OPINTO-OPAS Lahden ammattikorkeakoulu Tekniikan ala. Kone- ja tuotantotekniikan koulutusohjelma 240 op Mekatroniikan suuntautumisvaihtoehto
|
|
- Pauliina Ahonen
- 9 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 OPINTO-OPAS Lahden ammattikorkeakoulu Tekniikan ala Kone- ja tuotantotekniikan koulutusohjelma 240 op Mekatroniikan suuntautumisvaihtoehto
2 2 (30) KONE- JA TUOTANTOTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA Tutkinto Tekniikan ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike Insinööri AMK Laajuus 240 op TAVOITTEET Motto: Älyä rautaan! Tuleville mekatroniikkainsinööreille (insinööri AMK) kone- ja tuotantotekniikan koulutusohjelma tarjoaa kaksi suuntautumisvaihtoehtoa: mekatroniikan suuntautumisvaihtoehto (MEK) ja mekatroniikan tuotantopainotteinen suuntautumisvaihtoehto (MET). Mekatroniikan suuntautumisvaihtoehdosta valmistuu suunnitteluun erikoistuneita mekatroniikkainsinöörejä ja mekatroniikan tuotantopainotteisesta suuntautumisvaihtoehdosta tuotantotekniikkaan erikoistuneita mekatroniikkainsinöörejä. Suunnittelupainotteisessa koulutuksessa (MEK) keskitytään konetekniikkaan ja teollisuusautomaatioon. Tuotantopainotteisen koulutuksen (MET) pääpaino on konetekniikan ja teollisuusautomaation lisäksi tuotantotekniikassa. Mekatroniikka on lyhenne sanoista mekaniikka ja elektroniikka. Mekatroniikka on tekniikan moniottelulaji, jossa keskeisintä on yhdistää eri alojen (sähkötekniikka, elektroniikka, tietotekniikka, mekaniikka, materiaalitekniikka, tuotantotekniikka, management, markkinointi) erityistietoja ja -taitoja uudeksi ja toimivaksi kokonaisuudeksi. Koska mekatroniikkainsinöörille on tärkeätä kokonaisuuksien näkeminen ja muodostaminen, on koulutus rakennettu järjestelmälähtöiseksi: kokonaisuuksista osioihin eteneväksi. Toinen pääteema koulutuksessa on jatkuva monimutkaistuminen: yksittäisestä laitteesta kokonaisiin järjestelmiin. Mekatroniikkainsinöörin ammatillinen osaaminen koostuu perusosaamisesta (luonnontieteet, kielet, viestintä, ihmissuhde- ja ryhmätyötaidot sekä oppimis- ja kehittämisprosessien hallinta) ja ammatillisesta ydinosaamisesta (konetekniikka, teollisuusautomaatio ja tuotantotekniikka). Mekatroniikkainsinöörit toimivat mm. automaattisten koneiden, laitteiden ja tuotantojärjestelmien suunnittelijoina, tuotteiden ja tuotannon suunnittelijoina ja kehittäjinä. Myös myynti- ja markkinointitehtävät teknisen kaupan alalla työllistävät mekatroniikkainsinöörejä. Tyypillisiä ensimmäisen työpaikan ammatteja ovat mekaniikkasuunnittelija, sähkö- ja automaatiosuunnittelija, tuotantoinsinööri, laatuinsinööri ja myynti-insinööri. Mekatroniikkainsinöörin opinnot muodostuvat ammatillisista ydinopinnoista (automaatiojärjestelmät, mekaaniset järjestelmät ja tuotantotekniikka), ammatillisista perusopinnoista (mm. luonnontieteet, kielet, viestintä, ammattikorkeakoulun yhteiset opinnot), harjoittelusta, projekteista ja opinnäytteestä. Kouluttaaksemme insinöörejä nopeasti muuttuvaan toimintaympäristöön, olemme valinneet oppimistavaksi ongelmalähtöisen oppimisen (Problem Based Learning = PBL) ja projektioppimisen yhdistelmän. PBL:ssä opitaan käytännönläheisiä oppimistehtäviä työstämällä. Oppimista tuetaan tarvittavin tietoiskuin. Oppimistehtävät käynnistetään ja puretaan viikottaisissa tutoriaaleissa (ryhmäpalavereissa). Suuren osan oppimisesta muodostaa opiskelijan itsenäinen työskentely: PBL ja projektioppiminen korostavat opiskelijan omaa vastuuta oppimisestaan. Koulutuksen perustana on ihmiskuva, jonka mukaan opiskelija on yhteistyökykyinen, itseohjautuva, omilla aivoillaan ajatteleva, aktiivinen tiedonhankkija ja - soveltaja. Tavoitteemme on, että opiskelija löytää koulutuksen aikana omia tavoitteitaan vastaavan ja mielekkään työpaikan. Valmistuttuaan hän kykenee sopeutumaan työpaikkansa työympäristöön ja kehittyy mahdollisimman nopeasti tuottavaksi työyhteisön jäseneksi valitsemallaan erikoistumisalalla. Käytännön projektien avulla saadaan teoriatieto yhdistettyä käytännön toteutustaitoon. Ensimmäisen vuoden projektin työnimenä on automaattinen laite: olemme tehneet CD-levyn pakkauslaitteita, lajittelukoneita, automaattisia vihivaunuja ja juoma-automaatteja. Toisen vuoden projektina teemme tuotekehitysprojektin: esimerkiksi anturien testauslaitteen. Kahden viimeisen vuoden (III ja IV) projektit ovat yritysprojekteja, joiden avulla opiskelijat tutustuvat alan yrityksiin ja niiden toimintatapoihin. Monet myös löytävät ensimmäisen työpaikkansa projektien avulla. Tuotantopainotteisessa koulutuksessa viimeisten (III ja IV) vuosien projektin korvaa ohjattu työharjoittelu. Arvioinnissa keskitytään sekä oppimaan oppimiseen (prosessiarviointi) että sisältöjen oppimiseen (sisältöarviointi). Opiskelijalla itsellään on arvioinnissa keskeinen rooli: opiskelijan on opittava arvioimaan omaa toimintaansa (itsearviointi), ryhmänsä toimintaa (vertaisarviointi) ja työympäristönsä toimintaa (kehittämisarviointi). Arvioinnilla pyritään jatkuvaan oppimisprosessin ja -ympäristön kehittämiseen.
3 3 (30) SUUNTAUTUMISVAIHTOEHDOT Mekatroniikan suuntautumisvaihtoehto Mekatroniikan suuntautumisvaihtoehto (MEK) kouluttaa suunnitteluun erikoistuneita mekatroniikkainsinöörejä. Koulutuksessa keskitytään konetekniikkaan ja teollisuusautomaatioon. Tuleva mekatroniikkainsinööri hallitsee mekaniikkasuunnittelun sekä sähkö- ja automaatiosuunnittelun perusteet. Mekatroniikan tuotantopainotteinen suuntautumisvaihtoehto Mekatroniikan tuotantopainotteinen suuntautumisvaihtoehto (MET) kouluttaa tuotantotekniikkaan erikoistuneita mekatroniikkainsinöörejä. Koulutuksessa keskitytään mekatroniikan perusteisiin ja tuotantotekniikkaan. Tuleva mekatroniikkainsinööri hallitsee yrityksen perusprosessit sekä johtamisen ja tuotantotekniikan perusteet. KONE- JA TUOTANTOTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA Mekatroniikan suuntautumisvaihtoehto 240 op PERUSOPINNOT 55 OP Ammattikorkeakoulun yhteiset opinnot 14 op lukuvuosi 01SUO Asiantuntijaviestintä - 01SUOA Asiantuntijaviestintä 3 op 4 op 1-01 PINFO Informaatiolukutaito 1 op 01RUO Ruotsin kieli - 01RUOS Ruotsin kieli, suullinen osa 1,5 op 3 op 3-01RUOK Ruotsin kieli, kirjallinen osa 1,5 op 01ENG Englannin kieli ja viestintä 3 op 2 01PJYT Yrittäjyysopinnot 4 op 4 op 3 Ammatilliset perusopinnot 41 op lukuvuosi 0730OR102 Orientoivat opinnot 2 op T1103 Tietotekniikka I 3 op AG105 Algebra, geometria ja trigonometria 5 op FM105 Fysiikan perusteet ja mekaniikka 5 op VM103 Vektorit ja matriisit 3 op MF105 Mekatroniikan fysiikka 5 op FL103 Fysiikan laboraatiot 3 op ME003 Mekatroniikan englanti 3 op DI104 Derivaatta ja integraali 4 op T1103 Tilastomatematiikka I 3 op KT105 Kemia 5 op 4 AMMATTIOPINNOT 113 OP Mekaaniset järjestelmät 1 11 op lukuvuosi 0730MS213 Mekaniikkasuunnittelu 1 3 op MV214 Materiaali- ja valmistustekniikka 1 4 op TP204 Tekninen piirustus 4 op 1 Automaatiojärjestelmät 1 13 op lukuvuosi 0730AP303 Automaatiosuunnittelun perusteet 3 op ST303 Sähkötekniikka ja -turvallisuus 3 op OS304 Ohjaussuunnittelun perusteet 4 op SS303 Sähkösuunnittelun perusteet 3 op 1 Mekaaniset järjestelmät 2 14 op lukuvuosi 0730MS225 Mekaniikkasuunnittelu 2 5 op MV222 Materiaali- ja valmistustekniikka 2 2 op LK202 Liitokset ja koneenosat 2 op MY203 Mekanisointiyksiköt 3 op HY202 Hydrauliikka 2 op 2
4 4 (30) Automaatiojärjestelmät 2 17 op lukuvuosi 0730PN303 Pneumatiikka 3 op DT302 Digitaalitekniikka 2 op OSM303 Sähkömoottorikäytöt 3 op PK304 Paikoituskäytöt 4 op MT302 Mittaustekniikka ja vianhaku 2 op RP303 Robotiikan perusteet 3 op 2 Mekaaniset järjestelmät 3 11 op lukuvuosi 0730MV233 Materiaali- ja valmistustekniikka 3 3 op MS234 Mekaniikkasuunnittelu 3 4 op PM202 Patentit, muotoilu 2 op H2202 Hydrauliikka 2 2 op 3 Automaatiojärjestelmät 3 9 op lukuvuosi 0730SO303 Sähkösuunnitteluohjelmiston käyttö 3 op TM304 Tiedonkeruujärjestelmät ja modulaariset logiikat 4 op SP302 Säätötekniikan perusteet 2 op 3 Tuotantotekniikka 1 9 op lukuvuosi 0730LO402 Laskenta ja ostot 2 op MA402 Markkinointi 2 op JL402 Johtaminen ja laatu 2 op TS403 Tehdassuunnittelu 1 3 op 4 Projektit 29 op lukuvuosi 0730P1507 Projekti 1 7 op P2507 Projekti 2 7 op P3507 Projekti 3 7 op P4508 Projekti 4 8 op 4 ERIKOISTUMISOPINNOT 12 OP Erikoistumisopinnoissa voi erikoistua a) mekaniikkasuunnitteluun tai b) sähkö- ja automaatiosuunnitteluun. Opiskelijan pitää valita yhteensä 12 op Mekaaniset järjestelmät 4 ja/tai Automaatiojärjestelmät 4 moduuleista. Mekaaniset järjestelmät 4 12 op lukuvuosi 0730LU203 Lujuusoppi 3 op VM203 Valmistusmenetelmät 3 op MS243 Mekaniikkasuunnittelu 4 3 op RJ303 Robotiikan jatkokurssi 3 op 4 Automaatiojärjestelmät 4 12 op lukuvuosi 0730VV303 Väylät ja valvomot logiikkaympäristössä 3 op OP303 Ohjelmoinnin perusteet (C-kieli) 3 op SJ303 Sähkösuunnittelun jatkokurssi (turvatekniikka) 3 op OJ303 Ohjelmoinnin jatkokurssi (C-kieli) 3 op 4 VAPAASTI VALITTAVAT OPINNOT 15 OP Vapaasti valittavat opinnot 15 op lukuvuosi 0760KH903 Koneistuksen ja hitsauksen perusteet 3 op SE903 Sähkötekniikan ja elektroniikan perusteet 3 op SJ003 Solidworksin jatkokurssi 3 op PC903 PC-ohjaustekniikka 3 op AT903 Anturitekniikan jatkokurssi 3 op 4 HARJOITTELU 30 OP OPINNÄYTETYÖ 15 OP Opinnäytetyö 15 op lukuvuosi 0730ON715 Opinnäytetyö 15 op 3-4
5 5 (30) Kaikille pakolliset yhteiset perusopinnot 14 op 01SUO ASIANTUNTIJAVIESTINTÄ 4 OP 01RUO RUOTSI 3 OP(lain 424/2003 ja asetuksen 481/2003 mukainen kielitaito) 01ENG ENGLANNIN KIELI JA VIESTINTÄ 3 OP 01PJYT YRITTÄJYYSOPINNOT 4 OP SUOMEN TASOKOE Jokainen ensimmäisen vuoden opiskelija osallistuu opintojen alussa pidettävään lähtötasokokeeseen, jonka perustella osa opiskelijoista ohjataan valmentavalle opintojaksolle 07VVSUPE03 Suomen kielen perusteet (katso tekniikan alan vapaasti valittavat opinnot). ENGLANNIN JA RUOTSIN TASOKOKEET Kaikki uudet opiskelijat testataan englannin ja ruotsin kielessä tietokoneella tehtävällä tasokokeella. Tasokokeesta ei saa opintopisteitä vaan oikeuden osallistua varsinaisille kielten opintojaksoille 01ENG ja 01RUO. Ellei opiskelija läpäise tasokoetta hyväksytysti, hänet ohjataan kielten valmentaviin opintoihin. Katso LAMK:n vapaasti valittavat opinnot 01VVENGVA Englannin kielen valmentavat opinnot ja 01VVRUOVA Ruotsin kielen valmentavat opinnot. MATEMATIIKKA Kaikki uudet opiskelijat osallistuvat matematiikan tasokokeeseen ensimmäisen opiskeluvuoden alussa. Tasokokeessa on kymmenen tehtävää, ja maksimipistemäärä on 30. Opiskelijat ohjataan tasokokeen perusteella koulutusohjelmakohtaisiin matematiikan tasoryhmiin. AMMATILLISET PERUSOPINNOT 41 OP 0730OR102 ORIENTOIVAT OPINNOT 2 OP Opiskelija tuntee Lahden ammattikorkeakoulun oppimisympäristönä ja hallitsee ongelmaperustaisen (PBL) oppimistavan perusteet. - LAMK oppimisympäristönä - Mekatroniikkainsinöörin rooli ja toimenkuva - PBL-oppimisprosessi - Ryhmän toiminta - Tutoriaalit - PBL:n vaatimukset yksilölle ja ryhmälle - Opiskelutaitojen kehittäminen PBL-caset ja tehtävät. Opintojakso arvioidaan arvosanalla hyväksytty (H). Poikela, S Ongelmaperustainen oppiminen, uusi tapa oppia? Opettajankoulutuslaitos, Hämeenlinna Lahtinen, T Opiskelijan opas. Luentomoniste 0708T1103 TIETOTEKNIIKKA I, 3 OP Oppimistavoitteet - osaa toimia oppilaitoksen tietoverkossa ja käyttää ATK-laitteita - hallitsee yleisimmät käytössä olevat työvälineohjelmati - oppilaitoksen ATK-laitteisto ja tietoverkko - sosiaalinen media ja sen yleisimmät sovellusympäristöt - käyttöjärjestelmä ja tiedostopakkausjärjestelmät - tekstinkäsittely - taulukkolaskenta - esitysgrafiikkaohjelma Teorialuennot, harjoitukset, harjoitustyö ja tentti Perustaso (1-2): Opiskelija ymmärtää ja hallitsee perustoiminnat työvälineohjelmista.
