Suomen Hiihtoliitto ry Radiokatu 20, VALO VUOSIKERTOMUS

Transkriptio

1 Suomen Hiihtoliitto ry Radiokatu 20, VALO VUOSIKERTOMUS TILIKAUSI

2 SISÄLLYSLUETTELO Sisällys 1 Johdanto 1 2 Organisaatio, hallinto ja talous 2 3 Yhteistyö, yhteiskuntasuhteet ja urheilun eettisyys Yhteistyö ja yhteiskuntasuhteet Antidopingtoiminta Urheilun eettisyys, tasa-arvo, yhdenvertaisuus ja suvaitsevaisuus 5 4 Kansainvälinen toiminta Suomessa Maailmancupkilpailut Continental Cup-, Eurooppa Cup- ja Skandinavia Cup -kilpailut Pohjoismaisten lajien MM-kilpailut vuonna Viestintä, markkinointi ja varainhankinta Viestintä ja yhteydet Varainhankinta ja Nordic Ski Finland 7 6 Huippu-urheilun valmennus- ja kilpailutoiminta Huippu-urheilun johtaminen Maajoukkuetoiminta maastohiihdossa A- ja B-maajoukkueet St1-ryhmä Paralympiaryhmä Habita-ryhmä Maajoukkuetoiminta mäkihypyssä A-maajoukkue ja A-haastajat Team Lahti Nuorten Lidl-ryhmä ja Lidl-haastajat Naisten mäkihyppy Maajoukkuetoiminta yhdistetyssä A-maajoukkue Team Lahti Nuorten Lidl-ryhmä 14

3 SISÄLLYSLUETTELO 7 Harrastetoiminta koko elämänkaarella Nuorisotoiminta Aikuisliikunta 16 8 Seuratoiminta Piiritoiminta Sinettiseuratoiminta Kotimainen kilpailutoiminta Seuraluokittelu 21 9 Osaamisen kehittäminen Ohjaaja- ja valmentajakoulutukset Seuratoimijoiden koulutukset Valmentajakerho ja Mäkituomarikerho Olosuhdetyö Hiihdon olosuhteet Mäkihypyn olosuhteet Tilinpäätös, Suomen Hiihtoliitto ry Tilinpäätös, Maastohiihto Tilinpäätös, Mäkihyppy ja yhdistetty 27 Liitteet 28

4 JOHDANTO 1. Johdanto Suomen Hiihtoliiton toiminta ja talous muodostuvat Hiihtoliiton ja Ski Sport Finland ry:n toiminnan kokonaisuudesta. Ski Sport Finland laatii oman tilinpäätöksensä ja vuosikertomuksensa toimintakaudelta Suomen Maastohiihto ry:n toiminnot siirrettiin Suomen Hiihtoliiton yhteyteen alkaen. Mäkihypyn ja yhdistetyn toiminnot oli siirretty Finnjumping ry:ltä takaisin Suomen Hiihtoliittoon jo alkaen. Vain alppilajit jatkavat toimintojaan omana lajiyhdistyksenään. Kaudella jatkettiin edellisellä kaudella aloitettua mittavaa strategiatyötä, johon sisältyi Hiihtoliiton visuaalisen ilmeen uudistaminen. Myös Hiihtoliiton toimintasäännöt päivitettiin ja liiton päätöksenteko uudistettiin toimintakauden aikana. Ministeri Lauri Tarastin koordinoima sääntöjen uudistustyö vähentää kokoushallinnointia ja antaa mahdollisuuksia asiantuntijuuden kehittämiseen luottamushenkilöiden valinnassa. Samalla seurojen rooli valmistelutyössä korostuu. Pohjoismaisten lajien huippu-urheilun päätavoite kilpailukaudella oli menestyä Falunin MM-hiihdoissa helmikuussa. Olosuhteet MM-hiihdoissa olivat erittäin haastavat ja huollon rooli korostui koko kisojen ajan. Ainoa mitalisijoitus oli maastohiihtonaisten viestipronssi, mutta myös Kerttu Niskasen hyvät hiihdot sekä Ilkka Herolan ja Jim Härtullin venyminen neljännelle sijalle yhdistetyn parisprintissä jäivät tuloksellisesti kisoista mieliin. Mäkihypyn osalta Falunin-kisat olivat pettymys. Toimintakauden aikana haettiin ja saatiin yhdessä Suomen Ampumahiihtoliiton kanssa tukea OKM:ltä Lumilajit Liikuttavat -hankkeelle, jonka tarkoituksena on kehittää seurojen osaamista, yhteistyötä sekä luoda erilaisia malleja liikuttaa lapsia ja perheitä lumella. Myös liiton sinettiseuratoimintaa kehitettiin ja osallistuttiin aktiivisesti sinettikriteerien uudistamisprosessiin. Kaudella pilotoitiin Lapin ja Vuokatin urheiluopistojen valmennuskeskusten kanssa uusimuotoinen lumilajien valmentajakoulutus ja toteutettiin maastohiihdon johtamisjärjestelmän uudistaminen. Lisäksi työstettiin lumilajien yhteistä verkko-oppimisympäristöä yhdessä muiden lajien kanssa. Sivu 1

5 ORGANISAATIO, HALLINTO JA TALOUS 2. Organisaatio, hallinto ja talous Liiton toimielimiä ovat liittokokous, liittovaltuusto ja johtokunta. Lisäksi lajiryhmien johtoryhmät ohjaavat, tukevat ja kehittävät operatiivista urheilutoimintaa toimintasuunnitelman ja budjetin puitteissa. Liittokokous järjestettiin Helsingissä. Hiihtoliiton 545 jäsenseurasta ja 19 hiihtopiiristä (ml. Finlands Svenska Skidförbund FSS ry) olivat kokouksessa edustettuina 31 seuraa ja viisi piiriä. Kokouksessa julkaistiin strategiatyön tulokset ja esiteltiin Hiihtoliiton uusi visuaalinen ilme. Seurat valitsivat liittovaltuuston kaudelle ja sen puheenjohtajaksi Heikki Hämäläisen ja varapuheenjohtajaksi Jari Lehtisen. Hannu Koskivuori mitali luovutettiin pitkän linjan hiihtovaikuttaja Tarmo Ängeslevälle. Liittovaltuuston syyskokous pidettiin Helsingissä ja kevätkokous Nokialla. Syyskokouksessa hyväksyttiin vuosikertomus ja vahvistettiin tilinpäätös ja esiteltiin strategian jalkauttamissuunnitelma. Kevätkokouksessa vahvistettiin toimintasuunnitelma ja talousarvio kaudelle ja valittiin Jukka-Pekka Vuori jatkamaan Hiihtoliiton puheenjohtajana sekä erovuoroiset johtokunnan jäsenet Markku Haapasalmi, Tatu Lehmuskallio, Timo Jaakkola ja Jukka Salmi jatkamaan johtokunnassa kaksi seuraavaa toimintavuotta. Liittovaltuuston kevätkokouksessa sai päätöksensä sääntöuudistustyö, kun liittovaltuusto hyväksyi yksimielisesti uudet toimintasäännöt. Tulevaisuudessa liittovaltuusto kokoontuu vain kerran vuodessa syyskokouksessaan ja kevään kokous korvataan eri lajiryhmien seurojen neuvottelupäivillä. Jatkossa johtokunnan lajeille määritellyt paikat jakaantuvat tasan alppihiihdon, mäkihyppy-yhdistetyn ja maastohiihdon kesken. Kullakin lajiryhmällä on kaksi jäsenyyttä. Uutena asiana on kaksi lajiryhmiin sitoutumatonta jäsenyyttä ja lisäksi kullekin lajiryhmälle nimetään varajäsenet. Hiihtoliiton johtokunta kokoontui toimintakaudella kymmenen kertaa. Sivu 2

