Ammatti ja työ. Nuoren tukemisesta urasuunnittelussa ja työllistymisessä, s 4-9. Välineet dokumentointiin ja työkyvyn arviointiin, s 10-11

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Ammatti ja työ. Nuoren tukemisesta urasuunnittelussa ja työllistymisessä, s 4-9. Välineet dokumentointiin ja työkyvyn arviointiin, s 10-11"

Transkriptio

1 Ammatti ja työ 4/2008 ADHD-liiton jäsenlehti Nuoren tukemisesta urasuunnittelussa ja työllistymisessä, s 4-9 Välineet dokumentointiin ja työkyvyn arviointiin, s /2008 ADHD ja varusmiespalvelus, s 14-16

2 TÄSSÄ LEHDESSÄ 3 Pääkirjoitus 4-9 Nuoren tukemisesta kuntoutumisprosessissa, urasuunnittelussa ja työllistymisessä Välineet dokumentointiin ja kokonaisvaltaiseen työkyvyn arviointiin Mäntsälän koulukuulumisia ADHD ja varusmiespalvelus Jäsenyhdistyksen kertomaa: Isät ja lapset retkeilee Saimaalla Jäsenyhdistyksen kertomaa: Erilaisen oppijan opinnot Kiipulan ammattiopistossa 21 Jäsenyhdistyksen kertomaa: Mikkeliin avattiin yhdistysten yhteinen toimitalo ADHD-liiton uutisia Jäsenyhdistykset Hyvinvointi on kaikkien asia STKL:n järjestöpäivät Oulussa Takakansi Mannerheimin Lastensuojeluliitto ry:n, MLL:n tukisäätiön ja ADHD-liitto ry:n yhteisen seminaarin , Yhdessä erityisoppilaan tukena, ohjelma. ADHD-liitto ry:ltä on syksyn 2008 aikana ilmestymässä perhemuistikko (kalenteriin voi merkitä viiden henkilön menemiset). Kalenteri on ajalle marraskuu joulukuu Kalenteri tulee myyntiin viimeistään lokakuun aikana. Hinta ja tarkemmat tiedot julkaistaan ADHDliiton www-sivuilla lähempänä ajankohtaa. Seuraamalla liiton sivuja osoitteessa pääset tilaamaan kalenterisi mahdollisimman nopeasti. ADHD-liitto ry Liitto edistää ja tukee ADHD -oireisten (Attention Deficit Hyperactivity Disorder) henkilöiden kuntoutusta, koulutusta, hoitoa, kasvatusta ja persoonallisuuden kehitystä. Liitto toimii ADHD -perheiden, opetus-, terveys- ja sosiaalialan ammattilaisten sekä muiden ADHD:sta kiinnostuneiden yhdyssiteenä. ADHD liitto ry, ADHD-förbundet rf Sitratie 7, HELSINKI Puh. (09) Faksi (09) Puhelinpalveluaika: ma-pe klo 9-11 Toiminnanjohtaja Virpi Dufva Puh. (09) , Järjestösihteeri Liisa Lahermaa Puh. (09) , Tiedottaja Jari Hämäläinen, Puh. (09) , Kuntoutuspäällikkö Mirja Heikkilä Puh. (09) , ADHD-liiton hallituksen puheenjohtaja, Teija Jalanne Puh , Kuntoutus- ja koulutussihteeri Tanja Arffman Puh. (09) , Toimistotyöntekijä Arja Salo Puh. (09) POHJOIS-SUOMEN ALUETOIMISTO Isokatu 47, OULU Aluesihteeri Anu Kippola-Pääkkönen Puh. (08) , ADHD-liiton toiminnan tukemiseksi tarkoitetut rahalahjoitukset voi osoittaa tileille: SAMPO: Nordea: Osuuspankki: Varainhankintalupanumero: OKU 1739 A / Voimassa ajalla /2008 2

3 KUSTANTAJA JA JULKAISIJA ADHD-liitto ry Sitratie HELSINKI PÄÄTOIMITTAJA Virpi Dufva puh. (09) TOIMITUSSIHTEERI Jari Hämäläinen puh. (09) TOIMITUSKUNTA Teija Jalanne Virpi Dufva Mikko Laine Riitta Virtanen Rauno Veijanen Jari Hämäläinen ILMOITUKSET, TILAUKSET JA LASKUTUS ADHD-liitto ry puh. (09) faksi (09) ILMOITUSHANKKIJA Reima-Media Oy Reima Hätinen puh. (09) PAINOPAIKKA Kirjapaino Uusimaa, Porvoo KUVAT Futureimagebank.com ILMESTYMISAJAT VUONNA 2008 aineisto ilmestyy viikko viikko viikko viikko viikko viikko 51 Lehti 1/2008 on Kuntoutusnumero ja lehti 4/2008 on Ammatti ja työ -teemanumero TILAUSHINNAT Vuosikerta 35 euroa, Lahjatilaus (jäsenet) 20 euroa. Jäsenille lehti tulee jäsenetuna. Tässä lehdessä julkaistut artikkelit / kirjoitukset eivät välttämättä edusta ADHD-liiton, toimituskunnan, päätoimittajan tai toimitussihteerin näkemyksiä. ISSN: Tämä teemalehti käsittelee ADHD-henkilöiden peruskoulun jälkeistä ammatinvalintaa ja työelämän tarjoamia mahdollisuuksia. Yhteiskunnassamme eletään suurta rakennemuutosten aikaa ja varsinkin työelämään integroitumisen mahdollisuudet lähitulevaisuudessa ovat merkittävästi muuttumassa. Kaikkia työtätekeviä, mukaan lukien työrajoitteiset, tarvitaan ylläpitämään ns. hyvinvointiyhteiskuntaamme. Tämä kokonaisuutena tarkoittaa, että potilasjärjestöjen ja yhteiskunnan päättäjien on ryhdyttävä tiiviiseen yhteistyöhön vajaakuntoisten työelämään sijoittamiseksi ja tukiverkostojen rakentamiseksi. Myös asenteisiin vaikuttamista tarvitaan niin työpaikoilla kuin koko yhteiskunnassa. Olen ollut liiton toiminnassa sen alusta lähtien ja törmännyt matkan varrella erityistukea tarvitsevien henkilöiden vaikeuksiin heidän elämänkaarensa nivelkohdissa. Mitä peruskoulun jälkeen on suuri kysymysmerkki monessa erityisnuoren perheessä. Nuorella on omat haaveensa tulevasta ammatista, jota tietyt toimintarajoitteet ja ominaisuudet saattavat rajoittaa ja näin hankaloittaa sopivan jatkokoulutuspaikan löytymistä. Peruskoulun käyneen kuusitoistavuotiaan on vaikea tehdä elämänmittaisia päätöksiä tulevasta ammattiin johtavasta koulutuksesta. Erityisammattioppilaitoksessa on tarjolla tukitoimia ja yksilön erityispiirteet huomioivaa opetusta. Kuitenkin oppilaitosten valmiudet järjestää työpaikka ja erityisesti tuettu työpaikka on toistaiseksi lapsen kengissä; liian helposti tarjotaan työkyvyttömyyseläkettä, josta paluu työelämään on tunnetusti vaikeata, lähes mahdotonta. PÄÄKIRJOITUS Marjatta Sievers Osallistuin liiton edustajana ESOKseminaariin (yhdenvertaiset opiskelumahdollisuudet jokaiselle) ja osallistumani työpajan aiheena oli ADHDopiskelijat korkeakouluissa ja yliopistoissa. Tämä opiskelumuoto edellyttää opiskelijalta itsenäistä ja pitkäjänteistä toimintaa, mikä kodin turvaverkon jälkeen monesti vieraalla paikkakunnalla on haastavaa. Seminaarin yksiselitteinen lopputulema oli, että tuen tarve myös korkeamman asteen opinnoissa ja erityisesti opintojenohjauksessa on melkoinen. Siis molemmissa ääripäiden ryhmissä, niin erityisoppilaitoksen kuin korkeaasteen oppilaitoksessa opiskeltaessa, tietyt ongelmat ovat varsin samankaltaisia toiminnanohjaus, ajanhallinta ja arkielämän ylläpito vaativat tukitoimia. Tulevaisuuden työpaikoilla tarvitaan molemminpuolista ymmärtämystä. Ihmisen ei tarvitse muuttua muuksi kuin on ja siksi on syytä muuttaa olosuhteita ihmiselle sopivaksi. En malta olla mainitsematta, miten Amerikassa ADHD-ominaisuuksien katsotaan antavan työnhakijalle lisäarvoa heidän luovuutensa ja loputtoman idearikkautensa vuoksi. Pidetään mielessä, että valinnat, myös koulutuksen ja ammatin, eivät ole lopullisia vaan polku haarautuu aina jossain. Koskaan ei ole liian myöhäistä valita tuota toista polkua. Onnea hyvän elämänpolun löytämiseen kaikille. Marjatta Sievers ADHD-liiton hallituksen varapuheenjohtaja, perustajajäsen 3 4 /2008

4 NUOREN TUKEMISESTA KUNTOUTUMISPROSESSISSA, URASUUNNITTELUSSA JA TYÖLLISTYMISESSÄ Jotta nuorta voidaan tukea opiskelussa ja ammatinvalinnassa täytyy olla käsitys siitä millaisten haasteiden kanssa nuori kamppailee ja mistä haasteet johtuvat. Jotta nuorella riittäisi voimia ammatinvalinnan miettimiseen, olisi hyvä, jos ongelmien aiheuttaja esim. ADHD-oireet olisi tiedossa, diagnostisoituina ja hyväksyttyinä. Ihannetilanne olisi, että hankaluudet olisi havaittu ja diagnoosi tehty jo lapsena, jolloin voitaisiin tukitoimien ja terapioiden avulla ohjata lasta kehittymään oireista huolimatta ja hän välttyisi mahdollisesti monilta kielteisiltä kokemuksilta. Tähän ei yhteiskunnassamme ole vielä päästy vaan tutkimuksiin pääsee toisinaan vasta nuoruusiässä. Silloinkaan ei vielä ole myöhäistä vaan paljon on vielä tehtävissä ja apua saatavissa. Nuoren kuntoutusprosessista ADHD-liiton kuntoutuspäällikkö Mirja Heikkilä puhui Tampereella ADHD nuoruusiässä - koulutuksessa nuoren kuntoutusprosessista diagnoosin saannin jälkeen. Diagnosointia seuraa usein ensin helpotus vaikeuksille löytyi selitys. Tässä vaiheessa kaikki laitetaan helposti ADHD:n piikkiin. Tätä seuraa kriisivaihe, kun todetaan, että elämä ei muuttunutkaan diagnoosin saamisen myötä olennaisesti, tästä ei parane. Läheiset voivat odottaa käyttäytymisen muuttuvan tahdonvoimalla kun kerran tiedät syynkin. Päällimmäisinä tuntemuksina voivat olla pettymys, turhautuminen, suru, raivo ja hämmennys. Vähitellen tulee tilaa luopua häpeästä. Coping-vaiheessa henkilö alkaa miettiä, mikä johtuu ADHD:sta, mikä on opittua itsetuntemus kasvaa. Elämässä on nähtävissä toivon pilkahduksia - henkilö tajuaa, ettei olekaan tyhmä, laiska ja saamaton. Kun henkilö ei enää yritä selittää kaikkea toimintaansa ja elämäntapahtumiaan ADHD:n kautta, on alkanut Coping-vaihe. Silloin on oikea aika etsiä uusia selviytymiskeinoja asioihin, jotka eivät onnistu. Alkaa uusien toimintastrategioiden opettelu. Uusia suunnitelmia tehdään lisääntyneen tiedon pohjalta: millä tavoilla minä selviydyn velvoitteistani. Elämänhallinta on jokaisen kohdalla yksilöllinen käsite eli on yksilöllistä mikä riittää kullekin hallinnan tunteen saavuttamiseen. Myös ympäristön vaatimukset vaikuttavat. Tavoitteena on saada elämänhallinta sille tasolle, että nuori pystyy elämään mielekästä elämää ilman syrjäytymisuhkaa. Diagnoosin jälkeen harvat pääsevät elämässään omin voimin eteenpäin, vaan voidaan tarvita erilaisia tukitoimia, kuntoutusta ja lääkitystä. Kuntoutuspäällikkö Mirja Heikkilän mukaan hyvän kuntoutuksen kulmakiviä ovat: 1) Toimiva hoitosuhde, jossa huomioidaan ja hoidetaan liitännäissairaudet kokonaisvaltaisesti (psykiatriset & somaattiset). ADHD:n hyvän hoidon edellytyksiin kuuluu asiakkaalle soveltuva kuntoutus/lääkitys ja sen seuranta. Tärkeää olisi myös saada mahdollisuus puhelin- tai s-postikontakti hoitavaan tahoon (lääkäri, sairaanhoitaja) sovittujen tapaamisten/ kontrollikäyntien välissä. 2) Psykososiaalinen kokonaiskuntoutus, joka sisältää arjenhallinnan tukea kuten arjen- ja elämänhallinnan kurssit, neuropsykiatrinen valmennus ja tukihenkilötoiminta. Oppimis- ja työelämävaikeudet tulee huomioida ja tarvittaessa tehdä kuntoutustarveselvitys, kuntoutustutkimus ja arvioida neuropsykologisen ja/tai työkykykuntoutuksen sekä terapioiden tarve. Tukena voi käyttää kuntoutusohjauksen- ja/ tai ammatinvalinnan ohjauspalveluita. ADHDoireiden hallintaan ja liitännäissairauksien hoitoon käytetään kognitiivista terapiaa, psykologista yksilötai ryhmäkuntoutusta, mielenterveystoimiston palveluja (mahdollisuus keskusteluapuun, terapioihin) sekä asianmukaisia päihdepalveluita (mahdollisten riippuvuuksien hoito, tuki päihteettömiin valintoihin - vertaisryhmät, A-klinikka). 3) Vertaistukikokemukset eli samaistumisen kokemukset ovat tärkeä osa kuntoutumisprosessia. On hyvä selvittää lähimmät vertaistukiryhmät, ADHD-Aikuiset ry:n ja muiden ADHD-liiton jäsenyhdistysten nuorten ryhmät. Nuorille myös itsenäistymiskurssit ovat oivallinen paikka saada vapauttava kokemus vertaisten kanssa toimimisesta. ADHD nuoruusiässä -koulutuksessa Mirja Heikkilä halusi kiinnittää kuntoutumisprosessissa huomiota myös palveluohjaukseen. ADHDasiakkaan palvelujen tarve on yleensä useammalla eri sektorilla kuten Kela, terveydenhuolto, sosiaalitoimi, työvoimahallinto ja/tai opetustoimi. Kysymys kuuluu kuka koordinoi koko verkoston yhteistyötä, kun asiakkaalla ei ole siihen kykyä? Voisiko tehtävää hoitaa yksilövalmentaja, palveluohjaaja vai coach? Tekeepä palveluohjausta kuka tahansa, on tärkeää, että kyseinen ammattihenkilö kykenee kartoittamaan asiakkaan palvelujen tarpeen käytännön tasolla. Sen edellytyksenä on asiakkaan arkeen tutustuminen eli käytännössä kotikäynti. Ohjaus 4 /2008 4