6 6 (30) Hyvä taso (3-4): Opiskelija hallitsee hyvin perustoimintojen lisäksi muut opintojaksolla läpikäydyt työvälineohjelmistojen toiminnat sekä osaa soveltaa oppimiaan tietoja ja taitoja itsenäisessä työskentelyssä. Erinomainen taso (5): Opiskelija osoittaa työskentelyssään kehittävää asennetta, osaa arvioida tietotekniikan käyttömahdollisuuksia tekniikan eri sovellusalueilla sekä haluaa jakaa osaamistaan myös muille ja hyödyntää osaamistaan osaksi ryhmän yhteistä toimintaa. ilmoitetaan opintojakson alussa 0701AG105 ALGEBRA, GEOMETRIA JA TRIGONOMETRIA 5 OP Opintojakson tavoitteena on algebran käyttötaidon kehittäminen ja syventäminen niin, että opiskelijat voivat jatkaa matematiikan opintoja sekä osaavat soveltaa matemaattisia menetelmiä erityisesti luonnontieteiden, mekaniikan ja sähkötekniikan opinnoissa. - potenssi-, polynomi- ja rationaalilausekkeiden sieventäminen - ensimmäisen asteen yhtälöt ja yhtälöryhmät - yksinkertaisia sanallisia probleemoja ja prosenttilaskuja - 2. asteen, juuri- ja korkeamman asteen yhtälöt - tason analyyttisen geometrian alkeet - logaritmi- ja eksponenttifunktio - yksinkertaiset logaritmi- ja eksponenttiyhtälöt - tasogeometrian perusteet - suora- ja vinokulmaisen kolmion trigonometria - vektorien peruslaskutoimitukset - kompleksiluvut - trigonometriset funktiot, trigonometrian kaavat, trigonometriset yhtälöt - avaruusgeometrian alkeet, kappaleiden tilavuudet ja pinta-alat Opintojakso muodostuu luennoista ja harjoituksista. Arviointi tapahtuu tuntiosaamisen, harjoitustehtävien ja välikokeiden tai tentin perusteella. Arviointi asteikolla 1-5. Launonen, E., Sorvali, E. & Toivonen, P Teknisten ammattien matematiikka 3 A. 9. painos. Helsinki: WSOY. Launonen, E., Sorvali, E. & Toivonen, P Teknisten ammattien matematiikka 3 B painos. Helsinki: WSOY. 0701FM105 FYSIIKAN PERUSTEET JA MEKANIIKKA 5 OP Opiskelija hallitsee suurelaskennan perusteet, mekaniikan perusteet, lujuusopin perusteet sekä tuntee fysiikan opiskelun kannalta tärkeimmät suureet ja osaa soveltaa niitä käytäntöön. - kinematiikka - dynamiikka - statiikka - kiinteän aineen mekaanisia ominaisuuksia Välikokeilla. Opintojakson suorituksena hyväksytään myös lukion laajan fysiikan suoritus vähintään arvosanalla 8. Arviointi 0-5 Hautala, M. & Peltonen, H Insinöörin (AMK) FYSIIKKA osa painos. Gummerus Kirjapaino Oy, Jyväskylä. 0701VM103 VEKTORIT JA MATRIISIT 3 OP Tavoitteena on saavuttaa vektorialgebran ja geometrian sekä matriisilaskennan riittävä hallinta, jotta opiskelija osaa käyttää ja soveltaa ammattiopinnoissa - vektorien komponentit ja laskutoimitukset (skalaari-, vektori- ja kolmitulot) - matriisialgebran perusteet - analyyttista geometriaa (suorat ja tasot 3D:ssa)
7 Opintojakso muodostuu luennoista ja harjoituksista. Arviointi tapahtuu tuntiosaamisen, harjoitustehtävien ja välikokeiden tai tentin perusteella. Arviointi asteikolla 1-5. Launonen, E., Sorvali, E. & Toivonen, P Teknisten ammattien matematiikka 3 B painos. Helsinki: WSOY. Launonen, E., Sorvali, E. & Toivonen, P Teknisten ammattien matematiikka 3 E. Lineaarialgebra. 1. painos. Helsinki: WSOY. 0730MF105 MEKATRONIIKAN FYSIIKKA 5 OP 7 (30) Opiskelija tuntee mekatroniikan kannalta tärkeimmät fysikaaliset ilmiöt ja niiden soveltamisen mekatroniikassa. - magnetismi, - sähkömagneettinen induktio - aineen magneettiset ominaisuudet - lämpöoppi, aaltoliikeoppi - nesteet, kaasut ja höyryt 0701FM105 Fysiikan perusteet ja mekaniikka Luentoja ja harjoituksia, etäopiskelua, tentti Hautala, M. & Peltonen, H Insinöörin (AMK) FYSIIKKA osa painos. Gummerus Kirjapaino Oy, Jyväskylä. 0701FL103 FYSIIKAN LABORAATIOT 3 OP Opiskelija osaa tehdä fysikaalisia, erikoisesti mekatroniikkaa lähellä olevia mittauksia ja laatia tuloksistaan oikeaoppisen selostuksen. Erityisesti hän osaa tulostenkäsittelyn virhetarkasteluineen ja graafisten esityksien laatimisen sekä hyödyntää tietotekniikkaa selostuksen tekemisessä. Opiskelijalle muotoutuu käsitys fysiikasta kokeellisena luonnontieteenä. Laboratioharjoitukset 0701FM105 Fysiikan perusteet ja mekaniikka Hyväksytysti suoritetut laboratorioharjoitukset, arviointi: hyväksytty/hylätty 0730ME003 MEKATRONIIKAN ENGLANTI 3 OP Opiskelija - osaa sujuvasti esitellä yrityksen, tuotteen ja tuotantoprosessin - löytää alansa tekstistä ydinajatuksen nopeasti ja ymmärtää yksityiskohdatkin apuvälineiden avulla - pystyy pitämään suullisen esityksen oman alansa aiheesta - osaa kirjoittaa omaa alaansa koskevan muodollisen raportin - osaa kertoa itsestään, koulutuksestaan ja työkokemuksestaan työpaikkahaastattelussa sopivalla asiatyylillä - osaa suunnitella ja arvioida omaa oppimistaan Mekatroniikan sanasto ja tekstejä, yrityksen esittely, tuotteen ja tuotantoprosessin kuvaus, lukustrategiat, elektronisten sanakirjojen käyttö, työpaikkahaastattelu, muodollisen raportin kieli. 01PENG Englannin kieli ja viestintä 3 op Kirjalliset ja suulliset harjoitustyöt, mahdollinen portfolio ja tentti. Arvosanaan vaikuttavat myös opiskelijan aktiivisuus, yrittäminen ja yhteistyötaidot (ryhmä- ja parityöskentely). Arviointi asteikolla 1 5. Opiskelumoniste, hankitaan opiskelun alussa. 0701DI104 DERIVAATTA JA INTEGRAALI 4 OP
8 Opintojakson tavoitteena on tutustua matemaattisen analyysin peruskäsitteisiin ja oppia soveltamaan niitä lineaariliikkeeseen, lujuusoppiin ja sähköoppiin. - funktion raja-arvo, jatkuvuus ja derivaatta - integraalifunktio ja määrätty integraali - derivaatan ja integraalin yleiset perusominaisuudet ja tavallisimpien funktioiden derivoimis- ja integroimiskaavat - ääriarvot ja käännepisteet - sovelluksia lineaariliikkeen, statiikan, lujuusopin, dynamiikan ja sähkötekniikan alalta - numeerisia menetelmiä 0701AG105 Algebra, geometria ja trigonometria Opintojakso muodostuu luennoista ja harjoituksista. Arviointi tapahtuu tuntiosaamisen, harjoitustehtävien ja välikokeiden tai tentin perusteella. Arviointi asteikolla 1-5. Launonen, E., Sorvali, E. & Toivonen, P Teknisten ammattien matematiikka 3 C. 7. painos. Helsinki: WSOY. 0701T1103 TILASTOMATEMATIIKKA I, 3 OP Opiskelija perehtyy empiirisen tilastoaineiston kuvaamiseen, käsittelyyn ja analysointiin, todennäköisyyslaskennan alkeisiin ja tärkeimpiin teoreettisiin jakaumiin. - empiiriset jakaumat ja tunnusluvut - regressio ja korrelaatio - tärkeimmät diskreetit ja jatkuvat jakaumat sekä niiden tunnusluvut - estimoinnin ja tilastollisen testauksen alkeet 0701MP103 Matematiikan perusteet Opintojakso muodostuu luennoista ja harjoituksista. Arviointi tapahtuu tuntiosaamisen, harjoitustehtävien ja välikokeiden tai tentin perusteella. Arviointi asteikolla 1-5. Launonen, E., Sorvali, E. & Toivonen, P Teknisten ammattien matematiikka 3 E. Todennäköisyyslaskenta ja tilastomatematiikka. 1. painos. Helsinki: WSOY. 0701KT105 KEMIA 5 OP Osaamistavoite Opiskelija hallitsee kemian peruslainalaisuudet ja laskutoimitukset niin, että pystyy soveltamaan niitä omaan ammattialaansa - aineen rakenne - jaksollinen järjestelmä - ainemäärä ja stoikiometria - aineen olomuodot - seokset - kemiallinen reaktio - lämpökemia - hapot ja emäkset - sähkökemia - luennot, harjoitukset, etätehtävät ja välikokeet - arviointi 1-5 Antila, Karppinen, Leskelä, Mölsä & Pohjakallio, TEKNIIKAN KEMIA, 10. uudistettu painos, Edita Prima Oy, Helsinki 2008 AMMATTIOPINNOT 113 OP 8 (30)
