Vauhtia ja vaarallisia tilanteita

Transkriptio

1

2 pääkirjoitus Vauhtia ja vaarallisia tilanteita OOtsikon ensimmäisen osan voi sanoa pitävän paikkansa, kun seuraa tilannetta, mihin hallituksen keväällä käynnistämä kunta- ja palvelurakenneuudistus lausuntokierroksineen on johtanut. Kuntakenttä on herännyt vuosikymmeniä kestäneestä talviunesta. Kuntarakenne on nostettu mestauslavalle ja keskustelu itse kuntapalvelujen tuottamismahdollisuuksista ja palvelujen sisällöstä on jäänyt vähemmälle huomiolle. Suomalaiset ovat aina olleet rohkeita ehkäpä yllytyshulluja kun on kysymys vaikkapa kuntarakenteen muuttamisesityksistä. Tapana on, että keskustelun syntymiseksi pitää esittää jotain vielä hurjempaa kuin edellinen mielipidevaikuttaja on esittänyt. Helsingin seudun kehittämisestä, pääkaupunkiseudun kaupunkien yhteen liittämisestä ja alueen kuntien rajojen muuttamisesta on tehty toinen toistaan pitemmälle meneviä esityksiä. Viimeisin naapurikunnastamme tullut esitys on se, että Uudellemaalle muodostettaisiin neljä kaupunkialuetta Hiisipori, Helsinki, Porvoo ja lähinnä kuuden Kuuma -kunnan alueesta ja Hyvinkäästä muodostuva Ainola. Kuntien mahdollisuudet säilyttää nykyiset palvelut väestön ikääntymisen, työvoiman saatavuuden ja julkisen talouden tehokkuusvaatimusten kehässä on todettu mahdottomaksi. Tarvitaan varmasti kuntien yhdistämisiä sekä muutoksia rakenteissa ja palvelujen tuotantotavoissa, jotta kuntalaisille voidaan ensi vuosikymmenellä edelleen tarjota vähintään lakisääteisiä hyvinvointipalveluja. Helsingin seutu on kasvanut entistä enemmän yhteen kilpailukykyisenä metropolialueena asuntotuotannossa, maankäytössä ja liikenteellisesti. Nurmijärven kuntayhteistyölle perustan luovat Kuuma -yhteistyösopimus ja viime kesänä virallistettu Helsingin KIMMO BEHM KUNNANJOHTAJA seudun yhteistyösopimus. Tarvitaan varmasti pitemmälle ja syvemmälle menevää ja selkeämmin organisoitua yhteistyötä koko Helsingin seudulla. Siitä, että räväkästi yhdistettäisiin pääkaupunkiseudun kunnat tai vaikkapa kaikki Kuuma kunnat voidaan esittää hyvin erilaisia mielipiteitä. Vauhtisokeus yhdistämisesityksissä voi kuitenkin johtaa siihen, että vastareaktiona jo aloitetut, vakavasti otettavat yhteistyöhankkeet vaarantuvat. Nurmijärvi on kuntastrategian mukaisesti suhtautunut myönteisesti kuntayhteistyön kehittämiseen naapurikuntien kanssa. Kuuma kunnat Järvenpää, Kerava, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen ja Tuusula ovat harjoitelleet yhteistyötä jo kolmisen vuotta. Tulokset ovat toistaiseksi olleet nurmijärveläisittäin vähän ulospäin näkyviä lukuun ottamatta päätöstä Kiljavan sairaalan uudelleen käyttöönotosta. Yhteisesti viime vuonna hyväksytty strategialinjaus luo kuitenkin perustan yhteistyön tiivistämiselle ja palveluyhteistyön tehostamiselle. Yhteistyön kynnyskysymys on luottamuksen saavuttaminen yhteistyökumppaneiden kanssa. Se on aina ajan kysymys ja sitä vaaditaan myös Helsingin seudun kuntayhteistyössä. Kuntayhteistyön tarve ei poistu, vaikka Kuuma kunnissa päädyttäisiin kuntaliitoksiin. Nurmijärvi ei ole mukana näissä selvityksissä eikä siihen tässä vaiheessa ole tarvetta. Nurmijärvi sijoittui Taloustutkimuksen kuntakuvatutkimuksessa erinomaisesti hopealle keskisuurten kuntien sarjassa. Tästä voimme olla tyytyväisiä. Se viestii ulospäin Nurmijärven vahvan peruskunnan kyvystä hoitaa mallikkaasti kuntalaisten palvelutehtävää. Hyviä hiihtokelejä ja aurinkoista kevättä lukijoillemme. Väkiluku kasvoi yli 800:lla Tilastokeskuksen arvion mukaan Nurmijärven asukasluku oli vuodenvaihteessa Väkiluku on kasvanut ennakoitua ripeämmin yli 800 asukkaalla. Kasvuprosentti on 2,2. Kunnanjohtaja Kimmo Behm on hieman yllättynyt kasvupiikistä. Väkiluvun kasvu osoitti jo maltillisempia merkkejä, mutta muuttotahti näyttää kiihtyvän. Tällä kasvuvauhdilla ohitamme Järvenpään kaupungin asukasluvun jo keväällä. Olemme tällöin väkiluvultamme Suomen 21. suurin kunta. Kuuma -kunnista suhteellisesti suurin väestönkasvu on ollut Pornaisissa 4,6 %. Leena Valkonen Kuuma -kunnat väkilukuarvio : Lähde Tilastokeskus Kunta Arvioitu väkiluku Muutos % Nurmijärvi ,2 Järvenpää ,4 Kerava ,6 Mäntsälä ,8 Pornainen ,6 Tuusula ,0 Nurmijärvi menestyi kuntien imagotutkimuksessa Nurmijärven kunta nousi hopealle Kuntien Imago 2005 tutkimuksessa keskisuurten kuntien sarjassa. Parhaan arvosanan sarjassa sai Salon kaupunki. Salon arvosana oli 8,20 ja Nurmijärven 7,96. Seuraaviksi sijoittuivat Hämeenlinna ja Tuusula samalla 7,92 arvosanalla. Imagotutkimuksessa arvioidaan kouluarvosainoin mm. kuntien elinkeinotoiminnan kehittämistä, kunnallistekniikkaa, kuntien kehittämisaktiivisuutta, kaupallisia palveluja, kuntataloutta ja kunnallisia palveluja, vapaa-ajan viettomahdollisuuksia, liikenteellistä sijaintia ja yhteyksiä, kuntayhteistyön tuloksellisuutta ja teknologiatoimintaa. Taloustutkimus Oy:n vuosittain teettämässä tutkimuksessa suurten kuntien parhaat olivat Oulu, Tampere ja Jyväskylä. Pienistä menestyivät Kuusamo, Sotkamo ja Naantali. NUMIJÄVI N U M I J Ä V E N K U N T A T I E D O T T A A Nurmijärven tiedotuslehti jaetaan kunnan alueella jokaiseen talouteen, jossa ei ole mainosten jakamista estävää kieltoa. Lehteä saa myös kunnan toimipisteistä ja kirjastoista. Vastaava päätoimittaja: KIMMO BEHM PL 37, Nurmijärvi kimmo.behm@nurmijarvi.fi 2 Päätoimittaja: HILKKA GEHÖ Puh PL 37, Nurmijärvi hilkka.gehor@nurmijarvi.fi Toimitusvastaava: KAI LEHTOVITA Puh PL 37, Nurmijärvi kari.lehtovirta@nurmijarvi.fi Ulkoasu ja taitto: TABANAS Kannen kuva: STUDIO IGUISTUS Aimo Virtanen Painos: kpl Paino: Keski-Uusimaa Oy Jakelu: Jakelujuniorit Oy ISSN:

3 kunta tiedottaa Nurmijärven kunnan vuoden 2006 talousarvio Kunnan tuloveroprosentti vuodelle 2006 on 18,75. Yksi tuloveroprosentti tuottaa kunnalle noin 5 milj. euroa vuodessa. Nurmijärvellä korotettiin veroprosenttia 0,50 %-yksiköllä vuodelle Koko maassa 110 kunta korotti tulovero-prosenttiaan. Kuluvana vuonna keskimääräinen veroprosentti koko maassa on 18,40. Alhaisin on 16 ja korkein 21 prosenttia. Toimintakulut jakaantuvat eri toiminnoille seuraavasti: Sivistys 22,00% Tuotot Kulut Toimintakate Ylijäämä Investoinnit (brutto) Lainanotto Ympäristö 10,00% Sosiaali 26,00% Ylin päätöksenteko 2,00% euroa Hallinto 9,00% Terveys 31,00% Ylin päätöksenteko sisältää: Omaisuuden myynnin, valtuuston, kunnanhallituksen ja sen jaoston, kuntakehitystoimikunnan sekä eräiden muiden yhteisten tehtävien, tarkastuslautakunnan, elinkeinotoimen ja kuntaviestinnän toiminnat. Hallintopalvelualue sisältää: Keskushallinnon, henkilöstöhallinnon, taloustoimen, joukkoliikenteen, kunta-atk:n, ruokapalvelut, siivouspalvelut, liikuntatoimen, nuorisotoimen toiminnat sekä kunnan avustukset ukkalan jäähallin sekä ajamäen uimahallin toimintaan. Terveyspalvelualue sisältää: Terveydensuojelun, avohoidon, vanhusten huollon ja laitoshoidon, erikoissairaanhoidon ja terveys- ja sosiaalipalveluiden hallinnon/ tukipalvelut. Sosiaalipalvelualue sisältää: Sosiaalija terveyspalveluiden taloustoiminnan, sosiaalipalvelut, lasten päivähoitopalvelut ja lasten kotihoidon tuen. Sivistyspalvelualue sisältää: Koulutuspalvelut sekä kirjasto- ja kulttuuripalvelut. Ympäristöpalvelualue sisältää: Maankäytön, kiinteistö- ja mittaustoimen, rakennusvalvonnan, kunnallistekniikan, tilapalveluiden, ympäristöpalvelualueen toimistopalveluiden toiminnot ja pelastuspalveluiden oston. Vesilaitos ja ukkalan jäähalli toimivat kunnallisina liikelaitoksina. Tuula Valtonen Kuuma-strategialla tehoa seudulliseen yhteistyöhön Kuuma-kuntien puheenjohtajuus siirtyi vuoden vaihteessa Nurmijärveltä Tuusulaan. Kuuman viime vuoden saavutuksia ovat mm. monet yhteistyötä tiivistävät sopimukset sekä vuoteen 2015 ulottuvan strategian laatiminen, sanoo komission puheenjohtajana toiminut kunnanjohtaja Kimmo Behm. Merkittävää Nurmijärven kannalta on myös Kiljavan sairaalan käyttöönotosta syntynyt päätös. Sopimuksista kunnanjohtaja mainitsee Kuuma-yhteistyösopimuksen, joka hyväksyttiin kunnissa yksimielisesti v keväällä. Sopimuksessa määritellään yhteistyön tavoitteita, organisaatiota, tehtäviä ja rahoitusta koskevat asiat. Keväällä vahvistettiin historiallinen Helsingin seudun 14 kunnan kesken tehty yhteistyösopimus, jossa ensisijaisesti selvitetään asumisen, maankäytön ja liikenteen kysymyksiä. Kuuma-kunnat hakeutuivat keväällä myös valtioneuvoston seutuyhteistyökokeiluun. Tämä antaa yhteistyölle muun muassa entistä laajemman