SUOMEN MAASTOHIIHTO RY VUOSIKERTOMUS

Transkriptio

1 SUOMEN MAASTOHIIHTO RY VUOSIKERTOMUS

2 1. JOHDANTO Suomen Maastohiihto ry vastaa yhtenä Hiihtoliiton lajiyhdistyksenä maastohiihdon lajitoiminnasta. Muut Hiihtoliiton lajiyhdistykset ovat Ski Sport Finland ry (alppilajit) ja Finnjumping ry (mäkihyppy ja yhdistetty). Kausi oli Suomen Maastohiihto ry:n toinen toiminta- ja tilikausi (ensimmäinen ). Suomen Maastohiihto ry:n tarkoituksena on toimia maastohiihdon alalla Suomessa toimivien yhdistysrekisteriin merkittyjen yhdistysten ja muiden yhteisöjen sekä yksityisten henkilöiden aatteellisena ja toiminnallisena yhdyssiteenä sekä keskuselimenä ja sen tehtävänä on maastohiihdon urheilutoiminnan edistäminen ja tukeminen. Yhdistys huolehtii jäsentensä yhteisistä kehittämis- ja edunvalvontatehtävistä sekä edistää maastohiihdon huippu-urheilua ja hiihdon harrastusta Suomen kansan keskuudessa. Yhdistyksen toiminnan perustana ovat liikunnan eettiset arvot ja urheilun reilun pelin periaatteet. Toiminnassa pyritään edistämään laaja-alaisesti tasa-arvoista liikuntakulttuuria. 2. VARSINAINEN TOIMINTA Suomen Maastohiihdon varsinainen toiminta on jaettavissa viiteen toiminnalliseen osaan: huippu-urheiluun, harrastehiihtoon, nuorisohiihtoon, kenttätoimintaan ja kotimaiseen kilpailutoimintaan. Maastohiihdon huippu-urheilun tavoite oli olla huippuluokan maa kaikissa maastohiihdon toiminnoissa. Koska kaudella ei ollut kansainvälisiä arvokisoja, päätavoite oli menestyä maailmancupissa ja Tour de Skillä. Harraste- ja aikuishiihdon tavoitteena oli jatkaa hiihdon harrastajille suunnattua terveyttä sekä työja toimintakykyä edistävää toimintaa seurojen, piirien ja lajiyhdistyksen toteuttamana. Seurojen tehtävänä oli järjestää aikuisten hiihtokouluja sekä erilaisia kuntotapahtumia. Suomen Maastohiihto tuki tätä tavoitetta omalla materiaalillaan, olemalla mukana tapahtumissa sekä netti-informaatiolla. Maastohiihdon nuorisohiihdon toiminnassa oli pääpaino sinettiseuratoiminnan ajan tasalle saattamisessa, uusien kriteerien tekemisessä ja auditoinnissa. Lisäksi seurojen työtä tuettiin hankkeen avulla, jotta laadukasta toimintaa olisi tarjolla mahdollisimman monella paikkakunnalla eri-ikäisille ja eritasoisille lapsille ja nuorille.

3 2.1 HUIPPU-URHEILU Maajoukkueen kilpailutoiminta Maastohiihdon huippu-urheilun tavoite oli olla huippuluokan maa kaikissa maastohiihdon toiminnoissa. Päätavoitteena oli menestyminen Tour de Skillä ja maailmancupissa. Maiden välisessä maailmancupissa Suomi oli neljäs Norjan voittaessa cupin. Naisissa Suomi oli toinen Norjan jälkeen ja miehissä yhdeksäs Venäjän viedessä ykkössijan. Tour de Skillä Krista Lähteenmäki sijoittui neljänneksi, Aino-Kaisa Saarinen yhdeksänneksi ja Riitta-Liisa Roponen 11:nneksi. Matti Heikkinen oli Tour de Skin 24:s. Kauden maastohiihdon maailmancupin kokonaiskilpailussa Krista Lähteenmäki sijoittui seitsemänneksi, Aino-Kaisa Saarinen kahdeksanneksi ja Riitta-Liisa Roponen 15:nneksi. Anne Kyllönen oli sprintticupin yhdeksäs. Maailmancupin pisteillä oli yhdeksän suomalaista naishiihtäjää. Palkintokorokesijoituksia ei tullut kauden aikana yhtään, mutta seitsemän suomalaisnaista hiihti kymmenen sakkiin vähintään yhdessä maailmancupin osakilpailussa. Sami Jauhojärvi oli maailmancupin kokonaiscupin 40:s ja Matti Heikkinen 44:s. Normaalimatkojen cupissa Matti Heikkinen oli 28:s ja sprintticupissa Matias Strandvall 18:s ja Anssi Pentsinen 20:s. Maailmancupissa sai pisteitä 12 suomalaista mieshiihtäjää. Miehetkään eivät saavuttaneet palkintokorokesijoituksia, mutta maailmancupin osakilpailuissa vähintään kerran kymmenen joukkoon hiihti viisi suomalaismiestä. Naisten kokonaispanos kaudella oli hyvä. Nuoret hiihtäjät kehittyivät ja nousivat pistehiihtäjiksi. Myös sprinttimiehiltä nähtiin hyviä esityksiä ja uusia miehiä saatiin maailmancupin pisteille. Normaalimatkojen mieshiihtäjien kokonaispanos oli heikko ja monet sairastelut, kaatumiset ja välinerikot sotkivat kautta. Nuorten MM-kilpailut hiihdettiin Turkin Erzurumissa. Maastohiihtäjistä parhaiten onnistuivat Iivo Niskanen, joka oli neljäs 10 kilometrin perinteisen hiihtotavan kilpailussa, ja Antti Ojansivu, joka hiihti viidenneksi kilometrin yhdistelmähiihdossa. Vammaishiihdon kokonaismaailmancupissa Maija Järvelä sijoittui kolmanneksi ja ylsi yhteen osakilpailuvoittoon pystyhiihtäjien luokassa. Nousujohteisen kauden hiihtänyt Ilkka Tuomisto oli kahdesti pronssikorokkeella pystyhiihtäjien maailmancupin osakilpailuissa kaudella