5 ADHD-asiakkaan kohdalla vaatii erityistä hienovaraisuutta sekä asiakkaan oman elämän asiantuntijuuden kunnioittamista. Kuntoutuminen lähtee asiakkaasta itsestä eli prosessi ei käynnisty, ennen kuin henkilö itse motivoituu. ADHDoireisten henkilöiden kokemustausta näkyy usein mustavalkoisuutena ajattelussa vielä aikuisenakin. Useasti epäoikeudenmukaisuutta kohdanneella on kaiken aikaa tuntosarvet esillä, jolloin luottamusta voi olla vaikea saavuttaa. Kuntoutuksen rahoituksesta Mirja Heikkilä kertoi Tampereen koulutuksessa lyhyesti nuoren kuntoutuksen erilaisista rahoitusmahdollisuuksista. Tuet vaativat perusteikseen hyvin vahvan näytön vaikeuksista selvitä koulumaailmassa ja työelämässä. Nuoren kuntoutusrahaa on mahdollista anoa, jos työkyky tai mahdollisuus valita ammatti ovat sairauden tai vamman vuoksi olennaisesti heikentyneet ja nuori tarvitsee tehostettua työkyvyn arviointia ja kuntoutusta. Ammatillista kuntoutusta, kuten opiskelua, on joskus mahdollista rahoittaa nuoren kuntoutusrahalla. Kuntoutusrahan saamiseksi ammatinvalintamahdollisuuksien rajoitteet on perusteltava ja perusteeksi ei riitä pelkästään ADHD. Usein esim. oppimisvaikeudet, astma tai allergia ja muut mahdolliset sairaudet tuovat lisäperusteita ADHD-nuoren kuntoutusrahalle. Tavoitteena on ammatillisen kuntoutumisen varmistaminen ja työllistymisen edistäminen. Kuntoutusrahaa maksetaan enintään sen kuukauden loppuun, jona nuori täyttää 20 vuotta. Mikäli silloin on meneillään kuntoutusjakso, esim. koulutus, maksetaan kuntoutusraha kuntoutusjakson tai koulutuksen päättymiseen asti. Kuntoutusrahaa haettaessa hankitaan hakemuksen liitteeksi Kelalle (Kansaneläkelaitos) lääkärinlausunto ym. terveydentilaa koskevia lausuntoja, kotikunnassa laadittu henkilökohtainen opiskelu- ja kuntoutumissuunnitelma, alustavat tiedot ammatillisen kuntoutumisen mahdollisuuksista ja tavoitteista sekä alustava koulutussuunnitelma. Kela seuraa suunnitelman toteutumista. Kuntoutusrahaa saa min 17,47 / arkipäivä (ma la). Kuntoutusrahaa on mah-dollista saada 20 % alennettuna kuntoutuspäätöksen ja kuntoutuksen väliseltä ajalta sekä kuntoutusjaksojen väliseltä ajalta. Kuntoutustuki puolestaan on määräajaksi myönnetty työkyvyttömyyseläke. Kuntoutustukea voi saada, mikäli henkilön oletetaan olevan tilapäisesti työkyvytön ja tavoitteena on kuntoutuminen työkykyiseksi. Sen myöntöedellytyksenä on hoito- tai kuntoutussuunnitelma. Myönnettyä kuntoutustukea voidaan jatkaa määräajaksi. Jos henkilön työkyky ei palaudu, kuntoutustuki muutetaan toistaiseksi myönnettäväksi työkyvyttömyyseläkkeeksi. Kunnilta on mahdollista saada maksusitoumukset terapioihin. Myös työvoimahallinto voi olla kuntoutuksen maksajatahona joissakin tapauksissa. Kuntoutusta voi rahoittaa myös kunnan vammaispalvelu, mikäli nuori luokitellaan vaikeavammaiseksi vaikeavammaisuuden edellytys on yleensä jokin vaikea somaattinen sairaus tai vamma ADHD:n lisäksi. AMMATINVALINNASTA Ammatinvalintaratkaisuja tehtäessä on tärkeää selvittää omia taitoja, vahvuuksia ja kiinnostuksen kohteita sekä itselle tärkeitä asioita. Lisäksi tarvitaan tietoa ammateista, työtehtävistä ja koulutuksesta. Ammattia ja koulutusta valitessa on hyvä miettiä myös omaa terveyttä. ADHD-nuoren kohdalla tulee myös ottaa huomioon ADHD:n ja sen mahdollisten liitännäisoireiden vaikutus, jotta nuori välttyisi turhauttavilta vääriltä valinnoilta ja sitä myötä vastoinkäymisiltä. Myös motivaatiolla on suuri merkitys siinä kuinka nuori opinnoistaan suoriutuu. On tärkeää selvittää onko nuorella riittävästi (oikeanlaista) tietoa opiskelun ja työn vaatimuksista (keinoina esim. koulutus- ja työkokeilut, 10-luokka, työpajat, opistot, valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus), mitä tukitoimia on käytettävissä opiske- 5 4 /2008

6 luaikana (terapiat, koe- ym. järjestelyt, asumisjärjestelyt) ja opiskelun päätyttyä (työkokeilu, työelämävalmennus, työhön valmennus). Myös nuoren kokonaiselämän-tilanteella on vaikutusta opiskelun onnistumiseen. On tärkeää tietää päihteiden käytöstä ja kyvystä itsenäiseen asumiseen sekä siitä, millaista tukea on saatavilla. Onnistumisen kokemukset ovat kaikille tärkeitä. Niiden myötä usko omiin kykyihin kasvaa ja itsetunto vahvistuu. Se helpottaa opiskelua edelleen ja myös opintojen jälkeistä elämää. ADHD-nuoren kannattaa suunnata alalle, jossa vahvuudet tulevat esille ja pulmia ja vaikeuksia tuottavat ominaisuudet jäävät taka-alalle. Soveltuvuutta on hyvä testata. Lisäksi nuorella on oltava aito kiinnostus alalle, koska ADHD-nuorella motivaatiota löytyy vain asioihin, jotka todella kiinnostavat. Ammatinvalinta ja itsenäistyminen ovat nuoren elämässä isoja asioita, joiden miettimiseen kannattaa käyttää aikaa ja voimavaroja. Ammatinvalintaa voi pohtia omatoimisesti Internetpalvelujen avulla tai yhdessä jonkun ammattilaisen kanssa kuten työvoimatoimiston ammatinvalintapsykologi, opintojen ohjaaja, kuntou-tusohjaaja, coach (neuropsykiatrinen valmentaja), nuoren kanssa työskentelevät terapeutit ja psykologit ja kuntoutustutkimuksissa moniammatillinen tiimi. Ammatinvalintaan ja itsenäisen elämän aloittamiseen liittyvät ADHDnuorella usein myös yleisesti muutoksiin sopeutumisen vaikeudet. Tässä nivelvaiheessa yhteistyö eri oppilaitosten/ yhteistyötahojen, nuoren ja hänen vanhempiensa välillä tulisi olla saumatonta, hyvin suunniteltua ja organisoitua, jotta nuori voisi suunnata voimavaransa siihen mitä hänen on tarkoitus oppia. Onnistuneista ratkaisumalleista on tärkeää jakaa tietoa (ei tarvitse hakea ratkaisua yrityksen ja erehdyksen kautta uudelleen). Siten onnistuu opetuksen ja tavoitteiden suunnittelu opiskelijan tarpeita ja kykyjä vastaavaksi, jolloin opiskeluun liittyviä vaikeuksia pystytään ehkäisemään ja vähentämään. KOULUTUKSEN JA ALA- VALINNAN HAASTEISTA ADHD-oireista johtuen nuoren koulumenestys peruskoulussa on voinut olla huono. Tällä on luonnollisesti seurauksia opiskeluvalmiuksiin jatkoopinnoissa ja myös siihen mihin oppilaitokseen hän voi päästä opiskelemaan. Nuoren itsetunto voi olla heikko johtuen juuri samoista syistä. ADHD-nuori kypsyy usein keskimääräistä hitaammin. Kun opiskelupaikan valinta on neurologisesti oireettomallekin nuorelle toisinaan työlästä, voi se olla erityisen hankalaa kypsymättömämmälle ADHDnuorelle. Nuoren omien kykyjen tiedostaminen voi olla usein epärealistista ja hänellä voi olla halu tehdä työtä ja opiskella alaa, joka ei välttämättä ole hänen kykyjään vastaavaa. Kun tähän lisätään auktoriteetin vastustusominaisuus, voi nuoren ohjaaminen vahvuuksien mukaiseen suuntaan olla toisinaan vaikeaa. URASUUNNITTELUN TUKITOIMISTA Urasuunnittelu on haastava kenelle tahansa. Sitä se on varmasti myös useimmille ADHD-nuorille. Vanhempien ja nuoren väliset suhteet ovat usein olleet kovalla koetuksella pitkän aikaa ja siksi usein olisi hyvä, jos urasuunnittelussa voisi tukena olla myös joku ulkopuolinen henkilö. Tukea voi saada esimerkiksi omasta oppilaitoksesta, työpajoista, työvoimahallinnosta, terapeuteilta, kuntoutusohjaajalta tai coachilta. Nuorelle on tarjolla myös erilaisia toimenpiteitä, joiden välityksellä voi tutustua opiskelu- ja työelämään niin ettei valintoja tarvitsisi tehdä summamutikassa. Koulutuskokeilu Ammattioppilaitoksissa on yleensä mahdollisuus koulutuskokeiluun, joka tarkoittaa yhden päivän mittaista usein maksutonta tai 1-2 viikon mittaista maksullista tutustumista oppilaitokseen ja johonkin opintolinjaan siellä. Koulutuskokeiluun voidaan liittää asuntolassa asuminen. Koulutuskokeilun aikana nuori voi päästä myös haastatteluihin ja testeihin, joilla selvitellään hänen perustaitojensa tasoa (esim. kelitaito ja matematiikan osaaminen) ja mahdollista tuen tarvetta opinnoissa. Jos kokeiltu ala tuntuu sopivalta, on myöhemmin helpompaa aloittaa opiskelu oppilaitoksessa, jossa on ainakin jokunen tuttu opettaja ja tuttuja tiloja. Koulutuskokeiluun voi saada lähetteen työvoimatoimistosta, 4 /2008 6

7 Kelasta tai vakuutusyhtiöstä (Kelan kuntoutuksena järjestettävän koulutuskokeilun Kela korvaa ja ajalta voi saada kuntoutusrahaa). Lähete toimii maksusitoumuksena. Työpajat Soveltuvuutta voidaan testata myös työpajoissa. Ne ovat kunnan järjestämiä harjoittelupaikkoja, joissa opetellaan työelämän pelisääntöjä. Siellä saa työkokemusta, ammatinvalinnanohjausta sekä opastusta työ- ja opiskelupaikkojen etsintään. Työpajat on tarkoitettu vuotiaille nuorille ryhmätoimintaan kykeneville. Pääsääntöisesti alle 17-vuotiaat nuoret voivat päästä työpajoille työkokeiluun työvoimatoimiston ammatinvalinnanohjauksen kautta ja yli 17-vuotiaat työharjoitteluun. Työpajakäytännöt vaihtelevat paikkakunnittain, esimerkiksi Oulussa pajajakso voi kestää 1-6 kk yksilöllisen suunnitelman mukaan. (Lisätietoja: 10. luokka Peruskoulun jälkeen voi hakea yhden lukuvuoden kestävään lisäopetukseen, ns. 10. luokalle. Myös edellisen vuoden todistuksella voi hakea. Lisäopetuksen voi suorittaa myös muussa kuin omassa peruskoulussa. Koulutus ei kuulu yhteishakuun, vaan haku tehdään suoraan peruskouluun. Tietoja alkavista koulutuksista saa esim. koulun opinto-ohjaajalta tai ottamalla yhteyttä kunnan sivistystoimeen tai opetusvirastoon. 10. luokalla luetaan samoja aineita kuin peruskoulussa. Lisäksi opintoihin sisältyy ammattiin valmentavia opintoja sekä työelämään tutustumista. Myös aikaisempia arvosanoja voi korottaa. 10. luokalla nuori oppii itsenäisyyttä ja vastuullisuutta ja kehittää itsetuntemustaan. Hän oppii yhteistyö- ja vuorovaikutustaitoja, kehittää opiskelutaitojaan sekä valmiuksia tehdä päätöksiä sekä suunnitella jatkoopintoja, uraa ja tulevaisuutta. 10. luokka parantaa jatko-opintoihin 7 pääsyn edellytyksiä sekä opinnoissa tarvittavia tietoja ja taitoja. Nuori kasvaa ja kypsyy sekä oppii hankkimaan opinnoissa, yhteiskunnassa ja muussa elämässä tarvittavia tietoja. Valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus Koulutus on tarkoitettu niille erityisopetuksen tarpeessa oleville nuorille, jotka eivät vielä ole ratkaisseet ammatinvalintaansa tai joilla muista syistä ei ole riittäviä valmiuksia osallistua jatko-opintoihin heti peruskoulun jälkeen. Valmentaviin koulutuksiin sisältyy myös kuntoutusta ja itsenäiseen elämään harjaannuttamista ja ohjausta. Opetus ja ohjaus voi olla ammatilliseen perustutkintoon valmentavaa, jolloin parannetaan ammatillisessa koulutuksessa tarvittavia perustietoja ja -taitoja. Lisäksi tutustutaan eri koulutusaloihin ja ammatteihin. Koulutus kestää 0,5-1 lukuvuotta ja erityistapauksissa 2 4 /2008

8 lukuvuotta. Opintojen sisältö vaihtelee opiskelijoiden lähtötilanteen ja tavoitteiden mukaan. Nuori voi siirtyä perustutkinto-opiskelijaksi joustavasti hänelle sopivana ajankohtana ja valmistavan koulutuksen aikana suoritetut opinnot voi lukea hyväksi perustutkinnossa. Koulutus ei ole mukana yhteishaussa, vaan hakemus lähetetään suoraan oppilaitokseen, joka antaa tarkempia tietoja koulutuksesta. Koulutus voi olla myös työhön ja itsenäiseen elämään valmentavaa, joka on tarkoitettu vaikeammin vammaisille. Koulutus kestää 1-3 vuoteen. Ammatilliseen koulutukseen ohjaavan ja valmistavan koulutuksen kokeiluohjelma Opetushallituksen ohjaaman ja valvoman kokeilun tarkoituksena on kehittää ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus. Opetushallitus on myöntänyt kokeilulupia mm. kunnille, säätiöille ja kuntayhtymille, jotta ne voivat järjestää ammatillisen peruskoulutuksen yhteydessä ohjaavaa ja valmistavaa koulutusta. Kohderyhmänä ovat perusopetuksen päättävät nuoret, joilla ei ole vielä selvyyttä ammatin valinnastaan tai joilla ei ole riittäviä valmiuksia ammatilliseen koulutukseen hakeutumiseen tai opinnoista suoriutumiseen. Opetuksessa kiinnitetään erityistä huomiota oppimisvalmiuksiltaan ja -tavoiltaan erilaisiin opiskelijoihin ja sellaisiin opiskelijoihin, joilla on elämänhallinnan vaikeuksia, mutta ei kuitenkaan erityisopetuksen tarvetta. Koulutus on sisällöltään ja tavoitteiltaan selkeästi ammatillisesti suuntautunutta painottuen monipuolisesti eri koulutusaloihin tutustumiseen ja työelämään perehtymiseen. Se on yksilöllinen ja joustava opiskelumuoto, josta opiskelija voi joustavasti siirtyä tutkintoon johtavaan koulutukseen. Tavoitteena on, että opiskelijalla on opintojen tuloksena opintoihin tai työhön siirtymisen suunnitelma. Opinnot voivat olla opiskelijan tarpeiden mukaan laajuudeltaan opintoviikkoa. Työvoimahallinnon tarjoamista palveluista Työvoimahallinto pyrkii estämään nuorten jäämisen työttömäksi tai vaille opiskelupaikkaa. Oulun seudun työvoiman palvelukeskuksen työvoimaneuvoja Raija-Liisa Kokko toteaa, että työvoimatoimistolla on velvollisuus tarjota jokaiselle alle 25-vuotiaalle työttömälle viimeistään kolmen kuukauden työttömyyden jälkeen työtä, koulutusta, työharjoittelua, työnhakuvalmennusta tai maksuttomia ammatinvalinta- ja urasuunnittelupalveluja. Yli 17-vuotiaiden on mahdollista saada työttömyyspäivärahaa osallistuessaan toimenpiteisiin. Tuen ja ohjauksen lisäksi työvoimahallinto myös asettaa vaatimuksia työttömälle työnhakijalle. Työvoimahallinto nimittäin edellyttää, että ammatillista koulutusta vailla olevan alle 25-vuotiaan on aktiivisesti ja jatkuvasti hakeuduttava jokaisessa yhteishaussa vähintään kolmeen sellaiseen tutkintoon johtavaan ammatilliseen koulutukseen, jonka pohjakoulutusvaatimukset ja mahdolliset muut opiskelijaksi ottamisen perusteet hän täyttää. Kolmeen vaihtoehtoon voidaan lukea yksi yhteishaun piiriin kuulumaton koulutus ADHD-HENKILÖSTÄ TYÖELÄMÄSSÄ ADHD-henkilö on usein parhaimmillaan projekti- ja keikkaluontoisessa työssä, koska hän pitää vaihtelusta ja yksitoikkoinen työ helposti kyllästyttää. Hänellä voi olla vaikeuksia ylläpitää järjestystä. Koska työmuistissa on usein ongelmia, hän unohtaa helposti asioita ja voi jättää asiat kesken tai muille. Koneiden ja laitteiden kanssa työskennellessä tulee huomioida mahdolliset motoriset ongelmat, koska niistä johtuen ADHD-henkilö voi olla onnettomuusaltis. Työelämään pääseminen ei useinkaan ole aivan yksinkertaista. Tukea on kuitenkin saatavilla esimerkiksi työvoimatoimistojen ja työvoiman palvelukeskusten palveluista, joista tässä muutamista keskeisimmistä lyhyt esittely. Työharjoittelu Työvoimatoimiston kautta alle 25- vuotias vailla ammattikoulutusta oleva nuori voi päästä harjoittelemaan työpajoissa tai oikeilla työpaikoilla. Työharjoittelupaikan hankinnasta huolehtii työvoimatoimisto tai sitä voi myös etsiä itse. Työharjoittelun päivittäinen kesto on 4-8 tuntia/pv, maksimissaan viitenä päivänä viikossa. Työharjoittelu voi kestää 12 kk tai erityisistä syistä 18 kk. Työharjoittelusta tehdään kirjallinen sopimus vaikka kyseessä ei ole työsuhde. Toimeentulona nuorella on työharjoittelun aikana työmarkkinatuki. Työelämävalmennus Työelämään voi koettaa päästä kiinni myös työelämävalmennuksen avulla, joka on tarkoitettu niille, joilla on ammatillinen koulutus (ja yli 25- vuotiaille) ja kuuluvat perus- tai ansiosidonnaisen päivärahan piiriin. Työelämävalmennuksen avulla voi hankkia työkokemusta, kokeilla uudenlaisia työtehtäviä, edistää työllistymistä ja ammattitaitoa. Sen kesto on 1-6 kk. Pääsääntöisesti sinä aikana tehdään kokoaikatyötä eli minimissään 7 t/pv viitenä päivänä viikossa. Toimeentulona on työttömyyspäiväraha ja ylläpitokorvaus. Työelämävalmennuksesta tehdään kirjallinen sopimus (ei kuitenkaan ole varsinainen työsuhde) työvoimatoimen, valmennettavan ja työnantajan kesken. 4 /2008 8

