Ihastuttavat, vihastuttavat tunteet esimiestyössä. Marja Kokkonen, PsT, LitM Jyväskylän yliopisto Eläköön elämä ja työ III

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "Ihastuttavat, vihastuttavat tunteet esimiestyössä. Marja Kokkonen, PsT, LitM Jyväskylän yliopisto Eläköön elämä ja työ III 26.10."

Ella Salo
8 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 Ihastuttavat, vihastuttavat tunteet esimiestyössä Marja Kokkonen, PsT, LitM Jyväskylän yliopisto Eläköön elämä ja työ III

2 Mitä hyvää tunteista seuraa meille ja niille (työ)ryhmille, joissa toimimme? Mitä tunteet ja tunneäly ovat? Mikä vaikutus tunneälyllä on hyvinvointiimme? Miten tunneäly kytkeytyy työn imuun, tunnetyöläisyyteen ja tunnejohtamiseen?

3 1) Fysiologian taso 2) Ilmaisun taso 3) Kokemuksen taso kognitiivinen fysiologinen 4) Sosiaalinen taso

4 suuntaavat mielenkiintoa motivoivat toimintaa myönteiset tunteet parantavat luovaa ongelmanratkaisua ja päätöksenteon nopeutta ja joustavuutta myönteiset tunteet parantavat muistia, keskittymiskykyä, oppimista terävöittävät havaintoja ja arviointeja

nopeutta ja joustavuutta myönteiset tunteet parantavat

6 tiedottavat tärkeistä sosiaalisista suhteista ja tapahtumista (esim. nolous) selkiyttävät ryhmärajoja ja - rooleja, vahvistavat omaan ryhmään kuulumista helpottavat uusien ihmissuhteiden syntymistä, ylläpitävät vanhoja edistävät lohduttamista ja auttamiskäyttäytymistä auttavat mukautumaan työpaikkakulttuuriin, nopeuttavat roolien, arvojen ja normien oppimista

helpottavat uusien ihmissuhteiden syntymistä, ylläpitävät vanhoja edistävät lohduttamista

7 myönteisten tunteiden useus (ei voimakkuus) liittyy työtyytyväisyyteen (Fisher, 2000) liittyvät myös - myönteisempiin arvioihin suoriutumisesta - tarkempiin arvioihin suoriutumisesta - auttamiskäyttäytymiseen, altruismiin - luovaan ongelmanratkaisuun - sitoutumiseen, vähempiin poissaoloihin (Cropanzano, 1993) - työympäristön esteettisyyteen (Wasserman ym., 2000)

suoriutumisesta - auttamiskäyttäytymiseen, altruismiin - luovaan ongelmanratkaisuun -

8 TUNTEET TARTTUVAT HERKÄSTI IHMISESTÄ, JOKA - joka tuntee tai näyttää tuntevan voimakkaita tunteita ja ilmaisee tunteitaan vahvasti - ei poimi toisten vastakkaisia tunteita herkästi omikseen TUNTEET TARTTUVAT HERKÄSTI IHMISEEN, JOKA -kohdistaa huomionsa toisiin ihmisiin - kokee vuorovaikutuksen ja ihmissuhteet tärkeinä - tunnistaa helposti toisten tunneilmaisuja - matkii herkästi ilmeitä, eleitä ja asentoja - on tietoinen omista tunnereaktioistaan - on herkästi tunteella reagoiva

-kohdistaa huomionsa toisiin ihmisiin - kokee vuorovaikutuksen ja ihmissuhteet tärkeinä - tunnistaa helposti toisten

9 = suhteellisen pysyvä tunne- ja motivaatiotila, joka kuvaa työntekijän kokemuksia 1. tarmokkuudesta (energisyys) 2. omistautumisesta (innokkuus, ylpeys) 3. työhön uppoutumisesta (nautinto) hyvä itsearvioitu terveys hyvä työkyky työtyytyväisyys vähäinen työuupumus oppilaiden meluisuus ja kiinnostuksen puute vähentävät opettajien työn imua (Bakker ym., 2007)

työhön uppoutumisesta (nautinto) hyvä itsearvioitu terveys hyvä työkyky työtyytyväisyys

10 (mukaeltu Hakanen, 2005)

11 Koska minulla ei ole tällä viikolla yhtään omaa ajatusta, käytän yhteistä sanastoamme. Niillä voi yletä ihan toimitusjohtajaksi asti. Eli nyt kaikki yhteen ääneen, innosta puhkuen, toistetaan vielä kerran: strategia, viraali, Youtube, visio 2015, ekologisuus, vastuullisuus, integraatio, tunnejohtaminen, monimedia, 360- astetta, bloggaaminen, yhteisöt, kerro kaverille -toiminto, asiakasrajapinta, digitaalisuus, facebook, 24/7 online, ROI, WOM, managementti vs. liidersippi, elämyksellisyys, osallistaminen, kasvuskenaariot, kohderyhmä, segmentti, hobotus, kommunikaatio, ambient, matriisi, portfolio, brändipääoma, globaalitmuuttujat, trendsetterit, embassadöörit, open source ja cyborgit. Tommi Laiho Markkinointi ja Mainonta

360- astetta, bloggaaminen, yhteisöt, kerro kaverille -toiminto, asiakasrajapinta, digitaalisuus, facebook, 24/7 online, ROI, WOM, managementti vs.

