Taitoa työelämään osaamista tulevaan

Transkriptio

1 Taitoa työelämään osaamista tulevaan 1

2 Kuntayhtymäjohtajan/ rehtorin tervehdys Toimintakertomus Kuntayhtymäjohtajan/rehtorin tervehdys 4. Opiskelijapalvelut 6. Kansainvälisyys 8. Huittisten ammatti- ja yrittäjäopisto 10. Karkun kotitalous- ja sosiaalialan oppilaitos 12. Mäntän seudun koulutuskeskus 14. Tyrvään käsi- ja taideteollisuusoppilaitos 16. Vammalan ammattikoulu 18. Matti Järvinen Muistoja menneiltä vuosikymmeniltä 19. Korkealaatuista aikuiskoulutusta 20. Tuloksekasta hanketoimintaa 27. Opiskelijamäärät ja suoritetut tutkinnot vuonna Omistaja ja hallinto 30. Talous Vuosi 2011 oli meille uuden kehittämisen aikaa, kuluva vuosi 2012 puolestaan tuo meille muun muassa uusia oppimisympäristöjä. Monia kehittämishankkeita on käynnistetty vuoden 2011 aikana tai aikaisemminkin, ja nyt näitä hankkeita viemme onnistuneesti päätökseen. Olemme kehittämässä koulutuskuntayhtymän oppimisympäristöjä, jotta ne entistä paremmin vastaavat muuttuviin vaatimuksiin. Yhtenä esimerkkinä on Voimarinne Sastamalan Karkussa, josta omistamme yhden kolmasosan. Voimarinteellä toimivat mm. Vammalan ammattikoulun kosmetologilinja, Sastamalan aikuiskoulutusosasto ja oppisopimustoimisto sekä ennen kaikkea Pirkanmaan liiton rahoittama KOTI (Koti Osana Tulevaisuuden Innovaatioita) EAKR-hanke ( jonka myötä pääsemme kehittämään sosiaali- ja terveysalan koulutusta yhdessä alan teknologiasovellusosaamisen kanssa. Voimarinteen aktiiviset yritykset Pihlajalinna Oy sekä Partnos Oy tuovat Voimarinteelle omat palvelunsa. Tästä kokonaisuudesta on odotettavissa uudenlainen oppilaitosympäristö ja palvelukeskus, josta koko seutukunta hyötyy. Me rakennamme uutta. Mänttä-Vilppulassa on valmistumassa mittavat kehitys- ja peruskorjaushankkeet. Mäntän seudun koulutuskeskukseen olemme kuluneen vuoden aikana hankkineet mm. uuden vesileikkurin, jonka johdosta opiskelijat pääsevät oppimaan ajantasaisten koneiden ja laitteiden käyttöä omalla ammattialallaan. Vammalan ammattikoululla on puolestaan käytössä Vexve Oy:n kanssa yhteistyössä hankittu kolmeakselinen pystykarainen työstökeskus, jonka avulla Vexvelle valmistuu opiskelijoidemme käsissä palloventtiilin osia. Työstökeskuksen avulla myös opiskelijamme Lasse Tuominen harjoitteli WorldSkills 2011-kilpailuihin, jotka pidettiin Lontoossa lokakuussa Lasse sijoittui kilpailuissa 14. sijalle. Kokemus oli upea ja osoitus pitkäjänteisestä yhteisestä tekemisestämme. Huittisten ammatti- ja yrittäjäopistoon Kokemäelle vihittiin käyttöön uusi LVI-alan oppimisympäristö. Alueen LVI-ala tarvitsee kipeästi osaavia ammattilaisia ja Kokemäen uusi hallitila mahdollistaa uudenlaisten LVI-alan töiden opiskelun. Kuluvan vuoden lokakuussa otamme Sastamalassa käyttöömme Oppimiskeskus/liikuntahallin, jonne tulevat täydelliset ravintolaympäristöt ajanmukaisine keittiö- ja leipomotiloineen. Uusissa opetustiloissa voimme viedä kattavasti eteenpäin ravintolakokki- ja leipuri-kondiittorikoulutusta. Oppimiskeskus/liikuntahalli luo myös monipuoliset mahdollisuudet sisäliikunnan harrastamiseen. Visionamme on myös perustaa hallin yhteyteen uudenlainen, matalan kynnyksen opinto-ohjauspiste, josta nuoret saavat tietoja eri tulevaisuuden ammattialoista ja opintomahdollisuuksista. Seutukunnan palveluiden tarjontaa Oppimiskeskus/liikuntahalli tulee lisäksi täydentämään 250-paikkaisen ravintolan kautta. Kehittämishankkeissa olemme vireä ja ennakkoluuloton toimija. Komposiittihanke on hyvä näyte yritys- ja elinkeinoelämäyhteistyöstä. Pirkanmaan liiton rahoittaman oppimisympäristöjen kehittämishankkeen avulla pystymme hankkimaan kuntayhtymän omistukseen 20 metriä pitkän paperikoneen, joka muutetaan märkärainauskoneeksi. Kone tulee sijaitsemaan Teknikum Oy:n tiloissa. Luonnonkuitukomposiittipellettien valmistuksesta voi oppilaitoksessamme suorittaa jo 10 opintoviikon kokonaisuuden. 2 3 Näillä toimilla tärkeät sidosryhmämme ja rahoittajamme, kuten Pirkanmaan liitto pitävät meitä alamme rohkeina visionääreinä ja alueen työelämä luottaa meihin. Tästä olemme saaneet monia indikaatioita. Työelämäyhteistyö pitää meidät ja opiskelijamme kiinteästi kosketuksissa työelämään ja saamme vietyä eteenpäin työelämälle tärkeitä asioita. Tätä kautta SASKY:stä valmistuu osaavia alansa ammattilaisia, joista työelämässä on kova kysyntä. Edellisen lisäksi takanamme on kymmenen omistajakuntamme tuki ja vireä keskusteluyhteys kuntapäättäjiin. Henkilöstömme on suurin voimavaramme. Koulutuskuntayhtymässä on töissä noin 350 henkilöä, joista opetusalalla noin 75 %. Monien yhteydenottojen perusteella saamme hyvää palautetta muun muassa yhteistyöyrityksiltämme siitä, että lähes poikkeuksetta työelämätaitoja harjoittelevat opiskelijamme ovat hyvin motivoituneita. Tästä iso kiitos kuuluu osaavalle henkilöstöllemme, joka jaksaa innostaa nuoria ja jotka kehittävät omaa alaansa paikalleen pysähtymättä. Olemme tehneet organisaatiomuutoksen parantaaksemme toimintamme kasvollisuutta. Vuoden 2012 alusta apulaisrehtoreiden alaisuuteen liitettiin koulutuskuntayhtymän tukipalveluita tarjoava henkilöstö. Uskon, että tätä kautta saamme toimintaamme yhä enemmän myös tehoa. Tärkeitä sidosryhmiämme ovat myös omistajakaupungit, seutukunnan yrityspalveluorganisaatiot sekä läheiset koulutuskuntayhtymät mm. Valkeakosken seudun koulutuskuntayhtymä sekä Länsi-Pirkanmaan koulutuskuntayhtymä. Hyvässä yhteystyössä me kehitämme laaja-alaisesti osaamistamme sekä tarjoamiamme opetusaloja. Olemme sidosryhmäyhteistyössä mielestäni onnistuneet hyvin ja opiskelijoiden osalta viesti on mennyt hyvin perille koulutuskuntayhtymästämme, sillä hakijamäärät ovat kasvussa vuosi vuodelta. Keväällä 2012 valtiovallan taholta esiin nostettu nuorten yhteiskuntatakuu on ollut meillä SASKY:ssä yhteisten kehittämistoimenpiteiden alla jo kymmenen vuoden ajan. Olemme koulutuskuntayhtymän alueella yhdessä eri sidosryhmien kanssa vieneet tasokkaasti eteenpäin nuorten yhteiskuntatakuuta mm. Mäntän työpajan ja Ankkuri-hankkeiden voimin. Koulutuskuntayhtymämme voi tarjota opiskelijoille sekä eri sidosryhmille tasokkaat oppimisympäristöt sekä ennen kaikkea laadukkaan ammattiopetuksen osaavan henkilöstön turvin. Kannustuksesta syntyy innostus ja yhdessä olemme enemmän. Virkistävää kesää Teille kaikille! Antti Lahti kuntayhtymäjohtaja/rehtori

3 Opiskelijaohjauspalvelut Opiskelijahuoltohenkilöstö Huittisten ammatti- ja yrittäjäopisto, Huittinen: Sanna Ylistenniemi, koulutusohjaaja Satu Kelkka, ankkuriohjaaja Mailis Roue, terveydenhoitaja Kaisu Aronoja, koulupsykologi Tyrvään käsi- ja taideteollisuusoppilaitos: Eija Uotila, opinto-ohjaaja Pekka Allen, koulutusohjaaja Taru Meriläinen, ankkuriohjaaja Minna Uotila, ankkuriohjaaja Lotta Harjunmaa, terveydenhoitaja Opiskelijahuolto Opiskelijahuollolla tarkoitetaan kaikkia niitä palveluita ja toimenpiteitä, jotka ovat opiskelijan käytettävissä hänen opiskeluidensa ajan. Opiskelijahuollolla vaikutetaan opiskelijan hyvinvoinnin lisäksi koko oppilaitoksen hyvinvointiin. Toimiva opiskelijahuolto edellyttää moniammatillista yhteistyötä eri tahojen kanssa. Opiskelijahuollon toimijoita ovat apulaisrehtori, opinto-ohjaaja, koulutusohjaaja, terveydenhoitaja, ankkuriohjaajat, ryhmänohjaajat, opettajat ja erityisopettajat. Opiskelijahuollon toimijat työskentelevät erilaisilla kokoonpanoilla käsiteltävästä asiasta riippuen. Opiskelijahuollon yhteistyötahoja ovat mm. muu koulun henkilöstö, muut oppilaitokset, terveydenhuolto, sosiaalitoimi, etsivänuorisotyö, työ- ja elinkeinotoimisto, Kela, kolmannen sektorin toimijat sekä projektien henkilöstö. Yhteistyö opiskelijan kotiväen kanssa on merkittävässä asemassa. Sastamalan koulutuskuntayhtymän oppilaitoksissa toimivat opiskelijahuoltoryhmät, jotka kokoontuvat säännöllisesti. Opiskelijahuoltoryhmän työskentelyssä tärkeää on luottamuksellisuus. Opiskelijahuolto on mukana opiskelijan opintopolun nivelvaiheissa: ennen opintojen alkua, opintojen aikana sekä siirtymisessä opinnoista työelämään tai jatko-opintoihin. Opiskelijahuoltoryhmä pyrkii löytämään moniam- matillisesta näkökulmasta vaihtoehtoisia ratkaisua opiskelijan haasteisiin. Kaikissa opiskelun vaiheissa pyritään mahdollisimman nopeaan ratkaisujen löytämiseen opintoihin liittyvissä asioissa. Opinto-ohjaus Sastamalan koulutuskuntayhtymän oppilaitoksissa on vieraillut vuoden aikana runsaasti perusopetuksen tutustujia. Tutustumispäivien toteutus on ollut pitkän yhteistyön tulosta. Mukana suunnittelussa ja toteutuksessa ovat olleet perusopetuksen oppilaanohjaajat, koulutuskuntayhtymän opinto-ohjaajat, koulutusohjaajat, koulutuspäälliköt, opetushenkilöstö, opiskelijatutorit sekä muut yhteistyökumppanit. Oppilaitoksissa on järjestetty myös koulutuskokeiluja. Koulutuskokeiluiden tavoitteena on löytää tutustujalle sopiva opiskeluympäristö ja verkostoitua opiskelijan tukitahojen kanssa. Opinto-ohjauksen tavoitteena on tukea opintoja ja opiskelijan siirtymistä työelämään. Lisäksi opiskelijoille annetaan tietoa jatko-opinnoista ja jokaisella on mahdollisuus saada henkilökohtaista ohjausta. Huittisten ammatti- ja yrittäjäopisto, Kokemäki: Paula Immonen, koulutusohjaaja Hannu Pihkala, asuntolanhoitaja Jari Vesterberg, vapaa-ajanohjaaja Merja Venho, erityisopettaja Taru Simula, terveydenhoitaja Karkun kotitalous- ja sosiaalialan oppilaitos: Eija Uotila, opinto-ohjaaja Pekka Allen, koulutusohjaaja Raija Hituri, erityisopetuksen vastuuopettaja Marja Siitari, erityisopetuksen vastuuopettaja Pirkko Kovero, asuntolanhoitaja Tiina Kylväjä, ankkuriohjaaja Lotta Harjunmaa, terveydenhoitaja Mäntän seudun koulutuskeskus: Johanna Rintapää, opinto-ohjaaja Eija Nieminen, erityisopetuksen vastuuopettaja Anne Suomi-Salmi, erityisopetuksen vastuuopettaja Tarja-Leena Uusitalo-Vuokko, erityisopetuksen vastuuopettaja Marjo Moksen, asuntolanhoitaja Eija Nevanperä, yksilöohjaaja Milla Kouhia, koulunkäyntiavustaja Riina Syrjä, koulunkäyntiavustaja Anne Vastamaa, terveydenhoitaja Eija Jatkola, terveydenhoitaja Virve Marttila, psykiatrinen sairaanhoitaja 4 5 Vammalan ammattikoulu: Tuija Penkkimäki, opinto-ohjaaja Pekka Allen, koulutusohjaaja Raija Hituri, erityisopetuksen vastuuopettaja Riitta Iso-Ketola, erityisopetuksen vastuuopettaja Hannu Ränsi, erityisopetuksen vastuuopettaja Elina Koivuniemi, asuntolanhoitaja Taru Meriläinen, ankkuriohjaaja Minna Uotila, ankkuriohjaaja Lotta Harjunmaa, terveydenhoitaja