9 9 (30) MEKAANISET JÄRJESTELMÄT 1, 11 op Moduulin osaamistavoitteet Mekaaniset järjestelmät 1 moduulin suoritettuaan opiskelija: - osaa suunnitella, mitoittaa ja valmistaa yksinkertaisen mekaanisen laitteen järjestelmällisesti - osaa laskea yksinkertaisten mekaanisten rakenteiden rasitukset ja valita laskelmien avulla ko. rakenteen materiaali- ja rakenneratkaisut (mitoitus) - tuntee valmistustekniikan perusmenetelmät (hitsaus ja koneistus) - tuntee teräksen ja valuraudan perusominaisuudet konstruktiomateriaaleina 0730MS213 MEKANIIKKASUUNNITTELU 1, 3 OP Opiskelija osaa suunnitella ja mitoittaa yksinkertaisen mekaanisen laitteen järjestelmällisesti - voima vektorisuureena - köysi-sauvarakenteiden rasitukset ja mitoitus - voiman momentti akselin suhteen - palkkien tasapaino ja tukireaktiot - suunnittelumenetelmät - yksinkertaisen laitteen mekaniikan suunnittelu PBL-oppimistehtävät, harjoitustyöt, harjoitukset ja kokeet, arvosana 1-5 Perustaso (1-2): Opiskelija ymmärtää vapaakappalekuvion käytön ja osaa ratkaista yksinkertaisen köysisauvarakenteen rasitukset ja suoran palkin tukireaktiot sen avulla sekä tuntee järjestelmällisen suunnittelumenetelmän perusteet. Hyvä taso (3-4): Opiskelija osaa soveltaa mekaniikan taitojaan moniosaisen köysi-sauvarakenteen rasituksiin ja eri kuormitustyypeillä rasitetun suoran sekä taivutetun palkin tukireaktioihin sekä soveltaa järjestelmällistä suunnittelumenetelmää yksinkertaiseen ongelmaan. Erinomainen taso (5): Opiskelijalla on kehittävä asenne ja kyky siirtää tieto-taitoaan koko työryhmän käyttöön Opiskelija osaa ratkaista köysi-sauvarakenteen rasitukset ja palkin sekä rakenteen tukireaktiot todellisesta rakenteesta ja soveltaa järjestelmällistä suunnittelumenetelmää projektiin. Kaikkonen, O Opetusmoniste Mekaniikka ja lujuusoppi 1 Statiikka. Outinen, H Statiikka tekniikan opiskelijoita varten, osa painos. Pressus Oy, Tampere. Beer, F. & Johnston, R Mechanics for Engineers Statics and Dynamics. 3. painos. McGraw-Hill, Inc, USA. 0730MV214 MATERIAALI- JA VALMISTUSTEKNIIKKA 1, 4 OP Opiskelija - osaa valmistustekniikan perusmenetelmät (hitsaus ja koneistus) - tuntee teräksen ja valuraudan perusominaisuudet konstruktiomateriaaleina - tuntee mekatroniikassa käytettävien materiaalien valintaprosessin - tuntee terästen ja valuraudan perusrakenteen ja testauksen periaatteet - koneistus - hitsaus - teräkset - valuraudat - materiaalien valintaprosessi - metallien rakenne - aineenkoetus - terästen valmistus PBL-oppimistehtävät, harjoitustyöt, harjoitukset ja kokeet Perustaso (1-2): Opiskelija tuntee hitsauksen ja koneistuksen perusteet, teräksen ja valuraudan pääominaisuudet ja testauksen perusteet sekä materiaalin valintaprosessin peruspiirteet. Hyvä taso (3-4): Opiskelija osaa soveltaa hitsausta ja koneistusta ja osaa valita teräs- ja valurautamateriaaleja yksinkertaisiin koneenosiin sekä osaa teräksen ja valuraudan aineenkoestusprosessin
10 10 (30) Erinomainen taso (5): Opiskelijalla on kehittävä asenne ja kyky siirtää tieto-taitoaan koko työryhmän käyttöön Opiskelija osaa soveltaa opintojakson tietoja ja taitoja projektiin. Koivisto, K. & al Konetekniikan materiaalioppi painos. Oy Edita Ab, Helsinki. Ihalainen, E. & al Valmistustekniikka. 14. painos. Otatieto, Espoo. 0730TP204 TEKNINEN PIIRUSTUS 4 OP Opiskelija - osaa tuottaa yksinkertaisen mekatronisen laitteen valmistamiseen tarvittavat työ- ja kokoonpanopiirustukset - hallitsee AutoCAD-ohjelmiston peruskäytön - käsivaraisluonnokset, työ- ja kokoonpanopiirustukset - viivatyypit ja viivanpaksuudet - projektioiden muodostaminen - piirustusten mittakaavat ja mitoitus - leikkausten lajit - kierteet, ruuvit ja mutterit - hitsaus- ja pintamerkit - osan valmistettavuus - suunnittelun automatisointi - AutoCAD:n perusteet PBL-oppimistehtävät, harjoitustyöt, piirtoharjoitukset, teoria- / näyttökoe Perustaso (1-2): Opiskelija osaa piirtää yksinkertaisten koneenosien työ- ja kokoonpanopiirustukset sekä käsin että AutoCAD-ohjelmalla. Hyvä taso (3-4): Opiskelija osaa soveltaa käsi- ja AutoCAD-piirustusta koneenosiin toleranssit sekä hitsaus- ja pintamerkit ja valmistettavuus huomioiden. Erinomainen taso (5): Opiskelijalla on kehittävä asenne ja kyky siirtää tieto-taitoaan koko työryhmän käyttöön Opiskelija osaa soveltaa opintojakson tietoja ja taitoja projektiin. Pere, A Koneenpiirustus 1 & 2. Kirpe, Espoo. AUTOMAATIOJÄRJESTELMÄT 1, 13 op Moduulin osaamistavoitteet Automaatiojärjestelmät 1 moduulin suoritettuaan opiskelija: - osaa suunnitella, mitoittaa ja valmistaa yksinkertaisen automaattisen laitteen - osaa tuottaa laitteen automaatiotekniset dokumentit: toimintakuvaus, komponenttiluettelo, sähköpiirustukset ja logiikkaohjelma - osaa tehdä yksinkertaisen logiikkaohjelman - osaa suunnitella ja rakentaa yksinkertaisen ohjauskeskuksen - osaa kytkeä ohjelmoitavaan logiikkaan perusanturit ja -toimilaitteet 0730AP303 AUTOMAATIOSUUNNITTELUN PERUSTEET 3 OP Opiskelija tuntee sähkö- ja automaatiosuunnittelun prosessin ja automaatiojärjestelmän komponentit ja niiden tehtävät. Opiskelija osaa tehdä yksinkertaisen logiikkaohjelman ja tuntee perusanturien ja perustoimilaitteiden kytkennän logiikkaan. - automaatiojärjestelmän komponentit ja lohkokaavio - automaatiosuunnittelun perusteet (prosessi) - toimintakuvaus ja kaavio - loogiset peruspiirit - ohjelmoitavan logiikan rakenne ja toiminta - ohjelmoitavan logiikan valintaperusteet - logiikkaohjelmoinnin perusteet - perusantureiden (lähestymiskytkimet ja mekaaniset rajakytkimet) sähköiset ominaisuudet ja peruskytkennät (PNP, NPN, NC/NO)
11 11 (30) Opintojakson arviointi perustuu PBL-oppimistehtäviin (ryhmäraportti), harjoitustehtävään (henkilökohtainen raportti) ja tenttiin. Perustaso (1-2): Opiskelija tunnistaa automaattisen laitteen peruskomponentit ja ymmärtää niiden toimintaperiaatteen. Hyvä taso (3-4): Opiskelija osaa soveltaa tietojaan ja taitojaan käytäntöön, osaa tehdä perusteltuja komponenttivalintoja sekä osaa kytkeä automaatiojärjestelmän komponentit toisiinsa. Erinomainen taso (5): Opiskelijalla on kehittävä asenne ja kyky siirtää tieto-taitoaan koko työryhmän käyttöön. ilmoitetaan tehtäväkohtaisesti. 0730ST303 SÄHKÖTEKNIIKKA JA -TURVALLISUUS 3 OP Opiskelija - tuntee vaihtosähköpiirien peruskomponentit ja osaa laskea yksinkertaisia virtapiirilaskuja - tuntee vaihtosähköverkon erilaiset ominaisuudet - tuntee sähköturvallisuuden ja työturvallisuuden perusteet - vaihtosähkötekniikan perusteet - kolmivaihejärjestelmä - piirilaskennan perusteita - loisteho ja sen kompensointi - harmoniset yliaallot ja niiden kompensoinnit - sähkötekniikan sovelluksia - sähköturvallisuuden perusteet PBL-oppimistehtävät, harjoitustyöt, laskuharjoitukset ja kokeet. Perustaso (1-2): Opiskelija hallitsee sähköturvallisuuteen liittyvät asiat ja ymmärtää perusteet tasa- ja vaihtosähkötekniikasta. Hyvä taso (3-4):Opiskelija hallitsee hyvin sähköturvallisuuteen ja opintojaksolla läpikäydyt tasa- ja vaihtosähkötekniikkaan liittyvät asiat sekä osaa soveltaa oppimiaan tietoja ja taitoja itsenäisessä työskentelyssä. Erinomainen taso (5): Opiskelija osoittaa työskentelyssään kehittävää asennetta, osaa arvioida sähköturvallisuuteen ja tekniikkaan liittyviä asioita tekniikan eri sovellusalueilla sekä haluaa jakaa osaamistaan myös muille ja hyödyntää osaamistaan osaksi ryhmän yhteistä toimintaa. ilmoitetaan opintojakson alussa 0730OS304 OHJAUSSUUNNITTELUN PERUSTEET 4 OP - tuntee logiikkaohjelmoinnin perusteet ja osaa laatia yksinkertaisen logiikkaohjelman - osaa käyttää ohjelmoitavaa logiikkaa yksinkertaisen automaattisen laitteen automatisoinnissa - logiikkaohjelman suunnittelu - modulaariset pienlogiikat - järkevän logiikkaohjelman rakenne (ylläpito, muokattavuus) - logiikoiden ohjelmointikielet (FBD, LAD, STL) - anturien käyttö (suojausluokat, tunnistusmenetelmät ja kytkeminen ohjelmoitavaan logiikkaan) - ON/OFF-tyyppisten toimilaitteiden (releet, kontaktorit, venttiilit) kytkeminen logiikkaan PBL-oppimistehtävät, lasku- ja ohjelmointiharjoitukset, harjoitustyöt, tentti, ohjelmoinnin näyttökoe. Perustaso (1-2): Opiskelija tuntee ohjaussuunnitteluprosessin vaiheet ja toimijat. Hän tunnistaa automaation ohjelmaohjauksissa käytettävät peruskomponentit ja ymmärtää niiden toimintaperiaatteet. Lisäksi opiskelija osaa tehdä pienehköön laitekokonaisuuteen yksinkertaisen ohjausohjelman sekä hallitsee ohjelman testauksen periaatteet. Hyvä taso (3-4): Opiskelija osaa soveltaa tietojaan ja taitojaan käytäntöön. Hän osaa valita konkreettiseen laitteeseen rakenteeltaan ja toiminnaltaan parhaiten sopivat anturit, osaa kytkeä ne ohjauslaitteeseen sekä kykenee varmistamaan ohjausohjelman toimivuuden turvallisuusnäkökohdat huomioiden. Erinomainen taso (5): Opiskelijalla on kehittävä asenne, ja hän kykenee tekemään rakentavaa yhteistyötä eri toimijoiden kanssa läpi koko projektin esisuunnitteluvaiheesta projektin lopputestaukseen saakka.