mahdollisuuden antaa lausuntoja ja vaikuttaa valtion alueviranomaisten vireillä oleviin asioihin. Kimmo Behmin mielestä tehtyjen sopimusten kautta kunnille on tullut entistä tiiviimpi side. Sopimusten hyväksymisellä on osoitettu, että yhteistyössä ollaan tosissaan mukana, Kuuma-kumppanuuden asema on virallistunut ja se on saanut juridista merkitystä. Syksyllä kunnissa hyväksyttiin yksimielisesti myös Kuuma-strategia vuosille Yhteistyölle on määritelty painopisteet, joiden avulla toimintaa halutaan keskittää ja terävöittää. Painopisteitä ovat palvelut, liikenne, maankäyttö ja omistajapolitiikka sekä edunvalvonta. Behmin mukaan keskittämistä tarvitaan, sillä Kuuma-yhteistyön alle on kerätty paljon selvitettävää, osa sellaista, joka sujuisi myös aivan tavallisena kuntayhteistyönä. Palloja on paljon ilmassa ja nyt pitää keskittyä niihin, jotka nähdään tärkeimmiksi seudun kehittämisen kannalta. Tehty strategia ja sen painopisteet auttavat päätöksenteossa. Selvityksillä pohjaa seutuyhteistyölle. Kuumaa on moitittu siitä, että mitään konkreettista ei ole saatu aikaan. Kimmo Behm ei täysin hyväksy tätä väitettä. Kuuma-kunnat Järvenpää, Kerava, Tuusula, Nurmijärvi, Mäntsälä ja Pornainen ovat ominaisuuksiltaan erilaisia. Seutuyhteistyön ensimmäiset vuodet ovat menneet perusselvitysten tekemisessä ja yhteisten toimintatapojen hakemisessa ja määrittelyssä. Yhteistyössä on tehty useita kattavia selvityksiä lähes kaikilla toimialoilla: sosiaali- ja terveystoimessa, koulutoimessa, kunnallisissa tukipalveluissa, liikenteen ja maankäytön alueilla, elinkeinopalveluissa, matkailussa, kulttuurissa ja liikuntatoimessa. Nämä ovat konkreettista työntekoa ja luovat perustaa yhteisille ratkaisuille. Esimerkiksi telepalvelut kilpailutettiin ja hankittiin yhteinen järjestelmä. Päätös SAMPO-liikenteen kilpailutuksesta siirtyi valituksen vuoksi. Asia tulee kuitenkin pian uuteen käsittelyyn. Toimenpiteitä sijaistyövoiman turvaamiseksi selvitetään edelleen, myös selvitys yhteisen työterveyshuollon palvelujen järjestämisestä on aloitettu. Kunnallisista tukipalveluista tehtiin selvitys talous-, henkilöstö-, tietohallinnon ja hankintatoimen osalta. Työssä arvioitiin tukipalvelujen kustannuksia, yhteistyön mahdollisuuksia sekä siitä saatavia kustannushyötyjä. Keravan kaupunki kuitenkin irtautui hankkeesta kirjanpidon ja palkanlaskennan osalta, mikä oli muille osapuolille pettymys. Tukipalvelujen selvittelyä jatketaan tutkimalla yhteistyötä kunkin alueen osalta erikseen. Kiljava käyttöön. Loppuvuodesta syntynyt päätös Kiljavan sairaalan käyttöönotosta on Kimmo Behmille mieluisa asia. Jo muutaman vuoden tyhjillään seissyt sairaalarakennus peruskorjataan. Hankkeelle perustetaan alkuvuodesta osakeyhtiö, johon ovat lähdössä mukaan Nurmijärven lisäksi Hyvinkään ja Järvenpään kaupunki, Mäntsälän ja Tuusulan kunta sekä HUSkuntayhtymä. Lisäksi käydään neuvotteluja kahden muun Helsingin seudun kunnan mukaantulosta osakkaaksi. Sairaalaan perustetaan 120 sairaansijaa, joista 90 tulee kuntoutukseen ja loput terveyskeskusten Investoinnit - rakentaminen vuonna 2006 Talonrakennus Talonrakennushankkeet keskittyvät kuten aiempinakin vuosina koulu- ja päiväkotirakentamiseen. akentamisohjelmassa on mm. jo vuoden 2005 aikana aloitettujen kohteiden: ukkalan yläasteen ja Metsäkylän koulun perusparannusten sekä Kivenpuiston koulun, istipakan päiväkodin ja ajamäen esiopetustilojen valmistuminen. Uutena rakennuskohteena valmistuu ukkalan koulun perusparannus. Vuoden aikana aloitetaan myös ukkalan sosiaali- ja terveysaseman laajennus ja ajamäen kirjaston laajennusja muutostyöt. Loppuvuodesta alkavat Nurmijärven yhteiskoulun laajennustyöt. Myös ukkalan keskustan ja ajamäen Länsikaaren päiväkotien uusien tilojen rakentaminen aloitetaan. palvelujen ruuhkahuippujen tasaamiseen. Sairaalan käyttöönotto tulee maksamaan yhteensä noin 13 miljoonaa euroa. Merkittävää on myös se, että seudulle on saatu Kuuma-yhteistyön kautta ulkopuolista kehittämisrahaa mm. sosiaali- ja terveystoimen hankkeisiin. Hankkeet tähtäävät palvelujen parantamiseen ja kustannusten pienentämiseen. Luottamuksen rakentamista. Kimmo Behm myöntää, että puheenjohtajavuosi oli Nurmijärvellä työn täyteinen. Yhteistyö on kuitenkin sujunut joustavasti niin kuntien kesken, kuin virka- ja luottamusmiesten välillä. Ainoa takaisku oli tukipalveluselvitys, jossa Kerava teki erillisratkaisun. Yhteistyössä on tärkeää, että voimme luottaa toinen toisiimme. Tämä luottamuksen rakentaminen kuntien välillä on edelleen yksi keskeisiä tavoitteita. Keravan, Tuusulan ja Järvenpään vireillä olevat esiselvitykset kuntaliitosten edellytyksistä eivät kunnanjohtajan mielestä murra pohjaa Kuuma-yhteistyöltä. Elämme tilanteessa, jossa on monta isoa asiaa päällekkäin. Kunta- ja palvelurakenneuudistuksessa mietitään kuntien ja valtion välistä työnjakoa sekä kuntaliitoksia ja samalla kuntien yhteistä palvelustrategiaa ja terveydenhuoltoalueen muodostamista. Keski-Uudenmaan kunnat ovat kaikki kuitenkin sen kokoisia, että mitään välttämätöntä pakkoa liitoksille ei ole. Yhteistyötä palvelutuotannossa naapureiden kanssa tarvitaan joka tapauksessa, on parina sitten suurempi tai pienempi kuntayksikkö. Leena Valkonen Kuuma visio KUUMA rajatonta kumppanuutta. Kuuma uudistaa kunnallisia palveluja ja vahvistaa aluerakennetta vetovoimaisena asuin- ja yritysympäristönä Helsingin seudulla. Kunnallistekniikka ja vesihuolto Katujen ja vesihuoltoverkostojen rakentamisen painopiste on ukkalassa atsutilan alueella ja Vanhan Myllytien alueella, Harjulassa sekä Sammalkaaren ja Mäenrinteen alueilla. Kirkonkylässä jatketaan katujen rakentamista Nikkarin alueella. ajamäellä Lenkkitien lisäksi Tykkitorninmäki on huomattava katujen rakentamiskohde. Muissa taajamissa rakennetaan yksittäisiä pienehköjä katuja. Työpaikka-alueiden rakentamisen painopiste on Ilvesvuoren alueen rakentamisessa. Liikenneturvallisuushankkeista yksi merkittävä on Kuonomäentien kevytliikenneväylän suunnittelun aloittaminen yhteistyössä tielaitoksen kanssa. Haja-asutusalueiden vesihuollon tukemisessa merkittävin hanke on yhdysputkiston rakentaminen ukkalasta Metsäkylään ja Nummimäkeen. Leena Vuorenpää 3

4 kunta tiedottaa Nurmijärven kotihoidossa kuntouttava työote Nurmijärven kotihoidossa panostetaan kuntouttavaan työhön. Kotihoitopalvelujen tavoitteena on turvata asiakaan selviytyminen omassa kodissaan mahdollisimman pitkään. Terveyspalvelualueeseen kuuluva kotihoito toimii alueellisesti kolmessa taajamassa ukkalassa, Kirkonkylässä ja ajamäellä. Työ toteutetaan moniammatillisena tiimityönä, tiimeissä on sairaanhoitajia sekä lähi- ja kodinhoitajia. Työntekijöitä on yhteensä 79. Jokaisen alueen toiminnasta vastaa kolme kotihoidon osastonhoitajaa yhdessä työntekijöiden kanssa. Nurmijärven kotihoidon työntekijöiden koulutustasoa on pyritty nostamaan. Vuosi sitten kotihoidosta valmistui noin 20 kodinhoitajaa oppisopimuksella lähihoitajiksi Tuusulan ammattioppilaitoksesta. Lisäksi työntekijöille on järjestetty mm. lääke- ja haavanhoidon koulutusta. Asiakaslähtöisyys keskeistä. Kotihoitoon kuuluvat kotipalvelu ja kotisairaanhoito, päiväkeskustoiminta, ennaltaehkäisevät kotikäynnit ja tukipalvelut, kuten ateria, pyykki ja saunapalvelu. Lisäksi kotihoidon toimintaa tukee Leenankoti, joka tarjoaa lyhytaikaista hoitoa kotona asuville ikäihmisille. Tämän päivän haaste on erityisesti dementoituneiden asiakkaiden hoitaminen. Kotihoidossa on ollut vuoden verran käytössä uusi atk pohjainen asiakastietojärjestelmä. Kotihoidon työntekijät kirjaavat asiakaskäynnit päivittäin koneelle; esimerkiksi tiedot siitä, kuinka kauan he ovat olleet asiakkaan luona ja mitä he ovat kotikäynnin yhteydessä tehneet. Kotihoidon tavoitteena on tarjota laadukasta ja asiakaslähtöistä palvelua. Kotihoito on toimivaa, mutta lisää työntekijöitä tarvitaan, jotta myös jatkossa voidaan vastata asiakkaiden tarpeisiin ja antaa heille enemmän aikaa. Pulaa on erityisesti sairausloma- ja vuosilomasijaisista. Asiakkaiden hoidon onnistumiseen tarvitaan myös tiivistä yhteistyötä omaisten ja muiden yhteistyötahojen kanssa. Eläminen ja oleminen on honteloa. Kyllä näistä "tytöistä" on paljon apua. Ei sitä ymmärräkään ennenkuin apua todella tarvitsee, toteaa Mirjam Lindfors. Seija iihelä kertoo uusien lääkkeiden käyttöohjeita. Syksyllä 2005 toteutettiin säännöllisen kotihoidon piiriin kuuluvien asiakkaiden omaisille kysely, jossa kartoitettiin heidän kokemuksia läheisensä