6 ORGANISAATIO, HALLINTO JA TALOUS Hiihtoliitto vastasi hiihtourheilun yhteisestä kansainvälisestä yhteistyöstä Kansainvälisen Hiihtoliitto FIS:n jäsenenä. Hiihtoliiton edustajat osallistuivat FIS:n syyskokoukseen Sveitsin Zürichissa ja kesäkokoukseen Bulgarian Varnassa Kokouksissa FIS:n hallituksen jäsenenä oli Martti Uusitalo. Hiihtoliiton palveluksessa oli toimintakauden aikana keskimäärin 35 henkilöä. Kauden tilinpäätöksen luvut eivät ole vertailukelpoisia edellisen tilikauden kanssa, koska Suomen Maastohiihto ry:n toiminnot siirrettiin Suomen Hiihtoliiton yhteyteen alkaen. Maailmancup-kilpailujen ylijäämää jaettiin edelleen lajeille ,00 euroa jakosuhteella 54 % mäkihyppy, 14 % yhdistetty ja 32 % maastohiihto. Mäkihypyn ja yhdistetyn yksikkö sai ,00 euroa ja Maastohiihto ,00 euroa. Varsinaisen toiminnan kulut olivat tilikauden aikana ,22 euroa (edellinen tilikausi yhteensä ,94). Varanhankinnan tuotot olivat ,15 euroa (edellinen tilikausi yhteensä ,47). Opetusministeriön myöntämä valtionavustus vuodelle 2015 oli euroa. (Vuoden 2014 valtionavustus oli ,00 euroa ja euroa vuonna 2013.) TILINPÄÄTÖS HIIHTOLIITTO MÄKI-YH YKSIKKÖ MAASTOHIIHTO KONSERNI Oma pääoma Tilikauden voitto/tappio Lisenssioikaisu Oma pääoma ennen ylijäämän jakoa Ylijäämän jako Tilikauden tulos Oma pääoma % 32 % Sivu 3

7 ORGANISAATIO, HALLINTO JA TALOUS Tilinpäätöksen yhteydessä vanhan lisenssitilin kirjauksiin tehtiin toimintatapamuutos. Lisenssitili purettiin siten, että kauden aikana kertynyt saldo jaettiin lajeille ns. ylimääräisenä lisenssituottona ja loppusaldo oikaistiin oman pääoman kautta. Jatkossa lisenssien seuranta ja tilitys lajeille hoidetaan useammin Hiihtoliitto Mäki-Yh-yksikkö Maastohiihto Yhteensä Tuotot , , , ,32 Ylijäämän jako , , ,00 0,00 Kulut , , , ,69 Tilikauden yli/alijäämä , , , ,63 Edellisten tilikausien voitto/tappio , , , ,03 Edellisten tilikausien lisenssioikaisu 0, , , ,61 Tilikauden yli/alijäämä , , , ,63 Oma pääoma , , , ,79 Yhdistymisten kautta lajeille on kertynyt Hiihtoliitolle sisäistä velkaa, joka hoidetaan sisäisesti maksusuunnitelman mukaisesti Mäki-Yhdistetty Maastohiihto Ski Sport Finland ry toimii itsenäisenä lajiyhdistyksenä, jolle Hiihtoliitto tilittää valtion perusavustuksen, FIS-tuen sekä lisenssituloja. Hiihtoliitto huolehtii, että urheilijoiden käytettävissä ovat urheilija- ja valmennusrahasto, joita ylläpitää Suomen Hiihtourheilun Kannatussäätiö. Hiihtoliiton talouden tavoitteena on edelleen negatiisen oman pääoman nostaminen positiiviseksi tilikauden loppuun mennessä kotikisoihin panostamista kuitenkaan unohtamatta. Liitteet: Hiihtoliiton tilinpäätös Maastohiihdon tilinpäätös Mäkihypyn ja yhdistetyn tilinpäätös Sivu 4

8 YHTEISTYÖ, YHTEISKUNTASUHTEET JA URHEILUN EETTISYYS 3. Yhteistyö, yhteiskuntasuhteet ja urheilun eettisyys 3.1 YHTEISTYÖ JA YHTEISKUNTASUHTEET Hiihtoliitto toimii hiihtourheilun yhteisenä edustajana ja edunvalvojana liikunnassa ja urheilussa. Hiihtoliitto on mm. Suomen Olympiakomitea ry:n, Suomen Paralympiakomitea ry:n ja Valtakunnallisen liikunta- ja urheiluorganisaatio VALO ry:n jäsen. Toimintavuoden aikana Hiihtoliitto oli yhteistyössä mm. Vuokatin Urheiluopiston, Suomen Urheiluopiston, Kilpa- ja Huippu-urheilun Tutkimuskeskuksen, liikunnan aluejärjestöjen, Koululiikuntaliiton, Puolustusvoimien, Suomen Ladun ja Suomen Sotilasurheiluliiton kanssa. Hiihtoliitto edusti ja edisti yhdessä lajien kanssa hiihtourheilua valtionhallinnossa ja muussa julkishallinnossa. Hiihtourheilun valtionavustus toimintakaudelle myönnettiin Hiihtoliitolle. Valtionavustusehtojen mahdollistamalla tavalla Hiihtoliitto siirsi pääosan avustuksesta lajeille. 3.2 ANTIDOPINGTOIMINTA Suomen Hiihtoliitto ja sen lajit, seurat ja niiden jäsenet sekä liiton alaiseen kilpailutoimintaan osallistuvat kuten urheilijat, urheilijan tukihenkilöt ja virkailijat sitoutuvat kulloinkin voimassa olevaan Suomen Antidopingtoimikunnan ADT ry:n antidopingsäännöstöön sekä kansainvälisen antidopingtoimiston WADA:n, Kansainvälisen Olympiakomitean ja kansainvälisen hiihtoliiton FIS:n antidopingsäännöstöön. Suomen Hiihtoliitto toteutti syksyllä 2014 päivitettyä ja ADT:n hyväksymää antidopingohjelmaansa niillä toimenpiteillä, jotka ohjelmaan on kirjattu. 3.3 URHEILUN EETTISYYS, TASA-ARVO, YHDENVERTAISUUS JA SUVAITSEVAISUUS Liiton toiminnassa edistetään tasa-arvoista liikuntakulttuuria. Liiton toiminnan perustana ovat liikunnan eettiset arvot ja urheilun reilun pelin periaatteet. Sivu 5

9 KANSAINVÄLINEN TOIMINTA SUOMESSA 4. Kansainvälinen toiminta Suomessa Hiihtoliitto toimii FIS:n kansainvälisten kilpailujen järjestäjänä Suomessa. Liitto voi sopimuksella luovuttaa kilpailujen järjestämisoikeuden kolmansille osapuolille. 4.1 MAAILMANCUPKILPAILUT Hiihtoliitto järjesti Suomessa kaudella FIS maailmancupkilpailuja Rukalla (maastohiihto, mäkihyppy ja yhdistetty), Lahdessa (maastohiihto, mäkihyppy ja yhdistetty) ja Kuopiossa (mäkihyppy). Ski Sport Finland ry järjesti alppihiihdon maailmancupin osakilpailut Levillä yhteistyössä Levi Events Oy:n kanssa ja freestylen kumparelaskun maailmancupin osakilpailun Rukalla. 4.2 CONTINENTAL CUP-, EUROOPPA CUP- JA SKANDINAVIA CUP -KILPAILUT Mäkihypyn Continental Cupin osakilpailut järjestettiin Kuopiossa ja Lahdessa sekä yhdistetyn Continental Cupin kilpailut Rukalla. Mäkihypyn FIS-cupin osakilpailu järjestettiin Kuopiossa Continental Cupin kilpailun yhteydessä. Alppihiihdon Eurooppa Cupin osakilpailut järjestettiin Levillä ja freestylehiihdon Eurooppa Cupin osakilpailut Rukalla ja Jyväskylässä. Maastohiihdon Skandinavia Cupin osakilpailuja ei järjestetty tällä kaudella Suomessa uuden kiertävän järjestysvuorosysteemin takia. 4.3 POHJOISMAISTEN LAJIEN MM-KILPAILUT VUONNA 2017 Hiihtoliitto järjestää yhdessä Lahden Hiihtoseuran ja Lahden kaupungin kanssa historialliset seitsemännet pohjoismaisten hiihtolajien MMkilpailut Lahdessa. Lahti2017-tapahtuman operatiivinen yhtiö on Lahden kaupungin omistama tapahtumayhtiö Lahti Events Oy, jonka hallituksessa ovat Hiihtoliiton edustajina Jukka-Pekka Vuori (pj.), Markku Haapasalmi, Tatu Lehmuskallio ja Mika Kulmala. Lahti Events Oy:n toimitusjohtajana toimii MM-kilpailujen pääsihteeri Janne Leskinen. MM-kisajärjestelyt tulevat olemaan merkittävä osa Hiihtoliiton toimintaa seuraavan puolentoista vuoden aikana ja kisaorganisaatio kasvoi merkittävästi kaudella Myös Salpausselän kisat integroitiin Lahti2017-toimintoihin toimintakauden aikana. MM-kisoista pyritään tekemään kansallinen ilmiö, huippu-urheilutapahtuma ja yleisöä kiinnostava elämystuote, joka nivotaan Suomi 100 vuotta -juhlaan. Sivu 6

