YLEISÖLLE AVOIMIEN SEMINAARIEN VIESTINTÄSUUNNITELMA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "YLEISÖLLE AVOIMIEN SEMINAARIEN VIESTINTÄSUUNNITELMA"

Transkriptio

1 Opinnäytetyö (AMK) Viestintä Mediatuotanto 2011 Laura Lennala YLEISÖLLE AVOIMIEN SEMINAARIEN VIESTINTÄSUUNNITELMA case MIMO Moving In, Moving On! Application of Art Based Methods to Social and Youth Work - hankkeen seminaarit

2 OPINNÄYTETYÖ (AMK) TIIVISTELMÄ TURUN AMMATTIKORKEAKOULU Viestintä Mediatuotanto liite Markus Hatakka Laura Lennala YLEISÖLLE AVOIMIEN SEMINAARIEN VIESTINTÄSUUNNITELMA case MIMO Moving In, Moving On! Application of Art Based Methods to Social and Youth Work -hankkeen seminaarit MIMO on vuonna 2008 alkunsa saanut kolmevuotinen EU:n Central Baltic -ohjelmasta rahoituksensa saava Viron ja Etelä-Suomen alueen tutkimus- ja kehittämishanke, joka kehittää taidelähtöisiä menetelmiä sosiaali- ja nuorisotyön käyttöön. Hankkeessa toteutetaan myös useita seminaareja. Ensimmäistä keväällä 2011 järjestettyä Rhythm Alive in the Community - seminaaria varten ei oltu tehty viestintäsuunnitelmaa, joten seminaarin viestintä ei sujunut silloin aivan niin kuin olisi pitänyt. Työni tavoitteena onkin tarjota hankkeelle suunnitelma tulevien Suomessa järjestettävien yleisölle avoimien seminaarien viestinnän tueksi. Varsinainen viestintäsuunnitelma on taulukkomuodossa. Omana tavoitteenani on tehdä suunnitelma, jonka työstämisen aikana tulleita oppeja pystyisin hyödyntämään tulevaisuuden töissäni. Tavoitteenani on myös, että suunnitelmaa voisi soveltaa muunlaistenkin tapahtumien, tuotteiden ja palveluiden viestinnässä. Käsittelen aihetta ensin viestinnän nykytilan ja tavoitteiden kartoituksen kautta. Niiden sekä erityisesti hankkeen ensimmäisen seminaarin ja koko hankkeen viestintäsuunnitelman avulla olen rakentanut viestintäsuunnitelman tuleville seminaareille. Käsittelen tarkemmin viestinnän kohderyhmiä, viestintäkanavia ja niissä tehtäviä toimenpiteitä, aikataulua sekä viestinnän vastuuhenkilöitä. Vielä ei täysin voi arvioida onko tekemäni viestintäsuunnitelma toimiva ja saavutetaanko sen avulla tavoitteet ja tehdäänkö tuloksia paremmin kuin keväällä Suunnitelmaa tullaan kuitenkin käyttämään ja kehittämään tarpeiden mukaan. Seuraavan seminaarin jälkeen suunnitelma pitää tarkastaa uudelleen ja sitä pitää myös kehittää edelleen. Uskon kuitenkin, että tekemäni suunnitelman avulla pystytään välttämään ensimmäisen seminaarin aikana esiin tulleita ongelmia ja pääsemään paremmin tavoiteltaviin tuloksiin. Itse sain hyvän tietopohjan viestintäsuunnitelman tekemiseen ja mielestäni suunnitelmaa voi soveltaa myös muidenkin kuin seminaarien markkinointiin. ASIASANAT: Viestintä, markkinointi, ulkoinen tiedotus, seminaarit, hanke.

3 BACHELOR S THESIS ABSTRACT TURKU UNIVERSITY OF APPLIED SCIENCES Media Arts Media Management appendix Markus Hatakka Laura Lennala COMMUNICATION PLAN FOR OPEN TO THE PUBLIC SEMINARS case MIMO Moving In, Moving On! Application of Art Based Methods to Social and Youth Work project s seminars MIMO started in 2008 and is a three-year research and development project of Estonia and Southern Finland with EU funding from Central Baltic -program. The project develops art based methods for the use of social and youth work. The project also carries out several seminars. There wasn t any communication plan made for the first seminar called Rhythm Alive in the Community. The seminar was organized in spring 2011 and its communication didn t go as well as it should have. The goal of my thesis is to provide a communication plan for the MIMO project to help the communication of the upcoming open to the public seminars organized in Finland. The actual communication plan is in tabular form. As my own goal is that I can use the learning from the communication plan in my future jobs. As my goal is also that the plan could be applied in the marketing of other events, products and services. At first I discuss the subject through the present state and the aims of the communication. With the help of the present state, the aims, and especially the first seminar and the communication plan of the whole project, I have made the communication plan for the upcoming seminars. I discuss more closely about the target groups, the communication channels and actions, the schedule and the people in charge of the communication. It is not yet fully able to assess whether I made a communication plan that works and will the aims be achieved and will there be better results with it than in spring However, the plan will be used and developed when needed. After the next seminar the plan must be checked again and developed further. Nonetheless, I believe that the problems of the first seminar can be prevented and the results can be achieved better with the communication plan I made. I myself got a good knowledge base to make a communication plan and I think the plan can be applied in marketing others than just seminars too. KEYWORDS: Communication, marketing, external information, seminars, project.

4 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO Hankkeen esittely Kevään 2011 seminaari Työn rajaus ja tavoitteet 7 2 VIESTINTÄSUUNNITELMA Viestinnän nykytilan kartoitus SWOT-analyysi Tavoitteet Resurssianalyysi 20 3 VIESTINTÄSUUNNITELMAN SISÄLTÖ Kohderyhmät Viestintäkanavat ja toimenpiteet Sähköpostitiedottaminen MIMO-hankkeen verkkosivut Facebook Muut viestinnän keinot Uudet viestinnän keinot Aikataulu Vastuuhenkilöt Seuranta 48 4 JOHTOPÄÄTÖKSET 51 LÄHTEET 55 LIITTEET Liite 1. Viestintäsuunnitelma KUVIOT Kuvio 1. Seminaarien viestinnän SWOT-analyysi. 18

5 5 1 JOHDANTO Keväällä 2011 olin mukana suunnittelemassa ja toteuttamassa MIMO Moving In, Moving On! Application of Art Based Methods to Social and Youth Work - hankkeen ensimmäistä yleisölle avointa seminaaria Rhythm Alive in the Community. Vastuualueenani oli hoitaa seminaariin liittyvää viestintää sekä erilaisia käytännön järjestelyjä. Seminaari järjestettiin , jonka jälkeen jatkoin vielä seminaarin viestinnän työstämistä. Jatkokehittelyn tuloksena syntyi viestintäsuunnitelma hankkeen tulevia yleisölle avoimia seminaareja varten, jotka järjestetään Suomessa vuosina 2012 ja Vuonna 2013 järjestetään myös päätösseminaari, mutta sen tapahtumapaikkana toimii Viro. Käytännön opinnäytetyössäni käsittelen seminaarien viestintäsuunnitelman tekemistä oman työskentelyni näkökulmasta. Halusin ottaa opinnäytetyöhöni viestinnällisen ja markkinoinnillisen näkökulman, sillä olen mediatuotannon opinnoissani suuntautunut markkinointiin. 1.1 Hankkeen esittely MIMO Moving In, Moving On! Application of Art Based Methods to Social and Youth Work -hanke on saanut alkunsa vuonna 2008, kun Turun Ammattikorkeakoulun Taideakatemian kulttuuripääkaupunkihanke OSLA (Old Spaces Living Art) käynnistyi. Turku säätiön rahoittamassa OSLAhankkeessa on kehitetty uusia työtapoja peruskoulun taide- ja historiaopetukseen. Hankkeen työpajoissa ja esityksissä on yhdistetty tanssia, ääntä ja animaatiota uudella tavalla. OSLAn myötä syntyi ajatus MIMOhankkeesta. (MIMO-hankkeen verkkosivut 2011.) MIMO-hanke on kolmevuotinen Euroopan unionin Central Baltic -ohjelmasta (Central Baltic INTERREG IV A ) rahoituksensa saava Viron ja

6 6 Etelä-Suomen alueen tutkimus- ja kehittämishanke. Hankkeen pääpartneri on Turun ammattikorkeakoulu (Taideakatemia, Hyvinvointipalvelut ja Terveysala) ja muut partnerit ovat Tarton yliopiston Viljandin kulttuuriakatemia, tallinnalainen Von Krahl -teatteri, virolainen konsultointiyritys PW Partners AS, Humanistinen ammattikorkeakoulu (Kansalaistoiminnan ja nuorisotyön koulutusohjelma) sekä Turun kaupungin nuorisoasiainkeskus. (MIMO-hankkeen verkkosivut 2011.) MIMO-hanke kehittää taidelähtöisiä menetelmiä sosiaali- ja nuorisotyön käyttöön. Hankkeessa toteutetaan työpajoja mm. syrjäytymisvaarassa oleville nuorisoryhmille ja etsitään kouluille uudenlaisia osallistumismahdollisuuksia nuorten harrastuksiin. Teatteriin ja tanssiin painottuvia työpajoja vuotiaiden kohderyhmälle ovat toteuttamassa esittävän taiteen, viestinnän ja mediakasvatuksen, hyvinvoinnin ja terveyden sekä nuorisotyön tekijät. Hankkeessa toteutetaan myös moniammatillista tiimityöskentelyä edistävä perus- ja täydennyskoulutuspaketti sekä useita seminaareja ja julkaisuja. Tietoyhteiskunta korostaa internetin, kansainvälisen median sekä virtuaalisten verkkojen tärkeyttä kaikilla elämän alueilla. MIMO-hankkeessa pyritäänkin hyödyntämään sosiaalista mediaa prosessidokumentoinnin alustana sekä kaikessa muussa toiminnassa mahdollisimman paljon. (MIMO-hankkeen verkkosivut 2011; Pyörre & Tulonen 2011.) Kevään 2011 seminaari Kansainvälinen Rhythm Alive in the Community -seminaari järjestettiin Sigyn-salissa Turussa MIMO- ja OSLA-hankkeiden yhteistyönä. Seminaarissa esiteltiin monipuolisesti ja käytännönläheisesti erilaisia keinoja ja tapoja soveltaa taidelähtöisiä menetelmiä nuorisotyössä. Seminaarin puhujina kuultiin alansa ammattilaisia niin Suomesta, Virosta kuin Yhdysvalloistakin. Asiantuntijapuheenvuorojen lisäksi seminaari koostui Case Study -esityksistä sekä niihin perustuvista monipuolisista työpajoista, joihin seminaariyleisö sai osallistua. (MIMO-hankkeen verkkosivut 2011.)