4 Kansainvälisyys Kuntayhtymällä on kansainvälisyysasiantuntijatiimi, joka kokoontuu joko henkilökohtaisesti tavaten tai videoneuvotteluin. Osallistujat toimivat omien yksiköidensä kv-koordinaattoreina. Edellisenä vuonna laadittiin yhteinen strategia ja sen toteuttaminen on ollut tiimin päätehtävä. Tiimi on ponnistellut opiskelijoiden työssäoppimisen edellytysten parantamiseksi ulkomaanjaksoilla ja yhtenäisten käytäntöjen löytämiseksi valmennukseen. Tiimin kv-koordinaattorit pitävät yksiköissään myös infotilaisuuksia, joissa tiedotetaan ulkomaanjaksoille hakeutumisesta ja valmennuksista sekä kuullaan opiskelijoiden kokemuksia. SASKY:n internetsivuille rakennetaan keskitetty kv-aineisto sekä käännösvalikko englanniksi. Kansainvälisyystiimi on vieraillut lukuvuonna Salpauksessa ja SataEdussa benchmarkkaamassa ja luonut Moodle-alustalle valmennusohjelmaa. Osa tiimistä osallistui vuosittain pidettäviin Kansainvälisyyspäiviin Suomessa ja hankki sitä kautta verkostosuhteita. Tänä vuonna ne pidettiin Oulussa. Toinen päätehtävä on ollut sopivien yhteistyökumppaneiden hankinta. Useimmilla yksiköillä on omia verkostoja, joiden kanssa toimitaan ja haetaan myös yhteisiä alakohtaisia hankerahoituksia. Sastamalan koulutuskuntayhtymällä on haussa Cimon kautta liikkuvuushanke asiantuntijavaihtoa varten. Siihen valitut yhteistyökumppanit ovat Englannista, Unkarista ja Hollannista, ja alat vastaavat SASKY:ssa opiskeltavia ammatteja. Uusia linjauksia on myös harkittu. Seuraava kansainvälisyyshanke kohdistuu Euroopan Unionin ulkopuolelle. Rehtori Kohut Andrásné unkarilaisesta yhteistyöoppilaitoksesta testaa johtajan puhelinta Serlachiuksen museossa Mäntässä syyskuussa. Anita Lietepohja kv-asiantuntijatiimin puheenjohtaja Opiskelijoita Saksasta, Espanjasta, Romaniasta, Puolasta ja Suomesta soutamassa kirkkovenettä Kokemäellä. 6 7 Mäntän seudun koulutuskeskuksen opettajia vierailulla unkarilaisessa yhteistyöoppilaitoksessa.

5 Huittisten ammatti- ja yrittäjäopisto Lukuvuonna oppilaitoksessamme opiskeli liiketalouden, maatalouden, puutarhatalouden, talotekniikan ja tieto- ja viestintätekniikan perustutkinnoissa yli 500 opiskelijaa. Opetusta järjestettiin päivä-, ilta- ja monimuoto-opetuksena. Oppilaitoksemme teki yhteistyötä Kokemäen lukion, Lauttakylän lukion, Lavian lukion ja Sastamalan verkostolukion kanssa tarjoten yhdistelmäopintoja nuorille. Uudet tutkinnon perusteet ovat suunnanneet opetusta yhä enemmän käytännönläheiseksi ja työelämälähtöiseksi. Opettajiamme oli mukana Topias-hankkeessa, jonka tuloksena saimme koulutettua jälleen uusia työpaikkaohjaajia. Yhteydenpitomme perusopetuksen kanssa oli tiivistä. Yhdeksäsluokkalaisia kävi tutustumassa kummassakin yksikössä ja toteutimme myös ns. koulutuskokeiluita, jolloin nuorilla oli mahdollisuus tutustua haluamaansa koulutusalaan jopa viikon ajan. Oppilaitoksemme henkilökunta osallistui tänäkin lukuvuonna aktiivisesti täydennyskoulutukseen. Sisäisen koulutuksen teemojamme olivat muun muassa monikulttuurisuus, turvallisuus ja tietotekniikka. Pitkäaikaisia työntekijöitä muistettiin Kuntaliiton hopeisilla ja kultaisilla ansiomerkeillä. Syyskuussa 2011 vietimme kauppaopetuksen 50-vuotisjuhlaa yhdessä Satakunnan ammattikorkeakoulun Huittisten yksikön kanssa. Oppimisympäristöjen kehittämiseen on panostettu merkittävästi, sillä LVI-opetuksen käyttöön valmistui uusi halli tammikuussa Eläintenhoitajakoulutuksessa yhteistyömme puolustusvoimien, poliisin ja tullin kanssa on jatkunut tiiviinä. Kokemäen koulutilalle hankittiin syksyllä 2011 neljä alpakkaa ja näin myös eläintenhoidon opetukseen saatiin uusia ulottuvuuksia. Huittisten ammatti- ja yrittäjäopisto on ollut myös esillä valtakunnallisesti. Kokemäen yksikön osasto palkittiin järjestäjien toimesta Puutarhan Kevät messuilla Turussa. K-ryhmä palkitsi parhaana Mestarimyyjäopiskelijana Huittisten yksikön merkonomiopiskelijan. Kansainvälinen toimintamme on jatkunut vilkkaana. Työssäoppijoita oli muun muassa Alankomaissa, Espanjassa, Virossa, Ranskassa ja Italiassa. Maaliskuussa 2012 oppilaitoksessa vieraili viikon ajan hollantilainen opettaja. Olimme myös mukana järjestämässä Europea Finland ry:n kanssa ammatillisen koulutuksen opintosuoritusten eurooppalaista siirtojärjestelmää käsittelevän EQF ja ECVET opetuksessa -seminaarin. Lisäksi kesäkuussa 2012 Kokemäen koulutilalla suorittaa neljän viikon työssäoppimisjakson kaksi ranskalaista opiskelijaa. Lukuvuoden lopuksi haluan kiittää oppilaitoksemme ammattitaitoista ja motivoitunutta henkilökuntaa. Teidän kanssanne on ilo kouluttaa Huomisen Ammattilaisia, Yrittäjiä ja Osaajia! Tuula Komulainen apulaisrehtori 8 9

6 Karkun kotitalous- ja sosiaalialan oppilaitos Karkun kotitalous- ja sosiaalialan oppilaitoksessa on kuluvan lukuvuoden aikana koulutettu sosiaali- ja terveysalalla lähihoitajia sekä matkailu-, ravitsemis- ja talousalalla kokkeja ja kodinhuoltajia/toimitilahuoltajia. Opetusta on järjestetty päivä-, ilta- ja monimuotoopetuksena. Verkko-opetus, Moodle-oppimisympäristö ja sosiaalisen median käyttäminen opetuksessa ovat tulleet osaksi jokapäiväistä opetusta. Oppilaitoksemme toimintaa kuluvan lukuvuoden aikana on leimannut vahva yhteisöllisyys. Opiskelijat arvostavat oppilaitoksen kokoa ja sen tuomia mahdollisuuksia. Heidän mielestään on tärkeää, että opettajat muistavat hyvin opiskelijoiden asiat ja heillä on mahdollisuus kohdata opiskelijat yksilöinä. Karkun kotitalous- ja sosiaalialan oppilaitoksen tärkeä voimavara on sen ammattitaitoinen henkilökunta. Henkilökunta on sitoutunut työhönsä ja kehittää omaa ammattitaitoaan jatkuvasti. Käytännössä tämä näkyy laadukkaana opetuksena. Kuukauden työelämäjaksoille on osallistunut tänäkin vuonna yksi opettaja ja uusia hakemuksia on jätetty. Pieni yhteisö tarkoittaa myös sitä, että opiskelijoiden ammattiin valmistumista pyritään tukemaan erilaisin keinoin. Kuluvana lukuvuonna opiskelijoiden ohjaukseen on panostettu. Opinto-ohjaaja on ollut oppilaitoksessa keskimäärin 3,5 päivää, koulutusohjaaja ja terveydenhoitaja kumpikin yhden päivän ja Ankkuri-hankkeen ohjaaja viitenä päivänä viikossa. Ankkuriohjaaja on auttanut opiskelijoita hyvin monenlaisissa asioissa kuluvan vuoden aikana. Hankkeen työelämävalmennuskurssille on osallistunut viisi valmistuvaa kokki- ja kodinhuoltajaopiskelijaa. Hankkeessa tehdyn päihdetoimintamallin mukaisesti on oppilaitokseen laadittu ehkäisevän päihdetyön suunnitelma. Oppilaskunnan toiminta ja asuntolan vapaa-ajan toiminta ovat olleet vilkkaita kuluvan vuoden ajan. Oppilaskunta on järjestänyt erilaisia tapahtumia, mm. teemapäiviä ja tempauksia sekä opiskelijat ovat käyneet peruskouluissa esittelemässä oppilaitoksen koulutustarjontaa. Saku ry:n järjestämälle asuntolatutor kurssille osallistui viisi opiskelijaa. Työelämän ja muiden yhteistyökumppaneiden kanssa on tehty yhteistyötä kuluvan lukuvuoden aikana. Voimarinteellä toimivan KOTI- hankkeen kanssa on tehty tiivistä yhteistyötä. Oppilaitoksesta on edustus KOTI-hankkeen tuotekehitysryhmässä, joka mm. suunnittelee hyvinvointiteknologian lisäkoulutusta, jossa on yhdistyneenä hoitoala ja tekniikka. Oppilaitos on ollut mukana suunnittelemassa myös Voimarinteen ikäpistettä yhdessä KOTI-hankkeen ja työelämän kanssa. Työelämäyhteistyö on näkynyt oppilaitoksen arjessa keskeisesti myös kuluvana lukuvuonna. Opiskelijat ovat olleet mukana Karkun Kammarin toiminnassa ja erilaisissa Sotesin tapahtumissa oppilaitoksen ulkopuolella. Sotesin henkilökunnalle opiskelijat järjestivät Voimarinteellä työhyvinvointipäivän yhdessä kosmetologiopiskelijoiden kanssa. Oppilaitoksessa on myös vieraillut erilaisia asiakasryhmiä opiskelijoiden vieraina. Työelämän edustajia kutsuttiin oppilaitokseen avoimien ovien päivän yhteydessä esittelemään työpaikkojaan ja kuuntelemaan Riitta-Kerttu Kaltialan luentoa nuorista teemalla Tullaan Tutuiksi. Sosiaali- ja terveysalan opiskelijoiden opinnäytetyöesityksiin kutsuttiin työelämän edustajia ja samalla heille annettiin työpaikkaohjaajakoulutusta teemalla Minä työpaikkaohjaajana. Molempiin tilaisuuksiin osallistui kiitettävästi työelämän edustajia. Suomen Punainen Risti koulutti opiskelijoita omaishoitajuudesta sekä luennoi monikulttuurisuusverkkokurssin avauksessa maahanmuuttajiin liittyvistä asioista. Oppilaitos on ollut mukana Kuulto-hankkeessa, jossa suunnitellaan kulttuurin tekijöille ja hoitajille koulutusta sekä kehitysvammaisten kesätapahtuman suunnittelussa. Skills-toimintaa ollaan jälleen elvyttämässä tekemällä opintokäynti Jyväskylän tapahtumaan. Kulunut lukuvuosi on ollut työntäyteinen, paljon on saatu aikaiseksi ja paljon on tullut myös uusia ideoita ensi vuonna toteutettavaksi. Suuret kiitokset opiskelijoille, henkilökunnalle ja yhteistyökumppaneille. Kanssanne on ilo tehdä työtä! Kirsi Nikali-Rauva apulaisrehtori 10 11

