka stealth technology signature
LisätiedotJarmo Lahtinen 30.4.2001 Julkinen. OKME/Outokumpu 1 kpl
1 (7) Jakelu Kauppa- ja teollisuusministeriö 2 kpl OKME/Outokumpu 1 kpl Tutkimustyöselostus Koveron arkeeisella vihreäkivivyöhykkeellä valtauksilla Mönni 1 5, Kovero 1 2 ja Kuusilampi vuosina 1998 1999
LisätiedotHakemus malminetsintälupaa varten
Hakemus malminetsintälupaa varten TUKES/Kaivosasiat 15.12.2011 PL66 Ilomantsi 00521 HELSINKI Endomines Oy hakee kaivoslain 621/2011 mukaista malminetsintälupaa Ilomantsin Sivakkovaarassa karttalehdellä
LisätiedotASPIRIININ MÄÄRÄN MITTAUS VALOKUVAAMALLA
ASPIRIININ MÄÄRÄN MITTAUS VALOKUVAAMALLA Jaakko Lohenoja 2009 Johdanto Asetyylisalisyylihapon määrä voidaan mitata spektrofotometrisesti hydrolysoimalla asetyylisalisyylihappo salisyylihapoksi ja muodostamalla
LisätiedotGEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/2433/-91/1/10 Häapavesi Vesiperä Kaj J. Västi
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/2433/-91/1/10 Häapavesi Vesiperä Kaj J. Västi 30.9.1991 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS HAAPAVEDEN KUNNASSA VALTAUS- ALUEELLA VESIPERÄ 1, KAIV. REK. N:o 3853/1, SUORI- TETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA.
LisätiedotSulfidisavien tutkiminen
Sulfidisavien tutkiminen Ympäristö- ja pohjatutkimusteemapäivä 9.10.2014 Mikael Eklund Geologian tutkimuskeskus 9.10.2014 1 Peruskäsitteitä Sulfidisedimentti (Potentiaalinen hapan sulfaattimaa) Maaperässä
LisätiedotLED-valojen käyttö kasvitutkimuksessa
LED-valojen käyttö kasvitutkimuksessa Minna Kivimäenpää, Jarmo Holopainen Itä-Suomen yliopisto, Ympäristötieteen laitos (Ympäristöekofysiologia), Kuopio Johanna Riikonen Metsäntutkimuslaitos (Taimitarhatutkimus),
LisätiedotLAS- ja ilmakuva-aineistojen käsittely ArcGIS:ssä
Esri Finland LAS- ja ilmakuva-aineistojen käsittely ArcGIS:ssä November 2012 Janne Saarikko Agenda Lidar-aineistot ja ArcGIS 10.1 - Miten LAS-aineistoa voidaan hyödyntää? - Aineistojen hallinta LAS Dataset
LisätiedotKotalahden kaivoksen rikastushiekka-alueen ja Valkeisen järven välisen alueen suotovesien reittien kartoittaminen geofysikaalisilla menetelmillä
Kotalahden kaivoksen rikastushiekka-alueen ja Valkeisen järven välisen alueen suotovesien reittien kartoittaminen geofysikaalisilla menetelmillä Geofysikaaliset tutkimukset Kotalahden rikastushiekka-alueen
LisätiedotGeologian tutkimuskeskus Kaivosten vesi- ja ympäristöturvallisuus
Geologian tutkimuskeskus Kaivosten vesi- ja ympäristöturvallisuus, Tommi Kauppila, Raisa Neitola antti.pasanen@gtk.fi tommi.kauppila@gtk.fi raisa.neitola@gtk.fi 30.01.2014 1 GTK:n rooli yhteiskunnassa
LisätiedotSatelliittikuvien jakelu ja prosessointi -osahanke Markus Törmä, Suomen ympäristökeskus SYKE, Mikko Strahlendorff & Mikko
Satelliittikuvien jakelu ja prosessointi -osahanke Markus Törmä, Suomen ympäristökeskus SYKE, markus.torma@ymparisto.fi Mikko Strahlendorff & Mikko Moisander IL 22.11.2017 1 Johdanto EU:n Copernicus-ohjelma
LisätiedotINSPIREn määrittelyjen mukaisen tietotuotteen muodostaminen: <Maannos>
Muistio 2015-02-06 Sivu 1 / 6 INSPIREn määrittelyjen mukaisen tietotuotteen muodostaminen: Suunnitelma Otsikko INSPIREn määrittelyjen mukaisen tietotuotteen muodostaminen: Maannos Päivämäärä
LisätiedotKompleksilukujen käyttö sähkömagneettisia kaavoja johdettaessa Matti Oksama