12 12 (30) ilmoitetaan opintojakson alussa. 0730SS303 SÄHKÖSUUNNITTELUN PERUSTEET 3 OP - osaa määrittää johdon mitoituksen ja suojauksen perusteet - kykenee suunnittelemaan ja toteuttamaan yksinkertaisen automaattisen laitteen ohjauskeskuksen - tuntee ohjauskeskuksen peruskomponentit - osaa tuottaa yksinkertaisia sähköpiirustuksia (pää- ja ohjauspiirit) - ohjauskeskuksen komponentit ja rakenne - ohjelmoitavan logiikan kytkennät (sähkön syöttö, tulot ja lähdöt) - sähkösuunnittelun perusteet (pää- ja ohjausvirtapiirit) PBL-oppimistehtävät, harjoitustyöt, harjoitukset ja kokeet. Perustaso (1-2): Opiskelija tuntee perustasolla sähkösuunnitteluun liittyvät asiat. Hyvä taso (3-4): Opiskelija hallitsee hyvin sähkösuunnitteluun liittyvät asiat sekä osaa soveltaa oppimiaan tietoja ja taitoja itsenäisessä työskentelyssä. Erinomainen taso (5): Opiskelija osoittaa työskentelyssään kehittävää asennetta, osaa soveltaa sähkösuunnitteluun liittyviä asioita sekä haluaa jakaa osaamistaan myös muille ja hyödyntää osaamistaan osaksi ryhmän yhteistä toimintaa. ilmoitetaan opintojakson alussa MEKAANISET JÄRJESTELMÄT 2, 14 op Moduulin osaamistavoitteet Mekaaniset järjestelmät 2 moduulin suoritettuaan opiskelija: - osaa mitoittaa yksinkertaisen rakenteen osat - osaa mallintaa SolidWorks-ohjelmalla yksinkertaisen rakenteen - tuntee kevytmetallien ja NC-tekniikan perusteet - mitoittaa ja valita koneenrakennuksen perusliitokset ja koneenosat - osaa valita ja mitoittaa paikoituskäytöissä tarvittavan mekaniikan - tuntee hydrauliikan perusteet 0730MS225 MEKANIIKKASUUNNITTELU 2, 5 OP - osaa laskea staattisesti määrätyllä tavalla tuettujen rakenteiden rasitukset ja mitoittaa rakenteen osat - osaa mallintaa SolidWorks-ohjelmalla yksinkertaisen rakenteen - palkkien ja akseleiden rasitukset - ristikot - palkkirakenteet - nivelmekanismit - puhdas leikkaus - taivutus - vääntö - nurjahdus - SolidWorks-mallinnus 0730MS213 Mekaniikkasuunnittelu 1 PBL-oppimistehtävät, harjoitustyöt, harjoitukset ja kokeet Perustaso (1-2): Opiskelija osaa mitoittaa ja analysoida yksinkertaisen rakenteen mekaaniset osat ja hallitsee perusmallinnuksen SolidWorks-ohjelmalla. Hyvä taso (3-4): Opiskelija osaa mitoittaa ja analysoida moniosaisen rakenteen mekaaniset osat ja osaa SolidWorksohjelman osien ja kokoonpanojen mallinnuksen sekä työpiirustusten teon Erinomainen taso (5): Opiskelija osoittaa työskentelyssään kehittävää asennetta ja osaa mitoittaa ja analysoida todellisen rakenteen osat ja soveltaa SolidWorks-mallinnusohjelmaa monimutkaiseen rakenteeseen
13 13 (30) Karhunen, J. & al Lujuusoppi, nro painos. Hakapaino Oy, Helsinki. ISBN Valtanen, E Tekniikan taulukkokirja. 19. painos. Genesis-Kirjat Oy, Jyväskylä. 0730MV222 MATERIAALI- JA VALMISTUSTEKNIIKKA 2, 2 OP - tuntee alumiinimetallien perusominaisuudet konstruktiomateriaaleina - osaa valita kevytmetallisia rakenneosia - tuntee korroosion vaikutukset metalleihin - tuntee NC-tekniikan perusteet - alumiinimetallit - korroosio ja pinnoitteet - NC-tekniikka - kokoonpano 0730MV214 Materiaali- ja valmistustekniikka 1 PBL-oppimistehtävät, harjoitustyöt, harjoitukset ja kokeet Perustaso (1-2): Opiskelija tuntee alumiinimetallien perusominaisuudet ja valmistusmenetelmät sekä korroosion ja NCvalmistustekniikan perusteet. Hyvä taso (3-4): Opiskelija osaa valita kevytmetallisia koneenosia yksinkertaisiin laitteisiin sekä osaa valita materiaaleja korrosio-olosuhteisiin ja tehdä NC-ohjelman yksinkertaiselle koneenosalle Erinomainen taso (5): Opiskelija osoittaa työskentelyssään kehittävää asennetta ja osaa soveltaa opintojakson tietoja ja taitoja projektiin. Koivisto, K. & al Konetekniikan materiaalioppi painos. Oy Edita Ab, Helsinki. Ihalainen, E. & al Valmistustekniikka. 14. painos. Otatieto, Espoo. 0730LK202 LIITOKSET JA KONEENOSAT 2 OP Oppimistavoitteet Opiskelija osaa valita ja mitoittaa koneenrakennuksen perusliitokset ja koneenosat. - hitsausliitokset - ruuviliitokset - akseliliitokset - laakeroinnit - voitelu - tiivisteet 0730MS213 Mekaniikkasuunnittelu 1 PBL-oppimistehtävät, harjoitustyöt, harjoitukset ja kokeet Perustaso (1-2): Opiskelija osaa mitoittaa yksinkertaisen hitsaus- ja ruuviliitoksen sekä tuntee akseliliitoksia, laakerointeja,voitelua ja tiivisteitä Hyvä taso (3-4): Opiskelija osaa mitoittaa hitsaus- ja ruuvi- sekä akseliliitoksen ja osaa valita liuku- ja vierintälaakerin tiivisteineen yksinkertaiseen sovellukseen Erinomainen taso (5): Opiskelija osoittaa työskentelyssään kehittävää asennetta ja osaa soveltaa opintojakson tietoja ja taitoja projektiin. Blom, S. & al Koneenelimet ja mekanismit. 4. painos. Oy Edita Ab, Helsinki. Valtanen, E Tekniikan taulukkokirja. 19. painos. Genesis-Kirjat Oy, Jyväskylä. 0730MY203 MEKANISOINTIYKSIKÖT 3 OP Oppimistavoitteet Opiskelija osaa valita ja mitoittaa paikoituskäytöissä tarvittavan perusmekaniikan.
14 - mekanismit - mekanisoinnissa käytettävät toimilaitteet - kuljettimet - koneenrakennuksen ja mekatroniikan vaihdetyypit ja kytkimet - hihna- ja ketjukäytöt - liuku- ja vierintäjohteet - lineaariyksiköt - kuula- ja rullaruuvit - kaapelointielimet 0730LK202 Liitokset ja koneenosat PBL-oppimistehtävät, laskuharjoitukset, harjoitustyö, tentti Perustaso (1-2): Opiskelija tunnistaa koneiden mekanisoinnissa ja automatisoinnissa käytettävät peruskomponentit, ymmärtää niiden toiminnan sekä hallitsee valinnan ja mitoituksen perusperiaatteet. Hyvä taso (3-4):Opiskelija osaa soveltaa tietojaan ja taitojaan käytäntöön. Hän osaa tehdä edulliset ja toimivat komponenttivalinnat konkreettiseen laitteeseen siten, että halutut toiminnot toteutuvat turvallisesti ja luotettavasti. Opiskelija ymmärtää myös komponenttien käyttöenergiaan liittyvät rajoitukset ja mahdollisuudet. Erinomainen taso (5):Opiskelijalla on kehittävä asenne. Hän toimii luontevasti ryhmässä, mutta tarvittaessa pystyy tekemään myös itsenäisiä valintoja ja päätöksiä mm. komponenttihankintojen yhteydessä. Opiskelija kykenee insinöörimäiseen työskentelytapaan projektin eri sidosryhmien kanssa toimiessaan. Valtanen, E Tekniikan taulukkokirja. 19. painos. Genesis-Kirjat Oy, Jyväskylä. Airila, M Mekatroniikka. 8. painos. Otatieto Oy, Espoo. 0730HY202 HYDRAULIIKKA 2 OP 14 (30) Oppimistavoitteet - tuntee hydrauliikan perusteet, peruskomponentit ja piirrosmerkit - osaa mitoittaa yksinkertaisen hydrauliikkajärjestelmän ja osaa piirtää siitä kaavion - hydraulinen tehonsiirto, paine - hydrauliikan peruskomponentit ja niiden piirrosmerkit - hydraulinesteet - järjestelmän mitoitus ja komponenttien valinta - hydraulikaaviot - hydrauliikan turvallisuus PBL-oppimistehtävät, suunnittelu- ja mitoitusharjoitukset, harjoitustyö, tentti Perustaso (1-2):Opiskelija ymmärtää hydraulisen tehonsiirron perusperiaatteet, tunnistaa hydraulijärjestelmissä käytettävät peruskomponentit sekä tuntee komponenttien tekniset rakenneratkaisut. Hyvä taso (3-4):Opiskelija osaa soveltaa tietojaan ja taitojaan hydraulijärjestelmien käytännön suunnitteluun. Hän osaa valita ja mitoittaa kohteeseen sopivat komponentit sekä putkistot. Lisäksi opiskelija hallitsee hydraulikaavioiden laadinnan ja toiminnan testauksen tietokoneavusteisesti. Erinomainen taso (5):Opiskelijalla osoittaa työskentelyssään kehittävää asennetta, osaa arvioida hydrauliikan käyttömahdollisuuksia tekniikan eri sovellusalueilla ja haluaa jakaa osaamistaan myös muille. Valtanen, E Tekniikan taulukkokirja. 19. painos. Genesis-Kirjat Oy, Jyväskylä. Fonselius, J Koneautomaatio Hydrauliikka painos. Opetushallitus, Helsinki. AUTOMAATIOJÄRJESTELMÄT 2, 17 op Moduulin osaamistavoitteet Automaatiojärjestelmät 2 moduulin suoritettuaan opiskelija: - osaa suunnitella ja toteuttaa paikoituskäytön - tuntee pneumatiikan, digitaalitekniikan ja robotiikan perusteet - osaa suunnitella ja toteuttaa paikoituskäyttöjen sähkömoottorikäytöt - tuntee mittaustekniikan ja vian haun perusteet
15 15 (30) 0730PN303 PNEUMATIIKKA 3 OP - tuntee paineilman tuottamisen perusteet ja siihen tarvittavat komponentit - tuntee pneumatiikan peruskomponentit (sylinterit, moottorit, venttiilit, huoltolaitteet, paineilmaverkosto) - osaa mitoittaa ja valita pneumatiikkajärjestelmän peruskomponentit - osaa piirtää pneumatiikkakaavioita tietokoneavusteisesti. - paineilman tuottamisen fysikaaliset perusteet - pneumatiikan perusteet (toiminta, mitoitus, komponentit) - pneumatiikkajärjestelmän tietokoneavusteinen suunnittelu PBL-oppimistehtävät, suunnittelu- ja laskuharjoitukset, laboratorioharjoitukset, harjoitustyö, tentti Perustaso (1-2):Opiskelija ymmärtää pneumaattisen tehonsiirron perusperiaatteet, tunnistaa paineilmajärjestelmissä käytettävät peruskomponentit sekä tuntee komponenttien tekniset rakenneratkaisut ja käyttömahdollisuudet. Hyvä taso (3-4):Opiskelija osaa soveltaa tietojaan ja taitojaan paineilmajärjestelmien käytännön suunnitteluun. Hän osaa valita ja mitoittaa kohteeseen sopivat komponentit ja putkistot sekä osaa tehdä tarvittavat kytkennät myös konkreettisilla laitteilla. Lisäksi opiskelija hallitsee pneumatiikkakaavioiden laadinnan ja toiminnan testauksen tietokoneavusteisesti. Erinomainen taso (5):Opiskelijalla osoittaa työskentelyssään kehittävää asennetta. Hän osaa arvioida pneumatiikan käyttömahdollisuuksia eri sovellusalueilla ja haluaa jakaa osaamistaan myös muille. Lisäksi opiskelija ymmärtää, mitkä projektilaitteen toiminnot kannattaa toteuttaa pneumaattisin ja mitkä sähköteknisin komponentein. ilmoitetaan opintojakson alussa 0730DT302 DIGITAALITEKNIIKKA 2 OP Opiskelija ymmärtää lukujärjestelmien ja loogisten perustoimintojen merkityksen ja osaa soveltaa niitä logiikkaohjelmoinnissa. - digitaalitekniikan perusteet - lukujärjestelmät ja niihin liittyvät muunnokset - lukujärjestelmät logiikkaohjelmoinnissa - loogiset peruspiirit (kombinaatio- ja sekvenssipiirit) - Boolen algebra PBL-oppimistehtävät, tietokoneharjoitukset, laskuharjoitukset, tentti Perustaso (1-2): Opiskelija hallitsee muunnokset eri lukujärjestelmien välillä sekä tunnistaa digitaalitekniikassa käytettävät loogiset peruspiirit ja ymmärtää niiden toimintaperiaatteet. Hyvä taso (3-4): Opiskelija osaa soveltaa tietojaan ja taitojaan ohjausohjelmien suunnittelussa, toteutuksessa ja testauksessa. Erinomainen taso (5): Opiskelijalla on kehittävä ja avoin asenne ja kyky arvioida loogisten toimintojen käyttömahdollisuuksia myös teknisten sovellusalueiden ulkopuolella. Teknisiä ja matemaattisia ongelmia ratkoessaan opiskelija osoittaa pitkäjänteisyyttä. ilmoitetaan opintojakson alussa 0730OSM303 SÄHKÖMOOTTORIKÄYTÖT 3 OP Opiskelija osaa suunnitella ja mitoittaa yksinkertaisen AC-sähkömoottorikäytön paikoitussovelluksiin. - oikosulkumoottorikäytön ja AC-servomoottorikäytön rakenne ja toiminta - moottorikytkennät (suora, taajuusmuuttaja, AC-servovahvistin) - moottorikeskuksen suunnittelu ja toteutus - sähkömoottorikäyttöjen valinta, mitoitus ja käyttö Opintojakson arviointi perustuu PBL-oppimistehtäviin (ryhmäraportti), harjoitustehtävään (henkilökohtainen raportti) ja tenttiin.
16 16 (30) Perustaso (1-2): Opiskelija tuntee yleisimpien sähkömoottorien (DC-kestomagneetti-, oikosulku- ja AC-servomoottori) rakenteen ja ymmärtää niiden toimintaperiaatteen. Hyvä taso (3-4): Opiskelija osaa soveltaa tietojaan ja taitojaan käytäntöön: osaa valita, suunnitella ja mitoittaa yksinkertaisen sähkömoottorikäytön. Erinomainen taso (5): Opiskelijalla on kehittävä asenne ja kyky siirtää tieto-taitoaan koko työryhmän käyttöön. ilmoitetaan tehtäväkohtaisesti. 0730PK304 PAIKOITUSKÄYTÖT 4 OP - osaa laatia ohjausohjelman yksinkertaiseen paikoitussovellukseen - tuntee paikoituskäytöissä tarvittavat asema-anturit - asema- ja nopeusanturit (pulssianturit, synkrot, resolverit) - logiikkaohjelman ryhmittely: sekvenssit, muistialueet, analogiaohjaus, nopeat laskurit, aliohjelmarutiinit - logiikkaohjelmointiharjoitukset PBL-oppimistehtävät, laskuharjoitukset, laboratorioharjoitukset, tentti Perustaso (1-2): Opiskelija tunnistaa paikoitussovelluksissa käytettävät standardikomponentit ja ymmärtää niiden toimintaperiaatteet. Hyvä taso (3-4): Opiskelija osaa soveltaa tietojaan ja taitojaan käytäntöön. Hän osaa laatia lineaaritoimilaitteilla (kuularuuvi, lineaariyksikkö) toteutettuun paikoituslaitteeseen ohjausohjelman ja testata sen toimivuuden. Opiskelija osaa kytkeä paikoitusanturit ohjauslaitteeseen sekä tehdä tarvittavat alustukset. Erinomainen taso (5): Opiskelijalla on kyky kehittää ohjausohjelmia edelleen siten, että ohjauksessa huomioidaan mm. häiriöiden vaikutukset paikoitustarkkuuteen. Opiskelija haluaa siirtää tieto-taitoaan koko työryhmän käyttöön. Ohjelmointiteknisiä ongelmia ratkoessaan opiskelija osoittaa pitkäjänteisyyttä. ilmoitetaan opintojakson alussa 0730MT302 MITTAUSTEKNIIKKA JA VIANHAKU 2 OP Opiskelija tuntee perusmittausmenetelmät ja osaa tehdä yksinkertaisia mittauksia kunnossapitoon ja vianhakuun liittyen - mittaustekniikan perusteet - mittalaitteet - mittausmenetelmät- - mittausharjoituksia (vianhaku) PBL-oppimistehtävät, laboratorioharjoitukset ja kokeet. Perustaso (1-2):Opiskelija tuntee mittaustekniikan liittyvän termistön ja perusteet. Hyvä taso (3-4):Opiskelija hallitsee hyvin mittaustekniikkaan ja laitteistoon liittyvät asiat sekä osaa soveltaa oppimiaan tietoja ja taitoja vianhakutilanteissa. Opiskelija osaa verrata erilaisia mittalaitteita ja valita oikean laitteiston tiettyyn käyttöön. Erinomainen taso (5): Opiskelija osoittaa työskentelyssään kehittävää asennetta, osaa soveltaa mittaustekniikkaan ja - laitteistoon liittyviä asioita sekä haluaa jakaa osaamistaan myös muille ja hyödyntää osaamistaan osaksi ryhmän yhteistä toimintaa. ilmoitetaan opintojakson alussa 0730RP303 ROBOTIIKAN PERUSTEET 3 OP Opintojakson suorittanut tuntee eri robottirakenteet ja niiden käyttömahdollisuudet sekä robotisoinnin perusteet ja tarraimet. Opintojaksossa perehdytään myös robotin ohjelmointiin käytännössä sekä off-line -ohjelmointiin virtuaalirobotilla. Opiskelija saavuttaa perusosaamisen robottisolujen käytännön toteuttamisessa ja robottien ohjelmoinnissa.