4 2.1.2 Harjoituskauden ryhmät ja leiritys Maajoukkuevalmennuksen toiminta toteutettiin aiempien kausien mukaisesti. Ryhmiä oli kolme: A-maajoukkue, B-maajoukkue ja St1-ryhmä eli nuorten maajoukkue. Näiden ryhmien valmennuksesta vastasivat viisi ryhmävalmentajaa. Ryhmien välillä pyrittiin avoimeen ja kiinteään yhteistyöhön mm. pitämällä yhteisiä leirejä. Paralympiatoiminta oli integroituna osana valmennusryhmätoimintaa kuten aikaisemminkin. Harjoituskauden leirit toteutettiin Sognefjelletissä, Vuokatissa, St. Moritzissa, Ramsaussa, Val Senalesissa, Oloksella ja Davosissa Varainhankinta Maastohiihdon huippu-urheilun pääyhteistyökumppaneina jatkoivat St1, Fixus, Fonecta, Sultrade (Craft), Veikkaus ja Vuokatti. Maastohiihdon poolisopimuksia ja muita vastaavia sopimuksia oli toimintakautena voimassa noin 30 eri tuotemerkin kanssa. Yhteistyösopimusten toteuttaminen näkyvyyselementtien ja muiden perusasioiden sekä viestinnän osalta onnistui varsin hyvin. Lajin medianäkyvyys säilyi hyvällä tasolla mm. uuden Ylen kanavilla televisioidun kotimaisen kilpailusarjan, Suomen Cupin, johdosta ja ylläpiti yhteistyökumppaneiden mielenkiintoa toimintaamme kohtaan. Yhteistyökumppaneille sopimusten kautta suotu mahdollisuus käyttää urheilijoitamme omissa tilaisuuksissaan on usein käytännön aikataulujen suhteen hankalasti toteutettavissa oleva asia Antidopingtyö Suomen Maastohiihto ry on sitoutunut kulloinkin voimassa olevaan Suomen Antidopingtoimikunnan dopingsäännöstöön sekä WADA:n, Kansainvälisen Olympiakomitean ja kansainvälisen liiton (FIS) dopingsäännöstöön. Antidopingtiedotusta tehtiin maajoukkueurheilijoille informoimalla urheilijoita leirityksien yhteydessä dopingiin liittyvistä asioista. Urheilijoiden olinpaikkatietojen keräämistä ja toimittamista ADT:lle ja FIS:lle koordinoitiin. Kielletyt aineet ja menetelmät urheilussa -vihkosta jaettiin urheilijoille ja SMH piti vuosittaisen palaverin ADT:n kanssa ajankohtaisista asioista. III-tason valmentajatutkinnolla oli syksyllä 2011 kolmen tunnin luento antidopingista ja ADT:n työ- ja toimintatavoista.

