Väliraportti ajalta

Transkriptio

1 1 Geologian tutkimuskeskus, Espoo T&K, Kaukokartoituslaboratorio HYDO Hyperspektrinen malmi- ja teollisuusmineraaliviitteiden kaukotunnistus ja kartoitus TEKES-projekti Väliraportti ajalta Viljo Kuosmanen TEKES Dnro: 272/401/98 Momentti: /98 Päätös nro: 40734/98 Päätöspvm: GTK:n hanke nro: GTK:n arkistoraportti: RS/2000/2

2 2 Kuosmanen, Viljo HYDO: Hyperspektrinen malmi- ja teollisuusmineraaliviitteiden kaukotunnistus ja -kartoitus. TEKES-projektin väliraportti ajalta Geologian tutkimuskeskuksen arkistoraportti RS/1999/2, 11 s. Tiivistelmä Projektin tarkoituksena on luoda valmiudet kaukotunnistaa ja kaukokartoittaa hyperspektrisen kuvauksen avulla mineraaleja, kivilajeja, maalajeja ja malmien ja teollisuusmineraalien indikaatioita sekä geoympäristöön liittyviä haittoja useassa eri mittakaavassa, paikallisesta kaivos- ja kenttätutkimuksesta satelliittikuvien tutkimukseen saakka. GTK:n Kaukokartoituslaboratorio on nyt virallisesti perustettu ja toiminta on hyvässä käynnissä. HYDO kuuluu osana tähän laboratorioon. Hankkeen tutkimukset ovat raportointikaudella kohdistuneet sekä näyteaineistoon että AISA- ym kuviin testialueilta. Kanettava spektrometri FieldSpecFR on hankittu. Kaivosfirmojen lähettämät kaikki pala- ja soijanäytteet on mitattu kannettavalla spektrometrilla. Näistä saatujen spektrien heijastusominaisuudet ovat tarkastelun alaisena. Hanketta ovat viivästäneet GTK:n T&K:n rahoitusongelmat vuonna 1999 ja vaikeus saada spektrisesti riittävän erotuskykyinen kuvaava spektrometri hankkeen käyttöön. HYDO:n kanssa rinnakkainen projekti MINEO, joka kuluu EU:n FP5:n ISTohjelmaan, käynnistyi vuoden 2000 alussa. Kuvaava spektrometri HyMap saadaan MINEO:n avulla myös HYDO:n lentomittauskäyttöön kesällä Mittauskampanjasta ja siihen liittyvästä kenttätyöstä on laadittu yksityiskohtainen suunnitelma. Tulevalla raportointikaudella tehdään seuraavat työt: Hyperspektriset lentotutkimukset suoritetaan loppuun. Kannettavalla spektrometrilla tehtävät alueeseen ja pintaan kohdistuvat mittaukset automatisoidaan. Kenttäkohteiden spektrimittauksia ja kenttätutkimuksia jatketaan ja mittaukset saatetaan loppuun. Aineisto tulkitaan ja tulokset raportoidaan.

3 3 Hyperspektrinen malmi- ja teollisuusmineraaliviitteiden kaukotunnistus ja -kartoitus. TEKES-projektin väliraportti ajalta Sisällysluettelo Tiivistelmä 2 1. Projektin kokonaistavoitteet 4 2. Organisaatio 4 3. Katsaus aikatauluun ja tehtäviin Aikataulu Tilanneselostukset tehtävistä Laitehankinnat ja -rakentaminen Kaivosnäytteet Kenttätutkimukset Hyperspektriset ilmakuvaukset ja aineistojen tutkimukset ATK Satelliittikuvausalueet Myöhemmin tarkennettavat tehtävät 9 4. Kansainvälinen verkottuminen ja yhteistyö 9 5. Raportit 9 6. Kustannusten seuranta 10 Sivu

