KYRÖN RAUTATIEASEMAN ALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS

Transkriptio

1 PÖYTYÄN KUNTA K Y R Ö N T A A J A M A KYRÖN RAUTATIEASEMAN ALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS asemakaavan muutoksen selostus 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT

2 1.1 TUNNISTETIEDOT Kyrön taajama, Kyrön rautatieaseman alueen asemakaavan muutos Pöytyän kunta, Kyrön asemakaava-alue, korttelit 101a, 135, 136 Selostus koskee päivättyä asemakaavakarttaa. Asemakaavan laatija aluearkkitehti Olli-Pekka Hannu Pöytyän kunta, kaavoituspalvelut Riihikosken virastotalo, Yläneentie 11 b, RIIHIKOSKI puhelin: , sähköposti: Asemakaavan vireilletulo Asemakaavan vireilletulosta on kuulutettu Asemakaavan hyväksyminen Pöytyän kunnanvaltuusto on hyväksynyt asemakaavan..201_. Lainvoimaisuus Asemakaavan lainvoimaisuudesta on kuulutettu..201_. 1.2 KAAVA-ALUEEN SIJAINTI Asemakaavan muutosalue sijaitsee Kyrön taajaman keskustassa, Kyrön entisen rautatieaseman ympäristössä. Suunnittelualueen tarkempi rajaus esitetään asemakaavaotteessa. Muutettavan asemakaavan pinta-ala on noin 9,7 hehtaaria. 1.3 KAAVAN NIMI JA TARKOITUS Asemakaavan muutos on nimetty alueella olevan Kyrön rautatieaseman mukaan. Voimassa oleva asemakaava on sisällöltään vanhentunut, sillä se ei huomioi valtakunnallisesti merkittäviin kulttuuriympäristöihin kuuluvan Kyrön rautatieaseman suojeluarvoja. Rautatieasema on mukana valtakunnallisesti merkittävien kohteiden rautatiesopimuksessa, jossa olevien kohteiden suojelu tulee toteuttaa ensisijaisesti kaavoituksen keinoin. Kaavamuutoksen ensisijaisena tavoitteena on turvata Kyrön rautatieaseman kokonaisuutena hyvin säilyneen miljöön säilyminen. Läheisen rautatien alikulun mahdollinen rakentaminen aiheuttaa muutostarpeita myös entisen rautatieaseman liikennöintiin, sillä pitkään käytetty Asemapolun ja Kyröntien risteys poistuu. Rautatien pohjoispuolella muutetaan Porakalliontien asemakaavaan merkittyä linjausta. Kyrön rautatieaseman alueen asemakaavan muutos sivu 2

3 1.4 SISÄLLYSLUETTELO 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT TUNNISTETIEDOT KAAVA-ALUEEN SIJAINTI KAAVAN NIMI JA TARKOITUS LUETTELO SELOSTUKSEN LIITEASIAKIRJOISTA LUETTELO MUISTA KAAVAA KOSKEVISTA ASIAKIRJOISTA, TAUSTASELVITYKSISTÄ JA LÄHDEMATERIAALISTA 4 2 TIIVISTELMÄ KAAVAPROSESSIN VAIHEET ASEMAKAAVA 4 3 LÄHTÖKOHDAT SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN OLOISTA Alueen yleiskuvaus Luonnonympäristö Rakennettu ympäristö Maanomistus SUUNNITTELUTILANNE Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset 9 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN TARVE SUUNNITTELUN KÄYNNISTÄMINEN JA SITÄ KOSKEVAT PÄÄTÖKSET OSALLISTUMINEN JA YHTEISTYÖ Osalliset Vireilletulo Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Viranomaisyhteistyö ASEMAKAAVAN TAVOITTEET Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet ASEMAKAAVAN VAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET Alustavien vaihtoehtojen kuvaus ja karsinta Valittujen vaihtoehtojen vaikutusten selvittäminen, arviointi ja vertailu Yhteenveto vaihtoehtojen vertailusta Asemakaavaratkaisun valinta ja perusteet Suunnitteluvaiheiden käsittelyt ja päätökset 14 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 KAAVAN RAKENNE Mitoitus Palvelut 5.2 YMPÄRISTÖN LAATUA KOSKEVIEN TAVOTTEIDEN TOTEUTUMINEN 5.3 ALUEVARAUKSET Korttelialueet Muut alueet 5.4 KAAVAN VAIKUTUKSET Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Muut vaikutukset 5.5 YMPÄRISTÖN HÄIRIÖTEKIJÄT 5.6 KAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET 5.7 NIMISTÖ 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 6.1 TOTEUTUSTA OHJAAVATJA HAVAINNOLLISTAVAT SUUNNITELMAT 6.2 TOTEUTTAMINEN JA AJOITUS 6.3 TOTEUTUKSEN SEURANTA Kyrön rautatieaseman alueen asemakaavan muutos sivu 3