ESY Q16.2/2006/5 16.11.2006 Espoo Kompleksilukujen käyttö sähkömagneettisia kaavoja johdettaessa Matti Oksama GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI 16.11.2006 Tekijät Matti Oksama Raportin laji Tutkimusraportti
LisätiedotKAIVOSTOIMINNAN TALOUDELLISTEN HYÖTYJEN JA YMPÄRISTÖHAITTOJEN RAHAMÄÄRÄINEN ARVOTTAMINEN. Pellervon taloustutkimus PTT Suomen ympäristökeskus
KAIVOSTOIMINNAN TALOUDELLISTEN HYÖTYJEN JA YMPÄRISTÖHAITTOJEN RAHAMÄÄRÄINEN ARVOTTAMINEN Pellervon taloustutkimus PTT Suomen ympäristökeskus Työn tavoitteena tarkastella mahdollisimman kokonaisvaltaisesti
LisätiedotTUTKIMUKSET AEROGEOFYSIKAALISISSA MITTAUKSISSA HAVAITULLA JOHDE- ALUEELLA SODANKYLÄN SYVÄOJALLA VUOSINA
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 19/3724/-89/1/10 Sodankylä Syväoja Olavi Auranen 5.4.1989 TUTKIMUKSET AEROGEOFYSIKAALISISSA MITTAUKSISSA HAVAITULLA JOHDE- ALUEELLA SODANKYLÄN SYVÄOJALLA VUOSINA 1988-89 Aihe
Lisätiedot25.6.2015. Mynämäen kaivon geoenergiatutkimukset 2010-2014
25.6.2015 Mynämäen kaivon geoenergiatutkimukset 20102014 Geologian tutkimuskeskus 1 TUTKIMUSALUE Tutkimusalue sijaitsee Kivistönmäen teollisuusalueella Mynämäellä 8tien vieressä. Kohteen osoite on Kivistöntie
LisätiedotAjalliset muunnokset eksploratiivisen paikkatietoanalyysin työkaluna. Salla Multimäki
Ajalliset muunnokset eksploratiivisen paikkatietoanalyysin työkaluna Salla Multimäki 27.3.2017 Ajalliset muunnokset: miksi mitä miten? Animaation hyödyt ja haasteet Käyttäjän kapasiteetin rajallisuus Kartografiset
LisätiedotFloodfore säätutka sateet
Floodfore säätutka sateet Yleisesti käytetyt menetelmät: Pakotetaan tutkasateet tavalla tai toisella sademittariarvoihin lähellä sademittareita säilyttäen taas kauempana tutkasateet. (katso esim. RAINMUSIC
Lisätiedot4.1.2013 SAAPUNUT. Mondo Minerals B.V. Kaivospiiri: Pitkäperä (886)
U h E s lausuntopyyntö 1 (2) Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Paltamon kunta Vaarankyläntie 7 88300 Paltamo 4.1.2013 611 /2 SAAPUNUT 09. 01. 2013 PALTAMON KUNTA KaivNro 886 LAUSUNTOPYYNTÖ KAIVOSPIIRIHAKEMUKSESTA
LisätiedotAjalliset muunnokset eksploratiivisen paikkatietoanalyysin työkaluna. Salla Multimäki ProGIS Ry Paikkatietomarkkinat
Ajalliset muunnokset eksploratiivisen paikkatietoanalyysin työkaluna Salla Multimäki ProGIS Ry Paikkatietomarkkinat 7.11.2017 Informaatiokuorma kognitiivinen kuorma - ylikuormitus Information load muodostuu
LisätiedotGeoenergian (maa- ja kalliolämpö) hyödyntäminen rakennusten ja yhdyskuntien energiahuollossa sekä huomioiminen kaavoituksessa
Geoenergian (maa- ja kalliolämpö) hyödyntäminen rakennusten ja yhdyskuntien energiahuollossa sekä huomioiminen kaavoituksessa Asmo Huusko Geologian tutkimuskeskus GTK asmo.huusko@gtk.fi Kuntamarkkinat
LisätiedotHakkeen kosteuden on-line -mittaus
Hakkeen kosteuden on-line -mittaus Julkaisu: Järvinen, T., Siikanen, S., Tiitta, M. ja Tomppo, L. 2008. Yhdistelmämittaus hakkeen kosteuden on-line -määritykseen. VTT-R-08121-08 Tavoite ja toteutus Hakkeen
LisätiedotEnvibase-hanke. www.ymparisto.fi/envibase. Esittely KTKlle SYKE 3.3.2016 Saku Anttila Yrjö Sucksdorff
Envibase-hanke www.ymparisto.fi/envibase Esittely KTKlle SYKE 3.3.2016 Saku Anttila Yrjö Sucksdorff Envibase kehittää ympäristötiedon keräämisen, hallinnan ja julkaisun infrastruktuuria Tutkmustiedon hallinta
LisätiedotSei smi set maaperätutkimukset syyskuussa 1989.