10 VIESTINTÄ, MARKKINOINTI JA VARAINHANKINTA 5. Viestintä, markkinointi ja varainhankinta 5.1 VIESTINTÄ JA YHTEYDET Hiihtoliiton ulkoista viestintää hoiti viestintäpäällikkö. Kauden aikana järjestettiin urheilutoimintaa ja Hiihtoliiton johtoa koskevia mediatilaisuuksia. Pääpaino viestinnässä oli maailmancupeissa sekä Falunin MM-hiihdoissa. Viestinnässä käytettiin pääsääntöisesti liiton omia nettisivuja ja uutiskirjeitä. Sosiaalisen median kanavien kautta tavoitettiin laaja-alainen hiihtolajeista kiinnostuneiden joukko. Oleellinen osa tiedotustyötä oli maajoukkueen mediakoordinointi sekä yhteistyö suomalaisten TV-kanavien (YLE ja MTV3) ja muiden päämedioiden kanssa. Sisäistä viestintää hoidettiin päivittäin toimistohenkilökunnan toimesta. Yhteistyötä Kustannus Oy Juoksijan julkaiseman Hiihto-lehden kanssa jatkettiin. Kuusi kertaa vuodessa julkaistavaa Hiihto-lehteä tarjottiin seuroille ja lisenssiurheilijoille edulliseen vuosihintaan. Hiihto-lehti oli myös Valmentajakerhon ja Suksihuoltajakerhon jäsenlehti. Hiihtoliiton ja lajien nettisivut käännettiin keväällä 2015 osittain englanninkielelle harjoittelijan toimesta. 5.2 VARAINHANKINTA JA NORDIC SKI FINLAND Pohjoismaisten lajien varainhankinta yhdistettiin ja toteutettiin yhteistyössä ulkoistettujen markkinointikumppaneiden (Samla Sponsorship & Management, Via Sport) ja Hiihtoliiton oman henkilöstön voimin. Samanaikaisesti valmistauduttiin varainhankinnan keskittämiseen Hiihtoliiton omaan markkinointi- ja myyntiyhtiöön, Nordic Ski Finlandiin. Nordic Ski Finland Oy:n toiminnan laajentamista ja uutta kaupallista strategiaa valmisteltiin kaudella Yhtiö vastaa kaudesta alkaen laaja-alaisesti Hiihtoliiton tuotteiden markkinointioikeuksista. Toiminnan laajenemista varten Nordic Ski Finlandille haettiin keväällä 2015 kaupallista johtajaa, joka vastaa Hiihtoliiton markkinointioikeuksista, tuotteistuksesta, myynnistä ja kumppaniviestinnästä tiiviissä yhteistyössä Suomen Hiihtoliiton henkilöstön kanssa. Osa Hiihtoliiton nykyisestä henkilöstöstä siirtyy kaudella osittain Nordic Ski Finlandin palvelukseen. Sivu 7

11 HUIPPU-URHEILUN VALMENNUS- JA KILPAILUTOIMINTA 6. Huippu-urheilun valmennus- ja kilpailutoiminta 6.1 HUIPPU-URHEILUN JOHTAMINEN Maastohiihdossa aloitettiin valmennuksen johtamisjärjestelmän uudistaminen, josta vastasivat maastohiihdon päävalmentaja ja valmennuspäällikkö. Valmennustoimintaa uudistettiin ja linjattiin yhdessä SHL:n eri ryhmien valmentajien, huippu-urheiluyksikön sekä maastohiihdon urheiluakatemioiden kanssa ja uusi johtamisjärjestelmä toteutettiin Lapin ja Vuokatin urheiluopistojen valmennuskeskusten kanssa. Uudistustyön perustana olivat Suomen Olympiakomitean huippu-urheiluyksikön akatemia-, osaamis- ja huippuvaiheen ohjelmien mukaiset toimet maastohiihdossa. Olympiakomitean huippu-urheiluyksikön kanssa tehdyssä yhteistyössä hyödynnettiin Kilpa-ja huippu-urheilun tutkimuskeskukselta saatua osallistuvaa asiantuntijuutta erityisesti harjoittelun ja kuormituksen seurannassa ja urheilupsykologiassa. Suomen Olympiakomitean huippu-urheiluyksikkö myönsi maastohiihdolle yhden uuden nuorten olympiavalmentajatuen, joka sijoitettiin Vuokatti-Ruka Urheiluakatemiaan. Maastohiihdossa oli neljä nuorten olympiavalmentajaa kaudella Tutkimustoiminnassa tiivistettiin yhteistyötä Jyväskylän yliopiston kanssa tutkimuksen soveltamisessa käytännön valmennukseen ja suksihuoltoon. Suksihuoltoon liittyvä projekti aloitettiin tavoitteena Lahden MM-kisat 2017 ja Etelä-Korean olympialaiset Keväällä 2015 perustettiin mäkihypyn ja yhdistetyn asiantuntijaydinryhmä, jonka työn tavoitteena on mäkihypyn ja yhdistetyn suunnan kääntäminen. Ryhmän jäsenet ovat Mikko Virmavirta (pj.), Hannu Lepistö, Jani Klinga, Kari Ylianttila, Lauri Hakola ja Mika Kojonkoski. 6.2 MAAJOUKKUETOIMINTA MAASTOHIIHDOSSA Henkilövaihdoksista johtuen kaikkien valmennusryhmien toiminta lähti kaudella normaalia myöhemmin liikkeelle. Yhteinen startti kaikille ryhmille pidettiin kesäkuun lopulla. Valmentajina toimivat Reijo Jylhä päävalmentajana, Olli Ohtonen sprinttivalmentajana, Teemu Pasanen maailmancup-valmentajana kilpailukaudella, Janne Hyyppä B-maajoukkueen ja Jussi Piirainen ST1-ryhmän valmentajana. Eero Hietanen valmennuspäällikkönä koordinoi omalta osaltaan linjatun toiminnan siirtoa eri ryhmien välillä. Sivu 8

12 HUIPPU-URHEILUN VALMENNUS- JA KILPAILUTOIMINTA Maajoukkuetoimintaa lähdettiin kehittämään siten, että kaikki valmentajat ja ennen kaikkea päävalmentaja olisi tietoinen jokaisen maajoukkueeseen kuuluvan urheilijan tilanteesta. Käyttöön otettiin yhteiset ja säännölliset valmentajien koulutukset sekä WarRoom-toiminta, jonka konkreettisin toiminto oli joka toinen viikko pidetty skype-palaveri. Tavoitteena on, että urheilijan polku nuorten ryhmästä A-maajoukkueeseen toimisi tulevaisuudessa vielä nykyistä paremmin A- ja B-maajoukkueet A-maajoukkueeseen valittiin kaudelle yhteensä 19 hiihtäjää (liite). Tavoitteeksi asetettiin uuden toimintatapakulttuurin kehittämisen aloittaminen. Tuloksellisena tavoitteena oli menestyminen Falunin MM-hiihdoissa Käynnistyksessä ja asioiden kehittämisessä on merkittävän panoksensa antanut Olympiakomitean huippu-urheiluyksikkö ja erityisesti kestävyyslajivastaava Olli-Pekka Kärkkäinen ja urheilupsykologi Hannaleena Ronkainen. Leirityskausi lähti liikkeelle noin kaksi kuukautta normaalia myöhemmin ja ensimmäinen valmennuksellinen harjoitusleiri oli Ylläksellä heinäkuun lopussa. Elokuussa leireiltiin Vuokatissa ja syyskuussa Ramsaussa. Lokakuussa puolet urheilijoista oli Val Senaleksessa lumileirillä ja toinen puoli Vuokatissa. Marraskuussa oli perinteinen lumileiri Lapissa Oloksella. Kilpailutoiminta lähti liikkeelle Vuokatin Suomen Cupista marraskuun alussa. Maailmancupkauden avaus marraskuussa Kuusamossa toi mukanaan yhden kauden kohokohdista, kun Iivo Niskanen voitti 15 kilometrin perinteisen hiihtotavan kilpailun ja Sami Jauhojärvi sijoittui kolmanneksi. Ensimmäinen periodi maailmacupista sujui kokonaisuudessaan hyvin, mutta joulun ajan sairastumiset heijastuivat loppukauden tuloksiin. Tour de Skillä peräti kahdeksan hiihtäjää joko keskeytti kisan tai ei startannut ollenkaan sairastumisen takia. Keskitalven maailmancupkisoissa Riitta-Liisa Roponen ja Matti Heikkinen pääsivät palkintokorokkeelle Rybinskissä ja Toni Ketelä Otepäässä. Falunin MM-hiihtojen viimeistelyleiri pidettiin onnistuneesti Itävallan Seefeldissä. MM-kisat tapahtumana oli hyvin erikoislaatuinen olosuhteista johtuen: märät kelit, erilaiset lumiolosuhteet ladun eri kohdissa sekä suolaus tekivät jälkianalyysin erittäin haastavaksi. Huollon rooli korostui koko kisojen ajan. Naisten viestipronssi ja Kerttu Niskasen hyvät hiihdot jäivät tuloksellisesti kisoista parhaiten mieliin. Sivu 9

