Vanhempien ja lukiolaisten odotukset

Transkriptio

1 Kasvatus- ja opetuslautakunta Kaupunginhallitus PÄIVÄHOIDON JA PERUSOPETUKSEN JÄRJESTÄMINEN JOUTSENON JA LAURITSALAN ALUEELLA SEKÄ LUKIOKOULUTUKSEN JÄRJESTÄMINEN KOKO KAUPUNGIN ALUEELLA - KASVATUS- JA OPETUSTOIMEN PALVELUVERKKOPÄIVITYS /600/2011 KOLA 30 Liite: - yhdistelmälaskelmat Liite: - ratkaisuvaihtoehtojen vaikutukset Liite: - kartat Liite: - lukion oppilaskuntien yhteinen lausunto sekä Lappeenrannan Lasten parlamentin, nuorisovaltuuston ja teknisen lautakunnan lausunnot Liite: - otteita Suomen Lukiolaisten Liiton Lukiolaisten hyvinvointi tutkimuksesta Liite: - lukioon hakevien hakutoiveet Liite: - investointisuunnitelma vuosille Liite: - luonnos Joutsenon koulukeskuksen tontin käytöstä Vanhempien ja lukiolaisten odotukset Alle kouluikäisten lasten vanhemmat odottavat, että kaupunki järjestää päivähoitolain mukaista päivähoitoa ja varhaiskasvatusta terveellisissä ja turvallisissa tiloissa, jotka ovat vanhemmille helposti saavutettavissa. Vanhemmat odottavat, että varhaiskasvatusta antaa ammattitaitoinen henkilöstö, joka ottaa toiminnassa huomioon lapsen yksilöllisen kehityksen ja tarpeet. Peruskoululaisten vanhemmat odottavat, että kaupunki järjestää perusopetusta terveellisissä ja turvallisissa tiloissa, jonne lapsilla on turvallinen kävelymatka tai kaupungin järjestämä kuljetus. Vanhemmat odottavat, että opetusryhmät ovat kohtuullisen kokoiset ja lapset saavat laadukasta, opetussuunnitelmien mukaista opetusta ja kasvatusta. Vanhemmat toivovat, että oppilaille on tarjolla iltapäivätoimintaa tai kerhotoimintaa koulun tiloissa. Lisäksi vanhemmat odottavat, että oppilashuollon palvelut ovat saatavilla koulun yhteydessä ja tarvittaessa lapsi saa omassa koulussaan tehostettua tai erityistä tukea ja että muutoinkin lapsen yksilölliset tarpeet ja oppimisedellytykset otetaan opetuksessa huomioon. Lukiolaiset ja heidän huoltajansa odottavat, että kaupunki järjestää laadukasta lukiokoulutusta terveellisissä ja turvallisissa tiloissa, jotka ovat opiskelijoiden

2 saavutettavissa julkisin kulkuvälinein. Lukiokoulutukselta odotetaan, että se lukiolain edellyttämällä tavalla tukee opiskelijoiden kasvamista hyviksi, tasapainoisiksi ja sivistyneiksi ihmisiksi ja yhteiskunnan jäseniksi sekä antaa opiskelijoille jatko-opintojen, työelämän, harrastusten sekä persoonallisuuden monipuolisen kehittämisen kannalta tarpeellisia tietoja ja taitoja sekä tulee opiskelijoiden edellytyksiä elinikäiseen oppimiseen ja itsensä kehittämiseen elämänsä aikana. Lukiolaiset arvostavat opettajien pätevyyttä ja kohtuullisia ryhmäkokoja sekä oppiaineiden valinnaisuutta oman kiinnostuksen sekä jatko-opintojen näkökulmasta. Muutospaineet Päivähoidon kysyntä ja tarve on kasvanut useiden vuosien ajan ja kasvaa edelleen. Alle kouluikäisten lasten ikäluokkien koossa ei ole suuria muutoksia, mutta päivähoidossa olevien lasten osuus on kasvanut. Perhepäivähoitajia on jäänyt ja jää lähivuosina eläkkeelle, eikä tilalle ole saatu palkattua uusia. Päivähoitoa on jouduttu sijoittamaan tiloihin, joilla on vain määräaikainen käyttölupa. Osa päiväkodeista toimii tiloissa, jotka ovat teknisen lautakunnan arvion mukaan elinkaarensa lopussa. Lukioikäisten ikäluokat pienenevät lähivuosina. Lukiokoulutukseen hakeutuu enää noin puolet ikäluokasta, sillä ammatillisen koulutuksen kiinnostavuus on kasvanut. Kaupunki saa valtionosuutta lukiokoulutukseen opiskelijamäärän suhteessa. Kun opiskelijoiden määrä vähenee, myös valtion rahoitus vähenee. Perusopetuksen oppilasmäärä on vähentynyt viimeisen 10 vuoden aikana noin 18 % ikäluokkien pienenemisen vuoksi. Ikäluokkien koko on vakiintumassa. Lauritsalassa ja Joutsenossa olevat koulukiinteistöt ovat Lauritsalan kouluja lukiorakennusta sekä Joutsenon koulu- ja lukiorakennusta lukuun ottamatta kaikki perusteellisen peruskorjauksen tai uudisrakentamisen tarpeessa. Osa tiloista on jo terveysviranomaisten määräyksestä käyttökiellossa. Koulurakennuksista puuttuu sellaisia tiloja, jotka ovat tarpeen nykyisten opetussuunnitelmien toteuttamiseksi. Julkistalouden näkymät ja valtuuston linjaukset Kaupunginvaltuuston joulukuussa 2011 hyväksymässä vuoden 2012 talousarviossa ja vuosille laaditussa taloussuunnitelmassa arvioidaan kansantalouden ja kuntatalouden näkymiä. Talousarviossa todetaan mm:

3 Kansantalouden kestävyysvaje vaikeuttaa julkisen sektorin toimintaa ja valtion budjettileikkauksista noin puolet kohdistetaan kuntasektorille. Kaupungin talouden vakauttaminen on kaupungin strategian päätavoitteista ensimmäinen. Käyttömenojen kasvu tulee pitää verotulojen, valtionosuuksien ja käyttötulojen kasvua alhaisemmalla tasolla velkaantumisen katkaisemiseksi. Verotulojen, valtionosuuksien ja toimintatuottojen kasvu ei mahdollista nykyistä menokasvua, mikä ehdottomasti edellyttää edelleen toimintojen arviointia, tuottavuuden nostoa ja menojen hallintaa jokaisella toimialalla, jokaisessa työyksikössä. Kaupunginhallitus on hyväksynyt tuottavuusohjelman , jonka noudattamista tulee jatkaa. Kasvatus- ja opetustoimelle on asetettu tavoitteeksi mm. kouluverkon uudistaminen sekä peruskoulu- ja lukiokoulutuksen tuottavuuden lisääminen siten, että Lappeenrannassa ao. keskimääräiset yksikkökustannukset ovat enintään vertailukaupunkien keskitasoa. Aiemmat päiväkoti- ja kouluverkkoratkaisut Kasvatus- ja opetuslautakunta on tehnyt linjauspäätöksiä päivähoidon, perusopetuksen ja lukiokoulutuksen järjestämisestä ja järjestämispaikoista jo useiden vuosien aikana. Tuoreimmat ratkaisut ovat ja Aiemmin on tehty ratkaisut lukiokoulutuksen sijoittamisesta Kimpiseen ja Lyseoon sekä keskusta-alueen perusopetuksen 7-9 vuosiluokkien keskittämisestä Kesämäenrinteeseen, Armilaan ja Kimpiseen. Vuonna 2011 tehdyllä ratkaisulla on päätetty luopua Armilan koulusta sekä sijoittaa Armilan ja Kimpisen 7-9 vuosiluokkien sekä Alakylän koulun 5-6 luokkien ja musiikkiluokkien opetus Pohjolankatu 23 -kiinteistöön. Lauritsalan ja Joutsenon alueiden päiväkoti- ja perusopetusratkaisut oli tarkoitus ottaa tarkempaan tarkasteluun vuonna Samoin lukiokoulutuksen määrästä sekä muista yksiköistä päättäminen siirrettiin vuoden 2008 ratkaisun yhteydessä tehtäväksi vuonna Kasvatus- ja opetuslautakunta päätti kuitenkin kokouksessaan aikaistaa Lauritsalan alueen tarkastelua mm. eräiden koulutilojen sisäilmapulmien vuoksi sekä Pontuksen koulun rakentamista koskevan valtuustoaloitteen johdosta. Koska Lauritsalan alueen päätökset vaikuttavat myös lukioon, on aikaistettu tarkastelu ulotettu koskemaan koko Lappeenrannan kaupungin järjestämää lukiokoulutusta sekä Joutsenon palvelualuetta. Tarkastelun aikaistamista puoltavat myös ajankohtaiset

