LIIKUNTA TUNNETYÖLÄISTEN TYÖKALUNA. Marja Kokkonen Liikuntakasvatuksen laitos, JY Kunnon Laiva

Transkriptio

1 LIIKUNTA TUNNETYÖLÄISTEN TYÖKALUNA Marja Kokkonen Liikuntakasvatuksen laitos, JY Kunnon Laiva

2 Tämän puheenvuoron aikana 1) tutustumme tunteiden säätelyn ja tunnetyöläisyyden käsitteisiin 2) perehdymme siihen, miten ja millä perusteella liikuntaa voi käyttää tunne-elämänsä työkaluna

3 Tunteiden säätely = ne prosessit, joilla pannaan alulle, pidetään yllä tai muutetaan tunteisiin liittyvien sisäisten tilojen tai fysiologisten prosessien esiintymistä, voimakkuutta ja kestoa (Thompson, 1994)

4 Tunneäly ja siihen sisältyvät tunnetaidot Kuinka voisin lievittää jännitystäni? Mitä tapahtui ennen kuin minusta alkoi tuntua tältä? Mitä saatan tehdä, jos minusta vielä pitkään tuntuu tältä? Kuinka avoimesti ja rakentavasti ilmaisen tunteeni? Mikä tunne minulla nyt on päällä? Tunteiden säätely Tunne-lakien ymmärrys (Ajattelun tukeminen tunteiden avulla) Tiedänkö miltä työtoveristani tuntuu? Tunteiden tunnistaminen ja ilmaisu Kuinka voisin piristää/ lohduttaa häntä? Miksiköhän työtoverini näyttää pettyneeltä? (Mayer & Salovey, 1997)

5 Tunteiden säätelyn tehtävät estää tunteiden kohoaminen stressaavalle tasolle ehkäistä häiriökäyttäytymistä johtaa joustavaan, vastuuntuntoiseen tunne-elämään

6 Tunteiden säätely riippuu kasvatuksesta + turvallinen kiintymys (Cassidy, 1994) + vanhempien myönteinen palaute (Calkins & Johnson, 1998) + myönteisten tunteiden ilmaisu (Garner, 1995) ja myönteisten tunnesanojen käyttö (Meece, Colwell, & Mize, 2007) + äitien tunneilmaisun samankaltaisuus, tunteista keskustelu ja huomion kiinnittäminen toisaalle (Garner, 2006) + vanhempien esimerkki, autoritatiivinen kasvatustyylit, perheen myönteinen tunneilmasto (Morris ym., 2007) - äidin masentuneisuus (Silk ym., 2006) - ankara vanhemmuus (Chang ym., 2003), psyykkinen hallinta (McEwen & Flouri, 2009)

7 Tunteiden säätely riippuu fysiologiasta sukupuoli (Ben-Ze ev, 2000; Tobin, Graziano, Vanman, & Tassinaty, 2000) ikä (Carstensen, Pasupathi, Mayr, & Nesselroade, 2000; Gross ym., 1997; ks. myös Phillips, Henry, Hosie, & Milne, 2006) Orbital prefrontaal cortex Ventromedial prefrontal cortex kemialliset tekijät: välittäjäaineet, hormonit Dorsolateral prefrontal cortex neurofysiologia: aivorakenteiden kehittyminen, hermoverkkoyhteydet Amygdala Cingulum

8 Tunteiden säätely riippuu persoonallisuudesta sanallinen älykkyys elämäntyytyväisyys empaattisuus ulospäinsuuntautuneisuus optimismi itsetunto vähäinen tunne-elämän epävakaus

9 Tunteiden säätelyn prosessimalli (Gross, 1998) s1 s2 Tilanteen valinta Tilanteet s1x s1y s1z Tilanteen muokkaus Tilanteen monet puolet a1 a2 a3 a4 a5 Tarkkaavuuden siirto Tilannesidonnaiset strategiat Merkitykset m1 m2 m2 tunne Kognitiivinen muutos Reaktiot Reaktion muutos + kokemus - + fysiologia - + käytös - Reaktiosidonnaiset strategiat

10 TUNNETYÖT (HOCHSCHILD, 1983, s. 147) Työt, joissa (a)kasvokkain tai voice to - voice kontaktia asiakkaiden kanssa (b)työntekijän kehitettävä sama tunnetila kuin asiakkaalla (c)työnantajalla ainakin jonkin verran valtaa työntekijän tunteisiin liittyvään toimintaan

11 Esimerkkinä McDonalds (Mann, 2004) encourage sincerity, enthusiasm, confidence and a sense of humor in their service personnell

12 Tunnetyöläisyys myös oma persoonallisuus vaikuttaa; joustavuus, tunnetaitavuus jne. joillain palvelualoilla suuremmat odotukset: hoito- ja opetusala, lentoemännät, puhelinvaihde työntekijät säätelevät omia tunnekokemuksiaan ja tunteidensa ilmaisemista käyttäytyäkseen työpaikkansa odotusten ja toiveiden tai ammattiroolinsa ja siihen liittyvien ihanteiden mukaisesti

13 Tunnetyöläisten kaksi strategiaa 1) Pinnallinen tunteiden teeskenteleminen (surface acting) : tunneilmaisun tukahduttaminen ja/tai epäaitojen tunteiden ilmaisu dissonanssi huonompi ammatillinen itsetunto emotionaalinen uupumus (Barber, Grawitch, Carson, & Tsouloupas, 2011; Bono & Vey, 2005) kyynisyys asiakkaita kohtaan työtyytymättömyys (Bono & Vey, 2005; Hulsheger & Schewe, 2011) psyykkinen pahoinvointi, psykosomaattinen oireilu (Hulsheger & Schewe, 2011) huonompi sitoutuminen omaan organisaatioon (Hulsheger & Schewe, 2011)