4 1.5 LUETTELO SELOSTUKSEN LIITEASIAKIRJOISTA Liite 1 Liite 2 Liite 3 Liite 4 Liite 5 Liite 6 Liite 7 Liite 8 Liite 9 osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kyrön aseman maankäyttösuunnitelma, Arkkitehtitoimisto Tarmo Mustonen Oy, 2010 Museoviraston kohdeinventointilomakkeet selvitys Kyrön aseman alueen liikennejärjestelyistä, Olli-Pekka Hannu, 2011 rakennustapaohjeet kooste asemakaavan muutoksen luonnoksesta saaduista lausunnoista ja mielipiteistä (lisätään ehdotusvaiheessa) kooste asemakaavan muutoksen ehdotuksesta saaduista lausunnoista ja muistutuksista asemakaavamerkinnät ja asemakaavamääräykset asemakaavan seurantalomake 1.6 LUETTELO MUISTA KAAVAA KOSKEVISTA ASIAKIRJOISTA, TAUSTASEL- VITYKSISTÄ JA LÄHDEMATERIAALISTA Selvitys 1 Karinaisten kulttuuriympäristöohjelma, Arkkitehtitoimisto Lehto-Peltonen-Valkama Oy, 2002 Selvitys 2 Rautatierakennukset, korjausohjekortit 1-7, Museovirasto, Selvitys 3 Suomen rautatieasemat vuosina , Sirkka Valanto, Museoviraston rakennushistorian osasto, 1982 Selvitys 4 Varsinais-Suomen jokivarsialueiden inventointiprojekti , Kyrön kylän kulttuurihistorialliset arvot, Turun maakuntamuseo 2 TIIVISTELMÄ 2.1 KAAVAPROSESSIN VAIHEET Pöytyän kunnanhallitus päätti laittaa asemakaavan muutoksen laadinnan vireille ja hyväksyi osallistumis- ja arviointisuunnitelman (OAS) Alueelta laadittu asemakaavaluonnos pidettiin MRL 62 :n mukaisesti julkisesti nähtävänä _. Asemakaavan muutoksen ehdotus pidettiin MRA 27 :n mukaisesti julkisesti nähtävänä _. Pöytyän kunnanvaltuusto hyväksyi asemakaavan muutoksen..201_. 2.2 ASEMAKAAVA Kaavamuutoksella turvataan Kyrön rautatieaseman valtakunnallisesti merkittävän miljöön säilyminen. Asemakaavassa suojelua on tehty sekä rakennus- että aluekohtaisilla merkinnöillä. Paikallisjunaliikenteen pysäkille osoitetaan erilliset toiminta-alueet. Edellisten lisäksi mm. katuverkostoa on muutettu. Muutosalueella ovat korttelit 135, 136 ja osa korttelista 101a sekä erityis- (EV), katu-, liikenne- (LR) ja virkistysalueita (VL). Korttelit sisältävät pientalojen (AO, AP), rivitalojen (AR), toimitila- (KTY) ja liikerakennusten korttelialueita (AL). Kyrön rautatieaseman alueen asemakaavan muutos sivu 4

