KYRÖN RAUTATIEASEMAN ALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS

Transkriptio

1 PÖYTYÄN KUNTA K Y R Ö N T A A J A M A KYRÖN RAUTATIEASEMAN ALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS asemakaavan muutoksen selostus 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT

2 1.1 TUNNISTETIEDOT Kyrön taajama, Kyrön rautatieaseman alueen asemakaavan muutos Pöytyän kunta, Kyrön asemakaava-alue, korttelit 101a, 102, 135, 136 Selostus koskee päivättyä ja tarkistettua asemakaavakarttaa. Asemakaavan laatija aluearkkitehti Olli-Pekka Hannu Pöytyän kunta, kaavoituspalvelut Riihikosken virastotalo, Yläneentie 11 b, RIIHIKOSKI puhelin: , sähköposti: Asemakaavan vireilletulo Asemakaavan vireilletulosta on kuulutettu Asemakaavan hyväksyminen Pöytyän kunnanvaltuusto on hyväksynyt asemakaavan..201_. Lainvoimaisuus Asemakaavan lainvoimaisuudesta on kuulutettu..201_. 1.2 KAAVA-ALUEEN SIJAINTI Asemakaavan muutosalue sijaitsee Kyrön taajaman keskustassa, Kyrön entisen rautatieaseman ympäristössä. Suunnittelualueen tarkempi rajaus esitetään asemakaavaotteessa. Muutettavan asemakaavan pinta-ala on noin 9,9 hehtaaria. 1.3 KAAVAN NIMI JA TARKOITUS Asemakaavan muutos on nimetty alueella olevan Kyrön rautatieaseman mukaan. Voimassa oleva asemakaava on sisällöltään vanhentunut, sillä se ei huomioi valtakunnallisesti merkittäviin kulttuuriympäristöihin kuuluvan Kyrön rautatieaseman suojeluarvoja. Rautatieasema on mukana valtakunnallisesti merkittävien kohteiden rautatiesopimuksessa, jossa olevien kohteiden suojelu tulee toteuttaa ensisijaisesti kaavoituksen keinoin. Kaavamuutoksen ensisijaisena tavoitteena on turvata Kyrön rautatieaseman kokonaisuutena hyvin säilyneen miljöön säilyminen. Läheisen rautatien alikulun mahdollinen rakentaminen aiheuttaa muutostarpeita myös entisen rautatieaseman liikennöintiin, sillä pitkään käytetty Asemapolun ja Kyröntien risteys poistuu. Rautatien pohjoispuolella muutetaan Porakalliontien asemakaavaan merkittyä linjausta. Kyrön rautatieaseman alueen asemakaavan muutos sivu 2

3 1.4 SISÄLLYSLUETTELO 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT TUNNISTETIEDOT KAAVA-ALUEEN SIJAINTI KAAVAN NIMI JA TARKOITUS LUETTELO SELOSTUKSEN LIITEASIAKIRJOISTA LUETTELO MUISTA KAAVAA KOSKEVISTA ASIAKIRJOISTA, TAUSTASELVITYKSISTÄ JA LÄHDEMATERIAALISTA 4 2 TIIVISTELMÄ KAAVAPROSESSIN VAIHEET ASEMAKAAVA 4 3 LÄHTÖKOHDAT SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN OLOISTA Alueen yleiskuvaus Luonnonympäristö Rakennettu ympäristö Maanomistus SUUNNITTELUTILANNE Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset 9 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN TARVE SUUNNITTELUN KÄYNNISTÄMINEN JA SITÄ KOSKEVAT PÄÄTÖKSET OSALLISTUMINEN JA YHTEISTYÖ Osalliset Vireilletulo Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Viranomaisyhteistyö ASEMAKAAVAN TAVOITTEET Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet ASEMAKAAVAN VAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET Alustavien vaihtoehtojen kuvaus ja karsinta Valittujen vaihtoehtojen vaikutusten selvittäminen, arviointi ja vertailu Yhteenveto vaihtoehtojen vertailusta Asemakaavaratkaisun valinta ja perusteet Suunnitteluvaiheiden käsittelyt ja päätökset 15 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS KAAVAN RAKENNE Mitoitus Palvelut YMPÄRISTÖN LAATUA KOSKEVIEN TAVOTTEIDEN TOTEUTUMINEN ALUEVARAUKSET Korttelialueet Muut alueet KAAVAN VAIKUTUKSET Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Muut vaikutukset YMPÄRISTÖN HÄIRIÖTEKIJÄT KAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET NIMISTÖ 20 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS TOTEUTUSTA OHJAAVATJA HAVAINNOLLISTAVAT SUUNNITELMAT TOTEUTTAMINEN JA AJOITUS TOTEUTUKSEN SEURANTA 20 Kyrön rautatieaseman alueen asemakaavan muutos sivu 3

4 1.5 LUETTELO SELOSTUKSEN LIITEASIAKIRJOISTA Liite 1 osallistumis- ja arviointisuunnitelma Liite 2 Kyrön aseman maankäyttösuunnitelma, Arkkitehtitoimisto Tarmo Mustonen Oy, 2010 Liite 3 Museoviraston kohdeinventointilomakkeet Liite 4 selvitys Kyrön aseman alueen liikennejärjestelyistä, Olli-Pekka Hannu, 2011 Liite 5 rakennustapaohjeet Liite 6 kooste asemakaavan muutoksen luonnoksesta saaduista lausunnoista ja mielipiteistä Liite 7 Porakalliontien-Leppämäentien maankäyttöluonnokset Liite 8 kooste asemakaavan muutoksen ehdotuksesta saaduista lausunnoista ja muistutuksista Liite 9 asemakaavamerkinnät ja asemakaavamääräykset Liite 10 asemakaavan seurantalomake Liite 11 Museoviraston kirje Liite 12 Rautatiesopimuksessa määritellyt kohteet Kyrössä 1.6 LUETTELO MUISTA KAAVAA KOSKEVISTA ASIAKIRJOISTA, TAUSTASEL- VITYKSISTÄ JA LÄHDEMATERIAALISTA Selvitys 1 Karinaisten kulttuuriympäristöohjelma, Arkkitehtitoimisto Lehto-Peltonen-Valkama Oy, 2002 Selvitys 2 Rautatierakennukset, korjausohjekortit 1-7, Museovirasto, Selvitys 3 Suomen rautatieasemat vuosina , Sirkka Valanto, Museoviraston rakennushistorian osasto, 1982 Selvitys 4 Varsinais-Suomen jokivarsialueiden inventointiprojekti , Kyrön kylän kulttuurihistorialliset arvot, Turun maakuntamuseo 2 TIIVISTELMÄ 2.1 KAAVAPROSESSIN VAIHEET Pöytyän kunnanhallitus päätti laittaa asemakaavan muutoksen laadinnan vireille ja hyväksyi osallistumis- ja arviointisuunnitelman (OAS) Alueelta laadittu asemakaavaluonnos pidettiin MRL 62 :n mukaisesti julkisesti nähtävänä Asemakaavan muutoksen ehdotus pidettiin MRA 27 :n mukaisesti julkisesti nähtävänä Pöytyän kunnanvaltuusto hyväksyi asemakaavan muutoksen..201_. 2.2 ASEMAKAAVA Kaavamuutoksella turvataan Kyrön rautatieaseman valtakunnallisesti merkittävän miljöön säilyminen. Asemakaavassa suojelua on tehty sekä rakennus- että aluekohtaisilla merkinnöillä. Paikallisjunaliikenteen pysäkille osoitetaan erilliset toiminta-alueet. Edellisten lisäksi mm. katuverkostoa on muutettu. Muutosalueella ovat korttelit 135, 136 ja osa kortteleista 101a ja 102 sekä erityis- (EV), katu-, liikenne- (LR), virkistys- (VL), maa- ja metsätalousalueita (M). Korttelit sisältävät pientalojen (AO, AP), rivitalojen (AR), toimitila- (KTY) ja liikeraken- Kyrön rautatieaseman alueen asemakaavan muutos sivu 4