4 4 1. Projektin kokonaistavoitteet Tavoitteena on luoda Suomeen valmiudet kaukotunnistaa ja kaukokartoittaa hyperspektrisen kuvauksen avulla mineraaleja, kivilajeja, maalajeja ja malmien ja teollisuusmineraalien indikaatioita sekä geoympäristöön liittyviä haittoja, portaittain useassa eri mittakaavassa, paikallisesta kaivos- ja kenttätutkimuksesta aina globaaliin satelliittikuvatutkimukseen saakka. Tuloksena on menetelmän sovellusohjeet mainittuihin tehtäviin. Tulosten käyttötarkoitus on: 1) malmi- ja teollisuusmineraalien sekä kallio- ja maaperän kartoituksen ja tutkimuksen tehostaminen 2) lastauksen ja rikastuksen tehostaminen sekä raakkulaimennuksen vähentäminen kaivoksilla 3) maankamaran ympäristöhaittojen tunnistaminen ja rajaus. 2. Organisaatio Koska organisaatiossa on tapahtunut pieniä muutoksia, ryhmän kokoonpano on tarpen esitellä myös tässä väliraportissa: Johtoryhmä: Vanhempi tutkimusgeologi Jussi Aarnisalo, Outokumpu Mining Oy, varapuheenjohtaja Laatujohtaja Markku Ahlava, Wihuri Aviation/Jet Flite Oy, jäsen Tutkimusjohtaja Gabor Gaál, GTK, puheenjohtaja Geologi Ritva Harinen, Oy Partek Nordkalk AB, jäsen Teknologia-asiantuntija Einar-Arne Herland, TEKES, jäsen Geologi Erkki Kuronen, Mondo minerals Oy, jäsen Geologi Ossi Leinonen, Outokumpu Chrome Oy, jäsen Erikoistutkija Kai Mäkisara, METLA, jäsen Tuotepäällikkö Jukka Okkonen, Specim Oy, jäsen, varalla TkL Rainer Bärs Prof. Erkki Tomppo, METLA, jäsen Geologi Viljo Kuosmanen, GTK, sihteeri Projektiryhmän jäsenet ja heidän vastuualueensa: FL Hilkka Arkimaa, kuvankäsittely, kaukokartoitus, geofysiikka, operaatiojohtaja FT Liisa Carlson, geokemia FT Kari Kinnunen, mineralogia, mikroskooppitutkimukset FL Viljo Kuosmanen, kaukokartoitus, kallioperä, projektin vastuullinen johtaja FM Eira Kuosmanen, GIS ja kuvankäsitely, DI Jukka Laitinen, laboratoriomestari, laitteet, ATK, näytetiedot FT Heikki Rainio, maaperäasiantuntija Tutk ass Timo Ruohomäki, maaperäkartoitus, arkistot Tutk apul. Saija Tuiskula, kuvaeditointi

5 5 3. Katsaus aikatauluun ja tehtäviin 3.1. Aikataulu Seuraavan janakaavion avulla pyritään antamaan yleiskuva hankkeen tehtävien toteutumisesta ja muutoksista. Janakaavio on päivitetty vastaamaan tämän päivän tilannetta. HYPERSPEKTRIHANKE v 1998 v 1999 v 2000 v 2001 Tehtävät Teoreettisia tutkimuksia M M M M 2 Laitehankintoja ja -rakennusta M M D 3 Kirjastospektrien hankinta M M M 4 Kenttätutkimusalueiden määritys M M M 5 Kenttätutkimuksia ja ilmakuvauksia M M M 6 Näytteiden miner, kem ym tutkimuksia M M M 7 Kokeellisen spektrikirjaston laadinta M M M 8 Mittaukset kannspektrometrilla M M M 9 Projektitietokannan päivitys M M M 10 Mittausten tulkintaa M M M M 11 Lentomittauskohteiden määritys M M M 12 Kenttä/Lab mittaukset kuv spektrom M M M 13 Lentomittaukset kuv spektrom M D 14 Kenttä- ja lentomitt korrelointi M M M M 15 Satell kuvausalueiden määritys M 16 Satell kuvaukset M 17 Satell datan korrelointimuuhun M M 18 Aineistojen yhteisevaluointi M M 19 Kongressiesitys M M D 20 Raportointi D D D D D D D D 21 Johtoryhmän kokous M M M M M M M Värien selitykset: Suunniteltu tehtävä M Milestone D Deliverable Toteutunut tehtävä Muuttunut suunnitelma, lisäys Suunniteltu tarkistuskohta Toteutunut tarkistus Janakaaviosta nähdään, että useimmat tehtävät on suoritettu suunnitelman mukaisesti. Riittävän erotuskykyisen kuvaavan spektrometrin vaikea saatavuus ja GTK:n T&K:n rahoitusongelmat v ovat kuitenkin aiheuttaneet viiveitä. Siksi kenttämittaukset kuvaavalla spektrometrilla, ja niiden mahdollinen korvaaminen automaattisilla pistemittauksilla on myöhässä. Samasta syystä myös kokeellisen spektrikirjaston laadinta on myöhässä. Aikataulua kiritään mahdollisuuksien mukaan umpeen. Hanke sattaa kuitenkin joutua pyytämään johtoryhmältä lisäaikaa vuoden 2001 loppuun saakka Tilanneselostukset tehtävistä Hankkeelle asetettiin seuraavat tehtävät aiemmassa tutkimussuunnitelmassa ja johtoryhmän kokouksessa toimintakaudelle Kunkin tehtävän tämänhetkistä tilannetta on tässä tarkasteltu erikseen:

6 Laitehankinnat ja rakentaminen Kannettavan spektrometri FieldSpecFR on nyt hankittu GTK:n kaukokartoituslaboratorioon. Laitteen spektrinen resoluutio on 1024 kanavaa á 0,7 nm, aallonpituusvälillä nm. Tarkoituksena on, että kannettavalla spektrometrilla voidaan (osin) korvata kuvaavan spektrometrin mittauksia. Tämä edellyttää järjestelmää, jossa pistemittauksia ohjataan automaattisesti tietokoneella. Kaukokartoituslaboratoriossa olevaa spektrometrin liikuttelujärjestelmää täydennetään mittausanturia askeleittain kiertävällä, skanneria muistuttavalla lisälaitteella. Alueiden tai pintojen mittaukset automatisoidaan siten, että kohteesta luetaan spektrometrilla peräkkäisiä pikseleitä samaan tapaan kuin ihminen lukee kirjaimia kirjan sivulta. Mittaukset esimerkiksi kaivoskohteissa tehdään tällä. Tarjouksia laiterakennuksesta on pyydetty ja saatu SKSmekaniikka Oy:ltä ja VTT/Automaatiolta Kaivosnäytteet Malmiyhtiöiden valitsemia kaivosnäytteitä on vastaanotettu yhteensä 920 kpl. Kaikki näytteet on mitattu kannettavalla spektrometrilla (Taulukko 1). Mittauksia on tehty kaikkiaan 1040 kpl koska esimerkiksi palanäytteet ovat eri kanteilta katsottuina erilaisia, ja siksi niistä on tehtävä useita eri mittauksia. Taulukko 1. Vastaanotetut ja mitatut kaivosnäytteet Lähetetty Mitattu Lähetetty Mitattu Lähetetty Mitattu Näytteen lähettäjä Pala Pala Soija Soija Kaira Kaira Yht Outokumpu Mining Partek Mondo Minerals Outokumpu Chrome Alustavien tarkastelujen perusteella kaivosäytteiden heijastuskäyristä (väli nm) voidaan sanoa seuraavaa: Sulfidi- ja karbonaattimalmien ja heijastuskäyrät eroavat niiden sivukivien heijastuskäyristä ja siten erottelufunktiot voitaneen laatia. Talkkipöly dominoi Lahnaslammen näytteiden heijastusominaisuuksia. Kromiitin heijastukset ovat hyvin matalia. Kemin ja Lahnaslammen näytteiden erottelu heijastusominaisuuksien/pitoisuuksien mukaan vaatii näytteiden lisäkäsittelyä ja -tutkimuksia Kenttätutkimukset Tällä raportointikaudella (ajoittuu talvikaudelle) on tehty ainoastaan pari kenttäkäyntiä Pyhäsalmen kaivokselle. Pääosa kenttätöistä ajoittuu väliselle ajalle. Riittävän erotuskykyistä kuvaavaa spektrometria ei saada kaivoskäyttöön kesällä Käsikäyttöinen spektrometri (esimerkiksi FieldSpec FR) mittaa kerrallaan yhden 'pisteen' heijastusspektrin, eli tarkemmin sanottuna laitteen anturin avauskulmaan osuvan kohteen