Ci19/23/90/1 Koskee 2023 06, 09 20Y2 0'4 3111 02, 09 3119 07 J. Lehtimaki 18.0Lf.1990 Geologian tutkimuskeskus Geofysiikan osasto Työraportti Sei smi set maaperätutkimukset syyskuussa 1989. Seismisillä
LisätiedotHyrynsalmi Iso-Tuomivaara tuulivoimapuiston muinaisjäännösinventoinnin täydennys 2014
1 Hyrynsalmi Iso-Tuomivaara tuulivoimapuiston muinaisjäännösinventoinnin täydennys 2014 Timo Jussila Timo Sepänmaa Tilaaja: Pöyry Finland Oy 2 Sisältö Kansikuva: Perustiedot... 2 Yleiskartta... 3 Inventointi...
LisätiedotYLIOPISTO-AMMATTIKORKEAKOULUYHTEISTYÖ
1 YLIOPISTO-AMMATTIKORKEAKOULUYHTEISTYÖ Case-esimerkein TEKNILLINEN TIEDEKUNTA / Ympäristö- ja kemiantekniikka / Esa Muurinen OULUN INNOVAATIOALLIANSSI OULU INNOVATION ALLIANCE 2 Oulun Innovaatioallianssi
LisätiedotTML-laboratorion Tekes-projektiesittely 30.11.2000
n Tekes-projektiesittely 30.11.2000 Tekes-projektien periaate Tekes Firmat Raportit $ (>20%) $$$$ (
LisätiedotToiminnallinen testaus
1 / 7 Toiminnallinen testaus Asiakas: Okaria Oy Jousitie 6 20760 Piispanristi Tutkimussopimus: ref.no: OkariaTakomo ta021013hs.pdf Kohde: Holvi- ja siltavälike, Tuotenumero 1705 Kuvio 1. Holvi- ja siltavälike
LisätiedotVÄRISPEKTRIKUVIEN TEHOKAS SIIRTO TIETOVERKOISSA
VÄRISPEKTRIKUVIEN TEHOKAS SIIRTO TIETOVERKOISSA Juha Lehtonen 20.3.2002 Joensuun yliopisto Tietojenkäsittelytiede Kandidaatintutkielma ESIPUHE Olen kirjoittanut tämän kandidaatintutkielman Joensuun yliopistossa
LisätiedotUAV-alustainen radiometrinen mittaus
UAV-alustainen radiometrinen mittaus Testimittaus Kolarin Rautuvaarassa Heikki Salmirinne, Pertti Turunen, Tero Niiranen, Eija Hyvönen Geologian tutkimuskeskus, Rovaniemi Sisältö Radiometrinen säteilymittaus
LisätiedotGEOENERGIAKARTTA (6) GEOENERGIAKARTTA. Prosessikuvaus. Jussi Lehtinen 1.0
5.7.2012 1 (6) GEOENERGIAKARTTA Prosessikuvaus Jussi Lehtinen 1.0 5.7.2012 5.7.2012 2 (6) 1 Lähtökohdat 1.1 Kartan sisällön määrittely 1.2 Lähtötiedot Projektin aloituskokouksessa 16.4.2012 sovittiin kartan
LisätiedotMikroskooppisten kohteiden
Mikroskooppisten kohteiden lämpötilamittaukset itt t Maksim Shpak Planckin laki I BB ( λ T ) = 2hc λ, 5 2 1 hc λ e λkt 11 I ( λ, T ) = ε ( λ, T ) I ( λ T ) m BB, 0 < ε
LisätiedotGreen Mining. Huomaamaton ja älykäs kaivos 2011 2016
Green Mining Huomaamaton ja älykäs kaivos 2011 2016 Mineraalialan kehitys Suomessa Suomi on vastuullisen kaivostoiminnan tunnustettu osaaja joka vie asiantuntemustaan maailmalle Tekesin Green Mining -ohjelma
LisätiedotMuokatut teräkset. Raaka-ainekäsikirja 1 3. uudistettu painos
Muokatut teräkset Raaka-ainekäsikirja 1 3. uudistettu painos Tämän teoksen osittainenkin kopiointi on tekijänoikeuslain (404/61, siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen) mukaisesti kielletty ilman nimenomaista
LisätiedotMatti Mõttus, Tuomas Häme. Land Remote Sensing senior scientist akatemiatutkija. Suomen GEO -tapaaminen 23.5.