5 2.1.5 Kansainvälinen toiminta FIS:n toimintaan osallistuttiin aktiivisesti eri komiteoissa ja työryhmissä. Vammaisurheilun IPC:n toimintaan osallistuttiin myös aktiivisesti yhteistyössä Suomen Paralympiakomitean ja Vuokatin Urheiluopiston kanssa. 2.2 HARRASTEHIIHTO Harraste- ja aikuishiihdossa jatkettiin maastohiihdon harrastajille suunnattua toimintaa niin seurojen, piirien kuin lajiyhdistyksen toteuttamana. Seurojen tehtävänä oli järjestää aikuisten hiihtokouluja sekä erilaisia kuntotapahtumia. Suomen Maastohiihto tuki tätä tavoitetta omalla materiaalillaan, olemalla mukana tapahtumissa sekä netti-informaatiolla. Liitto osallistui tärkeimpien massatapahtumien markkinointiin Massahiihtotapahtumat Suomen Maastohiihto teki vuonna 2012 yhteistyötä 13 suuren massatapahtuman järjestäjän kanssa. Tapahtumia markkinoitiin lajiyhdistyksen kanavien kautta. Massatapahtumien järjestäjät maksoivat tästä Suomen Maastohiihdolle markkinointimaksua yhden euron / massatapahtumaan osallistuja. Hiihtäjä-lehdessä julkaistiin massahiihtoyhteistyökumppaneiden tapahtumatiedot ja nettisivuilla olivat linkit kunkin massahiihdon omille nettisivuille. Tavoitteena oli lisätä kiinnostusta massatapahtumia kohtaan. Massatapahtumia markkinoitiin myös -sivustolla, jossa kaikista tapahtumista oli omat erilliset kilpailu- ja tapahtumatiedot. Kampanjamääriä Laturetkiä / kuntotapahtumia yli 20 osallistujaa yli 100 osallistujaa yli 500 osallistujaa yli 1000 osallistujaa

6 Massatapahtumat: Neljän Vuoren Hiihto peruttu Savonia Hiihto Botnia Vasan Hiihto Hyvinkää Hiihto peruttu Kauha-Hiihto Finlandia-hiihto Oulun Tervahiihto Pogostan Hiihto Helenan Hiihto Lapponia hiihto Ukkohalla-hiihto Saami Ski Race Jämi42-Ski Suomen Maastohiihdon kanssa yhteistyötä tehneissä massahiihtotapahtumissa oli vuonna 2012 yhteensä osallistujaa Veteraanien kilpailutoiminta Veteraanihiihtäjille oli tarjolla monipuolisia mahdollisuuksia osallistua eritasoiseen kilpailutoimintaan. Veteraanien MM-kilpailut järjestettiin Saksan Oberwiesenthalissa Suomen mitalisaalis oli 41 (17 kultaa, 15 hopeaa ja 9 pronssia) henkilökohtaista ja kolme (yksi kulta, hopea ja pronssia) viestimitalia. Veteraanien SM-viesteihin ja henkilökohtaisille matkoille Vihdissä osallistui lähes 200 veteraanihiihtäjää. Kauden kansallisessa kilpailutoiminnassa 142 kilpailussa oli veteraanisarjat ja näistä oli ranking-kisoja 76. Ranking-voittajat ratkaistiin miesten sarjoissa M35, M45, M55, M65 ja naisten sarjoissa N35 ja N45.

7 Rankattujen määrä veteraanisarjoissa M v M v M 55 v. 64 v M 65 v N 35 v. 44 v N 45 v Yhteensä Harrastehiihdon koulutus Harraste- ja terveysliikuntakoulutukseen kuuluvia I-tason ohjaajakoulutuksia oli seura- ja paikallistasolla muutamia. Lajiyhdistys osallistui säännöllisesti Suomen Kuntoliikuntaliiton järjestämiin harrastevastaavien kuukausikokouksiin, jotka pidettiin pääsääntöisesti Pasilassa SLU-talossa Harrastehiihdon yhteistyökumppanit Harrastehiihdon tietojärjestelmäkumppanina toimi viisivuotisella sopimuksella Nettitieto Oy. Sopimuksen tarkoituksena on turvata maastohiihdon eri tietojärjestelmien kehitystyö nykyvaatimusten tasolle. 2.3 NUORISOHIIHTO Nuorisohiihdon kautta on luotu pohjaa elinikäiseen hiihdonharrastukseen sekä tarjottu mahdollisuus edetä harrastuksen, seuratyön tai huippuhiihdon parissa aina kansainväliseen menestykseen saakka. Maastohiihdon nuorisohiihdon toiminnassa oli pääpaino sinettiseuratoiminnan ajan tasalle saattamisessa. Sinettikriteerit uusittiin kesän 2011 aikana ja kauden sinettiauditoinnit toteutettiin uusien kriteerien mukaisesti. Lisäksi seuraohjaajien työtä tuettiin, jotta laadukasta toimintaa olisi tarjolla mahdollisimman monella paikkakunnalla eri-ikäisille ja eritasoisille lapsille ja nuorille.