7 7 heijastaman säteilyn intensiteetin aallonpituuden funktiona. Kuten aiemmin mainittiin, kannettavalla spektrometrilla tehtävien mittausten osuutta kasvatetaan hankkeen työssä, jotta kuvaavan laitteen käyttömahdollisuuksien vähentyminen voidaan (tutkimuksen päämäärien kannalta) riittävästi kompensoida. Kannettavalla spektrometrilla tehdyistä mittauksista (joissa mittauspisteiden lukumäärä luonnollisesti on pienempi verrattuna kuvaavan spektrometrin kuviin) lasketaan kohteiden mineralogiset koostumukset erikoisohjelmilla ja suoritetaan mineraloginen luokittelu silmälläpitäen tutkimusaiheita: louhinta, raakkulaimennus, lastaus, rikastus ja kairansydänten tutkimus ja paljastumien kartoitus. Tulevista kesän kenttätöistä on laadittu yksityiskohtainen suunnitelma (Kuosmanen 2000a), koska työt toteutetaan tahdistettuna tulevaan HyMap-lentomittauskampanaan. Tätä suunnitelmaa täytyy pikimmiten tarkentaa kaivosmittausten osalta kaivosyhtiöiden edustajien kanssa Hyperspektriset ja muut ilmakuvaukset ja aineistojen tutkimukset METLA on tehnyt uusiin, syksyllä 1999 mitattuihin AISA-kuviin radiometriset ja geometriset korjaukset. Nämä kuvat on tallennettu käsittelyä varten hankkeen tietokantaan. Kuvien tutkimuksia on tehty koskien kaikkia mitattuja alueita, jotka siis ovat Parainen, Lammi, Pyhäsalmi, Lahnaslampi, Kemi ja Pomokaira. Teemallisia kuvia on laskettu ja lasketaan edelleen erikoisohjelmilla, kuten ENVI ja ErMapper. Kuva 1 esittää VNIR-kuvaa ja kuva 2 NDVI-kuvaa Lahnaslammen kaivosalueelta. Työ on kuitenkin vielä kesken. AISA-aineisto täydentää tulevaa HyMap aineistoa pienemmän pikselikokonsa ansiosta; pikselikoot ovat AISA:lla 1,1 m ja HyMap:illa 5,0 m. HyMap on ylivoimaisesti paras kaukokartoituslaite hankkeessa käytettäväksi hyvän spektrisen resoluutionsa (126 kanavaa välillä nm) ja korkean signaali/kohinasuhteen (500/1) ansiosta. Kuvaukset HyMap:lla ovat käytännössä osoittautuneet moninkertaisesti aiemmin (kevät 1998) arvioitua kalliimmaksi, mutta ne voidaan suorittaa MINEO-hankkeeseen liittyen siten, että HYDO:lle jää varsin kohtuulliset kustannukset. Kuten edellä mainittiin, HYDO:n ja MINEO:n yhteinen HyMap-lentomittauskampanja ja siihen liittyvä kenttätyö järjestetään kesällä 2000 (Kuosmanen 2000a). Kampanjasta muodostuu usean kaukokartoitusta tekevän laitoksen/yhtiön yhteistyö. Muutkin kuin MINEO:n tai HYDO:n jäsenorganisaatiot ovat asettaneet tarkkailijan tai yhteistyöhenkilön kampanjaa varten (selostettu tarkemmin tämän raportin kappaleessa 4, ks myös Kuosmanen 2000a sivut 10 ja 14).

8 8 Kuva 1. AISA-kuvasta laadittu väärävärikuva (VNIR) Lahnaslammen kaivosalueelta (B=k2, G=k5, R=k10) Kuva 2. AISA-kuvasta laadittu NDVI-kuva Lahnaslammen kaivosalueelta. Vaaleat alueet ilmentävät suurta lehtivihreän määrää ja tummat vastaavasti lehtivihreän puuttumista (tai NIR-varjoa). Alue sama kuin kuvassa 1.