Kaukokartoitus @VTT Matti Mõttus, Tuomas Häme Land Remote Sensing senior scientist akatemiatutkija Suomen GEO -tapaaminen 23.5.2018 VTT 2018 1 Kaukokartoitustoiminta VTT:llä Teknologian tutkimuskeskus
LisätiedotAKUSTISEN ABSORPTIOSUHTEEN MÄÄRITYS LABORATORIOSSA
Marko Ståhlstedt Kauppakuja 2 21200 Raisio AKUSTISEN ABSORPTIOSUHTEEN MÄÄRITYS LABORATORIOSSA Yleistä Näyte Tilaaja:, Marko Ståhlstedt, 4.10.2007. Toimituspäivä: 10.10.2007. Näytteen asensi: Jarkko Hakala/TTL.
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTUS JOROISTEN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA TUOHI- LAHTI 1, KAIV.REK.NRO 4183/1, SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M06/3232/-93/1/10 - Joroinen Tuohilahti Olavi Kontoniemi 30.11.1993 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS JOROISTEN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA TUOHI- LAHTI 1, KAIV.REK.NRO 4183/1, SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA
LisätiedotHeijastusspektrin (350-2500 nm) antama informaatio turpeen ominaisuuksien arvioinnissa
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS ESY RS/2007/98 20.12.2007 Espoo Heijastusspektrin (350-2500 nm) antama informaatio turpeen ominaisuuksien arvioinnissa Hilkka Arkimaa, Jukka Laitinen, Markku Mäkilä ja Viljo Kuosmanen
LisätiedotJohdanto 1. Tutkimustulokset 3. Tutkimusaineiston tallentaminen 3
SISÄLLYSLUETTELO: Johdanto 1 Suoritetut tutkimukset 1 Vanhan aineiston uudelleenarviointi 1 Kairaukset 1 Geofysikaaliset tutkimukset 2 Petrofysikaaliset mittaukset 2 Maanpintamittaukset 2 Laboratoriotutkimukset
LisätiedotMIKSI ERI AINEET NÄYTTÄVÄT TIETYN VÄRISILTÄ? ELINTARVIKEVÄRIEN NÄKYVÄN AALLONPITUUDEN SPEKTRI
sivu 1/5 MIKSI ERI AINEET NÄYTTÄVÄT TIETYN VÄRISILTÄ? ELINTARVIKEVÄRIEN NÄKYVÄN AALLONPITUUDEN SPEKTRI Kohderyhmä: Kesto: Tavoitteet: Toteutus: Peruskoulu / lukio 15 min. Työn tavoitteena on havainnollistaa
LisätiedotSpektroskooppiset menetelmät kiviaineksen laadun tutkimisessa. Lasse Kangas Aalto-yliopisto Yhdyskunta- ja ympäristötekniikka
Spektroskooppiset menetelmät kiviaineksen laadun tutkimisessa Lasse Kangas Aalto-yliopisto Yhdyskunta- ja ympäristötekniikka Kalliokiviaineksen tunnistaminen ja luokittelu Nykymenetelmät Hitaita (päiviä,
LisätiedotPorvoo Tolkkinen - Nyby Maakaasuputkilinjausten ja terminaalialueen muinaisjäännösinventointi 2012
1 Porvoo Tolkkinen - Nyby Maakaasuputkilinjausten ja terminaalialueen muinaisjäännösinventointi 2012 Timo Jussila Kustantaja: Pöyry Finland Oy 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Yleiskartat...