7 Mäntän seudun koulutuskeskus Näin lukuvuoden päättyessä ja onniteltaessa valmistuvia opiskelijoita, jotka ovat päättämässä tänä keväänä kolmen vuoden, joidenkin kohdalla neljänkin vuoden opiskelurupeaman Mäntän seudun koulutuskeskuksessa, on aika vilkaista hiukan kuluneeseen lukuvuoteen. Mäntän seudun koulutuskeskuksessa on toimittu jo yli kaksi vuotta osana Sastamalan koulutuskuntayhtymää. Tärkein asia, jota tällä kahden kuntayhtymän fuusiolla pyrimme meidän oppilaitoksemme omistajakuntien näkökulmasta varmistamaan, oli se, että fuusiolla pystyisimme turvaamaan edelleen laadukkaan ja alueemme elinkeinoelämää hyvin palvelevan ammatillisen koulutuksen järjestämisen koulutuskeskuksemme toiminta-alueella. Tässä meille asetetussa tavoitteessa olemme onnistuneet. Oppilaitoksemme on säilyttänyt vetovoimaisuutensa oman alueensa merkittävimpänä toisen asteen koulutuksen järjestäjänä, mistä kertoo äskettäin tietoon saamamme kevään yhteishaun ennakkotiedot. Mäntän seudun koulutuskeskuksen opetustilojen ajanmukaisuudesta ja opetukseen käytettävien koneiden ja laitteiden kunnosta olemme voineet huolehtia hyvin myös nykyisessä koulutuskuntayhtymässämme. Tästä on vielä tuoreessa muistissa juhlallinen kone- ja metallialan saneerattujen koulutustilojen käyttöönotto, jossa esittelimme kutsuvieraille ylpeinä uudistettuja tiloja ja uudistettuihin tiloihin hankittuja opetukseen käytettäviä arvokkaita koneita ja laitteita. Se, että oppilaitos on säilynyt nuorten keskuudessa vetovoimaisena ja haluttuna opiskelupaikkana peruskoulun jälkeisissä toisen asteen opinnoissa, on meidän kaikkien yhteistä työtä. Kiitos siitä kuuluu niin hyvin työnsä tekevälle henkilöstölle kuin myös opiskelijoille. Opiskelijoiden kautta tieto menee aina parhaiten nuoremmille ikäluokille. Opiskelijat, viekää edelleen tietoa eteenpäin siitä, että Mäntän seudun koulutuskeskus on ihan kiva paikka opiskella ja että täältä saa tutkintotodistuksen käteensä joustavien opetusjärjestelyjen ansiosta jopa hiukan etuajassa. Koulutuskeskuksessamme opetustoiminnassa merkittävimpänä muutoksena kuluneena lukuvuonna oli jo parin kolmen vuoden ajan jatkuneen lentokoneasentajakoulutuksen oppimisympäristön kehit- tämisen tuloksena vuoden vaihteessa saamamme lentokoneasentajakoulutuksen B1-lupa. Tämä B1-lupa mahdollistaa nyt myös 3-vuotisen lentokoneasentajatutkintoon johtavan koulutuksen aloittamisen täällä Mäntän seudun koulutuskeskuksessa. Lentokoneasentajakoulutuksessa olevien opiskelijoiden määrä onkin tämän talven aikana noussut jo 32:een opiskelijaan. Lentokonealan koulutuksen kehittämisessä on näkyvissä tulevaisuudessa hienoja yhteistyömahdollisuuksia myös meillä Mäntässä tärkeälle ammattikorkeakouluyhteistyölle. Kuluneena lukuvuonna yhteistyö Tampereen ammattikorkeakoulun kanssa on laajentunut tekniikan alan insinöörikoulutuksen tarjoamisessa Mäntässä. Tampereen ammattikorkeakoulu on jo hyväksynyt Mäntän seudun koulutuskeskuksen kumppaniksi järjestäessään aikuisille suunnattua insinöörikoulutusta, jota päästiin aloittamaan koulutuskeskuksen tiloissa vuoden vaihteessa. Onnittelut valmistuville opiskelijoille, ja kiitos opiskelijoiden kotiväelle oppilaitoksen kanssa tekemästänne yhteistyöstä teidän nuortenne opiskelun aikana. Kiitos myös teille kuntayhtymän luottamushenkilöt, sidosryhmien edustajat ja tietenkin myös alueemme työelämä sekä oppilaitoksemme henkilökuntaan kuuluvat. Olette omalla työpanoksellanne mahdollistaneet näiden opiskelijoiden valmistumisen ammattiin ja auttaneet heitä saavuttamaan yhden tärkeän tavoitteen elämässään, samalla olette omalla toiminnallanne auttaneet myös Mäntän seudun koulutuskeskusta suoriutumaan menestyksellisesti lukuvuodesta Hyvää ja aurinkoista kesää! Arto Pylvänäinen apulaisrehtori 12 13

8 Tyrvään käsi- ja taideteollisuusoppilaitos Tyrvään käsi- ja taideteollisuusoppilaitos kouluttaa kädentaitajia, artesaaneja. Artesaaneja koulutetaan sisustus-, lavasterakennus- ja kultasepänalalle. Alan koulutuksen saaneilla on erinomaiset valmiudet toimia yrittäjämäisesti luodessaan uusia tuotteita ja ympäristöjä. Lukuvuonna olemme antaneet tilaa osuuskunnalle, joka toimii työssäoppimispaikkana yrittäjäksi ryhtyvälle. Yrittäjyyskasvatuksen tukena on ollut Opetushallitukselta saatu avustus hanketoiminnan edistämiseksi ja työelämäkokemuksen kasvattamiseksi. Pyrkimys on asiakaslähtöiseen palveluhenkisyyteen ja tulokselliseen yhteistoimintaan eri tahojen kanssa. Työpaikoilla annetut ammattiosaamisen näytöt ovat osa työssäoppimista, niiden toteutumista valvotaan sekä opettajien johdolla että käsi- ja taideteollisuusoppilaitosverkoston yhteisen toimielimen kautta. Yrittäjyys on asenne, ja on hienoa todeta, että opiskelijat ovat ottaneet asian omakseen. Kansainvälisyyttä on toteutettu antamalla opiskelijoille mahdollisuus lähteä ulkomaanjaksoille, siellä käytetty aika on osa opintoja. Kuluneena lukuvuonna tämän mahdollisuuden on käyttänyt kaksi sisustusalan opiskelijaa. Tyrvään käsi- ja taideteollisuusoppilaitokseen peruskoulusta tulleet opiskelijat voivat suorittaa myös ammattilukio-opintoja, jolloin tähtäimessä on ammatillisen tutkinnon lisäksi ylioppilastutkinto. Tämä edellyttää yhteistä suunnittelua ja yhteistä kurssitarjontaa sekä opiskelijan omaa aktiivisuutta. Tyrvään käsi- ja taideteollisuusoppilaitos kehittää verkostoaan ja päivittää henkilöstön osaamista tarjoamalla mahdollisuuden kouluttautumiseen, olemme monessa mukana. Yhteinen ponnistus oli syksyl- lä rakennettu Jälki jää -näyttely, jossa kumppanina oli Tampereen ammattikorkeakoulun kulttuurialan opiskelija opettajineen. Tällaisia pitempiaikaisia hankkeita tarvitaan. Opiskelijat saavat parhaan mahdollisen opinto-ohjauksen ja sosiaaliset palvelut sekä avun työssäoppimisen toteuttamiseksi omalla ammattialallaan. Opiskelijoille tarjotaan myös vaihtoehtoja vapaa-ajan toimintaan. SakuStars-kulttuurikilpailuihin huhtikuussa osallistui jälleen kerran iso joukko opiskelijoita. Palkintoja on jo saatu ennakkotehtävistä, Tomi Penkkimäki saavutti hopeaa animaatio-sarjassa. Lukuvuoden päättyessä tärkein asia on kuitenkin opiskelijoiden valmistuminen. Henkilökohtaisten opinpolkujen ansiosta moni on jo saanut tutkintonsa valmiiksi, meillä jaetaan todistuksia pitkin vuotta. Sydämelliset onnittelut kaikille lukuvuonna valmistuville artesaaneille, ja menestystä tulevaisuuteen! Monet yhteistyötahot ovat halunneet muistaa opiskelijoita stipendein. Sen saaja voi ottaa sen palkintona, joka on jaettu erityisin perustein. Haluan välittää suuret kiitokset stipendien lahjoittajille. Kaikkien vuosiluokkien opiskelijoita voin ilolla kiittää ahkeruudesta ja innostuneisuudesta, opettajakuntaa ammatillisesta vastuullisuudesta ja tunnollisuudesta sekä tukipalvelun henkilöstöä suurenmoisesta huolenpidosta. Erityiskiitokset lähtevät vielä Rami Raesillalle, joka vastasi kiinteistöjen hoidosta parinkymmenen vuoden ajan. Anita Lietepohja apulaisrehtori 14 15

9 Vammalan ammattikoulu oppimisen iloa, osaamista työelämään Vammalan ammattikoulun kehittämissuunta on pohjautunut ajatukseen siitä, että tulevaisuuden työelämän tarvitsema osaaminen muodostuu tiedoista ja taidoista, arvoista ja asenteista sekä verkostoista. Tiedot ja taidot, joita työtehtävistä selviytyminen edellyttää hankitaan koulutuksen ja kokemuksen kautta. Arvoilla ja asenteilla on tärkeä merkitys henkilön asennoitumisessa työtä ja tulevaa työyhteisöä kohtaan. Oppilaitoksen suorat kontaktit työelämään auttavat näkemään, millaista osaamista eri töissä vaaditaan ja miten työelämä kehittyy. Kontaktit auttavat samalla opettajia myös kehittämään opetussisältöjä ja -tapoja. Työelämän kanssa on tehty yhteistyötä mm. opettajien osaamisen päivittämisessä työelämäjaksojen aikana CNC-koneistuksessa, robotiikassa ja hanketoiminnassa. Lisäksi pilottiyrityksen kanssa on toteutettu laajennetun työssäoppimisen kehittämishanketta, Talentia. Talent-mallilla edistetään uusien ammatillisten perustutkintojen käytännön toimeenpanoa. Laajennetulla työssäoppimisella mahdollistetaan opiskelijoiden entistä henkilökohtaisempi oppiminen ja tutkinnon suorittaneiden entistä vahvempi ammatillinen osaaminen. Hankkeen avulla pilotoidaan myös uusien tutkinnon perusteiden mukaista opetussuunnitelman toteuttamista. Hankemallissa opettajat osallistuvat entistä laajemmin työpaikalla tapahtuvan opiskelun suunnitteluun, ohjaamiseen ja toteuttamiseen. Valtakunnallinen laajennetun työssäoppimisen seminaari pidettiin Vammalan ammattikoulussa. Työelämän lisäksi erilaiset yhdistykset ja säätiöt ovat olleet mukana tukemassa oppilaitoksen toimintaa. Soljan säätiö vieraili oppilaitoksessa Samassa yhteydessä säätiö jakoi stipendin CNC-koneistuksen maailmanmestaruuskilpailujen edustajalle Lasse Tuomiselle. Kilpailut pidettiin Lontoossa Työelämän ja eri sidosryhmien vuorovaikutuksen kautta voidaan aidosti kehittää oppilaitoksen toimintaa. Opettajien työelämäyhteydet työssäoppimisjaksojen aikana lisäävät myös kontakteja paikallisiin yrityksiin ja antavat tietoa oman maakunnan yritysten koulutustarpeista. Työssäoppimisen käytänteitä on jatkuvasti kehitetty. Olemme olleet mukana Pirkanmaan alueen yhteisessä TOPI- AS-hankkeessa. Hankkeen loppuseminaari pidettiin Vammalan ammattikoululla. Työelämään sekä koulutukseen liitettynä yrittäjyyden näemme laajemmin yritteliäisyyden ja yksilöiden yrittäjämäisten ominaisuuksien kehittämisenä yhtä lailla kuin yritystoiminnan käynnistämiseen liittyvän osaamisen vahvistamisena. Oppilaitoksessa on keväällä aloitettu uusi yrittäjyyden oppimispolkua tukeva Y-kampus-hanke. Hanke konkretisoituu matkailu-, ravitsemis- ja talousalalla uuden oppimiskeskuksen valmistuttua. Yrittäjyyden teemaa viedään vahvasti eteenpäin myös tekniikan ja liikenteen aloilla. Nopeasti muuttuvassa maailmassa innovatiivisuuden ja luovuuden merkitys korostuu. Innovaatioiden syntyä edistävät monipuolinen osaaminen ja eri osaamisalueiden yhdistäminen. Tulevaisuuden menestystarinat syntyvät yhä useammin tieteiden, teknologioiden ja taiteiden rajat ylittävillä vyöhykkeillä. Koulutusalojen rajapintojen rikkomista on tehty kosmetologi- ja lähihoitajaopiskelijoiden opetussuunnitelmissa ja kevään aikana hyvinvointiteknologian opetuksen kokeiluluvan suunnittelussa. Uusi koulutusala vastaa erinomaisesti KOTI-hankkeen kautta esiin nousseeseen osaamisvajeeseen ko. ammattialalla. Opiskelijan fyysinen ja psyykkinen hyvinvointi ja tukeminen opiskelun aikana ovat Vammalan ammattikoulun tärkeä painopistealue. Uusi opiskelijahallinto-ohjelma Wilma on luonut hyvät mahdollisuudet käydä vuoropuhelua ja tiedottaa huoltajille erilaisista opiskelijan opintoihin liittyvistä asioista. Hyvää palautetta saimme huoltajille pidetystä kotiväenillasta. Huoltajatapaamiset ja verkostopalaverit mm. psykiatrian poliklinikalle, sosiaalitoimeen ja etsivään nuorisotyöhön ovat tärkeässä osassa opiskelijan opintojen tukemisessa. Ankkuri ja Fiilistä asumiseen -hankkeilla on saatu kaivattua tukea opiskelijoille mm. henkilökohtaisen ohjaamisen avulla. Asuntolatoiminta on ollut esimerkillistä vapaa-aikaa ja opiskelua tukevine toimintoineen. Opinto- ja koulutusohjaajan luokkaohjaustunnit ovat parantaneet opiskelijoiden tuntemusta ja jäntevöittäneet opiskelijahuollon toimintaa. Osana opiskelijoiden ammattitaitovaatimuksia ovat aikataulujen noudattaminen ja hyvät käytöstavat. Näihin asioihin on kiinnitetty erityistä huomiota. Käytöstapaluento toteutettiin Vuosittainen päihdeluento pidettiin , luennoitsijana Hannu Jore. Valtakunnallista Hyvinvointivirtaa-teemapäivää vietettiin viikolla 40. Kansainvälinen toiminta on ollut useiden vuosien ajan osa oppilaitoksen toimintaa. Lukuvuoden aikana oppilaitoksessa vieraili opiskelijoita Slovakiasta metallialalla ja Ranskasta rakennusalalla. Oppilaskunta järjesti laskiaisriehan yhteisöllisyyden vahvistamiseksi. Ohjelmassa oli mm. toppatakkijumppaa ja köydenvetoa. Ammattiosaajan työkykypassin suorittaminen on osa ammatillista koulutusta. Passien suorittaminen on saatu hyvään vauhtiin ja keväällä olemme kirjoittaneet ensimmäiset tykypassit opiskelijoille. Tästä on syksyllä hyvä jatkaa. Oppimisympäristöjen rakentaminen on ollut panostusta tulevaisuuteen. Uusi Oppimiskeskus ja automaatio-opetuksen oppimisympäristö otetaan käyttöön syksyllä Oppimiskeskuksen harjannostajaisia vietimme Yrityselämän kanssa tehty yhteistyö opetuksen kehittämiseksi on konkretisoitunut mm. yhteisesti hankitussa työstökeskuksessa. Ajanmukaiset oppimisympäristöt yhdessä osaavan henkilöstön kanssa on yhdistelmä, joka luo edellytykset opettaa ja tuottaa osaavaa työvoimaa avoimille työmarkkinoille. Oppimisympäristöjen ja samalla henkilöstön työolojen tilaa sekä turvallisuutta on tarkasteltu työsuojelutarkastuksessa , työsuojelukatselmuksessa ja palotarkastuksessa Sastamalan koulutuskuntayhtymän työhyvinvointipäivää vietettiin Voimarinteellä. Hyvinvointia tuetaan myös käyttöön otettujen liikunta- ja kulttuuriseteleiden avulla. Vammalan ammattikoulussa henkilöstön kehittäminen nähdään tärkeänä. Substanssiosaamisen lisäksi henkilöstö on saanut koulutusta mm. erityisopetukseen ja työskentelyyn psyykeongelmaisten opiskelijoiden kanssa. Arviointiluento opetushenkilöstölle järjestettiin Luennoitsijana toimi opetusneuvos Pirkko Laurila opetushallituksesta. Henkilöstössä tapahtui myös muutos, kun oppilaitoksen pitkäaikainen ammatinopettaja ja apulaisrehtori sekä myöhemmin koulutusjohtaja Matti Järvinen jäi eläkkeelle. Pidetyn työntekijän läksiäisjuhlaa vietettiin Kevään yhteishakutilanne näyttää edellisten vuosien kaltaiselta. Kevään aikana on suunniteltu ja informoitu perusopetuksen oppilaiden mahdollisuudesta hakeutua urheilupainotteisiin opintoihin syksyllä Ammattikorkeakouluihin hakijoiden määrä on ilahduttavasti noussut edellisiin vuosiin verrattuna. Lukuvuosi on ollut muutosten vuosi. Useat valtakunnalliset opetussektorin asiat ovat vaikuttaneet toimintaamme. Olemme vastanneet yhteiskunnallisiin muutoksiin ja tarpeisiin perustehtävämme edellyttämällä tavalla. Tämän on mahdollistanut osaava henkilöstö ja sidosryhmien kanssa tehty tiivis yhteistyö. Kiitos kaikille opetuksen kehittämiseen osallistuneille tahoille. Oppilaitoksesta valmistuu tänä keväänä yhteensä 140 ammatillisen perustutkinnon suorittanutta. Lämpimät onnittelut uusille vastavalmistuneille ammattilaisille. Toivotamme teille rohkeutta tulevaisuuteen sekä uusiin haasteisiin jatko-opinnoissa tai työelämässä. Anna-Leena Kivipuro apulaisrehtori

