Tekstistä toiminnaksi Aktiiviset työtavat kielenopetuksessa. Vieraiden kielten opettajien koulutuspäivä Turku 15.2.

Transkriptio

1 Tekstistä toiminnaksi Aktiiviset työtavat kielenopetuksessa Vieraiden kielten opettajien koulutuspäivä Turku

2 Tekstistä toiminnaksi 1.Toiminnallinen kielenopiskelu 1.1. Mitä se on ja miksi? 1.2.draama 2.Tekstin toiminnallistaminen 2.1.sanasto 2.2. tekstikappale 2.3. aihepiiri 2.4. rakenteet 3.Toiminnallistamisen vaiheet 3.1.aloitus 3.2. henkilöt 3.3. juoni 3.4. action 3.5. reflektio 4.Käytännön esimerkki

3 1.Toiminnallinen kielenopiskelu 1.1.Mitä ja miksi? Mitä se on? mm. leikkien, musiikin ja draaman käyttämistä kielenopiskelussa Miksi toiminnallisia menetelmiä käytetään? lapset saadaan toimimaan ja käyttämään kieltä toiminnan ja ilmaisun välineenä käytetään hyväksi aivotutkimuksen havaintoja

4 >Brainswitching Vasen aivopuolisko: Oikea aivopuolisko: Puhuminen Lukeminen Kirjoittaminen Numerot Analysoiva ja kriittinen näytteleminen piirtäminen pelit, leikit, laulut kuvat, värit kokonaisuuksien hahmottaminen mielikuvat

5 Toiminnalliset menetelmät hyödyntävät kinesteettistä muistia kannustavat hulluttelemaan mahdollistavat toimimaan omien edellytysten mukaan sisältävät draaman keinoja voivat pohjautua tekstikappaleisiin tai olla irrallaan niistä

6 1.2. Draama Kreikan sanasta drao = jotakin tehtyä perustuu leikkiin, joka on sosiaalista ja kollektiivista toimintaa motivoi leikkiminen luonnollista toimintaa lapselle; draama antaa tilaisuuden ottaa leikki vakavasti mahdollisuus oppia tilanteessa, nauttien siitä

7 Draamaa käytetään persoonallisuuden kehittämiseksi ajattelun tai asenteiden muuttamiseksi sisäisen kokemuksen konkretisoimiseksi ulkoiseksi tekemiseksi draama kehittää kielen ja kirjallisuuden ymmärtämistä sekä itsetuntoa

8 draama laajentaa tietoisuutta ja ymmärrystä vuorovaikutustaidoista ja sosiaalisista suhteista draama on demokraattista ja kriittistä toimintaa, jossa oppija voi vaikuttaa kaikkien osallistujien kokemuksen laatu on keskeistä draaman opetuksellisessa prosessissa

9 Draaman käytössä tärkeää draamasopimus uskominen sitoutuminen ryhmähenki turvallinen ilmapiiri tilanne fokus tai toiminnan päämäärä perspektiivi tai näkökulma draaman työtavat tai tekniikat

10 Miksi ei draamaa? (usein kuultua) draama on vaivalloista aikaa vievää, ei ehditä oppikirjaa rakenteet jäävät oppimatta kaikki eivät halua esiintyä kielitaito ei riitä, sopii paremmin äidinkieleen liian isot ryhmät

11 Kuitenkin ottamalla oppilaat mukaan suunnitteluprosessiin opettajan työ helpottuu motivaatio ja innostus on vaivan arvoista oppikirja tukee draamaharjoituksia tai on niiden pohjana rakenteet jäävät paremmin mieleen draama teatteri pienelläkin kielitaidolla voi ilmaista paljon ison ryhmän voi jakaa, 2 ryhmää tekee samaa

12 2.Tekstin toiminnallistaminen: 2.1.Sanasto sanaleikit itselle merkityksellisten sanojen poimiminen tekstin kampaaminen: Etsi kaikki mind map oma kuvasanakirja Smart-harjoitukset

13 2.2. Itse teksti lukeminen eri tavoilla esim. sävyluku, vuoroa heitellen, ylösalaisin, intonaatio kerrontatekstiin roolit ja toiminta tekstin uudelleen kokoaminen paloista tekstin kääntäminen päinvastaiseksi tekstille uusi loppu/ jatko/ alku/ lisähenkilö toiminta ja kertominen yhtä aikaa äänimaisema, patsaat tekstin faktojen laajentaminen, debatti lauseilla leikkiminen (park bench)

14 2.3. Tekstin aihepiiri tilannekuva tekstistä haastattelut ja kuulustelut kätketyt ajatukset uutinen/reportaasi yhteinen piirtäminen roolit ja niiden vaihto improvisaatiot henkilöiden väliset suhteet

15 2.4. Rakenteet Kielioppitarinat Muistisäännöt Runsas, käytännönläheinen harjoittelu; leikit joissa paljon toistoa Yhteys reaalielämään