13 HUIPPU-URHEILUN VALMENNUS- JA KILPAILUTOIMINTA Falunin MM-kisojen jälkeen Lahden maailmancupissa Sami Jauhojärvi hiihti 15 kilometrin perinteisen hiihtotavan kilpailussa kolmanneksi ja Ristomatti Hakola 13. sijallaan varmisti Suomelle normaalimatkojen maailmancupissa viidennen kiintiöpaikan kaudelle Kokonaisuudessaan maailmancupkausi yhteispisteiden valossa meni pieleen jo Tour de Skin sairastumisien johdosta, mutta yksittäisten hiihtäjien suoritukset yksittäisissä maailmancupeissa olivat lupaavia ajatellen tulevaa kautta. Lähes kaikki maajoukkuehiihtäjät hiihtivät ainakin kertaalleen kymmenen joukkoon yksittäisessä maailmancupin kisassa. B-maajoukkueeseen kuului kaudella yhdeksän urheilijaa (liite). Joukkueella oli harjoituskauden aikana yhteensä 42 leirivuorokautta, joista kotimaassa 30 ja Itävallan Ramsaussa 12 vuorokautta. Joukkueen valmennuksesta vastasi B-maajoukkueen valmentaja, lisäksi toiminnassa oli mukana tukihenkilöitä leiri- ja kilpailukohtaisesti, mm. kakkosvalmentaja ja suksihuoltajat. Toiminnassa olivat keskeisissä rooleissa valmentajien yhteistyö ja tehostettu kontaktointi urheilijoihin, muiden ryhmien ja henkilökohtaisiin valmentajiin. Tätä toimintaa ohjasi uusi yhteistyötoimintamalli. Kilpailukauden päätavoitteina joukkueella oli saavuttaa maailmancupin pisteitä kotimaan maailmancupkilpailuista sekä menestyminen Skandinavia Cupissa sekä nuorten U23 MM-kilpailuissa. Tuloksellisesti joukkue saavutti kauden aikana Skandinavia Cupista yhden palkintopallisijoituksen ja kaikkiaan urheilijat sijoittuvat viisi kertaa 15 parhaan joukkoon. Lahden maailmancupkilpailuissa Ristomatti Hakola sijoittui kahdesti MC-pisteille, sprintissä 14:nneksi ja normaalimatkalla 13:ksi. Nuorten alle 23-vuotiaiden MM-kilpailuihin Kazakstanin Almatyssa Suomi osallistui pienellä neljän urheilijan joukkueella. Kilpailuissa kaikki urheilijat saavuttivat sijoituksen 18 parhaan joukkoon. Kauden päätteeksi joukkueesta nousi yksi urheilija maajoukkueeseen St1-ryhmä Nuorten maajoukkueessa oli kaudella kolmetoista vuotiasta urheilijaa (liite). Joukkueen toiminnasta vastasi yksi nuorten maajoukkuevalmentaja. Hänen apunaan oli apuvalmentaja osalla leireistä. Lisäksi lumileireillä oli suksihuoltaja sekä hierontamahdollisuus. Sivu 10

14 HUIPPU-URHEILUN VALMENNUS- JA KILPAILUTOIMINTA Leirityksellä sekä yhteistyöllä ja yhteydenpidolla urheilijoiden ja henkilökohtaisten valmentajien kanssa ohjattiin nuoria harjoittelussa niin määrällisesti kuin laadullisesti kohti aikuishuippu-urheilun asettamia vaatimuksia. Leirivuorokausia joukkueella oli 38 ja leirejä kuusi, joista neljä pidettiin Vuokatin Urheiluopistolla, yksi Syötteellä ja yksi Lapin Urheiluopistolla. Nuorten maajoukkueen kilpailulliset tavoitteet olivat nuorten MM-kilpailuissa Kazakstanissa. Parhaimmat saavutukset olivat poikien viestin neljäs sija sekä Lauri Vuorisen kuudes ja Lauri Lepistön yhdeksäs sija sprinttihiihdossa Paralympiaryhmä Maastohiihdon paralympiavalmennus toteutettiin osittain integroituna muuhun maastohiihdon maajoukkuetoimintaan ja osittain omalla leiritystoiminnalla. Yksi vammaishiihtäjä valmentautui maastohiihdon A-maajoukkueen mukana. Muille järjestettiin leiritystä Vuokatissa. Valmennus- ja kilpailutoiminnasta vastasi parahiihdon vastuuvalmentaja. Kauden pääkilpailut olivat MM-kilpailut USA:n Cablessa sekä Kansainvälisen Paralympiakomitean (IPC) maailmancupkisat, joista yksi järjestettiin Vuokatissa. MM-kilpailuissa parhaasta saavutuksesta vastasi Ilkka Tuomisto, joka oli seitsemäs perinteisen hiihtotavan keskimatkalla. Vammaishiihdon maailmancupin parhaasta saavutuksesta vastasi Maija Järvelä, joka sijoittui kolmanneksi Vuokatissa MC-kisojen sprinttihiihdossa Habita-ryhmä Habita-valmennusryhmä on ensimmäinen liittojohtoinen valmennusryhmä parhaille vuotiaille hiihtäjille. Kaudella ryhmässä oli 65 hiihtäjää (liite). Ryhmä jaetaan alueellisesti ja toiminnallisesti neljään ryhmään: Lahti (Etelä), Jyväskylä (Länsi), Vuokatti (Itä) ja Rovaniemi (Pohjoinen). Ryhmien valmennuksesta vastasivat seitsemän SHL:n oto- tai yhteispalkattua valmentajaa. Habita-ryhmät toimivat oman leirityssuunnitelmansa mukaisesti ja toteuttivat liiton valmennuksen linjausta toiminnassaan. Valmentajat toimivat kiinteässä yhteistyössä urheiluakatemioiden kanssa. Ryhmillä oli noin 23 leirivuorokautta. Habita-ryhmän tärkeimpiä kilpailuja olivat nuorten SM-kilpailut, PM-kilpailut Ruotsissa ja nuorten Euroopan Olympiafestivaalit (EYOF) Itävallassa / Liechtensteinissa. Pohjoismaiden mestaruuskilpailuista Suomi sai neljä mitalia. EYOF-kilpailuissa neljä hiihtäjää sijoittui henkilökohtaisilla matkoilla kuuden parhaan joukkoon ja sekaviestissä Suomen joukkue oli neljäs. Sivu 11