7 7 Seminaarin iltaohjelmana järjestettiin lisäksi seminaarin pääpuhuja Billy Siegenfeldin Jump Rhythm Jazz Project Performance. Osallistujat pääsivät seuraamaan Emmy-palkitun Siegenfeldin Jump Rhythm Jazz Project Dance Companyn esitystä. Vuonna 1990 New Yorkissa perustettu tanssiteatteriryhmä yhdistelee tanssin ja laulun rytmiikkaa. (MIMO -hankkeen verkkosivut 2011.) 1.2 Työn rajaus ja tavoitteet Kevään 2011 seminaari toteutettiin poikkeuksellisen tiiviissä aikataulussa. Seminaaria varten ei myöskään oltu tehty viestintäsuunnitelmaa, joten tehdyt viestinnälliset toimenpiteet eivät olleet loppuun asti suunniteltuja. Suunnitelman puuttuminen vaikutti paljolti siihen, ettei kaikki sujunut odotetulla tavalla ja joitain asioita unohdettiin tai ne toteutettiin liian myöhäisessä vaiheessa. MIMOhankkeen tulevien yleisölle avoimien seminaarien viestintä on tarkoitus toteuttaa osittain samalla tavalla kuin keväällä 2011, mutta kehitettävää ja muutoskohteita löytyi myös paljon. Tekemäni viestintäsuunnitelman on tarkoitus palvella vain hankkeen Suomessa järjestettävien seminaarien viestinnän suunnittelua ja toteutusta. En siis ole käsitellyt partnerimaa Virossa järjestettävien seminaarien viestintää. Hankkeelle tekemäni suunnitelma on opinnäytetyön liitteenä (Liite 1). Se on taulukkomuodossa ja olen käyttänyt ohjelmana Exceliä. Olen keskittynyt työssäni vain seminaarin ulkoiseen viestintään, vaikka sisäinen viestintä usein onkin olennainen osa viestintäsuunnitelmaa (Ylenius & Keränen 2007, 4). Ulkoisella viestinnällä tarkoitan työssäni seminaarin potentiaaliseen yleisöön sekä median edustajiin kohdistettua viestintää. Olen siis jättänyt tarkoituksella käsittelemättä sisäisen viestinnän, kuten työryhmään sekä seminaarien puhujiin ja esiintyjiin kohdistuvan viestinnän. En nähnyt työni kannalta tarpeellisena käsitellä niitä ja halusin lisäksi pitää rajauksen selkeänä sekä työn kohtuuden mitoissa. Seminaarin käytännön järjestelyt vaikuttivat myös viestinnän toteutukseen ja kehittämiseen, joten siltä osin kuin järjestelyt

8 8 vaikuttivat, olen käsitellyt myös niitä. Olen työssäni noudattanut Parkkolan määritelmää, jossa viestintäsuunnitelma voi olla ensisijaisesti strategisen tason suunnitelma, ja josta operationaalinen taso jätetään silloin pois (Parkkola 2005, 15). Hankkeen tulevien seminaarien työryhmä keskittyy enemmän varsinaiseen käytännön toteutukseen sekä jälkiseurantaan. Vaikka budjetti on olennainen osa viestintäsuunnitelmaa (Juholin 2009, 130), en ole sisällyttänyt seminaarien viestintäbudjettia tekemääni suunnitelmaan. Budjetti on laadittu jo aikaisemmin, joten en voinut vaikuttaa siihen ja sen suuruuteen millään tavalla. Budjetti ja sen käsittely on myös jätetty pois sopimuksesta hankkeen, eli työn tilaajan kanssa. Yleensä ennen budjetin laatimista täytyy selvittää ja arvioida kustannukset, mitä eri viestintätoimenpiteet maksavat (Ylenius & Keränen 2007, 18). Tällä kertaa tilanne on toisin päin, sillä seminaarien viestintään on jo budjetoitu rahaa ja niissä raameissa täytyy suunnitella kaikki toteutettavat toimenpiteet. Rahaa ei siis voida budjetoida mistään lisää. Usein myös edellisen vuoden budjetti ja toteutunut rahan käyttö viestintään toimivat seuraavan vuoden pohjana ja kehyksenä. Budjettiin on lisäksi hyvä jättää aina hieman liikkumavaraa yllättävien tilanteiden varalta. MIMO-hankkeen tulevien seminaarien henkilöresursseihin on varattu hyvin rahaa, mutta markkinointimateriaaleille hieman vähemmän (MIMO-hanke 2011). Työn tavoitteena on siis tarjota MIMO-hankkeelle suunnitelma tulevien yleisölle avoimien seminaarien viestinnän tueksi. Suunnitelman avulla voidaan pyrkiä välttämään ensimmäisen seminaarin aikana esiin tulleita epäkohtia sekä vääriä valintoja, ja lisäksi on helpompi lähteä käytännössä toteuttamaan seuraavien seminaarien viestintää. Taulukkomuotoinen suunnitelma toimii siis muistivälineenä tulevien seminaarien viestinnän suunnittelu- ja toteutusvaiheessa. Parkkolan mukaan pääasia on, että suunnitelmasta ei tehdä liian vaikeaa ja että se laaditaan sellaiseksi, että sitä voi vaivatta täydentää ja muuttaa (Parkkola 2005, 13). Tämän takia ja toimeksiantajan toiveesta olen tehnyt suunnitelman juuri Exceliin, mistä näkee helposti taulukkomuodossa olevat viestinnän kohderyhmät, viestintäkanavat ja kanavissa tehtävät toimenpiteet, käytännön toteuttamisen ajankohdat sekä

9 9 viestinnällisten toimenpiteiden vastuuhenkilöt. Taulukossa on myös huomioita viestinnän käytännön toteutusta varten. Viestintäsuunnitelman osassa 1 olen käyttänyt lyhenteitä käytettävyyden takia, eli sitä on helpompi lukea ja kun taulukon tulostaa, se mahtuu maksimissaan kahdelle sivulle. Muuten olen pyrkinyt siihen, että suunnitelman osat mahtuvat yhdelle sivulle. Suunnitelman osassa 1 on avattu, keille mitäkin kautta viestitään ja osassa 2, millaisia toimenpiteitä tehdään, milloin ne tehdään ja kenen vastuulla ne ovat. Opinnäytetyöraportissani käsittelen sitä, miten olen päätynyt tiettyihin lopputuloksiin sekä perustelen suunnitelmaan tehtyjä valintoja. Tarkoituksena olisi, että tulevien seminaarien työryhmä voi käyttää apunaan varsinaista viestintäsuunnitelmaa ilman, että heidän tarvitsee lukea opinnäytetyötäni läpi. Olen lisäksi käsitellyt viestintäsuunnitelman kohtia enemmänkin yleisellä tasolla, sillä suunnitelmaan erityisesti ajankohtiin ja vastuuhenkilöihin voi vielä tulla muutoksia varsinaisessa toteutusvaiheessa. En siis esimerkiksi ole käyttänyt tarkkoja nimiä kaikista osapuolista. Omana tavoitteenani oli tehdä viestintäsuunnitelma, jonka työstämisen aikana tulleita oppeja pystyisin hyödyntämään tulevaisuuden töissäni. Suunnitelmaa ja oppeja voi soveltaa niin seminaarien kuin muunlaistenkin tapahtumien viestinnässä. Se voisi toimia myös esim. erilaisten tuotteiden ja palveluiden viestinnän toteutuksen pohjana ei siis täysin sellaisenaan, vaan soveltaen. Toivon, että työni tuloksista on hyötyä myös muille mahdollisille opinnäytetyön lukijoille, jotka etsivät ideoita ja keinoja viestinnän suunnitteluun ja toteuttamiseen. Opinnäytetyöni lähteinä olen käyttänyt viestintään, tiedotukseen sekä markkinointiin keskittyvää kirjallisuutta, artikkeleita sekä erilaisia oppaita. Kirjallisten ja sähköisten lähteiden lisäksi olen haastatellut Taideakatemian tuottajaa Mika Väyrystä ja kysynyt häneltä lisätietoa viestintäsuunnitelman sisällön tueksi. Hankkeen ensimmäinen seminaari toimi myös omalta osaltaan lähdeaineistona, koska käytin sitä ja sen aikana toteutettuja viestinnällisiä toimenpiteitä tekemäni viestintäsuunnitelman pohjana. Lisäksi käytin apuna MIMO-hankkeen viestintäsuunnitelmaa sekä keväällä 2011 järjestetyn viestintätilaisuuden ideoita, jotka koskivat koko hankkeen viestintää.

10 10 2 VIESTINTÄSUUNNITELMA Viestintäsuunnitelma laaditaan usein selkiyttämään koko yhteisön tai yrityksen viestintää ja esimerkiksi aina vuodeksi kerrallaan tai muuksi tietyksi ajanjaksoksi (Ylenius & Keränen 2007, 14). Organisaation viestintäsuunnitelma on haastattelemani Väyrysen mukaan myöskin vähän niin kuin osa sitä toimintasuunnitelmaa ja semmosta strategista suunnittelua ylipäätänsä. Väyrynen sanoi myös, että viestintäsuunnitelma on tällöin aika yleislaajuinen ja siinä on myös enempi sellaisia strategisia toimenpiteitä. Olen usein nähnyt viestintäsuunnitelmia, jotka ovat pidempiä tekstitiedostoja, eli niissä on kirjoittamalla avattu eri kohtia. Opinnäytetyönäni tekemä suunnitelma on kuitenkin taulukkomuodossa, ja myös Väyrynen kertoi käyttävänsä viestintäsuunnitelmaa enemmänkin konkreettisena ja yksityiskohtaisena työkaluna, eli suunnitelma on aikataulu sille, miten täytyy viestiä. (Väyrynen 2011.) Opinnäytetyössäni on kyseessä noin kahden vuoden suunnitelma, joka on tosin rajattu koskemaan vain hankkeen useampaa yksittäistä projektia eli seminaareja. Koko hankkeen viestintäsuunnitelma on tehty erikseen. Puhun työssäni viestintäsuunnitelmasta, jonka yhtenä osana on myös tiedottaminen. Viestintään kuuluu erilaisia toimenpiteitä ja kohderyhmiä, joten voisi ajatella, että eräänlainen tiedotussuunnitelma on osa työstämääni viestintäsuunnitelmaa. Tiedottamisen lisäksi iso osa viestintäsuunnitelmaa on muu markkinointiviestintä. Ilman viestinnän suunnittelua ja ohjeistusta yksittäiset viestinnälliset toimenpiteet jäävät monesti irrallisiksi. Näin kävi ainakin osittain kevään 2011 seminaarin viestintää toteutettaessa. Ilman suunnitelmaa ja siihen kirjattuja tavoitteita jäävät tavoiteltavat tuloksetkin vähäisiksi. (Ylenius & Keränen 2007, 4-5.) Lisäksi on huomioitava, että viestintäsuunnitelman tulee olla laajasti kaikkien tiedossa ja ohjata kaikkea viestintää (Juholin 2009, 108). Onkin tärkeää, että tulevien seminaarien työryhmät käyvät suunnitelman tarkasti läpi

11 11 ja noudattavat sitä. Viestintäsuunnitelman tarkoitus rikkoutuu, jos moni alkaa hoitaa viestintää sekaisin ja esimerkiksi eri kanavia käyttäen. Viestintäsuunnitelmaan on tavallisesti kirjattu viestinnän kohderyhmät sekä toimenpiteet, joiden avulla ollaan vuorovaikutuksessa kohderyhmien kanssa. Lisäksi suunnitelma sisältää muun muassa aikataulut, toteuttajat ja vastuut sekä kustannukset. Viestintäsuunnitelmalla käytännössä varmistetaan, että tarvittavat toimenpiteet tehdään oikeaan aikaan oikeille kohteille. Tärkeää on myös, että suunnitelmassa on määritelty seuranta ja miten se toteutetaan. (Ylenius & Keränen 2007, ) Käsittelen raportissani seurantaa ja jatkokehittelyä vain lyhyesti, mutta niihin kannattaa panostaa erityisesti seuraavan seminaarin jälkeen. Viestintäsuunnitelmaa on hyvä päivittää tasaisin väliajoin, esimerkiksi jokaisen seminaarin jälkeen tai aina kun jotain uutta tulee mieleen tai jotain pitää muuttaa. Kun suunnitelmaa päivitetään, kannattaa aina muistaa arkistoida sen aiemmat versiot myöhempää tarvetta ja tarkastelua varten. (Juholin 2009, 107.) Viestintäsuunnitelmaa tehtäessä määritellään ensin viestinnän nykytila, tavoitteet ja resurssit (Ylenius & Keränen 2007, 3). Niitä tarkastelen lähemmin seuraavissa alaluvuissa. Tarkempi määrittely ja lähtötilanteen tarkastelu auttoivat minua varsinaisen suunnitelman rakentamisessa. 2.1 Viestinnän nykytilan kartoitus Ennen kuin lähden avaamaan varsinaista viestintäsuunnitelman sisältöä ja sen tekoprosessia, esitän tekemäni kartoituksen siitä missä tällä hetkellä mennään ja miten eri periaatteet ja ohjeistukset ovat näkyneet ensimmäisessä seminaarissa ja sen viestinnässä. Nykytilaa tarkastellaan niiden osa-alueiden osalta, jotka on määritelty kuuluviksi viestintään (Juholin 2009, 101) ja opinnäytetyössäni käsittelen ulkoista viestintää, eli yleisöön ja mediaan kohdistuvaa viestintää, joten olen tarkastellut nykytilaa niiden osalta.