4 päivähoidon tilapulmat sekä rakennusten sisäilmaongelmat niin Lauritsalassa kuin Joutsenossakin. Myös määrärahavarausten tekemiseksi kaupungin taloussuunnitelmiin periaatepäätökset on tehtävä hyvissä ajoin. Tähän tarkasteluun ei ole otettu mukaan Sammonlahden alueella sijaitsevaa Korkea-ahon koulua, koska sillä ratkaisulla ei ole vaikutusta Joutsenon tai Lauritsalan alueen tilajärjestelyihin tai lukiokoulutukseen. Korkea-ahon koulun tulevaisuutta koskeva asia tuodaan lautakunnan ratkaistavaksi omana asianaan vielä kuluvan vuoden aikana. Nyt on ratkaistava miten Lauritsalan alueelle saadaan riittävästi päivähoitopaikkoja, peruskorjataanko vanhat päiväkoti- ja koulurakennukset vai rakennetaanko uutta, jos rakennetaan uutta, rakennetaanko uusi päiväkoti ja koulu Pontukselle, minne rakennetaan Joutsenon Honkalahden päiväkodin korvaava päiväkoti, mihin sijoitetaan Joutsenossa taajaman esiopetus ja 1-6 vuosiluokkien perusopetus, rakennetaanko Joutsenon maaseudulle uusi koulu vai käyvätkö maaseudun lapset koulua taajamassa yhdessä muiden kanssa, montako lukiota tulevaisuudessa tarvitaan, kun lukioikäisten määrä vähenee, miten turvataan laadukas opetus käytettävissä olevilla resursseilla myös tulevaisuudessa lukiolaisille ja peruskoululaisille, miten lukiolaisten määrän vähentyessä vapautuva tila voidaan parhaiten hyödyntää perusopetuksen ja varhaiskasvatuksen käyttöön? Osa ratkaisuista on linjaratkaisuja, jotka ohjaavat tulevien vuosien rakentamisen valmistelua. Osa ratkaisuista edellyttää välitöntä täytäntöönpanoa. Välitöntä täytäntöönpanoa edellyttävät päiväkotien rakentamispäätökset, sillä päivähoidon kysyntä kasvaa edelleen ja osa päivähoitoryhmistä on jouduttu sijoittamaan tiloihin, joilla on vain määräaikainen käyttölupa. Päiväkotien rakentamispäätösten yhteydessä tulee linjata, mitä toimintoja myöhemmin sijoitetaan päiväkotien yhteyteen, jotta tulevat tarpeet voidaan ottaa huomioon kaavoituksessa sekä rakentamisessa.

5 Ratkaisut tehdään tulevaisuutta varten Tarkastelun kohteena olevat koulurakennukset ovat Lauritsalassa jo noin 100 vuotta vanhoja ja Joutsenossakin yli 50 vuotta vanhoja. Ne ovat palvelleet hyvin ja joustavasti koulutiloina jo usean sukupolven ajan. Opetuksen tavoitteet ja sisällöt ovat muuttuneet sadan vuoden aikana ja tulevat edelleen muuttumaan. Ratkaisut vaikuttavat lasten kasvu- ja oppimisympäristöihin Lauritsalassa ja Joutsenossa pitkälle tulevaisuuteen. Suunniteltu koulujen korjaus- tai uudisrakentaminen toteutunee vasta vuosina Varhaiskasvatus- ja opetustyötä tehdään kiinteistöissä todennäköisesti vuotta ennen kuin merkittävät peruskorjaus- tai rakenteelliset muutostyöt ovat seuraavan kerran mahdollisia. Tuolloin eletään jo vuosia Silloinkin koulua käyvien lasten tulisi oppimisympäristöissään pystyä omaksumaan ne tiedot ja taidot, joita he tulevaisuudessaan tarvitsevat. Opetushallituksen tuntijakoa valmistelleiden työryhmien esityksissä ja on kuvattu perusopetuksen sivistystehtävään kuuluvia keskeisiä taitoja, jotka tulevat olemaan lähivuosina perusopetuksen yleisinä tavoitteina. Taitoja, joiden hallinta ja kehittämisen motivointi ovat opetuksen päämääränä, ovat mm. ajattelun taidot, työskentelyn ja vuorovaikutuksen taidot, käden ja ilmaisun taidot, osallistumisen ja vaikuttamisen taidot, elämänhallinnan sekä itsetuntemuksen ja kestävän kehityksen edistämisen taidot. Oppimisympäristön tulee antaa oppilaalle mahdollisuuksia kasvuun ja oppimiseen yksilönä ja ryhmän jäsenenä. Oppilaat elävät globaalistuvassa, monikulttuurisessa ja myös sosiaalisilta rakenteiltaan entistä monimuotoisemmassa maailmassa, jossa teknologia on läsnä lähes kaikessa tekemisessä. Keskeisin tavoite palveluverkkoratkaisussa on varmistaa opetus- ja kasvatustyön laatu myös tulevina vuosina. Aiemmat periaatelinjaukset Aiemmissa palveluverkkopäätöksissä tehdyt linjaukset laadusta ja kehittämissuunnista ovat edelleen voimassa: Laadukkaan kasvua ja oppimista edistävän kasvatuksen ja opetuksen edellytykset ovat - Varhaiskasvatus- ja opetussuunnitelman mukainen toiminta - Lasten yksilöllisten tarpeiden ja oppimisedellytysten huomioon ottaminen

6 - Osaava, pätevä, kehittymiskykyinen ja -haluinen, pysyvä, hyvinvoiva henkilöstö - Riittävästi henkilöstöä, sopiva ryhmäkoko - Hyvät liikenneyhteydet, turvalliset kulkureitit - Tarpeelliset tukipalvelut Toimitaan tiloissa, jotka ovat - terveellisiä, turvallisia ja riittäviä - perustehtävän laadukkaan toteuttamisen mahdollistavia - varhaiskasvatussuunnitelmien ja opetussuunnitelmien mukaisia - muunneltavia ja joustavia, taloudellisesti tehokkaan toiminnan mahdollistavia - Koulujen pihat ovat lähiliikuntapaikkoja, jotka mahdollistavat koulupäivän jälkeisen leikin ja liikunnan Laadukkaan kasvatuksen ja opetuksen järjestämisen linjauksia voidaan toteuttaa, kun Sijoitetaan esiopetusta koulun yhteyteen Rakennetaan uudet päiväkodit koulujen yhteyteen ja luovutaan vuokratiloissa toimivista ja pienistä yksiköistä, mikäli päivähoidon tarve vähenee Luovutaan tarpeettomista koulutiloista ja vähennetään näin kiinteitä kustannuksia Ryhmitellään oppilaita siten, että määrärahat voidaan käyttää opetukseen ja pitää opetusryhmät pieninä Sijoitetaan päivähoito ja opetus niin, että kaikilla päivähoitoyksiköillä ja kouluilla on asianmukaiset ja riittävät tilat Huolehditaan laatutekijöiden toteutumisesta kaikkien lasten ja nuorten osalta Säilytetään keskitettyä erityisopetusta, mutta osa erityisluokista sijoitetaan alueille lähemmäksi oppilaiden asuinympäristöä Muutosten tavoitteena on turvata sopivan pienet opetusryhmät Turvataan kasvatuksen ja opetuksen laatu sekä siihen tarvittavat resurssit Siinä voidaan onnistua, jos voidaan vähentää kustannuksia muusta kuin opetuksesta käyttää tiloja tehokkaasti ja luopua tarpeettomista toimitiloista sekä niiden korjaus- ja ylläpitokustannuksia edistää ruokapalvelujen järjestämisen tehokkuutta Keskittämällä toiminta isompiin yksiköihin, kiinteistönhoito ja ruokailumenot pienenevät ja