8 Seurojen nuorisoliikunnan toiminta-ajatuksena oli, että seuran tulee olla paikkakunnan hiihdon kokonaisvaltainen kehittäjä ja ennen kaikkea alle 16-vuotiaille tarkoitettujen monipuolisten hiihto- ja Hopeasompakoulujen toteuttaja. Hiihtoseuroissa lisättiin hankkeita, joissa vuotiaiden harjoittelukulttuuria kehitetään. Kasva Urheilijaksi Hiihtoseurassa -hankkeeseen osallistui 12 seuraa ja tavoitteena oli ikäluokan yhteisharjoittelumäärän sekä harjoitusten laadun kehittäminen. Monipuolisen hiihtokoulumateriaalin myötä seurat ja koulujen opettajat ovat saaneet apua seurojen ja koulujen hiihtotuntien pitämiseen. OpeSki-koulutuksissa pääpaino oli Opettajan hiihto-oppaan sisällöissä. Opas on tehty kouluhiihdon tarpeeseen opettaa hiihtoa koulussa nykyaikaisen liikuntakasvatuksen keinoin ja uusien opetussuunnitelmien edellyttämillä tavoilla. Yhteistyötä on korostettu myös seuran ja koulun kanssa ns. kummikoulutoiminnalla. OpeSki- tapahtumat järjestettiin yhteistyössä Valmentajapankin kanssa. Seurojen hiihtokoulut toteutettiin kolmessa tasossa: ja vuotiaiden hiihtokoulut sekä vuotiaiden Hopeasompa-koulut Paikallistuki Opetusministeriö ja Nuori Suomi yhdessä tukijoidensa kanssa jakoivat vuonna 2012 kahdennentoista kerran paikallistukea iltapäivä- ja urheiluseuratoimintaan. Maastohiihtoseuroista kuusi sai tukea toimintansa kehittämiseen. Paikallistuen määrät: vuosi hiihtoseuraa euroa vuosi hiihtoseuraa euroa vuosi hiihtoseuraa euroa vuosi hiihtoseuraa euroa vuosi hiihtoseuraa euroa vuosi hiihtoseuraa euroa vuosi hiihtoseuraa euroa Maastohiihdon nuorten Skipassien, lisenssien ja seurojen hiihtokoululaisten määrät: alle 18-v. Skipasseja nuorten lisenssejä hiihtokoululaisia

9 Kauden parhaana nuorisoseurana palkittiin keväällä 2012 Jyväskylässä liittovaltuuston kokouksen yhteydessä Ounasvaaran Hiihtoseura Sinettiseurat Sinettiseuroille järjestettiin valtakunnallinen kaikkien lajien koulutustilaisuus Helsingissä. Hiihdon sinettiseuroja oli mukana tapahtumassa yhdeksän, joista eri henkilöitä 12. Sinettiseuroja auditoitiin kauden aikana kuusi. Maastohiihdon sinettiseurat Espoon Hiihtoseura Haukiputaan Heitto Huhtasuon Hiihto 2000 (Jyväskylä) IF Brahe (Pietarsaari) Ilmajoen Kisailijat Ilomantsin Urheilijat Imatran Urheilijat Kalajoen Junkkarit Keminsuun Kisa (Keminmaa) Keuruun Kisailijat Keravan Urheilijat Kuhmo-Ski Kuusamon Erä-Veikot Kymin Koskenpojat (Kotka) Lahden Hiihtoseura Lapinlahden Veto Lieksan Hiihtoseura Noormarkun Nopsa Oulun Hiihtoseura Ounasvaaran Hiihtoseura Pakilan Veto (Helsinki) Pargas IF (Parainen) Puijon Hiihtoseura (Kuopio) Pöytyän Urheilijat Rajamäen Kehitys (Nurmijärvi) Seinäjoen Hiihtoseura Siilinjärven Hiihtoseura Tammelan Ryske Tampereen Pyrintö Teuvan Rivakka Valkeakosken Haka Vammalan seudun Voima Vantaan Hiihtoseura Ylöjärven Ryhti Ylöjärven Urheilijat