5 nusten korttelialueita (AL). Korttelialueiden vanhojen rakennettujen ympäristöjen ominaispiirteitä säilytetään (AO/s-1, KTY/s-1), ja niillä on myös suojeltavia rakennuksia (sr-4, sr-6). 3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN OLOISTA Alueen yleiskuvaus Suunnittelualue koostuu Kyrön rautatieasemasta lähialueineen, ratapihasta ja osin viereisistä kortteleista. Alue on lähes kokonaan rakentunut. Rakennukset on ryhmitelty Asemapolun ja Wäinö Aaltosen tien/kehityksentien varteen. Rakennuskannan ikäkerrostumista erottuvat selkeimmin jo 1800-luvun loppupuolella muodostunut rautatieaseman ympäristö ja viime vuosikymmeninä tehtyjen rivitalojen ryhmä sen eteläpuolella. Rakennuskantaa yhdistävänä tekijänä on mataluus, sillä useimmat rakennuksista ovat yksikerroksisia. Muutoin rakennuksissa on paljon vaihtelua iän, ilmiasun ja koon suhteen. Osin tonttien runsaan puuston ansiosta alue vaikuttaa kuitenkin varsin yhtenäiseltä. Korkea puhelinmasto on maastossa ja maisemassa selkeästi erottuva häiritsevä elementti. ilmakuva alueelta toukokuussa 2012 Kyrön rautatieaseman alueen asemakaavan muutos sivu 5

6 3.1.2 Luonnonympäristö Pintamuodoltaan tasaisella suunnittelualueella ei ole luonnontilaisena säilynyttä ympäristöä. Aseman ympäristössä puu- ja pensaskasvusto on paikoin villiintymässä Rakennettu ympäristö Yhdyskuntarakenne Aikaisemmin Kyrön rautatieasema oli varsinkin liikenteen kannalta taajamarakenteessa erittäin keskeinen. Asematoimintojen hiljentymisen jälkeen alue on kokenut suuren muutoksen, ja sen yhdyskuntarakenteellinen merkitys on hämärtynyt. Sijainti taajamarakenteen ytimessä mahdollistaa kuitenkin monia erilaisia käyttötarkoituksia. Rajoitteita muodostuu mm. meluhäiriöistä ja rakennussuojeluarvojen huomioinnista. Rautatieaseman ympäristön osoittaminen liikennealueeksi ei enää ole nykyisessä laajuudessa perusteltua. rivitaloja Wäinö Aaltosen tien varrella Asematien paikka, taustalla ratamestarin asunto ja makasiini liikerakennus Kehityksentien varrella Kyrön rautatieaseman alueen asemakaavan muutos sivu 6

7 Rakennettu kulttuuriympäristö ja muinaismuistot Kyrön rautatieaseman miljöö on varsin yhtenäinen kokonaisuus, jolla voidaan edelleen nähdä 1800-luvun loppupuolella muodostuneen rautatien asemapaikan tyypilliset osat. Julkisimpia olivat alueen keskelle sijoitettu uusrenessanssityylinen asemarakennus (1870-l), tavaramakasiini ja asemapuisto. Näiden länsipuolella on entinen kirjurien asunto piharakennuksineen (5 kpl). Asemapolun varrella on entisen ratamestarin asunnon pieni pihapiiri, johon sisältyy myös ulkorakennus ja kellari. Alueella on lisäksi ollut asemamiesten asunto. Kyrön asema-alueen rakennukset ovat säilyneet lähes kokonaan vanhassa ilmiasussaan. Asemarakennusta on ilmeisesti pidennetty pian sen rakentamisen jälkeen samaa rakennustyyliä noudattaen. Tyylipiirteiltään pelkistetymmän kirjurien asunnon arvioidaan olevan asemaa jonkin verran uudempi. Rakennuskannan yksityiskohtaiset inventointitiedot ilmenevät selostuksen liitteenä olevasta rakennusinventoinnista sekä Kyrön aseman maankäyttösuunnitelmasta. Rakennusten kunto on vaihteleva, ollen huonoin talousrakennusten kohdalla. Kehityksentien ja Wäinö Aaltosen tien varrella ei ole yhtä vanhoja, kulttuurihistoriallisesti arvokkaita rakennuksia. Rautatien pohjoispuolella Arvola-nimisellä kiinteistöllä sijaitsee vanha asuinrakennus, joka on perimätiedon mukaan siirretty Terijoelta. Talo suojeltiin vuoden 2011 asemakaavassa. Kyrön rautatieaseman pihapiiriä kesällä Asemapuiston suuret kuuset kaatuivat joulukuun myrskyssä Kyrön rautatieaseman alueen asemakaavan muutos sivu 7