7 määrärahoja jää enemmän käytettäväksi opetukseen eli opetusryhmät voidaan säilyttää pienempinä Ratkaisut vaikuttavat kaikkiin kaupungin oppilaisiin, sillä määrärahat ovat yhteiset Palveluverkkopäivitys ratkaisun valmistelusta Selvitystyö on pyritty tekemään mahdollisimman monipuolisesti. Tarkastelussa on keskeistä kasvatus- ja opetustyön laadun säilyttäminen nyt ja tulevaisuudessa. Resurssit ohjataan perustehtävään eli lasten kasvun ja oppimisen ohjaamiseen. Tarkastelussa on pyritty ottamaan huomioon myös muut lapsivaikutukset, ympäristövaikutukset sekä yhteisövaikutukset. Valmistelussa on tutkittu lukuisia erilaisia vaihtoehtoja. Tiivistelmät vaihtoehdoista ovat luettavissa Lappeenrannan kaupungin kotisivuilla kohdassa Hallinto > Kaupunkiorganisaatio > Kasvatus- ja opetustoimi > Palveluverkkopäivitys Kasvatus- ja opetustyön laatutekijöiden toteutumista eri vaihtoehdoissa ovat arvioineet rehtorit ja varhaiskasvatuksen esimiehet. Ympäristövaikutukset on arvioinut Lappeenrannan seudun Ympäristötoimi. Laatuarvioinnit sekä ympäristövaikutusarvioinnit ovat luettavissa Lappeenrannan kaupungin kotisivuilla kohdassa Hallinto > Kaupunkiorganisaatio > Kasvatus- ja opetustoimi > Palveluverkkopäivitys Koulutilat on suunniteltu ja kustannukset arvioitu noudattaen Opetushallituksen suunnittelu - ja mitoitusohjeita. Päiväkotirakentamisen suunnitelmissa on noudatettu RT-kortin ohjeita. Teknisen toimen tilakeskus on laskenut rakennusten investointi - ja ylläpitomenot ja palvelutuotanto on puolestaan arvioinut kevyen liikenteen reittien rakentamisenkustannukset. Kustannuksia on arvioitu viime aikoina Lappeenrannassa toteutettujen päiväkoti- ja koulurakennusten toteutuneiden kustannusten perusteella. Lappeen koulun suunnitelmat ovat olleet pohjana "Pontuksen koulun " laskelmissa. Talorakentamiseen liittyvät kustannuslaskelmat ovat luettavissa Lappeenrannan kaupungin kotisivuilla kohdassa Hallinto > Kaupunkiorganisaatio > Kasvatus- ja opetustoimi > Palveluverkkopäivitys Taloudelliset realiteetit pakottavat etsimään kustannuksiltaan edullisimmat vaihtoehdot. Kustannusten tarkastelussa on laskettu eri tilavaihtoehtojen kustannuksia. Vaihtoehtojen vertailukustannuksissa on otettu huomioon

8 vain tiloista aiheutuvat kustannukset. Tilakustannuksissa on otettu huomioon rakentamisen kustannukset sekä rakennuksen ylläpidosta ja siivouksesta aiheutuvat menot. Kasvatus- ja opetustyöhön käytettävissä olevat oppilaskohtaiset resurssit on vertailussa säilytetty nykyisellään, sillä ei ole realistista odottaa niiden lisääntyvän. Ratkaisu on yhdistelmä, joka sisältää sekä päivähoidon, perusopetuksen ja lukiokoulutuksen Tutkituista lukuisista vaihtoehdoista voi muodostaa monenlaisia yhdistelmiä. Mikäli Lauritsalassa ja/tai Joutsenossa ei ole lukiota, ovat lukiotilat hyödynnettävissä perusopetuksen tai varhaiskasvatuksen käyttöön, mikä puolestaan vähentää uudisrakentamisen tarvetta ja ylläpidettävien tilojen määrää. Sen vuoksi ratkaisua tehtäessä on otettava huomioon koko kokonaisuus yhdistäen samaan tarkasteluun lukioratkaisu sekä päivähoito- ja perusopetusratkaisu Lauritsalassa ja Joutsenossa. Valmistelussa on tutkittu tarkemmin viittä yhdistelmävaihtoehtoa. Nämä ovat: I VAIHTOEHTO Lukiokoulutus keskitetään kahteen lukioon, jotka ovat Kimpisen ja Lappeenrannan lyseon lukiot Lauritsalan koulukeskuksessa lukiolta vapautuvat tilat hyödynnetään perusopetuksen ja esiopetuksen käyttöön, rakennetaan uusi päiväkoti Pontukseen ja päiväkodin yhteyteen Pontuksen koulu, jossa vuosiluokat 1-4 vuosiluokat, luovutaan Kartanon, Luukkaan ja Kanavansuun päiväkodeista luovutaan Kanavansuun, Mustolan, Muukonniemen ja Partalan nykyisistä koulurakennuksista Joutsenossa päiväkoti rakennetaan koulukeskukseen, jonne rakennetaan myös tilat Joutsenon alueen muulle esiopetukselle ja perusopetukselle Pulpin ja Korvenkylän kouluja lukuun ottamatta. Luovutaan Martikanpellon ja Kesolan koulurakennuksista. II VAIHTOEHTO Lukiokoulutusta annetaan kolmessa lukiossa, jotka ovat Kimpisen, Lappeenrannan lyseon ja Lauritsalan lukiot;

9 rakennetaan uusi päiväkoti Pontukseen ja päiväkodin yhteyteen Pontuksen koulu, jossa vuosiluokat 1-6 Hovinpellon päiväkodin tuntumassa olevat liiketilat peruskorjataan päiväkotikäyttöön, luovutaan Kartanon, Luukkaan ja Kanavansuun päiväkodeista luovutaan Kanavansuun, Mustolan, Muukonniemen ja Partalan nykyisistä koulurakennuksista Joutsenossa päiväkoti rakennetaan koulukeskukseen, jonne rakennetaan myös tilat Joutsenon alueen muulle esiopetukselle ja perusopetukselle Pulpin ja Korvenkylän kouluja lukuun ottamatta. Luovutaan Martikanpellon ja Kesolan koulurakennuksista. III VAIHTOEHTO Lukiokoulutusta annetaan kolmessa lukiossa, jotka ovat Kimpinen, Lappeenrannan lysen ja Joutsenon lukiot; Lauritsalan koulukeskuksessa lukiolta vapautuvat tilat hyödynnetään perusopetuksen ja esiopetuksen käyttöön, rakennetaan uusi päiväkoti Pontukseen ja päiväkodin yhteyteen Pontuksen koulu, jossa vuosiluokat 1-4 vuosiluokat, luovutaan Kartanon, Luukkaan ja Kanavansuun päiväkodeista luovutaan Kanavansuun, Mustolan, Muukonniemen ja Partalan nykyisistä koulurakennuksista Joutsenossa päiväkoti rakennetaan koulukeskukseen, jonne rakennetaan myös tilat Joutsenon alueen muulle esiopetukselle ja perusopetukselle Pulpin ja Korvenkylän kouluja lukuun ottamatta. Luovutaan Martikanpellon ja Kesolan koulurakennuksista. IV VAIHTOEHTO Lukiot, päiväkodit ja koulut kuten vaihtoehto III, mutta rakennetaan lisäksi maaseutukoulu Ravattilaan, joka korvaa Partalan, Parjalan ja Ravattilan koulut V VAIHTOEHTO Lukiokoulutusta annetaan edelleen neljässä lukiossa, kaikki nykyiset lukiot jatkavat, peruskorjataan päiväkodit ja koulut Lauritsalassa, rakennetaan uusi maaseutukoulu Ravattilaan, Joutsenon päiväkoti sijoitetaan Joutsenon koulukeskukseen, esi- ja alkuopetus Martikanpellossa ja 3-6 vuosiluokat Kesolassa, jotka peruskorjataan