12 12 Juholinin mukaan viestinnän nykytilan kartoitus vastaa kysymykseen, millaista viestintä on nyt ja tarkoituksena olisi, että yksittäisten projektien viestintä saataisiin laajasti ottaen tukemaan koko organisaation strategiaa ja viestintää, toisin sanoen omalta osaltaan auttamaan organisaatiota pääsemään tavoitteisiinsa (Juholin 2009, 99, 101, 123). Tämän vuoksi ja MIMO-hankkeen toiveesta olen tarkastellut myös koko hankkeen viestintäsuunnitelmaa ja yrittänyt sisällyttää ja soveltaa sen periaatteita, arvoja, tavoitteita ja toimenpiteitä seminaarien viestintäsuunnitelmaan. Hankkeen viestintäsuunnitelmassa asioita käsitellään kuitenkin laajemmin ja kaikki siinä esiintyvät kohdat eivät ole relevantteja seminaarien kannalta. Yksi hankkeen pääperiaatteista ja strategisista näkökulmista on avoimuus jaettaessa tietoja ja kokemuksia sekä kehitettäessä taidelähtöisiä ja moniammatillisia tiimityöskentelymenetelmiä. Lisäksi ammattikentällä toimivia halutaan haastaa avoimeen keskusteluun. Hankkeen partnerit ovat omalta osaltaan vastuussa tietojen ja kokemusten jakamisessa ja ohjausryhmä sekä liitännäispartnerit tulosten jakamisessa. Yleisölle avoimissa seminaareissa tehdään koko hanketta tunnetuksi ja kerrotaan hankkeen tuloksista sekä ajatuksista ja ideoista käyttää taidelähtöisiä menetelmiä nuoriso- ja sosiaalityössä. Seminaareissa avoimuus tulee siis hyvin esille. Seminaarien lisäksi erilaisissa hankkeen julkaisuissa esitellään tuloksia ja kokemuksia. (Pyörre & Tulonen 2011.) Samoin kuin koko hankkeen myös seminaarien viestintää koskevan kommunikaation tulisi olla selkeää ja informatiivista (Pyörre & Tulonen 2011). Tärkeänä kommunikoinnin ja myös tiedon jakamisen alustana toimii Turun AMK:n intranet Messi. Hankkeella on intranetissä oma työtila, jonne lisätään ja päivitetään kaikki mahdollinen hanketta koskeva tieto, julkaisut, markkinointimateriaalit ja yhteystiedot. Sieltä löytyvät lisäksi hankkeen viestintäsuunnitelma sekä visuaaliset ja muut ohjeistukset. Myös ensimmäistä seminaaria toteutettaessa ja sen jälkeen kaikki seminaaria koskeva tieto, postituslistat, tiedotteet ja muu markkinointimateriaali lisättiin Messiin. Nyt ne löytyvät helposti ja ovat kaikkien saatavilla seuraavia seminaareja varten.

13 13 Ensimmäisen seminaarin viestinnästä keskusteltiin lisäksi melko pitkälti sähköpostin välityksellä sekä viikkopalavereissa. Sähköposti ei kuitenkaan täysin toiminut, sillä postien päivittäinen tulva hidasti huomattavasti kommunikointia kun kaikki yrittivät seurata viestiketjuja. Lisäksi toisinaan tärkeät ja kiireelliset viestit saattoivat hukkua kaiken viestimäärän joukkoon ja samoista asioista joutui kysymään välillä useaankin otteeseen. Kehitysehdotuksena seuraavia seminaareja varten kannattaisi hyödyntää intranetin olemassaoloa. Siellä on mahdollista luoda keskusteluja, joita seuraamalla viestiketjusta pääsisi paremmin perille eikä sähköpostitulva olisi enää niin ylitsepääsemätön. Jotta intranetin keskustelualustat toimisivat seuraavien seminaarien viestinnästä kommunikoitaessa, pitää niistä tiedottaa selkeästi työryhmän jäsenille sekä sopia toimintaperiaatteista. Mikäli sähköpostien määrä pyritään pitämään minimissään, on edellytyksenä, että kaikki varmasti kirjoittavat keskustelualustoihin ja seuraavat niitä aktiivisesti. Käsiteltävien aiheiden lisäksi MIMO-hanke tulee seminaareissa esiin visuaalisuuden kautta. Hankkeella on omat visuaaliset ja graafiset ohjeistuksensa, joita tulee noudattaa myös seminaarien viestinnässä. Samaa tyyliä, värejä, tunnuksia ja logoja tulee käyttää kaikissa viestinnän tuotoksissa, kuten mainonnassa, verkkosivuilla, julisteissa ja esitteissä (Ylenius & Keränen 2007, 13). Ohjeilla pyritään luomaan yhtenäistä mielikuvaa sekä MIMO-brändiä. Ensimmäisenkin seminaarin visuaaliset tuotokset ja markkinointimateriaali pohjautuivat hankkeen visuaalisiin ohjeistuksiin. Juuri värien käyttö oli tarkkaan määriteltyä ja seminaarin viestinnässä käytetyt hahmot esiintyvät kaikissa hankkeen muissakin materiaaleissa. Värien ja hahmojen käyttö auttaa ihmisiä yhdistämään hankkeen eri projektit toisiinsa ja lisää hankkeen tunnettuutta suuren yleisön keskuudessa. Lisäksi ensimmäistä seminaaria varten painetut hahmolla ja hankkeen logolla varustetut pinssit olivat selkeästi suosittuja seminaariin saapuneen yleisön keskuudessa ja erityisesti kaikki hahmo-pinssit menivät kuin kuumille kiville. Toivottavasti ihmiset ovat käyttäneet pinssejä vielä seminaarin jälkeenkin, sillä se on ilmaista markkinointia koko hankkeelle sekä sen tuleville seminaareille ja muille projekteille.

14 14 Hankkeen viestinnässä toteutetaan verkkosivut hankkeen kohderyhmälle eli nuorille. Hankkeen viestintäsuunnitelmassa mainitaan myös ammattilaisille tehtävistä verkkosivuista, jotka tehtiin keväällä Verkkosivuja käytetään tulevienkin seminaarien viestinnässä, josta lisää luvussa Verkkosivujen, seminaarien ja julkaisujen lisäksi hankkeen viestintäsuunnitelmassa mainitaan myös muita viestinnällisiä toimenpiteitä ja viestintäkanavia. Näitä ovat lehdistötiedote, esitteet, julisteet, flyerit, lehtiartikkelit, uutiset prosessista ja tuloksista, tapahtumat, työpajat, erilaiset muut verkkosivut, kuten sovellataidetta.fi, sekä sosiaalisen median palvelut, kuten Facebook, Twitter, Youtube ja Vimeo. (Pyörre & Tulonen 2011.) Kyseisiä viestinnällisiä toimenpiteitä ja kanavia käytettiin jossain määrin kevään 2011 seminaarin viestinnässä. Olen käyttänyt niitä myös tulevien seminaarien viestintäsuunnitelmassa SWOT-analyysi Seminaarien viestinnän nykytilan kartoituksen apuna olen käyttänyt myös SWOT-analyysiä. Olen siis tehnyt analyysin ennen varsinaista viestintäsuunnitelmaa. SWOT-analyysiä ei ole aina välttämätöntä käyttää, ja haastattelemani Väyrynenkin sanoi, ettei ole koskaan käyttänyt sitä viestinnässä ja markkinoinnissa, mutta kuitenkin sitä voi käyttää mihin tahansa. Hänen mukaansa se on strategisen työn väline ja jos se organisaatio tekee strategista suunnittelua, ni siinä tarvitaan myöskin sitä SWOT-analyysiä (Väyrynen 2011). Tekemäni viestintäsuunnitelma on enemmänkin juuri strategisen tason suunnitelma, joten olen siksi hyödyntänyt myös SWOT-analyysiä. SWOT-analyysin avulla arvioidaan ja hahmotetaan organisaation viestinnän ja viestintätoimintojen vahvuudet, heikkoudet, uhat ja mahdollisuudet. Analyysin tarkoituksena ei kuitenkaan ole vain todeta, miten asiat ovat, vaan sen pitäisi tuottaa myös pohdintoja siitä, miten viestintää voisi kehittää vahvistaa

15 15 vahvuuksia ja kompensoida heikkouksia. Näin analyysi voisi todella vastata mahdollisiin uhkiin ja mahdollisuuksiin. Viestintäsuunnitelmassa on otettava huomioon myös SWOT-analyysissä esiin nousseita asioita, vaikkei niihin kaikkiin ehkä pystytä tai edes pyritä vaikuttamaan samalla kertaa. (Vuokko 2004, 123; Ylenius & Keränen 2007, 8, 14.) Hankkeen ensimmäisen seminaarin perusteella näen vahvuuksina riittävän ammatillisen pätevyyden, hankkeen ja seminaarien teemojen ajankohtaisuuden, kansainvälisyyden sekä partnerien melko suuren määrän. Lisäksi hankkeella on välineet seminaarien viestinnän toteuttamiseen ja joitakin asioita on jo valmiina seuraavia seminaareja varten, kuten verkkosivut. Hankkeella on myös iso rahoitus EU:lta, mutta näen sen myös heikkoutena, koska EU-rahoitteisilla hankkeilla on todella tarkat määräykset rahankäytöstä ja kaikesta pitää raportoida edelleen. Työryhmän ammatillista pätevyyttä voisi vahvistaa ottamalla mukaan tarpeeksi opiskelijoita, jolloin hankkeen vakituiset työntekijät pystyisivät kohdistamaan työpanostaan tärkeämpiin asioihin, samalla kun opiskelijat voisivat hoitaa prioriteetiltaan vähäisempiä sekä juoksevia asioita. Kansainvälisyyden ja partnerien suurempaa hyödyntämistä kannattaa myös miettiä, koska ne ovat olemassa. Niitä voitaisiin yrittää ottaa enemmän huomioon ja mukaan seminaarien suunnittelussa ja toteutuksessa. Jo valmiina olevia viestinnän toteutuksen välineitä ja kanavia tulee myös kehittää. Käyn läpi yksityiskohtaisempia kehitysehdotuksia luvussa 3. Seminaarien muita heikkouksia on se, että hanke on vielä verrattain uusi ja tuntematon, eikä vakiintuneita työskentelykäytäntöjä ole vielä ehtinyt muotoutua. Tietenkin aika ja kokemukset auttavat tähän, mutta tunnettuutta erityisesti suuren yleisön ja median keskuudessa on syytä pyrkiä lisäämään jatkuvasti, vaikkei seminaareja tai muita yleisölle avoimia projekteja olisikaan tiedossa. Jotta hanke pääsisi esille mediassa, on sen vaikutettava vireältä, tiedottamisen on oltava asiantuntevaa ja tapahduttava säännöllisin väliajoin. Toiminnan kannalta tulisi hiljaisinakin aikoina antaa itsestään taustatietoja, tehdä itseään tunnetuksi ja tarjota uutisia. (Parkkola 2005, 70.) Yleniuksen ja