10 Korkealaatuista aikuiskoulutusta Muistoja menneiltä vuosikymmeniltä Jäädessäni eläkkeelle viime lukuvuonna ajatukset palasivat usein Viimeisinä työvuosinani on kuntayhtymä laajentunut Huittisiin, Kokemäelle ja Mänttä-Vilppulaan. Kuntayhtymäjohtaja/rehtori Antti menneisiin vuosiin ja vuosikymmeniin. Olen sananmukaisesti pitkän linjan opettaja. Aloitin opiskeluni Vammalan ammattikoulussa Lahti on vauhdikkaalla persoonallaan saanut koko kuntayhtymän syksyllä 1965 metallialan peruskurssilla. Tämän jälkeen opiskelin vielä toisen ammatin radio- ja TV-asentajalinjalla. Armeijan, opintojen hanke, Oppimiskeskus/liikuntahalli, valmistuu tulevan lukuvuoden hyvään vauhtiin. Projektitoiminta on laajentunut ja viimeisin suuri sekä tavallisten työsuhteiden jälkeen palasin Vammalan ammattikouluun opettajaksi vuonna Olen aina voinut hyvillä mielin esitellä koulujamme vierailijoille, kos- aikana. Menneiden 36 vuoden aikana Vammalan ammattikoulussa ja sitä ka meillä tilat ja ympäristö ovat hienossa kunnossa ja ravintoloissamme on herkullista ruokaa. Tästä voimme kiittää hyvää kiinteistö- ja seuranneissa organisaatioissa olen saanut olla mukana monessa erilaisessa kehittämistoiminnassa. Opettajana työskentelin radio- ja TVasentajalinjan ja elektroniikkaopetuksen parissa sekä kuntayhtymän Lukujärjestysten suunnittelussa sekä Inka-laatujärjestelmän kehit- keittiöhenkilökuntaa. atk-opetuksen ja atk-järjestelmien kehittämistehtävissä. Apulaisrehtorina ja koulutusjohtajana olen saanut olla mukana opetussuunni- kaikkien uusien ja vanhojen oppilaitosten apulaisrehtoreiden, koulutämisessä on ollut miellyttävää tehdä yhteistyötä kuntayhtymän telmien, laatujärjestelmien ja opetuksen hallintojärjestelmien kehittämisessä sekä kansainvälisen toiminnan ja ammattilukioyhteistyön kautta kertynyt hiljainen tieto on otettu hyvin vastaan. tuspäälliköiden sekä muun henkilökunnan kanssa. Työkokemukseni kehittämisessä. Haluan kiittää koko SASKY:n henkilökuntaa hyvästä yhteistyöstä ja Työssäni olen huomannut miten ammattitaitoista ja osaavaa henkilökuntaa meillä onkaan. Tästä on hyvänä osoituksena opiskelijoidemlijoillemme haluan toivottaa hyvää menestystä työelämässä ja intoa toivotan Teille hyvää jatkoa opetus- ja kasvatustyön parissa. Opiskeme hyvä menestyminen valtakunnallisissa ja myös kansainvälisissä jatko-opintoihin! ammattitaitokilpailuissa. Yhteistyö työelämän kanssa on lisääntynyt huikeasti menneiden vuosien aikana. Tämän yhteistyön jatkaminen Matti Järvinen onkin opetuksen kehittämisen kannalta ensiarvoisen tärkeää. Opetuksen ajanmukaisuutta tukevat myös opettajien työelämäjaksot, koulutusjohtaja, eläkkeelle joiden tulisi olla kiinteä osa opettajan työsuhdetta. Aikuiskoulutus eli AIKO on näkyvä osa Sastamalan koulutuskuntayhtymän toimintaa. Aikuiskoulutusosasto kehittää ja toteuttaa ammatillista koulutusta ja siihen liittyviä työnantajapalveluita pääasiassa elinkeino- ja yritystoiminnan tarpeisiin. Toimintatapamme on joustava, ja toteutamme koulutuksia ja kehittämishankkeita asiakkaidemme tarpeiden mukaisesti. Yhteistyössä muiden asiantuntijoiden ja asiantuntijaverkostojen kanssa toteutamme ammatti- ja erikoisammattitutkintoon valmistavia koulutuksia sekä ammattitaitoa kehittäviä ja syventäviä lisä- ja täydennyskoulutuksia. Vuonna 2011 on aikuiskoulutusosasto ja oppisopimustoimisto toteuttanut hyvin monipuolisesti erilaisia koulutuksia ja asiantuntijapalveluita valtion, työvoimahallinnon sekä yritysten rahoittamana. Oppisopimuksia toteutettiin peruskoulutuksena 269 ja ammatillisena lisäkoulutuksena 308. Valtionosuusrahoitteisena ammatillisena lisäkoulutuksena toteutettiin 141 opiskelijatyövuotta (n opiskelijatyöpäivää) ja muuta koulutusta 62 opiskelijatyövuotta (n opiskelijatyöpäivää). Vuonna 2011 otettiin onnistuneesti käyttöön uudet tilat Karkussa osana Kuntomäki Oy:n kiinteistöosakeyhtiötä Voimarinteellä. Aikuiskoulutus toteuttaa useita alueellisia, kansallisia ja kansainvälisiä ammatillisen koulutuksen kehittämishankkeita. Hankkeitten tavoitteena on ollut palvella seutukunnan yrityselämää, työntekijöitä ja työnhakijoita sekä kehittää opiskelijoiden oppimisympäristöjä ja oppimistekniikoita. Vuonna 2011 saimmekin paljon hyvää palautetta PYRY II -hankkeen toimintamalleista, joiden yksi osa oli kumipyörillä kulkeva oppimisympäristö eli PYRY-bussi. Bussi tuo koulutuksen lähelle asiakasta, kauaskin. Mukana kulkevat kätevästi nykypäivän vaatimukset täyttävät luokka ja päivän teemaan kuuluva asiantuntija. Koulutus on tarpeista lähtevää ja kiireisenkin yrittäjän arkeen sopivaa. Tästä on hyvä jatkaa! Sosiaali- ja terveysala nousi aikuiskoulutuksen kehittämisteemana vuonna 2011 selvästi. Sekä julkisen sektorin toimijat että yksityisen puolen toimijat ovat havahtuneet kasvaneeseen palvelutarpeeseen. Pyry III -hanke sai luotua hyviä hyvinvointialan verkostoja eri puolille Sastamalan koulutuskuntayhtymän toiminta-aluetta. Useiden yritys- ten koulutus- ja kehittämistarpeisiin on vastattu räätälöidyillä koulutustuotteilla. Hyvänä esimerkkinä tästä on yhteistyössä Partnos Oy:n kanssa toteutetut LIITO, liiketoimintalähtöiset henkilöstön kehittämisohjelmat PK-yrityksille. Luonnonvara-ala ja kiviala ovat nostaneet merkittävästi suosiota. Hyvänä esimerkkinä tästä oli Satakunnan ELY-keskuksen rahoittama työvoimapoliittinen viherrakentajakoulutus, joka päättyi Kokemäellä syksyllä Koulutuksessa yhdistyi teemoja viheralasta sekä puu- ja kivirakentamisesta. Syksyllä 2011 alkoi yhteistyössä Turun aikuiskoulutuskeskuksen kanssa toteutettu kivimiehen ammattitutkintoon valmistava koulutus. Jälkimmäinen koulutus on Varsinais-Suomen ELYkeskuksen rahoittamaa työvoimapoliittista koulutusta