5 3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN OLOISTA Alueen yleiskuvaus Suunnittelualue koostuu Kyrön rautatieasemasta lähialueineen, ratapihasta ja osin viereisistä kortteleista. Alue on lähes kokonaan rakentunut. Rakennukset on ryhmitelty Asemapolun ja Wäinö Aaltosen tien/kehityksentien varteen. Rakennuskannan ikäkerrostumista erottuvat selkeimmin jo 1800-luvun loppupuolella muodostunut rautatieaseman ympäristö ja viime vuosikymmeninä tehtyjen rivitalojen ryhmä sen eteläpuolella. Rakennuskantaa yhdistävänä tekijänä on mataluus, sillä useimmat rakennuksista ovat yksikerroksisia. Muutoin rakennuksissa on paljon vaihtelua iän, ilmiasun ja koon suhteen. Osin tonttien runsaan puuston ansiosta alue vaikuttaa kuitenkin varsin yhtenäiseltä. Korkea puhelinmasto on maastossa ja maisemassa selkeästi erottuva häiritsevä elementti. ilmakuva alueelta toukokuussa 2012 Kyrön rautatieaseman alueen asemakaavan muutos sivu 5

6 3.1.2 Luonnonympäristö Pintamuodoltaan tasaisella suunnittelualueella ei ole luonnontilaisena säilynyttä ympäristöä. Aseman ympäristössä puu- ja pensaskasvusto on paikoin villiintymässä Rakennettu ympäristö Yhdyskuntarakenne Aikaisemmin Kyrön rautatieasema oli varsinkin liikenteen kannalta taajamarakenteessa erittäin keskeinen. Asematoimintojen hiljentymisen jälkeen alue on kokenut suuren muutoksen, ja sen yhdyskuntarakenteellinen merkitys on hämärtynyt. Sijainti taajamarakenteen ytimessä mahdollistaa kuitenkin monia erilaisia käyttötarkoituksia. Rajoitteita muodostuu mm. meluhäiriöistä ja rakennussuojeluarvojen huomioinnista. Rautatieaseman ympäristön osoittaminen liikennealueeksi ei enää ole nykyisessä laajuudessa perusteltua. rivitaloja Wäinö Aaltosen tien varrella Asematien paikka, taustalla ratamestarin asunto ja makasiini liikerakennus Kehityksentien varrella Kyrön rautatieaseman alueen asemakaavan muutos sivu 6

7 Rakennettu kulttuuriympäristö ja muinaismuistot Kyrön rautatieaseman miljöö on varsin yhtenäinen kokonaisuus, jolla voidaan edelleen nähdä 1800-luvun loppupuolella muodostuneen rautatien asemapaikan tyypilliset osat. Julkisimpia olivat alueen keskelle sijoitettu uusrenessanssityylinen asemarakennus (1870-l), tavaramakasiini ja asemapuisto. Näiden länsipuolella on entinen kirjurien asunto piharakennuksineen (5 kpl). Asemapolun varrella on entisen ratamestarin asunnon pieni pihapiiri, johon sisältyy myös ulkorakennus ja kellari. Alueella on lisäksi ollut asemamiesten asunto. Kyrön asema-alueen rakennukset ovat säilyneet lähes kokonaan vanhassa ilmiasussaan. Asemarakennusta on ilmeisesti pidennetty pian sen rakentamisen jälkeen samaa rakennustyyliä noudattaen. Tyylipiirteiltään pelkistetymmän kirjurien asunnon arvioidaan olevan asemaa jonkin verran uudempi. Rakennuskannan yksityiskohtaiset inventointitiedot ilmenevät selostuksen liitteenä olevasta rakennusinventoinnista sekä Kyrön aseman maankäyttösuunnitelmasta. Rakennusten kunto on vaihteleva, ollen huonoin talousrakennusten kohdalla. Kehityksentien ja Wäinö Aaltosen tien varrella ei ole yhtä vanhoja, kulttuurihistoriallisesti arvokkaita rakennuksia. Kyrön rautatieaseman pihapiiriä kesällä Asemapuiston suuret kuuset kaatuivat joulukuun myrskyssä Kyrön rautatieaseman alueen asemakaavan muutos sivu 7