16 16 Keräsen mukaan aktiivinen tiedottaminen antaa organisaatiostasi myös positiivisen ja avoimen kuvan, mutta on hyvä muistaa, että ihan kaikista asioista ei kuitenkaan kannata tiedottaa, kuten turhista ja epäolennaisista asioista (Ylenius & Keränen 2006, 12). Koko hankkeesta voisi lähettää yleisölle viestiä pari tai kolme kertaa vuodessa, sekä eri tapahtumista ja seminaareista vielä erikseen. Kannattaa kuitenkin muistaa, ettei tiedottamista saa olla liikaa, eikä se saa olla liian aggressiivista. (Väyrynen 2011.) Ensimmäisen seminaarin aikaan viestintäsuunnitelman puuttuminen tietenkin vaikeutti koko seminaarin suunnittelua ja toteutusta, mutta seuraavia kertoja varten on nyt olemassa suunnitelma, joten koko työryhmän työskentely toivon mukaan helpottuu. Työryhmän sisäisessä kommunikoinnissa oli havaittavissa myös heikkouksia, mutta uskon, että tähän auttavat jo aikaisemmin mainitsemani intranetin työtilan keskustelualustat. Ulkoisen viestinnän haasteena niin hankkeessa kuin seminaareissakin on terveys-, sosiaali-, nuoriso- ja taiteen alan ammattilaisten sekä sidosryhmien vähäinen tieto ja kokemukset taidelähtöisten menetelmien käytöstä. Seminaarien viestinnän uhkana voi myös olla yleisön ja median vähäinen kiinnostuminen hankkeesta ja sen seminaareista, vaikka tunnettuutta pyrittäisiinkin lisäämään. Tätä uhkaa voitaisiin tosin yrittää välttää markkinoinnin aikaisella aloittamisella, jolloin yleisöön ja median edustajiin olisi enemmän aikaa luoda yhteyksiä. Lisäksi olisi hyvä miettiä, miten tiedotteita ja mainoksia voitaisiin kirjoittaa kiinnostavammiksi sekä miten muusta markkinointimateriaalista voitaisiin tehdä vieläkin houkuttelevampaa ja miten sitä saataisiin levitettyä laajemmalle alueelle. Viestintäsuunnitelma ja siihen tehty aikataulutus myös auttavat estämään sen uhkan muodostumista, että aikataulu pettäisi jälleen ja kaatuisi kiireeseen eikä viestinnällisiä toimenpiteitä saataisi aloitettua tarpeeksi aikaisin tai tehtyä kunnolla. Tämän vuoksi olisi myös tärkeää saada rekrytoitua juuri opiskelijoita. Yhtenä uhkana voisi vielä olla se, etteivät ihmiset välitä viestiä eteenpäin. Tällä tarkoitan sitä, että ensimmäistä seminaaria toteutettaessa seminaarimainos lähetettiin ensin suurelle joukolle ihmisiä, jotka olivat potentiaalisia seminaarista kiinnostuvia ja sinne saapuvia henkilöitä. Heitä myös kehotettiin välittämään viestiä edelleen,

17 17 jotta mahdollisimman moni kohderyhmiin kuuluvista tavoitettaisiin. Tähän uhkaan on melko vaikea vaikuttaa, sillä ketään ei voi vaatia välittämään viestiä edelleen, eikä työryhmä saa juurikaan tietoa siitä kuinka moni on lähettänyt tiedotetta eteenpäin ja kuinka monelle. Näen hankkeen ja seminaarien tunnettuuden lisäämisen kuitenkin myös mahdollisuutena, koska sillä on juuri uutuutensa, ajankohtaisuutensa sekä EUrahoituksensa takia mahdollisuus panostaa laajemman näkyvyyden saavuttamiseen. Uskon, että nämä seikat ja monet muutkin kiinnostaisivat yleisöä ja mediaa, eikä vain Turun seudulla vaan myös laajemmin koko Suomessa. Tiedotusta ja markkinointia vain pitäisi tehdä tasaisin väliajoin, kuten jo edellä mainitsin. Vuoden 2011 jälkeen hanke ja seminaarit lisäävät varmasti mahdollisuuksiaan, kun kulttuuripääkaupunkivuosi on ohi. Silloin ei enää ole niin paljon kilpailevia kulttuurialan tapahtumia ja projekteja meneillään, jolloin on helpompi saada enemmän yleisön ja median huomiota.

18 18 Vahvuudet - riittävä ammatillinen pätevyys - hankkeen ja seminaarien teemojen ajankohtaisuus - kansainvälisyys - partnerien määrä - välineet viestinnän toteuttamiseen - valmiina olevat asiat, kuten verkkosivut - EU-rahoitus Mahdollisuudet - tunnettuuden lisääminen - kulttuuripääkaupunkivuoden päättyminen Heikkoudet Uhat - hanke vielä uusi ja tuntematon - ei vakiintuneita työskentelykäytäntöjä - viestintäsuunnitelman puuttuminen - työryhmän sisäinen kommunikointi - aikataulu ei ollut kunnossa ensimmäisen seminaarin aikana ja markkinointi ei toiminut kunnolla - EU-rahoitus - yleisön ja median vähäinen kiinnostus - aikataulun pettäminen ja markkinoinnin myöhästyminen - opiskelija-assistentteja ei saada tarpeeksi - seminaarimainosta ei välitetä eteenpäin Kuvio 1. Seminaarien viestinnän SWOT-analyysi. 2.2 Tavoitteet Viestinnän nykytilan kartoituksen pohjalta pystyin laatimaan tavoitteita seminaarien viestinnälle. Väyrysen mukaan tavoitteellisuus määrittelee sen, mitä ja milloin mitäkin pitää tehdä (Väyrynen 2011). Samoin kuin periaatteet ja ohjeistukset, myös hankkeen tavoitteet on hyvä huomioida seminaarien viestintäsuunnitelmassa, ja koska kyse on suunnitelmasta, myös tavoitteet ovat enemmänkin strategisia tavoitteita. Juholinin teoksen mukaan strategisia

19 19 tavoitteita voisivat olla esimerkiksi: yhteisön tunnettuus; yhteisökuva, maine, brändi tai imago; keskeisten teemojen tai aihealueiden näkyvyys julkisuudessa; henkilöstön ja muiden sidosryhmien sitoutuminen; sekä vaikuttaminen yhteiskunnalliseen päätöksentekoon määrätyillä alueilla. (Juholin 2009, 103.) MIMO-hankkeen tavoitteina on muun muassa herättää kiinnostusta ja lisätä tietoa moniammatillisesta tiimityöstä sekä taidelähtöisistä menetelmistä taiteilijoiden, nuoriso- ja sosiaalityöntekijöiden, opettajien sekä terveydenalan ammattilaisten keskuudessa. Hankkeelle siis halutaan saada paljon näkyvyyttä, jotta yleisön tietoisuus lisääntyisi. (Pyörre & Tulonen 2011.) Seminaarien viestinnän tavoitteeksi on kirjattu myös tunnettuuden lisääminen, minkä saavuttaminen taas johtaa toiseen tavoitteeseen eli siihen, että seminaareihin saataisiin enemmän yleisöä (MIMO-hanke 2011). Tunnettuutta voitaisiin lisätä ja suurempaan seminaariyleisöön päästään ainakin aktiivisemmalla markkinoinnilla ja tiedottamisella sekä niiden aikaisemman aloittamisen avulla. Seminaariyleisöä voidaan kasvattaa myös ennakkoilmoittautumisen avulla. Viestinnällä tulisi pyrkiä myös vaikuttamaan ihmisten tietoihin, mielikuviin ja asenteisiin hankkeesta ja seminaareista. Tunnettuuden lisäämisen kautta pystytään mahdollisesti vaikuttamaan myös yhteiskunnallisesti tuomalla tai jopa vakiinnuttamalla taidelähtöiset menetelmät osaksi sosiaali- ja nuorisotyötä. Seminaarien viestinnän tavoitteena voisi lisäksi olla, että sosiaalista mediaa pyritään hyödyntämään entistä enemmän tai ainakin enemmän kuin ensimmäisen seminaarin suunnittelussa ja toteutuksessa. Hankkeen viestintäsuunnitelmassakin on mainittu, että sosiaalista mediaa pyritään hyödyntämään mahdollisimman paljon (Pyörre & Tulonen 2011) ja onhan sosiaalisen median palveluiden käyttäminen edullisempaa verrattuna esimerkiksi perinteisiin medioihin, kuten lehtiin, radioon ja televisioon. Onnistuessaan sosiaalisessa mediassa toteutettu markkinointi saattaa tavoittaa nopeammin ja enemmän seminaarien kohderyhmien edustajia. Tavoitteiden asettamisen jälkeen voidaan listata suuntaa-antavasti ne viestinnän keinot ja tuotokset, joita aiotaan käyttää tavoitteiden saavuttamisessa

20 20 (Ylenius & Keränen 2007, 10). Näistä kerron lisää viestintäsuunnitelman sisältöä avatessani. 2.3 Resurssianalyysi Strategisen ja operatiivisen suunnittelun välissä voi olla taktinen suunnittelu, joka sisältää muun muassa viestinnän voimavarojen kartoituksen. Taktisella suunnittelulla strategiaa viedään operatiiviseen toimintaan. Resurssianalyysi siis auttoi minua viestintäsuunnitelman laatimisessa sekä tulee auttaman tulevien seminaarien työryhmää suunnitelman viemisessä käytäntöön. Voimavarojen arviointi kuuluu suunnitteluun myös sen takia, että vasta riittävillä resursseilla on mahdollista päästä tavoitteisiin. Resurssianalyysi laaditaan kirjallisesti ja siinä eritellään olemassa olevat ja lähivuosina tarvittavat resurssit viestinnän tavoitteisiin peilattuna. (Juholin 2009, 73, 94, 97.) Osaa olemassa olevista ja tarvittavista resursseista olen jo käsitellyt SWOT-analyysin yhteydessä. Resursseja voidaan tarkastella monesta näkökulmasta. Ensinnäkin niitä voidaan analysoida laadun ja määrän näkökulmasta ja toiseksi resursseja arvioidaan suhteessa aikaan ja tavoitteisiin. Nykyhetken resursseja verrataan tavoitetasoon ja katsotaan, riittävätkö resurssit määrällisesti ja ovatko ne oikeanlaatuisia. (Juholin 2009, 94.) Käytössä olevilla resursseilla pystytään toteuttamaan viestinnällisiä toimenpiteitä ja ylipäätään viemään seminaarien suunnittelua ja toteutusta eteenpäin. Raha on yksi ja oleellinen osa resurssianalyysiä samoin kuin budjetti on viestintäsuunnitelmaa. Rahasta myös luonnollisesti riippuu, miten paljon seuraavia resursseja on käytettävissä. (Juholin 2009, 97.) Tärkein voimavara viestinnässäkin ovat ihmiset ja heidän osaamisensa eli ammattitaito (Juholin 2009, 94). Ensimmäisen seminaarin työryhmästä ei puuttunut ammattitaitoa, mutta ryhmän kokoon tulisi kiinnittää huomiota vastaisuudessa. Myös aika on tärkeä resurssi, jota ensimmäisellä kerralla oli

Soveltavan taiteen menetelmiä sosiaali- ja nuorisotyöhön Terttu Parkkinen, lehtori, Turun ammattikorkeakoulu 19.11.