11 Ammatinopettaja työelämässä II Sastamalan koulutuskuntayhtymän opettajilla on ollut mahdollisuus lähteä Euroopan sosiaalirahaston, Pirkanmaan ELY-keskuksen sekä kuntayhtymän yhdessä rahoittaman projektin turvin vuosina kuukaudeksi työelämään. Projektin osatoteuttajana on Valkeakosken seudun koulutuskuntayhtymä. Projektin tavoitteena on kehittää opetushenkilöstön työelämätuntemusta ja lisätä yhteistyötä koulutusalojen ja työelämän välillä. Erityisinä painopistealueina ovat ammattiosaamisen näyttöjen/tutkintotilaisuuksien kehittäminen ja suunnittelu sekä erityisopiskelijoiden työssäoppimisen kehittäminen. Opettajien työelämäjaksojen tavoitteena on opettajan oman osaamisen päivittäminen, oman osaamisen vienti työelämään etenkin opiskelijoiden ohjaamisen osalta sekä oman työn kehittäminen jakson kokemusten pohjalta. Työelämäjaksoille on jo osallistunut yli kolmekymmentä opettajaa. Projekti edellyttää työantajalta opettajan ohjaamista, arviointia ja mahdollisuutta tutustua työelämäjaksolla työyksikön toimintatapoihin ja työmenetelmiin. Opettajan työelämäjakso kestää yhden kuukauden ja se voi jakaantua osiin. Projektin toimintaa ohjaa ohjausryhmä, joka koostuu kuntayhtymän hallintohenkilöistä ja eri alojen työelämäedustajista. Projektin käytännön toteutuksesta vastaa projektipäällikkö Riina Sunila. Ankkuri Sastamalan koulukuntayhtymässä on vuoden 2008 syksystä lähtien toiminut nuorten syrjäytymisenehkäisyyn tähtäävä Euroopan sosiaalirahaston ja Pirkanmaan ELY-keskuksen rahoittama Ankkuri-projekti. Ankkuri toimii neljän ohjaajan ja osa-aikaisen projektipäällikön voimin SASKY:n neljässä oppilaitoksessa Sastamalan ja Huittisten alueella. Tällä hetkellä Ankkuri elää päätösvaihettaan, sillä hankkeen voimin työtä jatketaan vuoden 2012 loppuun. Ankkuri-projektissa tehty työ on keskittynyt opiskelijoiden ohjaamiseen ja tukemiseen niin elämänhallinnallisissa, opinnollisissa kuin työelämävalmiuksiinkin liittyvissä asioissa. Vuoden 2011 loppuun mennessä Ankkuri-projektissa ohjausta oli annettu yhteensä 215 opiskelijalle. Ohjaustyö Ankkuri-projektissa on painottunut opiskelijoiden tukemiseen yksilötasolla, mutta myös ryhmäohjausta on toteutettu erityisesti työelämävalmiuksiin liittyen. Ankkuri-projektissa on kehitetty Työelämävalmennuskurssi, jonka kautta opiskelijat saavat lisävalmiuksia ja -taitoja työelämää varten. Kurssilla on harjoiteltu muun muassa työhaastattelutilanteita, keskusteltu asunto- ja raha-asioista, mietitty henkisen ja fyysisen hyvinvoinnin merkitystä sekä pohdittu työelämän pelisääntöjä. Jotta opettajat ja ohjaushenkilöstö voisivat hankkeen päätyttyäkin hyödyntää Ankkurin työelämävalmennuskurssia, kurssista on tänä lukuvuonna luotu Moodle-alustalle sähköinen ohjaajan käsikirja. Käsikirjan tavoitteena on perehdyttää lukija Ankkurin työelämävalmennuskurssiin ja antaa vinkkejä, ideoita ja materiaaleja kurssin käytännön toteutuksen tueksi. Ankkuri-projektissa on tänä lukuvuonna ohjaustoiminnan ohella luotu myös Sastamalan koulutuskuntayhtymän päihdetoimintamalli. Päihdetoimintamalli tuo esiin ennaltaehkäisevän päihdetyön mahdollisuudet ammatillisissa oppilaitoksissa ja antaa henkilökunnalle välineitä päihdehäiriöihin puuttumiseen sekä hoitoonohjaukseen ja opiskelun jatkumiseen liittyvissä asioissa. Vuosien aikana Ankkuri-projektin toiminnasta on kerätty palautetta asiakaslähtöisillä opiskelijahaastatteluilla, jotka on toteutettu Tuloksekasta hanketoimintaa ATRO ja ATRAK AVOKI Tuloksekasta bikva-menetelmän avulla. Vuoden 2012 aikana haastatteluprosessia on jatkettu toisen tason arviointitilaisuuksilla, joihin on osallistunut neljän Ankkuriin osallistuvan oppilaitoksen keskeisiä ohjaustyön toimijoita. Kesällä 2012 toteutetaan arvioinnin kolmas vaihe, arviointitilaisuudet SASKY:n johtoryhmässä ja hallituksessa. Bikva-haastatteluprosessin lisäksi loppuarviointiin kerätään materiaalia myös opetushenkilöstölle tehtävän digium-kyselyn sekä hankkeen ohjausryhmän itsearvioinnin avulla. Ankkuri-projektin loppuseminaari pidetään Karkun Voimarinteellä, Hoikan Helmessä. Loppuseminaarissa perehdytään tarkemmin projektin tuloksiin ja kuullaan ajankohtaisia puheenvuoroja syrjäytymisenehkäisytyöhön liittyvistä teemoista. Sastamalan koulutuskuntayhtymä on satsannut ja satsaa edelleen voimakkaasti automaatiotekniikan koulutusympäristöjensä kehittämiseen Pirkanmaan liiton myöntämiä EAKR-tukirahoitushankkeita hyödyntäen. ATRO-projektin avulla on kuluneen lukuvuoden aikana Mäntän seudun koulutuskeskuksessa saatu käyttökuntoon robotiikan oppimisympäristö, joka mahdollistaa uusimman tekniikan mukaisen robottihitsauksen lisäksi myös kappaleenkäsittelytekniikan opiskelun. Projektin tuki mahdollisti myös automaatiotekniikan perusopintoja tukevien kahden hydrauliikkalaitteiston hankkimisen. Vammalan ammattikoulussa ATRO jakaantuu autoalan kehittyneimpien tekniikoiden opiskeluvälineistön hankintaan ja varsinaisen automaatiotekniikan koulutusympäristön kehittämiseen, johon liittyy myös noin 420 m²:n uusien tilojen rakentamiseen ATRAK-projektin tuella. Suurelta osin opiskelijatyönä rakennettava halli valmistuu vuoden 2012 loppuun mennessä, mutta osittainen käyttöönotto ja laitetoimitukset alkavat jo kesälomien aikana. Halliin sijoittuvien pneumatiikan, hydrauliikan ja ohjaustekniikoiden koulutuslaitteiden arvo on noin , laitehankintojen yhteiskustannusten ollessa noin AVOKI - Avointen oppimisympäristöjen kehittäminen Pirkanmaan toisen asteen koulutuksessa -projekti ( ) oli käytännön toimenpideohjelma. Projektin tavoitteena oli rakentaa innostavia, innovatiivisia ja avoimia oppimisympäristöjä. AVOKI-projektin tavoitteena oli kehittää omaehtoista ja monimuoto-opiskelua, tukea mediakasvatusta sekä mahdollistaa kokonaisvaltaisen tieto- ja viestintätekniikan strategian toteuttamisen oppilaitoksissa. Näkökulmana olivat opiskelijoiden oppimisympäristöjen kehittäminen sekä paremmat opiskelumahdollisuudet ja työskentelyvälineet. Mäntän seudun koulutuskeskukseen toteutettiin projektin avulla kolme tiedonhakutilaa, joihin projektin kautta saatiin hankittua kalusteet ja tietokoneet. Lukuvuoden aikana hankkeessa suoritettiin loput laitteistohankinnat Mäntän seudun koulutuskeskuksen luokkaan B221. Syksyllä saatiin käyttöön myös yksi kannettavilla tietokoneilla varustettu siirrettävä laptopvaunu matkailu-, ravitsemis- ja talousalan opiskelijoiden käyttöön. Luokka B221 saatiin käyttöön syksystä 2011 alkaen. hanketoimintaa Immigratum Immigratum-projektin tarkoituksena oli jo luodun maahanmuutto- ja opastusjärjestelmän laajentaminen ja parantaminen erilaisin kehitystehtävin sekä ko. mallin dokumentoiminen ja levittäminen. Rekrytointimatkoja tehtiin sekä EU-alueelle että kolmansiin maihin. Onnistuneet, tuloksia tuottaneet rekrytointimatkat suuntautuivat Kiinaan ja Venäjälle. EU-alueen matkat eivät tuottaneet toivottua tulosta. Projektin keskeisenä tehtävänä oli ammattitaitoisen työvoiman rekrytointi ulkomailta täyttämään pääasiassa metallialan yritysten työvoiman tarvetta. Rekrytointia toteutettiin yhteistyössä yritysten kanssa jo aiemmin luodun mallin mukaisesti. Yrittäjät maksoivat omat matkansa ja muut syntyneet kustannukset, projektista rahoitettiin ainoastaan projektihenkilöstön matka- ja palkkakustannukset. Projekti tarjosi maahanmuuttokoordinaattoreiden avustuksella kotoutumispalveluita projektin varsinaisen toiminta-alueen työperusteisille maahanmuuttajille sekä opasti heidät perheineen suomalaiseen yhteiskuntaan. Maahanmuuttokoordinaattoritoiminta sai erinomaista palautetta niin maahanmuuttaja-asiakkailta, työnantajilta kuin viranomaisiltakin. Projekti pyrki edesauttamaan jo maassa olevien a-luvallisten maahanmuuttajien työllistymistä mm. hygieniapassikoulutuksilla. Projekti kehitti oppilaitos- ja rekrytointiyhteistyötä EU-alueen sisällä Puolassa, Espanjassa ja Ranskassa. Kontakteista huolimatta rekrytointitoimintaa EU-alueelle ei syntynyt. Syynä olivat mm. Puolan Eures-messuilla havaitut Suomen kilpailukyvyttömät palkat, espanjalaisten huono englannin kielen taito ja ranskalaisen ammattikoulutusjärjestelmän erot verrattuna suomalaiseen järjestelmään. Projekti suunnitteli maahanmuuttokoordinaattorikoulutuksen opetusmateriaalia ja pilottikoulutusta esim. TE-toimistojen ja oppilaitosten toteutettavaksi. Pilottikoulutusta ei kuitenkaan järjestetty, koska kysyntää ei ollut. Projekti selvitti varsinaisen toiminta-alueensa kuntien työvoima- ja osaamistarpeet hyödyntäen jo voimassaolevaa ennakointitietoa sekä muuta soveltuvaa tilastointiaineistoa. Selvityksestä tehtiin julkaisu Kuntien työvoimatarve Luoteis- ja Ylä-Pirkanmaan seutukunnat. Projekti pyrki parantamaan yleisiä maahanmuuttajien vastaanottovalmiuksia kunnissa sekä tarjoamaan apua myös kuntasektorin kehittämiseksi. Projekti oli mukana laatimassa Mänttä-Vilppulan kotouttamisohjelmaa ja perustamassa Parkanon viranomaistiimiä. Lisäksi maahanmuuttokoordinaattorit auttoivat tulkkaustehtävin kuntasektoria. Projektin tuloksena työvoimapulasta kärsivät yritykset, erityisesti metallialan yritykset, saivat paikattua työvoimapulaansa ulkomailta rekrytoiduilla, ammattitaitoisilla työntekijöillä. Ammattitaitoisen työvoiman lisäämisellä parannettiin yritysten mahdollisuuksia jatkaa kilpailukykyistä toimintaansa Suomessa. Kuntien kohdalla vaikutukset näkyivät mm. veronmaksajien lisääntymisenä ja monikulttuurisena sosiaalisena ympäristönä. Suomen valtio sai lisää verotuloja työperusteisten maahanmuuttajien ansiosta. Lisäksi projekti paransi alueen toimijoiden valmiuksia rekrytoida ja kotouttaa ulkomaalaisia työntekijöitä. Rekrytointimatkat suuntautuivat lähinnä Kiinaan ja Venäjälle. Rekrytointitoimintaa EUalueella (Puola, Espanja ja Ranska) yritettiin myös, mutta se ei tuottanut tuloksia. Projektissa toteutettiin onnistuneita rekrytointitoimia kolmella eri mallilla, ja kaikki nämä mallit on kuvattu projektin tuottamassa julkai sussa Immigratum-projektin rekrytointi- ja kotouttamismallit. Työperusteisten maahanmuuttajien ja heidän perheenjäsenten kotouttaminen hoidettiin maahanmuuttokoordinaattoreiden avulla. Maahanmuuttokoordinaattoreilla oli yhteensä 289 asiakasta, joista 230 oli aikuista ja 59 lasta. Projektin jälkeen asiakkaiden työmarkkina-asema oli seuraava: työssä avoimilla työmarkkinoilla 120, työttömänä 41, työelämän ulkopuolella 67, työelämän ulkopuolella olevista koulutuksessa tai opiskelemassa 50, yrittäjänä kaksi henkilöä. Projekti päättyi Kasvu yrittäjyyteen Kasvu yrittäjyyteen -projektissa kehitettiin koulujen yrittäjyyskasvatusta vuosina Projektin tavoitteena oli kehittää yrittäjyyskasvatuksen opinpolku yläkoulusta ammattikorkeakouluun. Projektissa mukana olleet koulut kehittivät ja kokeilivat erilaisia yrittäjyyskasvatuksen toimintamalleja. Alueemme yläkoulut, lukiot ja Mäntän seudun koulutuskeskuksen opetusalat saivat omia yrittäjyyskasvatuksen opetussuunnitelmia ja -materiaaleja. NY Vuosi Yrittäjänä -opinto-ohjelmasta saatiin hyviä kokemuksia. Projektissa syntyi kaikkien Suomen yläkoulujen, lukioiden, ammattiopistojen ja ammattikorkeakoulujen käyttöön koulu- tai opetusalakohtaista oppimateriaalia. Yli 60 opetuksessa testattua yrittäjyyskasvatuksen toimintamallia julkaistiin syksyllä 2011 kirjassa Opetuksen yrityspalat. Toimintamallien kuvaukset löytyvät myös internetsivuilta osoitteesta www. vaske.fi/kasvuyrittajyyteen. Kasvu yrittäjyyteen -projektissa oli mukana 8 yläkoulua, 5 lukiota, 3 ammattiopistoa ja 2 ammattikorkeakoulua Pirkanmaalta, Seinäjoelta ja Jyväskylästä. Hankkeen rahoittivat Opetushallitus ja Euroopan sosiaalirahasto sekä Ylä- ja Etelä-Pirkanmaan kunnat ja yhteistyökumppaneina toimineet oppilaitokset. KOTI Koti Osana Tulevaisuuden Innovaatioita KOTI-projektissa suunnitellaan ja rakennetaan ikääntyville, liikuntarajoitteisille ja muille erityistarpeita vaativille henkilöille tulevaisuuden kotiympäristö, joka toimii hyvinvointi- ja terveysalan sekä rakennusalan ja tekniikan alojen opiskelijoiden oppimisympäristönä. Oppimisympäristö tulee avoimeksi kaikille ikääntyneille sekä muille asumisen tukea tarvitseville, hoitotyön tekijöille, omaisille ja omaishoitajille. Remontoitaviin tiloihin Voimarinteen kiinteistöön Sastamalan Karkkuun tulee hyvinvointiteknologian ratkaisuja, joissa hyödynnetään automaatiota ja tietohallintajärjestelmiä. Oppimisympäristössä on mahdollista harjoitella tekniikkaa ja apuvälineitä, joita voidaan tulevaisuudessa käyttää ikäihmisten ja erityisryhmien asumispalveluissa. Tiloissa järjestetään paikallista ikäpistetoimintaa ja sinne valmistuu myös mittauspiste asiakkaiden käyttöön. Tiloihin remontoidaan kodinomainen esteetön asumisen demotila, jossa on käytettävissä nykyaikaiset apuvälineet ja uutta teknologiaa. Demotilan erityisteemoina ovat kuulo-, näkö- sekä liikuntarajoitteinen kotona. Remontoitavaan kiinteistöön valmistuu myös liikuntarajoitteisille suunnitellut saunatilat sekä turvallisen liikkumisen ulkorata sekä asennuksen ja huollon harjoittelutila opiskelijoille. Koulutuksen lisäksi projektin tavoitteena on edesauttaa uusien hyvinvointialan innovaatioiden kehittämistä ja alan uuden yritystoiminnan syntyä. Projekti rahoitetaan Euroopan aluekehitysrahaston Länsi-Suomen ohjelmasta. Projektin kesto on Tuloksekasta hanketoimintaa