9 ATK ENVI, ErMapper ja ArcView-ohjelmistoihin on perehdytty tarkemmin myös hankkeen sisäisin kurssituksin. Laitteistopuolella erityisesti kannettavien tietokoneiden muisteja on laajennettu, koska näin mittausten tulkintaa voidaan nopeuttaa myös kenttäolosuhteissa Satelliittikuvausalueet Sopivat satelliittikuvausalueet on määritetty alkuvuodesta Hyperspektrikuvausta suorittavia satelliitteja on kuitenkin vasta suunnitteilla: Esimerkiksi Hyperion (NASA), NEMO (kaupallinen) ja Orbview (kaupallinen) ovat lupaavia suunnitelmia. Hankkeen lentoaineistojen yhteisanalyysillä pyritään etukäteen selvittämään mahdollisuudet hyperspektristen satelliittikuvien tulkintaan Myöhemmin tarkennettavat tehtävät Seuraavat tehtäväkokonaisuudet määritetään tarkemmin kesällä 2000: Kaivosmittausten kohteet Kenttä- ja lentomittausten korrelointi Satelliittikuvaukset Satelliittidatan korrelointi muuhun aineistoon Aineistojen yhteisevaluointi 4. Kansainvälinen verkottuminen ja yhteistyö HyMap-lentokampanjaa kohtaan on osoitettu laajaa mielenkiintoa. Useimmat alla luetelluista organisaatioista ovat mukana Suomessa tehtävässä lentokampanjassa ja siihen liittyvässä kenttätyössä MINEO:n tai HYDO:n välityksellä. Muut organisaatiot ovat mukana vähintään tarkkailijana (ks erillinen suunnitelma: Kuosmanen 2000a, laitosten roolit esitelty tarkemmin sivuilla 5, 11 ja 15). Kaikki mittaus- ja tutkimusaineisto on tietysti luottamuksellista: GTK vastaa siitä, että HYDO:n ja MINEO:n jäsenorganisaatioiden kanssa tehtyjä sopimuksia noudatetaan. GTK: Geologian tutkimuskeskus (Geological Survey of Finland) TEKES: Teknologian kehittämiskeskus (National Technology Agency) Mondo Minerals Oy: <Commercial company, mining> Partek Nordkalk Oy AB: <Commercial company, mining> Outokumpu Mining Oy: <Commercial company, mining> Outokumpu Chrome Oy: <Commercial company, mining> METLA: Metsäntutkimuslaitos (Finnish Forst Research Institute) Specim Oy: <Commercial company, optoelectronics>

10 10 Jet Flite: <Commercial copany, flight services> BRGM: Bureau de Recherches Géologiques et Minières (French Geological Survey) BGR: Bundesanstalt für Geowissenschaften und Rohstoffe (Geological Survey of Germany) GEUS: Danmarks og Grönlands Geologiske Undersögelse (Geological Survey of Denmark and Greenland) IntSpec: Integrated Spectronics, Manufacturer of HyMap, Australia HyVista: HyMap operator, South Africa DLR: Deutschen Zentrum für Luft- und Raumfahrt) Lentokoneen ja ilmakuvauksen operaattori FAF: Ilmavoimat, yleisesikuntaosasto (Finnish Air Force HQ) GL: Geodeettinen laitos (Finnish Geodetic Institute) VTT: Valtion teknillinen tutkimuskeskus (Governmental Technology Research Center) SYKE: Suomen ympäristökeskus (Finnish Environment Institute) HUT: Helsingin teknillinen korkeakoulu (Helsinki University of Technology) TY: Turun yliopisto (Turku University) JOY: Joensuun yliopisto (Joensuu University) 5. Raportointi Arkimaa, Hilkka, (ed) AISA-imagery from selected mining areas in Finland. Compressed ErMapper images in the set of 5 CD s. Geological Survey of Finland, HYDO report. Kuosmanen, Viljo, 2000a. Plan for HyMap-campaign and related fieldwork in Finland during year 2000 for MINEO and HYDO. Report GTK RS/2000/1, 15 p. 6 appended maps. Kuosmanen, Viljo, 2000b. HYDO: Hyperspektrinen malmi- ja teollisuusmineraaliviitteiden kaukotunnistus ja kartoitus. Väliraportti ajalta Geologian tutkimuskeskus RS/2000/02, 12 p. Siira, Maarit, Hyvönen, Eija and Sutinen, Raimo, Understory vegetation and till reflectance based classification of soil moisture on hyperspectral AISA data. Geological Survey of Finland, Report RS/2000/04, 10 p.