10 Liitteenä on koonti em. vaihtoehtojen laatupisteistä, kiinteistöjen lämmityksestä aiheutuvista ympäristövaikutuksista, investointikustannuksista ja tilojen käyttömenoista sekä kustannusten keskinäisestä vertailusta. Ympäristövaikutuksia arvioitaessa on huomattava, että tarkasteluun ei ole otettu epäsuoria päästöjä, jotka aiheutuvat ruoanvalmistuksesta, ruoan kuljetuksista ja oppilaskuljetuksista. Niiden osuus kokonaispäästöistä asettui keskimäärin noin 10 %, mutta saattoi muuttui kuljetusreittien ja kuljetuskaluston myötä olennaisesti. Koska tutkimuksen tekijä arvioi, että kuljetusten päästöjen suuruutta voitiin arvioida vain suuntaa-antavalla tasolla, ne on jätetty kaikista vaihtoehdoissa pois tarkastelusta. Ympäristövaikutusten arviointiraportit ovat luettavissa Lappeenrannan kaupungin kotisivuilta kohdassa Hallinto > Kaupunkiorganisaatio > Kasvatus- ja opetustoimi > Palveluverkkopäivitys Vaihtoehto I on investointikustannuksiltaan sekä vuotuisilta käyttömenoiltaan sekä sisällön laatutekijöiden toteutumisen kannalta paras ratkaisumalli. Vaihtoehto I:llä voidaan parhaiten turvata toiminnan sisältöön tarvittavat resurssit, jotka mahdollistavat mm. pienet opetusryhmät. Tässä vaihtoehdossa on muihin vaihtoehtoihin nähden vähiten ylläpidettäviä neliöitä, minkä vuoksi vuosittaiset tilojen käyttökustannukset poikkeavat olennaisesti muista vaihtoehdoista. Mikäli päädytään muihin vaihtoehtoihin, rakennetaan ja ylläpidetään tarpeettomia tiloja. Lukiota varten peruskorjatut tilat Lauritsalassa soveltuvat sellaisenaan myös peruskoulun käyttöön. Vaihtoehto I:ssa perusopetuksen yksiköt, Pontuksen koulu ja Joutsenon koulu 1-9 vuosiluokkaisena Joutsenon koulukeskuksessa, ovat sen kokoisia, että niissä voidaan tarjota säännöllistä tehostettua ja erityistä tukea sitä tarvitseville, iltapäivätoimintaa, kerhoja, valinnaisen kielen opetusta ja oppilashuollon palveluja omassa koulussa. Uudisrakentamisessa tilat voidaan rakentaa suositusten sekä varhaiskasvatus- ja opetussuunnitelmien mukaisiksi. Uudet ja asianmukaiset päiväkoti ja koulutilat lisäävät alueiden houkuttavuutta asuinpaikkana. Perheiden kannalta yhteydenpito päiväkotiin ja esiopetukseen yksinkertaistuu, kun lapset ovat samassa paikassa päivähoidossa, esiopetuksessa sekä koulussa. Sama kasvatuksellinen jatkumo säilyy ja myös kuljetusjärjestelyt yksinkertaistuvat, kun kaikkien lasten kohde on sama.

11 Vaihtoehto I heikkouksia ovat koulumatkojen piteneminen osalla oppilaista. Osalla oppilaista koulumatka pitenee, tosin osalla koulumatka lyhenee, riippuen missä kohtaa aluetta oppilaat asuvat. Kuljetusten piiriin matkan pituuden vuoksi tulee Lauritsalassa lisää arviolta noin 1 lapsi/ikäluokka vuosiluokilla 1-4, ja noin 8 lasta/ikäluokka vuosiluokilla 5-6. Joutsenossa kuljetusten piiriin tulee lisää noin 5 lasta/ikäluokka. Yhteensä noin 50 uutta lasta tulisi lisää kuljetusten piiriin. Kuljetuskustannuksissa ei tule olennaista muutosta, sillä lapset asuvat jo nykyisten kuljetusreittien varrella. Nykytilanteeseen nähden noin 140 Joutsenossa asuvalla lukiolaisella koulumatka pitenee 20 kilometriä ja Lauritsalassa asuvalla noin 150 opiskelijalla 5 kilometriä. Joutsenon lukiota käyneen noin 20 opiskelijan ja noin 120 Lauritsalassa lukiota käyneen koulumatka lyhenee vastaavasti, sillä he asuvat Joutsenon ja Lauritsalan länsipuolella. Lauritsalassa asuvien ja joutsenolaisten koulumatkakustannukset kasvavat. Vaihtoehto I heikkous on myös lukiokoulutuksen loppuminen Joutsenon ja Lauritsalan alueella, mikä heikentää alueen houkuttavuutta asuinpaikkana. Vaihtoehto II ero vaihtoehto I verrattuna on, että Lauritsalan lukio säilytettäisiin Kimpisen ja Lappeenrannan lyseon lukion lisäksi. Pontuksen koulu rakennettaisiin 1-6 vuosiluokille, sillä Lauritsalan koulukeskuksessa ei olisi riittävästi tilaa vuosiluokkia 5-6 varten. Myöskään päivähoidolle ei voitaisi osoittaa Lauritsalan koulukeskuksesta tilaa, vaan Hovinpellon päiväkodin tuntumassa olevat liiketilat tulisi peruskorjata päiväkotikäyttöön. Pontuksen koulu vuosiluokkien 5-6 oppilaiden koulumatka ei pitenisi. Kustannussäästöjä olisi saatavissa sekä tilojen tehokkaasta hyödyntämisestä sekä yhden lukion hallinnon resursseista. Heikkoutena on, että Joutsenossa asuvien matka lukiokoulutukseen Lappeenrantaan tai Imatralle pitenisi noin 20 km. Joutsenon houkuttavuus asuinalueena heikkenisi lukiokoulutuksen loppumisen myötä. Vaihtoehto III Joutsenon lukio säilytettäisiin Lauritsalan lukion sijasta Kimpisen ja Lappeenrannan lyseon lukion lisäksi. Pontuksen koulu voitaisiin rakentaa 1-4 vuosiluokille ja myös Hovinpellon liiketiloista päiväkotikäytössä voitaisiin luopua. Lauritsalan koulukeskuksen tilat saataisiin tehokkaaseen käyttöön, sillä lukiolta vapautuvat tilat soveltuvat myös perusopetuksen käyttöön. Heikkoutena on, että Lauritsalassa asuvien matka lukiokoulutukseen pitenisi keskustaan noin 5 km ja Joutsenoon noin 15 km. Lauritsalan houkuttavuus

12 asuinalueena heikkenisi lukiokoulutuksen loppumisen myötä. Vaihtoehto IV on muutoin samanlainen kuin vaihtoehto III, mutta sen sijaan, että maaseudun oppilaat Parjalasta ja Ravattilasta ohjattaisiin Joutsenon koulukeskukseen ja Partalasta Pontuksen kouluun, oppilaita varten rakennettaisiin uusi noin oppilaan koulu maaseudulle. Mikäli koulu sijoitettaisiin Ravattilan nykyisen koulun paikalle, tulisivat kaikki Parjalan ja Partalan koulujen oppilasalueilla asuvat tulisivat kuljetuksen tai kuljetustuen piiriin. Maaseudun koulu ei olisi opetustiloiltaan yhtä monipuolinen kuin Joutsenon tai Pontuksen koulu eikä myöskään omassa koulussa pystyttäisi tarjoamaan säännöllistä tehostettua tai erityistä tukea, iltapäivätoimintaa, kerhoja tai valinnaisen kielen opintoja, eikä säännöllistä oppilashuollon tukea. Vaihtoehto V:ssa kaikki nykyiset neljä lukiota jatkaisivat entisellään, Lauritsalan alueen päiväkodit ja koulut peruskorjattaisiin Partalan koulua lukuun ottamatta, rakennettaisiin uusi noin oppilaan maaseutukoulu Partalan, Parjalan ja Ravattilan koulun oppilaita varten. Joutsenossa päiväkoti rakennettaisiin Joutsenon koulukeskukseen, mutta esiopetus ja alkuopetus annettaisiin Martikanpellon koulussa ja 3-6 vuosiluokkien opetus Kesolan koulussa, joiden molempien tilat peruskorjattaisiin. Tämä ratkaisu olisi investointikustannuksiltaan kallein, sillä mm. lukiolaisten määrän vähenemistä ei voitaisi ottaa tilojen käytössä huomioon eikä myöskään sitä, että peruskoulun oppilasmäärä on vähentynyt viimeisen 10 vuoden aikana noin 18 % ja koulutiloihin on jäänyt väljyyttä. Vanhat koulurakennukset eivät muotoudu helposti nykyisiin ja tuleviin oppimisympäristötavoitteisiin eikä tiloja voisi hyödyntää täysimittaisesti. Kaikki tilat tulisi kuitenkin jatkossa pitää lämpiminä, terveellisinä ja turvallisina. Tämä vaihtoehto säilyttäisi nykyiset rakennukset, mutta johtaisi siihen, että kaikki tulevat kustannusten leikkaustarpeet voitaisiin toteuttaa vain leikkaamalla sisältöä ja vähentämällä opetusresursseja. Tämä merkitsisi opetustyön vähenemistä oppilasmäärää enemmän, mikä johtaisi ryhmäkokojen kasvamiseen, valinnaisuuden vähenemiseen sekä myös muiden palvelujen supistamiseen ellei kaupunginvaltuusto osoittaisi toimialalle vuosittain ylimääräistä määrärahaa. Vaihtoehto V vaarantaa opetuksen laadun ja sisällön ylläpitämisen tulevina vuosina, sillä tilojen ylläpitoon tarvittava osuus määrärahoista on entistä suurempi.