12 Luonnonkuitukomposiittien oppimisympäristön ja koulutuksen kehittäminen Luonnonkuitukomposiitti-projekti on Sastamalan koulutuskuntayhtymän hallinnoima projekti, jossa luodaan uusi innovatiivinen oppimisympäristö ja kansainvälisesti merkittävä uusien biokomposiittimateriaalien tutkimus-, kehittämis- ja osaamiskeskus. Projektin avulla kehitetään uutta opetustoimintaa mahdollistava ympäristö sekä alku- että lopputuotannon osalta. Merkittäviä yhteistyökumppaneita ovat mm. Satafood Kehittämisyhdistys ry, Elastopoli Oy, Sastamalan Seudun Yrityspalvelu Oy, Tampereen teknillinen yliopisto, Teknikum Oy, Huittisten kaupunki ja Niemen Tehtaat Oy. Hyväksytty lisärahoitushanke mahdollistaa haastavien tavoitteiden mukaisen toiminnan ja lisäksi alkuperäisen hankkeen päättyminen on siirretty vuoden 2013 loppuun. Projektikokonaisuus kuuluu maakunnan kärkihankkeisiin Pirkanmaan maakuntaohjelmassa ja se on mukana Länsi-Suomen EAKRtoimenpideohjelmassa Vuonna 2011 projekti toteutti kapearataisen koepaperikoneen hankintaprosessin. Materiaalin valmistukseen tarvittava märkärainauslaitteisto ostettiin Ahlstrom Glassfibre Oy:ltä Kotkasta ja purku- ja siirtotyöt ajoittuivat tammikuun 2012 lopulle. Hanke on vuokrannut Teknikum Yhtiöiltä prosessin vaatiman, n m²:n suuruisen tilan, jonne massiivinen laitteisto rakennetaan tämän vuoden aikana. Koneen testaus tulee alkamaan maaliskuussa 2013 ja pilotointi koulutuksen osalta suoritetaan vuoden 2013 aikana. Projektin aikaisempia hankintoja ovat olleet mm. Zwickin materiaalinkoestuslaite sekä kompaundointi- ja pelletöintilaitteistohankinta vuokrausperiaatteella Elastopoli Oy:ltä. Satafood Kehittämisyhdistys ry:ltä tilattu raportti Luonnonkuituja tuottavien kasvien tuotanto Sastamalan ympäristössä valmistui joulukuussa 2011, ja Satafood toimitti projektille jalostettua kuituraaka-ainetta sekä paalattua olkea, josta osa pelletöitiin. Elastopolin laitteistolla valmistettiin luonnonkuitukomposiittipellettejä testaus- ja koekäyttöön, osa koemateriaalista ruiskuvalettiin koesauvoiksi ja osasta koemateriaalierää tehtiin koemuotilla ruiskuvalutestejä. Luonnonkuitu-projekti osallistui Plastics 2011 messuille Lahdessa yhteisosastolla Teknikum Oy:n, Sastamalan Seudun Yrityspalvelu Oy:n ja Elastopoli Oy:n sekä SASKY:n MuKuVe-hankkeen kanssa. Tyrvään käsi- ja taideteollisuusoppilaitoksen lavasterakentajien suunnittelema ja toteuttama messuosasto oli näkyvä ja toimiva. Projekti jakoi messuosastolla materiaalitestaustyön yhteydessä opiskelijatyönä luonnonkuitukomposiittista valmistettuja Luku -jojoja. Seuraavaksi tullaan tekemään hankintapäätökset märkärainauslaitteiston toteutussuunnittelusta ja asennusvalvonnasta puitesopimusmenettelyllä sekä sähkö- ja vesisopimukset ja liittymien rakentaminen. Lisäksi valitaan vuokrattavan nestekaasujärjestelmän toimittaja ja käynnistetään asennus- ja rakennustekniset työt. Läpsy - Poweria opintoihin Läpsy-hankkeen tarkoituksena on vähentää ammatillisen koulutuksen opintojen keskeyttämistä ja viivästymistä. Hanke pyrkii ehkäisemään nuorten opiskelijoiden syrjäytymistä. Opetushallitus rahoittaa hanketta valtionavustuksella. Hallitus päätti vuoden 2010 budjettiriihessä nelivuotisen ammatillisen koulutuksen läpäisyn tehostamisohjelman käynnistämisestä. Läpsy-hankkeen ensimmäinen rahoitusaika on osoitettu ajalle Yhteistyökumppaneina toimivat Sastamalan koulutuskuntayhtymän hallinnoidessa Valkeakosken seudun koulutuskuntayhtymä, Länsi-Pirkanmaan koulutuskuntayhtymä, Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymä ja Saku ry. Kuukausittaiset ideointipalaverit vievät hanketta eteenpäin. Hankkeen tavoitteena on 1) kartoittaa hyvät käytänteet, 2) jakaa ja kiinnittää hyvät käytänteet omaan organisaatioon, kehittää ja pilotoida uusia malleja ja 3) mallintaa elämänpolun ja ammatti-identiteetin muotoutumista siten, että nuoresta tulee aktiivinen, oman elämänsä hallitseva aikuinen. Erityisenä painopisteenä ovat koulutuksen nivelvaiheiden hyvät käytänteet, niiden jakaminen ja uusien moniammatillisten nivelvaiheyhteistyömallien kehittäminen ja pilotointi. Keskeiset teemat hankkeessa ovat 1) nivelvaiheyhteistyö, 2) uraohjaus, 3) opintoihin kiinnittyminen, 4) lähitukeminen, 5) joustavat opiskeluratkaisut ja 6) opiskelijan oman elämän hallinta. Hankkeen kohderyhmänä on pääasiassa vuonna 2011 aloittaneet opiskelijat ja niistä kootut pilottiryhmät. Toimenpiteitä kohdistetaan myös jo pidemmällä opinnoissaan oleviin nuoriin. Toissijaisena kohderyhmänä ovat hankkeessa olevat mukana olevien organisaatioiden ohjaus- ja opetushenkilöstö sekä moniammatillisen yhteistyöverkoston henkilöstö. Hanketoimijoiden pilottiryhmien opintoja seurataan hankkeen ajan. Jo olemassa olevia toimintoja jaetaan muiden toimijoiden käyttöön ja samalla kehitellään uusia käytänteitä. Käytänteet kootaan SASKY:n nettisivuilla olevalle Moodle-alustalle. Tiedottamisen helpottamiseksi Läpsy-hankkeelle avattiin tammikuun 2012 alussa myös SaskyWikisivut. Pilottiryhmien opiskelijoille on luotu Facebook-sivu, jonka kautta saadaan tietoa opiskelijoiden opiskelumotivaatioon liittyvistä asioista viikoittaisen kilpailun avulla. Hankkeen aikana on myös tarkoituksena kerätä opettajilta tunnusmerkkejä mahdolliselle keskeyttäjälle. Logo ja esitteet suunnitellaan opiskelijatyönä. Mäntän työpaja Mäntän työpaja -projektissa tarjottiin koulun opiskelijoille ja lähialueen nuorille monia eri tapoja suorittaa peruskoulu tai toisen asteen koulutus loppuun, viimeistellä keskenjääneitä kursseja sekä vaihtoehtoisesti suorittaa opintoja työharjoittelupaikoissa. Lisäksi opiskelijoilla oli mahdollisuus suorittaa työpajan tarjoamia vapaavalintaisia kursseja. Nuoria ohjattiin omatoimiseen arjenhallintaan, vastuunottoon ja tulevaisuuden suunnitteluun. Projekti tarjosi nuorille ja yhteistyöverkostolle myös ryhmämuotoista valmennusta, teemapäiviä, koulutusta ja retkiä. Nuorten ohjaajina oli kolme yksilövalmentajaa sekä osa-aikaisesti pajaopettajia ja työvalmentajia. Projektin hallinnoinnista vastasi projektipäällikkö. Mäntän työpaja oli seinätön, verkostomuotoinen paja. Työpajan seinät löytyivät alueen yrityksistä ja kaupunkien toimipisteistä, joissa pajan työharjoittelujaksot toteutettiin. Nuoret ohjautuivat pajalle oppilaitoksen sisältä tai sosiaalitoimiston tai TE-toimiston kautta yhteyshenkilöiden avulla. Pajalle tulo oli vapaaehtoista. Pajajakson aikana nuori sai lisäaikaa ja ohjausta elämäntilanteensa suunnitteluun sekä tarvitsemansa avun koulunkäyntiin ja arjenhallintaan. Vuoden 2011 loppuun mennessä yksilövalmennuksessa oli ollut 120 nuorta. Nuorten ohjaus yksilövalmennuksen kautta tuotti tulosta, ja jotkut asiakkaat saivat suoritettua peruskoulunsa loppuun, useimpien opinnot etenivät, he valmistuivat ammattiin ja saivat harjoittelupaikkoja projektin avulla. Myös arjenhallinnan taidot edistyivät. Työharjoittelupaikkoja tarjoavia nuorisoystävällisiä yrityksiä hankkeessa oli mukana 31. Projekti päättyi Opin Ovi Etelä-Pirkanmaa Pirkanmaan alueella toimii kolme tieto-, neuvonta- ja ohjauspalveluja kehittävää ESR-rahoitteista Opin Ovi -hanketta. Hankkeissa kehitetään verkostoyhteistyönä asiakaslähtöisen aikuisohjauksen uusia toimintatapoja, -malleja ja -menetelmiä aikuisohjauksen parissa toimivien organisaatioiden ja pirkanmaalaisten ura- ja koulutuskysymyksiä pohtivien aikuisten tarpeisiin. Opin Ovi Etelä-Pirkanmaa -hanketta hallinnoi Valkeakosken ammatti- ja aikuisopisto, ja Sastamalan koulutuskuntayhtymä aikuiskoulutusosasto ja oppisopimustoimisto toimivat hankkeessa osatoteuttajana. Opin Oven palvelujen tavoitteena on parantaa aikuisväestön osaamista ja ammatillista liikkuvuutta nostaa työllisyysastetta ja tukea työvoiman saatavuutta pidentää työuria parantaa tuottavuutta. Toiminnan lähtökohtana on toimiva yhteistyökumppaneiden verkosto, joka tarjoaa laadukkaita aikuisopiskelun tieto-, neuvonta- ja ohjauspalveluja sekä luotettavaa tukea muille toimijoille. Hankkeen aikana kehitetyt toimintamallit ja palvelut jatkuvat hankkeen jälkeen. Hankkeen palvelut on tarkoitettu kaikille aikuisille, jotka tarvitsevat ammatillista uraohjausta ja neuvontaa kaikissa koulutukseen sekä ammatinvalintaan liittyvissä asioissa. Kuluneena kautena henkilöohjausten määrä on selvästi lisääntynyt Sastamalassa. Hankkeen puitteissa on pidetty infotilaisuuksia erilaisissa tapahtumissa, TE-toimistossa työnhakuryhmille ja yrityksissä henkilöstölle ja henkilöstöhallinnasta vastaaville henkilöille. Yhteistyössä Opin Ovi -auton kanssa hankkeessa on tavattu kohderyhmää Mäntän ja Sastamalan alueella. Hankkeen osatoteuttajana Sastamala on ollut myös aktiivisesti mukana mm. aikuiskoulutuksen neuvontatapahtumassa Koskikeskuksessa, ammatinvaihto tapahtumassa Keskustorilla, STUDIO hankkeen koulutuksissa Hämeenlinnassa ja Opin Paikka -tapahtumassa Jyväskylässä. Hankkeen toiminta päättyy Tuloksekasta hanketoimintaa Tuloksekasta hanketoimintaa