17 -johdanto ja historiaa -robottityypit ja rakenteet -robottien ohjelmointi -robottitarraimet, työkalut ja aistinjärjestelmät -robotisoinnin perusteet ja robottisovellukset -turvallisuus -käytännön ohjelmointi ABB-roboteilla Luennot, robottiohjelmointilaboraatiot ja verkkotehtävät Perustaso (1-2): Opiskelija tuntee yleisimpien robottityyppien rakenteen ja ymmärtää niiden toimintaperiaatteen. Hyvä taso (3-4): Opiskelija osaa soveltaa tietojaan ja taitojaan käytäntöön: osaa ohjelmoida robotin liikkeet myös virtuaalirobotilla. Erinomainen taso (5): Opiskelijalla on kehittävä asenne ja kyky siirtää tieto-taitoaan koko työryhmän käyttöön. Luennot ja monisteet MEKAANISET JÄRJESTELMÄT 3, 11 op Moduulin osaamistavoitteet Mekaaniset järjestelmät 3 moduulin suoritettuaan opiskelija: - osaa valita rakenteisiin värimetalleja ja epämetallisia materiaaleja - tuntee metallien pinnoitusta ja liimausta - osaa laskea usean rasituslajin aiheuttamia jännityksiä - osaa valita rakenteiden osien toleranssit ja pinnanlaadun - tuntee teollisen muotoilun ja teollisoikeuksien periaatteita - tuntee sähköhydraulisten järjestelmien periaatteet 0730MV233 MATERIAALI- JA VALMISTUSTEKNIIKKA 3, 3 OP 17 (30) - tuntee värimetallien, muovien, kumien, keraamien ja komposiittimateriaalien perusrakenteen - tuntee metallipinnoituksesta kaari- ja pulveriruiskutuksen periaatteen - tuntee metallien välisen liimaamisen periaatteen : - kuparimetallit - titaani, sinkki, tina - muovit ja kumit - keraamit - komposiitit - metalliset pinnoitteet - liimat 0730MV222 Materiaali- ja valmistustekniikka 2 PBL-oppimistehtävät, harjoitustyöt, harjoitukset ja kokeet. Perustaso (1-2): Opiskelija tuntee värimetallien ja ei-metallisten materiaalien perusominaisuudet ja valmistusmenetelmistä metallipinnoituksen sekä liimauksen perusteet. Hyvä taso (3-4): Opiskelija osaa valita värimetallisia ja ei-metallisia koneenosia yksinkertaisiin laitteisiin sekä osaa soveltaa metallipinnoitusta ja liimausta koneenrakennuksessa. Erinomainen taso (5): Opiskelija osoittaa työskentelyssään kehittävää asennetta ja osaa soveltaa opintojakson tietoja ja taitoja projektiin. Koivisto, K. & al Konetekniikan materiaalioppi painos. Oy Edita Ab, Helsinki. 0730MS234 MEKANIIKKASUUNNITTELU 3, 4 OP
18 18 (30) - osaa laskea usean rasituslajin aiheuttamat jännitykset sekä käsin että tietokoneen avulla - osaa valita mekaanisen rakenteen toleranssit ja pinnanlaadun - jännitysten yhdistäminen - elementtimenetelmän perusteita - tietokoneavusteinen lujuuslaskenta - toleranssit ja pinnanlaatu 0730MS213 Mekaniikkasuunnittelu 1, 0730MS225 Mekaniikkasuunnittelu 2 PBL-oppimistehtävät, harjoitustyöt, harjoitukset ja kokeet. Perustaso (1-2): Opiskelija osaa analysoida yksinkertaisen rakenteen jännitykset sekä käsin laskemalla että tietokoneen lujuuslaskentaohjelmalla, opiskelija tuntee toleranssien ja pinnanlaadun perusteet. Hyvä taso (3-4): Opiskelija osaa soveltaa jännitysten laskentaa ja toleranssien sekä pinnanlaadun määritystä todelliseen rakenteeseen. Erinomainen taso (5): Opiskelija osoittaa työskentelyssään kehittävää asennetta ja jakaa sekä soveltaa tietojaan ja taitojaan projektiin Karhunen, J. & al Lujuusoppi, nro painos. Hakapaino Oy, Helsinki. ISBN Valtanen, E Tekniikan taulukkokirja. 19. painos. Genesis-Kirjat Oy, Jyväskylä. 0730PM202 PATENTIT JA MUOTOILU, 2 OP Opiskelija - tuntee teollisen muotoilun ja teollisoikeuksien periaatteet - muotoilu mekatroniikassa - patentti - mallisuoja - hyödyllisyysmallisuoja PBL-oppimistehtävät, harjoitustyöt, harjoitukset ja kokeet. Perustaso (1-2): Opiskelija tunnistaa teollisen muotoilun ja teollisoikeuksien periaatteet ja ymmärtää niiden merkityksen Hyvä taso (3-4): Opiskelija osaa soveltaa tietoja ja taitojaan perustellusti esimerkkisovelluksiin. Erinomainen taso (5): Opiskelijalla on kehittävä asenne ja kyky siirtää tieto-taitoaan koko työryhmän käyttöön. ilmoitetaan tehtäväkohtaisesti 0730H2202 HYDRAULIIKKA 2, 2 OP Opiskelija - tuntee sähköhydraulisten säätöjärjestelmien periaatteet - osaa suunnitella yksinkertaisen sähköhydraulisen järjestelmän - sähköhydrauliset säätöjärjestelmät ja niiden mitoitus - sähköhydrauliikan komponentit (servo-, propo- ja regel-venttiilit) - hydrauliikan harjoitustyö PBL-oppimistehtävät, suunnittelu- ja laskuharjoitukset, harjoitustyö, tentti Perustaso (1-2): Opiskelija tunnistaa sähköhydraulisissa säätöjärjestelmissä käytettävät venttiilityypit ja ymmärtää niiden toimintaperiaatteet sekä rakenteelliset ja toiminnalliset erot suhteessa ON- / OFF-hydrauliikan komponentteihin. Hyvä taso (3-4): Opiskelija osaa soveltaa tietojaan ja taitojaan sähköhydraulisten säätöjärjestelmien suunnitteluun. Hän osaa mm. tehdä perusteltuja komponenttivalintoja servo-, propo- ja regel-venttiilien välillä. Erinomainen taso (5): Opiskelijalla on kehittävä asenne ja kyky siirtää tieto-taitoaan koko työryhmän käyttöön. Teknisiä ongelmia ratkoessaan opiskelija osoittaa luovuutta ja pitkäjänteisyyttä. Fonselius, J Koneautomaatio Hydrauliikka painos. Opetushallitus, Helsinki.
19 19 (30) AUTOMAATIOJÄRJESTELMÄT 3, 9 op Moduulin osaamistavoitteet Automaatiojärjestelmät 3 moduulin suoritettuaan opiskelija: - osaa suunnitella automaattisen laitteen sähköistyksen ja tuottaa siitä sähködokumentaation käyttäen SähköCADSsuunnitteluohjelmaa. - tuntee tuotantotekniikassa käytettävät yleisimmät tiedonkeruujärjestelmät ja modulaaristen logiikoiden ohjelmoinnin perusteet - tuntee säätöjärjestelmän osat ja perussäätimet 0730SO303 SÄHKÖSUUNNITTELUOHJELMISTON KÄYTTÖ 3 OP Opiskelija osaa suunnitella automaattisen laitteen sähköistyksen ja tuottaa siitä sähködokumentaation käyttäen SähköCADS-suunnitteluohjelmaa. - päävirtapiirit - ohjausvirtapiirit - turvapiirit - mallipiirustukset - Kymdata CADS Electric Pro:n käyttö 0730SS303 Sähkösuunnittelun perusteet PBL-tietoiskut, harjoitustyöt, harjoitukset ja näyttökoe Perustaso (1-2): Opiskelija kykenee piirtämään tiettyjä perustason sähköpiirustuksia markkinoilla käytössä olevalla suunnitteluohjelmistolla. Hyvä taso (3-4): Opiskelija hallitsee markkinoilla käytössä olevalla suunnitteluohjelmiston niin, että osaa toteuttaa vaativia sähköpiirustuksia ja luomaan tarvittaessa omia piirtosymboleja. Opiskelija soveltaa aiemmin oppimaansa komponenttitietämystä suunnittelussa. Erinomainen taso (5): Opiskelija osoittaa työskentelyssään kehittävää asennetta, osaa soveltaa suunnitteluohjelmistoa sekä haluaa jakaa osaamistaan myös muille ja hyödyntää osaamistaan osaksi ryhmän yhteistä toimintaa. Opiskelija tuntee tietokantapohjaisen suunnittelun perusperiaatteet. ilmoitetaan kurssin alkaessa. 0730TM304 TIEDONKERUUJÄRJESTELMÄT JA MODULAARISET LOGIIKAT 4 OP Opiskelija tuntee tuotantotekniikassa käytettävät yleisimmät tiedonkeruujärjestelmät sekä modulaaristen logiikoiden ohjelmoinnin perusteet. - tuotannon tiedonkeruujärjestelmät: viivakoodit, saattomuistit, konenäkötekniikka - modulaaristen logiikoiden rakenne, käyttöönotto ja ohjelmointi 0730OS304 Ohjaussuunnittelun perusteet, 0730DT302 Digitaalitekniikka, 0730PK304 Paikoituskäytöt PBL-tietoiskut, harjoitustehtävät, ohjelmointiharjoitukset laboratoriossa, harjoitustyö, tentti, ohjelmoinnin näyttökoe Perustaso (1-2): Opiskelija tunnistaa järjestelmätason automaatiossa sekä teollisuuden tiedonkeruujärjestelmissä käytettävän yleisimmän laitetekniikan ja ymmärtää laitteiden toimintaperiaatteet sekä konfiguroinnin ja ohjelmoinnin perusteet. Hyvä taso (3-4): Opiskelija osaa soveltaa tietojaan ja taitojaan käytäntöön. Hän kykenee tekemään perusteltuja laitevalintoja viivakoodi-, saattomuisti- ja konenäköjärjestelmien välillä sekä osaa ohjelmoida modulaarisia ohjauslaitteita monipuolisesti myös parametrista ohjelmointitapaa käyttäen. Erinomainen taso (5): Opiskelijalla on kehittävä asenne ja kyky siirtää tieto-taitoaan koko työryhmän käyttöön. Ohjelmointiteknisiä ongelmia ratkoessaan opiskelija kykenee myös itsenäiseen työskentelyyn ja osoittaa toiminnassaan luovuutta ja pitkäjänteisyyttä. ilmoitetaan kurssin alkaessa.