8 karttaote Kyrön rautatieaseman rakennusinventoinnista rautatieasema 2. tavaramakasiini 3.? (purettu) 4. sauna-pesutupa 5. varasto-liiterikarjasuoja 6. maakellari 7. ratamestarin asunto 8. ulkorakennus 9. kellari 10. kirjureiden asunto 11. puuseet-varasto 12. kellari 13. varasto (purettu) 14. asemamiesten asunto (purettu) 15. asemamiesten ulkorakennus (purettu) Virkistys Voimassa olevassa asemakaavassa suunnittelualueella on kapea puistokaista kahden rivitalotontin välissä. Palvelut Suunnittelualue on Kyrön taajaman palvelukeskuksen välittömässä läheisyydessä. Korttelissa 136 on yksi liikerakennus. Työpaikat Suunnittelualueen työpaikat sijoittuvat korttelin 136 liikerakennukseen. Rautatieasemalla ei ole pysyviä työpisteitä. Liikenne Ajoneuvoliikenne Kyrön asemalle ja korttelin 136 pohjoisimmalle rivitalotontille ohjautuu Kyröntieltä Asemapolun kautta. Korttelien 134, 135 ja osin 136 tonttiliikenne suuntautuu Wäinö Aaltosen tielle ja Kehityksentielle. Asemakuja on eteläosaltaan korttelin 136 liikerakennustontin pihatie ja pohjoisosaltaan polkuna. Asemakaavan mukaista Asematietä ei ole rakennettu. Rautatien vierellä kulkee pohjoispuolella Porakalliontie, joka on vanha, paljon käytetty läpikulkureitti ja ajotie sahalle. Alue on vaarallinen rautatien lastauspihan risteävän liikenteen vuoksi. Tieyhteyden merkitys vähentyi korvaavan Sahantien rakentamisen myötä. Tekninen huolto Kaavamuutosalue on liitettävissä/liitetty jo rakennettuihin yhdyskuntateknisiin verkostoihin. Ympäristönsuojelu ja ympäristöhäiriöt Rautatieliikenteestä aiheutuu alueelle meluhäiriötä ja maaperän tärinää Maanomistus Alue on Pöytyän kunnan, Suomen valtion ja yksityisten omistuksessa. Kyrön rautatieaseman alueen asemakaavan muutos sivu 8

9 3.2 SUUNNITTELUTILANNE Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Kyrön rautatieaseman alueen rajaus inventoinnissa Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Kyrön rautatieasema on valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö. (Valtioneuvoston päätös ) ote maakuntakaavasta (ent. seutukaavasta) ote maakuntakaavasta (ei lainvoimainen) Maakuntakaava (seutukaava) Varsinais-Suomen taajamaseutukaavassa (vahvistettu ) muutosalueella on taajamatoimintojen aluetta (A). Osa alueesta sisältyy vesiensuojelun kannalta tärkeään lähivaluma-alueeseen (av). Alueen pohjoislaidalla kulkee päärata ja siihen on merkitty liikennepaikka (Kyrön asema). Vireillä olevassa maakuntakaavassa (hyväksytty , vahvistettavana) alue sisältyy taajamatoimintojen alueeseen. Alueen kautta kulkee rautatie. Koko taajama sisältyy raideliikenteeseen tukeutuvaan taajamatoimintojen kehittämisen kohdealueeseen. Kyrön rautatieaseman alueen asemakaavan muutos sivu 9

10 Yleiskaava Kyrön taajamaan ei ole laadittu osayleiskaavaa ote asemakaavayhdistelmästä 1:8000 ja suunnittelualueen alustava rajaus (punainen katkoviiva) Asemakaava Suurin osa suunnittelualueesta sisältyy vahvistettuun asemakaavaan (entiseen rakennuskaavaan). Siinä korttelialueille on annettu seuraavat käyttötarkoitusmerkinnät: AO (erillispientalojen korttelialue) ja AR (rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten korttelialue). Lisäksi on katuja, rautatiealuetta (LR) ja puistoa (P). Asemakuja ja rautatiealueen itäisin osa sisältyvät Pöytyän kunnanvaltuuston hyväksymään asemakaavan muutokseen. Kaavamuutosalueen länsiosassa on kaksi pientä vahvistettua rautatie- ja katualuetta. Rakennusjärjestys Alueella noudatetaan Pöytyän kunnan rakennusjärjestystä, joka on tullut voimaan Pohjakartta Kyrön taajama-alueen pohjakartan on laatinut Suomen Kartoitus ja Mittaus Oy. Kartoitus hyväksyttiin Maanmittauslaitoksessa (MML/11/621/2004). Pohjakartta on muunnettu EUREF-järjestelmään vuonna Tonttijako ja kiinteistörekisteri Alue on Maanmittauslaitoksen ylläpitämässä kiinteistörekisterissä. Rakennuskiellot Alueelle ei ole asetettu rakennuskieltoja. Kyrön rautatieaseman alueen asemakaavan muutos sivu 10