15 HUIPPU-URHEILUN VALMENNUS- JA KILPAILUTOIMINTA 6.3 MAAJOUKKUETOIMINTA MÄKIHYPYSSÄ A-maajoukkue ja A-haastajat Mäkihypyn A-maajoukkueeseen kuului kuusi urheilijaa ja A-haastajiin kolme urheilijaa (liite). Janne Happonen jättäytyi omasta halustaan pois maajoukkuetoiminnasta. Valmennuksesta vastasivat Jani Klinga ja Kari Ylianttila. Suksihuoltajana talvella toimi Juha-Matti Ruuskanen. Maiden välisessä kokonaiscupissa Suomi sijoittui yhdeksänneksi 740 pisteellä. Kauden aikana MC-pistesijoituksen saavutti seitsemän eri urheilijaa. Paras yksittäinen henkilökohtainen sijoitus oli seitsemäs ja joukkuekilpailussa neljäs. Kesä-GP -pisteissä Suomi oli maiden välissä kilpailussa kymmenes. Joukkue keräsi 151 pistettä. Falunissa joukkue ei päässyt tavoitteeseensa, joka oli henkilökohtaisessa kilpailussa kymmenen parhaan joukkoon ja joukkuekilpailussa kuuden parhaan joukkoon sijoittuminen. Joukkuekilpailussa sijoitus oli yhdeksäs ja henkilökohtaisessa kilpailussa 15:s. Falunin-tulokset olivat pettymys Team Lahti 2017 Team Lahti ryhmään kuului viisi urheilijaa (liite). Valmennuksesta vastasivat Jukka Ylipulli ja Kari Pätäri Nuorten MM-kilpailuiden joukkuekisassa Suomi sijoittui kahdeksanneksi. Paras suomalainen henkilökohtaisessa kilpailussa oli Juho Ojala sijoittuen 16:nneksi. Continental Cupin osakilpailuihin osallistuttiin usean urheilijan voimin, mutta menestys jäi vaatimattomaksi Nuorten Lidl-ryhmä ja Lidl-haastajat Nuorten Lidl-ryhmään kuului 11 urheilijaa (liite). Valmennuksesta vastasivat Janne Ylijärvi, Lauri Hakola ja Iisakki Nivala. Toiminta oli kesän ja talven aikana vilkasta. Nuorten olympialaisissa Niko Kytösaho voitti kultaa ja joukkuekilpailussa Suomi sijoittui toiseksi. Sivu 12

16 HUIPPU-URHEILUN VALMENNUS- JA KILPAILUTOIMINTA Naisten mäkihyppy Naisten maajoukkueen kesän harjoittelu ja leiritys sujui suunnitellusti. Valmentajana toimi Kimmo Kykkänen. Susanna Forsströmin maailmancupmenestys oli vaatimatonta, mutta hän nappasi Falunin Continental Cupissa sijat 3 ja 4. Julia Kykkäsen loukkaantuminen tammikuussa sotki kilpailukautta, mutta hän pystyi hyppäämään kauden loppuun ja sijoittui Oslossa kauden viimeisessä maailmancupin osakilpailussa yhdeksänneksi ja maailmancupin kokonaispisteissä sijalle 23. Falunin MM-kilpailuissa tulostaso oli vaatimaton. Julia Kykkänen oli 23. ja Susanna Forsström 40:s. Sekajoukkuekilpailussa joukkue hyppäsi sijalle 10. PM-kilpailuihin osallistui Jenny Rautionaho, joka sijoittui kuudenneksi. Mäkihypyn Tyttöteam-ryhmään kuului yhteensä kahdeksan urheilijaa (liite). Vastuuvetäjänä ryhmässä toimi Heli Pomell. Kaudella ryhmällä oli neljä leiriä ja kolme tyttöä osallistui elokuussa Oberstdorfin yhdistetyn kilpailuun. Tytöillä oli omat sarjat Lidl-cupissa ja kilpailuiden osallistujamäärät ovat tyttöjen osalta kasvaneet pikkuhiljaa. Hopeasomman loppukilpailussa oli mukana 17 tyttöjunioria. 6.4 MAAJOUKKUETOIMINTA YHDISTETYSSÄ A-maajoukkue Yhdistetyn maajoukkueeseen kuului kuusi urheilijaa (liite). Valmennuksesta vastasivat Petter Kukkonen sekä Jari Hiekkavirta. Suksihuoltaja talvella oli Ossi Manner. Maiden kokonaiscupissa Suomi sijoittui yhdeksänneksi 346 pisteellä. Urheilijoista Ilkka Herola nosti tasoaan sijoittuen maailmancupin kokonaiskisassa 17. sijalle. Muita kauden aikana pisteille sijoittuneita urheilijoita olivat Jim Härtull sekä Leevi Mutru. Falunin MM-kisoissa joukkue kilpaili vaihtelevasti. Parhaasta henkilökohtaisesta sijoituksesta vastasi Ilkka Herola ollen suuren mäen Gundersen-kilpailussa 16:s. Parisprintissä Suomi (Herola & Härtull) venyi yllätykseen napaten neljännen sijan. Joukkuekilpailussa Suomen sijoitus oli yhdeksäs. Sivu 13

17 HUIPPU-URHEILUN VALMENNUS- JA KILPAILUTOIMINTA Team Lahti 2017 Nuorten Team Lahti ryhmään kuului kymmenen urheilijaa (liite). Valmennuksesta vastasi Antti Kuisma. Nuorten MM-kilpailuiden joukkuekisassa Suomi sijoittui neljänneksi. Joukkueessa kilpailivat Marcus Torni, Eero Hirvonen, Leevi Mutru ja Arttu Mäkiaho. Pikamatkalla (5 km) paras suomalainen oli Marcus Torni sijoittumalla 9:nneksi. Normaalimatkan (10 km) paras oli puolestaan 11:nneksi sijoittunut Leevi Mutru. Continental Cupissa Eero Hirvonen saavutti palkintopallipaikan sijoittumalla toiseksi Saksan Klingenthalissa. PM-kilpailuissa menestystä tuli Atte Korhoselle (kultaa) sekä Atte Kettuselle (hopeaa). Sama parivaljakko voitti myös parisprintin Nuorten Lidl-ryhmä Nuorten Lidl-ryhmään kuului 13 urheilijaa (liite). Vastuuvalmentajina ryhmässä toimivat Juha Viholainen sekä Olli Reponen. Ensimmäistä kertaa myös tytöt osallistuivat Lidl-leiritykseen. Ryhmätoiminta oli vilkasta läpi kauden. Urheilijat osallistuivat myös vuotuiseen kansainväliseen ikäkausihuipentumaan, jossa menestys oli erinomaista. Sivu 14

18 HARRASTETOIMINTA KOKO ELÄMÄNKAARELLA 7. Harrastetoiminta koko elämänkaarella Toimintakauden aikana suurimpia harrasteliikuntatapahtumia olivat Lasten Mäkiviikko, Hopeasomman loppukilpailut sekä massahiihdot. Hiihtoliitto tuki seuroja heidän työssään liikuttaa monipuolisesti eri-ikäisiä harrastajia lumella. Toimintakauden aikana tiivistettiin yhteistyötä Suomen Ampumahiihtoliiton kanssa ja haettiin sekä saatiin tukea OKM:ltä Lumilajit Liikuttavat -hankkeelle, jonka tarkoituksena on kehittää seurojen osaamista, yhteistyötä sekä luoda erilaisia malleja liikuttaa lapsia ja perheitä lumella. Hankkeen tavoitteena on myös lisätä opettajien osaamista ja luoda heille uudenlaisia koulutusmalleja sekä materiaaleja. Hanke aloitti maaliskuussa kuvaamalla tarvittavat materiaalit seuroille ja opettajille. Aikuisten harrastustoimintaa tuettiin järjestämällä massahiihtotapahtumia yhteistyössä seurojen kanssa. 7.1 NUORISOTOIMINTA Nuorisotoiminnan kautta on luotu pohjaa elinikäiseen harrastukseen sekä tarjottu mahdollisuus edetä harrastuksen, seuratyön tai huippuhiihdon parissa aina kansainväliseen menestykseen saakka. Lasten ja nuorten näkyvimpänä tapahtumana järjestetty Lasten Mäkiviikko - kiertue kävi yhdeksällä paikkakunnalla keräten yhteensä 3500 alakoululaista tutustumaan lumilajeihin. Kiertueen tuotti Source Creative Oy. Seurojen nuorisoliikunnan toiminta-ajatuksena oli, että seuran tulee olla paikkakunnan hiihdon kokonaisvaltainen kehittäjä ja ennen kaikkea alle 16- vuotiaille tarkoitettujen monipuolisten hiihto- ja Hopeasompakoulujen toteuttaja. Seurojen hiihto- ja mäkikouluja toteutettiin kolmessa tasossa: ja vuotiaiden hiihto- ja mäkikoulut sekä vuotiaiden Hopeasompa-koulut. Hopeasompakoulujen ohelle järjestettiin nuorten maastohiihtäjien harjoittelua tukevaksi tapahtumaksi valtakunnallinen Hopeasompaleiritys. Leirityksiin osallistui keskimäärin 115 nuorta eri puolilta Suomea. Mäkihypyn ja yhdistetyn nuorten harjoittelua tuettiin Lidl-leiritysten avulla. Hopeasomman alue- ja karsintakilpailut sekä Hopeasompa-finaali kisailtiin 44. kerran vuonna Hopeasompa-järjestelmä on suurin ja eniten nuoria keräävä talvilaji. Alue- ja piirikarsintoihin osallistuu vuosittain yli nuorta. Sivu 15