9 Työhönvalmennus Työvoiman palvelukeskus tarjoaa asiakkailleen työhönvalmennuspalvelua. Se voi olla myös ostopalveluna järjestettyä. Työhönvalmennusta järjestetään asiakkaan oman osaamisen ja kiinnostuksen pohjalta ja se on yksilöllistä ohjausta työvalmentajan avulla sekä tarvittaessa työnhaun harjoitteluakin. Käytännössä työhönvalmennus on sitä, että työvalmentaja kartoittaa sopivia työnantajia yhdessä valmennettavan kanssa ja he laativat konkreettisen toimintasuunnitelman työmarkkinoille pääsemiseksi. Työ- tai työharjoittelupaikan etsiminen tapahtuu yhdessä työvalmentajan kanssa tai itsenäisesti. Tarvittaessa valmennettava saa ohjausta ja tukea työn aloitusvaiheessa ja työn edetessä. Työhönvalmennus on pitkäjänteistä puuhaa ja sen aikana laaditaan myös jatkosuunnitelma työhön pääsemiseksi ja työelämässä pysymiseksi. Kättä pidempää tueksi työnhakuun Työnhaun haasteellisuus on havaittu myös Autismi- ja Aspergerliitto ry:ssä, jonka TUKEA-projektissa on vuosien aikana suunniteltu ja toteutettu käytännönläheinen työnhaun työkirja. Kirjan julkaisutilaisuus oli Oulun yliopistollisessa sairaalassa Työnhaun työkirja on ensimmäinen suomenkielinen erityisesti autismin kirjon henkilöille laadittu työnhakua koskeva työkirja, mutta soveltuu erinomaisesti myös opiskelijoille, vajaakuntoisille ja muille työnhakua suunnitteleville henkilöille eräänlaiseksi harjoitus-, oppi- ja muistikirjaksi. Työkirjaa voi täyttää yksin, mutta parhaiten se toimii työnhakijan ja työhönvalmentajan yhteisenä työkaluna työnhakuprosessissa. Työkirjan suunnitteluun ovat osallistuneet tuetun työllistymisen ammattilaisten lisäksi autismin kirjon henkilöt. Työkirjassa käsitellään perinteisen työnhaun keinoja, kuten työhakemuksen ja ansioluettelon tekemistä ja työhaastattelua. Mukana on myös hyödyllisiä linkkejä ja tietolähteitä työnhausta ja autismin kirjosta. Työkirjaa voi tilata Autismi- ja Aspergerliitosta. Lopuksi Aiheen ongelmakeskeisen käsittelyn päätteeksi on erittäin tärkeää muistaa myös ADHD-henkilöillä usein ilmeneviä positiivisia ominaisuuksia ja voimavaroja kuten elinvoimaisuus, energisyys, kekseliäisyys, kyky löytää uusia ratkaisuja, uteliaisuus, tiedonhaluisuus, tunteikkuus, tunneympäristön herkkä havainnointi, halukkuus riskinottoon, rohkeus, nopeus, väsymättömyys (kun asia kiinnostaa), uusista asioista innostuminen, ennakkoluulottomuus, idearikkaus ja luovuus, kyky katsoa asioita eri tavalla kuin tavikset, sanavalmius, seurallisuus, spontaanius, suorasukaisuus ja kyky toipua nopeasti vastoinkäymisistä. Näistä ominaisuuksista on runsaasti hyötyä alati muuttuvassa työelämässä, kun niitä oppii käyttämään hyväkseen. Teksti: Helena Bräysy toiminut ts. aluesihteerinä ADHD-liiton Pohjois-Suomen aluetoimistossa kesään 2008 saakka Lähteet: Bräysy Helena, luento Nuoren tukeminen opiskelussa ja ammatinvalinnassa koulutuksessa ADHD nuoruusiässä Tampereella Heikkilä Mirja, luennot ADHD nuoren kuntoutus koulutuksessa ADHD nuoruusiässä Tampereella Kokko Raija-Liisa, työvoimaohjaaja, Oulun työvoiman palvelukeskus Lehtokoski Anne, (2003): Aikuisen ADHD ja aivojen arvoitus Michaelsson, K. Miettinen, K. Saresma, U. Virtanen, P. (2003): AD/HD nuorilla ja aikuisilla. Myllykoski, A-M. Melamies, N. Kangas, S. (toim.), (2004): Itsenäistyvä nuori ja ADHD. PS-kustannus Pietiläinen Päivi (ADHD-lehti 6/2006, artikkeli: ADHD, ammatinvalinta ja opiskelu) Repola Hannele, projektisuunnittelija, TUKEAprojekti, Autismi- ja Aspergerliitto ry /2008

10 Välineet dokumentointiin ja kokonaisvaltaiseen työkyvyn arviointiin Vammaisen tai vajaakuntoisen henkilön työllistyminen on suuri haaste ja sitä on tärkeätä tarkastella sekä henkilön itsensä että yhteiskunnan kannalta. Vajaakuntoiset ja vammaiset henkilöt muodostavat edelleen yhden vähän käytetyn työvoimaresurssin vaikka vammaisten ja vajaakuntoisten oikeus työhön on yleisesti tunnustettu (Suomen perustuslaki, 18 :n 2. momentti) ja vaikka vajaakuntoisten henkilöiden työllistäminen on osoitettu olevan myös julkistaloudellisesti kannattavaa (Ylipaavalniemi 2004). Ilman erityistoimenpiteitä vajaakuntoinen, vammainen henkilö helposti syrjäytyy yhteiskunnasta ja hänen oikeutensa Yhteiskunnan työvoimapulan uhka on ilmeinen suurten ikäluokkien siirtyessä eläkkeelle ja siksi on tärkeätä säilyttää jokainen yksilö työkykyisenä. hankkia elantonsa valitsemallaan työllä, ammatilla tai elinkeinolla estyy. Pellervon taloudellisen tutkimuslaitoksen Vammaisten työkyky vuonna raportin mukaan Suomessa arvioidaan olevan työikäistä vammaista, joista kolmannes on halukkaita tekemään työtä. Todellisuudessa työelämään osallistuu vain vajaa viidennes vammaisista. Vammaisista lähes puolet pitää työntekoa merkittävänä hyvinvoinnilleen ja raportin mukaan kolmanneksella vammaisista työkyky on erinomainen tai hyvä. (Holm & Hopponen 2007). Yhteiskunnan työvoimapulan uhka on ilmeinen suurten ikäluokkien siirtyessä eläkkeelle ja siksi on tärkeätä säilyttää jokainen yksilö työkykyisenä. Vajaakuntoisten henkilöiden työkyvyn parantaminen, ylläpitäminen ja työllistäminen vaativat kohdennettua kuntoutusta sekä työolosuhteiden ja työn soveltamista, mihin tarvitaan uudenlaisia työkyvyn arviointimenetelmiä. Arvioinnin ajankohtaisena haasteena on löytää menetelmiä, joiden avulla voidaan yhdistää erilaisten arviointien tuloksia kokonaisvaltaisen kuvan saamiseksi asiakkaan työkyvystä (Juntunen 2006, Nevalainen 2007). Toinen suuri haaste on se, että henkilö ei ole työkyvytön ylipäätään, vaan suhteessa johonkin työtehtävään ja hänen työkykyisyytensä määrittyy osaksi myös tehtävän työn ja työolosuhteiden kautta. Tarvitaan siis menetelmiä, jotka ovat tarkoitettu moniammatilliseen käyttöön ja ottavat huomioon myös työn vaativuuden näkökulman työkykyisyyden arvioinnissa. Vastauksena edellä mainittuihin haasteisiin Vammaisten lasten ja nuorten tukisäätiö käynnisti Ota Työ Elämääsi(OTE) -projektin suunnittelun vuonna Raha-automaattiyhdistyksen tuella toteutetussa OTEprojektissa säätiö tuo Suomeen Saksan Siegenin yliopistossa kehitetyn työkyvyn arviointi- ja dokumentointimenetelmän ja siihen kuuluvat arvioinnin välineet IMBAn (Integration von Menchen mit Behinderung in die Arbeitswelt) ja Melban (Merkmalsprofile zur Eingliederun Leistungswandelter und Behinderter in Arbeit). Kumpikin väline on kehitetty moniammatillisessa yhteistyössä hyödyntäen WHO:n luokitteluja (ICD -10 ja ICIDH 2) sekä käytännönkokemusta lääketieteestä sekä työkuntoutuksesta. Menetelmässä voidaan vertailla vajaakuntoisen, vammaisen henkilön osaamista suhteessa työn vaativuuteen. Menetelmä on perustaltaan geneerinen eli sitä voidaan käyttää arvioitavan sairaudesta, vammasta tai iästä riippumatta eikä se ole sidottu mihinkään tiettyyn ammattiin tai työtehtävään. Sen avulla voidaan yhdistää eri asiantuntijoiden lausuntoja ja yhtenäisen käsitejärjestelmän avulla se mahdollistaa eri alan asiantuntijoiden yhteisen kielen sekä tiedon käsittelyn ja -siirron. Menetelmän onnistunut haltuunotto ei edellytä mitään tiettyä ammatillista koulutusta, mutta onnistunut käyttö edellyttää aina 4 /

11 näiden välineiden käyttökoulutukseen osallistumista. Projektissa on kehitetty menetelmän ja siihen kuuluvien arvioinninvälineiden IMBAn ja Melban käyttökoulutus sekä selvitetty näiden välineiden luotettavuutta sekä käyttökoulutuksen vaikutusta arvioijayksimielisyyteen. Käyttökoulutus on kolmivaiheinen vuorovaikutteinen prosessikoulutus. Ensimmäinen vaihe sitouttaa ja orientoi koulutuksen tulijan arviointimenetelmään käyttökoulutukseen. Lähiopetusvaiheessa koulutettava tutustuu menetelmään ja siihen liittyviin määritteisiin ja arviointiasteikkoon luentojen sekä käytännönharjoitusten avulla. Etäkoulutusvaiheessa tehdään arviointiharjoituksia verkossa videoaineiston pohjalta sekä harjoitellaan välineen käyttöä omassa työyhteisössä. Arviointiharjoituksiin koulutettava saa palautetta ja ohjausta. Käyttökoulutuksia on järjestetty projektissa vuoden 2007 loppuun mennessä Melban osalta 23 ja IMBakäyttökoulutuksia 15. Melban käyttäjiä on koulutettu yhteensä 313 ja IMBAn käyttäjiä 177. Arvioinnin välineet ovat käytössä erityisoppilaitoksissa, työkuntoutus- ja valmennusyksiköissä sekä kuntoutuslaitoksissa. Välineitä käyttävät yhteisöt ovat yksityisiä, julkisia kolmannen sektorin toimijoita ja valtion tai kunnan hallinnoimia yksikköjä. Yksiköt sijaitsevat eripuolilla Suomea, pohjoisin paikkakunta on Inari. Keski-Suomen alue on heikoiten edustettuna. Teksti: Marja Nevalainen projektipäällikkö, OTE.projekti Vammaisten lasten ja nuorten tukisäätiö (Vamlas) Lähteet: Holm P, & Hopponen, A Vammaisten työkyky vuonna Vertailua työttömiin. Pellervon taloudellisen tutkimuslaitoksen raportteja nro 202.Helsinki. Juntunen K. IMBA: Työkyvyn ja työn vaatimusten arviointiväline. Työkykyä arvioivan osion validiteetti. Terveystieteiden pro gradu -työ. Jyväskylän yliopisto, Nevalainen. M Hyvä Implementointi. Kulttuurista toiseen siirrettävän menetelmän käyttöönottoprosessi. Terveystieteen pro gradu - työ. Jyväskylän yliopisto. Ylipaavalniemi P Vajaakuntoisten tuettu työllistyminen Helsingissä toiminnasta ja hyödyistä. Helsingin kaupungin sosiaalivirasto. Selvityksiä 2004:4: VATES-säätiö. Mikä ihmeen Vammaisten lasten ja nuorten tukisäätiö (Vamlas) Vuonna 1889 perustettu Vammaisten lasten ja nuorten tukisäätiö on Suomen vanhin fyysisesti vammaisten järjestö. Tehnyt uraauurtavaa työtä ortopedisen hoidon, kuntoutuksen ja apuvälinevalmistuksen saralla. Invalidisäätiön sairaala Helsingissä on Vamlasin perustama ja säätiö on ollut sen ylläpitämä vuoteen 1943 asti. Uranuurtaja vammaisten koulutuksessa: Suomen ensimmäiset vammaisten koulut ovat säätiön perustamia. Tukee vammaisten lasten ja nuorten hyvinvointia lisäävää toimintaan Jakaa apurahoja vammaisten nuorten opiskeluun ja kodin perustamiseen. Tukee vammaisten lasten ja nuorten harrastustoimintaa erityisesti taideharrastuksia. Kehittää sosiaali- ja terveysalalle uusia toimintamalleja Raha-automaattiyhdistyksen tuella. Julkaisee sosiaali- ja terveydenhuoltoalan selvityksiä ja kouluttaa ammattihenkilöstöä. Lisätietoa osoitteessa /2008