10 2.3.3 Hiihtokarnevaalit ja murtsikkakirjastot Hiihtokarnevaali järjestettiin Vuokatissa kahtena leirinä kesä- ja elokuussa Vuokatin Urheiluopiston toimesta. Leireille osallistui noin 100 nuorta. Lapin Urheiluopiston Karnevaaliin osallistui nuorta. Talvella 2011 aloitettiin Murtsikka-yhteistyö Suomen Ladun kanssa Helsingin Paloheinässä ja sitä jatkettiin talvella 2012 hankkimalla Suksikirjastoon lisää välineitä. Helsingin Kivikon Ylläs-Hallissa ei ollut murtsikkakirjastotoimintaa talvella 2012 Ylläs-Hallin konkurssin takia Nuorten valmennus Kaudella nuorten liittojohtoisina valmennusryhminä toimivat St1- ja Kultasomparyhmät. St1-ryhmässä oli viisi tyttöä ja viisi poikaa. Alle 18-vuotiaiden hiihtäjien Kultasompa-ryhmiä oli neljä: FSS, Länsi-Suomen-, Itä-Suomen- ja Vuokatin-ryhmät. Valmennustoiminnassa korostettiin urheilijoiden kehittymistä itsenäisiksi ja vastuunsa tunteviksi niin harjoittelussa, kilpailuissa kuin muussa elämässään. Urheilulukiot ja muut urheiluoppilaitokset sekä Puolustusvoimien Urheilukoulu ovat toimineet osana SMH:n valmennusjärjestelmää antamalla nuorille urheilijoille mahdollisuuden yhdistää harjoittelu ja opiskelu tehokkaasti Nuorten MM -ja PM-kilpailut Nuorten MM-kilpailut hiihdettiin Turkin Erzurumissa. Maastohiihtäjistä parhaiten onnistuivat Iivo Niskanen, joka oli neljäs 10 kilometrin perinteisen hiihtotavan kilpailussa, ja Antti Ojansivu, joka hiihti viidenneksi kilometrin yhdistelmähiihdossa. MM-kisojen kanssa samaan aikaan Viron Mammasteessa hiihdetyissä alle 18-vuotiaiden Pohjoismaiden mestaruuskilpailuissa Hanna Varjus ja Elsa Airaksinen ottivat kaksoisvoiton viiden kilometrin perinteisen hiihtotavan kilpailussa. Tytöt saivat PM-pronssia 3 x 3,3 kilometrin viestissä joukkueella Hanna Varjus, Elsa Airaksinen ja Andrea Julin Kultasompa-valmennuksen tavoitteet Ryhmävalmennuksella oli merkittävä koulutuksellinen rooli. Leirien tarkoituksena oli auttaa nuoria kasvamaan ja kehittymään urheilijoina. Kovan harjoittelun lisäksi leireillä oli erilaisia luentoja, harjoittelun ja tekniikoiden analysointia sekä henkilökohtaisia haastatteluja.

11 Kultasompa-valmennus toimi neljänä ryhmänä. Yhteensä ryhmissä oli 35 tyttöä ja 40 poikaa. Iältään ryhmäläiset olivat vuotiaita. Hopeasompa-valmennus toteutettiin piiri- tai aluekohtaisesti sekä Vuokatissa järjestettiin yläkoululeiritystä yhteistyössä urheiluakatemian kanssa. Yläkoululeiritykseen osallistui 15 iältään vuotiasta hiihtäjää Koululaisten kansanhiihdot Perinteiset Koululaisten Kansanhiihdot järjestettiin Suomen Maastohiihdon toimesta. Kansanhiihdon suoritusjakso on neljä viikkoa ja kaikki tuloksensa lähettäneet luokat osallistuivat palkintojen arvontaan. Kaikkiaan palkittiin noin 20 luokan oppilaat. Koska tieto Kansanhiihdoista oli vain netissä, eikä kouluihin lähtenyt erillistä tiedotetta asiasta, hiihtoihin osallistui melko vähän koululuokkia. Koulujen kansanhiihtojen suorituksia: Kouluja Oppilaita Kilometrejä vuonna vuonna vuonna vuonna vuonna vuonna vuonna Hopeasompa Hopeasomman alue- ja karsintakilpailut sekä Hopeasompa-finaali kisailtiin 41. kerran vuonna Hopeasompa-järjestelmä on suurin ja eniten nuoria keräävä talvilaji. Alue- ja piirikarsintoihin osallistuu vuosittain yli nuorta. Hopeasompa-finaalissa Valkeakosken Korkeakankaalla olivat sarjat 13-, 14-, 15- ja 16-vuotiaille. Henkilökohtaisilla matkoilla oli 770 osallistujaa ja viesteissä 171 joukkuetta. Hopeasomman 16-vuotiaiden sarjat ovat ensimmäinen SM-tason hiihtokilpailu. Hopeasomman sprintit hiihdettiin KLL:n kisojen yhteydessä Kemissä Karihaaran Visan järjestämänä maaliskuussa Sprintteihin osallistui yhteensä 233 tyttöä ja poikaa sekä KLL:n kisoihin yhteensä 390 urheilijaa, jotka olivat iältään vuotiaita.