Soveltavan taiteen menetelmiä sosiaali- ja nuorisotyöhön Terttu Parkkinen, lehtori, Turun ammattikorkeakoulu 19.11. Soveltavan taiteen menetelmiä sosiaali- ja nuorisotyöhön Terttu Parkkinen, lehtori, Turun ammattikorkeakoulu 19.11.2013 Vimma, Turku MIMO faktoina Hankkeen nimi: MIMO Moving In, Moving On! Application

Lisätiedot

Eväitä hankkeesta tiedottamiselle. Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 2015

Eväitä hankkeesta tiedottamiselle. Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 2015 Eväitä hankkeesta tiedottamiselle Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 2015 Miksi tiedottaa (median kautta)? Tulosten levittäminen on osa hanketta Hankkeen tulokset saadaan nopeasti ja tasapuolisesti

Lisätiedot

Vinkkejä hankeviestintään

Vinkkejä hankeviestintään Vinkkejä hankeviestintään Viestintä vs. tiedottaminen Tiedon siirto ja vaihdanta kokonaisuutena Kanavina esim. nettisivut, intrat, uutiskirjeet, esitteet ja logot, kokoukset ja tilaisuudet, sosiaalinen

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA 2015

VIESTINTÄSUUNNITELMA 2015 1 (5) VIESTINTÄSUUNNITELMA 2015 Viestintästrategian tarkoitus on tukea Konsulttinuorten toimintastrategiaa. Viestintästrategia laaditaan kolmeksi (3) vuodeksi kerrallaan. Viestintästrategiassa määritellään

Lisätiedot

Miksi tiedottaa (median kautta)?

Miksi tiedottaa (median kautta)? Eväitä hankkeesta tiedottamiselle Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 2015 Miksi tiedottaa (median kautta)? Tulosten levittäminen on osa hanketta Hankkeen tulokset saadaan nopeasti ja tasapuolisesti

Lisätiedot

Eväitä hankkeesta tiedottamiselle. Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 2015

Eväitä hankkeesta tiedottamiselle. Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 2015 Eväitä hankkeesta tiedottamiselle Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 2015 Kenelle, mitä, missä? Kenelle? Kenelle suuntaatte viestinne? Mitä? Määritelkää kolme tärkeintä asiaa, jotka haluatte

Lisätiedot

Tarja Nordman 2013. HUS Savuton sairaala -viestintäsuunnitelma

Tarja Nordman 2013. HUS Savuton sairaala -viestintäsuunnitelma HUS Savuton sairaala -viestintäsuunnitelma. Viestintä Ohjausryhmän tiedottaja Tarja Nordman toimii viestinnän suunnittelun koordinaattorina toimii Savuton sairaala viestintätiimin puheenjohtajana tuottaa

Lisätiedot

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry.

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Tiedotussuunnitelma Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 1. Lähtökohdat... 2 2. Tiedottamisen tarpeet... 2 3. Tiedottamisen tavoitteet... 2 4. Sisäinen tiedotus... 3 5. Ulkoinen

Lisätiedot

Oppisopimuksen brändi, onko sitä, tulisiko olla? Miten brändi luodaan? Tuukka Turunen Contium Oy 31.3.2009

Oppisopimuksen brändi, onko sitä, tulisiko olla? Miten brändi luodaan? Tuukka Turunen Contium Oy 31.3.2009 Oppisopimuksen brändi, onko sitä, tulisiko olla? Miten brändi luodaan? Tuukka Turunen Contium Oy 31.3.2009 Mikä on brändi? Oppisopimuksen brändi Oppisopimuksen brändi Q Kuinka hyvin oppisopimus tunnetaan

Lisätiedot

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko tarjoaa mainion tilaisuuden toteuttaa tapahtumia yhteistyössä oman alueen eri organisaatioiden kanssa.

Lisätiedot

Laukaan ja Konneveden kuntien kuntaliitosselvityksen VIESTINTÄSUUNNITELMA

Laukaan ja Konneveden kuntien kuntaliitosselvityksen VIESTINTÄSUUNNITELMA Laukaan ja Konneveden kuntien kuntaliitosselvityksen VIESTINTÄSUUNNITELMA 2 SISÄLTÖ 1 VIESTINNÄN PERUSTA...4 2 VIESTINNÄN SÄÄNNÖT...4 2.1 Viestintäsuunnitelman muutoksenhallinta...5 3 SISÄINEN VIESTINTÄ...5

Lisätiedot

Viestintäsuunnitelma 2009

Viestintäsuunnitelma 2009 Viestintäsuunnitelma 2009 maaliskuu 2009 1 Itämerihaaste Turun ja Helsingin kaupungit sitoutuivat julkisesti kesäkuussa 2007 toteuttamaan sellaisia käytännön toimenpiteitä, joilla ne voivat vaikuttaa vesien

Lisätiedot

Monilla aloilla myös pukeutuminen ja käyttäytyminen ovat yrityksen visuaalisen linjan mukaista.

Monilla aloilla myös pukeutuminen ja käyttäytyminen ovat yrityksen visuaalisen linjan mukaista. PROFILOINNIN TYÖKALUT Yrityksen kaikilla merkeillä täytyy olla yhtenäinen linja. Visuaalinen kokonaisuus: symbolit, merkit, tunnukset, tunnusvärit, typografia muodostavat yhden eheän erottuvan linjan,

Lisätiedot

TiVoLin viestintä. Seuran www-sivujen päivitysvastaavat. rahastonhoitaja, toimialavastaavat. Kiva-, Aili-, ja Lanu työryhmät

TiVoLin viestintä. Seuran www-sivujen päivitysvastaavat. rahastonhoitaja, toimialavastaavat. Kiva-, Aili-, ja Lanu työryhmät TiVoLin viestintä Seuran www-sivujen päivitysvastaavat Seuratoiminnan työryhmä Projektien työryhmät Johtokunta: pj, sihteeri, rahastonhoitaja, toimialavastaavat Kiva-, Aili-, ja Lanu työryhmät Valmentajat,

Lisätiedot

Vinkkejä viestintään yhdistystoimijoille VIESTI HUKASSA? (TIIVISTELMÄ) SILMU-KYLÄT / SILMU-BYAR LI-MARIE SANTALA 2016 1

Vinkkejä viestintään yhdistystoimijoille VIESTI HUKASSA? (TIIVISTELMÄ) SILMU-KYLÄT / SILMU-BYAR LI-MARIE SANTALA 2016 1 VIESTI HUKASSA? (TIIVISTELMÄ) Vinkkejä viestintään yhdistystoimijoille SILMU-KYLÄT / SILMU-BYAR LI-MARIE SANTALA 2016 1 VIESTINTÄ Sanomien lähettämistä ja vastaanottamista Yhteisöjen välistä monimuotoista

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA. SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin

VIESTINTÄSUUNNITELMA. SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin VIESTINTÄSUUNNITELMA SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin VÄLI-SUOMEN SOS-HANKE 2011-2013 Kuva Niina Raja-aho Päivi Krook Maarit Pasto SOS-HANKE JA SEN TAVOITTEET SOS Syrjäytyneestä osalliseksi

Lisätiedot

Mitä on markkinointiviestintä?

Mitä on markkinointiviestintä? Mitä on markkinointiviestintä? Tiina Karppinen 17.3.2011 Markkinointiviestintä on yrityksen ulkoisiin sidosryhmiin kohdistuvaa viestintää, jonka tarkoituksena on välillisesti tai suoraan saada aikaan kysyntää

Lisätiedot

Sähköisen median mahdollisuudet kaupankäynnin tehostamisessa

Sähköisen median mahdollisuudet kaupankäynnin tehostamisessa Sähköisen median mahdollisuudet kaupankäynnin tehostamisessa 7.5 2014 Anu Korkiakangas Myynninmaailma Oy www.myynninmaailma.fi Miksi sähköinen markkinointi? Tukemaan myyntiä Tavoitat oikeat kohderyhmät

Lisätiedot

Hankkeen toiminnot työsuunnitelman laatiminen

Hankkeen toiminnot työsuunnitelman laatiminen Hankkeen toiminnot työsuunnitelman laatiminen Hanketyöpaja LLP-ohjelman keskitettyjä hankkeita (Leonardo & Poikittaisohjelma) valmisteleville11.11.2011 Työsuunnitelma Vastaa kysymykseen mitä projektissa

Lisätiedot

TIEDOTUS- JA VIESTINTÄSUUNNITELMA

TIEDOTUS- JA VIESTINTÄSUUNNITELMA ARVO hankkeen tiedottaminen tukee hankkeen tavoitteiden saavuttamista. Tiedottamisen lähtökohtana on läpinäkyvyys. Hankkeeseen liittyvän tiedotuksen tavoitteena on: edesauttaa hankkeen toteutumista lisätä

Lisätiedot

Design yrityksen viestintäfunktiona

Design yrityksen viestintäfunktiona Design yrityksen viestintäfunktiona Hanna Päivärinta VTM Pro gradun esittely Tutkimuksen taustaa Design on ollut pitkään puhutteleva ilmiö Designia tuntuu olevan kaikkialla Helsinki World Design Capital

Lisätiedot

Tiedotejakelun trendit 2014!

Tiedotejakelun trendit 2014! Tiedotejakelun trendit 2014 Riina Vasala Toimitusjohtaja epressi.com epressi.com epressi.com on kotimainen yksityisesti omistettu yritys. Tarjoaa yritysviestinnän ammattilaisille työkalun mediajulkisuuden

Lisätiedot

Viestintä- strategia

Viestintä- strategia Viestintästrategia Viestinnän tehtävä on auttaa yliopiston strategisten linjausten toteutumista tukemalla ja tekemällä näkyväksi tutkimusta, koulutusta, yhteiskunnallista vuorovaikutusta ja johtamista.

Lisätiedot

Urheiluseuran viestintä 18.2.2015

Urheiluseuran viestintä 18.2.2015 Urheiluseuran viestintä 18.2.2015 Sisältö Seuraviestintä (sisäinen viestintä) Mediaviestintä Kriisiviestintä Seuraviestintä sisäinen viestintä Seuraviestintä (sisäinen viestintä) Hyvä sisäinen viestintä

Lisätiedot

Levitys ja tulosten hyödyntäminen

Levitys ja tulosten hyödyntäminen Levitys ja tulosten hyödyntäminen Levitys & tulosten hyödyntäminen Dissemination (levitys) = Spreading the word about the project successes and outcomes as far as possible. Exploitation (tulosten hyödyntäminen)

Lisätiedot

YHDISTYKSEN VIESTINTÄ

YHDISTYKSEN VIESTINTÄ YHDISTYKSEN VIESTINTÄ Sisäinen viestintä - eri yhdistyksissä eri apuvälineitä, kuitenkin yleensä: Henkilökohtainen vuorovaikutus: puhelin, yhteiset kokoontumispaikat Jäsenkirje, sähköinen tai fyysinen

Lisätiedot

HALLITUKSEN ESITYS LIITON KIELISTRATEGIAKSI 2014-2016

HALLITUKSEN ESITYS LIITON KIELISTRATEGIAKSI 2014-2016 HALLITUKSEN ESITYS LIITON KIELISTRATEGIAKSI 2014-2016 1. Johdanto Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto - SAMOK ry edustaa lähes 140 000 ammattikorkeakouluopiskelijaa. Vuonna 2013 SAMOKilla

Lisätiedot

Esityksen sisältö. Ideasta hankkeeksi. Kulttuurihankkeen suunnittelu 22.9.2015. Novgorod 2013 Marianne Möller 23.9.2013. Hankeidea

Esityksen sisältö. Ideasta hankkeeksi. Kulttuurihankkeen suunnittelu 22.9.2015. Novgorod 2013 Marianne Möller 23.9.2013. Hankeidea Ideasta hankkeeksi Kulttuurihankkeen suunnittelu Novgorod 2013 Marianne Möller 23.9.2013 Hankeidea Esityksen sisältö Hankesuunnitelma budjetti yhteistyösopimus Hankkeen toteuttaminen tavoitteet ja välitavoitteet

Lisätiedot

MAINOSTAJIEN LIITTO KAMPANJAKUVAUS

MAINOSTAJIEN LIITTO KAMPANJAKUVAUS 1/9 KAMPANJAKUVAUS Tähdellä (*) TÄRKEÄÄ 1. Tallenna lomake ensin omalle koneellesi. 2. Täytä tallentamasi lomake. 3. Tallenna ja palauta. Täytä kampanjakuvaus huolella! Kampanjakuvaus on tuomareiden tärkein

Lisätiedot

Matkailutoimialan aamu. 1.4.2009 Design Hill, Halikko Riikka Niemelä

Matkailutoimialan aamu. 1.4.2009 Design Hill, Halikko Riikka Niemelä Matkailutoimialan aamu 1.4.2009 Design Hill, Halikko Riikka Niemelä Asiakaskäyttäytyminen internetissä asiakkaan tietotarpeet ja ostopäätökseen vaikuttavat tekijät Internet on noussut vallitsevaksi viestintävälineeksi.