8 karttaote Kyrön rautatieaseman rakennusinventoinnista rautatieasema 2. tavaramakasiini 3.? (purettu) 4. sauna-pesutupa 5. varasto-liiterikarjasuoja 6. maakellari 7. ratamestarin asunto 8. ulkorakennus 9. kellari 10. kirjureiden asunto 11. puuseet-varasto 12. kellari 13. varasto (purettu) 14. asemamiesten asunto (purettu) 15. asemamiesten ulkorakennus (purettu) Virkistys Voimassa olevassa asemakaavassa suunnittelualueella on kapea puistokaista kahden rivitalotontin välissä. Palvelut Suunnittelualue on Kyrön taajaman palvelukeskuksen välittömässä läheisyydessä. Korttelissa 136 on yksi liikerakennus. Työpaikat Suunnittelualueen työpaikat sijoittuvat korttelin 136 liikerakennukseen. Rautatieasemalla ei ole pysyviä työpisteitä. Liikenne Ajoneuvoliikenne Kyrön asemalle ja korttelin 136 pohjoisimmalle rivitalotontille ohjautuu Kyröntieltä Asemapolun kautta. Korttelien 134, 135 ja osin 136 tonttiliikenne suuntautuu Wäinö Aaltosen tielle ja Kehityksentielle. Asemakuja on eteläosaltaan korttelin 136 liikerakennustontin pihatie ja pohjoisosaltaan polkuna. Asemakaavan mukaista Asematietä ei ole rakennettu. Rautatien vierellä kulkee pohjoispuolella Porakalliontie, joka on vanha, paljon käytetty läpikulkureitti ja ajotie sahalle. Alue on vaarallinen rautatien lastauspihan risteävän liikenteen vuoksi. Tieyhteyden merkitys vähentyi korvaavan Sahantien rakentamisen myötä. Tekninen huolto Kaavamuutosalue on liitettävissä/liitetty jo rakennettuihin yhdyskuntateknisiin verkostoihin. Ympäristönsuojelu ja ympäristöhäiriöt Rautatieliikenteestä aiheutuu alueelle meluhäiriötä ja maaperän tärinää Maanomistus Alue on Pöytyän kunnan, Suomen valtion ja yksityisten omistuksessa. Kyrön rautatieaseman alueen asemakaavan muutos sivu 8

9 3.2 SUUNNITTELUTILANNE Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Kyrön rautatieaseman alueen rajaus inventoinnissa Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Kyrön rautatieasema on valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö. (Valtioneuvoston päätös ) ote maakuntakaavasta (ent. seutukaavasta) ote maakuntakaavasta (ei lainvoimainen) Maakuntakaava (seutukaava) Varsinais-Suomen taajamaseutukaavassa (vahvistettu ) muutosalueella on taajamatoimintojen aluetta (A). Osa alueesta sisältyy vesiensuojelun kannalta tärkeään lähivaluma-alueeseen (av). Alueen pohjoislaidalla kulkee päärata ja siihen on merkitty liikennepaikka (Kyrön asema). Vireillä olevassa maakuntakaavassa (hyväksytty , vahvistettavana) alue sisältyy taajamatoimintojen alueeseen. Alueen kautta kulkee rautatie. Koko taajama sisältyy raideliikenteeseen tukeutuvaan taajamatoimintojen kehittämisen kohdealueeseen. Kyrön rautatieaseman alueen asemakaavan muutos sivu 9

10 Yleiskaava Kyrön taajamaan ei ole laadittu osayleiskaavaa ote asemakaavayhdistelmästä 1:8000 ja suunnittelualueen alustava rajaus (punainen katkoviiva) Asemakaava Suurin osa suunnittelualueesta sisältyy vahvistettuun asemakaavaan (entiseen rakennuskaavaan). Siinä korttelialueille on annettu seuraavat käyttötarkoitusmerkinnät: AO (erillispientalojen korttelialue) ja AR (rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten korttelialue). Lisäksi on katuja, rautatiealuetta (LR) ja puistoa (P). Asemakuja, Porakalliontie, osa Leppämäentietä, korttelin 102 tontti 1 ja rautatiealueen itäisin osa sisältyvät Pöytyän kunnanvaltuuston hyväksymään asemakaavan muutokseen. Kaavamuutosalueen länsiosassa on kaksi pientä vahvistettua rautatie- ja katualuetta. Rakennusjärjestys Alueella noudatetaan Pöytyän kunnan rakennusjärjestystä, joka on tullut voimaan Pohjakartta Kyrön taajama-alueen pohjakartan on laatinut Suomen Kartoitus ja Mittaus Oy. Kartoitus hyväksyttiin Maanmittauslaitoksessa (MML/11/621/2004). Pohjakartta on muunnettu EUREF-järjestelmään vuonna Tonttijako ja kiinteistörekisteri Alue on Maanmittauslaitoksen ylläpitämässä kiinteistörekisterissä. Rakennuskiellot Alueelle ei ole asetettu rakennuskieltoja. Kyrön rautatieaseman alueen asemakaavan muutos sivu 10

11 Lähiympäristön kaavatilanne Alueen ympärillä on useita eri-ikäisiä kaava-alueita. Näistä länsipuolella oleva vuoden 1970 asemakaava on sisällöltään vanhentunut, sillä ohikulkutien varaus ei ole enää toteuttamiskelpoinen. 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN TARVE Asemakaavan muutos on tarpeen, jotta voidaan edistää Kyrön rautatieaseman ympäristön valtakunnallisesti merkittävien suojeluarvojen säilymistä. Voimassa olevassa asemakaavassa rautatieasema lähiympäristöineen on rautatiealuetta (LR), eikä sisällä mitään rakennuskohtaisia merkintöjä. Tarvetta nykyisen laajuiseen rautatiealueeseen ei enää ole. Asuinrakennukset pihapiireineen on myyty, ja siirtyneet jo yksityiseen omistukseen. Kulkureittinä Kyrön asemalle on perinteisesti käytetty rautatien viereistä Asemapolkua. Nykyiseen asemakaavaan merkitsemätön katu joudutaan katkaisemaan viimeistään rautatien alikulun rakentamisen myötä. Asemakaavoituksella on siksi löydettävä uusi reitti alueelle. Vuonna 2011 valmistuneen Kyrön asemanseudun asemakaavan muutoksen vaikutusarvioinnin yhteydessä selvisi, että Kehityksentieltä rautatieasemalle aiemmin kaavailtu Asematie ei huomioi rautatieaseman ympäristön suojeluarvoja. Myös pohjoispuolella on tarpeen muuttaa Porakalliontien linjausta, ja siirtää ajoneuvoliikennettä Sahantien suuntaan. 4.2 SUUNNITTELUN KÄYNNISTÄMINEN JA SITÄ KOSKEVAT PÄÄTÖKSET Pöytyän kunnanhallitus teki päätöksen asemakaavan muutoksen laadinnan aloittamisesta kokouksessaan OSALLISTUMINEN JA YHTEISTYÖ Osalliset Osalliset mainitaan selostuksen liitteenä olevassa osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa Vireilletulo Asemakaavan muutoshankkeen vireilletulosta kuulutettiin Auranmaan Viikkolehdessä Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on ollut saatavissa Pöytyän kunnassa koko kaavoitustyön ajan. Osallisilla oli kaavaa valmisteltaessa mahdollisuus esittää mielipiteensä kaavaluonnoksesta sen nähtävilläolon aikana. Saadun palautteen pohjalta laadittu asemakaavaehdotus asetetaan julkisesti nähtäville ja siitä pyydetään tarvittavat lausunnot. Osallisilla on oikeus tehdä muistutus asemakaavasta sen nähtävilläolon aikana (MRA 27 ). Kyrön rautatieaseman alueen asemakaavan muutos sivu 11