saamasta hoidosta. Suurin osa vastaajista oli tyytyväisiä tai erittäin tyytyväisiä omaistensa saamaan hoitoon. Asiakasmäärä kasvussa. Nurmijärven kotihoidolla on noin 400 asiakasta, ateriapalveluasiakkaita on 150. Säännöllisen kotihoidon maksun suuruus riippuu asiakkaiden bruttotuloista ja asiakkaan luona käytetystä ajasta, joten maksu on jokaiselle asiakkaalle yksilöllinen. Asiakasmäärän lisääntyessä kotihoidon osalta tulee pohdittavaksi, voidaanko osa kotihoidon tukipalveluista, kuten esimerkiksi ateriapalvelut mahdollisesti siirtää jatkossa muun palvelujen tuottajan järjestämäksi. Kotihoidon toimintaan kuuluu myös ennaltaehkäisevät kotikäynnit. Ennaltaehkäisevät kotikäynnit aloitettiin vuonna 2002 kuntaliiton valtakunnallisen projektin myötä. Ennaltaehkäiseviä kotikäyntejä on tehty vuonna ja 85-vuotiaille ikäihmisille, jotka eivät kuuluu kunnan palvelujen piiriin. Kotikäynnin tarkoituksena on kertoa kunnan palveluista ja samalla haastateltaville annetaan tietoja palveluista. Kotikäynnin tarkoitus on myös kartoittaa asiakkaiden toimintakykyisyyttä ja mahdollista palvelujen tarvetta. Haastatellut kysyvät eniten ateriapalvelusta, siivouksesta ja päiväkeskustoiminnasta. Haastateltavat ovat olleet toimintakyvyltään hyväkuntoisia. Nurmijärvi mukana Ikäinstituutin projektissa. Nurmijärven kotihoito on mukana Voimaa- ja tasapainoa vanhuuteen valtakunnallisessa Ikäinstituutin projektissa. Projektin myötä kotihoidon henkilöstö on saanut koulutusta kuntouttavasta työotteesta ja vanhusten liikunnan perusteista. Kuntouttavan työotteen tarkoituksena on, että asioita tehdään yhdessä, ei asiakkaan puolesta. Kuntouttavan työotteen avulla vanhusta tuetaan selviämään arkisissa askareissaan. Tarkoitus on jatkaa koulutuksia niin, että kotihoidon työntekijöillä olisi valmiuksia ohjata voima- ja tasapainoharjoittelua sekä mitata lihasvoimaa ja tasapainoa. Koulutusta suunnitellaan ja toteutetaan yhdessä kunnan vanhustyön fysioterapeutin ja liikunnan ohjaajien kanssa. Mari Kuvaja Luottamuselinten kokoonpanossa tapahtuneita muutoksia v Vuosi 2005 eli nykyisen valtuustokauden ensimmäinen neljännes on takana. Kunnan väkiluku kasvaa edelleen voimakkaasti ja muuttoliikkeen myötä myös kunnan luottamustehtäviin valittujen kokoonpanoissa tapahtuu muutoksia. Valtuuston jäsenyydestä on paikkakunnalta poismuuton takia saanut eron Ari- Pekka Laitalainen (KOK). Hänen tilalleen varsinaiseksi valtuutetuksi on elokuussa siirtynyt ryhmän 1. varajäsen Tuija Holm. Vastaavasti varajäsenten järjestys on muuttunut. Keskusvaalilautakunta on kunnallisvaalien tuloksen perusteella nimennyt uudeksi ryhmän viimeiseksi varajäseneksi Tapani Savolaisen. Valtuuston varajäsen Kirsi von Gross (VIH) on muuttanut pois paikkakunnalta, ja keskusvaalilautakunta on nimennyt uudeksi ryhmän viimeiseksi varajäseneksi Teija Nuottimäen. Jouko Kosonen on myös muuttanut paikkakunnalta, ja hänen tilalleen vaaliliiton (KESK, KD ja KP) viimeiseksi varajäseneksi valtuustoon keskusvaalilautakunta on nimennyt Tanja Hietakankaan (KD). Lisäksi muutoksia on tehty muissa toimielimissä seuraavasti: Immo Kovasen tilalle kiinteistötoimitusten uskotuksi mieheksi on toukokuussa valittu Markku Jalava. Ari-Pekka Laitalaisen (KOK) tilalle nuorisolautakuntaan ja samalla lautakunnan varapuheenjohtajaksi on elokuussa valittu lautakunnan varajäsenenä toiminut Torsti uokoski ja uudeksi varajäseneksi on valittu Hannu Peltonen. Laitalaisen tilalle liikuntalautakunnan varajäseneksi on syyskuussa valittu Kimmo Kaartama. Nuorisolautakuntaan varajäseneksi isto Pöystin (KESK) tilalle on elokuussa valittu Henri Vähäkainu. Terveyslautakuntaan uudeksi varajäseneksi Ella Lazarevan (KESK) tilalle on valittu Päivi Knuuttila elokuussa. Jouko Kososen (KESK) tilalle kunnanhallituksen varajäseneksi jäljellä olevaksi 2 vuoden toimikaudeksi on marraskuussa valittu Petri Kalmi. Irma Lento Tutustu kaupunki-infon kuntasivuihin Paikallinen puhelinluettelo Nurmijärven Kaupunki-info 2006 on jaettu kaikille kuntalaisille marraskuun alkupuolella. Se on jaettu myös niihin postilaatikoihin, joissa on mainospostin jakelukielto. Tämä on ainoa Nurmijärvellä vuosittain ilmestyvä paikallisluettelo, ja se jatkaa tätä ennen pitkään Oma-Osan nimellä ilmestyneen luettelon perinnettä. Kaupunki-info on nimenä julkaisijansa Eniron tuote, eikä kunta ole voinut vaikuttaa nimen valintaan. Luettelossa on laaja kunnallisten palveluiden kokonaisuus; ensin on 4 varsinaiset kuntainfosivut, jotka alkavat yleistiedoilla kunnasta ja kunnanjohtajan katsauksella, jatkuen eri palvelualueiden ja palveluiden esittelyllä. Heti tämän jälkeen on aakkosellinen palveluhakemisto, jonka sinireunaisilta sivuilta löytyy julkisista palveluista hakusanojen alta runsaasti tietoa ja puhelinnumeroita yhteydenottoa varten. Luetteloon kannattaa tutustua, sillä sitten kun sen sisältö on tuttu, sieltä osaa tarvittaessa nopeasti löytää etsimänsä. Luettelo kannattaa säilyttää siihen saakka kunnes seuraava ilmestyy. Nurmijärven kunta on ollut edelläkävijä kuntatietojen esittelemisessä paikallisluettelossa, ja olimme aikanaan pilottikuntana asiassa valtakunnallisesti. Kunnassa otetaan mielellään vastaan palautetta ja toivomuksia kuntasivujen kehittämiseksi. Palautteen voi toimittaa esim. sähköpostilla osoitteeseen kunta@nurmijarvi.fi tai kirjallisesti ja vapaamuotoisesti osoitteeseen kunnanvirasto, PL 37, Nurmijärvi. Puhe-linvaihde välittää myös eteenpäin puhelunne ja toivomuksenne. Irma Lento Valtuutettu Tuija Holm.

5 OTA TALTEEN liikkeelle Nurmijärven liikuntatoimi, toimituskunta: Nurmijärven liikuntatoimen henkilökunta NUMIJÄVEN LIIKUNTATOIMEN YHTEYSTIEDOT Liikuntalautakunta/ hallinto Liikuntapäällikkö ANTEO LEMPIÖ Puh , Erityisliikunta/ terveysliikunta Liikunnanohjaaja IITTA HÄMÄLÄINEN Puh , Terveysliikunta/ KKI-tunnit Liikunnanohjaaja KATJA AHONEN Puh , Lasten ja nuorten liikunta/salivuorot Liikunnanohjaaja MAITA HUIKAI Puh , Liikuntapaikkojen hoitoon ja rakentamiseen liittyvät asiat: Kenttämestari HANNU KOKKONEN Puh Toimistonhoitaja PAULA VANHAKANGAS Puh Liikuntatoimen telefax Sähköpostiosoitteet: Liikuntapaikkojen hoitoon liittyvät kyselyt suoraan: KLAUKKALA Puh FAX Liikuntapaikkojen hoitajat: Ihalainen Jarmo, Lehtola Tuomo ja Saarela Miika AJAMÄKI Puh Liikuntapaikkojen hoitajat: Korkala Pekka, Lehtosaari Tapio, Oksanen Severi ja Väyrynen Jari KIKONKYLÄ Puh ja Liikuntapaikkojen hoitajat: Lampinen Ismo, unsten eijo, Sundell isto ja Välimäki Juha LATUINFO Puh KLAUKKALAN KUNTOSALI Puh KLAUKKALAN JÄÄHALLI Puh Kysy lisää liikuntamahdollisuuksista! INFO (09) tai käy katsomassa: LIIKUNTATOIMEN MYÖNTÄMIEN KÄYTTÖVUOOJEN JA UHEILUSEUOJEN AVUSTUSTEN HAKEMINEN POKKALANNIEMEN MÖKIN VAAUKSET Porkkalanniemen ulkoilualueella oleva mökki on Nurmijärven kuntalaisten vuokrattavissa ajalla Mökkiä voi vuokrata 2 vrk / kesä / vuokraaja. Mökin vuokra on 50 euroa / vrk. Mökin varaukset liikuntatoimesta tiistaina klo 9.00 alkaen numerosta / Paula Vanhakangas. LIIKUNTASALIEN KÄYTTÖVUOOT Koulujen liikuntasalien, ajakaaren yläaulan, peilisalin, budotilan ja ampumaradan, sekä ukkalan koulun juoksusuoran vakiokäyttövuorot kaudelle syksy 2006 ja kevät 2007 tulee hakea seuroittain kootusti liikuntatoimesta mennessä. Kesän 2006 ajakaaren käyttövuorojen haku myös mennessä. Käyttövuorojen haku tapahtuu suoraan WebTimmi tilanvarausohjelman kautta. Tarkemmat ohjeet varauksen tekemisestä liikuntatoimen sivuilla osoitteessa: Tiedustelut Marita Huikari puh tai marita.huikari@nurmijarvi.fi KENTTÄVUOOT 2006 Nurmi-, hiekka- ja yleisurheilukenttien kenttävuorot kaudelle ovat olleet haussa liikuntatoimesta mennessä. Vapaita käyttövuoroja voi tiedustella kenttämestari Hannu Kokkoselta numerosta tai hannu.kokkonen@nurmijarvi.fi KLAUKKALAN JÄÄHALLIN VUOOT ukkalan jäähallin harjoitusvuorot kaudelle tulee hakea mennessä. Käyttövuorojen haku tapahtuu suoraan WebTimmi tilanvarausohjelman kautta. Tarkemmat ohjeet varauksen tekemisestä liikuntatoimen sivuilla osoitteessa: Tiedustelut Antero Lempiö puh , tai antero.lempio@nurmijarvi.fi Nurmijärven kuntoradat ja hiihtoladut -esite Päivittäinen latutilanne numerosta UHEILUSEUOJEN AVUSTUKSET 2006 Urheiluseurojen avustukset tulee hakea klo 16 mennessä erillisellä hakulomakkeella. Hakulomakkeita saa liikuntatoimesta ja ukkalan yhteispalvelusta. Hakulomakkeet palautetaan osoitteeseen Nurmijärven kunta / liikuntatoimi / Antero Lempiö PL 37, Nurmijärvi. Lisätietoja tai Antero Lempiö puh , Yleisöluistelu ukkalan jäähallissa Mailan kanssa keskiviikkoisin klo Huom! kypäräpakko Ilman mailaa lauantaisin klo Yleisöluistelut ovat maksuttomia Viikolla 8, Mailalliset: Ma klo Ke klo Pe klo Ilman mailaa: Ti klo To La klo LATU- KAHVILAT AVOINNA Herusten kioski la-su klo Kehityksen maja ja la-su klo