Lisätiedot

Sosiaalisen median käyttö autokaupassa. Autoalan Keskusliitto ry 3/2012 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi

Sosiaalisen median käyttö autokaupassa. Autoalan Keskusliitto ry 3/2012 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi Sosiaalisen median käyttö autokaupassa Autoalan Keskusliitto ry 3/1 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi Sosiaalinen media suomessa Kaikista suomalaisista yli % on rekisteröitynyt

Lisätiedot

Yrityskuvan hoito on johdon ja ammattilaisten tehtävä.

Yrityskuvan hoito on johdon ja ammattilaisten tehtävä. MIELIKUVAT JA DESIGN MANAGEMENT Psykologisia perusteita Ihmiselle on ainoa totuus se, jonka hän uskoo todeksi eli siis mielikuva asiasta, eikä ole merkitystä pitääkö tämä asia paikkansa vai ei. Ostopäätöstilanteessa

Lisätiedot

ORIVESI-JUUPAJOKI KUNTALIITOSSELVITYS. Viestintäsuunnitelmassa selkeytetään Juupajoki-Orivesi kuntaliitosselvitykseen liittyvää viestintää.

ORIVESI-JUUPAJOKI KUNTALIITOSSELVITYS. Viestintäsuunnitelmassa selkeytetään Juupajoki-Orivesi kuntaliitosselvitykseen liittyvää viestintää. Viestintäsuunnitelma Viestintäsuunnitelmassa selkeytetään Juupajoki-Orivesi kuntaliitosselvitykseen liittyvää viestintää. Tiedottamisessa noudatetaan hyvän kunnallisen tiedottamisen periaatteita. Kuntalain

Lisätiedot

SELKEÄSTI HELPOMPAA MARKKINOINTIA

SELKEÄSTI HELPOMPAA MARKKINOINTIA SELKEÄSTI HELPOMPAA MARKKINOINTIA Markkinatehdas on ryhmä nuoria markkinoijia, joiden tavoitteena on parantaa Keski-Suomen yritysten markkinoinnin suunnitelmallisuutta ja auttaa käytännön toteutuksessa.

Lisätiedot

Viestintäsuunnitelma 2015

Viestintäsuunnitelma 2015 Viestintäsuunnitelma 2015 OAJ Varsinais-Suomen viestintää toteutetaan vuosittaisen viestintäsuunnitelman mukaisesti. Se noudattaa aina voimassa olevaa OAJ V-S:n viestintästrategian linjauksia. Viestintäsuunnitelma

Lisätiedot

Kyselyn yhteenveto Yritys-Suomi brändin lanseeraus kampanja 20.3.2012

Kyselyn yhteenveto Yritys-Suomi brändin lanseeraus kampanja 20.3.2012 Kyselyn yhteenveto Yritys-Suomi brändin lanseeraus kampanja 20.3.2012 Yritys-Suomi brändin lanseeraus kampanja Tammikuussa 2012 toteutettiin valtakunnallinen Yritys- Suomi lanseerauskampanja. Mikkelin

Lisätiedot

YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN?

YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN? Kehittämistehtävä (AMK) Hoitotyö Terveydenhoitotyö 3.12.2012 Elina Kapilo ja Raija Savolainen YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN? -Artikkeli julkaistavaksi Sytyn Sanomissa keväällä

Lisätiedot

Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009

Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009 Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009 Hankkeessa on lukuisia toimijoita: tutkimusorganisaatioita, rahoittajia ja välittäjäorganisaatioita, joiden roolit ja työn tulokset tulee saada sopivalla tavalla

Lisätiedot

Tiedotusohje EU-hankkeiden toteuttajille

Tiedotusohje EU-hankkeiden toteuttajille Euroopan unionin rakennerahastojen ohjelmakausi 2007-2013 Tämä ohje on päivitetty komission asetuksen 846/2009 sisältämillä muutoksilla 1.3.2010 Tiedotusohje EU-hankkeiden toteuttajille EU-rahoitus velvoittaa

Lisätiedot

KAMPANJAKUVAUS Tähdellä (*) merkityt kohdat ovat pakollisia.

KAMPANJAKUVAUS Tähdellä (*) merkityt kohdat ovat pakollisia. KAMPANJAKUVAUS Tähdellä (*) merkityt kohdat ovat pakollisia. OSALLISTUJATIEDOT Kilpailutyön nimi* Mainostoimisto* Mainostava yritys / yhteisö* Mediatoimisto* Muut KILPAILULUOKKA* Vuoden paras lanseeraus

Lisätiedot

Raportti: Viestinnän nykytilan selvitys. Pauliina Juhola / Katja Nieminen

Raportti: Viestinnän nykytilan selvitys. Pauliina Juhola / Katja Nieminen Raportti: Viestinnän nykytilan selvitys Pauliina Juhola / Katja Nieminen Kyselyn toteuttaminen Kohderyhmänä ekspertit (EuroSkills 2012, WorldSkills 2013) lajipäälliköt valmentajat lajivastaavat yhteensä

Lisätiedot

KOULUTUKSEN YHTEYTTÄ ALAN AMMATTIEN TYÖNKUVIIN ON VAIKEA NÄHDÄ

KOULUTUKSEN YHTEYTTÄ ALAN AMMATTIEN TYÖNKUVIIN ON VAIKEA NÄHDÄ KOULUTUKSEN YHTEYTTÄ ALAN AMMATTIEN TYÖNKUVIIN ON VAIKEA NÄHDÄ Studentum.fi:n tutkimus koulutukseen hakeutumisesta keväällä 2013 TIETOA TUTKIMUKSESTA Studentum.fi Studentum.fi aloitti toimintansa vuoden

Lisätiedot

Rakennettu ympäristö sosiaalisessa mediassa

Rakennettu ympäristö sosiaalisessa mediassa Rakennettu ympäristö sosiaalisessa mediassa Verkkokyselyn tulosyhteenveto RYM Oy 2013 Sosiaalisen median ammatillinen hyötykäyttö vielä vähäistä Neljä viidestä rakennetun ympäristön kehityksestä kiinnostuneesta

Lisätiedot

Sosiaalinen media markkinointivälineenä

Sosiaalinen media markkinointivälineenä Sosiaalinen media markkinointivälineenä Sosiaalinen media on hyvä apuväline brändin kannatuksen kasvattamiseksi ja tietoisuuden levittämiseksi. B2B-yrityksessä, jossa sosiaalista mediaa edelleen vain ihmetellään

Lisätiedot

Technopolis Business Breakfast Technopolis, Kuopio

Technopolis Business Breakfast Technopolis, Kuopio Technopolis Business Breakfast Technopolis, Kuopio 27.9.2012 Oskari Uotinen Intosome Oy on yhteisöllisen bisneskehityksen asiantuntijayritys. Autamme asiakkaitamme ymmärtämään ja hyödyntämään yhteisöllisiä

Lisätiedot

Esimiehen opas erityisesti vuorotyötä tekevissä yksiköissä

Esimiehen opas erityisesti vuorotyötä tekevissä yksiköissä Työhyvinvointikyselyn tulosten käsittely ja hyvinvointisuunnitelman laatiminen työyksikön hyvinvointipajassa Esimiehen opas erityisesti vuorotyötä tekevissä yksiköissä Lapin sairaanhoitopiirin työhyvinvointisyke

Lisätiedot

Sosiaalisen median ohjeistus järjestäjille. Facebook, Twitter & Instagram

Sosiaalisen median ohjeistus järjestäjille. Facebook, Twitter & Instagram Sosiaalisen median ohjeistus järjestäjille Facebook, Twitter & Instagram Sosiaalista mediaa kannattaa hyödyntää tiedottamisessa ja markkinoinnissa monipuolisesti. Somen avulla tieto tapahtumastanne voi

Lisätiedot

Eväitä hankkeesta tiedottamiselle. Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 6.10.2014

Eväitä hankkeesta tiedottamiselle. Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 6.10.2014 Eväitä hankkeesta tiedottamiselle Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 6.10.2014 Miksi tiedottaa median kautta? Hankkeen tulokset saadaan nopeasti ja tasapuolisesti laajan yleisön tietoisuuteen

Lisätiedot

Millainen on onnistunut ICT-projekti?

Millainen on onnistunut ICT-projekti? Millainen on onnistunut ICT-projekti? Ohjelmistotuotannon lehtori Tero Tensu Ahtee Ohjelmistotekniikan laitoksella 1990- Projektityö-kurssilla 1991- pesunkestävä yliopistohampuusi ei päivääkään oikeissa

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2011

Toimintasuunnitelma 2011 Toimintasuunnitelma 2011 1 Sitoumus Itämeren tilan parantamiseksi Itämerihaaste on Turun ja Helsingin kaupunkien yhteinen aloite Itämeren tilan parantamiseksi. Itämerihaaste julkistettiin kesäkuussa 2007.