20 20 (30) 0730SP302 SÄÄTÖTEKNIIKAN PERUSTEET 2 OP Opiskelija tuntee säätöjärjestelmän osat ja perussäätimet. - PID-säätö - sumea säätö - säätimet ja niiden toiminta - säätöjärjestelmän tietokoneavusteinen mallintaminen - harjoituksia (esim. PID-säätö logiikalla) 0730OS303 Ohjaussuunnittelun perusteet, 0730OP304 Ohjelmoitavat logiikat ja pneumatiikka PBL-tietoiskut, harjoitustyöt, harjoitukset ja näyttökoe Perustaso (1-2): Opiskelija tuntee yleisimmät säätöjärjestelmät ja perussäätimet ja ymmärtää niiden toimintaperiaatteen. Hyvä taso (3-4): Opiskelija osaa soveltaa tietojaan ja taitojaan käytäntöön: osaa valita, suunnitella ja mitoittaa yksinkertaisen säätöjärjestelmän. Erinomainen taso (5): Opiskelijalla on kehittävä asenne ja kyky siirtää tieto-taitoaan koko työryhmän käyttöön. ilmoitetaan opintojakson alkaessa. TUOTANTOTEKNIIKKA 1, 9 op Moduulin osaamistavoitteet Tuotantotekniikka 1 moduulin suoritettuaan opiskelija: - tuntee yrityksen kannattavuuteen vaikuttavat tekijät ja niiden merkityksen yritystoiminnassa - osaa ottaa huomioon johtamisen, markkinoinnin, tuotannonohjauksen ja laatutoiminnan merkityksen yritystoiminnassa 0730LO402 LASKENTA JA OSTOT 2 OP - tuntee yrityksen rahaliikenteen perusteet sekä merkityksen yritystoiminnassa - tuntee kustannusrakenteen ja sen merkityksen yritystoiminnassa - tiliöinnin perusteet - tuloslaskelman ja taseen perusteet - yritys- ja henkilöverotuksen perusteet - kustannusten määritteleminen - ostotoiminnan perusteet PBL-oppimistehtävät, harjoitustyöt, harjoitukset ja kokeet. Perustaso (1-2): Opiskelija tunnistaa ja ymmärtää yrityksen sisäisen- ja ulkoisen laskentatoimen perusteet. Hyvä taso (3-4): Opiskelija osaa soveltaa tietojaan ja taitojaan käytäntöön. Opiskelija osaa tehdä laskelmien ja kirjausten perusteella tulkintoja yrityksen maksuvalmiudesta, kannattavuudesta ja vakavaraisuudesta. Erinomainen taso (5): Opiskelija osaa kehittää yrityksen toimintaa sisäisen- ja ulkoisen laskentatoimen työkaluja käyttäen. ilmoitetaan tehtäväkohtaisesti. 0730MA402 MARKKINOINTI 2 OP - tuntee markkinoinnin perusperiaatteet (tuote, hinta, jakelu, markkinaviestintä) - segmentin valinta ja siihen vaikuttavat tekijät - 4 p:n periaatteet eli tuotteen, hinnan, jakelun ja markkinaviestinnän sisällön ja niiden välisen yhteyden
1. Kone- ja tuotantotekniikan koulutusohjelma, mekatroniikan suuntautumisvaihtoehto... 3 1.1 Mekatroniikan sv... 4 1.1.
1. Kone- ja tuotantotekniikan koulutusohjelma, mekatroniikan suuntautumisvaihtoehto........................................ 3 1.1 Mekatroniikan sv........................................................................................
1. Kone- ja tuotantotekniikan koulutusohjelma, tuotantopainotteisen mekatroniikan sv... 2 1.1 Tuotantopainotteisen mekatroniikan sv... 3 1.1.
1. Kone- ja tuotantotekniikan koulutusohjelma, tuotantopainotteisen mekatroniikan sv........................................ 2 1.1 Tuotantopainotteisen mekatroniikan sv.......................................................................
OPINTO-OPAS 2009-2010
OPINTO-OPAS 2009-2010 Lahden ammattikorkeakoulu Tekniikan ala Kone- ja tuotantotekniikan koulutusohjelma 240 op Mekatroniikan suuntautumisvaihtoehto 2 (25) KONE- JA TUOTANTOTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA Tutkinto
OPINTO-OPAS 2009-2010
OPINTO-OPAS 2009-2010 Lahden ammattikorkeakoulu Tekniikan ala Kone- ja tuotantotekniikan koulutusohjelma 240 op Tuotantopainotteisen mekatroniikan suuntautumisvaihtoehto 2 (21) KONE- JA TUOTANTOTEKNIIKAN
OPINTO-OPAS 2007 2008. Lahden ammattikorkeakoulu Tekniikan laitos. Kone- ja tuotantotekniikan koulutusohjelma Tutkintoon johtava aikuiskoulutus
OPINTO-OPAS 2007 2008 Lahden ammattikorkeakoulu Tekniikan laitos Kone- ja tuotantotekniikan koulutusohjelma Tutkintoon johtava aikuiskoulutus 2 KONE- JA TUOTANTOTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA Tutkinto Tekniikan
OPINTO-OPAS Lahden ammattikorkeakoulu Tekniikan ala
OPINTO-OPAS 2012 2013 Lahden ammattikorkeakoulu Tekniikan ala Kone- ja tuotantotekniikan koulutusohjelma 240 op Tuotantopainotteisen mekatroniikan suuntautumisvaihtoehto 2 (25) KONE- JA TUOTANTOTEKNIIKAN
Ota suunta Lahden ammattikorkeakouluun!
Ota suunta Lahden ammattikorkeakouluun! Lahden ammattikorkeakoulu Tekniikan laitos Kone- ja tuotantotekniikan koulutusohjelma Mekatroniikka Tuotantopainotteinen mekatroniikka Opinto-opas 2006-2007 KONE-
OPINTO-OPAS
OPINTO-OPAS 2011-2012 Lahden ammattikorkeakoulu Tekniikan ala Kone- ja tuotantotekniikan koulutusohjelma 240 op Tutkintoon johtava aikuiskoulutus Tuotantopainotteisen mekatroniikan suuntautumisvaihtoehto
AUTOMAATIOTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA
AUTOMAATIOTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA Suomen teollisuuden kilpailukyky perustuu yhä enemmän tietotaitoon. Automaation avulla osaaminen voidaan hyödyntää tehostuvana tuotantona. Automaatiotekniikan koulutusohjelman
SÄHKÖTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA 2010
SÄHKÖTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA 2010 Sähkötekniikan koulutusohjelman toimintaympäristö ja osaamistavoitteet Sähkötekniikan koulutusohjelma on voimakkaasti poikkialainen ja antaa mahdollisuuden perehtyä
OPINTO-OPAS Lahden ammattikorkeakoulu Tekniikan laitos. Kone- ja tuotantotekniikan koulutusohjelma
OPINTO-OPAS 2007 2008 Lahden ammattikorkeakoulu Tekniikan laitos Kone- ja tuotantotekniikan koulutusohjelma 2 KONE- JA TUOTANTOTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA Tutkinto Tekniikan ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike
Konetekniikan koulutus syksy 2016 alkaen
Hämeen Ammattikorkeakoulu Konetekniikan koulutus syksy 2016 alkaen Konetekniikan koulutusvastuualueesta valmistuu koneinsinöörejä, joilla on insinöörin perustaitojen lisäksi hyvä ja ajantasainen erikoisosaaminen
Konetekniikan koulutus
Lahden ammattikorkeakoulu Konetekniikan koulutus Opetussuunnitelma 2014-2015 24.9.2014 1 Sisällysluettelo Konetekniikan koulutus... 5 YDINOSAAMINEN 180 OP... 18 Perusopinnot 54 op... 18 Orientointi 15
Konetekniikan koulutus 16S Mekatroniikka
Lahden Ammattikorkeakoulu 2016-2017 20.03.2016 Konetekniikan koulutus 16S Mekatroniikka Konetekniikan koulutusvastuussa on mahdollista suuntautua mekaniikkasuunnitteluun, automaatiosuunnitteluun tai tuotantotekniikkaan.
Konetekniikan ko (INKONU15A6)
Hämeen Ammattikorkeakoulu Konetekniikan ko (INKONU15A6) code name 1 2 3 4 sum INKON15AYDIN-1000 Ydinosaaminen 165 INKON15AKO01-1000 Kohti urapolkua 15 KO0101 Opiskelijana HAMKissa 6 6 KO0102 Viestintä
1. Konetekniikka... 3 1.1 Opetussuunnitelman lähtökohdat... 8 1.2 Konetekniikan opetussuunnitelman kuvaus ja tavoitteet... 13 1.3 YDINOSAAMINEN 180
1. Konetekniikka............................................................................................... 3 1.1 Opetussuunnitelman lähtökohdat...........................................................................
SÄHKÖTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA
SÄHKÖTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA Sähkötekniikan koulutusohjelman yhteiset osaamistavoitteet Sähkötekniikan koulutusohjelman osaamisprofiili on määritetty valtakunnallisessa työryhmässä ja sen keskeiset tekijät
15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN. osaa: työskentely
Hyväksymismerkinnät 1 (5) Näytön kuvaus Tutkinnonosan suorittaja osoittaa osaamisensa ammattiosaamisen näytössä tekemällä tutkinnon osan ammattitaitovaatimusten mukaisia työtehtäviä työkohteissa. Työtä
OPINTO-OPAS 2012 2013 Lahden ammattikorkeakoulu Tekniikan ala
OPINTO-OPAS 2012 201 Lahden ammattikorkeakoulu Tekniikan ala MATERIAALITEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA 240 op Muovitekniikan suuntautumisvaihtoehto Puutekniikan suuntautumisvaihtoehto Tekstiili- ja vaatetustekniikan
1. OPINTOJEN RAKENNE... 3 1.1 PUUTEKNIIKAN SUUNTAUTUMISVAIHTOEHTO... 9 1.2 KOULUTUSOHJELMAN PERUSOPINNOT 63 OP... 9 1.2.1 Työelämävalmiudet 10 op...
1. OPINTOJEN RAKENNE...................................................................................... 3 1.1 PUUTEKNIIKAN SUUNTAUTUMISVAIHTOEHTO..............................................................
1. Materiaalitekniikan koulutusohjelma, muovitekniikan sv... 2 1.1 MATERIAALITEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMAN PERUSOPINNOT 63 OP... 9 1.1.
1. Materiaalitekniikan koulutusohjelma, muovitekniikan sv.............................................................. 2 1.1 MATERIAALITEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMAN PERUSOPINNOT 63 OP.........................................
Konetekniikan korkeakouludiplomi. Syksy 2018 Syksy op
Konetekniikan korkeakouludiplomi Syksy 2018 Syksy 2019 60 op Organisaatio XAMK eli kaakkois-suomen ammattikorkeakoulu koostuu Kotkan, Kouvolan, Mikkelin ja Savonlinnan kampuksista Opiskelijoita on 9300
30 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN. suorittaja osaa: työskentely
Hyväksymismerkinnät 1 (5) Kone- ja metallialan perustutkinto Koodi: KON141 Päätös: LAO C3/2015 Näytön kuvaus Opiskelija osoittaa osaamisensa ammattiosaamisen näytössä tekemällä tutkinnon osan ammattitaitovaatimusten
Opintojakson nimi ja laajuus. Suositeltu suoritusajankohta. 1. vuosi 2. vuosi 3. vuosi. 1. syksy 1. kevät 2. syksy 2. kevät 3. syksy 3.
Oulun yliopisto Opintojen rakennekaavio 2018 2019 Tutkinto-ohjelman nimi, Kemian tutkinto-ohjelma Tutkinnon nimi, Luonnontieteiden kandidaatti (3 vuotta, 180 op)/ Kemisti Koodi Opintojakson nimi ja laajuus
Konetekniikan koulutus syksystä 2017 alkaen
Hämeen ammattikorkeakoulu Konetekniikan koulutus syksystä 2017 alkaen Konetekniikan koulutusvastuualueesta valmistuu koneinsinöörejä, joilla on insinöörin perustaitojen lisäksi hyvä ja ajantasainen erikoisosaaminen
PERUSAINEIDEN LAAJA OPPIMÄÄRÄ
608 PERUSAINEIDEN LAAJA OPPIMÄÄRÄ TKK:ssa on vuodesta 1995 voinut suorittaa erityisen perusaineiden laajan oppimäärän. Ohjelmassa opiskeleville matematiikan, fysiikan ja tietotekniikan opetus on laajempaa
Logistiikan koulutusohjelma
Logistiikan koulutusohjelma Logistics Tutkinto: tekniikan ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: insinööri (AMK) Opintojen laajuus ja kesto: 160 ov, 4 vuotta Koulutusohjelmajohtaja: yliopettaja Reijo
TIETOTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA
TIETOTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA Tietotekniikan koulutusohjelman toimintaympäristö ja osaamistavoitteet Tietotekniikan koulutusohjelmasta valmistuneet insinöörit sijoittuvat suunnittelu-, ohjelmointi-, esimies-,
opetussuunnitelma- rakenne
Insinöörikoulutuksen Foorumi 2010 17.-18.3.2010 Hämeenlinna Työelämälähtöinen älähtöi opetussuunnitelma- rakenne Janne Roslöf janne.roslof@turkuamk.fi Taustaa Lähtökohtina hti * OPS, jossa hyvin vähän
4.5. MATEMAATTISTEN AINEIDEN OPETTAJANKOULUTUS. 4.5.1. Tutkinnon rakenne. Matemaattisten aineiden koulutusohjelma
Matemaattisten aineiden 82 4.5. MATEMAATTISTEN AINEIDEN OPETTAJANKOULUTUS Koulutuksesta vastaa professori Seppo Pohjolainen, Matematiikan laitos, huone Sg207, puhelin 365 2424 email: seppo.pohjolainen@tut.fi.
1. Tekstiili- ja vaatetustekniikka... 2 1.1 MATERIAALITEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMAN PERUSOPINNOT 65 OP... 7 1.1.1 Työelämävalmiudet 10 op... 8 1.1.1.
1. Tekstiili- ja vaatetustekniikka................................................................................... 2 1.1 MATERIAALITEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMAN PERUSOPINNOT 65 OP.........................................