12 MÄNTSÄLÄN KOULUKUULUMISIA ADHD-lehdessä 4/2007 oli juttu Mäntsälässä Hyökännummen koulussa aloittavasta vuosiluokkiin sitomattomasta opetuksesta ja Ehnroosin koulussa aloittavasta joustavan perusopetuksen luokasta. Tältä näyttää vuoden jälkeen. Hyökännummen koulussa vuosiluokkiin sitomaton opetus alkoi suunnitelmien mukaisesti ja on jatkunut koko lukuvuoden, kertoo haastattelemani Hyökännummen koulun rehtori Kirsti Price. Esiopetuksessa olevat ja 1. luokan oppilaat on jaettu mm. ympäristötiedon ja äidinkielen tunneilla erilaisiin tasoryhmiin. Valitettavasti 1-2-luokkalaisista koostuva pienryhmä ei ole voinut osallistua vuosiluokkiin sitomattomaan opetukseen kovin hyvin, sillä ryhmässä olevat oppilaat eivät olisi pystyneet työskentelemään muuttuvassa ympäristössä, eri ryhmissä, vaan ovat tarvinneet oman pysyvän ryhmänsä ja sen aikuisten tuen Hyökännummen koulussa olleen kulttuuriviikon satoa. Esikoululuokan oppilaat tekivät työnsä Virosta: Vironlippu, kansalliskukka ja -lintu tulivat tutuiksi. Vuosiluokkiin sitomattomassa opetuksessa - tai joustavassa alkuopetuksessa, kuten opettajat mielellään itse sanovat - on voitu paneutua vaikkapa lukemisenymmärtämiseen niiden lasten kanssa jotka ovat jo lukeneet hyvin. Lapset, joilla on vaikeuksia oppia, ovat saaneet harjoitella pitempään ja pienemmässä ryhmässä. Lapsen edettyä äidinkielen taidoissaan, hän on voinut siirtyä haastavampaan ryhmään. Ympäristötietoa on opiskeltu kokemusten ja itse tekemisen kautta ja sillä tavoin saatu alaluokkien aulassa olevalle tietotorille koottua näyttelyitä, joita koko koulu on voinut käydä katsomassa ja hyödyntämässä. Sivistyslautakunta on ollut tyytyväinen kokeiluun ja opettajat ovat innokkaita jatkamaan vuosiluokkiin sitomatonta opetusta myös seuraavana lukuvuonna. Opettajat ovat pitäneet hyvänä eri luokkien opettajien yhdessä suunnittelemia oppimistuokioita, joissa lapset opiskelevat pienemmissä ryhmissä eri aikuisten johdolla. Opetus on ollut sekä opettajien että oppilaitten kannalta tasokkaampaa ja mielekkäämpää. Ensi lukuvuonna ( ) otetaan myös matematiikka mukaan joustavaan alkuopetukseen. Lisäksi yritetään saada 1-2 luokkien pienryhmän oppilaat täysipainoisesti mukaan riippuen tietenkin siitä millainen ryhmä ensi vuonna on. Vuosiluokkiin sitomattomaan opetukseen voivat mainiosti osallistua lapset joilla on vaikkapa oppimisen ongelmia kuten dysfasia tai ADHD. Pääasia on että pystyy sopeutumaan sekä toisten lasten seuraan, vieraisiin aikuisiin että muuttuvaan ympäristöön ja toimintatapoihin. Ehnroosin koulun joustavan perusopetuksen luokkaan kävin tutustumassa kevään korvalla. Keskustelin Ehnroosin koululla joustavan perusopetusluokan ohjaaja Kati Harmaalan sekä opettaja Vesa Silanderin kanssa. Ensimmäinen vuosi alkaa olla takana ja kokemusta on tullut luokan toiminnasta. Luokalle hakeneet ja sinne valitut ovat nyt 8.- ja 9.- luokkalaisia. Koulukäyttäytyminen saattaa olla joskus huonoakin mutta työelämässä samat oppilaat saavat kovasti kiitosta reippaudestaan ja käyttäytymisestään. Tämä tietenkin kohottaa oppilaitten itsetuntoa. JOPO-luokka antaa valmiuksia nuorille tulevaisuutta varten. Pitkälti se on asennekasvatusta huomaamaan että tulevaisuutensa eteen kannattaa tehdä työtä. Työ, minkä nuori koulussa tekee oppiakseen, koituu hänen omaksi parhaakseen. Yhteistyö vanhempien kanssa on normaalia tiiviimpää. Koululla on käytössä sähköinen reissuvihko Helmi, minne poissaolot, unohdukset, huonot käytökset ja muut sellaiset merkitään. Sitä kautta voi myös laittaa viestiä kotiin. Valitettavasti kotiin ilmoitetaan useimmiten negatiivisista asioista, vaikka toki reissuvihkoon myös hymynaamoja ja onnistumisia laitetaan. Olisi tärkeää ilmoittaa kotiin oppilaan onnistumisista. Kuitenkin oppilaasta kotiin tulevat viestit vaikuttavat lapsen ja vanhemman välillä: positiiviset lisäävät myönteisyyttä ja negatiiviset aiheuttavat jännitteitä. Vanhempien kanssa myös tavataan palavereissa ja soitellaan, eli yhteydenpito ei jää sähköisen reissuvihkon varaan. Vuoden aikana on ollut havaittavissa poissaolojen vähentyneen oppilailla koulumotivaation parannuttua. Koulunkäyntiä ei ehkä koeta niin raskaaksi kun koulupäiviä viikossa ovat maanantai, tiistai ja perjantai. 4 /

13 Luokassa käytetään erilaisia opetusmenetelmiä, oma-aloitteisuuteen ja itsenäisyyteen kannustetaan. Opetusmenetelmät pyritään soveltamaan oppilaan tarpeiden mukaan. Kaikille nuorille on tehty HOPS, henkilökohtainen opintosuunnitelma. Osa oppilaista etenee yleisopetuksen opetussuunnitelman mukaisesti, osalla on joitakin aineita mukautettu ja heille on tehty HOJKS. Jopo-luokan ohjaaja Kati Harmaala ja opettaja Vesa Silander taustallaan oppilastyö jossa yhdistyy monta eri kouluainetta uskonnosta terveystietoon. Vaikka myös keskiviikko ja torstai ovat virallisia koulupäiviä, oppilaat eivät niitä siksi ehkä miellä koska silloin ei olla fyysisesti läsnä koulussa. Nuo kaksi päivää ovat niitä, jolloin oppilaat ovat hankkimassa valmiuksia tulevaa opiskelua ja työelämää varten. Oppilaat ovat vuoden aikana käyneet tutustumassa eri ammattioppilaitoksissa eri linjoihin sekä ryhmänä että yksinään. Ennen yhteishakua on voinut käydä tutustumassa paikkaan, minne haluaa hakea. Näin saa jo hieman tuntumaa siihen millainen paikka on kyseessä. Nuoret ovat päässeet tutustumaan erilaisiin palveluihin kuten Kelaan ja työvoimatoimistoon. Kouluvuonna on käyty myös messuilla ja retkillä sekä olleet pari kertaa yön yli leirikoulussa. Varsinkin leirikoulut ja retket ovat olleet enemmän sosiaalisuuden ja elämäntaitojen opettelua. Kunnan erityisnuorisoohjaaja on ollut mukana toiminnassa järjestäen mm. retken Nuuksioon. Nuuksiossa vietettyä retkeilypäivää varten harjoiteltiin ruuan valmistamista Trangia-keittimellä etukäteen koulun pihalla. Työssäoppimisjaksoja lukuvuoden aikana on ollut neljä, jotka ovat olleet viiden viikon mittaisia. Työssäolojaksoilla työpäiviä ovat olleet keskiviikko ja torstai. Oppilaat ovat itse hakeneet mieleisensä työssäoppimispaikan. Koulun puolelta on annettu tarvittaessa tukea. Jaksot ovat menneet hyvin. Työnantajat ovat ottaneet nuoret hyvin vastaan ja tarjonneet työharjoittelupaikan muille luokan nuorille. Monet työnantajat ovat kokeneet JOPO-luokan hyvänä asiana ja harmitelleet, ettei heidän aikanaan sellaista mahdollisuutta ole ollut. Työssäoppimisjaksojen kautta nuoret ovat saaneet kontakteja työelämään. He ovat saaneet ilta-, viikonloppu- ja kesätöitä. Yhteishaussa jotkut oppilaat hakivat joustavan haun kautta. Tosin yhteishakuun on panostettu normaalia luokkaa enemmän sillä tavoin, että opettaja ja ohjaaja ovat auttaneet oppilaita etsimään juuri heille sopivaa koulutusta, soitelleet oppilaitoksiin keskustellen ja sopien tutustumisia. Näin ollen peruskoulunsa päättävät JOPO-luokkalaiset toivon mukaan pääsevät mieleiseen, motivoivaan paikkaan opiskelemaan, vaikka toiselle puolelle Suomea, sen sijaan, että hakisivat vain johonkin joka on lähellä kotia. Joustavan perusopetuksen periaatteisiin kuuluu nivelvaiheen seuranta. Koulun muut oppilaat ovat isossa koulussa tottuneet siihen, että koulussa on erityisluokkia, pienryhmiä ja nyt vielä JOPO luokka. Kukaan ei ole kertonut, että olisi esiintynyt kiusaamista. Jonkin verran on esiintynyt JOPO-luokkalaisten ei tarvitse tehdä mitään - mielikuvaa. JOPOluokkalaiset itse kokevat olevansa vain kolme päivää viikossa koulussa. Työssäoppimisen ja retket he laskevat johonkin muuhun kuuluvaksi. Luokassa on hyvä ryhmähenki ja oppilaat tulevat toistensa kanssa erinomaisesti toimeen. Luokan aikuisiin oppilaat suhtautuvat luottavaisesti ja keskustelevat näiden kanssa paljon kaikenlaisesta elämään liittyvästä. Teksti ja kuvat: Riitta Virtanen Lahden seudun ADHD-yhdistys ry 13 4 /2008

14 ADHD JA VARUSMIESPALVELUS Kävin jututtamassa Järvenpäässä Maanpuolustuskorkeakoulun käyttäytymistieteiden laitoksella KT, tutkija Soili Paanasta selvittääkseni miten ADHD huomioidaan nuorilla miehillä armeija-aikana. Tähän kysymykseen oli mahdoton vastata suoraan, sillä mitään erityistä ohjeistusta ADHD:sta ei puolustusvoimilla ole. Soili Paananen kuitenkin kertoi että puolustusvoimat tekevät eri tahojen kanssa tutkimusta monista asioista. Monet näistä sivuavat myös ADHD-oireisia miehiä, jotka ovat varusmiespalveluksessa. Suomessa on yleinen asevelvollisuus, jokaisen asevelvollisen on osallistuttava sotilaslääninsä järjestämiin kutsuntoihin sinä vuonna kun hän täyttää 18 vuotta. Kutsunnoissa vahvistetaan asevelvollisen palveluskelpoisuusluokka ja päätetään palvelustapa, -aika ja -paikka. Varusmiespalvelukseen voi saada lykkäystä enintään kolmeksi vuodeksi kerrallaan opiskelun, taloudellisten asioiden järjestämisen tai muun erityisen, henkilökohtaisen syyn perusteella. Ennen kutsuntatilaisuutta jokaisen asevelvollisen tulee käydä lääkärintarkastuksessa, jossa tehdään ehdotus henkilön palveluskelpoisuusluokasta. Se taas perustuu kansainväliseen tautiluokitukseen sekä puolustusvoimien terveystarkastusohjeeseen. Vuoden 2007 kutsunnoissa palvelukseen määrättiin 80 % (palvelusluokka A tai B), palveluksesta vapautettiin kokonaan 11 % (palvelusluokka C tai D), E-luokkaan (tarkastustilaisuudessa palvelukseen kelpaamattomaksi todetut ja määräajan kuluttua uudelleen tarkastettavaksi määrätyt asevelvolliset) määrättiin 5 %, lykkäystä sai tai oli poissa 4 %. Lukumäärällisesti vuosi-ikäluokasta varusmiespalvelusta ei suorita noin 6600 miestä. Mielenterveyden häiriöt ovat tärkein varusmiespalveluksen suorittamatta jättämisen syy, 55 % jäi kutsuntatarkastuksessa palveluksen ulkopuolella mielenterveys- tai käyttäytymishäiriöihin liittyvän diagnoosin takia kun tarkastellaan vastaajan päädiagnoosia. Näistä 3 %:lla diagnoosina oli Käytös- ja tunnehäiriöt (F90-F98) eli ADHD-oireiset kuuluvat tähän pieneen joukkoon. Fyysisen sairauden tai vamman vuoksi palveluksen ulkopuolelle jäi 45 %. Yleisin somaattiseen sairauteen tai vammaan liittyvä syy oli tuki- ja liikuntaelinsairaudet (10 %). KT, tutkija Soili Paananen 4 /

15 Noin joka kymmenes keskeyttää varusmiespalveluksen, suurin osa palveluksen keskeyttämisistä tapahtuu ensimmäisen kahden viikon aikana. Yleisimpiä syitä ovat mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöt. Useimmiten mielenterveyden häiriöiden taustojen arvioidaan olleen olemassa jo ennen varusmiespalvelukseen astumista. Toiseksi yleisin syy keskeyttämiseen ovat tuki- ja liikuntaelinten sairaudet ja vammat. Ongelmana varusmiespalveluksen ulkopuolelle jääneiden kohdalla on ollut se, ettei mikään taho ole ollut vastuussa näistä miehistä ryhmätasolla. Varusmies- ja siviilipalvelusaikana nuorten käytettävissä ovat puolustusvoimien ja siviilipalveluskeskusten tarjoamat sosiaali- ja terveyspalvelut, mutta yhteiskunnassamme ei ole ollut olemassa palvelua, johon palveluksen ulkopuolelle jäänyt tai palveluksen keskeyttänyt moniongelmainen mies voidaan ohjata silloin kun ongelmat eivät vielä ole kovin silmiinpistäviä. Time Out! Aikalisä! Elämä raiteilleen Vuosina on varusmiesja siviilipalveluksen ulkopuolelle jääneiden miesten elämäntilannetta ja psykososiaalista hyvinvointia kartoitettu yhdessä Stakesin, puolustusvoimien, työministeriön ja osallistuneiden kuntien kanssa Time Out! Aikalisä! Elämä raiteilleen tutkimusja kehittämishankkeessa. Hanke on rahoitettu Sosiaali- ja terveysministeriön ja Sotilaslääketieteen Keskuksen myöntämillä määrärahoilla. Tutkimukseen osallistui v yhteensä 356 varusmiespalveluksen tai siviilipalvelun ulkopuolelle jäänyttä sekä 440 palvelukseen määrättyä miestä. Hankkeen ensimmäisessä raportissa (Stakesin raportteja 18/2008) verrataan varusmies- tai siviilipalveluksen ulkopuolelle jääneiden miesten psykososiaalista hyvinvointia palvelukseen määrättyjen hyvinvointiin. Varusmies- tai siviilipalveluksen ulkopuolelle jäävien hyvinvoinnista ei ole juurikaan tutkittua tietoa. Aiemmin on tutkittu kylläkin varusmiespalveluksesta selviytymistä sekä palveluksen keskeytymistä ja sen ennakointia (Parkkola 1999). Tässä hankkeessa oli tarkoitus selvittää eroavatko varusmies- tai siviilipalveluksen ulkopuolelle jäävät miehet palvelukseen määrätyistä miehistä elämäntilanteeltaan, terveyskäyttäytymiseltään ja psykososiaaliselta hyvinvoinniltaan (esim. itseluottamus, psyykkinen oireilu, työtilanne, sosiaalinen tuki ja harrastaminen). Hankkeen tavoitteena oli kehittää nuorille miehille soveltuvia psykososiaalisia tukimuotoja, laatia toimintamalleja palvelun organisoimiseksi sekä tutkia kehitettyjen tukitoimien tarkoituksenmukaisuutta ja vaikuttavuutta. Tavoitteena oli myös että toimintamalli otetaan käyttöön aikanaan koko maassa, mikäli se osoittautuu toimivaksi. Tutkimuksessa oli paljon taustatietoa nuoruudesta elämänvaiheena sekä tyttöjen että poikien osalta sekä kuolleisuudesta, mielenterveydestä, terveyskäyttäytymisestä, päihteiden käytöstä, sosiaalisista ongelmista, koulupudokkuudesta ja koulutuksesta syrjäytymisestä, työttömyydestä ja toimeentulosta sekä rikoskäyttäytymisestä eri tutkimusten pohjalta. Tässä tutkimuksessa kiinnitetään huomiota siihen kuinka palvelukseen määrättyjen, palveluksen ulkopuolelle jääneiden sekä palveluksen keskeyttäneiden miesten kohdalla nämä samat asiat ovat kasautuneet. Tytöt ja pojat kehittyvät eri tahtiin ja heidän ongelmansa ovat tutkimusten mukaan erilaisia. Kulttuurista riippumatta tytöt kärsivät poikia enemmän ahdistuksesta ja masennuksesta ja poikien ongelmat taas liittyvät yleisimmin tarkkaavaisuushäiriöihin, rikollisuuteen sekä aggressiivisuuteen ja epäsosiaaliseen käyttäytymiseen. Itsemurhien ehkäisyprojektissa (Upanne ym. 1999) tehty yhteistyö puolustusvoimien kanssa sekä aikaisemmat tutkimukset antavat viitteitä siitä, että merkittäväksi riskiryhmäksi ongelmien kehittymisen kannalta voidaan erityisesti katsoa varusmiestai siviilipalveluksen ulkopuolelle eri syistä jäävät nuoret miehet. Kutsuntoihin osallistuneiden palveluskelpoisuutta on tutkittu (Multimäki ym. 2005) ja on todettu että varusmiespalveluksesta määräajaksi lykkäystä saaneilla (E-luokka) on palveluksesta kokonaan vapautettuja enemmän erilaisia psykososiaalisia ongelmia: terveysongelmia, runsasta alkoholin käyttöä, huumekokeiluja, ihmissuhdeongelmia sekä mielenterveyspalvelujen käyttöä. Parkkola (1999) on tutkinut väitöskirjassaan varusmiespalveluksen keskeytymisen ennakointia. Tutkimuksessa kertyi runsaasti tietoa palveluksen keskeyttäneiden psykososiaalisesta hyvinvoinnista. Keskeyttäneille miehille tyypillistä on tutkimuksen mukaan lapsuusiän ongelmat, vaatimaton koulumenestys, ongelmat parisuhteessa ja rikollinen käyttäytyminen. Lisäksi he ovat yleensä pessimistisiä tulevaisuuteensa suhteen, harrastavat ja liikkuvat muita vähemmän ja heille on kertynyt viimeisen vuoden aikana kuormittavia elämäntapahtumia. Time Out! Aikalisä! Elämä raiteilleen tutkimus- ja kehittämishankkeen tulosten perusteella palveluksen ulkopuolelle jääneiden miesten elämäntilanne osoittautui monin eri tavoin palvelukseen määrättyjä miehiä ongelmallisemmaksi: työttömyys, toimeentulo-ongelmat ja asunnottomuus olivat yleisempiä. Lisäksi mielenterveys ja päihdediagnoosin saaneiden elämäntilanne oli ongelmallisempi kuin somaattisen sairau /2008