13 Viiden vaihtoehdon lapsivaikutuksia on pyritty arvioimaan pohtimalla onko eri vaihtoehdoilla eroja lapsen terveyteen, ihmissuhteisiin, kehitykseen ja hyvinvointiin, kasvuympäristön turvallisuuteen, saavutettavuuteen, liikkumiseen, haku- ja valintatoiveiden toteutumiseen, osallisuuteen, tasa-arvoon ja harrastamisen mahdollisuuteen. Kokonaisuudessaan voidaan todeta, että saavutettavuutta lukuun ottamatta muut lasten hyvinvointiin liittyvät tekijät tulevat arvioiduiksi opetuksen ja tilojen laatutekijöiden kautta. Mikäli koulu ei ole kävelymatkan etäisyydellä oppilaan kodista, edellyttää koulukiinteistöllä oleviin liikunta- ja harrastusmahdollisuuksiin osallistuminen koulupäivän ulkopuolisena aikana kuljetusta. Toisaalta vaikka koulu olisi kävelymatkan päässä, mutta siellä ei ole esim. jäädytettyä kenttää tai riittävästi lapsia harrastusryhmän perustamiseen, ei läheisyyskään mahdollista näihin harrastuksiin osallistumista. Eri vaihtoehtojen vaikutuksia on arvioitu erillisessä liitteessä. Lauritsalan ja Joutsenon oppilasmääräennusteet on päivitetty vuoden 2011 lopun väestörekisteritiedoista. Joutsenon koulukeskuksen ja "Pontuksen" koulun osalta on tehty myös tarkemmat kartat, josta käyvät ilmi tällä hetkellä koulussa olevien asuinpaikkojen sijoittuminen 3 ja 5 kilometrin etäisyydelle. Kartat ovat liitteenä. Osallistuminen ja kuuleminen Kuntalaistilaisuudessa on kerrottu ratkaisun valmistelusta sekä pyydetty ehdotuksia muista tutkittavista vaihtoehdoista. Lukiolaisten liiton paikallinen edustaja on osallistunut lukion laatutekijöiden arviointiin yhdessä lukion rehtoreiden kanssa. Henkilöstölle ja lukioiden oppilaskunnille materiaalia on esitelty Palautteita on saatu henkilöstöltä kaksi; toisessa, Lauritsalan koulun opettajien palautteessa, vastustetaan Lauritsalan lukion lakkauttamista, toisessa, lukion opettajan antamassa palautteessa, puolletaan kahden lukion mallia. Lukioiden oppilaskunnat ovat antaneet yhteisen lausunnon, jossa vastustetaan kahden lukion mallia liian suureksi kasvavan lukion vuoksi. Vaikka lukioiden oppilaskuntien lausunnoissa todetaan ryhmäkoolla olevan tärkeä merkitys laadukkaan koulutuksen takaamiseksi, arvioidaan 600 opiskelijan lukion olevan yhteisöllisyyden, vaikuttamismahdollisuuksien ja opiskelijatuntemuksen kannalta liian suuri. Myös saavutettavuuden koetaan olennaisesti heikentyvän. Lauritsalan ja Joutsenon lukioiden oppilaskunnat ovat omissa lausunnoissaan vastustaneet lukioidensa lakkauttamista. Lappeenrannan Lasten Parlamentti on pohtinut, millainen lasten mielestä on hyvä

14 oppimisympäristö. Kuntalaisille on esitelty ratkaisuvaihtoehtoja ja sen perusteluita pidetyssä tilaisuudessa. Valmistelumateriaali on ollut luettavana kaupungin kotisivuilla lukien. Palautteet on pyydetty toimittamaan viimeistään Määräaikaan mennessä palautteita on saatu yhteensä 35, joista 13 oli yhdistyksen, toimikunnan, alueraadin tai muun useaa kuntalaista edustavan tahon palaute. Lähes kaikissa palautteissa vastustettiin joko Lauritsalan tai Joutsenon tai molempien lukioiden lakkauttamista. Pontuksen kouluun vaadittiin rakennettavaksi tilat myös 5-6 vuosiluokkien oppilaille. Joutsenoa koskevissa palautteissa vastustettiin Parjalan ja Ravattilan kouluja koskevia muutoksia ja haluttiin säilyttää myös Kesolan ja Martikanpellon koulut nykyisillä paikoillaan. Päiväkodin ja opetuksen keskittämistä Joutsenon koulukeskukseen pidettiin huonona vaihtoehtona. Palautteet on toimitettu lautakunnan jäsenille viikolla 11 ja ne ovat sellaisenaan asiakirjoissa. Lautakunnalle on toimitettu myös Suomen Lukiolaisten Liiton Kaakkois-Suomen piirin opiskelijakyselyn perusteella laatima yhteenveto lukiolaisten näkemyksistä. Tekniseltä lautakunnalta, joka vastaa kaupungin rakennusomaisuuden suunnittelusta, rakentamisesta, kunnossapidosta ja kehittämisestä sekä kaavoituksesta, kadunpidosta. liikenneväylistä sekä joukkoliikenteestä on pyydetty lausunto. Myös nuorisovaltuustolta on pyydetty lausunto. Nuorisovaltuustolle asiaa on esitelty ja tekniselle lautakunnalle Lukion oppilaskuntien yhteinen lausunto, Lappeenrannan Lasten Parlamentin, nuorisovaltuuston sekä teknisen lautakunnan lausunnot ovat liitteenä. Lukioratkaisusta Lukiopaikoista Väestöennusteiden mukaan Lappeenrannassa vuotiaiden määrä vähenee seuraavien 10 vuoden aikana, sitten määrä vakiintuu noin 2100 nuoreen. Seuraavat kolme peruskoulunsa päättävää ikäluokkaa ovat lähes 100 henkilöä pienempiä kuin nyt lukiossa olevat ikäluokat. Lukioikäisten määrä vähenee noin 11 %:llä jo lukuvuoteen mennessä. Lukioon hakeutuvien osuus on laskenut. Viime vuosina Lappeenrannan kaupungin ylläpitämään lukiokoulutukseen

15 hakeutuneiden ja valintakriteerit täyttäneiden (vähintään 7,00 keskiarvo peruskoulun päättötodistuksessa) määrä vastaa noin 50 % peruskoulun ko. vuonna päättäneestä Lappeenrannassa asuvasta ikäluokasta. Kun aloituspaikkoja varataan 50 %:lle ko. vuonna 16 vuotta täyttävistä Lappeenrannan kaupungin asukkaista, tarkoittaa se vuosittain noin 350 aloituspaikkaa, jolloin lukiolaisia on 1-3 vuosikursseilla yhteensä noin Kuluvana lukuvuonna päivälukioissa opiskelee 1180 opiskelijaa. Kaikissa lukiovaihtoehdoissa lukion aloituspaikkojen määrä on sama. Kahden lukion mallissa Lyseon lukiossa olisi noin 450 opiskelijaa ja Kimpisen lukiossa noin 600. Joutsenon palvelualue Lauritsalan palvelualue Muut palvelualueet (Kimpinen, Kesämäki, Sammonlahti) Asuu vuotiaista 14,6 % 18,5% 66,9 % Lukioon hakeneiden ensisijaisten hakutoiveiden jakautuminen Joutsenon lukio Lauritsalan lukio Kimpisen ja Lyseon lukio keskimäärin vuosina 2009, 2010 ja ,3 % 19,5 % 68,2% vuonna ,8 % 18,0 % 71,2 % Peruskoulun päättäneillä on vapaa hakeutumisoikeus mihin tahansa toisen asteen oppilaitokseen, myös toisen kunnan ylläpitämään oppilaitokseen. Lappeenrannan keskustassa oleviin lukioihin on hakeutunut enemmän opiskelijoita, kuin niissä on ollut paikkoja. Kimpisen ja Lyseon lukioissa opiskelee myös Lauritsalan ja Joutsenon alueella asuvia nuoria, samoin Lauritsalan ja Joutsenon lukioissa opiskelee muita kuin ko. alueilla asuvia nuoria. Lappeenrannan lukioikäisistä 65,5 % asuu enintään 5 kilometrin etäisyydellä Kimpisen ja Lyseon lukiosta. Noin 17 %:lle lukioikäisistä matkaa tulee 5-10 kilometriä ja 17,6 %:lle yli 10 kilometriä. Vastaavat luvut koskevat myös ammatillista toisen asteen koulutusta, joka on keskittynyt