LisätiedotMAIDON PROTEIININ MÄÄRÄN SELVITTÄMINEN (OSA 1)
MAIDON PROTEIININ MÄÄRÄN SELVITTÄMINEN (OSA 1) Johdanto Maito on tärkeä eläinproteiinin lähde monille ihmisille. Maidon laatu ja sen sisältämät proteiinit riippuvat useista tekijöistä ja esimerkiksi meijereiden
LisätiedotLoppuraportti Blom Kartta Oy - Hulevesien mallintaminen kaupunkiympäristössä / KiraDIGI
1 YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Virve Hokkanen Loppuraportti Blom Kartta Oy - Hulevesien mallintaminen kaupunkiympäristössä / KiraDIGI Kehitystyö Tässä projektissa haluttiin selvittää kaupunkiympäristössä haasteelliseksi
LisätiedotTIETOPAKETTI KAUKOKARTOITUKSESTA 1
TIETOPAKETTI KAUKOKARTOITUKSESTA Tähän tietopakettiin on kerätty perustietoa kaukokartoituksesta ja siitä miten satelliittikuvia hyödynnetään. Paketin pohjana on käytetty Kaukokartoituksen perusteet luentomonistetta
LisätiedotOhjeita kirjan tekemiseen
Suomen Sukututkimustoimisto on yhdessä Omakirjan kanssa tehnyt internetiin uuden Perhekirja-sivuston. Se löytyy osoitteesta: www.omakirja.fi -> Kirjat -> Perhekirja tai http://www.omakirja.fi/perhekirja?product=6
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTUS ENONTEKIÖN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA AUTSASENKURU 1, KAIV.REK.N:O 3380/1 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA VUOSINA
1 (4) GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/1833/-84/1/10 Enontekiö Autsasenkuru Veikko Keinänen 29.11.1984 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS ENONTEKIÖN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA AUTSASENKURU 1, KAIV.REK.N:O 3380/1 SUORITETUISTA
LisätiedotGEO-WORK OY Vartiopolku VÄÄKSY MAATUTKALUOTAUS PÄLKÄNEELLÄ
GEO-WORK OY Vartiopolku 5 16.12.2014 17200 VÄÄKSY MAATUTKALUOTAUS PÄLKÄNEELLÄ 26.11.2014 1 TEHTÄVÄ Geo-Work Oy suoritti Destia Oy:n toimeksiannosta maatutkaluotausta Pälkäneen pohjavesialueella. Tutkimuksen
LisätiedotLäsnä: Pauli Vaittinen Polvijärven kunta, kunnanjohtaja. Markku Mutanen Pro Polvijärvi ry/puheenjohtaja
1 Polvijärven kunnostuksen ohjausryhmä Aika: 05.09.2008 klo 9.00 11.00 Paikka: Polvijärven kunnantalo Läsnä: Pauli Vaittinen Polvijärven kunta, kunnanjohtaja Helena Kaasinen Polvijärven kunta, hallintojohtaja
LisätiedotÄÄNTÄ VAHVISTAVAT OLOSUHDETEKIJÄT. Erkki Björk. Kuopion yliopisto PL 1627, 70211 Kuopion erkki.bjork@uku.fi 1 JOHDANTO
ÄÄNTÄ VAHVISTAVAT OLOSUHDETEKIJÄT Erkki Björk Kuopion yliopisto PL 1627, 7211 Kuopion erkki.bjork@uku.fi 1 JOHDANTO Melun vaimeneminen ulkoympäristössä riippuu sää- ja ympäristöolosuhteista. Tärkein ääntä
LisätiedotSchuelerin vettä läpäisemättömän pinnan osuuteen perustuvan taajamapurojen luokittelun soveltuvuus Vantaan pienvaluma-alueille
Schuelerin vettä läpäisemättömän pinnan osuuteen perustuvan taajamapurojen luokittelun soveltuvuus Vantaan pienvaluma-alueille Outi Kesäniemi Taajamapuroja voidaan luokitella rakennetun pinta-alan perusteella
LisätiedotOhjeistus Auditorion laitteiden käyttämiseksi.