12 2.3.9 Hopeasompa-piiritoiminta Piireillä oli nimetyt Hopeasompa-piiripäälliköt ja hiihtoseurat vastasivat paikallistason toiminnasta. Hopeasompa-järjestelmällä luodaan nuorille monipuolisia ja eritasoisia vaihtoehtoja tulla mukaan hiihdon harrastukseen. Vuonna 2012 Hopeasomman yhteistyökumppaneina olivat One Way Sport Oy ja Rainbow Systems. Hopeasompa-piiripäälliköt 2012 Etelä-Karjala Etelä-Pohjanmaa Helsinki Häme Kainuu Keski-Pohjanmaa Keski-Suomi Kymenlaakso Lahti Lappi Länsi-Pohja Pohjois-Karjala Pohjois-Pohjanmaa Pohjois-Savo Satakunta Suur-Savo Uusimaa Varsinais-Suomi FSS Klaus Rovio Anna-Maija Mäntykoski Timo Laine Jarmo Latvanen Sirpa Härkönen Marita Seppälä Antti Minkkinen Toivo Vahvelainen Henna Sivenius Jouni Vuollet Kari Hannunkivi Lauri Partanen Janne Rytky Keijo Husso Teuvo Munkki Sami Piisilä Jaana Rahkola Mikko Luhtala Anders Lindahl Nuorten valmentajat St1-ryhmä Kultasompa Länsi-Suomi Kultasompa Vuokatti Kultasompa Itä- Suomi Kultasompa FSS Janne Hyyppä Marko Mänttäri ja Pia Pekonen Esko Paavola ja Juho Halonen Jouni Heinonen, Juho Halonen ja Thomas Ramstedt Henrik Byggmästar

13 Koulutustoiminta Opettajakoulutus Alkuvuodesta 2012 toteutettiin valtakunnallinen OpeSki- koulutus yhteistyössä Valmentajapankin kanssa. Tilaisuuksiin osallistui yli 100 opettajaa. I-tason ohjaajakoulutus I-tason valmentaja- ja ohjaajakoulutusta toteutettiin yhdessä hiihtopiirien ja liiton kouluttajien kesken. I-tason ohjaajakoulutuksesta valmistui 74 uutta hiihtokoulun ohjaajaa vuonna Vastaavasti I-tason valmentajiksi valmistui 58 uutta nuorisovalmentajaa. 2.4 JÄRJESTÖTOIMINTA / KENTTÄTOIMINTA Kenttätoiminnassa tehtiin yhteistyötä 18 hiihtopiirin ja FSS:n (Finlands Svenska Skidförbud) kanssa Seuraluokittelu Seuraluokittelussa huomioitiin vuosi-ilmoitustiedot, piiriluokittelu, seuran kilpailumenestys SM- ja HS-kilpailuissa, ranking-menestys sekä lunastettujen lisenssien ja Skipassien määrä. Nuorisourheilun painoarvo oli 50 %, harrasteliikunnan ja huippu-urheilun painoarvo 25 % molemmilla. Vuoden 2012 seuraluokittelun kolme parasta seuraa olivat Ounasvaaran Hiihtoseura, Oulun Hiihtoseura ja Hollolan Urheilijat -46. Seuraluokittelun paras piiri oli Häme, toinen FSS ja kolmas Pohjois-Pohjanmaa. Nuoriso- ja huippu-urheilupisteissä paras piiri oli Häme ja harrastepisteissä Pohjois-Pohjanmaa Valmentaja- ja ohjaajakoulutus Maastohiihto oli mukana valmentaja- ja ohjaajakoulutuksen (VOK) kehittämishankkeessa. Vuosien 2010 ja 2011 aikana hyvään alkuun saatua valmentajien itsearviointityökalun kehittämistyötä jatkettiin kaudella

14 Hiihtopiirit vastasivat I-tason valmentaja- ja ohjaajakoulutuksesta, Suomen Maastohiihto II- ja IIItason valmentajakoulutuksesta. Tilastoja (osallistujamääriä): I-tason ohjaajakoulutus I-tason valmentajakoulutus II-tason valmentajakoulutus III-tason valmentajakoulutus Huoltokoulutus Uuden huoltokoulutusmateriaalin myötä Jari Nieminen järjesti lajiyhdistyksen nimissä niin seurakuin piiritason vastuullisille I- ja II-tason huoltokoulutusta. Koulutukselle oli kova kysyntä. I-tason 20 tunnin koulutuksiin osallistui viidellä paikkakunnalla yhteensä 47 henkilöä ja II-tason 40 tunnin koulutuksen suoritti 17 henkilöä Valmentajakerho Valmentajakerho toimi jatkokoulutuskanavana I-, II- ja III-tason valmentajille. Kerho järjesti Vuokatissa kevätseminaarin, jossa toimivat luennoitsijoina mm. Jouko Käsmä, Terhi Lehtola, Magnar Dalen, Niclas Grön, Jussi Piirainen, Ilkka Jarva, Janne Hyyppä, Pekka Kemppi, Matti Haavisto ja Stefan Lindinger. Kerhon puheenjohtajana on toiminut keväästä 2010 lähtien Pia Pekonen. Tilastoja Jäsenmäärä Kevätseminaarin osallistujat SM- ja TD-koulutus A- ja B-tason teknisten asiantuntijoiden jatkokoulutus ja vuoden 2013 SM-kisajärjestäjien koulutus järjestettiin Kuopiossa. Mukana oli yhteensä 61 koulutettua teknistä asiantuntijaa ja SM-kisajärjestäjää. A-tason kansainvälinen FIS TD-koulutus järjestettiin Tartossa, Virossa. Suomesta koulutukseen osallistui 11 teknistä asiantuntijaa.