12 Mölder, K. (2006): Tunnejohtaminen tänään ja huomenna kasvu kohti mielenrauhaa. Treen AMK, liiketalouden tutkintotyöraportti Salminen, J. (2006). Uuden esimiehen kirja. Helsinki: Talentum. Saarinen, M. & Aalto-Setälä, P. (2007). Perkele tunneosaamisen käsikirja esimiehille. Helsinki: Kirjapaja.

13 Perimmiltään tunnejohtaminen tarkoittaa myönteisten tunteiden vahvistamista ja kielteisten lieventämistä. (Salminen, 2006) Tunnejohtamisen erityispiirre on huolenpito ja välittäminen toisten ihmisten tunteista. (Mölder, 2006)

(Salminen, 2006) Tunnejohtamisen erityispiirre on

14 Mayer & Salovey (1997): Tunneäly Kuinka voisin lievittää jännitystäni? Mitä tapahtui ennen kuin minusta alkoi tuntua tältä? Mitä saatan tehdä, jos minusta vielä pitkään tuntuu tältä? Kuinka avoimesti ja rakentavasti ilmaisen tunteeni? Tikä tunne minulla nyt on päällä? Tunteiden säätely Tunne-lakien ymmärrys (Ajattelun tukeminen tunteiden avulla) Tiedänkö miltä työtoveristani tuntuu? Tunteiden tunnistaminen ja ilmaisu Kuinka voisin piristää/ lohduttaa häntä? Miksiköhän työtoverini näyttää pettyneeltä?

15 parempaan työtyytyväisyyteen (Bar-On, 1997) voimakkaaseen työhön sitoutumiseen (Abraham, 2000) työn hallinnan tunteeseen (Donaldson Feilder & Bond, 2004) yhteistyökykyisyyteen, sosiaalisiin taitoihin, empaattisuuteen (Schutte ym., 2001) sosiaalisiin auttamisammatteihin liittyvään uranvalintaan vähäiseen kiinnostukseen liiketoimintaa ja kaupankäyntiä kohtaan (Caruso ym., 2002)

16 Harjoitus : Huuda ääneen, mitä tuntemuksia tai tunteita kukin seuraavaksi esitettävä kuva herättää sinussa.

27 Kuinka sinun toimialallasi tai työyhteisössäsi ilmaistaan tunteita ovatko säännöt kaikille samat?

28 naisjohtajat ilmaisevat kielteisiä tunteita heidät arvioitiin vähemmän tehokkaiksi miesjohtajien suuttumus ei vaikutusta tehokkuusarvioon miesjohtajien suru tehokkuusarvio laski (Lewis, 2000) Ylpeyden ilmaisu liittyy korkeaan statukseen (O Neill, Vandenberg, DeJoy, & Wilson, 2009)

29 Johtajan myönteinen ilmaisullisuus: palaute, tuki ja rohkaisu (Antila 2006)

32 tyytyväisyyteen elämään ja kielteisistä tunteista toipumiseen (Tett, Fox, & Wang, 2005) kykyyn asettua toisen ihmisen asemaan (Okun ym., 2000) vähäisempiin ristiriitoihin ja vihamielisyyteen läheisissä ystävyyssuhteissa (Lopes, Salovey, & Straus, 2003) tunteeseen, että pystyy henkilökohtaisiin saavutuksiin, työviihtyvyyteen (Brackett ym., 2010) työtyytyväisyyteen (Gűleryűz ym., 2008) vähäisempään työuupumukseen (Martinez-Inigo ym., 2007) vähäisempään emotionaaliseen uupumukseen (Philipp & Schupbach, 2010) psyykkiseen ja fyysiseen terveyteen (Tsaousis & Nikolaou, 2005)

33 Hochschild, 1983, 2003

34 työntekijät säätelevät omia tunnekokemuksiaan ja = tunteidensa ilmaisemista käyttäytyäkseen työpaikkansa odotusten ja toiveiden tai ammattiroolinsa ja siihen liittyvien ihanteiden mukaisesti kahdella tavalla: 1) Pinnallinen tunteiden teeskenteleminen ( surface acting) : tunneilmaisun tukahduttaminen ja/ta epäaitojen tunteiden ilmaiseminen dissonanssi koetun ja ilmaistun välillä huonompi ammatillinen itsetunto emotionaalinen uupumus (Barber, Grawitch, Carson, & Tsouloupas, 2011; Bono & Vey, 2005) kyynisyys asiakkaita kohtaan työtyytymättömyys lisääntyy (Bono & Vey, 2005, Hulsheger & Schewe, 2011) psyykkinen pahoinvointi, psykosomaattinen oireilu (Hulsheger & Schewe, 2011) huonompi sitoutuminen omaan organisaatioon (Hulsheger & Schewe, 2011)