16 den tai vamman takia palveluksen ulkopuolelle jääneiden. Jo lapsuus oli palveluksen ulkopuolelle jääneillä miehillä ollut ongelmallisempi. Tunnusomaista oli perheen taloudelliset vaikeudet, vanhempien työttömyys, vakava sairaus, alkoholi- tai mielenterveysongelmat, perheen vakavat ristiriidat, oma sairaus ja koulukiusaaminen. Myös poikkeukselliset asumisjärjestelyt lapsuudessa olivat Ongelmien kasautuessa on nuorta pystyttävä tukemaan laaja-alaisesti ja kokonaisvaltaisesti. yleisempiä. Sen sijaan vanhempien koulutustasossa eikä lapsuutensa ydinperheessä viettäneiden määrästä ollut eroja ryhmien välillä. Palveluksen ulkopuolelle jääneillä miehillä sosiaalisia suhteita, sosiaalista tukea ja harrastustoimintaa oli vähemmän. Etenkin sosiaalisen tuen puute oli merkillepantavaa. Myös terveystottumukset olivat palvelukseen määrättyjä huonommat. Palveluksen ulkopuolelle jääneet tupakoivat enemmän, eivät harrastaneet liikuntaa ja myös päihteiden käyttö oli runsaampaa ja riskialttiimpaa. Sosiaalinen altistuminen huumeille sekä huumekokeilut ja käyttö oli yleisempää. Palveluksen ulkopuolelle jääneiden psyykkinen hyvinvointi oli heikompaa ja oireilu yleisempää palvelukseen määrättyihin miehiin verrattuna. Palveluksen keskeyttäneiden psyykkinen hyvinvointi oli kuitenkin vielä heikompi kuin kutsuinnoissa palveluksen ulkopuolelle määrätyillä. Lyhyesti sanottuna palveluksen ulkopuolelle määrätyillä miehillä oli enemmän ongelmia kuin palvelukseen määrätyillä. Eniten ongelmia kasaantui kuitenkin palveluksen keskeyttäneille miehille. Tulosten yleistettävyyttä rajoittaa se, että aineisto on kerätty pääkaupunkiseudulla, sillä nuorten hyvinvoinnissa on maassamme alueellisia eroja. Aineisto oli myös lähtökohtaisesti vinoutunut, sillä lähes puolet tutkimukseen osallistuneista kuului siihen 20 % ryhmään joka ei suorita varusmies tai siviilipalvelusta, aineiston keruussa tapahtui katoa ja tutkimuksesta kieltäytyi 31 %. Tutkimuksen tuloksiin vaikuttaa myös itse varusmiespalveluksessa oleminen. Sehän luo omat raaminsa nuoren elämäntilanteelle ja psyykkiselle hyvinvoinnille ja aiemmissa tutkimuksissa on todettu varusmiespalveluksen lisäävän unihäiriöitä, itsemurhaajatuksia ja masentuneisuutta. Tuloksia tarkasteltaessa kuitenkin havaittiin että palveluksen ulkopuolelle jääneiden tilanne osoittautui huolestuttavaksi erityisesti huumeille altistumisen, terveyskäyttäytymisen ja psyykkisen hyvinvoinnin suhteen. Ominainen piirre oli ongelmien ja kuormittavien elämäntilanteiden kasautuminen. Tämä tuo oman haasteensa myös tukitoimien kehittämiselle. Ongelmien kasautuessa on nuorta pystyttävä tukemaan laajaalaisesti ja kokonaisvaltaisesti. Palveluksen keskeytyessä nuori mies joutuu suunnittelemaan lähitulevaisuutensa uudestaan, tämä tuo omat käytännön ongelmansa ja mietittävää. Lisäksi palveluksen keskeyttäminen sellaisenaan jo saattaa aiheuttaa harmia tai epäonnistumisen tunnetta. Onhan varusmiespalveluksen suorittaminen monille tärkeä onnistumisen kokemus miesten koulu. Erityisesti niille nuorille miehille joilta kelpaamisen ja selviytymisen kokemukset puuttuvat, varusmiespalveluksen suorittamisella on erityinen arvo. Tärkeää olisikin että palveluksen keskeytyessä miehet voisivat purkaa ja miettiä tilannettaan jonkun ulkopuolisen tahon kanssa. Myös kutsunnoissa ulkopuolelle määrätyillä miehillä saattaa olla tuen tarvetta esimerkiksi pitkäaikaissairauden vuoksi. Pitkäaikaissairauksia sairastavat nuoret miehet on aikaisemmissa tutkimuksissa todettu riskiryhmäksi masennuksen suhteen. Olisikin hyvä tarkistaa ovatko he tarvitsemiensa palvelujen piirissä. Hankkeessa kehitetylle toimintamallille on perustelut tutkimuksen tulosten mukaan. Toimintamallin mukaan tukea tarvitsevia miehiä pyritään tukemaan kokonaisvaltaisesti eri sektoreiden välisenä yhteistyönä niin, että tukea tarvitsevalla on kuitenkin oma nimetty ohjaaja, joka auttaa parhaiden ratkaisujen löytämisessä ja antaa tietoa ja ohjausta palveluihin. Tavoitteena on edistää näiden miesten hyvinvointia, ehkäistä elämäntilanteeseen liittyvien ongelmien vaikeutumista ja tarjota tukea elämän raiteilleen saamiseksi. Keväällä 2008 on tehty suunnitelmat toimintamallin ja toiminnan laajentamiseksi niin, että tukipalvelun kohderyhmänä on kutsunnanalaisten koko ikäluokka, kuitenkin erityisesti palveluksen ulkopuolelle määrätyt miehet sekä varusmies- ja siviilipalveluksen keskeyttäneet miehet. Oma päätelmäni keskusteltuani KT, tutkija Soili Paanasen kanssa sekä tutustuttuani Time Out! Aikalisä! Elämä raiteilleen tutkimus- ja kehittämishankkeen raporttiin on, että suurin osa ADHD-miehistä suorittaa normaalisti varusmiespalveluksen. Osa jää varusmiespalveluksen ulkopuolelle ja osa keskeyttää sen, eri syistä, kuten muutkin heidän ikäluokastaan. Tällaisesta hankkeesta on mielestäni hyötyä siinä, että tukea tarvitsevat nuoret miehet, oli heillä ADHD tai ei, voivat tulevaisuudessa saada sitä entistä paremmin ja tarkemmin juuri heille kohdennettuna. Teksti ja kuva: Riitta Virtanen Lahden seudun ADHD-yhdistys ry Lähde: Time Out! Aikalisä! Elämä raiteilleen tutkimus- ja kehittämishankkeen raportti (http:// verkkojulkaisut/raportteja08/ index08.htm?page=3) 4 /

17 17 4 /2008

18 JÄSENYHDISTYKSEN KERTOMAA ISÄT JA LAPSET RETKEILEE SAIMAALLA Miesten asema ja Etelä-Savon ADHD-, autismi-, ja dysfasiayhdistys järjestivät vuoden ajan toimineelle isä/lapsi -ryhmälle päätösleirin Saimaan Rantaharjulla Isä/lapsi -ryhmä on Etelä-Savon sairaanhoitopiirin kanssa yhteistyössä toteutettu dysfasia- ja ADHDperheiden isien ja lasten yhteinen juttu. Päätösleiriä on edeltänyt useampi pienempi tapahtuma kuluneen vuoden aikana. Olemme käyneet mm. saunomassa ja makkaranpaistossa, keilaamassa, uimahallissa, pelastus- ja poliisilaitoksella sekä laavuretkellä. Jokaista tapahtumaa on edeltänyt vetäjien ja isien aktiivinen yhteistyö. Ajatus suunnittelukokousten taustalla oli se, että vain isät voivat tietää mikä on heidän lapsilleen turvallista ja mukavaa yhdessäoloa. Päätösleiri on kuulunut suunnitelmiin jo heti ensitapaamisesta lähtien. Matkan varrella sen ohjelmaa sekä aikataulua on täsmennetty ja lopullinen ajankohta lyötiin lukkoon isä/lapsi - ryhmän kevätkokouksessa huhtikuun puolivälissä. Kevätkokouksessa Mikkelin AMK:n sosiaali- ja terveysalan hoitotyön opiskelijat esittivät opinnäytetyönsä aiheen. Opinnäytetyönsä he tekevät isä/lapsi suhteesta ja kohderyhmänä heillä on meidän ryhmämme. Työn arvioitu valmistumisaika on syksyllä Opiskelijat osallistuivat kaikkiin kevään aikana pidettyihin tapaamisiin. Näin he saivat kerättyä tarvittavan aineiston opinnäytetyötään varten (laavuretki, tutustuminen P/V Luonteriin ja yönyliretki Rantaharjulle). Mutta mitä kaikkea sitä pitikään tehdä, että Rantaharjun leiri saatiin onnellisesti pidettyä? Jo kevätkokouksessa päätettiin käydä tutustumassa Rantaharjuun hankkeen vetäjien toimesta. Paikka täytti kaikki toiveemme ja pohjusti meitä leiriohjelman suunnittelussa. Säävarausta ajatellen mukaan päätettiin kysyä lainaksi Otavan VPK:n jo hyväksi kokemaamme puolijoukkuetelttaa. Kevätkokouksessa jo päätettiin kutsua tähän tapahtumaan mukaan loput perheenjäsenet, sekä Etelä- Savon sairaanhoitopiirin yhteistyökumppanit. Tosin työesteiden vuoksi Sairaanhoitopiiristä tapahtumaan ei päässyt kukaan, mutta mukaan tulleiden ryhmäläisten puolisot ja lapset ilmoittautuivat kaikki. Kokonaisbudjetti yllätti meidät. Yhdessä vaiheessa luulimme tapahtuman muodostuvan liian kalliiksi meille vähävaraisille vetäjille. Ilman Raunon kenttätyötä ja lujaa uskoa ei tapahtumasta olisi tullutkaan mitään. Rauno ajeli polttoainekustannuksista ja puhelinlaskuista piittaamatta monen eri firman ja yhteisön pakeille. Meidän onneksemme yhteiskunnassamme on vielä ihmisiä ja eri tahoja, jotka haluavat tukea vapaaehtoistoimintaa varsinkin, kun sen kohteena ovat erityislapset ja se on paikallinen sekä selkeästi määritetty tapahtuma. Tällä kiertoajelulla Rauno sai kymmenen tukijaa tapahtumallemme ja näiden lahjoitusvarojen turvin saatiin retki toteutettua. Rahoituksen hankinnassa oli mukana myös pari ryhmäläistä omien yhteyksiensä kautta. Sitten koitti lähtöpäivä. Sää näytti hieman epävakaiselta, välillä satoi ja sitten taas aurinko paistoi oikein lämpimästi. Olimme sopineet tapaamisen Kirkonvarkauden sillan kesäkioskille. Siitä matkamme jatkui Anttolan satamaan, missä meitä odotti Länsi-Saimaan Järvipelastajien alus P/ V Luonteri. Alukseen olimme tutustuneet jo aikaisemmin edellisellä tapaamisellamme, jolloin kävimme ryhmän kanssa läpi kaikki turvallisuuteen ja veneessä käyttäytymisen pelisääntöihin liittyvät asiat. Osa tavaroista siirrettiin Rantaharjulle autokaravaanissa. Matka Rantaharjulle P/V Luonterin kyydissä sujui joutuisasti 38 solmun nopeudella hyvän sään vallitessa. Rantauduttuamme ja majoituttuamme pystytimme koko porukan voimin puolijoukkueteltan ja laadimme kipinävuorot. (Yön aikana se tosin taisi 4 /

19 JÄSENYHDISTYKSEN KERTOMAA jäädä vain muutaman harvan harteille, mutta ARSKA on hyvä kipinämikko!) Tässä vaiheessa kaikilla olikin jo kova nälkä ja siirryimme ruokailemaan. Ai että millaiset eväät. Täällä ei koko leirin aikana kenenkään tarvinnut nähdä nälkää ja ruoka oli todella hyvää. Valituksia sen suhteen ei kuulunut yhdestäkään suusta. Illalla sitten saunottiin, laulettiin ja puhuttiin mukavia. Yö meni nopeasti ja aamulla oli taas kiva käydä aamusaunassa ja sitten syömään. Pienen aamulenkin jälkeen ryhdyttiin valmistelemaan vieraiden saapumista ja odoteltiin heitä paikalle pelaamalla sulkapalloa ja kalastelemalla, tosin saalis jäi pariin nykyyn. Vieraiden saavuttua ja tutustuttua leiriin pidettiin koko kauden kokoontumisista yhteenveto. (Perheet tulevat saamaan vielä erilliset kansiot koko kaudesta. Kansioissa on tekstien lisäksi myös kuvia tapahtumista.) Sitten paistettiin lettuja muurikalla ja seurusteltiin grillikatoksen suojassa. Pian tuli vieraiden lähdön aika ja meillä alkoi leirin purkaminen ja valmistautuminen viimeiselle aterialle. Paluu Anttolaan tapahtui samaisella P/V Luonte- rilla, eikä sää ollut nytkään sen huonompi kuin tullessa, ehkä piirun verran parempi. sekä kaikkia taloudellisesti meitä tukeneita tahoja, jotka näin mahdollistivat koko leirin onnistumisen. Vielä haluamme erityisesti kiittää: Rantaharjun henkilökuntaa mahtavista kulisseista tapahtumallemme, Länsi-Saimaan Järvipelastajien P/V Luonterin miehistöä turvallisesta kyyditsemisestä Rantaharjulle ja takaisin Teksti: Jarmo Romo (Miesten asema) Rauno Veijanen (Etelä-Savon ADHD-, autismi- ja dysfasiayhdistys ry Kuvat: Jarmo Romo 19 4 /2008