16 Lappeenrannassa myös kaupungin keskustaan. Teknisen lautakunnan lausunnossa viitataan joukkoliikennepoliittiseen ohjelmaan, jonka mukaan mahdollisimman paljon sosiaalitoimen ja koulutoimen tilauskuljetuksia ohjataan avoimeen joukko- ja palveluliikenteeseen. Tämä parantaa kaikkien kuntalaisten joukkoliikenteen käyttömahdollisuuksia. Lappeenrannan paikallisliikenne kilpailutetaan lähivuosina ja linjastosuunnitelmassa voidaan ottaa huomioon kouluverkkomuutokset. Lukion resursseista Lukiokoulutusta varten kaupunki saa valtionosuutta opiskelijamäärän mukaan. Kun opiskelijamäärä vähenee, vähenee myös valtionosuus. Myös kasvatus- ja opetustoimen kaupunginvaltuustolta saamat resurssit ovat olleet riippuvaisia lapsi- ja oppilasmääristä; kun päivähoidon kysyntä on kasvanut, on määrärahoja lisätty, kun peruskoululaisten ja lukiolaisten määrä on vähentynyt, on määrärahoja vähennetty. Mikäli sama linja jatkuu, vähenevät lukiokoulutuksen määrärahat edelleen opiskelijamäärän vähetessä. Kun opiskelijamäärä vähenee, vähenee luonnollisesti myös tarvittavan opetuksen määrä ja tarvittavien kouluaterioiden määrä. Kun opiskelijamäärä vähenee, tulisi myös muita kustannuksia esim. tiloja ja niistä johtuvia ylläpitokustannuksia supistaa opiskelijamäärän vähenemistä vastaavassa suhteessa. Tiloihin liittyvät kustannukset ovat noin 15 % lukiokoulutuksen kaikista kustannuksista. Mikäli menoja ei voida vähentää tilakustannuksista, joudutaan myös sitä vastaava osuus vähentämään opetuksesta. Mikäli tilakustannuksia voidaan karsia, ei opetusta tarvitse vähentää opiskelijamäärän vähenemistä enemmän, vaan voidaan säilyttää kaikille lukiolaisille kohtuullinen kurssitarjonta ja kohtuullisen kokoiset opetusryhmät. Laadun edellytykset voitaisiin näin turvata myös tulevina vuosina. Valmistelussa esitetyistä lukiovaihtoehdoista kahden lukion malli siten, että lukiokoulutus keskitetään Lappeenrannan Lyseon lukioon ja Kimpisen lukioon, antaa mahdollisuuden vähentää tilakustannuksia sekä muita kustannuksia kaikkein eniten. Lauritsalan ja Joutsenon lukioiden tiloja voidaan hyödyntää, kun Lauritsalan ja Joutsenon varhaiskasvatusja perusopetustiloja järjestellään uudelleen uudisrakentamisen myötä. Myös hallinnollisia kuluja voidaan vähentää toiminnan laadun kärsimättä parhaiten,

17 kun toimintoja keskitetään. Kahden lukion malli turvaa parhaiten opetukseen käytettävät resurssit ja sitä kautta monipuolisen kurssitarjonnan ja kohtuullisen kokoiset ryhmät tulevina vuosina kaikille lukiolaisille. Myös kolmen lukion mallit, joissa joko Lauritsalan tai Joutsenon lukion toiminta lakkautettaisiin, vähentää tilakustannuksia ja muita kustannuksia. Kustannusten vähennys on noin puolet siitä, mitä se on em. kahden lukion mallissa. Myös kolmen lukion mallit mahdollistavat rehtori-, koulusihteeri ja lukioresurssituntien vähentämisen, kun toiminta keskittyy. Lukioiden tiloista Kuntalaisilta saaduissa palautteissa on esitetty, että keskustan lukiot yhdistettäisiin yhdeksi lukioksi, joka toimisi Kimpisen tai Lyseon tiloissa. Kiinteästi Lyseon lukion yhteydessä opiskelevat IB-lukion ja ISK:n lukion opiskelijat, joiden lukumäärä ei sisälly tarkastelussa lukiolaisten lukumäärään. Tilaa tarvitaan päiväaikaan myös kaksoistutkintoa suorittavien lukio-opetukselle. Kaksoistutkinto-opetus on annettu Lauritsalan lukion toimesta, mutta ammattiopiston tiloissa. Ammattiopisto ei pysty kuitenkaan jatkossa enää tiloja osoittamaan, vaan opetus annetaan kaupungin tiloissa ammattiopiston tuntumassa. Kimpisen koulukeskuksen kolmessa rakennuksessa opiskelevat tulevina vuosina Kimpisen lukiolaisten ja Kimpisen koulun oppilaiden lisäksi entisen Armilan koulun oppilaat sekä Alakylän koulusta 5-6 vuosiluokan oppilaat sekä kaikki musiikkiluokkien oppilaat. Kimpisen koulukeskukseen mahtuu, kun Pohjolankatu 23:ssa olevat tilat otetaan huomioon, noin lukio-opiskelijaa. Sen sijaan Lauritsalan ja Joutsenon lukioiden yhteydessä ei ole niin paljon tiloja, että kaikki kaupungin lukiolaiset mahtuisivat Kimpisen, Lauritsalan ja Joutsenon olemassa oleviin lukiotiloihin. Tilat eivät myöskään riittäisi kaikille lukiolaisille, jos käytössä olisivat vain Lyseon, Lauritsalan ja Joutsenon lukion tilat. Keskusta-alueella sijaitsevien koulurakennusten jakaminen lukioiden ja peruskoulujen käyttöön tehtiin jo 1990-luvun loppupuolella. Lappeenrannan Lyseon tilat on aiemmin tehtyjen päätösten perusteella määritelty lukion käyttöön. Peruskoulujen 7-9 vuosiluokat on aiempien päätösten perusteella sijoitettu Kesämäkeen ja Kimpiseen, sillä Lyseon rakennuksiin ei olisi saatu sijoitettua riittävästi perusopetuksen tarvitsemia erityisvarusteltuja tiloja esim.

18 kotitalouden ja teknisen käsityön luokkatiloja. Peruskorjaukset sekä tilamuutosten toteuttaminen kesti kauan, sillä Lyseon lukion ns. ruokalarakennus on aiemmin tehtyjen lukioverkkopäätösten perusteella peruskorjattu vasta vuosina Rakennuksessa on myös liikuntatila. Lyseon päärakennuksen peruskorjaus on aloitettu tänä vuonna. Kimpisen lukiorakennuksen peruskorjaus käynnistyy kesällä Mikäli lukioiden toiminta jatkuu nykyisissä neljässä toimipisteessä, ei tilakustannuksista ole saatavissa olennaista säästöä. Tilakustannuksissa voidaan saada säästöä, jos osa lukion käytössä olevista tiloista voidaan osoittaa muuhun käyttöön. Jos lukioiden aloituspaikat suhteutetaan alueen peruskoulun päättöluokan oppilasmäärään, ja paikkoja varataan 50 % :lle, säilyy Joutsenon lukio noin 150 opiskelijan lukiona ja Lauritsalan päivälukio pienenee noin 200 opiskelijan lukioksi, kun Lauritsalan lukiossa on nyt noin 270 opiskelijaa. Keskustan lukioiden opiskelijamäärä olisi yhteensä noin 700. Mikäli Lappeenrannan Lyseon lukion opiskelijamäärä on vuosikursseilla 1-3 noin 350, ja kun Lyseossa opiskelevat myös IB-lukion sekä ISK:n lukion opiskelijat, jäisi Lyseon lukioon noin 2-4 luokkatilaa vajaalle käytölle. Lönnrotin koululla ei ole olennaisia lisätilatarpeita, sillä erityisopetusta on hajautettu vuonna 2008 tehdyn linjauspäätöksen mukaisesti lähemmäs oppilaiden asuinalueita. Lyseon lukioon mahtuu em. yhteistyökumppaneiden lisäksi 450 Lyseon lukion omaa opiskelijaa. Mikäli Kimpisen lukion opiskelijamäärä on vuosikursseilla 1-3 noin 350, ja vaikka Kimpisen lukion tiloissa varaudutaan opettamaan aikuislukion ammattiopistolle järjestämiä kaksoistutkinnon lukio-kursseja, jää tiloja vajaalle käytölle. Tiloille ei ole tarvetta perusopetuksessakaan, sillä Alakylän koulu rakennetaan kaupunginvaltuuston linjauksen mukaan 1-4 vuosiluokkia varten. Myllymäen koulun yhteyteen rakennettavan päiväkodin rakentamisen yhteydessä on varauduttu rakentamaan tiloja lisää 1-2 vuosiluokille, jotta Ojala-Tuomelan alueen oppilaat sekä kaikki alueen oppilaat mahtuvat Myllymäkeen. Mikäli neljä lukiota säilytetään, mutta Kimpisen koulukeskuksen tiloja halutaan käyttää tehokkaammin, voidaan Myllymäen päiväkodin ja luokkatilojen rakentamisen laajuutta koskevan päätöksen yhteydessä ratkaista rakennetaanko vuosiluokille 1-2 lisää tilaa Myllymäkeen vai ohjataanko 5-6 vuosiluokkien oppilaat Kimpiseen. Neljän lukion mallissa opiskelijamäärän vähetessä tyhjiksi