12 Kaavaehdotuksesta jätettyihin muistutuksiin laaditaan vastineet ja asemakaavaa tarvittaessa tarkistetaan. Pöytyän kunnanvaltuusto hyväksyy asemakaavan, minkä jälkeen kaavaan tyytymätön voi valittaa Turun hallinto-oikeuteen Viranomaisyhteistyö Viranomaisneuvotteluja järjestetään kaavatyön aikana valmisteluvaiheessa ja asemakaavan muutoksen ehdotuksen oltua julkisesti nähtävänä (MRA 26 ), mikäli neuvottelujen käyntiin katsotaan olevan tarvetta. Kaava-aluetta koskenut viranomaisneuvottelu käytiin , jolloin käsiteltiin myös Kyrön asemanseudun asemakaavaa. 4.4 ASEMAKAAVAN TAVOITTEET Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet Kunnan asettamat tavoitteet Pöytyän kunnassa halutaan päivittää asemakaava-alueen käyttötarkoitusmerkinnät ajantasaisiksi. Suunnittelutilanteesta johdetut tavoitteet Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ohjaavat voimakkaasti alueen suunnittelua Kyrön rautatieaseman valtakunnallisesti merkittävän rakennetun kulttuuriympäristön osalta. Maakuntatason kaavojen mukaan raideliikenne on taajamalle merkityksellistä. 4.5 ASEMAKAAVAN VAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET Alustavien vaihtoehtojen kuvaus ja karsinta Kyrön rautatieaseman alueen kaikki rakennukset ja puistomainen ympäristö pyritään säilyttämään. Kaavallisina keinoina käytetään rakennuskohtaisia ja alueellisia suojelumerkintöjä. Uutta rakennusoikeutta on vähän, ja se sijoittuu rautatien puoleiselle sivustalle. Kortteli- ja tonttijaossa otetaan huomioon alueen nykyinen ja tuleva omistus. Rautatieasemalle johdetaan katu Asemakujan kautta. Vaihtoehtoisena reittinä on selvitetty myös voimassa olevan asemakaavaan mukaisen Asematien jatkamista suoraan aseman pihaan. Selvitys on selostuksen liitteenä. Rautatien pohjoispuolella tarkistetaan Porakalliontien katualuetta nykyisen tilanteen pohjalta. Rautatien lastausalueen kautta kulkevaa katuyhteyttä ei kaavaluonnoksessa ole. Ajoneuvoliikenne suuntautuu rautatiealueen länsipuolella Porakalliontielle ja Sahantielle, sekä itäpuolella Leppämäentien kautta Kyröntielle. Korttelin 136 länsipuolelle on merkitty varaus rautatien ylittävälle kevyen liikenteen yhteydelle. Yhteyttä voivat käyttää myös korttelin 136 tontit 7 ja 8. Korttelin 136 eteläpuolisilla tonteilla on osoitettu mahdollisuuksia pienimittakaavaiseen täydennysrakentamiseen. Alueella on pientalojen ja rivitalojen tontteja sekä yksi myös liikerakentamiselle tarkoitettu tontti. Rakentamisessa tulee huomioida rautatieliikenteen aiheuttama melu ja tärinä. Kyrön rautatieaseman alueen asemakaavan muutos sivu 12

13 4.5.2 Valittujen vaihtoehtojen vaikutusten selvittäminen, arviointi ja vertailu Alue- ja rakennuskohtaisten suojelumerkintöjen vuoksi Kyrön rautatieaseman ympäristön ilmiasu voi säilyä ennallaan, ja säilyttää merkittävät kulttuuriarvonsa. Ainoa isompi uudisrakennuksen paikka (200 m 2 ) on merkitty rautatien puoleiselle sivustalle, jossa on aiemminkin ollut rakennus. Toteutettuna uudisrakennus lisää entisen kirjurisen asunnon pihapiirin asuttavuutta ja tuo myös suojaa liikennemelulta. Asema-alueen omistuksen jakaantumisella useisiin osiin ei ole havaittavissa merkittäviä haitallisia vaikutuksia kokonaisuuteen. Käyttötarkoituksia on pyritty määrittelemään niin, että vanhojen asuinrakennusten pihapiireihin tulee erillispientalojen (AO) korttelialuetta ja asemarakennukseen mahdollisesti julkisempaa toimintaa. Kirjureiden ja ratamestarin asuntojen ympärille muodostuvat varsin luontevat pihapiirit. Entinen rautatieasema makasiineineen ja ajopihoineen on myös ehjä toiminnallinen kokonaisuus. Kulkuyhteys asemarakennukseen rautatien puolelta jouduttaneen poistamaan, mutta Kyrön aseman maankäyttösuunnitelman mukaan mahdollinen lisäraide kuitenkin mahtuisi rakennuksen sivustalle. Uuden paikallisliikenteen asemapaikan rakenteet ja liityntäpysäköinti tulevat idemmäksi, jolloin niiden vaikutus vanhaan asemamiljööseen on melko vähäinen. Korttelin 136 Wäinö Aaltosen tien ja Kehityksentien puoleiset tontit ovat jo pääosin rakennettuja. Asemakaava mahdollistaa alueen nykyisenkaltaisen täydennysrakentamisen. Melu- ja tärinähaittojen vuoksi tonttien rakennustehokkuutta ( ) ja kerroslukua (I-II) on rajoitettu. Rautatien puoleisilla korttelin 136 asuntorakentamiseen mahdollisilla tonteilla 1-6 on määräys rakennusten ääneneristävyydestä liikennemelua vastaan (33 dba). Asema-alueelle johtavana uutena kulkuyhteytenä on selvitetty sekä Asematien että Asemakujan käyttöä. Kumpikin katualue tulisi rakennettujen asuntojen läheisyyteen. Asematien jatkaminen vaikuttaa merkittävästi asemamiljööseen, ja vähentää sen kulttuurihistoriallista arvoa. Luonnokseen kulkuyhteydeksi valittiin lähinnä tämän vuoksi Asemakuja. Katua on osin levennetty korttelin 136 suuntaan. Viereiseen tonttiin 2 on lisätty maa-aluetta rautatien puolelta, jolla pyritään kompensoimaan katualueen luovutuksesta aiheutuvaa haittaa. Porakalliontien ja Wäinö Aaltosen tien välinen, rautatien ylittävä kevyen liikenteen yhteys lyhentää kulkumatkaa taajaman luoteisosasta keskustaan. Kulkuyhteyden tarve on tällä hetkellä ilmeisen vähäinen, mutta tilanne saattaa tulevaisuudessa muuttua, mikäli työpaikkojen ja asuntojen määrä lisääntyy merkittävästi rautatien pohjoispuolelle asemakaavoitetuilla alueilla. Asema-alueen miljööarvoja, turvallisuutta ja sisäistä liikkumista häiritsevälle puhelinmastolle ei esitetä asemakaavassa rakentamismahdollisuutta. Kaavan valmisteluvaiheessa pidettiin julkisesti esillä päivätty luonnos Yhteenveto vaihtoehtojen vertailusta Asemakaavaratkaisun valinta ja perusteet Vaikutusselvitysten ja -arvioinnin tulokset Asemakaavan muutosta on arvioitu Pöytyän kunnan hallinnollisessa ja teknisessä palvelukeskuksessa. Kyrön rautatieaseman alueen asemakaavan muutos sivu 13