20 JÄSENYHDISTYKSEN KERTOMAA Erilaisen oppijan opinnot Kiipulan ammattiopistossa Kerron tässä meidän perheen nuoren jatko-opinnoista. Aluksi hieman taustaa eli poikani kävi peruskoulun yläasteen mukautetussa opetuksessa normaalissa koulussa, mutta pienryhmässä. Pojallani on kaksoisdiagnoosi eli ADHD (alivilkas) ja tuc/tic oireet, mikä karsii aika paljon jatkoopintopaikkoja. Lähialueelta ei löytynyt sopivaa koulutusta ja yksi vaihtoehto oli Kiipulan tarjoama VAKOVA -koulutus, joka pojasta itsestään tuntui parhaimmalta. Kyseessä on siis valmentava koulutus, jonka aikana oppilas asuu viikot koulun opiskelijaasuntolassa ja tulee viikonlopuksi kotiin. Kouluun on paljon hakijoita, joten meilläkään sinne ei heti päästy. Tässä vaiheessa oli ainoa vaihtoehto 10. luokka, mutta elokuun alussa kouluun Koulussa myös seurataan nuoren vapaa-aikaa eli siitä luodaan oma suunnitelma. tuli peruutus ja poikani pääsi lopulta Kiipulaan. Tämä oli hänelle kuin lottovoitto. Hän oli ollut tutustumassa kouluun yhdeksännellä luokalla viikon verran ja oli pitänyt paikasta. Kesä oli tavallaan mennyt, kun hän oli surrut sitä, ettei pääse haluamaansa paikkaan. Koulupaikka saatiin ja sitten alkoi mm. matkojen kulkemisselvittely. Pojallani on hahmotushäiriö eli kulkeminen yleisillä kulkuneuvoilla on vaikeaa. Kelan kanssa asiasta käytiin vääntöä. Asiassa oltiin yhteydessä myös Kiipulaan ja koulun sosiaalityöntekijä oli meidän tukena ja asia saatiin hoidettua. Eli me vanhemmat maksamme matkoista omavastuun ja Kela maksaa loput. Saimme myös sovittua tutun taksin eli yksi ongelma oli näin ratkaistu. Terapiat Kela lopetti, koska katsoo ko. koulutuksen antavan tarvittavan avun. Kela siis maksaa koulutuksen. Poikani on nyt toista vuotta VAKOVA -koulutuksessa, koska omaa linjaa ei löytynyt ensimmäisen vuoden aikana. Tämä on mahdollista, mutta vaatii aikamoisia perusteluja ja selvittelyjä Kelaan. Tässä koulu oli meidän perheen tukena ja laati lausuntoja ym. selvitykset, joita Kela tarvitsi. Ensimmäinen vuosi tuntui menevän kaikenlaisten käytännön asioiden hoitoon. Vaikka kotona oli opetettu ja harjoiteltu asioita ja paikan päällä oli jo tuttuja koulussa opiskelevia nuoria (onneksi), aina välillä vastuu omasta itsestä otti koville. Eli äidin kännykkä soi ja tuli milloin mitäkin tekstiä tai asiaa selvitettäväksi. Mutta kaikki ongelmat ratkaistiin ja yhteistyö koulun ja kodin välillä toimi hyvin. Asioita on kerrottu oikeilla nimillä ja negatiivisetkin asiat on saatu hoidettua. Koulun tukipalvelut olivat myös hyvin saatavilla. Koulussa myös seurataan nuoren vapaa-aikaa eli siitä luodaan oma suunnitelma. Se tuntui hienolta, koska ainakin omalla nuorella sosiaalisten suhteiden luominen on vaikeaa. Eli omalla tietokoneella filmien katselu, pelaaminen, musiikin kuuntelu ja lukeminen ovat ykkösjuttuja. Hän siis hautautuisi huoneeseensa, jos asioihin ei puututa. Tämä ei tietysti ollut nuoren mieleen ja asiasta saivat kuulla sekä ohjaajat, opettajat että vanhemmat, mutta periksi ei annettu. Sen tuloksena poika sai hyviä ystävyyssuhteita ja paikan uimahalli sekä punttisali ovat ahkerassa käytössä, eikä liikunta ole enää yök. Samoin vaatteiden pesemisen opettelu iltaisin, kaiken vastaansanomisen jälkeen, sujuu niin hyvin, että hän jo neuvoo omaa isäänsä, miten vaatteet lajitellaan ja mikä lämpö on hyvä. Myös iltapalavalikoima on laajentunut eli entinen lihapiirakka/nakkisysteemi on vaihtunut erilaisiin valmisiin ruokiin. Erityisnuorethan kypsyvät eri aikaan ja ainakin omalla pojallani ensimmäinen vuosi meni siinä, että hän oppi ottamaan vastuun itsestään ja opetteli paikan tavoille. Se, että yhtäkkiä vietät viikot toisella paikkakunnalla ja tukiverkko muuttuu, vaatii paljon varsinkin, kun näille erityisnuorille kaikki muutokset ottavat koville. Nyt tämän toisen vuoden aikana olemme voineet keskittyä täysin siihen, mikä hänestä tulee isona. Koulu on järjestänyt tutustumisia eri linjoihin ja on saatu selvyys siitä, mihin on mahdollisuus. Hienosti on saatu nuori ymmärtämään omat erityisvaikeudet ja karsittu pois ei-sopivat vaihtoehdot. En vanhempana voi kuin ihailla Anneopettajan kärsivällisyyttä ja taitoa junailla näitä erityisnuoria. Se on valitettavaa, että tällaisia erityiskouluja on tosi vähän, koska niitä tarvitaan. Teksti: Merja Saartila erityisnuoren äiti 4 /

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

Tukea opiskelijan työllistymiseen tietoa opettajalle

Tukea opiskelijan työllistymiseen tietoa opettajalle Tukea opiskelijan työllistymiseen tietoa opettajalle 2 Milloin opiskelija voi tarvita tukea työllistymiseen? Miten oppilaitoksessa voidaan ohjata työllistymisessä? Ammatillisen koulutuksen tavoitteena

Lisätiedot

Kiinni työelämässä -seminaari 11.11.09

Kiinni työelämässä -seminaari 11.11.09 MAHIS TYÖHÖN Kiinni työelämässä -seminaari Työllistymisen tuet ja palvelut Sari Honkonen ja Arja Pitkänen 11.11.09 1 TYÖLLISTYMISTÄ EDELTÄVÄT PALVELUT Työssäoppiminen on oppilaitoksen järjestämää työpaikalla

Lisätiedot

Kelan työhönvalmennus. Päivi Väntönen Projektipäällikkö, Kela @vantonenpp paivi.vantonen@kela.fi 11.11.2014

Kelan työhönvalmennus. Päivi Väntönen Projektipäällikkö, Kela @vantonenpp paivi.vantonen@kela.fi 11.11.2014 Kelan työhönvalmennus Päivi Väntönen Projektipäällikkö, Kela @vantonenpp paivi.vantonen@kela.fi 11.11.2014 Kela tukee työllistymisessä ja opiskelussa Ammatillinen kuntoutusselvitys (2015) Työkokeilu (2015)

Lisätiedot

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma Lisäopetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.10.2010 88 www.nurmijarvi.fi 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus... 3 2. Lisäopetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

LIIKUNTAVAMMAINEN OPISKELIJA TYÖSSÄOPPIMASSA. P.Pyy

LIIKUNTAVAMMAINEN OPISKELIJA TYÖSSÄOPPIMASSA. P.Pyy LIIKUNTAVAMMAINEN OPISKELIJA TYÖSSÄOPPIMASSA P.Pyy OPISKELIJOIDEN ERILAISET TARPEET ovat tuoneet ammatilliselle koulutukselle haasteita: Kuinka tunnistaa yksilöllisiä tarpeita ja tukea heidän oppimistaan

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteet - valmiina käyttöön!

Opetussuunnitelman perusteet - valmiina käyttöön! Opetussuunnitelman perusteet - valmiina käyttöön! Ammattistartin kokeilun päätösseminaari Jyväskylä 13.4.2010 Opetusneuvos Ulla Aunola OPH/Ammattikoulutus/Tutkinnot Osaamisen ja sivistyksen asialla Valmistavien

Lisätiedot

Ennakkojaksot ja VALMA 26.3.2015. Virpi Spangar / Oppisopimusyksikkö

Ennakkojaksot ja VALMA 26.3.2015. Virpi Spangar / Oppisopimusyksikkö Ennakkojaksot ja VALMA 26.3.2015 Virpi Spangar / Oppisopimusyksikkö MITÄ on VALMA? Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus (vakinaistui 2010, perusteet), Ammattistartti Maahanmuuttajien

Lisätiedot

KELAn tukema kuntoutus

KELAn tukema kuntoutus KELAn tukema kuntoutus Valtakunnallinen opiskeluterveydenhuollon koulutuspäivä 11.2.2009 YTHS ja SKNLY Elina Kinnunen, LL, psykiatrian erikoislääkäri, asiantuntijalääkäri Kela, Lounais-Suomen Aluekeskus

Lisätiedot

Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus Ammattistartti 20-40

Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus Ammattistartti 20-40 Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus Ammattistartti 20-40 Ammattistartti on valtakunnallisesti ja paikallisesti suunnattu ratkaisemaan ongelmia, jotka syntyvät nuoren uravalinnan

Lisätiedot

Quid novi - mitä uutta Kelan ammatillisessa kuntoutuksessa

Quid novi - mitä uutta Kelan ammatillisessa kuntoutuksessa Quid novi - mitä uutta Kelan ammatillisessa kuntoutuksessa 23.9.2014 Irma Paso vakuutussihteeri, kuntoutuksen etuusvastaava Kela, Oulun vakuutuspiiri Ammatillinen kuntoutusjärjestelmä Suomessa 1/2 Kuntoutuksen

Lisätiedot

Valmentaudu tuleviin opintoihin!

Valmentaudu tuleviin opintoihin! Valmentaudu tuleviin opintoihin! Perusopetuksen jälkeinen valmistava koulutus 2015 2016 Koe tekemisen, osaamisen ja onnistumisen iloa! Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentava koulutus (Valma) Valmentavassa

Lisätiedot

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma SISÄLLYS 1 Ohjauksen järjestämisen rakenteet, sisällöt, tavoitteet ja toimintatavat... 4 1.1 Vuosiluokat 1-2... 4 1.1.1 Tavoitteet... 4 1.1.2 Sisällöt

Lisätiedot

Ammatillinen kuntoutus työhön paluun tukena

Ammatillinen kuntoutus työhön paluun tukena Ammatillinen kuntoutus työhön paluun tukena Työhön paluu tutkimuksen ja käytännön haasteena 18.3.2014 Marjukka Aaltonen, kuntoutusjohtaja, Kiipulan kuntoutuskeskus marjukka.aaltonen@kiipula.fi, puh. 050

Lisätiedot

EDURO-SÄÄTIÖN NUORTEN PALVELUT JA NEUROPSYKIATRINEN KUNTOUTUS. 6.10.2015 Tanja Raappana

EDURO-SÄÄTIÖN NUORTEN PALVELUT JA NEUROPSYKIATRINEN KUNTOUTUS. 6.10.2015 Tanja Raappana EDURO-SÄÄTIÖN NUORTEN PALVELUT JA NEUROPSYKIATRINEN KUNTOUTUS 6.10.2015 Tanja Raappana Eduro-säätiö Toiminnan ohjaus Työ- ja toimintakyvynarvionninp alvelut Kuntoutuksen palvelut Osaamisen vahvistamisen

Lisätiedot

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 1 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN SISÄLTÖ 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus 3 2. Lisäopetuksen

Lisätiedot

ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVAN OPISKELIJAN OHJAAMINEN TYÖELÄMÄÄN- TOIMINTAMALLI

ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVAN OPISKELIJAN OHJAAMINEN TYÖELÄMÄÄN- TOIMINTAMALLI ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVAN OPISKELIJAN OHJAAMINEN TYÖELÄMÄÄN- TOIMINTAMALLI Valmis -hanke Salon seudun ammattiopisto Toimintamalli Erityistä tukea tarvitsevan opiskelijan ohjaaminen työelämään hotelli-,

Lisätiedot

Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015. opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto

Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015. opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015 opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Säädökset Hallitus antoi eduskunnalle 23.10.2014 esityksen ammatillisesta

Lisätiedot

Miten tuetaan osatyökykyisen työllistymistä?

Miten tuetaan osatyökykyisen työllistymistä? Miten tuetaan osatyökykyisen työllistymistä? Psykologi Tanja Josefsson, Tampereen TE-toimisto Projektipäällikkö Paula Salminen, Epilepsialiitto ry 24.4.2014 Kuka on osatyökykyinen Osatyökykyisyys (ent.

Lisätiedot

Hyvinkään kaupungin joustavan perusopetuksen ryhmät: Paja-ryhmä

Hyvinkään kaupungin joustavan perusopetuksen ryhmät: Paja-ryhmä JOPO Joustava perusopetus 1/2 Hyvinkään kaupungin joustavan perusopetuksen ryhmät: Paja-ryhmä Uudenmaankatu 17 Rehtori Janne Peräsalmi 05800 Hyvinkää Vehkojan koulu 0400-756276 janne.peräsalmi@hyvinkää.fi

Lisätiedot

Nuorten ammatillinen kuntoutuskurssi 125 vrk

Nuorten ammatillinen kuntoutuskurssi 125 vrk Nuorten ammatillinen kuntoutuskurssi 125 vrk Kohderyhmä: Kurssi on tarkoitettu Pohjois-Suomessa asuville 16-25 vuotiaille, joille sairaus tai vamma aiheuttaa työkyvyn olennaisen heikentymisen tai työkyvyttömyyden

Lisätiedot

Yleistä kuntouttamiseen liittyen

Yleistä kuntouttamiseen liittyen Työhön kuntoutumisen tukitoimet TE-hallinnossa 3.11.2015 1 Yleistä kuntouttamiseen liittyen Julkisen työ ja yrityspalvelulakiin liittyviä palveluita. Ovat toissijaisia palveluita eli aina ensin selvitettävä

Lisätiedot

Kelan etuudet aikuisopiskelijalle. Nina Similä 28.8.2012

Kelan etuudet aikuisopiskelijalle. Nina Similä 28.8.2012 Kelan etuudet aikuisopiskelijalle Nina Similä 28.8.2012 Opintotuki Aikuisopiskelija voi hakea Kelasta opintotukea, jos hänen opintojaan ei tueta muun lain perusteella. Ensin kannattaa selvittää oikeudet

Lisätiedot

Oulun kaupungin nuorten työpajatoiminnan ja ammatillisen koulutuksen välinen yhteistyö 2.5.2012. Anu Anttila

Oulun kaupungin nuorten työpajatoiminnan ja ammatillisen koulutuksen välinen yhteistyö 2.5.2012. Anu Anttila Oulun kaupungin nuorten työpajatoiminnan ja ammatillisen koulutuksen välinen yhteistyö 2.5.2012 Anu Anttila Yhteistyö ammatillisen koulutuksen kanssa on kiteytetty viiteen toimintamalliin 1. Työpajalla

Lisätiedot

Ohjaus maahanmuuttajien lukioon valmistavassa koulutuksessa. Opinto-ohjaaja Satu Haime Helsingin kuvataidelukio

Ohjaus maahanmuuttajien lukioon valmistavassa koulutuksessa. Opinto-ohjaaja Satu Haime Helsingin kuvataidelukio Ohjaus maahanmuuttajien lukioon valmistavassa koulutuksessa Opinto-ohjaaja Satu Haime Helsingin kuvataidelukio Ohjauksen osa-alueet Kasvun ja kehityksen tukeminen Itsetunto Itsetuntemus Oppimaan oppiminen

Lisätiedot

Vammaisen ja erityistä tukea tarvitsevan tie ammatilliseen koulutukseen ja työelämään