19 jääviin ja jo nyt vajaakäytöllä oleviin luokkatiloihin voidaan Lauritsalassa sijoittaa perusopetuksen oppilaita Lauritsalan 1-6 vuosiluokkien rakennuksesta. Lukion opetustilat soveltuvat sellaisenaan peruskoulun 7-9 vuosiluokkien käyttöön. Lukiota varten erityisvarusteltua tilaa on lähinnä kemian ja fysiikan opetustilat sekä kielistudio. Muut luokat ovat tavallisia koululuokkia. Peruskoulun tuntijakouudistusesityksessä 1-6 vuosiluokilla ympäristöoppi on biologian, maantiedon, fysiikan, kemian ja terveystiedon oppialoista muodostuva kokonaisuus, johon sisältyy kestävän kehityksen näkökulma. Lukiota varten rakennetut biologian, fysiikan ja kemian opetustilat soveltuvat myös peruskoulun 5-6 vuosiluokkien käyttöön. Jos alakoulun puolelta voidaan sijoittaa yläkoulu- ja lukiorakennukseen muutamia ryhmiä, tekee se mahdolliseksi muokata alakoulun peruskorjauksen yhteydessä vapautuvia luokkatiloja esiopetusta varten, jolloin Lauritsalan päiväkotiin mahtuu puolestaan yhden ryhmän verran enemmän päivähoitoa tarvitsevia lapsia. Tämä helpottaa hieman päivähoidon kasvavaan kysyntään vastaamista Lauritsalan alueella tai mahdollistaa luopumisen jostakin varhaiskasvatuksen väliaikaistilasta. Lauritsalan koulun 1-6 vuosiluokkien rakennus tulisi peruskorjata vuosina Hallinnollisesta yhdistämisestä Kuntalaisilta saaduissa palautteissa on jonkin verran saanut kannatusta Lyseon ja Kimpisen lukioiden hallinnollinen yhdistäminen. Hallinnollinen yhdistäminen ei tuo säästöjä tilakustannuksissa, vaan säästö muodostuu lähinnä lukiokohtaisista lukioresurssitunneista sekä rehtoreiden ja koulusihteereiden työpanoksen vähentämisestä. Lukioresurssitunnit perustuvat virkaehtosopimukseen ja ne on tarkoitettu käytettäväksi lukion tavoitteiden saavuttamisen kannalta rehtorin ja opettajakunnan tärkeiksi pitämiin työsuunnitelmassa opettajalle osoitettuihin luokkaopetuksen ulkopuolisiin töihin ja tehtäviin kuten ylioppilaskirjoituksiin kuuluvien kokeiden valmistavaan tarkastamiseen ja lukion päättötutkintoon kuuluviin suullisiin kuulusteluihin. Opettajakunnan päätöksellä osa lukioresurssitunneista voidaan käyttää opetukseen. Virkaehtosopimuksen mukaan osa lukioresursseista määräytyy opiskelijamäärän mukaan, mutta kullekin lukiolle kuuluu 20 viikkotuntia riippumatta lukion koosta. Lappeenrannan lukioissa lukioresurssitunteja on käytetty mm. opinto-ohjaukseen, ryhmänohjaukseen, oppilaskunnan ohjaukseen, erityisopetukseen, tukiopetukseen, itsenäisten kurssisuoritusten vastaanottoon, kokoelmien, kirjaston,

20 kemikaalivaraston, tieto- ja viestintätekniikan laitteiden hoitoon, kansainvälisen työn koordinointiin, ulkomaisen opetusharjoittelijan korvauksiin, sekä virkaehtosopimuksessa mainittuun ylioppilaskirjoitusten valmistavaan tarkastamiseen. Lukioresurssitunneista on siis huomattava osa käytetty opetukseen tai opiskelijoiden kanssa työskentelyyn. Laadun kärsimättä lukioresurssitunneista korvattua työtä voidaan käytännössä jättää tekemättä vain kokoelmien, kirjaston ym. hoitoon yms. liittyvää työtä, jos kokoelmat sijaitsevat samassa paikassa. Myös joitakin muita erityistehtäviä voidaan yhdistää, jos toimitaan samoissa tiloissa. Rehtoreiden lukumäärä vähenisi lukioita yhdistettäessä, mutta mikäli yhdistäminen on vain hallinnollinen ja toiminta jatkuu kahdessa toimipisteessä, tarvitaan kuitenkin rehtorin lisäksi koulun johtamiseen oikeutettu viranhaltija molempiin toimipisteisiin. Samoin opiskelijoiden asioita hoitavan koulusihteerin työpanosta tarvitaan molemmissa toimipisteissä. Koulutyön arjen sujumisen kannalta niin opiskelijoiden kuin opettajakunnankin näkökulmasta katsottuna on tärkeää, että koulun toiminta on hyvin organisoitua ja johdettua. Jos johtamiseen ei ole riittävää resurssia, asiat jäävät ratkaisematta, pulmat kasaantuvat, mikä puolestaan heikentää opiskelijoiden opintojen etenemistä ja henkilökunnan työn sujuvuutta, viihtyvyyttä ja hyvinvointia. Mikäli hallinnolliseen yhdistämiseen päädytään, on perustellumpaa yhdistää keskenään kaksi pienintä lukiota kuin kaksi suurinta lukiota. Silloin kaikki lukiot olisivat keskenään samankokoisia, noin 350 opiskelijan lukioita. Lukioresurssituntien leikkaus kohdentuisi tasapuolisemmin opiskelija- ja opettajakuntaan nähden, samoin esimies- ja hallintoresurssi jakautuisi tasaisemmin. Apulaisrehtorin työpanoksella voitaisiin hoitaa helpommin pienen yksikön kuin suuren yksikön johtamista. Lukioiden välinen yhteistyö ja opettajien työskentely useassa lukiossa tai opiskelijoiden osallistuminen muiden lukioiden lähi- tai etäopetuksena tarjoamille kursseille, ei edellytä yhteistä hallinnollista yksikköä. Kun toimipaikkojen välinen etäisyys on yli 1 kilometri, joudutaan virkaehtosopimuksen mukaan opettajalle, joka vaihtaa kesken päivän toimipaikkaa, maksamaan ylimääräinen korvaus. Kimpisen ja Lyseon välinen matka on hieman yli 1 km. Lyhyt etäisyys toimipisteiden välillä helpottaisi yhdistetyn lukion rehtorin mahdollisuutta olla paikalla säännöllisesti molemmissa toimipaikoissa, mutta se ei ole mahdotonta 15 kilometrin etäisyydelläkään.