19 HARRASTETOIMINTA KOKO ELÄMÄNKAARELLA Maastohiihdon Hopeasompa-finaalissa Oulun Virpiniemessä olivat sarjat 13-, 14-, 15- ja 16-vuotiaille. Henkilökohtaisilla matkoilla oli 795 osallistujaa ja viesteissä 197 joukkuetta. Hopeasomman 16-vuotiaiden sarjat ovat ensimmäinen SM-tason hiihtokilpailu. Hopeasomman sprintit hiihdettiin KLL:n kisojen yhteydessä Imatran Urheilijoiden järjestäminä helmikuussa Sprintteihin osallistui yhteensä 194 tyttöä ja poikaa sekä KLL:n kisoihin 694 iältään vuotiasta nuorta. Mäkihypyn ja yhdistetyn Hopeasompa-finaalit järjestettiin Rovaniemellä Finaaleihin osallistui 150 iältään vuotiasta tyttöä ja poikaa. Maastohiihdon Nuorten Piiriviesti järjestettiin Pyhäjärvellä Suomen Cupin osakilpailun yhteydessä ja siihen osallistui 17 joukkuetta 11 eri piiristä. Maastohiihdon nuorten Skipassien ja lisenssien määrät: alle 18-v. Skipasseja nuorten lisenssejä Mäkihypyn ja yhdistetyn nuorten Skipassien ja lisenssien määrät: alle 18-v. Skipasseja nuorten lisenssejä Mäkihypyssä ja yhdistetyssä nuorisotoimintaa toteuttivat Lidl-ryhmät, joihin oli nimetty yhteensä 32 urheilijaa. Kaudella mäkihypyssä ja yhdistetyssä käynnisteltiin myös alueleiritoimintaa. Leirien tavoitteena oli tarjota nuorille edullista, laadukasta ja määrällisesti riittävää leiritystä seuraharjoittelun tueksi. Leirejä järjestettiin yhteensä kahdeksalla paikkakunnalla. Alueleirien koordinaattorina toimi Antti Savolainen. 7.2 AIKUISLIIKUNTA Harraste- ja aikuishiihdossa jatkettiin hiihdon harrastajille suunnattua terveyttä ja toimintakykyä edistävää toimintaa niin seurojen, piirien kuin liiton toteuttamana. Seurojen tehtävänä oli järjestää aikuisten hiihtokouluja sekä erilaisia kuntotapahtumia. Sivu 16

20 HARRASTETOIMINTA KOKO ELÄMÄNKAARELLA Hiihtoliitto teki kaudella yhteistyötä 16 suuren massahiihtotapahtuman järjestäjän kanssa ja osallistui tapahtumien markkinointiin. Massahiihtoja markkinoitiin Hiihto-lehdessä, nettisivuilla ja hiihtokalenteri.fi:ssä. Hiihtoliitto järjesti yhdessä seurojen kanssa veteraanien SM-kilpailut. Maastohiihdossa kilpailtiin Pihtiputaalla, missä viesteihin ja henkilökohtaisille matkoille osallistui noin 170 veteraanihiihtäjää. Veteraanien mäkihypyn SM-kilpailut hypättiin Kuopiossa (K65) ja Siilinjärvellä (K42). Osallistujia oli molemmissa kilpailuissa noin 30. Lisäksi veteraanien mäkihypyn ja yhdistetyn MM-kilpailut järjestettiin Taivalkoskella Yhdistetyn kilpailuun osallistui 62 ja mäkihyppykilpailuun 103 urheilijaa. Maastohiihdon veteraanien MM-kilpailuissa Venäjän Syktyvkarissa Suomi oli jälleen mukana suurella joukkueella ja kotiin tuomisina oli 25 henkilökohtaista ja neljä viestimitalia. Kauden kansallisessa kilpailutoiminnassa oli veteraanisarjat 102 hiihdetyssä maastohiihtokilpailussa. Ranking-pisteitä oli mahdollisuus saada 46 kilpailusta ja ranking-voittajat ratkaistiin miesten sarjoissa M35, M45, M55, M65 ja naisten sarjoissa N35 ja N45. Sivu 17

21 SEURATOIMINTA 8. Seuratoiminta Syksyllä 2014 järjestettiin Helsingissä HiihtoSuomi -tapahtuma kaikille liiton jäsenseuroille. Mukana oli 31 seuraa ja viisi piiriä. Mäkihypyn ja yhdistetyn seuroille järjestettiin seuraneuvottelupäivät huhtikuussa 2015 Jyväskylässä. Osallistujia oli 57 henkilöä yhteensä 17 eri seurasta tai yhteisöstä. Opetusministeriö jakoi vuonna 2015 viidennentoista kerran paikallistukea iltapäivä- ja urheiluseuratoimintaan. Hiihtoliiton seuroista 11 seuraa sai yhteensä euroa tukea toimintansa kehittämiseksi. Paikallistuen määrät: vuosi 2015, 11 hiihtoseuraa, euroa vuosi 2014, 8 hiihtoseuraa, euroa vuosi 2013, 6 hiihtoseuraa, euroa vuosi 2012, 6 hiihtoseuraa, euroa vuosi 2011, 6 hiihtoseuraa, euroa vuosi 2010, 13 hiihtoseuraa, euroa vuosi 2009, 16 hiihtoseuraa, euroa vuosi 2008, 17 hiihtoseuraa, euroa vuosi 2007, 16 hiihtoseuraa, euroa vuosi 2006, 69 hiihtoseuraa, euroa 8.1 PIIRITOIMINTA Itsenäiset hiihtopiirit tarjoavat liiton ja piirin kesken sovittuja palveluja alueensa seuroille. Piirien tehtävänä on ohjata ja koordinoida hiihtotoimintaa omalla toiminta-alueellaan. Maastohiihdon alueellisia yksiköitä ovat 18 hiihtopiiriä sekä Suomen ruotsinkielinen hiihtoliitto, Finlands Svenska Skidförbund, joka on piiriä vastaava toimielin. Piirit toteuttavat omalla alueellaan tai yhteistyössä toisten piirien kanssa valmennus-, kilpailu- ja koulutustoimintaa. Piireillä oli nimetyt Hopeasompa-piiripäälliköt ja hiihtoseurat vastasivat paikallistason Hopeasompa-toiminnasta. Hopeasompa-järjestelmällä luodaan nuorille monipuolisia ja eritasoisia vaihtoehtoja tulla mukaan hiihdon harrastukseen. Vuonna 2015 Hopeasomman yhteistyökumppaneina oli VV-Auto Group Oy. Sivu 18