6 liikkeelle Nurmijärven liikuntatoimi, toimituskunta: Nurmijärven liikuntatoimen henkilökunta 6 LIITU LIIKUNNALLINEN TUKIYHMÄ YLIPAINOISILLE VUOTIAILLE NAISILLE JA MIEHILLE, JOIDEN PAINOINDEKSI ON YLI 25 MAANANTAISIN KLO ISONIITUN KOULULLA Tervetuloa mukaan uudet ja vanhat konkarit Kevään kalenterimme kotisivuilla: Kysy lisää liikuntatoimesta Katja Ahonen puh , tai katja.ahonen@nurmijarvi.fi Liikuntatoimen KKI-liikuntakalenteri kevät maanantai tiistai keskiviikko torstai sunnuntai kiinteytysjumppa niska-selkäjumppa kuntojumppa miesten klubi kiinteytysjumppa *) sähly step step kuntojumppa *) kuntojumppa kuntojumppa miesten klubi lady-klubi kuntojumppa *) step, perus kuntonyrkkeily kuntojumppa kiinteytysjumppa sähly niska-selkäjumppa tanssi, aloittajat tanssi kuntojumppa Latinobic, helpot Latinobic, haastavat Ei ennakkoilmoittautumista! Lukkarin koulu Lukkarin koulu Isoniitun koulu Harjulan koulu Kuntola NYK ajakaari yläaula ajakaari yläaula Maaniitun koulu öykän koulu Nummenpään s.talo Maaniitun koulu ukkalan koulu Kuntola Lukkarin koulu Lukkarin koulu ajamäen koulu Mäntysalon koulu Harjulan koulu Mäntysalon koulu ajakaari yläaula ajakaari yläaula Harjulan koulu Valkjärven koulu Valkjärven koulu Step -tunneille otamme niin monta kuin lautoja riittää *) = NuVoLin ohjaaja HUOM! viikolla 8 ei ole tunteja Pe Pe ö =Kirkonkylä =ukkala Pe=Perttula =ajamäki ö=öykkä Maksuvälineinä tunneillamme hyväksymme: KKI -liput, liikuntasetelin ja -rahan, KKI -passin sekä kunnan henkilökuntakortin. Lisätietoja: Katja Ahonen tai katja.ahonen@nurmijarvi.fi HYVÄÄ KUNTOA MIEHILLE VUODELLE 2006 KAUKALOPALLO 40+ ukkalan jäähalli, Lauantaisin klo / kertamaksu hoituu KKI lipuilla, Smartum- ja Finnbody- liikuntaseteleillä Varusteet: (luistimet, kypärä, polvisuojat ja maila) SÄHLY NYK:n liikuntasali (Kirkonkylä), Maanantaisin klo Harjulan koulu (ukkala), Torstaisin klo kausi / 3 x KKI lippu MIESTEN KLUBI Harjulan koulu (ukkala), Maanantaisin klo Maaniitun koulu (Kirkonkylä), Tiistaisin klo / kertamaksu hoituu KKI lipuilla, Smartum- ja Finnbody- liikuntaseteleillä KUNTONYKKEILY Lukkarin koulu (kirkonkylä), Torstaisin klo / kertamaksu hoituu KKI lipuilla, Smartum- ja Finnbody- liikuntaseteleillä Lisätietoja ryhmistä: Katja Ahonen puh tai katja.ahonen@nurmijarvi.fi ke 1.2. vapaan tyylin Seuranmestaruuskilpailut Kehityksen majalla, normaalimatkat klo 18 alk., lisätietoja ajamäen Kehitys /Veikko Kontkanen pe 3.2. miesten I div. salibandyottelu Finnsta Pro- PirPi Maaniitun liikuntasalissa klo la 4.2. perinteisen tyylin Koululaiskilpailut Kehityksen majalla klo 11 alk.(varapäivä 4.3.) su 5.2. su 5.2. Veikon Laturetki, järj. ake naisten salibandyliigan ottelu SB-Pro - PSS Hyvinkään Martinhallissa klo 16 ke 8.2. vapaan tyylin Keskiviikkohiihdot Kehityksen majalla klo 18 alk, normaalimatkat, kaikki sarjat, aikuisten Seuranmestaruuskilpailut lisätietoja Veikko Kontkanen ke perinteisen tyylin Sampohiihdot klo 18 alk. Kehityksen majalla to perinteisen tyylin Koululaisviestikilpailut klo 18 alk. Kehityksen majalla la naisten salibandyliigan ottelu SB-Pro - upu Hyvinkään Martinhallissa klo 16 la miesten I div. salibandyottelu Finnsta Pro- AFC Campus Maaniitun liikuntasalissa klo su miesten I div. salibandyottelu Finnsta Pro- FBC Turku Maaniitun liikuntasalissa klo 16 EI ENNAKKOILMOITTAUTUMISTA YHMIIN! kevät 2006 Liikunnallinen tapahtumakalenteri HELMIKUU KKI TUNNEILTA ke alkaa ajamäen Kehityksen hiihtokoulu, lisätietoja Veikko Kontkanen ti naisten salibandyliigan ottelu SB-Pro- Erä III Hyvinkään Martinhallissa klo MAALISKUU ke 1.3. perinteisen tyylin Nordea hiihdot Kehityksen majalla klo 18 alk. su 5.3. ajamäen Latupäivä Kehityksen majalla klo 11 alk. su 5.3. miesten I div. salibandyottelu Finnsta Pro- SB Vaasa Maaniitun liikuntasalissa klo 16 ke 8.3. perinteisen tyylin Hippohiihdot Kehityksen majalla klo 18 alk. la perinteisen tyylin kansallinen ajamäki - hiihto Kehityksen majalla klo 11 alk. ke perinteisen tyylin seuranmestaruuskilpailut, pitkät matkat, Kehityksen majalla klo 18 alk., ake / Veikko Kontkanen to perinteisen tyylin Puulaakihiihdot Kehityksen majalla klo 18 alk., järj. ake ke vapaan tyylin Keskiviikkohiihdot Kehityksen majalla klo 18 alk, normaalimatkat, järj. ake ke vapaan tyylin Keskiviikkohiihdot Kehityksen majalla klo 18 alk, normaalimatkat Seurojen yhteystietoja sivuiltamme:

7 liikkeelle Nurmijärven liikuntatoimi, toimituskunta: Nurmijärven liikuntatoimen henkilökunta WOIMAA WANHUUTEEN WKUNTOSALIYHMÄT VUOTIAILLE KEVÄT 2006 ajamäen Uimahalli Perusryhmät: I (täynnä) II (täynnä) III Maanantaisin ja torstaisin klo Jatkoryhmät: Maanantaisin I klo II klo Torstaisin I klo II klo III klo ukkalan Fitnesse Perusryhmät: I II III Tiistaisin ja perjantaisin klo Jatkoryhmät: Tiistaisin klo Perjantaisin klo Ilmoittautumiset ja tiedustelut iitta Hämäläinen puh Päivi apeli puh Hei sinä monipuolisesta liikunnasta ja palloilusta kiinnostunut vuonna syntynyt poika! Tule mukaan Perttulan Tähden junnulentopalloiluun. Harjoittelemme perjantaisin Syrjälän koululla klo sekä Uotilan koululla keskiviikkoisin klo Osallistumme harjoittelun ohella myös turnausmuotoiseen junnusarjaan. Lisätietoja Hanna Heinonen / Ville Lankinen KAUKALOPALLOSAJA HAASTELIJOILLE Liikuntatoimi järjestää helmi-huhtikuussa 2006 ukkalan jäähallissa harrastelijakaukalopallosarjan, jos tarvittava määrä joukkueita ilmoittautuu sarjaan. AIKA: SUNNUNTAISIN klo PELIAIKA 2 x 20 min Tavoitteena on saada mukaan vähintään 6 joukkuetta, jolloin pelipäivänä pelaa aina 4 joukkuetta. Pelejä tulee jokaiselle joukkueelle 6. EITYISLIIKUNTAYHMÄT Kevät Vesiliikunta Veteraanien vesijumppa (sotaveteraanit, rintamamiesveteraanit, sotainvalidit) tiistaisin klo ajamäen Uimahalli - ei ennakkoilmoittautumista torstaisin klo 13 Kissankello (ukkala) - ilmoittautumiset liikuntatoimeen 60+ -vesijumppa tiistaisin klo 15 ja ajamäen Uimahalli - ei ennakkoilmoittautumista - uimahallimaksu Aikuisten vesijumppa vammaisille ja pitkäaikaissairaille tiistaisin klo 14 ajamäen Uimahalli - ilmoittautumiset liikuntatoimeen - uimahallimaksu torstaisin klo Kissankello (ukkala) - ilmoittautuminen liikuntatoimeen - 15 / kausi Aikuisten vesiliikunta vammaisille ja pitkäaikaissairaille sunnuntaisin klo ajamäen Uimahalli tunnin aluksi yhteinen alkuverryttely, minkä jälkeen ohjaajat opastavat vesiliikunnan saloihin yksilöllisiä tarpeita huomioiden, uimareilla tulee olla avustaja tarvittaessa - normaali uimahallimaksu, avustaja samalla maksulla - ilmoittautumiset liikuntatoimeen Sepin uintikerho sunnuntaisin klo ajamäen Uimahallissa - ilmoittautumiset liikuntatoimeen - uimahallimaksu, avustaja samalla maksulla kerho on tarkoitettu liikunta- ja kehitysvammaisille sekä pitkäaikaissairaille lapsille. Uimareilla tulee olla avustaja. OSANOTTOMAKSU: 180 euroa/joukkue (6 joukkueen mukaan) Osanottomaksu sisältää jäävuoron ja tuomarikulut. ILMOITTAUTUMINEN JA TIEDUSTELUT Liikuntapäällikkö Antero Lempiö puh tai antero.lempio@nurmijarvi.fi ILMOITTAUTUMINEN MENNESSÄ NUMIJÄVEN KUNTA, Liikuntatoimi Viikolla 8 ei ole ohjaustunteja Saliliikunta Senioritanssi perjantaisin klo 10 Nurmijärven Tanssiopiston sali, ukkala - ilmoittautuminen paikan päällä - 15 / kausi Kehitysvammaistenjumppakerho keskiviikkoisin klo Lukkarin koulu - ilmoittautuminen liikuntatoimeen Liikuntatoimeen tiedustelut ja ilmoittautumiset iitta Hämäläinen puh. (09) , tai sähköpostitse riita.hamalainen@nurmijarvi.fi Yhdistysten erityisryhmät eumaatikkojen vesijumppa torstaisin klo 19 Kissankello - ilmoittautumiset Nurmijärven eumayhdistys / Anja Kytöaho p Astmaatikkojen vesijumppa torstaisin klo Kissankello - ilmoittautumiset p (ti ja to klo 18-20) Seniorijumppa keskiviikkoisin klo 10 Ahjola ( Kirkonkylä) - tiedustelut Aarre Tuomi p maanantaisin klo 12 ukkalan Työväentalo - tiedustelut Eila Kuvaja p tai Senioritanssi maanantaisin klo 11 ukkalan Työväentalo - tiedustelut Sointu Nordbäck p tai Tasapainokoulu torstaisin klo 10 ukkalan Työväentalo - tiedustelut Eila Kuvaja p tai