14 Mielipiteet ja niiden huomioonottaminen Osallisten mielipiteet on pyritty ottamaan huomioon valintoja tehtäessä ja asemakaavaratkaisua kehitettäessä. Liikennevirasto on osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta antamassaan palautteessa ( ) kehottanut kiinnittämään huomiota mm. alueen melu- ja tärinähaittoihin. Asemakaavan luonnoksesta saadut lausunnot ja mielipiteet Luonnoksesta saatiin viisi lausuntoa ja kaksi mielipidettä. Näiden kooste ja kaavan laatijan antama vastine ovat selostuksen liitteissä. Asemakaavan luonnoksen kehittäminen Asemakaavaluonnoksen nähtävilläolon jälkeen asemakaavan muutoksen sisällöstä on keskusteltu suojeltavan rautatieasema-alueen maanomistajien kanssa. Neuvotteluja on lisäksi käyty Leppämäentien-Porakalliontien yritysosallisten (Hydoring Oy, Metsä Board Oyj, Metsä Wood) ja Liikenneviraston kanssa. Porakalliontien-Leppämäentien maankäyttöä tutkittiin kahden vaihtoehtoisen ratkaisumallin avulla (liitteissä). Asemakaavan luonnosta on kehitetty seuraavasti: - Rautatieaseman alueen kolmen vanhan rakennuksen merkintä sr-7 (säilytettävä rakennus) muutettiin muotoon sr-6 (suojeltava rakennus) - Suojeltavan alueen osan merkintään (s-1) lisättiin maininta asemapuistosta. Aluetta on laajennettu, ja siihen sisällytettiin myös osa rautatieaseman tontista. - Kyrön rautatieaseman valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö rajattiin kartalle (rky). - Asemakaavamääräyksiin tehtiin korttelin 136 tontin 8 uudisrakentamista koskeva lisäys, jossa osa rakentamistapaohjeista määriteltiin velvoittaviksi. - Korttelin 136 tonttien 4 ja 5 väliin merkittiin johtoa varten varattu alueen osa. - Porakalliontien päätteenä olevaa kääntöpaikkaa laajennettiin - Rautatiealueen lastauspihalle merkittiin ajoyhteys (ajo-1), joka on korttelin 101a käytettävissä. - Merkintää LPA-1 täydennettiin maininnalla liityntäpysäköinnistä. - Korttelien 102 ja 101a eteläpuolelle merkittiin kevyen liikenteen katu, jolla tontille ajo on sallittu (pp/t). - Leppämäentietä siirrettiin etelämmäksi rautatiealueen paikalle. Kaarrelinjausta loivennettiin ja kadun vierelle muodostettiin neljä erityisviheraluekaistaa (EV). - Asemakaavan muutosaluetta laajennettiin korttelin 102 tontille 1, ja sen viereiselle Leppämäentielle. Tonttiin liitettiin kadun kulmaosa. - Istutettavan alueen osan merkintä lisättiin LR-1-alueen reunalle. - Rakennustapaohjeistoa on tarkistettu korttelin 136 tontin 9 osalta. Asemakaavan ehdotuksesta saadut lausunnot ja mielipiteet Ehdotuksesta saatiin viisi lausuntoa ja yksi muistutus. Näiden kooste ja kaavan laatijan antama vastine ovat selostuksen liitteissä. Palautteen perusteella selostuksen liitteisiin lisättiin Museoviraston kirje Karinaisten kunnalle ja Kyrön rautatieasemaa koskeva ote Museoviraston ylläpitämästä kulttuuriympäristön rekisteriportaalista. Selostuksen kohtaa 6.1 on täydennetty. Kaavakarttaan ei tehty muutoksia Asemakaavan ehdotukseen kehittäminen Pöytyän kunnanvaltuusto palautti asemakaavan muutoksen takaisin valmisteluun kokouksessaan Varsinais-Suomen maakuntamuseo antoi seuraavan lausunnon, jossa otettiin kantaa myös rautatien ylittävään kevyen liikenteen siltaan. Kyrön rautatieaseman alueen asemakaavan muutos sivu 14