Vammaisen ja erityistä tukea tarvitsevan tie ammatilliseen koulutukseen ja työelämään Vammaisen ja erityistä tukea tarvitsevan tie ammatilliseen koulutukseen ja työelämään KUNTOUTUSPÄIVÄT 19.3.2010 Juhani Pirttiniemi opetusneuvos, KT Opetushallitus Säädöstaustaa: L 631/1998 8 : Ammatillista

Lisätiedot

AMMATTISTARTTISEMINAARI 16.-17.4.2008. Elise Virnes

AMMATTISTARTTISEMINAARI 16.-17.4.2008. Elise Virnes AMMATTISTARTTISEMINAARI 16.-17.4.2008 Elise Virnes AMMATILLISEEN PERUSKOULUTUKSEEN OHJAAVAN JA VALMISTAVAN KOULUTUKSEN TAVOITTEET Madaltaa siirtymiskynnystä perusopetuksesta ammatilliseen koulutukseen

Lisätiedot

Oppilaanohjaus ja romanioppilaat. Helena Korpela

Oppilaanohjaus ja romanioppilaat. Helena Korpela Oppilaanohjaus ja romanioppilaat Helena Korpela Taustatutkimusta, Romanipoliittinen ohjelma o Erityisluokka elämänkulussa. Selvitys peruskoulussa erityisluokalla opiskelleiden vammaisten, romaniväestöön

Lisätiedot

Pirilän toimintakeskus- ajattelun taustalla

Pirilän toimintakeskus- ajattelun taustalla h Pirilän toimintakeskus- ajattelun taustalla Syrjäytymisen uhka Nuorisotyöttömyyden lisääntyminen Lasten ja nuorten psyykkisen pahoinvoinnin lisääntyminen Päihteiden käytön lisääntyminen Ammattitaitoisen

Lisätiedot

Maahanmuuttajien. valmennus työpajoilla. Esite työpajojen sidosryhmille & yhteistyökumppaneille

Maahanmuuttajien. valmennus työpajoilla. Esite työpajojen sidosryhmille & yhteistyökumppaneille Maahanmuuttajien valmennus työpajoilla Esite työpajojen sidosryhmille & yhteistyökumppaneille Työpaja monialainen yhteistyökumppani työpajojen kanssa yhteistyössä toimivia tahoja ovat muun muassa työ-

Lisätiedot

VALMISTAVAT JA VALMENTAVAT KOULUTUKSET

VALMISTAVAT JA VALMENTAVAT KOULUTUKSET VALMISTAVAT JA VALMENTAVAT KOULUTUKSET Valmistavat ja valmentavat koulutukset Valmistavien koulutusten avulla opiskelijat parantavat opiskelutaitojaan ja valmistautuvat suorittamaan ammatillisen perustutkinnon.

Lisätiedot

Opiskelijan taitojen ja työn vaativuuden yhteensovittaminen (Melba/Imbaarviointimenetelmä)

Opiskelijan taitojen ja työn vaativuuden yhteensovittaminen (Melba/Imbaarviointimenetelmä) Mahis työhön projektiseminaarin työpaja Opiskelijan taitojen ja työn vaativuuden yhteensovittaminen (Melba/Imbaarviointimenetelmä) 1 Työpajan sisältö projektimme Melba/Imba kokeilun tavoitteista ja toteuttamisesta

Lisätiedot

Erityisopiskelijan työssäoppimisen ja työllistymisen tuki

Erityisopiskelijan työssäoppimisen ja työllistymisen tuki Erityisopiskelijan työssäoppimisen ja työllistymisen tuki 11.02.2010 Miika Keijonen 12.2.2010 1 Monimuotoisuus työpaikalla 12.2.2010 2 Monimuotoinen työyhteisö Monimuotoisuutta kunnioittavassa työyhteisössä

Lisätiedot

Nivelvaiheen uudet mallit Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes

Nivelvaiheen uudet mallit Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes Nivelvaiheen uudet mallit Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes Lähtökohta Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille 2011-2016 on edellytetty, että

Lisätiedot

Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus

Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus Ammattistartti on ollut todella mahtavaa! Olen todella tykännyt olla täällä ja sen myös huomaa arvosanoistani. Kiitokset ammattistartin keksijöille!

Lisätiedot

Lapsen levottomuus ja aggressiivisuus

Lapsen levottomuus ja aggressiivisuus Lapsen levottomuus ja aggressiivisuus Terveydenhoitajapäivät 2015 Kuntoutussuunnittelija, sh (AMK), TtM Kaisa Parviainen, Projektipäällikkö, th, psykoterapeutti Kaisa Humaljoki 10.2.2015 ADHD-liitto ry

Lisätiedot

MOT JATKO- TYÖLLISTYMISSUUNNITELMA (TELMA)

MOT JATKO- TYÖLLISTYMISSUUNNITELMA (TELMA) MOT JATKO- TYÖLLISTYMISSUUNNITELMA (TELMA) VAIHE AJANKOHTA TAVOITE TOIMENPIDE VASTUUHENKILÖT MATERIAALI I HOJKS-palaveri Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma 5.0 mennessä Alkutilanteen

Lisätiedot

VALMA - säädösmuutokset

VALMA - säädösmuutokset VALMA - säädösmuutokset Ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavien ja valmentavien koulutusten aseman ja sisällön selkiyttäminen 16.1.2014, Opetushallitus Hallitusneuvos Piritta Väinölä Opetus- ja kulttuuriministeriö

Lisätiedot

Lapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa

Lapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa Lapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa Projektipäällikkö Heli Niemi heli.niemi@ely-keskus.fi p. 040-672 2330 Lapin ELY-keskus, Heli Niemi 10.11.2011 1 Esityksen tarkoitus Virittäytymistä yhteiseen työskentelyyn

Lisätiedot

Onnistuneella työharjoittelulla kiinni osaamisen perusteisiin

Onnistuneella työharjoittelulla kiinni osaamisen perusteisiin Onnistuneella työharjoittelulla kiinni osaamisen perusteisiin HENRY Foorumi 2012 Lisa Forss Liiketoimintajohtaja, Taitoprofiilit/StaffEdu Oy 1 Taitoprofiilit/StaffEdu Oy Koulutuspalveluita työhallinnolle

Lisätiedot

Taustatilaisuus nuorisotakuusta. Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen 3.4.2013

Taustatilaisuus nuorisotakuusta. Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen 3.4.2013 Taustatilaisuus nuorisotakuusta Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen 3.4.2013 Nuorisotakuu on tapa toimia uudella tavalla Nuorisotakuu ei ole laki vaan tapa toimia saumattomassa yhteistyössä Toteutus nykyjärjestelmää

Lisätiedot

Kiipulan urasuuntapalvelut Janakkala Hämeenlinna Riihimäki Tampere Lahti Vantaa Espoo

Kiipulan urasuuntapalvelut Janakkala Hämeenlinna Riihimäki Tampere Lahti Vantaa Espoo Kiipulan urasuuntapalvelut Janakkala Hämeenlinna Riihimäki Tampere Lahti Vantaa Espoo Kiipulan koulutus- ja kuntoutuskeskus PL 13, 14201 Turenki puh. (03) 685 21, www.kiipula.fi 1 Urasuuntapalvelut mitä

Lisätiedot

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Kaija Miettinen FT, johtaja Bovallius-ammattiopisto Opetushallitus 17.1.2012 Klo 10.20 11.30 16.1.2012 kaija.miettinen@bovallius.fi

Lisätiedot

TUETTU TYÖLLISTYMINEN

TUETTU TYÖLLISTYMINEN TUETTU TYÖLLISTYMINEN Pori 8.2.2010 Suvi Pikkusaari Työhönvalmennuksen kehittämiskoordinaattori VATES-säätiö VATES-säätiö Asiantuntijaorganisaatio, joka toimii vammaisten ja osatyökykyisten ihmisten yhdenvertaiseksi

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Minna Rantanen, Kela Läntinen vakuutuspiiri TYKS 17.5.2016 Saajat Vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen / vaativan lääkinnällisen

Lisätiedot

Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit

Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit Asiantuntija- ja keskustelutilaisuus narkolepsialasten vanhemmille ja aikuispotilaille 4.2.2011 Kehittämispäällikkö Tuula Ahlgren,

Lisätiedot

Yli Hyvä Juttu Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki

Yli Hyvä Juttu Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki Yli Hyvä Juttu 21.11.2012 Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki Valtaosa nuorista on tyytyväisiä elämäänsä, vaikka tyytyväisyys vapaa-aikaan ja erityisesti taloudelliseen tilanteeseen vähenee. Nuoret ovat

Lisätiedot

Ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavien ja valmentavien koulutusten selkiyttäminen

Ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavien ja valmentavien koulutusten selkiyttäminen Ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavien ja valmentavien koulutusten selkiyttäminen Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes Lähtökohta Koulutuksen ja tutkimuksen

Lisätiedot

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Milla Ryynänen, projektipäällikkö, Työelämän päämies projekti, Savon Vammaisasuntosäätiö 17.11.2015 TYÖELÄMÄN

Lisätiedot

Omnian avoin ammattiopisto Mahdollistaa yksilöllisiä ja joustavia polkuja

Omnian avoin ammattiopisto Mahdollistaa yksilöllisiä ja joustavia polkuja Omnian aoin ammattiopisto Mahdollistaa yksilöllisiä ja joustaia polkuja Marja Muukkonen ja Jaanamari Österman Aoin ammattiopisto Mahdollisuus suorittaa ammattiopiston ammatillisen perustutkinnon opetussuunnitelman

Lisätiedot

Työmarkkinakeskusjärjestöjen esitykset 18.10.2012 koulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittämiseksi

Työmarkkinakeskusjärjestöjen esitykset 18.10.2012 koulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittämiseksi Työmarkkinakeskusjärjestöjen esitykset 18.10.2012 koulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittämiseksi Ehdotukset valmisteltu työurasopimuksen pohjalta käynnistetyssä työryhmässä keskusjärjestötasolla. Neuvottelut

Lisätiedot

Miten autan nuoren opintoihin? Palvelujohtaja Mari Tuomikoski

Miten autan nuoren opintoihin? Palvelujohtaja Mari Tuomikoski Miten autan nuoren opintoihin? Palvelujohtaja Mari Tuomikoski z Ohjaako palkka ammatinvalintaa? 2 10.3.2015 Entä auringonlaskun ammatit ja suosikkiammatit? 3 10.3.2015 Verkkopalveluissa on saatavilla laajasti

Lisätiedot

Joustavien opetusjärjestelyiden kehittäminen

Joustavien opetusjärjestelyiden kehittäminen Joustavien opetusjärjestelyiden kehittäminen - oppilaslähtöinen näkökulma Helsinki 27.4.2012 Marja Kangasmäki Kolmiportainen tuki Erityinen tuki Tehostettu tuki Yleinen tuki Oppimisen ja koulunkäynnin

Lisätiedot

Ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavien ja valmentavien koulutusten selkiyttäminen

Ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavien ja valmentavien koulutusten selkiyttäminen Ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavien ja valmentavien koulutusten selkiyttäminen Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes Lähtökohta Koulutuksen ja tutkimuksen

Lisätiedot

TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti

TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti STM:n raportteja ja muistioita 2014:32 Ajankohtaista Savon päivätoiminnassa

Lisätiedot

Tutkinnon perusteista OPSiin, HOPSiin ja HOJKSiin

Tutkinnon perusteista OPSiin, HOPSiin ja HOJKSiin YHDESSÄ Tutkinnon perusteista OPSiin, HOPSiin ja HOJKSiin AMISTO 2.1.2014 Anu Raudasoja HAMK ammatillinen opettajakorkeakoulu 1.1.2014 YHDESSÄ Teemat: 1. Tutkinnon perusteista OPSiin 2. OPSista HOPSiin

Lisätiedot

Kela myöntää nuoren kuntoutusrahaa ammatillisen kuntoutumisen varmistamiseksi ja työllistymisen edistämiseksi

Kela myöntää nuoren kuntoutusrahaa ammatillisen kuntoutumisen varmistamiseksi ja työllistymisen edistämiseksi Nuoren kuntoutusraha Kela myöntää nuoren kuntoutusrahaa ammatillisen kuntoutumisen varmistamiseksi ja työllistymisen edistämiseksi 16 19-vuotiaalle, jonka työkyky ja ansionmahdollisuudet taikka mahdollisuudet

Lisätiedot

Nuorten tukeminen on Kelan strateginen painopiste. Liisa Hyssälä Pääjohtaja Kela

Nuorten tukeminen on Kelan strateginen painopiste. Liisa Hyssälä Pääjohtaja Kela Nuorten tukeminen on Kelan strateginen painopiste Liisa Hyssälä Pääjohtaja Kela Kelan rooli nuorisotakuun toimeenpanossa Sidosryhmien (ELY-keskukset, TE-toimistot, kunnat) ja Kelan vakuutuspiirien odotukset

Lisätiedot

Kela kuntouttaja 2009

Kela kuntouttaja 2009 Kela kuntouttaja 2009 1 Kelan kuntoutuspalvelut työ- ja toimintakyvyn Pohjois-Suomen vakuutusalue näkökulmasta Työ- ja toimintakyky Terveet työntekijät Työkykyongelmia ennakoivat merkit 100 % Kelan palvelut

Lisätiedot

Nuorten aikuisten kuntoutusohjausprojekti v.2006-2008

Nuorten aikuisten kuntoutusohjausprojekti v.2006-2008 Nuorten aikuisten kuntoutusohjausprojekti v.2006-2008 EPSHP/aikuispsykiatria TUKE 1242 Projektityöntekijänä Tiina Leppinen Psyk. sh., NLP-Master, Kuntoutuksen ohjaaja amk Hankkeen taustaa Nuorten aikuisten

Lisätiedot

Kaikki mukaan vammaisten ja osatyökykyisten työpanos työelämän käyttöön. Pauliina Lampinen Kuntoutuspäivät 23.3.2012

Kaikki mukaan vammaisten ja osatyökykyisten työpanos työelämän käyttöön. Pauliina Lampinen Kuntoutuspäivät 23.3.2012 Kaikki mukaan vammaisten ja osatyökykyisten työpanos työelämän käyttöön Pauliina Lampinen Kuntoutuspäivät 23.3.2012 Vammaisten lasten ja nuorten tukisäätiö Säätiö tukee pitkäaikaissairaita/vammaisia lapsia

Lisätiedot

Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi

Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi Kuntoutus Kartanonväessä Hyvään hoitoon kuuluu aina kuntoutus Huonokuntoisellakin avuttomalla vanhuksella

Lisätiedot

Toiminta-aika 1.5.2009-31.12.2012

Toiminta-aika 1.5.2009-31.12.2012 Toiminta-aika 1.5.2009-31.12.2012 Kehittämiskohteemme 1: Työ- ja elinkeinotoimistojen kanssa kehitettävä uusi osallistujavalinnan malli (työvoimapoliittinen koulutus) 2: Tehostettu työnhakuklubi (koulutuksen

Lisätiedot

OPI -kurssit uusi kuntoutuspalvelu käynnistyy. Suunnittelija Irja Kiisseli 17.11.2015

OPI -kurssit uusi kuntoutuspalvelu käynnistyy. Suunnittelija Irja Kiisseli 17.11.2015 OPI -kurssit uusi kuntoutuspalvelu käynnistyy Suunnittelija Irja Kiisseli 17.11.2015 Esitys sisältää Vähän taustaa - Hankevaiheesta pysyvään toimintaan Uusi palvelu käynnistyy yhteistyö alkaa Kenelle OPI

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJANUOREN KOULUTUSPOLUN MONET MUTKAT SUORIKSI 13.12.2011. Projektikoordinaattori Anu Parantainen Maahanmuuttajanuorten VaSkooli -hanke

MAAHANMUUTTAJANUOREN KOULUTUSPOLUN MONET MUTKAT SUORIKSI 13.12.2011. Projektikoordinaattori Anu Parantainen Maahanmuuttajanuorten VaSkooli -hanke MAAHANMUUTTAJANUOREN KOULUTUSPOLUN MONET MUTKAT SUORIKSI 13.12.2011 Projektikoordinaattori Anu Parantainen Maahanmuuttajanuorten VaSkooli -hanke 1 Esityksen rakenne Maahanmuuttajanuorten koulutusmahdollisuuksien

Lisätiedot

Ihan tavallisia asioista? Keinoja asiakkaiden osallisuuden lisäämiseksi

Ihan tavallisia asioista? Keinoja asiakkaiden osallisuuden lisäämiseksi Ihan tavallisia asioista? Keino asiakkaiden osallisuuden lisäämiseksi TYÖPAJA: Mukautetuista opinnoista mukautetuille työmarkkinoille? - Tulevaisuuden visiointia 27.11.2012 Työvoimaoha Kristiina Tuikkanen,

Lisätiedot

VALMA Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentava koulutus. Käynnistyy 11.8.2015

VALMA Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentava koulutus. Käynnistyy 11.8.2015 VALMA Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentava koulutus Käynnistyy 11.8.2015 Korvaa nykyiset neljä koulutusta Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus (Ammattistartti) Ammatilliseen

Lisätiedot

2014 2015 Elämän eväät

2014 2015 Elämän eväät 2014 2015 Elämän eväät YLEISTÄ s. 3 HOTELLI-, RAVINTOLA- JA CATERING-ALAN PERUSTUTKINTO 120 ov s. 4 KOTITYÖ- JA PUHDISTUSPALVELUJEN PERUSTUTKINTO 120 ov s. 5 AMMATILLISEEN PERUSKOULUTUKSEEN VALMENTAVA

Lisätiedot

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen Terttu Virtanen Aikuiskoulutusjohtaja Helsingin tekniikan alan oppilaitos Ammatillisen aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen oleellinen osa oppilaitosten

Lisätiedot

Katariina Männikkö. Haku perusopetuksen jälkeiseen koulutukseen uudistuu 11.12.2012 Oppijan seminaari, Finlandia-talo

Katariina Männikkö. Haku perusopetuksen jälkeiseen koulutukseen uudistuu 11.12.2012 Oppijan seminaari, Finlandia-talo Katariina Männikkö Haku perusopetuksen jälkeiseen koulutukseen uudistuu 11.12.2012 Oppijan seminaari, Finlandia-talo Haku perusopetuksen jälkeiseen koulutukseen Mitä on perusopetuksen jälkeinen koulutus?