8 liikkeelle Nurmijärven liikuntatoimi, toimituskunta: Nurmijärven liikuntatoimen henkilökunta LASTEN LIIKUNTA Seuraavissa lasten liikuntaryhmissä on vielä tilaa kevätkaudella 2006 ( ): Liitujuniorit maanantaisin klo Maaniitun koululla. Liituryhmä on liikunnallinen tukiryhmä ylipainoisille ala-asteikäisille lapsille. yhmässä liikutaan lapsen omien taitojen mukaan ja pyritään löytämään jokaiselle positiivisia kokemuksia liikunnasta ilman kilpailua. Vanhemmille järjestetään ravinto- ja liikuntainfoa ja heidän tukensa ryhmässä on tärkeä. Kausimaksu 30. Sporttikerho keskiviikkoisin klo Nurmijärven Yhteiskoululla. Sporttikerho on vuotiaille tytöille ja pojille tarkoitettu liikunnan harrastusryhmä, jossa kokeillaan eri lajeja ja pyritään kehittämään monipuolisesti lasten liikuntataitoja. Kausimaksu 30. Tiedustelut ja ilmoittautumiset liikuntatoimeen: puh tai / Marita Huikari tai sähköpostitse KIIN SISKOT JUMPPAAVAT TAAS! Tiistaisin klo: Syrjälän koululla. Alkaen Parilliset viikot: Aerobic-muokkaus Parittomat viikot: Circuit Training (kuntopiiri) Liikkeestä vastaa aerobic-ohjaaja Johanna Hakala. 25 / kausi (maksetaan paikan päällä käteisellä). Järj. ukkalan Kiri LASTEN MINITENNIS TIISTAI klo SULKAPALLO ALKEISKUSSI AIKUISILLE 6-9 v. tytöille ja pojille La 4.2. klo hinta 7 / krt La klo laskutus Hinta 39 / hlö ILMOITTAUDU!ILMOITTAUDU! Nurmijärven Voimistelu ja Liikunta ry. Kevään jumpat ovat alkaneet, tervetuloa mukaan! Tutustu nettisivuihimme osoitteessa TUNTIOHJELMA Kevät 2006 Taajama päivä klo ryhmä, paikka, ohjaaja AJAMÄKI Maanantai Kiinteytysjumppa, Kuntola, Malla Grönlund Aik.-lapsi jumppa 2-4-vuotiaat, ajakaaren yläaula, Nina Virta ma ja ke tai iltaisin Tiistai Aikuinen-vauvajumppa, ajamäen koulu, Henna Karvonen NUMIJÄVI KLAUKKALA Keskiviikko Liikuntaleikkikoulu 4v., ajamäen koulu, Anne ajahalme iltaisin Liikuntaleikkikoulu 5-6v., ajamäen koulu, Anne ajahalme iltaisin Kuntojumppa, Kuntola, Kristiina Kiiveri Maanantai Liikuntaleikkikoulu 5-6v., Karhunkorven koulu Eeva Käyhkö iltaisin Tanssillinen aerobic 10-15v., Lukkarin koulu, Johanna Kivelä Jumppakoulu 7-10 v., Maaniitun koulu, Katariina Kuronen Tiistai Kuntojumppa, Maaniitun koulu, Anuliisa Lahtinen Maanantai Vesitreeni 1, Kissankello, Susanna Lakaniemi iltaisin Tiistai Liikuntaleikkikoulu 5-6v., Harjulan koulu, Miia Volanen iltaisin Liikuntaleikkikoulu 4v., Harjulan koulu, Miia Volanen iltaisin 8 TENNIS ALKEISKUSSI AIKUISILLE La 4.2. klo Su 5.2. klo Ma 6.2. klo La 11.2.klo Ma 13.2.klo Yht 8h Hinta 79 / hlö ILMOITTAUDU! KLAUKKALAN TENNISHALLIT ISOSUO 1, KLAUKKALA p klaukkalan.tennishallit@kolumbus.fi Keskiviikko Aik.-lapsijumppa 2-4v., Syrjälän koulu, Johanna Piispa Jooga, Harjulan koulu, Orvokki Korpiola Kevään paikkoja voi kysellä ryhmien kohdalla mainituilta ohjaajilta. Kuntojumppiin, kiinteytysjumppaan, joogaan, nuorten tanssilliseen aerobiciin ja 7-10 vuotiaiden jumppakouluun ilmoittautumiset paikan päällä, mukaan mahtuu! Jäsenmaksut keväällä 2006 aloittaville: Jumpparyhmä Aikuiset / alle 19-vuotiaat Kuntojumppa 40e / 30e Kiinteytysjumppa 40e / 30 e Jooga 40e / 30e Jumppakoulu 30e Tanssillinen aerobic 30e Liikuntaleikkikoulut 70e Aikuinen-lapsijumppa (2-4v.) 40e / 20e Aikuinen-vauva (alle 2v.) 40e / 20e Vesitreenit 70e Tiedustelut ryhmien ohjaajilta tai puheenjohtajalta Leena Kukkoselta p

9 kunta tiedottaa Lukion opetussuunnitelma uudistettu Lukion viime syksynä aloittaneet nuoret opiskelevat uuden opetussuunnitelman mukaan Opetushallitus on hyväksynyt valtakunnalliset Lukion opetussuunnitelman perusteet 2003 nuorille tarkoitettua lukiokoulutusta varten noudatettaviksi lukien. Nurmijärven Yhteiskoulun lukio ja ajamäen lukio sekä Arkadian yhteislyseo ovat laatineet uudet koulukohtaiset opetussuunnitelmansa. Osion "Opiskelijahuolto" laatimiseen on osallistunut joukko asiantuntijoita kunnan sosiaali- ja terveyspalveluista. Uusi opetussuunnitelma on otettu käyttöön lukioissamme elokuussa 2005 aloittaneiden opiskelijoiden lukiokoulutuksessa. Näin syksystä 2007 lähtien kaikki lukiolaiset opiskelevat uuden opetussuunnitelman mukaan. Mikä muuttui? Suurimpina konkreettisina muutoksina vanhaan opetussuunnitelmaan verrattuna on uuden tuntijaon ja uudistuneen ylioppilastutkinnon aiheuttamat muutokset. Kaikille pakollisiin kursseihin on uudessa opetussuunnitelmassa sisällytetty psykologian kurssi, aiemmin kaikki psykologian kurssit olivat opiskelijalle valinnaisia kursseja. Uutena järjestelynä tuntijaossa on myös se, että historia ja yhteiskuntaoppi on jaettu erillisiksi aineiksi, vanhassa historia ja yhteiskuntaoppi oli yhtenä kokonaisuutena. Ylioppilaskirjoituksissa ruotsin kielen pakollisuuden poistuminen ja siirtyminen ainereaaliin ovat suurimmat konkreettiset muutokset. Vain äidinkielen koe on kaikille pakollinen, jolloin yo-kokelas valitsee kolme muuta tutkintoonsa pakollisesti kuuluvaa koetta neljän kokeen joukosta, jotka ovat toisen kotimaisen kielen koe, yhden vieraan kielen koe sekä reaaliaineenkoe ja matematiikan koe. Kuten aikaisemminkin, voi yokokelas sisällyttää tutkintoonsa neljän kokeen lisäksi yhden tai useamman ylimääräisen kokeen. Äidinkielen koe uudistuu keväästä 2007 alkaen, jolloin otetaan käyttöön kaksiosainen äidinkielen koe. Mitä ainereaali tarkoittaa? Ainereaali tarkoittaa reaalikokeita, jotka tullaan järjestämään oppiaineittain. Aikaisempi käytäntö oli, että kokelas osallistui yhteen reaalikokeeseen, jossa hänen tuli vastata valintansa mukaan kahdeksaan kysymykseen. Kaikkien reaaliaineiden kysymykset olivat samassa kokeessa esillä. Keväästä 2006 alkaen samalla tutkintokerralla, esimerkiksi kevään 2006 yo-kirjoituksissa, kokelas voi osallistua enintään kahden eri reaaliaineen kokeeseen, sillä koepäiviä järjestetään kevään kirjoituksissa kaksi viikon välein. Ensimmäisenä koepäivänä, 15. maaliskuuta, järjestetään psykologian, filosofian, historian, fysiikan sekä biologian kokeet ja toisena koepäivänä, maaliskuun 22. päivä, evankelisluterilaisen uskonnon, ortodoksisen uskonnon, elämänkatsomustiedon, kemian, yhteiskuntaopin ja maantieteen kokeet. Terveystiedon koe järjestetään vasta keväästä 2007 alkaen. Yhtenä päivänä voi siis osallistua vain yhden reaaliaineen, esimerkiksi ensimmäisenä koepäivänä vaikkapa psykologian kokeeseen. Jos yo-kokelas sisällyttää tutkintoonsa reaalikokeen, hänen tulee tietää ylioppilaskirjoituksiin ilmoittautumisen yhteydessä marraskuussa, mihin reaaliaineen kokeeseen hän osallistuu tulevana keväänä. Tehtävien määrä kussakin kokeessa riippuu oppiaineen pakollisten ja valtakunnallisesti määriteltyjen syventävien kurssien määrästä. Esimerkiksi uskonnossa on kymmenen tehtävää, joista vastataan enintään kuuteen, ja fysiikassa 13 tehtävää, joista voi vastata kahdeksaan. Kunkin aineen kokeessa on vähintään yksi oppiainerajat ylittävä tehtävä ja myös vaativampi jokeritehtävä. Opiskelijan ohjaus ja tukeminen nostettu esiin. Uudessa opetussuunnitelmassa lukioopiskelijan tukeminen on nostettu selkeästi esiin. Omaksi osiokseen on erotettu Opiskelijan ohjaus ja tukeminen, johon kuuluvat mm. kodin ja lukion yhteistyö, opiskelijahuolto sekä opiskelun erityinen tuki. Lukion opiskelijahuollon tärkeimpiä tavoitteita on, että koulu tunnistaa nuoren oppimisvaikeudet ja muut ongelmat mahdollisimman varhain, jotta nuorelle voidaan antaa oikeanlaista tukea. Edelleen opiskelijahuollon tavoitteena on luoda turvallinen ja terve opiskeluympäristö sekä ehkäistä syrjäytymistä. Opiskelijahuoltotyötä suunnittelee ja koordinoi lukion opiskelijahuoltoryhmä, johon kuuluu rehtori, opintoohjaaja, terveydenhoitaja, ryhmänohjaaja sekä tarvittaessa muita jäseniä. Jos lukiolainen on keskeyttämässä lukio-opintonsa eikä hänellä ole korvaavia suunnitelmia jatkoopinnoille, koulun opiskelijahuoltoryhmä ottaa yhteyttä kunnan kuntouttavaan työtoimintaan. Koska lukioikäiset saavuttavat täysi-ikäisyyden lukioaikana, 18 vuotta täyttäneeltä pyydetään aina lupa ennen kuin otetaan yhteys opiskelijan huoltajiin tai muihin yhteistyötahoihin nuorta koskevissa asioissa. Opetussuunnitelma uudisti myös oppikirjoja. Oppiaineiden sisällöt muuttuivat ja rakentuivat uudelleen uuden opetussuunnitelman myötä niin paljon, että sen seurauksena myös oppikirjat ovat uudistuneet. Näin ollen uusi opetussuunnitelma rasittaa viime syksynä lukiossa aloittaneiden opiskelijoiden ja kotiväen kukkaroa keskimääräistä enemmän, koska käytettyjä, vanhan opetussuunnitelman mukaisia kirjoja ei voi tässä siirtymävaiheessa kovin paljon hyödyntää. Marja Viljamaa, opetuspäällikkö Kirjasto- ja kulttuuripalveluiden käyttö vilkasta Nurmijärven kesä 2006 kutsuu Tulevan kesän