14 2) Syvänäytteleminen (deep acting)= tunnekokemus (ei vain tunneilmaisu) muuttuu mielen avulla aidosti haluttuun suuntaan, jolloin kokemus ja ilmaisu sopusoinnussa tyypillisempää niille, jotka osaavat muutoinkin säädellä omia tunteitaan (Cheung & Tang, 2009) opettajilla vähemmän emotionaalista uupumista vuoden päästä (Philipp & Schupbach, 2010) tuntemuksia, että saa jotakin aikaiseksi, henkilökohtaisia saavutuksia (Barber ym., 2011; Brotheridge & Grandey, 2002; Williams, 2003) parempi asiakastyytyväisyys (Hulsheger & Schewe, 2011)

15 Liikunta kielteisten tunteiden säätelykeinona Liikunta helpottaa masentuneisuutta (Mead ym., 2010; Rethorst ym., 2009; Sjösten & Kivelä, 2006) Liikunta helpottaa ahdistuneisuutta (Wipfli ym., 2008; Herring ym., 2010) Liikunta masennuksen hoidossa yhtä tehokasta kuin lääkehoito ja tehokkaampaa kuin kirkasvalohoito (Mead ym., 2010) Liikunta ahdistuksen hoidossa muita hoitomuotoja tehokkaampaa; erityisen hyvä verrattuna stressinhallinnan opetukseen tai rentoutukseen (Wipfli ym., 2008)

16 Onko kaikki liikunta yhtä tehokasta? Lyhyt, kevyesti kuormittava liikunta kohentaa mielialaa suorituksen aikana ja sen jälkeen (jooga, kävely) Kova, uuvuttava liikunta virittää kielteisiä tunteita suorituksen aikana, myönteisiä jälkeenpäin Liikunta, jonka kuormittavuuteen ei voi itse vaikuttaa, synnyttää kielteisiä tunteita Ahdistuneisuuteen tepsii parhaiten luonnonläheinen ulkoliikunta (Mackay & Neill, 2010)

17 Ei vain liikunta, vaan myös liike Hengitysharjoitukset (Gaines & Berry, 2008) Silmänliike-, keho- ja taputteluterapiat (Siira & Saarinen, 2008) Hieronta, kosketus (Mäkelä, 2005)

18 Liikunnan ja psyykkisen hyvinvoinnin fysiologiset selitysmallit 1. Endorfiinin eritys lisääntyy (Boecker ym., 2008): morfiinin kaltaiset mielihyvähormonit veressä vähentävät kiputuntemuksia euforiaa 2. Serotoniinin eritys aivoissa lisääntyy - serotoniini alentaa masennusta 3. Hormonien (mm. kasvuhormoni, tyreotropiini, kortikopiini, kortisoli, prolaktiini) ja hermostoa suojaavan proteiinin lisääntyneet määrät (Duman, 2005; Partonen, 2011) (4. Termogeeninen hypoteesi): liikunta nostaa elimistön lämpöä lihasten rentous, hyvä olo 5. Muutokset aivotoiminnassa: isojenaivojen otsalohkon hidas alfaaktiivisuus lisääntyy (Schneider ym., 2010) ja/tai hetkellinen otsalohkon vajaatoiminta (Dietrich 2003,2006)

19 Liikunnan ja psyykkisen hyvinvoinnin psykososiaaliset selitysmallit 1. Sosiaaliset kontaktit : paineen purkaminen, hyväksynnän kokeminen, kuuluminen ryhmään 2. Mielen tyhjeneminen: huolet unohtuvat keskittyessä (Craft, 2005) 3. Oman hallinnan (keho, kunto, elämä) tunteen ja minäpystyvyyden lisääntyminen (Craft, 2005; Netz ym., 2005) 4. Kehonkuvan kohentuminen: koettu fyysinen kyvykkyys, tyytyväisyys omaan kehoon, kuntoon (Hausenblas & Downs, 2001) 5. Yleisen itsetunnon kohentuminen (Spence ym., 2005) 6. Terveydentilan kohentuminen: oireiden ja kivun helpottuminen, unen laadun ja mielialan parantuminen 7. Odotukset liikunnan myönteisistä mielialavaikutuksista (Ayotte ym., 2010; Pomp ym., 2012)

20 Tunne-elämä voi kärsiä liikunnasta treenausta yli 4 kertaa viikossa kohonnut jännittyneisyys, vihamielisyys, masentuneisuus (Cockerill ym., 1995) ylikunto: univaikeudet, väsymys, 80% masentuneita (Morgan ym., 1987) epäsuorasti loukkaantumisten seurauksena aggressiivisten urheilulajien katsominen lisää valmiutta omaan aggressiivisuuteen harjoitteluriippuvuus

21 Yhteenvetoa Tunteitaan voi säädellä mielikuvin ja ajatuksin, sosiaalisesti ja toiminnallisesti. Liikunta lievittää kielteisiä tunteita psykoterapian ja lääkkeiden veroisesti. Liikunnan hyvinvointivaikutukset ovat sekä fysiologisia että psykologisia. Erityisesti tunnetöitä tekevien kannattaa kiinnittää huomiota siihen, että tunteiden säätely ei ole tunteiden tukahduttamista (edes palveluammateissa).