Projektityöt oppimismenetelmänä sähkötekniikan koulutuksessa Kemi-Tornion Ammattikorkeakoulussa. Jaakko Etto
Projektityöt oppimismenetelmänä sähkötekniikan koulutuksessa Kemi-Tornion Ammattikorkeakoulussa Jaakko Etto Sähkötekniikan koulutusohjelma Suuntautumisvaihtoehdot: Automaatiotekniikka Sähkövoimatekniikka
OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINTIKOHTEET JA OSAAMISTAVOITTEET OSAAMISEN HANKKIMINEN Arvioidaan suhteutettuna opiskelijan yksilöllisiin tavoitteisiin.
Hyväksymismerkinnät 1 (6) OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINTIKOHTEET JA OSAAMISTAVOITTEET OSAAMISEN HANKKIMINEN Arvioidaan suhteutettuna opiskelijan yksilöllisiin tavoitteisiin. Viestintä- ja vuorovaikutusosaaminen
POLIISI (AMK) -MUUNTOKOULUTUS (45 op) OPETUSSUUNNITELMA. Lukuvuosi
1 POLIISI (AMK) -MUUNTOKOULUTUS (45 op) OPETUSSUUNNITELMA Lukuvuosi 2015 2016 Opetussuunnitelma on käsitelty koulutustoiminnan ohjausryhmässä 5.5.2015. Poliisiammattikorkeakoulun hallitus on hyväksynyt
Fysioterapian, Hoitotyön ja Sosiaalialan koulutusohjelmat Opistoasteen tutkinnon pohjalta AMK-tutkintoon johtava koulutus OPINTO-OPAS 2007 2008
OPINTO-OPAS 2007 2008 Lahden ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan laitos Fysioterapian, Hoitotyön ja Sosiaalialan koulutusohjelmat Opistoasteen tutkinnon pohjalta AMK-tutkintoon johtava koulutus
HAKU AVOIMEN YLIOPISTON DI-VÄYLÄOPINTOIHIN 2016. Hakuohjeet Avoimen yliopiston DI-väylälle. Haku tutkinto-opiskelijaksi DI-väylältä
HAKU AVOIMEN YLIOPISTON DI-VÄYLÄOPINTOIHIN 2016 Opiskelu avoimen yliopiston väylällä Opiskelu avoimen yliopiston väylällä on pääosin päiväsaikaan tapahtuvaa opiskelua, joitain opintojaksoja saattaa olla
10 Opetussuunnitelma [TOP OSP] OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN
Hyväksymismerkinnät 1 (5) Ammaattiosaamisen näyttö Näytön kuvaus osoittaa osaamisensa ammattiosaamisen näytössä tekemällä automaation perustaitoihin kuuluvia työtehtäviä työpaikkaolosuhteissa. Työtä tehdään
MATEMAATTIS- LUONNONTIETEELLINEN OSAAMINEN
MATEMAATTIS- LUONNONTIETEELLINEN OSAAMINEN Matematiikka ja matematiikan soveltaminen, 4 osp Pakollinen tutkinnon osa osaa tehdä peruslaskutoimitukset, toteuttaa mittayksiköiden muunnokset ja soveltaa talousmatematiikkaa
OPETUSSUUNNITELMALOMAKE
OPETUSSUUNNITELMALOMAKE Tällä lomakkeella dokumentoit opintojaksoasi koskevaa opetussuunnitelmatyötä. Lomake on suunniteltu niin, että se palvelisi myös Oodia varten tehtävää tiedonkeruuta. Voit siis dokumentoida
OPINTO-OPAS 2007 2008. Lahden ammattikorkeakoulu Tekniikan laitos. Muovitekniikan koulutusohjelma
OPINTO-OPAS 2007 2008 Lahden ammattikorkeakoulu Tekniikan laitos Muovitekniikan koulutusohjelma 2 MUOVITEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA Tutkinto Tekniikan ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike Insinööri AMK
Ota suunta Lahden ammattikorkeakouluun!
Ota suunta Lahden ammattikorkeakouluun! Lahden ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan laitos Fysioterapian, hoitotyön ja sosiaalialan koulutusohjelmat Tutkintoon johtava aikuiskoulutus Opinto-opas
1 (42) OPINTO-OPAS 2012 2013 Lahden ammattikorkeakoulu Tekniikan ala. Ympäristöteknologian koulutusohjelma 240 op
1 (42) OPINTO-OPAS 2012 2013 Lahden ammattikorkeakoulu Tekniikan ala Ympäristöteknologian koulutusohjelma 240 op YMPÄRISTÖTEKNOLOGIAN KOULUTUSOHJELMA 2 (42) Tutkinto Tekniikan ammattikorkeakoulututkinto
OPINTO OPAS Lahden ammattikorkeakoulu. Ammattikorkeakouluopintoihin valmentava koulutus maahanmuuttajille 16 op
OPINTO OPAS 2012 2013 Lahden ammattikorkeakoulu Ammattikorkeakouluopintoihin valmentava koulutus maahanmuuttajille 16 op VALMENTAVA KOULUTUS MAAHANMUUTTAJILLE 16 OP Valmentavan koulutuksen tarkoituksena
Kone- ja tuotantotekniikan koulutus (syksy 2016 alkaen) Tutkinnossa saavutettava osaaminen ja oppimispolut
Kone- ja tuotantotekniikan koulutus (syksy 2016 alkaen) Insinööri AMK 240 op Sijoittuminen työelämään Konetekniikan koulutusvastuualueesta valmistuu koneinsinöörejä, joilla on insinöörin perustaitojen
Ota suunta Lahden ammattikorkeakouluun!
Ota suunta Lahden ammattikorkeakouluun! Lahden ammattikorkeakoulu Tekniikan laitos Muovitekniikan koulutusohjelma Opinto-opas 2006-2007 MUOVITEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA Tutkinto Tekniikan ammattikorkeakoulututkinto
1. Kone- ja tuotantotekniikan koulutusohjelma, tuotantopainotteisen mekatroniikan sv... 2 1.1 Tuotantopainotteisen mekatroniikan sv... 3 1.1.
1. Kone- ja tuotantotekniikan koulutusohjelma, tuotantopainotteisen mekatroniikan sv........................................ 2 1.1 Tuotantopainotteisen mekatroniikan sv.......................................................................
Hallintotieteiden opinto-opas lkv 2014 15, Yleisopinnot ok 16.4.14. Yleisopinnot
Yleisopinnot STAT1020 Tilastotieteen johdantokurssi 5 op TITE1022 Tietokone työvälineenä 3 op LIIK1200 Johdatus liiketoimintaosaamiseen 5 op Kansainvälistyminen 10 op OPIS0033 Harjoittelu 5 op Tilastotieteen
OPS-MUUTOSINFO
1 OPS-MUUTOSINFO 3.9.201 Matemaattisten tieteiden tutkinto-ohjelma MUUTOKSEN TAUSTALLA 2 Oulun yliopiston strategia- ja rakennemuutokset Oulun yliopiston opetussuunnitelmatyön periaatteet o Opintojaksojen
OPETUSSUUNNITELMALOMAKE
OPETUSSUUNNITELMALOMAKE Tällä lomakkeella dokumentoit opintojaksoasi koskevaa opetussuunnitelmatyötä. Lomake on suunniteltu niin, että se palvelisi myös Oodia varten tehtävää tiedonkeruuta. Voit siis dokumentoida
Mediatekniikka aikuiskoulutus. (Liitteeksi kopiot korvaavuuksien / hyväksilukujen perusteena käytetyistä todistuksista)
(Liitteeksi kopiot korvaavuuksien / hyväksilukujen perusteena käytetyistä todistuksista) Opiskelijan nimi Opiskelijanumero Ryhmän tunnus TV11S2 Korvattavat / hyväksiluettavat opinnot: Kokonaiset tutkinnot:
OPINTO-OPAS
OPINTO-OPAS 2011 2012 Lahden ammattikorkeakoulu Tekniikan ala MATERIAALITEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA 240 op Muovitekniikan suuntautumisvaihtoehto Puutekniikan suuntautumisvaihtoehto Tekstiili- ja vaatetustekniikan
Käsityökasvatuksen (tekninen työ) perusopinnot (28 op)
RAKENNE Käsityökasvatuksen (tekninen työ) perusopinnot (28 op) KÄSITYÖN DIDAKTIIKAN PERUSOSA Teknisen työn osuus 3 op TEKNISEN TYÖN DIDAKTIIKAN SIVUAINEKOKONAISUUS 25 op 1. Teknisen työn materiaalit, työkalut,
Suoritettava tutkinto. Valmistuvan työtehtäviä. Opintojen toteutus. Opintojen rakenne ja sisältö. OPETUSSUUNNITELMA Insinööri (AMK), konetekniikka
OPETUSSUUNNITELMA Insinööri (AMK), konetekniikka Konetekniikan koulutuksesta valmistuvalla insinöörillä (AMK) on tehtäväkenttä, jossa edellytetään hyvin laajaa osaamista. Työpaikkoja löytyy monipuolisesti
Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä.
OPETUSSUUNNITELMA, johtaminen ja liiketoimintaosaaminen Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto antaa sinulle vankan kehittämisosaamisen. Syvennät johtamisen ja liiketoiminnan eri osa-alueiden
Muovi- ja kumitekniikan perustutkinto
Ammatillisten perustutkintojen uudistuminen Muovi- ja kumitekniikan perustutkinto Infotilaisuus 7.12.2009 Perustutkinnon muodostuminen Ammatillinen perustutkinto muodostuu seuraavasti: 1. Ammatilliset
Opetusperiodi:I, suunnattu hakukohteille: Teknillinen fysiikka ja matematiikka
Kurssin nimi ja koodi MS-A0001 Matriisilaskenta 5 op (Matrisräkning, Kuvaus: kurssi käsittelee lineaarisia yhtälöryhmiä sekä vektoreita ja matriiseja sovelluksineen. Sisältö: vektorilaskentaa, matriisit
Opetusperiodi:I, suunnattu hakukohteille:
Kurssin nimi ja koodi Muut kommentit MS-A0001 Matriisilaskenta 5 op (Matrisräkning, Kuvaus: kurssi Teknillinen fysiikka ja matematiikka käsittelee lineaarisia yhtälöryhmiä sekä vektoreita ja matriiseja
Ajatuksista, odotuksista ja tavoitteista. Tapani Vuorinen Ohjelmajohtaja
Ajatuksista, odotuksista ja tavoitteista Tapani Vuorinen Ohjelmajohtaja Koulutusta ohjaavat ajatukset ja tavoitteet Ministeriö Työnantaja Määrälliset tavoitteet Valmiudet Opiskelija Yliopisto Asiantuntija
Oulun yliopisto. Luonnontieteellinen koulutusala. Fysiikan tutkinto-ohjelma. Fysiikka, luonnontieteiden kandidaatti, 180 op. 1 of
1 of 20 15.12.2015 17:36 Oulun yliopisto Luonnontieteellinen koulutusala Fysiikan tutkinto-ohjelma Fysiikka, luonnontieteiden kandidaatti, 180 op 2 of 20 15.12.2015 17:36 Pääaine (FM-opinnoissa): Fysiikka
KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU 28.6.2010 TEKNIIKKA Markku Huhtinen
KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU 28.6.2010 TEKNIIKKA Markku Huhtinen EN10SA:n ja EN11KA:n OPINNOT LUKUVUONNA 2010-2011 (EN10SA: Energiatekniikan aikuiskoulutuksen pääosin virtuaalinen toteutus suuntautuminen:
Suoritettava tutkinto. Valmistuvan työtehtäviä. Opintojen toteutus. OPETUSSUUNNITELMA Insinööri (AMK), konetekniikka
OPETUSSUUNNITELMA Insinööri (AMK), konetekniikka Konetekniikan koulutuksesta valmistuvalla insinöörillä (AMK) on tehtäväkenttä, jossa edellytetään hyvin laajaa osaamista. Työpaikkoja löytyy monipuolisesti
OPINTOJAKSO K0094 Integroidut järjestelmät 2ov
OPINTOJAKSO K0094 Integroidut järjestelmät 2ov Sähkötekniset tietojärjestelmät, pakollinen sähkö-sv. Opiskelija perehtyy väyläpohjaisiin hajautettuihin avoimiin rakennusautomaatio-järjestelmiin.opiskeija
YRKK18A Agrologi (ylempi AMK), Ruokaketjun kehittäminen, Ylempi AMK-tutkinto
Seinäjoen Ammattikorkeakoulu Oy YRKK18A Agrologi (ylempi AMK), Ruokaketjun kehittäminen, Ylempi AMK-tutkinto Ruokaketjun kehittämisen koulutuksen opinnot on tarkoitettu asiantuntijoille, jotka tarvitsevat
Hyvinvointiteknologiaan painottuva koulutusohjelma- /osaamisalakokeilu TUTKINNON PERUSTEET KOKEILUA VARTEN
Hyvinvointiteknologiaan painottuva koulutusohjelma- /osaamisalakokeilu TUTKINNON PERUSTEET KOKEILUA VARTEN Hyvinvointiteknologian koulutuskokeilujen yhteistyöpäivä 26.9.2014 Voimarinne, Sastamalan Karkku
Hyvinvointiteknologiaan painottuvan kokeilu KOKEILUSSA NOUDATETTAVAT TUTKINNON PERUSTEET
Hyvinvointiteknologiaan painottuvan kokeilu KOKEILUSSA NOUDATETTAVAT TUTKINNON PERUSTEET Hyvinvointiteknologiaan painottuvan kokeilun yhteistyöpäivä19.5.2015 Seppo Valio seppo.valio@oph.fi www.oph.fi HYVINVOINTITEKNOLOGIA
Harri Eskelinen, puh. 040 1979 280, email: harri.eskelinen@lut.fi Konetekniikan koulutusohjelman johtaja Tekniikan tohtori vuonna 1999 Dosentti
TkT Harri Eskelinen Harri Eskelinen, puh. 040 1979 280, email: harri.eskelinen@lut.fi Konetekniikan koulutusohjelman johtaja Tekniikan tohtori vuonna 1999 Dosentti vuodesta 2011 alkaen Tutkimusaihepiirit:
RAK-31000 Statiikka 4 op
RAK-31000 Statiikka 4 op Opintojakson kotisivu on osoitteessa: http://webhotel2.tut.fi/mec_tme harjoitukset (H) harjoitusten malliratkaisut harjoitustyöt (HT) ja opasteet ilmoitusasiat RAK-31000 Statiikka
Tavoite Opiskelija osaa käyttää englannin kielen rakenteita, hallitsee kielen perusilmaukset ja ymmärtää opiskelijan arkielämään liittyvää kieltä
Kuvaukset 1 (6) Englanti, Back to basics, 1 ov (YV3EN1) Tavoite osaa käyttää englannin kielen rakenteita, hallitsee kielen perusilmaukset ja ymmärtää opiskelijan arkielämään liittyvää kieltä Teemat ja
KESKI-UUDENMAAN AMMATTIOPISTO NÄYTTÖSUUNNITELMA. Sähköalan perustutkinto
KESKI-UUDENMAAN AMMATTIOPISTO NÄYTTÖSUUNNITELMA Sähköalan perustutkinto Automaatiotekniikan ja kunnossapidon koulutusohjelma Elektroniikan ja tietoliikennetekniikan koulutusohjelma Sähkö- ja energiatekniikan
28.2.2012. Ympäristöteknologian koulutusohjelma Insinööri (AMK) Environmental Engineering Bachelor of Engineering
Ympäristöteknologian koulutusohjelma Insinööri (AMK) Environmental Engineering Bachelor of Engineering Kiinnostaako sinua elinympäristön tila ja siihen vaikuttavat tekijät? Kemikaali- Asumis- Työ- Elintarvike
Vapaasti valittavat opinnot, 10 ov
Opinnäytetyö, 10 ov Harjoittelu, 20 ov Vapaasti valittavat opinnot, 10 ov Ammattiopinnot, 97 ov Perusopinnot, 23 ov 0(76b7$/28'(1Ã.28/87862+-(/0$Ã0016 Suositeltava ajoitus vuosittain ÃV\NV\OOlÃDORLWWDYDW
OPETUSSUUNNITELMA AMMATTITAITOA TÄYDENTÄVÄT TUTKINNON VALINNAISET OSAT
OPETUSSUUNNITELMA AMMATTITAITOA TÄYDENTÄVÄT TUTKINNON VALINNAISET OSAT Johtokunnan hyväksymä 13.10.2009 / 69 Voimassa alkaen 1.8.2009 Sisältö 5.2 Valinnaiset tutkinnon osat... 3 5.2.1 Äidinkieli (0-4 ov)...