tapahtuma- ja muu palvelutarjonta on nähtävillä uudessa kesäesitteessämme. Esite tehdään vuosittain niin, että se on jakelussa Matkamessuilla tammikuun puolessa välissä. Tapahtumatarjontaa on Nurmijärvellä pitkin kesää. Mukana on jo perinteiksi muodostuneitten, toistuvien tapahtumien lisäksi aivan uusiakin, kuten Teatteri Pensaan katuteatteriesitys Aleksis Kiven patsaalla. Esitteestä löytyvät tapahtumatietojen lisäksi nähtävyydet, ruoka- ja ostospaikat, ratsastus ja muut liikunta- ja ulkoilumahdollisuudet sekä tiedot mm. vuokrasaunoista ja juhlatiloista, vaikka häiden ja muitten sukujuhlien pitoon. Esite toimii sekä nurmijärveläisten että matkailijoiden hakemistona. Yksiin kansiin koottuna Nurmijärvi tarjoaa Lainaukset kirjastoissa 2005 Kirjasto Lainauksia Muutos % Pääkirjasto ,6 % ukkalan kirjasto ,3 % ajamäen kirjasto ,6 % Kirjastoauto ,7 % Lainat yhteensä % ukkalan kirjaston käyttö kasvoi merkittävästi viime vuonna heinäkuussa avattujen uusien tilojen myötä. ukkalan kirjaston lainaus kasvoi heinä-joulukuussa 20 % edellisvuoteen verrattuna eli miltei lainalla ja kävijämäärä lisääntyi yli asiakkaalla eli lähes 15 %. Vaikka kirjasto oli kiinni muuton vuoksi 37 päivää, nousi vuoden kokonaislainauskin yli 4 % eli lainoja tehtiin runsaat enemmän, mitä edellisvuonna. ukkalan uusien tilojen valmistuminen vähensi pääkirjaston ja kirjastoauton käyttöä. Pääkirjaston vuosilainaus v oli lainaa ja vähennystä edellisvuoteen verrattuna reilut 1,5 %. Kirjastoauton lainauksessa ukkalan vaikutus näkyi vielä voimakkaammin. Lainaus kirjastoautossa oli , vähennystä edellisvuoteen verrattuna miltei 8 %. ajamäellä lainaus kasvoi 6,6 % kokonaislainauksen ollessa lainaa. Tilastojen mukaan kirjastoista lainattiin viime vuonna kaikkiaan teosta, kasvu oli vajaa 1 % eli lainaa. Lainaus asukasta kohti pysyi miltei ennallaan ja oli 24,6 lainaa/asukas. Vuotuinen kävijämäärä väheni hieman. Kävijöitä kirjastoissa oli , vähennystä oli kävijää eli 0.03 %. Kävijämäärien lasku on valtakunnallinen ilmiö: fyysiset kirjastokäynnit vähenevät asiakkaitten nettikäytön lisääntyessä. Aineistokokoelmia kartutettiin yksiköllä. Vuoden lopussa kirjastoissa oli aineistoa yksikköä, joista kirjoja , av-aineistoa ja muita aineistoja Lehtiä kirjastoihin tuli 534 vuosikertaa, joista sanomalehtiä oli 64 ja aikakauslehtiä 470. Koska samoja lehtiä tilataan moneen palvelupisteeseen, tilattuja nimekkeitä oli vain 286, joista sanomalehtiä 31 ja aikakauslehtiä 255. monenlaisia mahdollisuuksia kulttuurin kokemiseen ja vapaa-ajan viettoon. Nurmijärven kesä esite on jakelussa mm. kirjastoissa, kunnanvirastossa ja monissa liikkeissä. Hae omasi ennen kuin loppuvat ja tiedät, milloin missä ja mitä pitää kokea! iitta Manka, kulttuurijohtaja Lasten ja nuorten palveluihin panostuksia. Lasten ja nuorten palvelut ovat keskeisellä sijalla kirjasto- ja kulttuuripalveluissa. Yhteistyössä koulujen kanssa käynnistetty systemaattinen tiedonhallintataitojen opetus 2. ja 5.-luokkalaisille tuplasi kirjastonkäytön opetustuntien määrän. 72 tunnille osallistui oppilasta. Kirjastojen kokoelmatyössä myös lasten ja nuorten hankinnat olivat painopistealue. Kulttuuripalvelussa lapsille suunnattuja tapahtumia ja tilaisuuksia oli 77 ja aikuisille 41. Kävijämäärä kasvoi hieman, vaikka tapahtumien määrä jopa väheni. Kävijöitä oli , edellisvuonna Kunnan järjestämistä tapahtumista eniten yleisöä veti vanhaan malliin Taaborinvuori soi -konsertti. Tuomari Nurmiota ja Seminaarinmäen Mieslaulajia kerääntyi kuuntelemaan reilusti yli tuhatpäinen yleisö. Museoissa kävijöiden määrä pysyi miltei ennallaan, kokonaiskävijämäärä oli Aleksis Kiven syntymäkodin kävijämäärä oli vajaat henkeä, lisäystä edellisvuoteen oli vajaat 150 kävijää. Museo tuotti kunnan kotisivuille uutta aineistoa, joka palvelee muiden ohella myös koulujen kotiseutuopetusta. Lainaus valokuva-arkistosta on viime vuosina selkeästi lisääntynyt, viime vuonna kuvalainoja pyydettiin 159. Kirjasto- ja kulttuuripalveluiden menot olivat noin 1,5 % kunnan kokonaismenoista. Palveluilla tavoitettiin noin puoli miljoonaa kävijää. 9

10 Nurmijärven ympäristölautakunta, toimittaja: Marja Innanen Kunnallinen ympäristötoimi 20 vuotta Vauhdilla alkuun Laki kuntien ympäristönsuojelun hallinnosta tuli voimaan vuonna Laissa velvoitettiin kunta valvomaan ja edistämään ympäristönsuojelua niin, että luontoa ja muuta ympäristöä suojelemalla, hoitamalla ja kehittämällä taataan kunnan asukkaille terveellinen, viihtyisä ja virikkeellinen elinympäristö. Nurmijärven kunnanhallitus määrättiin johtamaan ympäristönsuojelun yleissuunnittelua ja toimia, joilla ympäristönsuojelu otetaan huomioon kunnan toiminnassa. Vapaaehtoinen ympäristölautakunta perustettiin 1.3. alkaen. Sen puheenjohtajana oli silloinen toimittaja, nykyinen pääministeri Matti Vanhanen. Jäsenenä oli mm. limnologi Seppo Takatalo, josta sitten tuli kunnan ensimmäinen ympäristösihteeri. Lautakunta valmisteli lakisääteisen lautakunnan toiminnan käynnistämistä ja luottamusmiesten koulutusta. Lakisääteinen ympäristölautakunta astui remmiin lähes samassa kokoonpanossa kuin edeltäjänsä. Lautakunnalle siirrettiin entisen vesilautakunnan tehtävät, ilmansuojeluviranomaisen tehtävät sekä jätehuollon valvonta. Sen kontolle tuli ympäristönsuojelun suunnittelu ja kehittäminen sekä ympäristön tilan seuranta ja tutkimus. Ensi töiksi ryhdyttiin laatimaan kunnan ympäristöpoliittista ohjelmaa. Myös jätehuollon valistus- ja tiedotuskampanjaa sekä ongelmajätteiden keräystä valmisteltiin. Ensimmäinen täysi toimintavuosi 1987 oli vilkas. Silloin tulivat voimaan jätehuolto- ja vesilain uudistukset sekä uusi meluntorjuntalaki, jotka vaativat omat ponnistuksensa. Nurmijärvi lähti mukaan Vantaanjoen vesiensuojelun toimenpideohjelman laatimiseen ja hygieniaprojektiin. Kunnan järvien säännöllinen tarkkailu aloitettiin. Nukarin ja Myllykosken alueiden käyttösuunnittelua varten tilattiin ympäristö- ja maisemaselvitys. Teetettiin vielä ilmansuojelun esiselvitys Vuoden aikana aloitetaan koko kunnan kattava ympäristötilinpäätöksen valmistelu. Siinä tarkastellaan mm. paljonko kunnassa käytetään resursseja jätehuoltoon, vesihuoltoon, rakennusten lämmitykseen ja valaistukseen. Tilinpäätökseen sisällytetään myös hankintojen ja toimintojen ekotehokkuuden arviointi. Maankäytön tietojen tallentaminen on edistynyt niin pitkälle, että on mahdollista laatia myös Nurmijärven ekologinen jalanjälki. Se kertoo, kuinka paljon viljelymaata, laidunta, metsää, rakennettua 10 sekä Myllykosken ja Nopon tiilitehtaan alueiden linnustoselvitykset. Osku Ongelmajäte- keräystempaus toteutettiin yhteistyössä kunnallisteknisen osaston kanssa. Yhteistyötä tehtiin monien muidenkin osastojen kanssa mm. ohjeistamalla hajaasutusalueiden vedenhankintaa ja jätevesien käsittelyä sekä rakennuspaikkojen kasvillisuuden säilyttämistä ja viherrakentamista. Vihertämisavustuksia jaettiin kymmeneen kohteeseen mk arvosta. * Valtakunnalliseen Natura 2000 suojeluohjelmaan on liitetty Nurmijärveltä neljä kohdetta: Kaanaan metsä, ukkalan Isosuo, Kalkkilammi-Sääksjärvi ja Petkelsuo sekä viimeisimpänä v Vantaanjoki. * Metsä-Tuomelaan perustettiin v uusi kaatopaikka, joka aikanaan oli uusimpia vaatimuksia vastaava tutkimus- ja mallikaatopaikka koko maassa. Tapahtuu vuonna 2006 maata ja energiankulutuksen vaatimaa maa-alaa tarvitaan resurssien tuottamiseen ja samalla sulauttamaan takaisin luontoon päästöt ja jätteet. Vuonna 1994 laadittu meluselvitys päivitetään. Melun määrä on lisääntynyt mm. tieliikenteen kasvun vuoksi. Helsinki-Vantaan lentokentän kolmas kiitotie ja kasvanut lentokoneiden määrä ovat lisänneet lentomelua erityisesti Palojoelle. Hiljaisten alueiden kartoitus on osa meluselvitystä. Mäntymäen Vuolteenmäen louhinta LIISA TEÄSVUOI Ympäristötarkastaja Jukka Kuoppala, ympäristösihteeri iitta Heinonen ja ympäristösuunnittelija Liisa Teräsvuori. Valkjärvessä tapahtui vuonna 1988 ilmeisesti sinilevän aiheuttama kalakuolema. Se antoi potkun järven kuormitusja sietoarvion laatimiselle. Samana vuonna koko kunnan alueella teetettiin ympäristö- ja maisemaselvitys ja erityistä huomiota kiinnitettiin kallioalueisiin. ukkalan Isosuon luontopolkusuunnitelma aloitettiin. Ympäristökevät 88 valistus- ja tiedotuskampanjaan osallistui useita järjestöjä ja hallintokuntia. Ympäristönsuojelun virstanpylväitä * Kunnan oma Agenda 21 ympäristöohjelma käynnistettiin vuonna Mukana oli neljä kansalaisryhmää, joissa työstettiin lukuisia