11 Lähiympäristön kaavatilanne Alueen ympärillä on useita eri-ikäisiä kaava-alueita. Näistä länsipuolella oleva vuoden 1970 asemakaava on sisällöltään vanhentunut, sillä ohikulkutien varaus ei ole enää toteuttamiskelpoinen. 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN TARVE Asemakaavan muutos on tarpeen, jotta voidaan edistää Kyrön rautatieaseman ympäristön valtakunnallisesti merkittävien suojeluarvojen säilymistä. Voimassa olevassa asemakaavassa rautatieasema lähiympäristöineen on rautatiealuetta (LR), eikä sisällä mitään rakennuskohtaisia merkintöjä. Tarvetta nykyisen laajuiseen rautatiealueeseen ei enää ole. Asuinrakennukset pihapiireineen on myyty, ja siirtyneet jo yksityiseen omistukseen. Kulkureittinä Kyrön asemalle on perinteisesti käytetty rautatien viereistä Asemapolkua. Nykyiseen asemakaavaan merkitsemätön katu joudutaan katkaisemaan viimeistään rautatien alikulun rakentamisen myötä. Asemakaavoituksella on siksi löydettävä uusi reitti alueelle. Vuonna 2011 valmistuneen Kyrön asemanseudun asemakaavan muutoksen vaikutusarvioinnin yhteydessä selvisi, että Kehityksentieltä rautatieasemalle aiemmin kaavailtu Asematie ei huomioi rautatieaseman ympäristön suojeluarvoja. Myös pohjoispuolella on tarpeen muuttaa Porakalliontien linjausta, ja siirtää ajoneuvoliikennettä Sahantien suuntaan. 4.2 SUUNNITTELUN KÄYNNISTÄMINEN JA SITÄ KOSKEVAT PÄÄTÖKSET Pöytyän kunnanhallitus teki päätöksen asemakaavan muutoksen laadinnan aloittamisesta kokouksessaan OSALLISTUMINEN JA YHTEISTYÖ Osalliset Osalliset mainitaan selostuksen liitteenä olevassa osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa Vireilletulo Asemakaavan muutoshankkeen vireilletulosta kuulutettiin Auranmaan Viikkolehdessä Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on ollut saatavissa Pöytyän kunnassa koko kaavoitustyön ajan. Osallisilla oli kaavaa valmisteltaessa mahdollisuus esittää mielipiteensä kaavaluonnoksesta sen nähtävilläolon aikana. Saadun palautteen pohjalta laadittu asemakaavaehdotus asetetaan julkisesti nähtäville ja siitä pyydetään tarvittavat lausunnot. Osallisilla on oikeus tehdä muistutus asemakaavasta sen nähtävilläolon aikana (MRA 27 ). Kyrön rautatieaseman alueen asemakaavan muutos sivu 11