13 Oppia ikä kaikki Oppia ikä kaikki -hanke on laaja Pirkanmaalainen koulutuksen järjestäjien, kuntien ja kaupunkien verkosto, joka kehittää opetustoimen henkilöstön osaamista. Oppia ikä kaikki -hanke rahoitetaan Länsi- ja Sisä- Suomen Aluehallintoviraston toimesta valtakunnallisesta opetustoimen ammatillisen osaamisen OSAAVA-kehittämisohjelmasta. Oppia ikä kaikki -verkostoon kuuluu yli 20 toimijaa kunnan perusopetuksesta, lukioista sekä ammatillisista oppilaitoksista. Hanke käsittää opettajaa. Vuoden 2011 aikana hankkeen toiminnalle luotiin malli asiantuntijatyöskentelystä, ja hankkeen tukena toimi 15 asiantuntijaa hankkeen eri organisaatioista. Asiantuntijaryhmät toimivat hankkeen teemojen mukaisesti, joita olivat osaamiskartoitukset, kehityskeskustelut sekä koulutus- ja kehittämissuunnitelmat. Näiden teemojen sisällä toteutettiin koulutuspäiviä, konsultointeja, valmennuksia sekä varjostuspilotteja. Yhteensä vuoden 2011 aikana hankkeen toimintaan osallistui yli 500 henkilöä. Vuoden 2011 elokuussa aloitettiin uusi OSAAVA-kausi, jossa teemoina olivat TVT, osaamisen johtaminen, työssäoppimisen kehittäminen sekä työhyvinvointi. Nämä asiantuntijaryhmät jatkavat toimintaansa vuoden 2012 loppuun. Joulukuussa 2011 jätettiin uusi OSAAVA-rahoitushakemus vuodelle Ezzat Feizi valmistuu ajoneuvoasentajaksi keväällä Parempaan alkuun Parempaan alkuun -projekti toteutti lukuvuoden aikana henkilöstökoulutusta, tutustutti maahanmuuttajanuoria ammatilliseen koulutukseen ja teki yhteistyötä eri toimijoiden kanssa. Vuoden aikana toteutettiin useita maahanmuuttajanuorten tutustumisjaksoja eri ammattialoille. Tutustumisjaksojen kesto vaihteli maahanmuuttajanuorten yksilöllisten suunnitelmien mukaisesti. Yksilötutustumisten lisäksi projekti järjesti ryhmätutustumisia mm. Sataedun maahanmuuttajien ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavan koulutuksen ryhmälle. Projekti järjesti vuoden aikana neljä henkilöstökoulutusta. Koulutuksiin osallistui yhteensä 113 henkilöä. Kohderyhmänä oli Sastamalan koulu- tuskuntayhtymän henkilöstön lisäksi mm. perusopetuksen ja terveydenhuollon henkilöstöä. Koulutusten teemoina oli mm. monikulttuurisuus työyhteisössä ja maahanmuuttajataustaisen opiskelijan tukeminen. Kouluttajina toimivat mm. Batulo Essak sekä Tesoman koulun rehtori Panu Pitkäinen. Syksyllä 2011 projekti tuotti Sastamalan palvelut selkokielellä -oppaan yhteistyössä Sastamalan Yrityspalvelun Pro Labour -hankkeen kanssa. Lisäksi kehitettiin edelleen Monikulttuurisuus-verkkokurssia Moodleen. Prosessinohjauksessa toteutettiin koko vuoden ajan maahanmuuttajanuorten kokonaisvaltaista ohjausta yhteistyössä perustyöntekijöiden kanssa. Pirkanmaan e-luukku Sastamalan koulutuskuntayhtymän hallinnoima Pirkanmaan e-luukku -projekti käynnistyi syksyllä Projektityö jatkuu vuoden 2013 loppuun. Projektia rahoittavat Pirkanmaan Liitto Länsi-Suomen EAKR-toimenpideohjelmallaan, Sastamalan koulutuskuntayhtymä, Valkeakosken seudun koulutuskuntayhtymä ja Länsi-Pirkanmaan koulutuskuntayhtymä. Yritysrahoittajina projektissa ovat Pohjois-Hämeen Puhelin Oy, Etelä-Satakunnan Puhelin Oy, Vexve Oy ja Partnos Oy. Projektin kustannukset ovat yhteensä euroa. Pirkanmaan e-luukku -projektin tavoitteena on, että koulutuskuntayhtymät pystyvät hyödyntämään entistä enemmän virtuaalisuutta ja verkkopohjaisia toimintaympäristöjä opetuksessa, kehittämisessä, hallinnoinnissa ja yhteistyössä muiden koulutuksen järjestäjien ja yritysten kanssa. Projektissa tuetaan mm. sähköisten ohjelmien ja laitteiden käyttöönottoa ja kartoitetaan kuntayhtymässä olevaa ohjelmistotietoa, jolloin parannetaan oppimisympäristöjen käytettävyyttä. Projektissa kokeillaan ja otetaan käyttöön myös ns. lisätyn todellisuuden sovelluksia opetuksessa. Lisätty todellisuus auttaa mm. havainnollistamaan opetussisältöjä ja lisäämään vuorovaikutteisuutta opetustilanteisiin. Projekti on erityisesti koulutuskuntayhtymien tuottavuuden ja laadun parantamisen työkalu. Projekti antaa toimijoille keinoja kehittää koulutustuotantoa niin, että se vastaa entistä paremmin yksilöllistyviä koulutuspolkuja ja nopeutuneita koulutustarpeiden muutoksia. Projektista hyötyvät niin opiskelijat, päättäjät, koulutuskuntayhtymät kuin yritykset. Pirkanmaan e-luukku -projektin työ alkoi SASKY:ssä yhtymähallituksen sähköisten kokouskäytäntöjen osuudella, jolloin yhtymähallituksen jäsenet saivat käyttöönsä taulutietokoneet vähentämään paperisten kokousasiakirjojen tarvetta. Lisäksi sähköisiä kokouskäytäntöjä tuettiin Dynasty-asiakirjahallintaohjelman luottamushenkilöille tarkoitetulla lisäosalla. Kokonaisuuteen sisältyy myös se, että projektissa organisoidaan Mäntän ja Sastamalan uuden oppimiskeskuksen kokoustilojen videoneuvottelukokoustamisessa tarvittavien laitteiden hankintakokonaisuus. Projektityö kohdentuu myös koko kuntayhtymää koskettavalla Share- Point-palvelintuotteiden, mm. intranetin käyttöönotolla. Lisätyn todellisuuden hyödyntäminen opetuksessa tulee olemaan projektin suurin ja uraauurtavin kokonaisuus, sillä lisättyä todellisuutta ei vielä juurikaan käytetä Suomessa opetuksen työvälineenä. Projektin osatoteuttajista Länsi-Pirkanmaan koulutuskuntayhtymän Pirkanmaan aikuislukio muodosti syksyllä 2011 noin 20 opiskelijan kotikouluryhmän, jolle hankittiin kannettavat tietokoneet Pirkanmaan e-luukku -projektin tuella. Valkeakosken seudun koulutuskuntayhtymän tavoitteena on mm. hankkia erilaisia laitteita koulutuskuntayhtymän hallinnointiin ja opetukseen. PYRY II Sastamalan koulutuskuntayhtymän aikuiskoulutusosasto ja oppisopimustoimisto hallinnoi vuosina PYRY II -projektia (Parasta yritystoimintaa rakennetaan yhteistyössä), jonka tavoitteena oli kehittää yrityksille suunnattuja koulutuspalveluja. Projektia rahoittivat Pirkanmaan ELY-keskus Manner-Suomen ESR-ohjelmasta, Sastamalan koulutuskuntayhtymä ja yritykset. Projektia toteutettiin Ylä- ja Lounais-Pirkanmaalla sekä Kaakkois-Satakunnassa. Projektin kohderyhminä olivat pienyritysten työntekijät, yrittäjät ja ammatillisen oppilaitoksen henkilöstö. Projektin kustannukset olivat yhteensä euroa. PYRY II -projektia edeltäneessä PYRY I -projektissa todettiin, että pienyrityksillä ei ole edellytyksiä kouluttaa henkilöstöään riittävästi tarjolla olevin koulutuspalveluin. Lisäksi pienyritysten toimintakulttuuriin ei ole yleensä sisältynyt suunniteltua henkilöstökoulutusta, vaan koulutuksiin osallistutaan sattumanvaraisesti. Lisäksi luokkahuonemuotoiset koulutukset ovat vaikeasti saavutettavia ja koulutusten anti hankala soveltaa kunkin yrityksen yksilöllisiin tarpeisiin. PYRY II -projektin koulutusten kehitystyö tehtiin yrityksissä toteutettujen yli sadan koulutusprosessin avulla. Koulutuksen sisällöt jakautuivat seuraavasti: 1. markkinointi, 2. myynti, 3. tuotekehitys, 4. tietotekniikka ja ohjelmat, 5. tuotannon prosessit ja laatutyö, 6. johtaminen, vuorovaikutus, töiden organisointi ja asiakaspalvelu sekä 7. kielten opetus ja kv-asiat. Koulutusten avulla yrityksissä osattiin mm. entistä paremmin suunnitella tuotteiden ja palveluiden markkinointia ja toteuttaa nämä markkinointitoimet. Lisäksi monen yrityksen myyntitoiminta saatiin entistä tavoitteellisemmaksi ja systemaattisemmaksi. Yritysten henkilöstön taidot kehittää omia tuoteuutuuksia ja saattaa näitä tuotantoon kohentuivat niin ikään. Tietoteknistä täsmäopetusta toteutettiin erityisesti liikkuvassa oppimisympäristössä, PYRY-bussissa. Bussin käyttö mahdollisti opetuksen yrityksen välittömässä läheisyydessä. Hyötynä oli entistä parempi yrityksen osaamiseen ja ajankäyttöön liittyvien tarpeiden huomiointi. PYRY-bussi oli projektin käytössä ja sen hankinnan valmistelu ja varustaminen oli osa projektin työtä. Projektityö tuotti merkittävää tietoa mm. yritysten koulutussisällöllisistä tarpeista ja keinoista, joilla lisätä varsinkin pienyritysten koulutuskysyntää ja koulutusten hyödyntämistä. Tilannetta on mahdollista kohentaa mm. koulutusten markkinoinnilla ja niiden täsmällisemmällä kohdentamisella yritysten liiketoiminnan arvoketjun osiin. Liikkuvan oppimisympäristön käyttö pienyritysten täsmäkoulutuksissa koettiin tarkoituksenmukaiseksi. Lisäksi projektissa kehitettiin pienyrityksen aikuiskoulutuksen AI- KO-malli, jonka tavoitteena on avata liiketoimintaosaamisen puutteita, tunnistamattomia alueita. AIKO-mallin oppimisprosessissa yhdistyvät yrittäjän tunnistamattomat liiketoiminta-alueet, pedagogiset mallit ja kyky luoda ja soveltaa uutta tietoa yrityksen ongelmiin. AIKO-mallissa pureudutaan syvemmälle niihin osa-alueisiin, joita ei saada selville nykykäytössä olevilla kyselyillä ja verrattaessa koulutustarpeita tarjolla oleviin koulutuspalveluihin. Malli osoittautui hankkeen koulutuksissa toimivaksi, koska oppija joutui reflektoimaan oppimaansa ja hahmottamaan entistä paremmin liiketoiminnan syy-seuraussuhteita. Niin AIKO-mallia kuin muutakin projektissa saatua tietoa on hyödynnetty koulutuskuntayhtymän aikuiskoulutusosaston koulutuksia ja hankkeita suunniteltaessa ja toteutettaessa. SASKY:n Y-kampus SASKY:n Y-kampus - Yritteliäisyyden oppimispolku -projektissa opiskelijat pääsevät kehittämään työelämävalmiuksiaan ja oppimaan yrittäjyyttä. Projektissa luodaan koulutuskuntayhtymän alueelle monialaisia yrittäjyyden oppimisympäristöjä. Oppimisympäristöissä opiskelijat voivat suorittaa opetussuunnitelmansa mukaisia opintoja esim. NY-yrittäjinä, osuuskuntina tai monialaisina tiimeinä ja samalla kehittää projektiosaamistaitojaan. Projektin avulla edistetään yrittäjä-tutoryhteistyötä, jossa työelämän edustajat otetaan osaksi oppimisympäristöjen valmennusta. Projektin tarkoituksena on tuoda opintoja käytännönläheisemmiksi ja saada aikaan pidempikestoisia, projektiluontoisia yhteistyöjaksoja opiskelijoiden ja työelämän kesken. Yritysten mukana olo lisää nuorten työelämävalmiuksia ja kehittää sekä ammatillista että yrittäjyysosaamista. Myös eri opiskelijaryhmien toimimista yhdessä ja kaksoisopettajuutta lisätään projektin aikana. SASKY:n Y-kampus on osa pirkanmaalaista yrittäjyyskasvatuksen hankeverkostoa. Hankeverkostoon kuuluvat omilla hankkeillaan PIRKO ja TAMK. SASKY koordinoi hankeverkostossa työelämä-teemaa. Projekti on kaksivuotinen ja sitä rahoittavat Pirkanmaan ELY-keskus, alueen kehittämisyhtiöt ja yritykset sekä koulutuskuntayhtymä. Tuloksekasta hanketoimintaa Tuloksekasta hanketoimintaa