15 Kaavamuutos käsittää Kyrön rautatieaseman alueen sekä pienen alueen radan pohjoispuolella. Kyrön rautatieasema liittyy Turku Tampere rautatien rakentamiseen, joka alkoi 1875 ja valmistui seuraavana vuonna. Kyrön rautatieasema on mukana Valtakunnallisesti merkittävissä rakennetuissa ympäristöissä (RKY 2009). Nyt lausunnolla olevassa asemakaavamuutoksessa asema-alue on säilytetty yhtenäisenä kokonaisuutena ja alueen suojeluarvot on huomioitu asianmukaisesti. Valtakunnallisesti merkittävän alueen rajaus näkyy kaavassa, asema-alueen rakennukset on suojeltu sr-6 merkinnällä ja myös aseman puisto on saanut s-2 merkinnän. Välittömästi asema-alueen länsipuolelle on kaavaan merkitty suojaviheralue ja sillä kevyen liikenteen väylä, johon liittyy radan ylikulkuvaraus. Sähköistetyn radan ylittäminen vaatii korkean rakennelman. Mikäli ylikulku haluttaisiin mahdollistaa myös pyöräilijöille, vaatisi se myös pitkät rampit. Varsinais-Suomen maakuntamuseo toteaa lausuntonaan, että se vastustaa ylikulun sijoittamista välittömästi valtakunnallisesti merkittävän alueen yhteyteen. Ylikulku muodostaisi idästä nähtynä taustan asema-alueelle ja estäisi kokonaan asema-alueen hahmottamisen lännen suunnasta. Rautatien ylittävä kevyen liikenteen silta on pelkästään jalankulkijoillekin tarkoitettuna kookas, ja sen sovittaminen valtakunnallisesti arvokkaan kulttuuriympäristön välittömään läheisyyteen on osoittautunut lähemmässä tarkastelussa vaikeaksi. Asemakaavan muutoksen sisällön kannalta ylikulkusilta ei ole erityisen merkittävä. Ylikulkuyhteyden tarvetta ja sijaintia voidaan selvittää kaavamuutosalueen länsipuolisen alueen asemakaavoituksen yhteydessä. Koska eritasoristeyksen varaus on vain noin viidensadan metrin etäisyydellä, jäänevät ylikulkusillan merkinnän poistamisen vaikutukset suunnittelualueella vähäisiksi. (Katso myös kohta 5.4.1) Asemakaavaehdotusta on tarkistettu seuraavasti: - Korttelin 136 länsipuolella ollut EV-alue muutettiin M-alueeksi (maa- ja metsätalousalue). - Rautatien ylittävä kevyen liikenteen yhteysvaraus poistettiin. M-alueelle merkittiin ajoyhteys Suunnitteluvaiheiden käsittelyt ja päätökset Pöytyän kunnanhallituksen päätökset - asemakaavan muutoksen laadinnan aloittaminen, osallistumis- ja arviointisuunnitelman hyväksyminen asemakaavaluonnoksen asettaminen julkisesti nähtäville asemakaavaehdotuksen asettaminen julkisesti nähtäville tarkistetun asemakaavaehdotuksen asettaminen julkisesti nähtäville..201_ - esitys asemakaavan muutoksen hyväksymisestä kunnanvaltuustolle esitys asemakaavan muutoksen hyväksymisestä kunnanvaltuustolle.. Pöytyän kunnanvaltuuston päätökset - asemakaavan palauttaminen uudelleen valmisteluun asemakaavan muutoksen hyväksyminen.. (KV ). Kyrön rautatieaseman alueen asemakaavan muutos sivu 15

16 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 KAAVAN RAKENNE Mitoitus Palvelut Kaavamuutosalueella ovat korttelit 135 ja 136 sekä osia kortteleista 101a ja 102. Kortteli 135 on tarkoitettu paikallisjunaliikenteen liityntäpysäköinnin autopaikoille (LPA-1), muihin kortteleihin voidaan rakentaa pientaloja (AR, AP, AL). Korttelin 136 tontit 8-10 muodostuvat entisestä Kyrön rautatieaseman alueesta, jolla olevat vanhat rakennukset suojellaan. Suunnittelualueella on lisäksi rautatiealuetta (LR), suojaviheralueita (EV), lähivirkistysaluetta (VL) ja katuja. Alueen pinta-ala on noin 9,9 hehtaaria. Yksityiskohtaiset mitoitustiedot esitetään asemakaavan seurantalomakkeella. Asemakaava-alue tukeutuu Kyrön taajaman lähipalveluihin. Korttelissa 136 on yksi jo rakentunut liikerakennusten tontti. Suunnittelualueelle voidaan rakentaa paikallisjunaliikenteen pysäkki. Entinen asemarakennus on käytettävissä yritysten toimitiloina ja kulttuuritoimintaa palvelevina tiloina. 5.2 YMPÄRISTÖN LAATUA KOSKEVIEN TAVOTTEIDEN TOTEUTUMINEN Asemakaavan muutoksella mahdollistetaan laadukkaan taajamarakenteen muodostuminen. Kaavoituksessa otetaan huomioon valtakunnallisesti merkittävän Kyrön rautatieaseman kulttuurihistorialliset ja maisemalliset arvot. 5.3 ALUEVARAUKSET Korttelialueet Alueella ovat korttelit 135 ja 136. Lisäksi on osia kortteleista 101a ja 102. Kortteli 101a, tontti 4 Korttelialueella on yksi toimitilarakennusten tontti, joille saa rakentaa yksikerroksisia rakennuksia (I). Rakennustehokkuus on 0,25. Kiinteistö on lohkottu ja rakentunut. Kortteli 102, tontti 1 Korttelialueella on yksi erillispientalojen tontti, jolla ympäristö/rakennetun ympäristön ominaispiirteet säilytetään (AO/s-1). Tontille saa rakentaa enintään puolitoistakerroksisia uudisrakennuksia (I½). Rakennusoikeus on esitetty rakennusaloittain ja on yhteensä 380 kerrosneliömetriä. Vanha asuinrakennus on suojeltu (sr-4). Rautatien puoleiset rakennusosat tulee suojata liikennemelua vastaan vähintään 35 dba. Tontti muodostetaan vanhan kiinteistön pohjalta asemakaavamuutoksen yhteydessä. Kortteli 135 Autopaikkojen korttelialuetta, joka on tarkoitettu lähijunaliikenteen liityntäpysäköintiin (LPA-1). Alueelle osoitetaan rakennusoikeutta 40 kerrosneliömetriä. Kyrön rautatieaseman alueen asemakaavan muutos sivu 16