21 Matkakustannuksia rehtorin siirtymisestä syntyy toki 15 kilometristä huomattavasti enemmän sekä työaikaa kuluu enemmän matkustamiseen. Esittelijän esityksen perustelut Kahden lukion malli siten, että lukiokoulutus keskitetään Lappeenrannan Lyseon lukioon ja Kimpisen lukioon, antaa mahdollisuuden vähentää tilakustannuksia sekä muita kustannuksia kaikkein eniten ja turvaa parhaiten opetukseen käytettävät resurssit eli monipuolisen kurssitarjonnan ja kohtuullisen kokoiset ryhmät tulevina vuosina. Myös kolmen lukion malli, jossa lakkautetaan joko Lauritsalan tai Joutsenon lukio, antaa mahdollisuuden vähentää tilakustannuksia opiskelijamäärän vähenemisen suhteessa ja siten mahdollistaa riittävät resurssit opetukseen. Lukiokoulutuksen säilyttämiselle niin Lauritsalassa kuin Joutsenossa on olemassa painavia perusteluja. Lukioiden lakkauttaminen merkitsee näiden aluekeskusten palveluiden heikentämistä, asuinalueiden houkuttavuuden vähenemistä, se lisää opiskelijoiden matkakustannuksia sekä koulumatkaan kuluvaa aikaa. Lauritsalasta keskustaan matka on noin 5 kilometriä, Joutsenosta keskustaan noin 20 kilometriä. Lukioiden keskittäminen kaupungin keskustaan vaikeuttaa haja-asutusalueilla asuvien pääsyä opintojen pariin, varsinkin jos julkinen liikenne ei ole kohtuudella saavutettavissa. Mikäli lukio-opetusta järjestetään edelleen neljässä toimipaikassa, tulisi lukioiden kiinteistökustannukset ottaa huomioon kasvatus- ja opetustoimelle myönnettävissä määrärahoissa ja luopua tuottavuustavoitteista, jotka edellyttävät lukiokustannusten pitämistä vertailukaupunkien tasolla. Mikäli kiinteistökustannuksia ei voida ottaa huomioon talousarviossa, joudutaan vastaava säästö ottamaan toiminnan sisällöstä ja heikentämään kaikkien opiskelijoiden saamaa opetusta. Kuntien talouteen kohdistuvien haasteiden sekä kaupunginvaltuuston vuoden 2012 talousarvion yhteydessä tekemän tuottavuuden nosto-linjauksen vuoksi, on epätodennäköistä, että kaupunginvaltuusto pystyisi tulevina vuosina ottamaan kasvatus- ja opetustoimen talousarviossa huomioon neljän lukion ylläpitämisestä aiheutuvan lisäkustannuksen siten, että sillä ei olisi heikentävää vaikutusta perusopetuksen tai varaiskasvatuksen määrärahoihin. Jo kuluvan vuoden talousarvion tasapainottamiseksi on jouduttu mm. vähentämään lukion ja

22 perusopetuksen opetustunteja lukuvuodesta lukien, lakkauttamaan Aholan koulu sekä lopettamaan ryhmäperhepäiväkoteja sekä keskittämään vuorohoitoa. Myös koulujen ruokalistaan jouduttiin tekemään heikennyksiä kustannusnousujen vuoksi eikä peruskoulun tai varhaiskasvatuksen käyttömäärärahoja pystytty nostamaan kustannustasoa vastaavasti. Lukion opetustuntien vähentämisen myötä lukiot lisäävät keskinäistä yhteistyötään, yhteisiä kursseja sekä etä- ja verkko-opetusta jo syksystä 2012 lukien. Nuorisovaltuuston sekä Suomen Lukiolaisten liiton Kaakkois-Suomen piirin lausunnoissa ymmärretään ja hyväksytään, että opetuksen laadun, opetusryhmien koon ja monipuolisen opetustarjonnan säilyttämiseksi kustannuksia tulee vähentää. Lausunnoissa hyväksytään jonkun lukion yhdistäminen toiseen lukioon, mutta yhtenäistä näkemystä siitä, mikä lukio tulisi lakkauttaa, ei ole. Hyviä perusteluja on jokaisen lukion säilyttämiselle. Lukion oppilaskuntien lausunnossa suurin huoli kohdistuu liian suureen lukioon, jossa rehtori ja opettajakunta jäävät liian kaukaisiksi ja jossa ei synny yhteisöllisyyttä. Suullisessa lukioiden oppilaskuntien kuulemistilaisuudessa Kimpisen ja Lyseon lukioiden yhdistämistä pidettiin kaikkein huonoimpana vaihtoehtona. Myös kahden lukion mallia vastustetaan. Suomen Lukiolaisten Liiton teettämä Lukiolaisten hyvinvointi tutkimus julkaistiin maaliskuun lopulla. Otteita tutkimusraportista siltä osin, kun siinä on arvioitu koulun kokoa opiskelijoiden hyvinvointiin, on liitteenä. Liitteessä on myös kyselyyn vastanneiden yli 3000 lukiolaisen tärkeysjärjestykseen asettamat omaan hyvinvointiin vaikuttavat kouluun liittyvät teemat. Tärkeimpinä pidettiin päteviä opettajia, oppiaineiden valinnaisuutta ja turvallisuutta koulussa. Psykologian professori Liisa Keltikangas-Järvinen on tutkinut ryhmän ja koulun koon vaikutuksia oppilaiden oppimiseen ja syrjäytymiseen. Mm. Ylen taustapeilihaastattelussa , jota myös Etelä-Saimaa-lehti siteerasi artikkelissaan , Keltikangas-Järvinen toteaa, että murrosikäisille ihanteellinen koulun koko on oppilasta. Lauritsalan ja Joutsenon aluekeskuksen palvelujen heikentymisestä ja näissä kaupunginosissa asuvien opiskelijoiden koulumatkan pidentymisestä huolimatta lukiokoulutuksen keskittäminen kahteen lukioon, Kimpisen

23 ja Lappeenrannan Lyseon lukioihin, turvaa kaikille lappeenrantalaisille lukiolaisille parhaiten lukiokoulutuksen tavoitteiden saavuttamisen, lukiokoulutuksen laadun, kurssivalikoiman monipuolisuuden ja opetusryhmien kohtuullisen koon tulevina vuosina. Lukion aikuislinjan toiminta säilyy ja sen sijoittumisesta lautakunta päättää erikseen. Lauritsalan alueen perusopetus ja varhaiskasvatus Tekninen lautakunta esittää lausuntonaan, että Kanavansuun, Muukonniemen, Partalan ja Mustolan koulurakennukset korvataan uudella Pontuksen koululla, jonka tulee olla käytössä seuraavan vuosikymmenen vaihteessa. Nykyisiä koulurakennuksia voidaan turvallisesti käyttää opetustiloina kuluvan vuosikymmen loppupuolelle saakka pienin korjauksin. Yhteisinvestointitarve on vuoteen 2019 asti euroa. Pontuksen koulun rakentaminen voidaan sijoittaa investointiohjelmaan vuosille Koulutoiminta voi jatkua ennallaan Kanavansuun, Muukonniemen ja Mustolan kouluissa uudisrakentamiseen saakka, mikäli oppilasennusteet toteutuvat. Partalan koulukin säilyy oppilasennusteiden toteutuessa noin 30 oppilaan kouluna ainakin lukuvuoteen saakka. Luukkaan päiväkoti on teknisen lautakunnan lausunnon mukaan elinkaarensa lopussa eikä sitä kannata peruskorjata. Tekninen lautakunta esittää, että korvaava päiväkoti toteutetaan uudisrakennushankkeena tulevan uuden Pontuksen koulun tontille Muukontien varteen samalla tavoin kuin Lappeen päiväkoti ja koulu on rakennettu. Päivähoidon kysyntä on Lauritsalan alueella suurta eikä vuonna 2013 valmistuva Lauritsalan päiväkoti riitä tyydyttämään tarvetta. Sen vuoksi on tarpeen käynnistää Pontuksen päiväkodin suunnittelu. Päiväkodin rakentamisen yhteydessä tulee rakentaa myös esiopetustilat, sillä nykyisissä alueen kouluissa ei ole tilaa esiopetukselle. Suunnittelussa tulee valmistautua siihen, että päiväkodin yhteyteen rakennetaan kuluvan vuosikymmenen loppupuolella koulu, jonne sijoitetaan Kanavansuun, Muukonniemen, Mustolan ja Partalan koulujen oppilasalueiden perusopetuksen vuosiluokat 1-4 tai 1-6. Mikäli päivähoidon kysyntä tekee mahdolliseksi, luovutaan Pontuksen päiväkodin valmistuttua Kartanon ja Kanavansuun päiväkodeista. Pontuksen päiväkodin