ehdotuksia ja toimenpiteitä. * Kunnan ympäristöpalkintoa alettiin jakaa Tähän mennessä ympäristölautakunta on palkinnut 13 yhteisöä tai yksityishenkilöä, jotka ovat eri tavoin toimineet ansiokkaasti ympäristön hyväksi. alkaa. Louhittava alue on 14 ha suuruinen ja siltä on lupa ottaa kymmenen vuoden aikana 1,8 milj. kuutiota kalliota. Lupiin sisältyy 12 eri tarkkailuohjelmaa, joista viisi oli hyväksytty viime vuoden loppuun mennessä. Ympäristölautakunta on sekä maa-ainesluvan että ympäristöluvan valvontaviranomainen. Juhlavuoden kunniaksi ympäristötoimessa suunnitellaan erilaisia teematapahtumia, joista kuullaan myöhemmin. Tekijät esiin Ympäristöasioita kunnassa hoitaa nykyisin kolme henkilöä. Ympäristösihteeri iitta Heinonen pitää kokonaisuuden ohjaksia käsissään. Ympäristötarkastaja Jukka Kuoppalan toimenkuvaan kuuluvat mm. yritysten ympäristöraportoinnin seuraaminen, jätevesien johtamisluvat, maa-ainesten oton valvonta, ilmanlaadun tarkkailu ja jätehuollon valvonta. Uusin tulokas ympäristösuunnittelija Liisa Teräsvuori ahkeroi mm. seuraamalla luonnonvesien laatua, haja-asutusalueiden jätevesien käsittelystä saatuja tietoja ja pitämällä ympäristönsuojelun kotisivustoja ajan tasalla. Parhaiten heidät tavoittaa maanantaija torstaiaamupäivällä, mutta tapaaminen kannattaa sopia etukäteen. iitta Heinonen p , Jukka Kuoppala p , Liisa Teräsvuori p Sähköposti: Tietoa ympäristöasioista löytyy myös kunnan kotisivuilta /Palvelut / ympäristö Edistystä monella sektorilla -Luontokohteiden inventointi ja ympäristöselvitykset ovat olleet alusta asti toimintamme lähtökohtana, painottaa ympäristösihteeri iitta Heinonen. -Luonnonvesien tilaa on seurattu vuodesta 1988 alkaen ja tiedot koottu vuosittain järviraporteiksi. Valkjärven kunnostussuunnitelma laadittiin 1990 ja järven vedenlaatua on parannettu hapettamalla syvänteen vettä sekä kunnostuskalastuksin. Pohjaveden suojelusuunnitelmia on laadittu Valkojan pohjavesialueelle 1998 ja Kiljavan pohjavesialueelle Maa-ainesten ottoa on seurattu lautakunnan vuosittain järjestämillä valvontakierroksilla. -Vuosina kunta osallistui yhdessä Nurmijärven yrittäjien kanssa työpaikka-alueiden ilmeen parantamiseen. Samalla kartoitettiin yritysten jätehuollon kehittämistä. -Uusia lakeja kuten ympäristönsuojelulaki ja maankäyttö- ja rakennuslaki on säädetty kuluneen 20 vuoden aikana. Kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen erityistehtäviin liittyvä lainsäädäntö on kahdeksankertaistunut tänä aikana. Työmäärä on samalla kasvanut. -On hyvä muistaa, että uuden perustuslain mukaan jokaisella kansalaisella on vastuu ympäristöstä ( 20). -Tänä päivänä ihmiset ovatkin jo melko hyvin ympäristötietoisia. Tietoahan tulvii eri viestimistä vaikkei sitä aktiivisesti hankkisikaan. Totuus on, että ihmiset kaipaavat luonnon suomaa virkistystä myös lähialueilla. -Ympäristöasioiden arvostus on muuttunut hyvään suuntaan, mutta valitettavasti se ei näy suojeluun suunnatussa budjetissa!

11 Nurmijärven ympäristölautakunta, toimittaja: Marja Innanen Liito-orava muistettava kaavoituksessa Viime vuonna liito-orava sotki kunnan rakentamissuunnitelmat parissakin paikassa. Myös monilla muilla kunnilla on ollut samanlaisia vaikeuksia. Ympäristöministeriö on nyt tuottanut kaavoittajien avuksi tietopaketin, jotta suojelukiistat ja pitkät oikeusprosessit voitaisiin välttää. EU-lainsäädännön mukaan liito-orava on erityisesti suojeltava laji, jonka lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen tai edes heikentäminen on kiellettyä. Kun kolopuiden tai suurien kuusten alta löytyy riisinjyvän kokoisia kellanruskeita papanoita, on todennäköisesti törmätty liitooravan elinpiiriin. Itse otus on yöeläin ja lepäilee päivisin kolossaan. -Luontoselvitykset kuuluvat kaavan tekemiseen, muistuttaa ylitarkastaja Matti Laitio ympäristöministeriöstä. -Olemassa olevia tietoja käyttämällä tai omin selvityksen voidaan liito-oravankin mahdollinen esiintyminen todeta ajoissa. -Poikkeuksia suojelusta tehdään harvoin ja vain erityisillä perusteilla. Yleensä tyydyttävä vaihtoehtoinen ratkaisu aiotulle hankkeelle on mahdollinen. Nurmijärvellä liito-oravahavaintoja on tehty Harjulanrannassa, Vanhan Myllytien, ajamäen Metsäkoulun ja ipatin alueilla mutta lukumääristä ei ole tietoja. Ympäristöministeriössä on valmistumassa koko maan kattava selvitys liito-oravakannasta. Ministeriön tietopaketissa annetaan ohjeita esimerkiksi rakentamistehokkuudesta ja siitä kuinka paljon puustoa pitää säilyttää. Liito-oravalla pitää olla pesä- ja ravintopuita sekä suojapaikkoja. Kotipesän ympärille on jätettävä vähintään metrin käsittelemätön vyöhyke. Liito-oravan on myös päästävä liikkumaan alueelta toiselle hakiessaan ravintoa ja lisääntymisaikana. Naaraan elinpiiri on noin kahdeksan hehtaaria ja uroksen peräti 60. Liito-oravan vahingoittaminen on rangaistava teko. Sen henki on määritelty 1009 euron arvoiseksi. Kiitos kierrätyksestä! Joutsenmerkki on varma takuu Tunnethan Joutsenmerkin? Tämä yhteispohjoismainen ympäristömerkki täytti jo 15 vuotta. Myöntämisperusteita on vahvistettu yli 60 tuote- ja palveluryhmälle, joutsenmerkittyjä tuotteita on jo yli Ensimmäisinä tulivat vessa- ja talouspaperit sekä pesuaineet ja ne ovat edelleen eniten ostettuja Joutsenmerkkituotteita. Nyt merkin voi bongata yhtä hyvin huonekaluista tai ruohonleikkureista kuin voiteluaineista, hotelleista tai autonhoitotuotteista. Joutsenmerkki ei tipahda tuotteelle noin vain. Tuotantoprosessit kartoitetaan alusta loppuun. Pesuaineen ympäristöystävällisyys tarkoittaa paitsi pienempiä päästöjä vesistöön myöskin ympäristön ja käyttäjän kannalta turvallisempia kemikaaleja. Joutsenmerkitty vähittäiskauppa tarkkailee kaikkea toimintaansa sähkönkulutuksesta ja kuljetusten järkeistämisestä tuotevalikoimaan ja henkilöstön koulutukseen. Töitä työttömille ajamäellä avattiin viime kesänä uusi kierrätyskeskus. Sitä pyörittää Keski- Uudenmaan Ekoteko ry, jolla on toinen piste Keravalla. Ekoteko ry on mukana Euroopan sosiaalirahaston tuella käynnistetyssä Työtä kierrätyksestä hankkeessa. Tavoitteena on työllistää hankalassa työmarkkina-asemassa olevia kuten pitkäaikaistyöttömiä, vajaakuntoisia ja maahanmuuttajia. Kierrätyskeskuksessa on tarjolla hyväkuntoista tavaraa vaatteista huonekaluihin, kirjoihin ja astioihin. Siellä tehdään myös pieniä korjaus- ja kunnostustyötä sekä kehitellään omia uusiotuotteita. -Kunnostetuilla polkupyörillä on ollut Kemikaaleja kaikkialla Nykyihminen elää erilaisten kemikaalien ympäröimänä. Niitä on pesuaineissa, kosmetiikassa, vaatteissa, huonekaluissa, leluissa jne. Monien hyvien ominaisuuksien vastapainoksi kemikaaleissa on myös vaaroja. kova kysyntä ja pesukoneita menisi vaikka kuinka paljon jos niitä vain olisi, kertoo työnjohtaja Sirkku Leimola. - Uusi tuottajavastuuseen perustuva kierrätysdirektiivi on tehnyt hallaa siten, että kodinkoneita ei tahdo enää saada, koska joudumme perimään niistä kierrätysmaksun. Kierrätyskeskuksen kautta laitteet menevät testauksen jälkeen uusiokäyttöön. Ilmaisiin vastaanottopisteisiin toimitetut taas joutuvat purettaviksi. Kannattaa miettiä vielä toimivia kodinkoneita uusiessa mikä on ekologinen vaihtoehto. Kierrätyskeskus, Keskusraitti 1, ajamäki (ent. Valintatalon tilat) Leipää lehmille Suonon tilalla Lepsämässä tarjotaan karjalle Primulan leipää. Leipomojätettä eli epäkurantteja leipiä, jauhojen tähteitä ja siemeniä on ostettu karjan rehuksi jo parikymmentä vuotta. -Niiden osuus ruokinnassa on merkittävä, vaikka ne sekoitetaankin muun rehun joukkoon, sanoo Hannu Suono. Leipomon tähteet popsitaan parempiin suihin sen sijaan että joutuisivat kaatopaikalle. terveys- ja ympäristövaaraa voisi arvioida ja riskejä välttää. Kemikaalit aiheuttavat ihottumia, allergioita ja astmaa. Joka kolmas ammattitauti on kemikaalien syytä. Syöpien ja muiden vakavien sairauksien lisäksi on viitteitä kemikaalien vaikutuksista myös ihmisen perimään. Kunnostetuilla polkupyörillä on kova kysyntä. - Karjamme kerta-annos päivässä on noin 4000 kg. Leipomojäte on kypsää viljaa ja siis erittäin hyvää ravintoa naudoille. Leipomo puolestaan on saanut näin minimoitua kalliisti käsiteltävän biojätteen määrän. Viime vuonna tilalle lähteviä leipäkuormia kertyi kaikkiaan 272 tonnia. Kun leipomoilta kaatopaikalle menevän sekajätteen määrä on keskimäärin 26 kiloa tuotantotonnia kohti, on se Primulassa enää puoli kiloa. YTV palkitsi Primulan viime vuonna Luonnonvarojen säästäjänä. Pfc-yhdisteitä käytetään eri tavoin mm. teflonpinnoitteisiin, tekstiileiden kyllästämiseen, ruokapakkausten, sampoon ja hammastahnan valmistukseen. Aineiden epäillään häiritsevän lisääntymishormoneja. Hormonitoimintaan vaikuttavat myös muovin pehmentiminä käytettävät ftalaatit. Esimerkiksi Kaukoidässä valmistetuista mustista muovisista keittiövälineistä on löytynyt maksamyrkkyinä pidettäviä PAA-yhdisteitä. Lämpötilan noustessa vaikkapa paistinpannulla kemiallisten reaktioiden mahdollisuus kasvaa. Suomessa on ammattimaisessa käytössä yli 5000 vaaralliseksi luokiteltua ainetta. Niitä esiintyy yli markkinoitavassa kemiallisessa valmisteessa. Suurimmasta osasta markkinoilla ja käytössä olevista kemikaaleista ei edes ole tarpeeksi tietoa, jotta niiden aiheuttamaa EU:n jäsenmaat saivat sovittua pitkän väännön jälkeen kemikaaliasetuksesta viime vuoden joulukuussa. Asetus velvoittaa kemikaalien valmistajat ja maahantuojat rekisteröimään ja testaamaan käytössä olevat kemikaalit. Toimintaa valvova kemikaalivirasto saadaan Suomeen. Käytännön toimiin pääseminen saattaa tosin eri syistä kestää vielä pari vuotta. Lisää kemikaaleista 11