16 3.Toiminnallistamisen vaiheet: 3.1.Aloitus/lämmittely sopimus toimintatavoista tutustuminen (uusi ryhmä) rentoutus lähtökohta: kuva / lehtileike/ kirje

17 3.2.Henkilöt henkilötiedot ulkonäkö taustat erityispiirteet keskinäiset suhteet toiminta eri tilanteissa

18 3.3.Juoni tekstikappaleeseen tutustuminen äidinkieliset vihjeet, kuvat still-kuvat, joihin toiset keksivät äänet opettaja roolissa kertoo tarinan pääjuonen tai johdattelee siihen

19 3.4. Action! kaikenlaista toimintaa kehystarinan puitteissa musiikki mukaan: sanoitetaan tuttu laulu aihepiiriin sopivaksi aistit: keksitään mikä ruoka sopisi aiheeseen postikortti aiheesta (joko elävä tai paperi) tilanteiden variointi, yllätysmuuttujat

20 3.5. Reflektio mitä tehtiin? miltä tuntui? mitä opin? teeman siirtäminen reaalimaailmaan omat näkemykset ja kokemukset jakoon

21 4. Esimerkki tekstikappaleen toiminnallistamisesta Perustuu Chouette 1 kirjan kappaleeseen 13, Les voleurs Pohjana tarina kahdesta vankilasta vapautuneesta varkaasta, joista on juttu lehdessä. Tavallinen pariskunta on talossansa iltatoimissaan, menossa nukkumaan. Keskiyön tienoilla kuuluisat varkaat murtautuvat taloon, kiertelevät eri huoneissa ja keräävät kassiinsa kaikenlaista löytämäänsä arvotavaraa. Yhtäkkiä eteisen puhelin soi. Varkaat livistävät tiehensä ja isäntä vastaa puhelimeen. Hän saa ilmoituksen omistamaansa jalokivikauppaan tehdystä murrosta aiemmin illalla. Seuraavana päivänä siivotessaan isäntä löytää kassin, jossa on kadonneet jalokivet sekä talosta vohkitut tavarat.

22 Les voleurs: esittely Lähtökohta: lehtileikkeet > esitä &arvaa mistä kyse Tilanne: poliisivoimien vastaiskun suunnittelu / varkaiden koulutus Tilanteen rekonstruointi

23 Les voleurs 1: Koulutus Luottamuskävely suunnat Tarkka havainnointi, esim. KIM-leikki Keskittymiskyky >numeroharjoitus

24 Les voleurs 2: Valmistautuminen tarvittavat varusteet / varastettavat asiat omat listat > sanasto mikä itselle tärkeintä? >Pantomiimi kuuluisat taideteokset >patsaat, stillkuvat

25 Les voleurs 3: Kohde kohteena olevan talon pohjapiirustus huoneet, ovet, ikkunat huonekalut arvoesineiden sijainti > prepositiot

26 Les voleurs 4: Henkilöt varkaiden luonnehdinta > taustat talon väen luonnehdinta >henkilökuva, ulkonäkö rutiinit, iltatoimet >haastattelu ajatukset > hot seat

27 Les voleurs 5 : H-hetki äänimaisema tapahtumista isäntä herää: mitä hän oikeasti sanoo/ tekee? hälytys: puhelinkeskustelut hälytyskeskukseen vakuutusyhtiölle liikkeeseen improvisoidaan erilaisia loppuja tarinalle

28 Les voleurs 6: Reflektointi Yhteenveto Mitä tehtiin? Mitä jäi tekemättä? Miltä tuntui?

29 Helposti toiminnallistettavissa Tous ensemble 1: kpl 9 Ma fête d anniversaire kpl 12 Dans le train

30 Oppimisen 5 ulottuvuutta Oppia tietämään eli oppia oppimaan sekä hankkimaan pohjatieto ja erikoistumaan omalla alallaan Oppia tekemään eli kyky soveltaa oppimaansa luovasti uudessa ympäristössä Oppia elämään yhdessä eli kyky tehdä asioita erilaisten ihmisten kanssa Oppia olemaan eli jatkuvasti kehittää itseään kokonaisvaltaisena persoonana ja ihmisenä Oppia valitsemaan eli kykyä määrittää elämänsä arvot ja tehdä valintansa niiden mukaisesti

31 kirjallisuutta: Heikkinen,H Draamakasvatus -opetusta taidetta,tutkimista! Jyväskylä: Minerva Huohvanainen,T. ja K.Mäkinen Prosessidraama ja kieltenopetus.tempus 3, Kao,S-M and C. O Neill Worlds into words.learning a second language through process drama. Norwood,NJ:Ablex Owens, A. ja K. Barber Draama toimii.helsinki:jb-kustannus Routarinne, Simo.2004.Improvisoi! Tammi

32 Pohdittavia ajatuksia aktivoimisesta Peukalosääntö: joka tunnilla kaikki puhuvat ainakin kerran kohdekielellä Jotkut oppivat tarkkailemalla! Jos haluaa jotakin, on toimittava! Mikä on välttämättä opettajan tehtävä, minkä voi antaa oppilaille?