12 Kaavaehdotuksesta jätettyihin muistutuksiin laaditaan vastineet ja asemakaavaa tarvittaessa tarkistetaan. Pöytyän kunnanvaltuusto hyväksyy asemakaavan, minkä jälkeen kaavaan tyytymätön voi valittaa Turun hallinto-oikeuteen Viranomaisyhteistyö Viranomaisneuvotteluja järjestetään kaavatyön aikana valmisteluvaiheessa ja asemakaavan muutoksen ehdotuksen oltua julkisesti nähtävänä (MRA 26 ), mikäli neuvottelujen käyntiin katsotaan olevan tarvetta. Kaava-aluetta koskenut viranomaisneuvottelu käytiin , jolloin käsiteltiin myös Kyrön asemanseudun asemakaavaa. 4.4 ASEMAKAAVAN TAVOITTEET Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet Kunnan asettamat tavoitteet Pöytyän kunnassa halutaan päivittää asemakaava-alueen käyttötarkoitusmerkinnät ajantasaisiksi. Suunnittelutilanteesta johdetut tavoitteet Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ohjaavat voimakkaasti alueen suunnittelua Kyrön rautatieaseman valtakunnallisesti merkittävän rakennetun kulttuuriympäristön osalta. Maakuntatason kaavojen mukaan raideliikenne on taajamalle merkityksellistä. 4.5 ASEMAKAAVAN VAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET Alustavien vaihtoehtojen kuvaus ja karsinta Kyrön rautatieaseman alueen kaikki rakennukset ja puistomainen ympäristö pyritään säilyttämään. Kaavallisina keinoina käytetään rakennuskohtaisia ja alueellisia suojelumerkintöjä. Uutta rakennusoikeutta on vähän, ja se sijoittuu rautatien puoleiselle sivustalle. Kortteli- ja tonttijaossa otetaan huomioon alueen nykyinen ja tuleva omistus. Rautatieasemalle johdetaan katu Asemakujan kautta. Vaihtoehtoisena reittinä on selvitetty myös voimassa olevan asemakaavaan mukaisen Asematien jatkamista suoraan aseman pihaan. Selvitys on selostuksen liitteenä. Rautatien pohjoispuolella tarkistetaan Porakalliontien katualuetta nykyisen tilanteen pohjalta. Rautatien lastausalueen kautta kulkevaa katuyhteyttä ei kaavaluonnoksessa ole. Ajoneuvoliikenne suuntautuu rautatiealueen länsipuolella Porakalliontielle ja Sahantielle, sekä itäpuolella Leppämäentien kautta Kyröntielle. Korttelin 136 länsipuolelle on merkitty varaus rautatien ylittävälle kevyen liikenteen yhteydelle. Yhteyttä voivat käyttää myös korttelin 136 tontit 7 ja 8. Korttelin 136 eteläpuolisilla tonteilla on osoitettu mahdollisuuksia pienimittakaavaiseen täydennysrakentamiseen. Alueella on pientalojen ja rivitalojen tontteja sekä yksi myös liikerakentamiselle tarkoitettu tontti. Rakentamisessa tulee huomioida rautatieliikenteen aiheuttama melu ja tärinä. Kyrön rautatieaseman alueen asemakaavan muutos sivu 12