Lisätiedot

PIRKANMAAN YHTEISEN VIESTINTÄSTRATEGIAN JA BRÄNDIN RAKENTAMINEN PROJEKTIN TYÖPAKETIT VIESTINTÄTOIMISTO TAMMISTO KNUUTILA TAMMISTO OY

PIRKANMAAN YHTEISEN VIESTINTÄSTRATEGIAN JA BRÄNDIN RAKENTAMINEN PROJEKTIN TYÖPAKETIT VIESTINTÄTOIMISTO TAMMISTO KNUUTILA TAMMISTO OY PIRKANMAAN YHTEISEN VIESTINTÄSTRATEGIAN JA BRÄNDIN RAKENTAMINEN PROJEKTIN TYÖPAKETIT VIESTINTÄTOIMISTO TAMMISTO KNUUTILA TAMMISTO OY D I F F E R O O Y 28.6.2010 Työpaketti 1 SUUNNITTELU, ORGANISOINTI JA

Lisätiedot

FC WILD viestintäsuunnitelma. 12.04.2015 Tapio Keränen

FC WILD viestintäsuunnitelma. 12.04.2015 Tapio Keränen FC WILD viestintäsuunnitelma 12.04.2015 Tapio Keränen Sisältö Viestinnän nykytila Viestinnän tavoitteet Viestinnän osapuolet Viestinnän foorumit ja kanavat Viestinnän vuosikello Viestinnän mittarit Tulevat

Lisätiedot

Yhteistyötä ja kehittämistäkolmas sektori ammattikorkeakoulun kumppanina

Yhteistyötä ja kehittämistäkolmas sektori ammattikorkeakoulun kumppanina Yhteistyötä ja kehittämistäkolmas sektori ammattikorkeakoulun kumppanina KANTU 2015 Eila Hirvonen SAMK, yliopettaja 13.2.2015 Yhteistyökumppanit Satakunnan Syöpäydistys ry vuodesta 2010 alkaen ja edelleen

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA

VIESTINTÄSUUNNITELMA VIESTINTÄSUUNNITELMA Hankekunnat Henkilöstö Asiakkaat Järjestöt AVI STM Aikuissosiaalityön eri toimijat THL Sosiaalialan osaamiskeskukset SOS II -HANKE SOS II Sosiaalisesti osalliseksi sosiaalityöllä hanke

Lisätiedot

ATLAS-kartan esittely - Peli palveluiden yhteiskehittämisen menetelmistä Päivi Pöyry-Lassila, Aalto-yliopisto

ATLAS-kartan esittely - Peli palveluiden yhteiskehittämisen menetelmistä Päivi Pöyry-Lassila, Aalto-yliopisto ATLAS-kartan esittely - Peli palveluiden yhteiskehittämisen menetelmistä Päivi Pöyry-Lassila, Aalto-yliopisto Serve Research Brunch 24.10.2013 Esityksen sisältö ATLAS-hanke lyhyesti ATLAS-kartan kehittäminen:

Lisätiedot

TYÖKALUJA & VINKKEJÄ YHDISTYSTEN VIESTINTÄÄN. 23.9.2014 Eija Eloranta

TYÖKALUJA & VINKKEJÄ YHDISTYSTEN VIESTINTÄÄN. 23.9.2014 Eija Eloranta TYÖKALUJA & VINKKEJÄ YHDISTYSTEN VIESTINTÄÄN 23.9.2014 Eija Eloranta Yhdistyksen viestinnän tehtävänä: persoonallisuuden esilletuominen, erottautuminen, omaleimaisuus = mielenkiinnon herättäminen! Olipa

Lisätiedot

KIRJASTO & MARKKINOINTI. Roosa Kallio markkinointipäällikkö Helsingin kaupunginkirjasto

KIRJASTO & MARKKINOINTI. Roosa Kallio markkinointipäällikkö Helsingin kaupunginkirjasto KIRJASTO & MARKKINOINTI Roosa Kallio markkinointipäällikkö Helsingin kaupunginkirjasto 26.3.2015 OHJELMA & TAVOITE Lyhyt esittely - mitä markkinointi on Miten markkinointi eroaa viestinnästä? Esimerkkejä

Lisätiedot

Miten välttää päällekkäisiä toimia hankkeissa?

Miten välttää päällekkäisiä toimia hankkeissa? Miten välttää päällekkäisiä toimia hankkeissa? Sirpa Pussinen, Hämeen ammattikorkeakoulu Hevosyritys huippukuntoon -hanke Miten välttää päällekkäisyyksiä hankkeissa? Vastakysymyksiä: Tarvitseeko päällekkäisyyksiä

Lisätiedot

1. Yleistä tutkimuksesta 2. Tutkimuksen tulokset 3. Yhteenveto. Sisällys

1. Yleistä tutkimuksesta 2. Tutkimuksen tulokset 3. Yhteenveto. Sisällys 1. Yleistä tutkimuksesta 2. Tutkimuksen tulokset 3. Yhteenveto Sisällys 1 1. Yleistä tutkimuksesta 2. Tutkimuksen tulokset 3. Yhteenveto Yleistä tutkimuksesta 2 YLEISTÄ TUTKIMUKSESTA Tutkimuksen tavoitteena

Lisätiedot

Johdanto yrityksen viestintään. Päivi Maijanen-Kyläheiko

Johdanto yrityksen viestintään. Päivi Maijanen-Kyläheiko Johdanto yrityksen viestintään Päivi Maijanen-Kyläheiko Viestinnän strateginen merkitys! Mitä viestintä on? Viestintä on vuorovaikutusta, merkitysten välittämistä ja tulkitsemista. Merkitys syntyy vasta

Lisätiedot

Lopullinen versio, syyskuu 2010 Paikallisen ja alueellisen tason kestävää kehitystä koskeva integroitu johtamisjärjestelmä

Lopullinen versio, syyskuu 2010 Paikallisen ja alueellisen tason kestävää kehitystä koskeva integroitu johtamisjärjestelmä Lopullinen versio, syyskuu 2010 Paikallisen ja alueellisen tason kestävää kehitystä koskeva integroitu johtamisjärjestelmä Laajuus Jatkuva laajeneminen sekä maantieteellisesti että sisällön kannalta: Yhdestä

Lisätiedot

Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun

Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun Salon seudun suunnittelumalli yhdistää toiminnallisen kyläsuunnittelun ja maankäytön suunnittelun Toiminnallinen kyläsuunnitelma edustaa kyläläisten

Lisätiedot

Kuva: Tuula Palaste-Eerola

Kuva: Tuula Palaste-Eerola Kuva: Tuula Palaste-Eerola Näkyvyyttä alueen toimijoille! Uusimaa-viikko on Uudenmaan liiton koordinoima tapahtumaviikko, jonka tarkoituksena on tehdä tunnetuksi maakunnan hyväksi tehtyä työtä ja nostaa

Lisätiedot

Yhteisöllisen toimintatavan jalkauttaminen!

Yhteisöllisen toimintatavan jalkauttaminen! Yhteisöllisen toimintatavan jalkauttaminen! Käyttöönoton vaiheet Yrityksen liiketoimintatavoitteet Yhteisöllisen toimintatavan käyttöalueet Työkalut Hyödyt yritykselle Hyödyt ryhmälle Hyödyt itselle Miten

Lisätiedot

Uusien kanavien haasteet ja mahdollisuudet mediaviestinnässä. Kasper Stenbäck Johtaja, verkko ja teknologiat Cocomms Oy 30.5.2012

Uusien kanavien haasteet ja mahdollisuudet mediaviestinnässä. Kasper Stenbäck Johtaja, verkko ja teknologiat Cocomms Oy 30.5.2012 Uusien kanavien haasteet ja mahdollisuudet mediaviestinnässä Kasper Stenbäck Johtaja, verkko ja teknologiat Cocomms Oy 30.5.2012 Cocomms lyhyesti Vahvuuksiamme ovat yritys-, talous-, terveys- ja lääke-

Lisätiedot

vaikuttavuussuunnitelma (levitys ja tulosten käyttöönotto)

vaikuttavuussuunnitelma (levitys ja tulosten käyttöönotto) Hankkeen vaikuttavuussuunnitelma (levitys ja tulosten käyttöönotto) TOI-hanketyöpaja 24.11.2011 Adobe connect pro -koulutus Levityksestä Dissemination is not about spreading information to a vaguely defined

Lisätiedot

Räjäytetään taidemarkkinat! Seminaaritehtävien avainlöydökset: esimerkkejä ja yhteenvetoa keskusteluista

Räjäytetään taidemarkkinat! Seminaaritehtävien avainlöydökset: esimerkkejä ja yhteenvetoa keskusteluista Räjäytetään taidemarkkinat! Seminaaritehtävien avainlöydökset: esimerkkejä ja yhteenvetoa keskusteluista ? Miten saada tavalliset suomalaiset ostamaan arvokkaampia teoksia kuin nykyään? Kerro entistä paremmin

Lisätiedot

Savonian opiskelijaintra Reppu. Viestintäpäällikkö Petteri Alanko 25.3.2014

Savonian opiskelijaintra Reppu. Viestintäpäällikkö Petteri Alanko 25.3.2014 Savonian opiskelijaintra Reppu Viestintäpäällikkö Petteri Alanko 25.3.2014 Sisältö: - mistä lähdettiin - Reppu nyt - Ajatuksia tulevaisuudesta Savonia pähkinänkuoressa Yksi Suomen suurimmista ja monialaisimmista

Lisätiedot

Yhteisöllisyys osana liiketoiminnan strategisia. Ville Laurinen

Yhteisöllisyys osana liiketoiminnan strategisia. Ville Laurinen Yhteisöllisyys osana liiketoiminnan strategisia tavoitteita Ville Laurinen Taustaa Ville Laurinen, toimitusjohtaja Perustanut Ambientian vuonna 1996 Verkkoliiketoiminnan ja erilaisten konseptien asiantuntija

Lisätiedot

Vaikuttamispalvelu Nuortenideat.fi

Vaikuttamispalvelu Nuortenideat.fi Vaikuttamispalvelu Nuortenideat.fi Palvelun tuottavat yhteistyössä oikeusministeriö, opetus- ja kulttuuriministeriö ja Koordinaatti - Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Nuorten vaikuttamispalvelu

Lisätiedot

Mitä saamme aikaan 20 miljoonalla eurolla? ja miten kerromme siitä tuloksista kiinnostuneille ja kiinnostuville?

Mitä saamme aikaan 20 miljoonalla eurolla? ja miten kerromme siitä tuloksista kiinnostuneille ja kiinnostuville? Mitä saamme aikaan 20 miljoonalla eurolla? ja miten kerromme siitä tuloksista kiinnostuneille ja kiinnostuville? Mikä on tutkimusohjelman tai hankkeen tulos? Tutkijoille työtä, opinnäytteitä, meriittejä

Lisätiedot

Lapin korkeakoulukonsernin graafisen ohjeiston sovellusohje

Lapin korkeakoulukonsernin graafisen ohjeiston sovellusohje Lapin korkeakoulukonsernin graafisen ohjeiston sovellusohje Lapin korkeakoulukonsernin (LUC) tunnusten/visuaalisen ilmeen käyttöperiaatteet korkeakoulujen viestintämateriaaleissa ja korkeakoulujen tunnusten/visuaalisen

Lisätiedot

Verkkoviestinnän keinot ja sosiaalinen media

Verkkoviestinnän keinot ja sosiaalinen media Verkkoviestinnän keinot ja sosiaalinen media Some-markkinoinnin suunnittelun lähtökohdat opiskelijarekrytoinnissa Esimerkkejä maailmalta Ryhmätyöharjoitus Etenemisehdotuksia Keskustelua Businesses don

Lisätiedot

Just duunit. Kevät 2015

Just duunit. Kevät 2015 Just duunit Kevät 2015 Just duunit Mitä tehdään? Perustetaan yritys. Miten tehdään? Keksitään yritysidea. Perustetaan yritys. Laaditaan kirjallinen yrityssuunnitelma. Toteutetaan! Just duunit: Tavoite

Lisätiedot

Graafinen ohjeisto* KESKENERÄINEN PIRAATTIPUOLUE. Visuaalisen suunnittelun ja viestinnän ohjeita Piraattipuolueen sisäiseen ja ulkoiseen viestintään

Graafinen ohjeisto* KESKENERÄINEN PIRAATTIPUOLUE. Visuaalisen suunnittelun ja viestinnän ohjeita Piraattipuolueen sisäiseen ja ulkoiseen viestintään versio 0.8 2010 Graafinen ohjeisto* PIRAATTIPUOLUE * Visuaalisen suunnittelun ja viestinnän ohjeita Piraattipuolueen sisäiseen ja ulkoiseen viestintään Alkusanat G raafiset ohjeistot ovat viestinnän alan

Lisätiedot

Esitys Setlementtiliiton sukupuolisensitiivisen työn verkostopäivillä YTM Erja Anttonen, Humak Kuopion kampus

Esitys Setlementtiliiton sukupuolisensitiivisen työn verkostopäivillä YTM Erja Anttonen, Humak Kuopion kampus Esitys Setlementtiliiton sukupuolisensitiivisen työn verkostopäivillä 11.2.2016 YTM Erja Anttonen, Humak Kuopion kampus Sosiaalipedagogiikan maisteriohjelma, 2014-2017 (tavoite), UEF Voimauttavan valokuvan