22 SEURATOIMINTA 8.2 SINETTISEURATOIMINTA Toimintakauden aikana liiton sinettiseuratoimintaa kehitettiin ja liiton seuratoiminnan kehittäjä osallistui aktiivisesti Valo ry:n johdolla tapahtuvaan sinettikriteerien uudistamisprosessiin. Sinettiseuroja ei auditoitu vuoden aikana ja erityisen hankalan ajankohdan vuoksi liitto ei järjestänyt syksyn 2014 valtakunnalliseen sinettiseminaariin ohjelmaa vaan oma syksyn seminaari järjestettiin HiihtoSuomi -tapahtuman yhteydessä Helsingissä. Tapahtumaan osallistui 10 henkilöä kuudesta eri seurasta. Toimintakauden alussa uutena seurana auditoitiin Liperin Hiihtoseura ja se saavutti sinettiseurastatuksen. Hiihtoliitolla on 27 sinettiseuraa. Hiihtoliiton sinettiseurat: Espoon Hiihtoseura Huhtasuon Hiihto 2000 (Jyväskylä) Imatran Urheilijat Keminsuun Kisa (Keminmaa) Keravan Urheilijat, hiihto Keuruun Kisailijat, hiihto Kuhmo-Ski Kuusamon Erä-Veikot Kymin Koskenpojat (Kotka) Lahden Hiihtoseura Lapinlahden Veto, hiihto Lempäälän Kisa, hiihto Liperin Hiihtoseura Noormarkun Nopsa, hiihto Oulun Hiihtoseura Pakilan Veto (Helsinki) Pargas IF (Parainen) Pöytyän Urheilijat, hiihto Puijon Hiihtoseura (Kuopio) Rajamäen Kehitys (Nurmijärvi) Seinäjoen Hiihtoseura Siilinjärven Hiihtoseura Tammelan Ryske Teuvan Rivakka, hiihto Valkeakosken Haka, hiihto Vantaan Hiihtoseura Ylöjärven Urheilijat Sivu 19

23 SEURATOIMINTA 8.3 KOTIMAINEN KILPAILUTOIMINTA Kilpailukaudella myönnettiin kilpailulupa 190 maastohiihdon kansalliselle ja monikansalliselle sekä 17 kotimaan FIS-kilpailulle, joista 68 oli ranking-kisoja. Lisäksi piirikunnallisia kilpailuja oli kalenterissa 158 kappaletta. Myönnetyistä kilpailuista 49 (24 kansallista ja 25 piirikunnallista) jouduttiin perumaan olosuhteiden takia. Yleisen sarjan SM-hiihdot kilpailtiin Jämillä ja Rukalla Nuorten Suomen-mestaruudet ratkottiin Keminmaalla ja Kokkolassa sekä SM-sprintit ja KLL:n mestaruushiihdot Imatralla Maastohiihdon kotimainen kilpailusarja Suomen Cup kilpailtiin neljännen kerran. Kisaviikonloppuja oli kuusi. Suomen Cup televisioitiin Ylen kanavilla ja palkintorahoja jaettiin yhteensä euroa. Nuorille oli omat kilpailusarjansa: Habita-cup vuotiaille ja St1-cup 20-vuotiaille. Parhaat nuoret palkittiin rahastipendein. Mäkihypyssä ja yhdistetyssä kotimaista kilpailutoimintaa järjestettiin seurojen toimesta sekä kesällä että talvella. Kansalliset pääkilpailusarjat olivat Veikkauscup ja Lidl-cup. Veikkaus-cupissa kilpailivat yli 15-vuotiaat urheilijat ja Lidlcupissa alle 15-vuotiaat. Lisäksi veteraanit kilpailivat omassa Veteraani-cup - sarjassaan. SM-kilpailut järjestettiin Lahdessa, missä kilpailtiin normaalimäen yleisen sarjan SM-kilpailu sekä mäkihypyn ja yhdistetyn nuorten SM-kilpailut. Rukalla kilpailtiin suurmäen Suomen-mestaruuksista mäkihypyssä ja yhdistetyssä. Ranking-pisteytettyjen määrä maastohiihdossa: miehiä naisia yhteensä Sivu 20

24 SEURATOIMINTA Maastohiihdon aikuisten Skipassien ja lisenssien määrät: yli 18-v. Skipasseja aikuisten lisenssejä Mäkihypyn ja yhdistetyn aikuisten Skipassien ja lisenssien määrät: yli 18-v. Skipasseja aikuisten lisenssejä SEURALUOKITTELU Maastohiihdon seuraluokittelu toteutettiin edelliskauden tavoin. Osa-alueiden painotukset olivat entiset: nuorisourheilun painoarvo oli 50 %, harrasteliikunnan ja huippu-urheilun painoarvo 25 % molemmilla. Vuoden 2015 seuraluokittelun kolme parasta seuraa olivat Oulun Hiihtoseura, Ounasvaaran Hiihtoseura ja Lahden Hiihtoseura. Seuraluokittelun paras piiri oli Häme, joka oli paras myös nuoriso ja huippu-urheilupisteissä. Harrastepisteissä paras piiri oli Pohjois- Pohjanmaa. Palkintojen jako suoritettiin liittovaltuuston kokousviikonloppuna Nokialla. Mäkihypyn ja yhdistetyn seuraluokittelussa menestyneet seurat palkittiin Jyväskylän seuraneuvottelupäivillä huhtikuussa. Seuraluokittelun paras kaudella oli Lahden Hiihtoseura. Jouko Törmäsen lahjoittama mäkihypyn Jokkeri-kiertopalkinto sekä Jouko Karjalaisen lahjoittama yhdistetyn Joksa-karhu menivät niin ikään Lahden Hiihtoseuralle. Sivu 21

25 OSAAMISEN KEHITTÄMINEN 9. Osaamisen kehittäminen Kaudella pilotoitiin Lapin ja Vuokatin urheiluopistojen valmennuskeskusten kanssa uusimuotoinen lumilajien valmentajakoulutus. Lisäksi työstettiin lumilajien yhteistä verkko-oppimisympäristöä yhdessä muiden lajien kanssa. 9.1 OHJAAJA- JA VALMENTAJAKOULUTUKSET Ohjaaja- ja valmentajakoulutusten tavoitteena on tukea seuratoimihenkilöiden osaamista. Maastohiihdon ohjaajakoulutuksia järjestettiin kuusi kappaletta ja niihin osallistui yhteensä 54 oppilasta. Lisäksi mäkihyppy-yhdistetty järjesti omia ohjaajakoulutuksiaan. Tason I valmentajakoulutusta johtivat piireissä ja alueilla kouluttajakoulutuksen käyneet kouluttajat uusilla materiaaleilla, sisällöillä sekä toimintatavoilla. Seitsemässä maastohiihdon koulutuksessa valmistui 79 valmentajaa. Koulutukset sijoittuivat pääasiassa Etelä- ja Länsi-Suomeen. Mäkihypyn ja yhdistetyn tason I valmentajakoulutukseen osallistui 14 henkilöä. Tason II valmentajakoulutus oli lumilajille (maastohiihto, ampumahiihto, mäkihyppy-yhdistetty ja alppilajit) yhteinen. Koulutus alkoi Vierumäellä ja Vuokatissa samanaikaisesti uudella materiaalilla, sisällöllä sekä toimintatavoilla VOK-perusteiden mukaisesti. Toinen jakso oli lajikouluttajan johdolla tapahtunut leirijakso. Lajikouluttajat olivat koko koulutuksen aikana valmentajien tutoreina. Kolmas jakso oli kaikille lajeille yhteisenä huhtikuussa Vuokatissa. Syksyllä 2016 kerätään vielä palaute siitä, miten kurssi on vaikuttanut koulutuksen käyneiden toimintaan seurassa, piirissä tai alueella. Maastohiihdossa koulutuksen kävi 14 valmentajaa ja mäkihypyssä/yhdistetyssä kahdeksan valmentajaa. Maastohiihdon tason III valmentajakoulutus toteutettiin Vuokatissa ja Rovaniemellä. Toinen ja kolmas jakso olivat valtakunnallisten Hopeasompaleirin aikana, jolloin valmentajat pääsivät toimimaan ryhmissä käytännön valmentajina. Koulutuksesta valmistui 11 valmentajaa. Mäkihypyssä ja yhdistetyssä ei järjestetä tason III valmentajakoulutusta. Sivu 22