17 Kortteli 136, tontti 1 Korttelialueella on asuin-, liike- ja toimistorakennusten tontti (AL). Kerrosluvuksi on merkitty II ja rakennustehokkuudeksi 0,45. Rakentunut tontti on muodostettu vanhan kiinteistöjaon pohjalta. Kortteli 136, tontti 2 Alueella on rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten (AR) tontti. Tontille saa rakentaa yksikerroksisia rakennuksia (I). Rakennustehokkuus on 0,35. Rautatien puoleiset rakennusosat tulee suojata liikennemelua vastaan vähintään 33 dba. Rakentunut tontti on muodostettu vanhan kiinteistöjaon pohjalta. Kortteli 136, tontit 3 ja 4 Korttelialueella on kaksi asuinpientalojen tonttia (AP). Tonteille saa rakentaa enintään kaksikerroksisia rakennuksia (II). Rakennustehokkuus on 0,35. Rautatien puoleiset rakennusosat tulee suojata liikennemelua vastaan vähintään 33 dba. Tontti 3 on jo rakentunut, ja tontti 4 muodostetaan asemakaavamuutoksen yhteydessä. Kortteli 136, tontit 5 ja 6 Alueella on kaksi rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten (AR) tonttia. Tonteille saa rakentaa yksikerroksisia rakennuksia (I). Rakennustehokkuus on 0,30. Rautatien puoleiset rakennusosat tulee suojata liikennemelua vastaan vähintään 33 dba. Tontit on muodostettu vanhan kiinteistöjaon pohjalta ja ne ovat jo rakentuneet. Kortteli 136, tontti 7 Korttelialueella on yksi erillispientalojen tontti (AO). Tontille saa rakentaa yksikerroksisia rakennuksia (I). Rakennustehokkuus on 0,25. Rautatien puoleiset rakennusosat tulee suojata liikennemelua vastaan vähintään 33 dba. Rakentunut tontti on muodostettu vanhan kiinteistöjaon pohjalta. Kortteli 136, tontti 8 Korttelialueella on yksi erillispientalojen tontti, jolla ympäristö/rakennetun ympäristön ominaispiirteet säilytetään (AO/s-1). Tontille saa rakentaa yhden yksikerroksisen uudisrakennuksen (I). Rakennusoikeus on esitetty rakennusaloittain ja on yhteensä 520 kerrosneliömetriä. Vanha asuinrakennus ja piharakennukset esitetään suojeltaviksi (sr-6). Asemapuisto on merkitty suojeltavaksi alueen osaksi (s-1). Tontti muodostetaan kiinteistörajojen pohjalta asemakaavamuutoksen yhteydessä. Lähes koko alue sisältyy valtakunnallisesti merkittävään Kyrön rautatieaseman kulttuuriympäristöön (rky). Kortteli 136, tontti 9 Korttelialueella on toimitilarakennusten tontti, jolla ympäristö/rakennetun ympäristön ominaispiirteet säilytetään (AO/s-1). Alueelle saa sijoittaa myös kulttuuritoimintaa palvelevia tiloja. Rakennusoikeus on esitetty rakennusaloittain ja on yhteensä 500 kerrosneliömetriä. Tontilla sijaitsevat rakennukset, Kyrön entinen rautatieasema ja makasiinirakennus, esitetään suojeltaviksi (sr-6). Osa tontista on asemapuistoa, joka on merkitty suojeltavaksi alueen osaksi (s-1). Tontilla on myös pysäköimispaikka, jonka käyttö ajoyhteytenä sallitaan (p-1). Tontti muodostetaan asemakaavamuutoksen yhteydessä. Koko alue sisältyy valtakunnallisesti merkittävään Kyrön rautatieaseman kulttuuriympäristöön (rky). Kortteli 136, tontti 10 Korttelialueella on yksi erillispientalojen tontti, jolla ympäristö/rakennetun ympäristön ominaispiirteet säilytetään (AO/s-1). Rakennusoikeus on esitetty rakennusaloittain ja on yhteensä 210 kerrosneliömetriä. Vanha asuinrakennus ja piharakennukset esitetään suojeltaviksi (sr-6). Tontti muodostetaan kiinteistörajojen Kyrön rautatieaseman alueen asemakaavan muutos sivu 17

18 pohjalta asemakaavamuutoksen yhteydessä. Koko alue sisältyy valtakunnallisesti merkittävään Kyrön rautatieaseman kulttuuriympäristöön (rky) Muut alueet Katualueet Alueella on neljä katua (Asemakuja, Asemapolku, Leppämäentie, Porakalliontie) sekä useita jalankululle ja polkupyöräilylle varattuja katuja (pp/t). Lisämerkinnän mukaan näillä kaduilla sallitaan tontille ajo (/t). Wäinö Aaltosen tie-kehityksentie on laajempaa aluetta palveleva kokoojakatu. Erityisalueet Muutosalueella on neljä suojaviheraluetta (EV). Liikennealueet Turun-Toijalan rautatie on merkitty rautatiealueeksi (LR). Lisäksi on rautatiealuetta, jolle saa sijoittaa paikallisjunaliikenteen laiturirakenteita (LR-1). Maa- ja metsätalousalueet Suunnittelualueen luoteisosassa on maa- ja metsätalousaluetta (M). Alueelle on merkitty ajoyhteys kiinteistön 4:219 käyttöön. Virkistysalueet Virkistysalueeksi on merkitty korttelin 136 tonttien 5 ja 6 väliin jäävä maakaistale. 5.4 KAAVAN VAIKUTUKSET Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Yhdyskuntarakenne Asemakaavan muutoksella ei pyritä merkittävästi muuttamaan Kyrön taajaman yhdyskuntarakennetta. Asemakaavassa painotetaan nykyisen rakentamistavan säilyttämistä ja rakennussuojelua. Taajamakuva Koska asemakaavan muutoksen päätavoitteena on Kyrön rautatieaseman miljöön suojelu, ovat muutokset rakennetussa ympäristössä vähäisiä ja täydennysrakentamisen osalta sopeuttavia. Voimassa olevan asemakaavan toteuttaminen olisi sen sijaan voinut johtaa merkittävien kulttuuriarvojen tuhoutumiseen. Rakennettu kulttuuriympäristö Kyrön rautatieaseman valtakunnallisesti merkittävän kulttuuriympäristön arvot ovat pitkälti ohjanneet asemakaavan muutoksen sisällön muotoutumista. Rautatieaseman miljöötä on pyritty säilyttämään mahdollisimman paljon nykyisellään rakennuskannan, kulkuyhteyksien ja piha-alueiden osalta. Asemakaavassa tämä tarkoittaa mm. kaikkien vanhojen rakennusten suojelemista. Esitetyt käyttötarkoitukset on myös valittu niin, että ne sopivat rakennuksiin ja edistävät niiden säilymistä. Asema-alueen omistus hajaantuu useille omistajille. Piharakennuksista on jo muodostettu omat kiinteistöt, joiden nykyiset rajalinjat on siirretty asemakaavaan. Osa-aluekokonaisuuksien pohjalta tarkasteltuna koko asemapuisto voisi kuulua asemarakennuksenkin korttelialueeseen. Sinänsä omistuksen jakaantumisesta ei liene haittaa, sillä rautatieasema, kirjurien talo ja ratamestarin asunto muodostavat kukin sangen luontevan pihapiirin. Pohjoisempana Asemapolun varrella oleva uusi paikallisliikenteen pysäkki on jo hieman erillään, vaikka sisältyykin valtakunnallisesti merkittäväksi määriteltyyn alueeseen. Rakennusoikeuden määrä on vähäinen, ja pysäkin arvellaan soveltuvan hyvin kulttuuriympäristöön jatkaen vanhaa liikennepaikan perinnettä. Kyrön rautatieaseman alueen asemakaavan muutos sivu 18