12 Nurmijärvellä tapahtuu tammi - toukokuussa HELMIKUU Näyttelyt MAJATTA HANHIJOKI Tapahtumat ke 1.2 klo KIJALLISUUSILTA Tutkija Eva Korsisaari puhuu kirjallisuudesta otsikolla akkauden jäljillä. Vapaa pääsy. Kansalaisopisto Jukola aija Heinilä, la 4.2. ja su 5.2. TANSSIAISILTA Isoniitun koulu, Löydöskuja 1, ukkala Straussin ja muiden ikivihreiden wieniläissävelmien siivittämänä balettiryhmät esittävät hurmaavia tanssinumeroita ja väliajan jälkeen on yleisön vuoro valloittaa estradi. Aito wieniläisorkesteri takaa tahdin ja tunnelman. Nurmijärven tanssiopisto ke 8.2. klo LAINAN PÄIVÄN KIJASTOKONSETTI Pääkirjasto, Punamullantie 1 Kitaristi Janne Lehtinen esittää La Guitarra Española -ohjelmansa, joka sisältää kauneimpia espanjalaisia soolokitarakappaleita. Vapaa pääsy. ke klo PENTTI ASINKANGAS & OHILYÖNTI Pääkirjasto, Punamullantie 1 Ohilyönnin tunnettuja kappaleita ovat mm. Meidän uusi vauva, Mamma Miau ja Markan possu. Vapaa pääsy. to klo LOTTANA OLEMISEN MUISTOJA Lottana toiminut Sikke Suomalainen kertoo sotaajan kokemuksistaan. Vapaa pääsy. Nurmijärven Kalevalaiset Naiset to Kirjaston satuhetki: KAUNOTA JA HIVIÖ 12 klo ukkalan kirjasto Kuonomäentie 2 klo pääkirjasto Punamullantie 1 Nukketeatteri Sytkyt esittää näytelmän Kaunotar ja hirviö. Esitys sopii yli 3-vuotiaille. Maksuttomia pääsylippuja on jaossa kirjastoissa 1.2. lähtien niin kauan kuin niitä riittää. ti klo KALEVALA VENÄLÄISESSÄ TAITEESSA Vanha pappila, Pappilantie 2 Petroskoin taidemuseon intendentti Anita Duncker puhuu aiheesta Kalevala venäläisessä taiteessa. Tarjolla teetä ja pullaa. Vapaa pääsy. Nurmijärven Kalevalaiset Naiset MAALISKUU Näyttelyt HANNULAT: SIMO JA PEKKA Tapahtumat la Kulttuurimatka: DIIVAT Kulttuurimatka Helsingin Kaupunginteatteriin. Näytelmän ohjaus Neil Hardwick. Hinta 37 sisältää teatterilipun ja kuljetuksen ajamäestä, kirkonkylästä tai ukkalasta. Ilmoittautumiset kulttuuripalveluihin puh. (09) KINOVIIKKO Kino Juha, Keskustie 7 Elokuviin edullisesti. Ohjelmisto ilmoitetaan myöhemmin. Kirjasto- ja kulttuuripalvelut (09) Kino Juha ti klo VILHO ASKOLA 100 VUOTTA: Luento, FM, taidehistorioitsija Pirjo Hämäläinen luennoi Vilho Askolan "Talvi taittuu" -näyttelyn avajaisissa aiheesta "Suomalaisen maiseman kuvaaminen taiteessa". Vapaa pääsy. to klo Kirjaston satuhetki: TUMPPU TIIKEI ukkalan kirjasto, Kuonomäentie 2 Tumppu Tiikeri tekee taikatemppuja ja leikittää lapsia. Maksuttomia pääsylippuja on jaossa kirjastoissa 1.3. lähtien niin kauan kuin niitä riittää. Kirjasto- ja kulttuuripalvelut (09) to klo Kirjaston satuhetki: TUHMA-JUSSI Pääkirjasto, Punamullantie 1 Nukketeatteri ooma esittää näytelmän Tuhma- Jussi. Esitys sopii yli 3-vuotiaille. Maksuttomia pääsylippuja on jaossa kirjastoissa 1.3. lähtien niin kauan kuin niitä riittää. Kirjasto- ja kulttuuripalvelut (09) HUHTIKUU Näyttelyt Vilho Askola 100 vuotta, TALVI TAITTUU Kirjasto- ja kulttuuripalvelut (09) Tapahtumat la klo KEVÄTMAKKINAT, ajamäen keskusta TSL:n Nurmijärven opintojärjestö ry L. Kangasalusta klo NUMIJÄVEN MESSUT ukkalan jäähalli, Lepsämäntie 12 Yleismessut koko perheelle. NKO-Suunnittelu Oy to Kirjaston satuhetki: VOIHAN LEHMÄ klo ukkalan kirjasto, Kuonomäentie 2 klo Pääkirjasto, Punamullantie 1 Nukketeatteria lapsille kirjaston satuhetkessä. Actiontime esittää näytelmän Voihan lehmä. Maksuttomia pääsylippuja on jaossa kirjastoissa 1.4. lähtien niin kauan kuin niitä riittää. Kirjasto- ja kulttuuripalvelut (09) TOUKOKUU Näyttelyt HELI KUUNSAAI KUVATAIDEKOULUN NÄYTTELY Museot ALEKSIS KIVEN SYNTYMÄKOTI Palojoentie 271 Avoinna ti-su klo Nurmijärven museo (09) , Tapahtumat la 6.5. Kulttuurimatka: PINSESSA UUSUNEN Kulttuurimatka Helsingin Kaupunginteatteriin. Näytelmän ohjaus Anneli Mäkelä. Ikäsuositus yli 4-vuotiaille. Hinta aikuiset 33 ja lapset alle 16 v. 20 sisältää teatterilipun ja kuljetuksen ajamäestä, kirkonkylästä tai ukkalasta. Ilmoittautumiset kulttuuripalveluihin (09) ja TAABOIN TOIMINTAVIIKOT Taaborinvuoren museoalue ja Aleksis Kiven syntymäkoti Toimintaviikot soveltuu retkikohteeksi päiväkotiikäisille sekä ala-asteen eka- ja tokaluokkalaisille. Suositus osallistujien alaikärajaksi on 4 vuotta. Osallistumismaksu 6 /lapsi. Ilmoittautumiset kulttuuripalveluihin (09) la klo MYLLYKOSKEN LOHIPÄIVÄT Vantaanjoen Myllykoski. Koko perheen tapahtuma. Kalakirkko, kalastusta ja muuta ohjelmaa kaiken ikäisille. Vapaa pääsy. Nurmijärven otaryt su klo NUMIJÄVEN TOUKOMAKKINAT Kirkonkylän tori ja virastotalon parkkipaikka Nurmijärven hiihtoseura ry. (09) Vilho Askolaa juhlitaan Nurmijärvellä Kuuluisaa nurmijärveläistä taiteilijaa Vilho Askolaa juhlitaan kunnassa näkyvästi tänä vuonna. Hänen syntymästä tulee kuluneeksi 100 vuotta. Askolaa esitellään Nurmijärvellä kolmessa näyttelyssä Kirjastogalleriassa ja Palojoella kesällä avattavassa uudessa museonäyttelyssä Puupiirtäjän työhuone. Luvassa on myös Suomalaista grafiikkaa käsitteleviä luentoja ja Vilho Askolaa käsittelevän kirjan julkaiseminen. Askola tulee saamaan myös nimeään kantavan tien Nurmijärven kirkonkylään. Juhlavuoden kunniaksi heti vuoden alussa avautuivat Nurmijärven kunnan kotisivuille taiteilijaa ja hänen tuotantoaan esittelevät sivut. Sivuihin pääsee tutustumaan kunnan kotisivujen etusivun linkistä osoitteessa Taidegraafikko Vilho Askola on tullut tunnetuksi ennen muuta suomalaista maisemaa kuvaavista puupiirroksistaan. Hänen töissään näkyy luonnon arvostus ja tekijän rakkaus luontoon. Aiheista tunnetuimpia ovat kuvat Nurmijärveltä ja Lapista. Hän kehitti japanilaisen puupiirrostekniikan Kalevi Österberg. pohjalta oman painomenetelmänsä. Puupiirrosten lisäksi Askola teki jonkin verran maalauksia ja värillisiä piirroksia, joita hän ei itse kuitenkaan pitänyt merkittävinä. Askolan tuotantoon kuuluu myös suuri määrä exlibriksiä. Vilho Askola oli Nurmijärvellä sekä taidekasvattaja että näkyvä kulttuurivaikuttaja. Hän oli perustamassa Nurmijärven Taideyhdistystä, hän oli Nurmijärven ensimmäisen kulttuurilautakunnan puheenjohtaja ja vuodesta 1971 alkaen kymmenen vuoden ajan kunnan taideasiamies. Lisäksi hän oli mukana järjestämässä lasten piirustuskilpailuja ja perusti innokkaana valokuvaajana myös kamerakerhon. Hän oli taideharrastajien kouluttaja ja taidekriitikko, joka aina korosti vahvasti piirustustaidon merkitystä. Vilho Askolan juhlavuoden tapahtumia Vilho Askola 100 vuotta: Talvi taittuu, näyttely Kirjastogalleriassa. Avajaiset , FM taidehistorioitsija Pirjo Hämäläinen luennoi suomalaisen maiseman kuvaamisesta taiteessa Puupiirtäjän työhuone, museohuoneen avajaiset Kekkurissa Aleksis Kiven syntymäkodin pihapiirissä Vilho Askola 100 vuotta: Ville piirtää, näyttely Kirjastogalleriassa. Avajaiset Isossa näyttelytilassa pääkirjastossa esillä Vilho Askolan exlibriksiä Pekka Salminen luennoi exlibris -taiteesta klo Vilho Askola 100 vuotta: Ensimmäisen yksityisnäyttelyn pohjalta tehty näyttely Kirjastogalleriassa. Avajaiset , tutkija Erkki Anttonen luennoi suomalaisesta grafiikasta klo Vilho Askolasta julkaistaan kirja vuoden 2006 aikana. Vilho Askolalle nimetään tie Nurmijärven kirkonkylään. Nurmijärven pääkirjastolla on myynnissä Vilho Askolan grafiikkaa sekä aitoina vedoksina, että postikortteina. Lisätietoja: Kirjasto- ja kulttuuripalvelut, puh tai nouda kirjastosta tapahtumakalenteri. Muutokset mahdollisia.