26 OSAAMISEN KEHITTÄMINEN Maastohiihdon osallistujamäärät: Ohjaaja Taso I Taso II Taso III SEURATOIMIJOIDEN KOULUTUKSET Seuratoimijoiden koulutusten tavoitteena on tukea seurojen ja niissä toimivien henkilöiden osaamista seurassa tapahtuvien erilaisten toimintojen osalta. Maastohiihdon SM-kisajärjestäjien sekä A- ja B-tason teknisten asiantuntijoiden koulutus järjestettiin Tampereella Mukana oli yhteensä 72 koulutettua teknistä asiantuntijaa ja SM-kisajärjestäjää. B-tason TDkoulutukseen Valkeakoskella osallistui 12 henkilöä ja A-tason kansainväliseen FIS TD-seminaariin Ruotsin Falunissa kolme suomalaista teknistä asiantuntijaa. I-tason huoltokoulutus järjestettiin Jari Niemisen toimesta Vuokatissa. Koulutukseen osallistui 19 suksihuoltajaa. 9.3 VALMENTAJAKERHO JA MÄKITUOMARIKERHO Valmentajakerho toimii hiihtovalmentajien jatkokoulutuskanavana ja valmentajia yhdistävänä tahona. Valmentajakerhon alaisuudessa toimii kaikille suksihuollosta kiinnostuneille tarkoitettu Suksihuoltajakerho. Kerhot järjestivät vuotuisen kevätseminaarinsa Vaasassa Valmentajakerho ja Suksihuoltajakerho: Jäsenmäärä Seminaarin osallistujat Mäkituomarikerhon keskeinen tehtävä on sen jäsenten kouluttaminen sekä kotimaisten ja kansainvälisten tuomari- ja TA tehtävien hoitaminen. Kerhon hallitus nimesi tuomareita ja teknisiä asiantuntijoita kotimaisiin kilpailuihin. FIS-tuomarit ja TD:t osallistuivat lisäksi kansainvälisiin koulutuksiin FIS:n ohjeistuksien mukaisesti. Tuomaripassit tarkastettiin vuonna Sivu 23

27 OLOSUHDETYÖ 10. Olosuhdetyö 10.1 HIIHDON OLOSUHTEET Maastohiihdon olosuhderyhmä jatkoi keskeneräisiä ja aloitti uusia homologointiprosesseja. Kilpailupaikkakuntien olosuhteita kehitettiin yhteistyössä kuntien ja seurojen kanssa. Kaksi Metropolia Ammattikorkeakoulun opiskelijaa tekivät projektityön lumen kesäsäilönnästä. Työhön liittyi kysely lumen kesäsäilöntää toteuttaville paikkakunnille ja m3:n lumikasan kolmen kuukauden kesäjakson simulointi tietokoneohjelmalla. Selvitys vahvisti, että nykyinen liiton ohje lumen säilömisestä on kohtuullisen hyvä ja kyselyyn vastanneet seitsemän paikkakuntaa pyrkivät noudattamaan sitä. Simulointi kertoi, että lumikasalla on syytä olla pyöreähköt muodot. Kasalla lienee myös tietty optimikorkeus, noin kymmenen metriä. Kasan alle laitettavalla lämmöneristeellä on lumen sulamista vähentävä vaikutus, mutta asia kaipaisi lisäselvityksiä. Lisätutkimustarvetta on edelleen ja käytännöt eri paikkakunnilla on syytä dokumentoida hyvin ja vertailla kokemuksia MÄKIHYPYN OLOSUHTEET Hiihtoliitto otti kantaa Joroisten ja Tampereen mäkihyppyolosuhteiden säilyttämisen ja kehittämisen puolesta, osana paikallisia kehitystoimenpiteitä. Lisäksi Hiihtoliitto oli aktiivisessa roolissa Keravan Keinukallion uuden hiihtokeskuksen suunnittelutyössä, jossa on otettu huomioon myös mahdollinen pääkaupunkiseudun mäkihypyn harjoitteluolosuhteiden kehittäminen. Sivu 24

28 TILINPÄÄTÖS, SUOMEN HIIHTOLIITTO RY 11. Tilinpäätös, Suomen Hiihtoliitto ry TALOUSARVIO TOTEUTUNUT vertailu talous- TUOTOT KULUT TULOS TUOTOT KULUT TULOS arvioon Järjestötoiminta % Henkilöstökulut Poistot Toimitilakulut Matkakulut Halllintopalvelut Muut liikekulut Viestintä Jäsenmaksutuotot Muut tuotot (FIS) Sijoitus- ja rahoitustoiminta OKM Yleisavustukset Erityismäärärahat Järjestötoiminta yht % Kansainväliset kilpailut Kilpailu, Markkin. ja viestintä yht % Maailmancuptoiminta % Lahti Ski Games Finlandia-Hiihto Viestintä- ja markkinointi % Kuusamo % Tv-sopimukset Markkinointisopimukset Sopimuskulut Palkintorahat Muut kilpailutoiminnan kulut Continental Cup NC Lahti % Tv-sopimukset Markkinointisopimukset Sopimuskulut Palkintorahat Muut kilpailutoiminnan kulut Continental Cup, Mäki Kuopio % Tv-sopimukset Markkinointisopimukset Sopimuskulut Palkintorahat Muut kilpailutoiminnan kulut Continental Cup, Mäki Lahti Lahti Ski Games 0 0 Kansainväliset kilpailut yht % Ylijäämän jako YHTEENSÄ % Ylijäämä ennen tuotonjakoa Sivu 25

29 TILINPÄÄTÖS, MAASTOHIIHTO 12. Tilinpäätös, Maastohiihto Talousarvio Toteuma Huippu-urheilu TUOTOT KULUT TULOS TUOTOT KULUT TULOS Yhteistyösopimukset 540,0-170,8 369,2 781,7-340,0 441,6 20 % FIS ja OK-tuet 357,0-47,0 310,0 357,9-64,0 293,9-5 % MC ylijäämä 100,0 100,0 115,2 115,2 15 % HU valmennus -210,0-210,0-208,9-208,9 1 % HU Huolto -280,0-280,0 14,0-421,4-407,5-46 % A-mj leirit 36,0-106,0-70,0 58,8-175,1-116,3-66 % A-mj kilpailukausi 20,0-200,0-180,0 27,8-264,3-236,5-31 % MM kilpailut -80,0-80,0 13,9-89,2-75,3 6 % Paralympia 30,0-40,0-10,0 31,6-60,4-28,8-188 % B-mj+ST1 leirit ja kilpailut 42,0-170,0-128,0 54,7-184,1-129,4-1 % Akatemiatoiminta -94,0-94,0-95,4-95,4-2 % Huoltorekka -86,0-86,0-84,6-84,6 2 % yhteensä 1125,0-1483,8-358,8 1455,5-1987,4-531,9-48 % Harrasteliikunta Yhteistyösopimukset 40,0 40,0 76,1-3,1 72,9 82 % Hallinto -98,0-98,0-118,4-118,4-21 % Suomen Cup+SM 50,0 50,0 376,0-310,1 65,9 32 % Kotimainen kilpailutoiminta 65,0-45,0 20,0 68,1-60,8 7,4-63 % Koulutus 25,0-25,0 0,0 12,8-16,7-3,9 - Piiri- ja seuratoiminta -15,0-15,0-1,8-1,8 88 % Yleinen nuorisotoiminta -11,0-11,0 1,00-7,0-6,0 45 % Habita-ryhmä 15,00-50,0-35,0 10,1-40,0-29,9 15 % Nuorten SM+Hopeasompa 14,00-6,00 8,0 14,5-11,7 2,8 65 % Lumilajit liikuttavat (uusi) 12,5-1,6 10,9 - yhteensä 209,0-250,0-41,0 571,1-571,1 0,2 100 % Järjestötoiminta Yhteistyösopimukset 10,0 10,0 6,0 6,0-40 % Hallinto -210,0-210,0 2,9-208,6-205,7 2 % Markkinointi ja viestintä -93,0-93,0-83,5-83,5 10 % Johtoryhmä -15,0-15,0-8,4-8,4 44 % Sporttikauppa 5,0-5,0 0,0 0,7-2,7-2,0 - Muut työryhmät -10,0-10,0-2,8-2,8 72 % Valmentajakerho 0,0 25,2-23,4 1,8 - Kansainvälinen toiminta -15,0-15,0-13,4-13,4 11 % Lisenssit 175,0 175,0 273,4-57,0 216,4 24 % yhteensä 190,0-348,0-158,0 308,2-399,9-91,7 42 % OKM 600,0 600,0 604,5 604,5 1 % YHTEENSÄ , ,1-145 % Sivu 26