15 2.4.5 Olosuhdetyö Olosuhteiden osalta jatkettiin yhteistyötä seurojen ja kuntien kanssa. Suomen Maastohiihto ry toimitti materiaalin olosuhdekoulutuksiin. Vuonna 2011 Suomen Maastohiihto kustansi oppaan lumen säilömisestä. Opas on suunnattu tahoille, jotka suunnittelevat tai joilla on jo kokemusta lumensäilömisestä tai lumen tekemisestä ja kaikille maastohiihtolatujen ja lumen levittämisen kanssa tekemisissä oleville. Liittojohtoisia koulutustapahtumia (henkilöä) III-tason valmentajakoulutus, Vuokatti II-tason valmentajakoulutus, Vuokatti II-tason valmentajakoulutus, Rovaniemi 20 I-tason huoltokoulutukset II-tason huoltokoulutus, Vuokatti Valmentaja- ja Suksihuoltajakerhojen kevätseminaari, Vuokatti TD-jatkokurssi / SM-kisajärjestäjien koulutustilaisuus I-tason valmentajien kouluttajakoulutus Vuokatissa järjestettiin pitkästä aikaa I-tasolle kouluttajakoulutusta ja samalla koulutuksen sisältöjä, toimintatapoja ja materiaaleja alettiin päivittää pienemmässä työryhmässä saatujen ryhmätyöevästysten pohjalta. Mukana oli 18 henkilöä eri alueilta, piireistä ja urheiluopistoista sekä -akatemioista Urheiluoppilaitosten valmennuksen linjaus Keväällä 2011 noin kymmenen urheiluoppilaitosta aloittivat yhteiset valmennuksen linjauspalaverinsa Vuokatissa ja syksyllä 2011 toisessa palaverissa linjauksia vielä kehiteltiin. Tärkeimmät kehittämisajatukset olivat hiihtäjien laadukkaan peruskestävyysjuoksun lisääminen ja urheilulliseen elämäntapaan pyrkiminen sekä huomion kiinnittäminen harjoitusmaastojen laatuun. Huhtikuussa 2012 kokoonnuttiin kolmannen kerran ja todettiin esillä olleiden ajatusten toteutuneen kyseisissä oppilaitoksissa pääasiassa positiiviseen suuntaan. Yleisesti laadukkuutta jatketaan ja huomiota kiinnitettään tulevalla kaudella ylämäkien harjoitteluun, varsinkin jyrkkiin ylämäkiin, mutta myös pidempien mäkien yläosiin.

16 2.5 KOTIMAINEN KILPAILUTOIMINTA Kilpailukaudella myönnettiin kilpailulupa 201 kansalliselle, monikansalliselle ja FISkilpailulle, joista 76 oli ranking-kisoja. Näistä 21 kilpailua (seitsemän ranking-kilpailua) jouduttiin perumaan olosuhteiden takia. Siirtoja tai muutoksia tehtiin noin 50 %:iin kaikista kilpailuista Cup-järjestelmä Maastohiihdon maailmancupin Suomen-osakilpailut järjestettiin Kuusamossa ja Lahdessa. Skandinavia-cupin Suomen-osakilpailu järjestettiin Vuokatissa joulukuussa Nuorten cupissa oli vuotiaille kuusi osakilpailua ja St1-cupissa 20-vuotiaille viisi osakilpailua. Parhaat nuoret palkittiin rahastipendein. Maastohiihto ry käynnisti kaudella uuden televisioitavan kotimaisen kilpailusarjan, Suomen Cupin. Suomen Cupin ensimmäiseen kauteen kuului kolme tapahtumaviikonloppua sekä SM-hiihdot. Osakilpailut järjestettiin Vuokatissa, Vantaalla, Rukalla, Keuruulla (SM) ja Imatralla (SM). Suomen Cup sisälsi kahdeksan henkilökohtaista starttia, joista kolme oli sprinttejä, sekä neljä viestiä. Pisteitä jaettiin jokaisen osakilpailun 30 parhaalle maailmancup-taulukon mukaan. Lopputuloksiin laskettiin mukaan kaikista osakilpailuista kootut pisteet. Suomen Cupin osakilpailut televisioitiin suorina Ylen kanavilla SM-kilpailut Vuonna 2012 yleisen sarjan SM-kisat järjestettiin Keuruulla ja Imatralla, nuorten SM-kisat Kiteellä, Kotkassa ja Valkeakoskella sekä nuorten SM-sprintti / KLL -kisaviikonloppu Kemissä. Hopeasomman loppukilpailu hiihdettiin Valkeakoskella ja veteraanien SM-kisat Vihdissä. Yleisen sarjan SM-kilpailuissa ei ollut SM-kiintiöitä Pitkien matkojen SM-sarja Massahiihtorankingin tilalle käynnistettiin kaudelle pitkien matkojen SM-sarja, jota testattiin ensimmäisellä kaudella ja SM-status oli vain yleisillä sarjoilla. Sarjan tavoitteena oli parantaa pitkän matkan kilpailutilannetta aktiivisten kilpa- ja kuntohiihtäjien keskuudessa sekä lisätä lajin harrastajamääriä ja lajin arvostusta kotimaassa.