Lisätiedot

SPL Uusimaa seurojen viestinnän tukeminen

SPL Uusimaa seurojen viestinnän tukeminen SPL Uusimaa seurojen viestinnän tukeminen Prosessikoulutus seuroille Prosessikoulutuksen tavoitteena on parantaa seurojen valmiuksia suunnitella ja ohjata omaa viestintäänsä. Projekti toteutetaan vuoden

Lisätiedot

Ohjeistus verkkoprojektiin

Ohjeistus verkkoprojektiin Ohjeistus verkkoprojektiin Luomuyrityksen web design brief -työkirjamalli HELSINGIN YLIOPISTO HELSINGFORS UNIVERSITET UNIVERSITY OF HELSINKI Projektin RAAMIT JA RAJAUKSET Onko sinulla toiveita julkaisujärjestelmästä

Lisätiedot

OPAS TYÖSSÄOPPIMISEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖN TOTEUTTAMISEEN

OPAS TYÖSSÄOPPIMISEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖN TOTEUTTAMISEEN OPAS TYÖSSÄOPPIMISEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖN TOTEUTTAMISEEN SISÄLTÖ LUKIJALLE 1. MITÄ ON TYÖSSÄOPPIMINEN? 2. MIKÄ ON AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ? 2.1. Oppilaitosnäyttö ja työpaikkanäyttö 3. TYÖSSÄOPPIMISPROSESSI

Lisätiedot

Viestintä- ja tiedotuskoulutus 2014. Taimo Halme Viestintävastaava Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta

Viestintä- ja tiedotuskoulutus 2014. Taimo Halme Viestintävastaava Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta Viestintä- ja tiedotuskoulutus 2014 Taimo Halme Viestintävastaava Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta Viestintä on valtaa Ainejärjestö on antanut tiedottajalleen mandaatin kontrolloida tiedon liikkumista

Lisätiedot

Minun mediapäiväni 2012 kuluttajatutkimuksen yhteenveto. Lisätietoja: kristiina.markkula@vkl.fi

Minun mediapäiväni 2012 kuluttajatutkimuksen yhteenveto. Lisätietoja: kristiina.markkula@vkl.fi Minun mediapäiväni 2012 kuluttajatutkimuksen yhteenveto Lisätietoja: kristiina.markkula@vkl.fi Kuluttajatutkimukset 2012 Mediaan koukuttuminen ja fragmentoitunut media käyttö: edelläkävijänuoret ja nuoret

Lisätiedot

JUJUPRIX 2015. Kalle Tuominen & Timo Mäkeläinen Markkinointiviestinnän suunnittelutoimisto Mainio Oy. kalle@mainiota.fi timo.makelainen@mainiota.

JUJUPRIX 2015. Kalle Tuominen & Timo Mäkeläinen Markkinointiviestinnän suunnittelutoimisto Mainio Oy. kalle@mainiota.fi timo.makelainen@mainiota. JUJUPRIX 2015 Kalle Tuominen & Timo Mäkeläinen Markkinointiviestinnän suunnittelutoimisto Mainio Oy kalle@mainiota.fi timo.makelainen@mainiota.fi Tampere matkailukohteena. Tampere on Pohjoismaiden suurin

Lisätiedot

Yritysyhteenliittymän markkinointi

Yritysyhteenliittymän markkinointi Yritysyhteenliittymän markkinointi Hankintayksikön markkinakartoitus l. RFI Toimittajat voivat markkinoida tuotteitaan ja palveluitaan hankintayksikölle kuten muillekin potentiaalisille asiakkaille - aktiiviset

Lisätiedot

OSKE-viestinnän tehostaminen. Riikka Pellikka Jyväskylä 3.11.2011

OSKE-viestinnän tehostaminen. Riikka Pellikka Jyväskylä 3.11.2011 OSKE-viestinnän tehostaminen Riikka Pellikka Jyväskylä 3.11.2011 OSKE-viestinnän tehostaminen Taustaa OSKEn panostukset näkyvät yleensä loppukaudesta nyt on aika profiloida tulokset OSKEn saavutuksiksi

Lisätiedot

KOKONAISSUUNNITELMA KEHITTÄMISTEHTÄVÄLLE lomake 1

KOKONAISSUUNNITELMA KEHITTÄMISTEHTÄVÄLLE lomake 1 KOKONAISSUUNNITELMA KEHITTÄMISTEHTÄVÄLLE lomake 1 TYÖRYHMÄN NIMI: pvm: jolloin täytetty työryhmän kanssa KEHITTÄMISTEHTÄVÄN NIMI TAVOITTEET Leppävaaran sosiaaliohjaajat (Espoo, lastensuojelun avopalvelut)

Lisätiedot

Sustainability in Tourism -osahanke

Sustainability in Tourism -osahanke 25.3.2013 Päivi Lappalainen Matkailun ja elämystuotannon osaamiskeskus Osaprojektin tavoitteet Osaprojektin tavoitteena oli työpajojen ja tilaisuuksien kautta koota yritysten näkemyksiä ja tarvetta vastuullisen

Lisätiedot

Tiimiakatemia: Mikä ihmeen työpajabrandi?

Tiimiakatemia: Mikä ihmeen työpajabrandi? 23.8.2011 Vähäisen ilmoittautujamäärän vaivaama Kesäpäivä aloitettiin tavan mukaan aamukahvilla. Vaikka järjestäjien tunnelma ennen päivien alkua olikin ollut alavireinen, nousi tunnelma nopeasti, kun

Lisätiedot

Huippuyksikköohjelmien viestintä

Huippuyksikköohjelmien viestintä Huippuyksikköohjelmien viestintä 14.12.2011 Riitta Tirronen 1 1 Suomen Akatemian viestinnän tavoitteet viestiä aktiivisesti tutkijoille, tiedeyhteisölle ja päättäjille toiminnastaan keskeisenä tieteellisen

Lisätiedot

M I T E N R O T A R Y N Ä K Y Y S O S I A A L I S E S S A M E D I A S S A

M I T E N R O T A R Y N Ä K Y Y S O S I A A L I S E S S A M E D I A S S A Rotary ja Internet 1 M I T E N R O T A R Y N Ä K Y Y S O S I A A L I S E S S A M E D I A S S A RI:n ryhmät 2 Kuva: http://www.bbrotary.w5h-global.com/ Rotarit sosiaalisessa mediassa 3 Facebook Miksi Facebook?

Lisätiedot

Strategiset kumppanuushankkeet

Strategiset kumppanuushankkeet Strategiset kumppanuushankkeet Tavoitteet, toiminnot & tuotokset KA2 työpaja 13.1.2016 E. Description of the Project Pyri konkretiaan Jäsentele tekstiä Kerro oma tarinasi älä anna hakulomakkeen viedä 1

Lisätiedot

Turvallisuuden kehittämishanke Hakarinteen peruskoulussa

Turvallisuuden kehittämishanke Hakarinteen peruskoulussa Turvallisuuden kehittämishanke Hakarinteen peruskoulussa Anis, Daniel Piirainen, Ilkka 2011 Leppävaara 2 Laurea-ammattikorkeakoulu Leppävaara Johdanto opinnäytetyöhön ja yhteenveto Anis, Daniel. Piirainen,

Lisätiedot

Key to Freedom GRAAFINEN OHJEISTO

Key to Freedom GRAAFINEN OHJEISTO Key to Freedom GRAAFINEN OHJEISTO 1 SISÄLLYSLUETTELO Johdanto... 5 Logon eri versiot... 7 Kuinka logoa ei tule käyttää... 11 Logon suoja-alue... 13 Slogan... 15 Typografia... 17 Värimaailma... 19 Käyntikorttipohja...

Lisätiedot

Vinkkejä tehokkaaseen hankeviestintään

Vinkkejä tehokkaaseen hankeviestintään Vinkkejä tehokkaaseen hankeviestintään TOI-hankkeiden aloituskoulutus 2.10.2012 Mistä hankkeessa on kyse? Mitä haluatte muuttaa/kehittää = tavoitteet? Mitkä ovat hankkeenne kohderyhmät paikallisesti, alueellisesti,

Lisätiedot

Pikatreffit. Pikatreffien kuvaus

Pikatreffit. Pikatreffien kuvaus 1 (9) Pikatreffit Materiaalipaketti sisältää: - mainoskirjepohjat opiskelijoille ja työnantajille - ohjeet opiskelijoille ja työnantajille - matchmaking-viestipohjat treffien jälkeen lähetettäväksi - treffikorttipohjat

Lisätiedot

PoPSTer Viestintäsuunnitelma

PoPSTer Viestintäsuunnitelma PoPSTer Viestintäsuunnitelma PoPSTer POHJOIS-POHJANMAAN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLTO OSANA TULEVAISUUDEN MAAKUNTAA Viestintäsuunnitelma 1. Viestinnän lähtökohdat ja periaatteet Sosiaali ja terveydenhuollon

Lisätiedot

OSAAMISTODISTUS* Todistus Jupiter säätiössä valmennusjakson aikana tunnistetusta ja saavutetusta ammatillisesta osaamisesta

OSAAMISTODISTUS* Todistus Jupiter säätiössä valmennusjakson aikana tunnistetusta ja saavutetusta ammatillisesta osaamisesta OSAAMISTODISTUS* Todistus Jupiter säätiössä valmennusjakson aikana tunnistetusta ja saavutetusta ammatillisesta osaamisesta Nimi Ville Valmentautuja Henkilötunnus 031111-094W Valmennuksen järjestäjä Todistuksen

Lisätiedot

Jussi Klemola 3D- KEITTIÖSUUNNITTELUOHJELMAN KÄYTTÖÖNOTTO

Jussi Klemola 3D- KEITTIÖSUUNNITTELUOHJELMAN KÄYTTÖÖNOTTO Jussi Klemola 3D- KEITTIÖSUUNNITTELUOHJELMAN KÄYTTÖÖNOTTO Opinnäytetyö KESKI-POHJANMAAN AMMATTIKORKEAKOULU Puutekniikan koulutusohjelma Toukokuu 2009 TIIVISTELMÄ OPINNÄYTETYÖSTÄ Yksikkö Aika Ylivieska

Lisätiedot

FINNISH SERVICE ALLIANCE TOIMINTASUUNNITELMA 2013. FSA:n vuosikokous 2.5.2013

FINNISH SERVICE ALLIANCE TOIMINTASUUNNITELMA 2013. FSA:n vuosikokous 2.5.2013 FINNISH SERVICE ALLIANCE TOIMINTASUUNNITELMA 2013 FSA:n vuosikokous 2.5.2013 TOIMINTASUUNNITELMAN PÄÄLINJAT Vuoden 2013 toimintasuunnitelma keskittyy: Jäsenlähtöisen toiminnan aktivoimiseen* FSA:n toiminnasta

Lisätiedot

Näkökulmia energiayhtiöiden sosiaalisen median strategiatyöhön

Näkökulmia energiayhtiöiden sosiaalisen median strategiatyöhön Näkökulmia energiayhtiöiden sosiaalisen median strategiatyöhön 1 Saatteeksi Sosiaalinen media on tullut jäädäkseen. Monissa yrityksissä parhaillaan pohditaankin, miten suhtautua ja osallistua tähän uuteen

Lisätiedot

Sosiaalisen median mahdollisuudet matkailualalla

Sosiaalisen median mahdollisuudet matkailualalla @MeltwaterFIN Sosiaalisen median mahdollisuudet matkailualalla Maria Sundström Managing Director Meltwater Group 0 Agenda @MeltwaterFIN MELTWATER I. SOSIAALISEN MEDIAN SEURANTA JA RAPORTOINTI Sosiaalisen

Lisätiedot