Lisätiedot

Toimiiko ohjaus? Kokemuksia ja näkemyksiä kentältä. Eveliina Pöyhönen 12.11.2010

Toimiiko ohjaus? Kokemuksia ja näkemyksiä kentältä. Eveliina Pöyhönen 12.11.2010 Toimiiko ohjaus? Kokemuksia ja näkemyksiä kentältä Eveliina Pöyhönen 12.11.2010 1 Lähtökohta Vaikeassa työmarkkina-asemassa olevien henkilöiden palvelut ja niiden kehittäminen Pitkäaikaistyöttömät Vammaiset

Lisätiedot

JOUSTAVA PERUSOPETUS

JOUSTAVA PERUSOPETUS JOUSTAVA PERUSOPETUS Sisältö 1 JOUSTAVAN PERUSOPETUKSEN TOTEUTTAMINEN... 2 1.1 Muu opetus ja toiminta... 2 1.2 Joustavan perusopetuksen toiminnan tavoitteet ja sisältö... 2 1.3 Oppilaan ottaminen joustavan

Lisätiedot

Green Care seminaari. Kokkolan työvoiman palvelukeskus. 10.4.2013 Toimisto Otsikko

Green Care seminaari. Kokkolan työvoiman palvelukeskus. 10.4.2013 Toimisto Otsikko Green Care seminaari Kokkolan työvoiman palvelukeskus 1 Kokkolan työvoiman palvelukeskus (TYP) Työvoiman palvelukeskus on TE-toimiston, kaupungin sekä KELAN yhteinen palveluyksikkö Tavoitteena on moniammatillisesti

Lisätiedot

Joustavaa perusopetusta Kouvolassa

Joustavaa perusopetusta Kouvolassa Joustavaa perusopetusta Kouvolassa Kuntamarkkinat 10.9.2009 Teija Toppila Rehtori / aluerehtori Esiintyjä 1 Opetuksen tulee edistää sivistystä ja tasa-arvoisuutta yhteiskunnassa sekä oppilaiden edellytyksiä

Lisätiedot

Osa 1 Koulu työyhteisönä

Osa 1 Koulu työyhteisönä Sisällys Alkusanat...11 Osa 1 Koulu työyhteisönä Moniammatillinen yhteistyö ja oppilaiden kohtaaminen (Simo Rönty)...15 Jokaisella työntekijällä on oma vastuualueensa...15 Lapsi tarvitsee aikuisia...16

Lisätiedot

Parempi diili, kuntoutuksesta arjen valintoihin

Parempi diili, kuntoutuksesta arjen valintoihin Parempi diili, kuntoutuksesta arjen valintoihin Mika Paasolainen 28.09.2011 Ketään ei voida pakottaa elämään ihmisarvoista elämää mutta hänet voidaan kohdata ihmisyyttä kunnioittavalla tavalla, joka tarjoaa

Lisätiedot

MUKAUTTAMINEN. Kaija Peuna. YTM, ammatillinen erityisopettaja kaija.peuna@jamk.fi gsm. 040-540 7860

MUKAUTTAMINEN. Kaija Peuna. YTM, ammatillinen erityisopettaja kaija.peuna@jamk.fi gsm. 040-540 7860 MUKAUTTAMINEN Kaija Peuna YTM, ammatillinen erityisopettaja kaija.peuna@jamk.fi gsm. 040-540 7860 ERITYISOPETUS Kun oppiminen tuottaa vaikeuksia Kun opetusta on järjestettävä toisella tavalla LAISSA: vammaisuuden,

Lisätiedot

AMMATINVALINTAA SELKIYTTÄVÄN JA VAHVISTAVAN RYHMÄN TOIMINTA AMMATTISTARTTILAISTEN JA KYMPPILUOKKALAISTEN AMMATINVALINNAN TUKENA

AMMATINVALINTAA SELKIYTTÄVÄN JA VAHVISTAVAN RYHMÄN TOIMINTA AMMATTISTARTTILAISTEN JA KYMPPILUOKKALAISTEN AMMATINVALINNAN TUKENA AMMATINVALINTAA SELKIYTTÄVÄN JA VAHVISTAVAN RYHMÄN TOIMINTA AMMATTISTARTTILAISTEN JA KYMPPILUOKKALAISTEN AMMATINVALINNAN TUKENA 9.5.2013 Jenni Kiiskilä 1. Ammatinvalintaa selkiyttävän ja vahvistavan ryhmän

Lisätiedot

Teematyöryhmätapaaminen 12.4.2010

Teematyöryhmätapaaminen 12.4.2010 Teematyöryhmätapaaminen 12.4.2010 Tarja Salonen Ammatinvalintapsykologi Jyväskylän työ- ja elinkeinotoimisto Ammatinvalinta- ja urasuunnittelupalvelut Koulujen ulkopuolella olevien asiakkaiden ammatinvalinnanohjaus,

Lisätiedot

Kehityskeskustelulomake

Kehityskeskustelulomake Kehityskeskustelulomake Täytetty: PERUSTIEDOT Henkilötiedot Nimi: Syntymäaika: Osoite: Puhelin: E-mail: Huoltajan yhteystiedot: Opiskelu Ryhmänohjaajan/luokanvalvojan nimi: Mitkä asiat ovat hyvin elämässäsi

Lisätiedot

Oppimisen tuki Stadin ammattiopistossa

Oppimisen tuki Stadin ammattiopistossa Oppimisen tuki Stadin ammattiopistossa Stadin ammattiopisto: - Kaikkien oppilaitos - Opiskelijalle esteetön opiskelu siinä ryhmässä, missä hän aloittaa - Yksilölliset opintopolut crister.nyberg@hel.fi

Lisätiedot

Ammatinvalinta- ja urasuunnittelupalveluja saavan ja vajaakuntoisen henkilöasiakkaan tukitoimenpiteet

Ammatinvalinta- ja urasuunnittelupalveluja saavan ja vajaakuntoisen henkilöasiakkaan tukitoimenpiteet Ammatinvalinta- ja urasuunnittelupalveluja saavan ja vajaakuntoisen henkilöasiakkaan tukitoimenpiteet Ammatinvalinta- ja urasuunnittelupalveluja saavan ja vajaakuntoisen henkilöasiakkaan tukitoimenpiteet

Lisätiedot

Kanta-Hämeen lähitutormalli pieni tarina 200 tukea tarvitsevan nuoren ohjaamisesta elämässään eteenpäin

Kanta-Hämeen lähitutormalli pieni tarina 200 tukea tarvitsevan nuoren ohjaamisesta elämässään eteenpäin Kanta-Hämeen lähitutormalli pieni tarina 200 tukea tarvitsevan nuoren ohjaamisesta elämässään eteenpäin Nuorten tuetut opinpolut -ohjelman esittely 9.12.2010 Verkatehdas, Hämeenlinna Esityksen sisältö

Lisätiedot

Tuettu työharjoittelu valmentavassa koulutuksessa (valmentava 2)

Tuettu työharjoittelu valmentavassa koulutuksessa (valmentava 2) Tuettu työharjoittelu valmentavassa koulutuksessa (valmentava 2) Jokaiselle opiskelijalle laaditaan henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS) Suunnitelman laatiminen aloitetaan

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA Imatran kaupunki Hyvinvointipalvelut Lasten ja nuorten palvelut 1 Huoltajalle Hyvään esiopetus- ja koulupäivään kuuluvat laadukas opetus, kasvua ja kehitystä

Lisätiedot

Nuoret Pohjoisessa - nuorten miesten palveluskelpoisuuden edistäminen, syrjäytymisen ehkäisy ja viranomaisyhteistyön kehittäminen

Nuoret Pohjoisessa - nuorten miesten palveluskelpoisuuden edistäminen, syrjäytymisen ehkäisy ja viranomaisyhteistyön kehittäminen Nuoret Pohjoisessa - nuorten miesten palveluskelpoisuuden edistäminen, syrjäytymisen ehkäisy ja viranomaisyhteistyön kehittäminen Terveystieteiden laitos, Oulun yliopisto Puolustusvoimat Hankkeelle myönnetty

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden kummiyritystoiminta

Teknologiateollisuuden kummiyritystoiminta Teknologiateollisuuden kummiyritystoiminta Kummiyritystoiminta on konseptoitu ja pilotoitu Tulevaisuuden ammattiosaajat pk-yrityksissä Etelä-Pohjanmaalla -hankkeessa vuosina 2012-2014 Teknologiateollisuuden

Lisätiedot

2011 KURSSI-info 16-24v. nuorille

2011 KURSSI-info 16-24v. nuorille ...talking to You! 2011 KURSSI-info 16-24v. nuorille Invalidiliiton Lahden kuntoutuskeskus Kuntoutusta 16-24 vuotiaille nuorille siistii olla kimpassa Nuoruudessa tunne-elämä, fyysiset ominaisuudet ja

Lisätiedot

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen TUKIPAJA Räätälöityä apua erityistarpeisiin Tukea vaativaan vanhemmuuteen vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen Tukipaja on toiminut vuodesta 2008,

Lisätiedot

KK! Toimintasuunnitelma v. 2011

KK! Toimintasuunnitelma v. 2011 KK! Toimintasuunnitelma v. 2011 1) Romanien koulutuksen ja työllistymisen toimijaverkosto Tavoite: Verkoston toiminnan edelleen kehittäminen sekä laajentaminen Tiivis yhteistyö eri tahojen välillä eri

Lisätiedot

Uraohjaus joustavasti toiselta asteelta ammattikorkeakouluun -projekti 1.1.2011 31.12.2012

Uraohjaus joustavasti toiselta asteelta ammattikorkeakouluun -projekti 1.1.2011 31.12.2012 Uraohjaus joustavasti toiselta asteelta ammattikorkeakouluun -projekti 1.1.2011 31.12.2012 Tavoite Kehittää toiselta asteelta ammattikorkeakouluun tapahtuvan siirtymävaiheen sujuvuutta Ohjaus Ura- ja jatko-opintosuunnittelu

Lisätiedot

Opetuksen järjestäjänä Neulamäen yhtenäiskoulu Toinen lukuvuosi menossa Vuosittain otetaan noin 20 oppilasta Valinta haun kautta; haastattelulla

Opetuksen järjestäjänä Neulamäen yhtenäiskoulu Toinen lukuvuosi menossa Vuosittain otetaan noin 20 oppilasta Valinta haun kautta; haastattelulla Ammattikymppi Opetuksen järjestäjänä Neulamäen yhtenäiskoulu Toinen lukuvuosi menossa Vuosittain otetaan noin 20 oppilasta Valinta haun kautta; haastattelulla varmistetaan hakijoiden motivaatio ja opiskeluasenne

Lisätiedot

Työvalmennuksella tukea työssä jatkamiseen. Kirsi Leppänen Vastaava työvalmentaja Mehiläinen Työelämäpalvelut

Työvalmennuksella tukea työssä jatkamiseen. Kirsi Leppänen Vastaava työvalmentaja Mehiläinen Työelämäpalvelut Työvalmennuksella tukea työssä jatkamiseen Kirsi Leppänen Vastaava työvalmentaja Mehiläinen Työelämäpalvelut Työkyky määräytyy suhteessa työhön Sopiva työ tukee kaikkien ihmisten hyvinvointia myös useimmista

Lisätiedot

Helsingin työvoiman palvelukeskus DUURI Servicecentralen för arbetskraft

Helsingin työvoiman palvelukeskus DUURI Servicecentralen för arbetskraft Helsingin työvoiman palvelukeskus DUURI Servicecentralen för arbetskraft Työvoiman palvelukeskukset on perustettu vähentämään rakenteellista työttömyyttä Työvoiman palvelukeskus on työttömiä työnhakijoita

Lisätiedot

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA Imatran kaupunki Hyvinvointipalvelut Lasten ja nuorten palvelut 1 Huoltajalle Hyvään esiopetus- ja koulupäivään kuuluvat laadukas opetus, kasvua ja kehitystä

Lisätiedot

Jyväskylä ammattiopiston opintoohjaussuunnitelma

Jyväskylä ammattiopiston opintoohjaussuunnitelma No. Jyväskylä ammattiopiston opintoohjaussuunnitelma KT Jukka Lerkkanen Jyväskylän ammattikorkeakoulu, ammatillinen opettajakorkeakoulu Julkaistu 10.01.2005 Lerkkanen, Jukka Jyväskylä ammattiopiston opinto-ohjaussuunnitelma

Lisätiedot

Kun polku opiskelemaan ja työelämään on mutkainen. 09.02.2015 Marita Rimpeläinen-Karvonen, palvelujohtaja

Kun polku opiskelemaan ja työelämään on mutkainen. 09.02.2015 Marita Rimpeläinen-Karvonen, palvelujohtaja Kun polku opiskelemaan ja työelämään on mutkainen 09.02.2015 Marita Rimpeläinen-Karvonen, palvelujohtaja Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta kun alle 25-vuotias nuori on ollut

Lisätiedot

Ammattistartti osa valmistavien koulutusten palapeliä ohjauksen merkitys opinpolun siirtymissä 12.4.2010

Ammattistartti osa valmistavien koulutusten palapeliä ohjauksen merkitys opinpolun siirtymissä 12.4.2010 Ammattistartti osa valmistavien koulutusten palapeliä ohjauksen merkitys opinpolun siirtymissä 12.4.2010 Ammattistarttikokeilun päätösseminaari 12.-13.4.2010 Jyväskylä Kirsti Kupiainen Säädökset ja määräykset

Lisätiedot

Oulun seudun etsivän nuorisotyön ohjaus- ja neuvontapalvelut. Virpi Huittinen, Sanna Lakso ja Anna Visuri

Oulun seudun etsivän nuorisotyön ohjaus- ja neuvontapalvelut. Virpi Huittinen, Sanna Lakso ja Anna Visuri Oulun seudun etsivän nuorisotyön ohjaus- ja neuvontapalvelut Virpi Huittinen, Sanna Lakso ja Anna Visuri Oulun seudun etsivän nuorisotyön ohjaajat Hailuoto: vapaa-aikasihteeri Satu Rahkola Haukipudas:

Lisätiedot