13 4.5.2 Valittujen vaihtoehtojen vaikutusten selvittäminen, arviointi ja vertailu Alue- ja rakennuskohtaisten suojelumerkintöjen vuoksi Kyrön rautatieaseman ympäristön ilmiasu voi säilyä ennallaan, ja säilyttää merkittävät kulttuuriarvonsa. Ainoa isompi uudisrakennuksen paikka (200 m 2 ) on merkitty rautatien puoleiselle sivustalle, jossa on aiemminkin ollut rakennus. Toteutettuna uudisrakennus lisää entisen kirjurisen asunnon pihapiirin asuttavuutta ja tuo myös suojaa liikennemelulta. Asema-alueen omistuksen jakaantumisella useisiin osiin ei ole havaittavissa merkittäviä haitallisia vaikutuksia kokonaisuuteen. Käyttötarkoituksia on pyritty määrittelemään niin, että vanhojen asuinrakennusten pihapiireihin tulee erillispientalojen (AO) korttelialuetta ja asemarakennukseen mahdollisesti julkisempaa toimintaa. Kirjureiden ja ratamestarin asuntojen ympärille muodostuvat varsin luontevat pihapiirit. Entinen rautatieasema makasiineineen ja ajopihoineen on myös ehjä toiminnallinen kokonaisuus. Kulkuyhteys asemarakennukseen rautatien puolelta jouduttaneen poistamaan, mutta Kyrön aseman maankäyttösuunnitelman mukaan mahdollinen lisäraide kuitenkin mahtuisi rakennuksen sivustalle. Uuden paikallisliikenteen asemapaikan rakenteet ja liityntäpysäköinti tulevat idemmäksi, jolloin niiden vaikutus vanhaan asemamiljööseen on melko vähäinen. Korttelin 136 Wäinö Aaltosen tien ja Kehityksentien puoleiset tontit ovat jo pääosin rakennettuja. Asemakaava mahdollistaa alueen nykyisenkaltaisen täydennysrakentamisen. Melu- ja tärinähaittojen vuoksi tonttien rakennustehokkuutta ( ) ja kerroslukua (I-II) on rajoitettu. Rautatien puoleisilla korttelin 136 asuntorakentamiseen mahdollisilla tonteilla 1-6 on määräys rakennusten ääneneristävyydestä liikennemelua vastaan (33 dba). Asema-alueelle johtavana uutena kulkuyhteytenä on selvitetty sekä Asematien että Asemakujan käyttöä. Kumpikin katualue tulisi rakennettujen asuntojen läheisyyteen. Asematien jatkaminen vaikuttaa merkittävästi asemamiljööseen, ja vähentää sen kulttuurihistoriallista arvoa. Luonnokseen kulkuyhteydeksi valittiin lähinnä tämän vuoksi Asemakuja. Katua on osin levennetty korttelin 136 suuntaan. Viereiseen tonttiin 2 on lisätty maa-aluetta rautatien puolelta, jolla pyritään kompensoimaan katualueen luovutuksesta aiheutuvaa haittaa. Porakalliontien ja Wäinö Aaltosen tien välinen, rautatien ylittävä kevyen liikenteen yhteys lyhentää kulkumatkaa taajaman luoteisosasta keskustaan. Kulkuyhteyden tarve on tällä hetkellä ilmeisen vähäinen, mutta tilanne saattaa tulevaisuudessa muuttua, mikäli työpaikkojen ja asuntojen määrä lisääntyy merkittävästi rautatien pohjoispuolelle asemakaavoitetuilla alueilla. Asema-alueen miljööarvoja, turvallisuutta ja sisäistä liikkumista häiritsevälle puhelinmastolle ei esitetä asemakaavassa rakentamismahdollisuutta. Kaavan valmisteluvaiheessa pidettiin julkisesti esillä päivätty luonnos Yhteenveto vaihtoehtojen vertailusta Asemakaavaratkaisun valinta ja perusteet Vaikutusselvitysten ja -arvioinnin tulokset Asemakaavan muutosta on arvioitu Pöytyän kunnan hallinnollisessa ja teknisessä palvelukeskuksessa. Kyrön rautatieaseman alueen asemakaavan muutos sivu 13

14 Mielipiteet ja niiden huomioonottaminen Osallisten mielipiteet on pyritty ottamaan huomioon valintoja tehtäessä ja asemakaavaratkaisua kehitettäessä. Liikennevirasto on osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta antamassaan palautteessa ( ) kehottanut kiinnittämään huomiota mm. alueen melu- ja tärinähaittoihin. Asemakaavan luonnoksesta saadut lausunnot ja mielipiteet -. Asemakaavan luonnoksen kehittäminen - Asemakaavan ehdotuksesta saadut lausunnot ja mielipiteet - Asemakaavan ehdotukseen tehdyt muutokset Suunnitteluvaiheiden käsittelyt ja päätökset Pöytyän kunnanhallituksen päätökset - asemakaavan muutoksen laadinnan aloittaminen, osallistumis- ja arviointisuunnitelman hyväksyminen asemakaavaluonnoksen asettaminen julkisesti nähtäville.. - asemakaavaehdotuksen asettaminen julkisesti nähtäville.. - esitys asemakaavan muutoksen hyväksymisestä kunnanvaltuustolle.. Pöytyän kunnanvaltuuston päätökset - asemakaavan muutoksen hyväksyminen.. (KV ). Selostuksen kohdat 5 ja 6 täytetään ehdotusvaiheessa. Kyrön rautatieaseman alueen asemakaavan muutos sivu 14