Ohjeistus Auditorion laitteiden käyttämiseksi. Jatkuu seuraavalla sivulla Huomioi ensimmäiseksi nämä asiat: Kuvassa näkyvissä liitinlaatikoissa tulisi olla kaikki johdot paikallaan. Mikäli jokin kuvassa
LisätiedotKaivannaisjätteiden hallintamenetelmät (KaiHaME)
Kaivannaisjätteiden hallintamenetelmät (KaiHaME) Yhteenveto projektin päätuloksista 18.4.2018 KaiHaMe-projektin loppuseminaari Kaivainnaisjätteiden optimointi ja hallinta Toimintamalli kaivannaisjätteiden
LisätiedotKeskusten elinvoimaluvut 2018
Keskusten elinvoimaluvut 2018 Martti Wilhelms FM, Suunnittelumaantieteilijä 25.5.2018 Mikkeli Keskusten elinvoimalaskentaa on tehty vuodesta 2015 alkaen Elinvoimalaskenta on Elävät Kaupunkikeskustat ry:n
LisätiedotPOWERPOINT HARJOITUKSET OMAN ESITYSPOHJAN RAKENTAMINEN
POWERPOINT HARJOITUKSET 3.1-3.7 OMAN ESITYSPOHJAN RAKENTAMINEN Tässä harjoituksessa luomme oman perustyylin, teemme omat värit, oman fonttiteeman, mukautamme perustyyliä ja tallennamme luomuksemme. 1/5
LisätiedotSähköiset työkalut paikkasidonnaiseen tiedonkeruuseen ja -hallintaan ympäristösektorille ja teollisuudelle
Sähköiset työkalut paikkasidonnaiseen tiedonkeruuseen ja -hallintaan ympäristösektorille ja teollisuudelle Tausta SCATMAN Oy - Yritysesittely SCATMAN Oy on oululainen vuonna 2013 perustettu ohjelmistoyritys,
LisätiedotOsa IV g Talvivaara Sotkamo Oy Talvivaaran kaivoksen louhintatärinän tarkkailu v. 2010
Osa IV g Talvivaara Sotkamo Oy Talvivaaran kaivoksen louhintatärinän tarkkailu v. 2010 Talvivaaran kaivoksen tarkkailusuunnitelman mukaan tärinää mitataan vuosittain Pirttimäen alueella kertamittauksena.
LisätiedotKauppa- ja teollisuusministeriö 2 kpl
Tutkimustyöselostus 080145231JJV103 Jakelu Kauppa- ja teollisuusministeriö 2 kpl IKME Kaivoslain 19 :n mukainen tutkimustyöselostus Kuusamon Kuparivaaran alueella valtauksilla Kuparivaara 1-3 suoritetuista
LisätiedotSelostus valtausalueella Marjakuiva (kaivnro 8379/3) suoritetuista tutkimuksista vuosina
Selostus valtausalueella Marjakuiva (kaivnro 8379/3) suoritetuista tutkimuksista vuosina 2008-2013 Pasi Talvitie 05.06.2014 Selostus valtausalueella Marjakuiva (kaivnro 8379/3) suoritetuista tutkimuksista
LisätiedotKaasut ja biogeokemian prosessit kallioperässä (KABIO)
Kaasut ja biogeokemian prosessit kallioperässä (KABIO) Ilmo Kukkonen & Lasse Ahonen Geologian tutkimuskeskus, Espoo KYT2010 Seminaari 26.9.2008 Helsinki 1 Kaasut ja biogeokemian prosessit kallioperässä
LisätiedotTALVIVAARA SOTKAMO OY
RAKENTAMISEN TARKKAILU 2011 16WWE0993 15.3.2012 TALVIVAARA SOTKAMO OY TALVIVAARAN KAIVOKSEN TARKKAILU 2011 Osa II b Rakentamisvaiheen aikainen tarkkailu Talvivaara Sotkamo Oy Osa II b Rakentamisvaiheen
LisätiedotMuokattu pääosin esityksestä Presentation in the Norwegian Geotechnical Society meeting, Oslo , Pauli Saksa, Geosto Oy
Muokattu pääosin esityksestä Presentation in the Norwegian Geotechnical Society meeting, Oslo 15-16.10.2013, Pauli Saksa, Geosto Oy 09.06.2014 Suomen Geoteknillinen Yhdistys Finnish Geotechnical Society
LisätiedotBOREAALISEN METSÄN SITOMAN SÄTEILYN (FPAR) ARVIOIMINEN SATELLIITTIMITTAUKSISTA SATELLIITTIMITTAUSTEN PERUSTEITA METSÄTIETEEN PÄIVÄN TAKSAATTORIKLUBI
BOREAALISEN METSÄN SITOMAN SÄTEILYN (FPAR) ARVIOIMINEN SATELLIITTIMITTAUKSISTA METSÄTIETEEN PÄIVÄN TAKSAATTORIKLUBI Titta Majasalmi 1 *, Miina Rautiainen 1, Pauline Stenberg 1 and Terhikki Manninen 2 1
LisätiedotSelostus valtausalueella Kinnulansuo (kaivosrekisterinumero 8613/1) vuosina suoritetuista tutkimuksista.
Selostus valtausalueella Kinnulansuo (kaivosrekisterinumero 8613/1) vuosina 2009-2014 suoritetuista tutkimuksista. Pasi Talvitie 01.06.2014 Selostus valtausalueella Kinnulansuo (kaivosrekisterinumero 8613/1)
Lisätiedot