19 Virkistys Alueella on yksi lähivirkistysalue, joka ei sijaintinsa puolesta sovellu kovin hyvin yleiseen käyttöön, vaan on lähinnä tonttien välistä suojavyöhykettä. Liikenne Rautatieaseman alueen liikenne tulee tulevaisuudessa kulkemaan Asemapolun sijasta Asemakujan kautta. Katu on varsin kapea ja lähellä rakennuksia, mutta linjaus on silti arvioitu mm. yhteyksiltään, sijainniltaan ja asemamiljöön kulttuuriarvojen kannalta parhaaksi vaihtoehdoksi. Selvitys Kyrön rautatieaseman alueen liikennejärjestelyistä on selostuksen liitteenä. Rautatien pohjoispuolella kulkeva Porakalliontie ja Leppämäentie on merkitty toisistaan erillisiksi kaduiksi, millä pyritään ehkäisemään läpiajoa taajaman keskustaan. Tarpeellinen työajo sallitaan kuitenkin ajoyhteydellä rautatiealueen lastauspihan kautta. Katujen maankäyttöluonnokset ovat selostuksen liitteinä. Asemakaavan ehdotukseen oli merkitty rautatien ylitse johtava kevyen liikenteen yhteys korttelin 136 länsipuolelle. Kulkuyhteyden arvioitiin lisäävän turvallisuutta ja lyhentävän matkoja taajaman eri osien välillä. Tarkistetussa ehdotuksessa yhteys on kuitenkin poistettu. Eritasoristeyksen läheisyyden, noin 500 metriä, ja tarvekäyttäjien vähäisen lukumäärän vuoksi siltaa pidetään ylimitoitettuna Kyrön taajamaan. Lähemmässä tarkastelussa havaittiin, että paikalle on vaikea sovittaa pitkää rampillista siltaa. Mikäli silta rakennettaisiin pelkästään jalankulkijoille, vähentäisi se käyttäjien määrää edelleen. Tekninen huolto Alue on kunnallistekniikan piirissä. Johtovaraukset aiheuttavat rakennusrajoitteita muutamille tonteille Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Ei merkittävää tiedossa olevaa vaikutusta. Alueella ei ole luonnontilassa säilyneitä alueita Muut vaikutukset Kaavan suhde valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin Asemakaavan muutoksen suunnittelussa on otettu huomioon alueen merkitys erityisenä kulttuuriympäristönä. Kaavan suhde ylempiin kaavatasoihin Kyrön taajamaan ei ole laadittu oikeusvaikutteista yleiskaavaa, minkä vuoksi asemakaavaa laadittaessa on otettava huomioon myös maankäyttö- ja rakennuslaissa annetut säädökset yleiskaavan sisältövaatimuksista (MRL 54 ). Keskeisen alueen käyttötarkoitukset sopivat hyvin maakuntakaavoissa esitettyihin taajaman toimintoihin. Yleiskaavatasolla painottuu alueen liikenteellinen merkitys. Alueen käyttö tavarajunien lastauspaikkana ja mahdollisena lähijunaliikenteen pysäkkinä vaikuttavat laajalti taajaman liikenteeseen. Ympäröivissä asemakaavoissa on jo huomioitu kulkuyhteydet alueelle. Vanhempi asemakaava oli suunniteltu vahvasti liikenteen näkökulmasta. Asemakaavan muutoksessa painotettavat rakennussuojelutavoitteet ovat sovitettavissa alueen käyttötarkoituksien yhteyteen. 5.5 YMPÄRISTÖN HÄIRIÖTEKIJÄT Rautatie- ja ajoneuvoliikenne aiheuttaa alueelle meluhaittaa ja maaperään tärinää. Asemakaavassa häiriöiltä suojaudutaan rakenteiden ääneneristävyyttä Kyrön rautatieaseman alueen asemakaavan muutos sivu 19

20 koskevilla määräyksillä. Myös mahdollinen tärinähaitta tulee ottaa huomioon rakennusten ja rakenteiden suunnittelussa. 5.6 KAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET 5.7 NIMISTÖ Esitetään selostuksen liitteessä. Asemakuja, Asemapolku, Leppämäentie ja Porakalliontie ovat alueen katujen nimiä. Nimet esiintyvät nykyisessäkin asemakaavassa. 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 6.1 TOTEUTUSTA OHJAAVATJA HAVAINNOLLISTAVAT SUUNNITELMAT Kaavaselostuksen liitteinä on suojeltavaa Kyrön rautatieaseman ympäristöä koskeva rakennustapaohjeisto. Museoviraston julkaiseman rautatierakennusten korjausohjesarjan vihkoset 1-7 ovat suositeltavia yleisoppaita, kun vanhojen asemapaikkojen rakennuksia ja asemapuistoja kunnostetaan. 6.2 TOTEUTTAMINEN JA AJOITUS Asemakaavan toteuttamiseen voidaan ryhtyä sen saatua lainvoiman. Kiireellisimpiä ovat katujen muutos- ja rakennustyöt, jotka johtuvat rautatien eritasoristeyksen rakentamiseen valmistautumisesta. 6.3 TOTEUTUKSEN SEURANTA Asemakaavan ajanmukaisuutta tulee arvioida viimeistään kolmentoista vuoden kuluttua (MRL 60 ). Selostuksen on laatinut aluearkkitehti Olli-Pekka Hannu. Kyrön rautatieaseman alueen asemakaavan muutos sivu 20