14 Taitoa työelämästä Taitoa työelämästä on Pirkanmaan ELY-keskuksen osarahoittama ESRprojekti, joka perustuu Ammatinopettaja II -hankkeeseen. Hankkeessa toteutetaan Sastamalan koulutuskuntayhtymän, Huittisten Lauttakylän ja Keuruun lukioiden sekä Sastamalan verkostolukion opettajien työelämäjaksoja. Ammatillisen koulutuksen opetushenkilöstön osaamisen kehittäminen liittyy oman substanssin, opetussuunnitelman, ammattiosaamisen näyttöjen sekä erityisopetuksen kehittämiseen. Lukiopuolella kiinnostus liittyy oman työelämäosaamisen kehittämiseen, työelämässä tarvittavien tietojen ja taitojen kartoittamiseen sekä opetussuunnitelmatyöhön. Vuoden 2011 kevään aikana markkinoitiin jaksoja ja kesällä 2011 toteutettiin ensimmäiset jaksot. Lukion opettajien kohdalla markkinointi on ollut haasteellisempaa, mutta ensimmäiset hakemukset ja yhteydenotot jaksoista saatiin vuoden 2011 aikana ja jaksot toteutetaan vuoden 2012 aikana. Vuoden 2011 aikana Sastamalan koulutuskuntayhtymästä jaksoille osallistui seitsemän opettajaa. Kokemukset ja palautteet näistä jaksoista on ollut hyviä sekä opettajien että työelämän edustajien puolesta. Vuoden 2012 aikana jatketaan aktiivista markkinointia ja toteutettavia jaksoja on tulossa useita. Projekti kestää saakka. Topias Topias-projekti oli Pirkanmaalaisten koulutuksen järjestäjien yhteinen työssäoppimisen kehittämishanke, projekti toteutettiin vuosina Projektia hallinnoi Tampereen ammattiopisto ja osatoteuttajina toimivat Ahlmanin ammattiopisto, Pirkanmaan koulutuskuntayhtymä, Sastamalan koulutuskuntayhtymä sekä Tampereen palvelualojen oppilaitos. Eri oppilaitosten työssäoppimisen käytänteiden yhtenäistäminen on ollut työssäoppimisen kehittämisen ja työelämäyhteistyön keskeisenä haasteena jo vuosia. Projektin tavoitteena oli yhtenäistää Pirkanmaan toisen asteen ammatillisen koulutuksen työssäoppimisen käytänteitä ja kehittää niistä yhtenäisiä toimintamalleja. Tavoitteena oli myös kouluttaa 400 työpaikkaohjaajaa ja valmentaa 200 opettajaa työpaikkaohjaajien kouluttajaksi. Projektin päättyessä oli koulutettu 858 työpaikkaohjaajaa ja valmennettu 237 opettajaa. Tavoitteena oli myös kehittää erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden tarpeiden ja vaatimusten huomioimista työssäoppimisjärjestelyissä ja parantaa pkyritysten tietoisuutta työssäoppimisen turvallisuudesta sekä lisätä työssäoppimispaikkojen määrää pk-yrityksissä. Projektia johdettiin kahden projektipäällikön, Helena Kallio-Lahtisen ja Sari Talosen (Tampereen ammattiopisto) johdolla. Oppilaitoskohtaiset koordinaattorit koordinoivat projektia omissa oppilaitoksissaan. Kehittämistyötä tehtiin erilaisissa työryhmissä. Projektissa tuotettiin mm. yhteiset työssäoppimiseen liittyvät lomakkeet. Kaikki projektissa kehitetty aineisto ja ohjeisto löytyvät projektin aikana tuotetusta portaalista. Portaaliin luotiin myös työssäoppimisrekisteri. Jo projektin aikana varmistettiin portaalin jatkuvuus luomalla tähän kehittämistyöhön oma organisaatio, joka muodostui projektissa mukana olevien koulutuksen järjestäjien edustajista. Portaalin osoite on www. topirkka.fi. Projekti kokonaisuutena oli hyvä osoitus siitä, millaista yhteistyön tulisi eri koulutuksen järjestäjien kesken olla. Toiminta oli hyvin avointa ja tiedostettiin keskeinen tavoite: tehtävämme on palvella työelämää ja se onnistuu parhaiten yhdessä tekemällä. YXI Luukku Tuloskuntoon YXI Luukku Tuloskuntoon -hanke on aikuiskoulutusosaston ja oppisopimustoimiston hallinnoima ja koordinoima työelämän kehittämis- ja palvelutehtävähanke. Toiminta-aika on Hankkeen rahoittajana toimii Pirkanmaan ELY-keskus ja kokonaisbudjetti on , josta omarahoitusosuus 25 %. Sastamalan koulutuskuntayhtymän lisäksi hankkeessa on mukana Tampereen ammattiopiston aikuiskoulutus omalla hankerahallaan. Hankkeen tavoitteena on kuvata ja mallintaa monistettava yhden luukun toimintamalli, jonka avulla paikalliset toimijat ja palveluntuottajat voivat asiakaskeskeisesti tukea mikro- ja PK-yritysten kilpailukykyä ja toimintaedellytyksiä henkilöstön tuloskuntoa vahvistamalla. Tuloskuntoa tarkastellaan yksilön terveyden ja työkyvyn, ammatillisen osaamisen ja arvojen sekä työyhteisön työolojen, johtamisen ja työn sisältöjen näkökulmista. Oletuksena on, että tuloskunto muodostuu ja pysyy kaikista edellä mainituista ja kehittämiseen tarvitaan aina kaikkia ominaisuuksia. Hankkeen aikana kehitetään ja kokeillaan erilaisia valmennus- ja ohjausmalleja (mm. TuloskuntoSauna ja TuloskuntoPaja) yhteistyössä koulutuksen järjestäjän, työterveyshuollon ja eläkevakuutusyhtiön toimesta. Kehitettävillä valmennus- ja ohjausmalleilla voidaan palvella yrityksiä ja muita työorganisaatioita keskitetysti ja samanaikaisesti. Lisäksi hankkeeseen on valittu pilottiyrityksiä, joissa on käynnistetty Tuloskunnon kehittämisohjelmia syksyn 2011 ja kevään 2012 aikana. Hankkeen toimijat ja yhteistyökumppanit ovat Sastamalan koulutuskuntayhtymän aikuiskoulutusosasto ja oppisopimustoimisto, Tampereen ammattiopiston aikuiskoulutus, Työterveys Akaasia, Pihlajalinna Oy, Vexve Group Oy, TTT Technology Oy Ab, Sastamalan Tukipalvelu Oy, Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen sekä TuloskuntoSaunoihin ja TuloskuntoPajoihin osallistuvat mikro- ja PK yritykset Sastamalan ja Tampereen seuduilta. Ohjausryhmätyöskentelyyn osallistuvat lisäksi Pirkanmaan Yrittäjät ja Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK. Huittisten ammatti- ja yrittäjäopisto Opiskelijamäärät Karkun kotitalous- ja sosiaalialan oppilaitos Mäntän seudun koulutuskeskus Tilastointipäivän mukaiset luvut. Tyrvään käsi- ja taide teollisuusoppilaitos Vammalan ammattikoulu Ammattistartti 5 5 Kulttuuriala Luonnontieteiden ala Luonnonvara- ja ympäristöala Matkailu-, ravitsemis- ja talousala Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala Tekniikan ja liikenteen ala Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala Yhteensä Suoritetut tutkinnot vuonna 2011 Kultturiala käsi- ja taideteollisuusalan perustutkinto Luonnontieteiden ala tietojenkäsittelyn perustutkinto Luonnonvara- ja ympäristöala maatalousalan perustutkinto puutarhatalouden perustutkinto Matkailu-, ravitsemis- ja talousala catering-alan perustutkinto hotelli- ja ravintola-alan perustutkinto kotitalous- ja kuluttajapalvelujen perustutkinto 7 7 Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala hiusalan perustutkinto kauneudenhoitoalan perustutkinto 9 9 sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Tekniikan ja liikenteen ala autoalan perustutkinto elintarvikealan perustutkinto kone- ja metallialan perustutkinto lentokoneasennuksen perustutkinnon osa muovi- ja kumitekniikan perustutkinto puualan perustutkinto rakennusalan perustutkinto sähköalan perustutkinto talotekniikan perustutkinto 2 2 Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala liiketalouden perustutkinto Muut ammattistartti työnjohtokoulutuskokeilu Yhteensä Yhteensä Tuloksekasta hanketoimintaa 26 27

15 Omistaja ja hallinto Sastamalan koulutuskuntayhtymän jäsenkunnat ovat Kiikoinen, Nokia, Punkalaidun, Huittinen, Sastamala, Juupajoki, Keuruu, Multia, Mänttä-Vilppula ja Ruovesi. Oppilaitokset sijaitsevat neljällä paikkakunnalla: Huittisissa, Kokemäellä, Mänttä-Vilppulassa ja Sastamalassa. Yhtymävaltuusto Kuntayhtymässä ylintä päätösvaltaa käyttää 43-jäseninen yhtymävaltuusto, joka koostuu jäsenkuntien valtuustojen valitsemista edustajista. Valtuustopaikat jakautuvat seuraavasti: Jäsenkunta jäseniä Huittinen 10 Juupajoki 1 Keuruu 2 Kiikoinen 1 Multia 1 Mänttä-Vilppula 5 Nokia 2 Punkalaidun 4 Ruovesi 1 Sastamala 16 Tarkastuslautakunta Valtuusto asettaa toimikaudekseen tarkastuslautakunnan ja valitsee yhden tai useamman tilintarkastajan toimikauttaan vastaavien vuosien hallinnon ja talouden tarkastuksen järjestämistä ja tarkastamista varten. Valtuusto valitsi toimikaudekseen tilintarkastuspalvelujen toimittajaksi PwC Julkistarkastus Oy:n. Yhtymähallitus Kuntayhtymän 15-jäsenisen yhtymähallituksen tehtävänä on vastata käytännön päätöksenteosta ja koordinoinnista sekä valtuuston päättämien asioiden täytäntöönpanosta. Yhtymähallituksen kokouksissa on läsnäolo- ja puheoikeus yhtymävaltuuston puheenjohtajilla sekä esittelijällä ja sihteerillä. Ammattiosaamisen toimielimet ja neuvottelukunnat Vuonna 2006 perustettiin kuntayhtymäkohtainen ammattiosaamisen toimielin. Sosiaali- ja terveysala toimi Pirkanmaan yhteisessä toimielimessä vuoden 2008 loppuun saakka. Käsi- ja taideteollisuusoppilaitos on mukana erillisellä sopimuksella Länsi-Pirkanmaan koulutuskuntayhtymään perustetussa yksialaisessa toimielimessä. Neuvottelukunnat ovat toimineet koulujen ja työnantajien välisinä yhteydenpitoväylinä. Yhteistoiminta ja työsuojelu Kuntayhtymässä toimii yhteistoimintamenettelystä annettujen suositusten mukainen yhteistyötoimikunta, joissa edustettuina ovat henkilöstöjärjestöt ja työnantajan edustus. Mäntän seudun koulutuskeskuksessa toimii 2. tason työsuojelutoimikunta. Johtoryhmät Johtoryhmä kokoontuu pääsääntöisesti kerran kuukaudessa. Johtoryhmään kuuluvat kuntayhtymäjohtaja/rehtori, apulaisrehtorit, aikuiskoulutusjohtaja, talouspäällikkö, vt. hallintojohtaja sekä kehittämisjohtaja. Laajennettuun johtoryhmään kuuluvat varsinaisen johtoryhmän lisäksi henkilöstön ja opiskelijoiden edustajat. Se kokoontuu harvemmin ja käsittelee toiminnallisia ja taloudellisia kokonaisuuksia. Esittelijät ja tilivelvolliset Yhtymähallituksen kokouksissa esittelijöinä toimivat kuntayhtymäjohtaja/rehtori ja vt. talous- ja hallintojohtaja, vuoden 2012 alusta esittelijänä toimii kuntayhtymäjohtaja/rehtori. Tilivelvollisina viranhaltijoina ovat tulosalueensa johtajat: kuntayhtymäjohtaja/rehtori, vt. hallintojohtaja, apulaisrehtorit ja aikuiskoulutusjohtaja. Sastamalan koulutuskuntayhtymän oppilaitokset 1. Huittisten ammatti- ja yrittäjäopisto (Huittisten toimipiste) 2. Huittisten ammatti- ja yrittäjäopisto (Kokemäen toimipiste) 3. Karkun kotitalous- ja sosiaalialan oppilaitos 5. Tyrvään käsi- ja taideteollisuusoppilaitos 6. Vammalan ammattikoulu 7. Aikuiskoulutusosasto ja oppisopimustoimisto 4. Mäntän seudun koulutuskeskus 28 29

16 % 66 %

17 Sastamalan koulutuskuntayhtymä Ratakatu 36 PL Sastamala puh sasky.fi Huittisten ammattija yrittäjäopisto Risto Rytin katu Huittinen puh Huittisten ammattija yrittäjäopisto Kauvatsantie Kokemäki puh Mäntän seudun koulutuskeskus Virtasalmentie 14 (ammattiopetus) puh Koskelankatu 2 (kauppaopetus) puh PL 79, Mänttä Vammalan ammattikoulu Ratakatu 36 PL 22, Sastamala Voimarinne (kauneudenhoitoala) Hoikantie Sastamala puh Karkun kotitalous- ja sosiaalialan oppilaitos Tulluntie Sastamala puh Tyrvään käsi- ja taideteollisuusoppilaitos Sastamalankatu Sastamala puh Aikuiskoulutusosasto ja oppisopimustoimisto Voimarinne Hoikantie Sastamala puh