11 11 6. Kustannusten seuranta Tässä esitetty kustannuslaskenta koskee aikaa , ja sisältää arvion toukokuulta. Edellinen kustannusselvitys TEKES:ille tehtiin vuoden 2000 loppuun saakka. Laskelmat on esitetty TEKES:in vakiokaavakkeella. KUSTANNUSSELVITYS TEKESIN TUTKIMUSRAHOITUKSELLA TOTEUTETTAVASTA HANKKEESTA VAIN VALTION LAITOKSILLE! Sivu 1/2 Tämä lomake on saatavissa EXCEL5.0-muodossa tekesin www-palvelusta tai levykkeellä (hinta 50 mk) TEKES, PL 69, (Kyllikinportti 2), Helsinki puh PROJEKTIN TUNNISTETIEDOT Pvm: Diaarinro: 272/401/98 Päätösnro: 40734/98 Ohjelma: Projektin nimilyhenne: HYDO Projektin koko nimi: Hyperspektrinen malmi- ja teollisuusmineraaliviitteiden kaukotunnistus- ja kartoitus Raportoitava kausi: Rahoituspäätöksen pituus (kk): 36 Suorittaja (laitos): Geologian tutkimuskeskus Projektin yhdyshenkilö: Viljo Kuosmanen Puhelin/Fax: / Kust.selv. yhdyshenkilö : Pia Leisio-Lilja Puhelin/Fax: / KUSTANNUSSELVITYS Aikaisemmin Kustannukset Kustannus- Johtoryhmän raportoidut ajalta kertymä hyväksymä Henkilösivukustannuskerroin: 1,68 % kustannukset yhteensä kust.arvio Yleiskustannuskerroin: 1,70 % HSK+YK-kerroin (vaihtoehtoisesti): 2,86 % [mk] [mk] [mk] [mk] Välittömät palkat (A) A = Henkilösivukustannukset (B = 2 % * A) B = Yleiskustannukset (C = 2 % * (A + B)) C = Henkilö- ja yleiskust. yhteismäärä (vaihtoehtoisesti) Matkat Aineet ja tarvikkeet Laitteet Ostetut palvelut Muut kustannukset 1 (eriteltävä) Kustannukset yhteensä Lisätietoja: Tämä laskelma perustuu kulujen arvioon toukokuulta Seuraavassa laskutuksessa TEKES:ille esitetään luonnollisesti tarkka laskelma. 1 Muut kustannukset raportointikaudella aiheutuvat ohjelmien käyttöoikeusmaksuista

12 12 Päätösnro: 40734/98 KUSTANNUSSELVITYS Pvm: TEKESIN TUTKIMUSRAHOITUKSELLA TOTEUTETTAVASTA HANKKEESTA 3. RAHOITUSSUUNNITELMAN TOTEUTUMINEN (ARVIO ) Aikaisemmin Kausi Kertymä Suunnitelma Tekesin rahoitus Tutkimuksen suorittajan rahoitus Muu julkinen rahoitus Yritysrahoitus Yritysrahoitus Rahoitus yhteensä Tekesin rahoitus, % 48% 40% 48% Yritysrahoitus, % 9% 45% 16% 10% Muu rahoitus, % 43% 55% 45% 42% Suhdeluku: Yritykset / (Tekes+Yritykset), % 16% 100% 28% 17% Huomautukset: Alkuperäisestä suunnitelmasto on poikettu mm, koska sopivaa kuvaavaa spektrometria ei saatu ajoissa käyttön. Poikkeaminen on hyväksytty johtoryhmän kokouksessa TEKES OSUUS aiemmin laskutettu mk laskutetaan (arvio 23.5.) mk jäljellä mk LASKUTETTAVASTA OSUUDESTA TULEE OLLA LASKU TILITYKSEN LIITTEENÄ. 4. SELVITYS MUUSTA KUIN RAHOITUSPANOSTUKSESTA GTK on hankkinut omalla rahoituksellaan kannettavan spektrometrin FieldSpecFR (hinta mk), jota käytetää vuosina pääosin tämän hankkeen tehtäviin. Kaivosyhtiöt ovat konsultoineet toistuvasti hankkeen henkilökunnan kanssa suoritettavista tehtävistä 5. VASTUULLISEN JOHTAJAN LAUSUNTO (aina allekirjoitettava) Olen tarkastanut päätöksen nro 40734/98 (DNro 272/401/98) kustannusselvityksen ajalta Tilitettävät kustannukset mk ovat hankkeesta aiheutuneita, maksettuja ja edellä mainitun päätöksen ja sen liitteenä olevien ehtojen mukaisia. Espoo ARVIOSUMMA Viljo Kuosmanen (Paikka ja aika) (Vast. johtajan allekirjoitus)