35 2) Syvänäytteleminen (deep acting)= tunnekokemus (ei vain tunneilmaisu) muuttuu mielen avulla aidosti haluttuun suuntaan, jolloin kokemus ja ilmaisu sopusoinnussa tyypillisempää niille, jotka osaavat muutoinkin säädellä omia tunteitaan (Cheung & Tang, 2009) opeilla vähemmän emotionaalista uupumista vuoden päästä (Philipp & Schupbach, 2010) tuntemuksia, että saa jotakin aikaiseksi, henkilökohtaisia saavutuksia (Barber ym., 2011; Brotheridge & Grandey, 2002; Williams, 2003) parempi asiakastyytyväisyys (Hulsheger & Schewe, 2011)

36 Aleksitymia Märehtiminen Tunteiden tukahduttaminen

37 a) vaikeus tunnistaa omia tunteita ja erottaa niitä kehon tuntemuksista b) vaikeus sanoin kuvailla omia tunteita c) ulkoisiin, konkreettisiin asioihin suuntautunut ajattelutapa Suomessa: 13 % väestöstä * naisilla 10 % * miehillä 17 %

38 diabetes reuma korkea verenpaine lihavuus erektiovaikeudet huono itse arvioitu terveys ennenaikainen kuolema stressaantuneisuus ahdistuneisuus masentuneisuus paniikkihäiriö syömishäiriöt päihdeongelmat vaikeuttaa ihmissuhteiden muodostamista ja ylläpitoa

39 = passiivista omaan kielteiseen tunteeseen keskittymistä, toistuvia ajatuksia omaan tilanteeseen johtaneista syistä, joihin ei liity ongelmanratkaisua masennus ahdistus myönteisten tunteiden väheneminen myöhästynyt hoitoon hakeutuminen

40 kuormittaa autonomista hermostoa lisäämällä sen aktiivisuutta, mistä seuraa - välittömiä biologisia muutoksia, mm. kohonnut kortisoli ja verenpaine - univaikeuksia, masennusta, ahdistusta, muistin heikkenemistä, emotionaalista uupumista, lisääntynyttä lääkärissä käyntiä,alentunutta työtyytyväisyyttä - pitkän aikavälin seuraukset: immunologiset sairaudet ja niiden uusimiset

41 1. Ole tietoisempi tunteista: tunnustele itseäsi ja havainnoi muita kotona, töissä, kaveripiirissä. 2. Ota vastuu omista tunteistasi, älä etsi syypäitä omiin tunteisiisi itsesi ulkopuolelta. 3. Ota oikeudeksesi tunteilla tittelistäsi huolimatta: ilmaise tunteitasi avoimesti ja rakentavasti. 4. Anna tilaa ja arvoa toisten tunteille: älä kontrolloi, tuomitse, opeta, neuvo, komenna 5. Ennusta tunteiden vaikutuksia: leikittele syyseuraus ketjuilla ja mitä jos ketjuilla, ota selvää mitä tunteet viestivät.

42 6. Erota tunteet ja ajatukset toisistaan. 7. Tee asioita tunteella: ajattele ja suunnittele toimintaasi (ehdotuksiasi, päätöksiäsi, sanomisiasi, sanomatta jättämisiäsi) tunteiden näkökulmasta. 8. Säätele tunteitasi sopivassa määrin. Tiedosta käyttämäsi säätelykeinot ja kokeile jotakin uutta tapaa. Muista monipuolisuus! 9. Säästä itseäsi: vältä itsellesi vahingollisia tilanteita, paikkoja ja ihmisiä mahdollisuuksiesi mukaan. (mukaellen Caruso & Meyer, 2004 ja Hein, 2002)

Samankaltaiset tiedostot

Asuntolaohjaus tunnetyönä. Marja Kokkonen, PsT, LitM Jyväskylän yliopisto Valtakunnalliset asuntolaohjauksen päivät Jyväskylä 14.6.

Asuntolaohjaus tunnetyönä. Marja Kokkonen, PsT, LitM Jyväskylän yliopisto Valtakunnalliset asuntolaohjauksen päivät Jyväskylä 14.6. Asuntolaohjaus tunnetyönä Marja Kokkonen, PsT, LitM Jyväskylän yliopisto Valtakunnalliset asuntolaohjauksen päivät Jyväskylä 14.6.2018 Mitä ovat tunteet? Mikä merkitys tunteilla on työn tekijälle ja työyhteisölle?