Yrittäjyys ja liiketoimintaosaaminen Tradenomi (Ylempi AMK) Master of Business Administration
Tradenomi (Ylempi AMK) Master of Business Administration Koulutusohjelman tuottama tutkinto Tradenomi (Ylempi AMK) on ylempi korkeakoulututkinto, joka tuottaa saman pätevyyden julkisen sektorin virkaan
LUT Highway. Avoimen yliopiston väyläopintojen mukaiset opinnot mennessä. Elokuu 2018 LUT Highway 2
Avoimen yliopiston väyläopintojen mukaiset opinnot 31.5.2019 mennessä 2 väyläohjelma Ohjelmassa aloittaa opiskelijoita Kauppatiede 39 Tuotantotalous 26 Tietotekniikka 14 Energiatekniikka 3 Ympäristötekniikka
MUUNTOKOULUTUKSELLA insinööriksi (AMK)
MUUNTOKOULUTUKSELLA insinööriksi (AMK) Opiskele kone- ja tuotantotekniikan koulutusohjelmassa työn ohella 1 1,5 vuotta Automaatio Energia- ja ympäristötekniikka Kone- ja laitossuunnittelu Aikuisten AMK-yhteishaku
Osaamispisteet. Vapaasti valittava
Hyväksymismerkinnät 1 (5) Ammattiopiskelun S2 3 osp Osaaminen arvioidaan opiskelijan keräämän oman alan sanaston sekä portfolion avulla. Oman alan sanavaraston Tekstien ymmärtäminen Luku- ja opiskelustrategioiden
SULAUTETTUJEN JÄRJESTELMIEN AMMATILLISET ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op) 12.1. 17.12.2010
1 SULAUTETTUJEN JÄRJESTELMIEN AMMATILLISET ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op) 12.1. 17.12.2010 2 KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULU Koulutuspalvelut SULAUTETTUJEN JÄRJESTELMIEN AMMATILLISET ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op)
PERUSAINEIDEN LAAJA OPPIMÄÄRÄ Syksyn 2007 informaatiotilaisuudet: MA 3.9. klo G-salissa/ TI 4.9. klo G-salissa TERVETULOA!
PERUSAINEIDEN LAAJA OPPIMÄÄRÄ Syksyn 2007 informaatiotilaisuudet: MA 3.9. klo 14-15 G-salissa/ TI 4.9. klo 15-16 G-salissa TERVETULOA! Prof. Juhani Pitkäranta (mat.) Prof. Juhani von Boehm (fys.) suunn.
Konetekniikan tutkinto-ohjelma. Oulun ammattikorkeakoulu
Konetekniikan tutkinto-ohjelma Oulun ammattikorkeakoulu Opiskeleminen konetekniikassa Käytännönläheistä oppimista Teoriasta käytäntöön Ekskursiot, opiskelijavaihto ja kansainvälisyys Uusimmat laitteet
OPETUSSUUNNITELMALOMAKE
OPETUSSUUNNITELMALOMAKE v0.90 Tällä lomakkeella dokumentoit opintojaksoasi koskevaa opetussuunnitelmatyötä. Lomake on suunniteltu niin, että se palvelisi myös Oodia varten tehtävää tiedonkeruuta. Voit
Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet
Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet Tiedotustilaisuus 24.11.2008 Pirkko Laurila ja Raili Laasonen Osaamisen ja sivistyksen asialla LABORATORIOALAN PERUSTUTKINNON PERUSTEIDEN SISÄLTÖ Johdanto
Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet
Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet Tiedotustilaisuus 19.11.2008 Marja Hollo ja Hanna Ketonen Osaamisen ja sivistyksen asialla KÄSI- JA TAIDETEOLLISUUSALAN PERUSTUTKINNON PERUSTEIDEN SISÄLTÖ
EHDOTUS. EHDOTUS Matematiikan opetussuunnitelmien perusteiden oppiainekohtaiset osat
EHDOTUS Matemaattisten aineiden opettajien liitto MAOL ry 12.2.2015 Asemamiehenkatu 4 00520 HELSINKI Opetushallitus Hakaniemenranta 6 00530 Helsinki EHDOTUS Matematiikan opetussuunnitelmien perusteiden
Teollisuusautomaation standardit Osio 9
Teollisuusautomaation standardit Osio 9 Osio 1: SESKOn Komitea SK 65: Teollisuusprosessien ohjaus Osio 2: Toiminnallinen turvallisuus: periaatteet Osio 3: Toiminnallinen turvallisuus: standardisarja IEC
Ota suunta Lahden ammattikorkeakouluun!
Ota suunta Lahden ammattikorkeakouluun! Lahden ammattikorkeakoulu Tekniikan laitos Puutekniikan koulutusohjelma Puutekniikka Puutuotetekniikka Opinto-opas 2006-2007 PUUTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA Tutkinto
OPINTO-OPAS Lahden ammattikorkeakoulu Tekniikan ala. Muovitekniikan koulutusohjelma 240 op
OPINTO-OPAS 2010 2011 Lahden ammattikorkeakoulu Tekniikan ala Muovitekniikan koulutusohjelma 240 op 2 (38) MUOVITEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA Tutkinto Tekniikan ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike Insinööri
Suoritettava tutkinto. Valmistuvan työtehtäviä. Opintojen toteutus. OPETUSSUUNNITELMA Insinööri (AMK), konetekniikka, monimuototeutus
OPETUSSUUNNITELMA Insinööri (AMK), konetekniikka, monimuototeutus Konetekniikan koulutuksesta valmistuvalla insinöörillä (AMK) on tehtäväkenttä, jossa edellytetään hyvin laajaa osaamista. Työpaikkoja löytyy
5.6.3 Matematiikan lyhyt oppimäärä
5.6.3 Matematiikan lyhyt oppimäärä Matematiikan lyhyen oppimäärän opetuksen tehtävänä on tarjota valmiuksia hankkia, käsitellä ja ymmärtää matemaattista tietoa ja käyttää matematiikkaa elämän eri tilanteissa
Mekatroniikan peruskurssi Luento 1 / 15.1.2013
Lappeenranta University of Technology, Finland Mekatroniikan peruskurssi Luento 1 / 15.1.2013 Rafael Åman LUT/Älykkäiden koneiden laboratorio Tehonsiirto voidaan toteuttaa: Mekaanisesti Hydraulisesti Pneumaattisesti
OPINTO-OPAS 2010 2011
OPINTO-OPAS 2010 2011 Lahden ammattikorkeakoulu Muotoilu- ja taideinstituutti Erikoistumisopinnot 60 op Taiteen perusopettajan pedagogiset erikoistumisopinnot TAITEEN PERUSOPETTAJAN PEDAGOGISET ERIKOISTUMISOPINNOT
15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN. osaa: työskentely
Hyväksymismerkinnät 1 (5) Näytön kuvaus Tutkinnonosan suorittaja osoittaa osaamisensa ammattiosaamisen näytössä valmistamalla jonkin koneistettavan osan tai osakokonaisuuden CNC-ohjattua työstökonetta
Lukuvuosi Luonnontiede- ja matematiikkaluokka
Mertalan koulun LuMa-luokka Lukuvuosi 2017-2018 Luonnontiede- ja matematiikkaluokka LuMa-luokka tarjoaa ylöspäin eriyttävää opetusta matematiikassa, fysiikassa ja kemiassa vahvan pohjan perusopinnoissa
Ota suunta Lahden ammattikorkeakouluun!
Ota suunta Lahden ammattikorkeakouluun! Lahden ammattikorkeakoulu Muotoiluinstituutti Uusi valokuva -erikoistumisopinnot Opinto-opas 2006-2007 UUSI VALOKUVA -ERIKOISTUMISOPINNOT 30 OP Erikoistumisopinnot
VAASAN AMMATTIOPISTO
VAASAN AMMATTIOPISTO OPETUSSUUNNITELMAN TUTKINTOKOHTAINEN OSA TEKNIIKAN JA LIIKENTEEN ALA Elektroniikka-asentaja, ICT-asentaja Dokumentin tiedot Dokumentin nimi Laatija Tila Tieto- ja tietoliikennetekniikan
Tervetuloa jatkamaan DIGITAALI- TEKNIIKAN opiskelua! Digitaalitekniikka (piirit) Luku 0 Sivu 1 (8)
Tervetuloa jatkamaan DIGITAALI- TEKNIIKAN opiskelua! Digitaalitekniikka (piirit) Luku 0 Sivu 1 (8) Digitaalitekniikka (piirit) Luku 0 Sivu 2 (8) Yleistä opintojaksosta Laajuus 3 op = 80 h, 1. periodilla
AMMATTITAITOA TÄYDENTÄVÄT TUTKINNON OSIEN OSAAMISEN ARVIOINTI 7.9. 2009
ÄIDINKIELI, SUOMI, 4 OV, pakollinen opintojakso Mediaosaaminen Kielen ja kulttuurin tunteminen 2 opintoviikkoa 1. lukuvuosi 2 opintoviikkoa 2. lukuvuosi. Kirjalliset/suulliset tuotokset ja kokeet Portfolio
2SLQQl\WHW\ 7\ KDUMRLWWHOX. 0$$Ã-$Ã0(76b7$/28'(1Ã$00$77,.25.($.28/8787.,172ÃÃ29ñÃ0(76b7$/286,16,1gg5,Ã$0.
2SLQQl\WHW\ ÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃRY 7\ KDUMRLWWHOX ÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃRY 9DSDDVWLÃYDOLWWDYDWÃRSLQQRWÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃRY $PPDWWLRSLQQRWÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃRY 3HUXVRSLQQRWÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃRY
Vapaasti valittavat opinnot, 10 ov Ammattiopinnot, 80 ov Tuotantotekniikka 65 ov
Opinnäytetyö, 10 ov Harjoittelu, 20 ov Tuotantotekniikka 40 ov Vapaasti valittavat opinnot, 10 ov Ammattiopinnot, 80 ov Tuotantotekniikka 65 ov Perusopinnot, 40 ov Tuotantotekniikka 35 ov Perusopinnot
Tarvittava määrä vuositasolla yli 100 kpl.
Saimaan ammattikorkeakoulun ja Lappeenrannan teknillisen yliopiston harjoitus- ja opinnäytetöiden tarpeet konetekniikan alalla. Tarvittava määrä vuositasolla yli 100 kpl. Työt tehdään yhteistyössä opiskelijoiden,