17 Pitkien matkojen SM-sarjassa oli mukana kahdeksan osakilpailua: Neljän Vuoren Hiihto, BotniaVasan, Finlandia-hiihto, Oulun Tervahiihto, Pogostan Hiihto ja Lapponia-hiihto (3 matkaa). Finlandia-hiihto on sarjan osakilpailuna ensimmäisten kolmen kauden ajan, loput osakilpailut kierrätetään SMH:n kanssa massahiihdon järjestelysopimuksen tehneiden kisajärjestäjien kanssa. SM-sarjalla on omat säännöt, joita kilpailijat ja kisajärjestäjät sitoutuvat noudattamaan. Jokaisella sarjaan osallistuvalla on oltava voimassa oleva kilpailulisenssi ja ensimmäisellä kaudella oli osallistuttava vähintään viiteen osakilpailuun, jotta oli mukana kokonaispistelaskussa. Kaudella sarjaan osallistui 40 nais- ja 122 mieshiihtäjää. Rankattuja kilpailijoita miehiä naisia yhteensä Lisenssit jakautuivat seuraavasti: aikuiset nuoret Skipassit jakautuivat seuraavasti: aikuiset nuoret Lisenssejä ja Skipasseja hankittiin vuonna 2012 yhteensä 8512 kappaletta (9066 kpl v 2011). Jäsenmäärä Hiihtoliitolla oli rekisterissä maastohiihdon seuroja seuraavasti: maastohiihtoseurat

18 2.5.4 Yhteistyö Toimintavuoden aikana Suomen Maastohiihto oli yhteistyössä mm. Vuokatin Urheiluopiston, Suomen Urheiluopiston valmennuskeskuksen, Kuortaneen Urheiluopiston valmennuskeskuksen, lukuisten muiden urheiluopistojen, Suomen Liikunnan ja Urheilun, Jyväskylän yliopiston, Teknisen Korkeakoulun, Finlands Svenska Skidförbundin, Kilpa- ja Huippu-urheilun Tutkimuskeskuksen, liikunnan aluejärjestöjen, Koululiikuntaliiton, Suomen Kuntoliikuntaliiton (Kunto ry), Puolustusvoimien, Rajavartiolaitoksen, Suomen Hiihtokeskusyhdistyksen, Nuorten Akatemian, Kirkon kasvatus- ja nuorisotyön yksikön, Suomen Ladun, Suomen Sotilasurheiluliiton ja Työväen Urheiluliiton kanssa. 3. TIEDOTUSTOIMINTA Maastohiihdon viestintää hoidettiin päivittäin henkilökunnan toimesta. Viestinnässä käytettiin pääsääntöisesti sähköisiä viestintätapoja: lajiyhdistyksen nettisivuja ja uutiskirjeitä. Oleellinen osa viestintää oli yhteistyö suomalaisten TV-kanavien (YLE ja MTV3) ja muiden päämedioiden kanssa. Hiihtäjä-lehti Suomen Maastohiihto ry:n julkaisema Hiihtäjä-lehti ja Kustannus Oy Juoksijan julkaisema Hiihtolehti aloittivat syksyllä 2011 yhteistyön. Hiihtäjä ilmestyi viisi kertaa vuodessa julkaistavan Hiihtolehden liitteenä kahdesti, joulukuussa 2011 ja huhtikuussa Hiihtäjän ja Hiihdon yhteistyöhön sisältyi Hiihto-lehden tarjoaminen seuroille ja lisenssiurheilijoille edulliseen vuosihintaan. Hiihtolehti oli myös Valmentajakerhon ja Suksihuoltajakerhon jäsenlehti. 4. HALLINTO Hiihtopiirikokous on Suomen Maastohiihto ry:n ylintä päätösvaltaa käyttävä elin. Hallitus käyttää päätösvaltaa yhdistyslaissa ja muissa SMH:n säännöissä mainituissa asioissa. Näiden lisäksi eipäättävinä eliminä yhdistyksessä toimivat hallituksen kulloinkin tarpeelliseksi katsomat työryhmät maastohiihdon asioiden valmistelemista ja hoitamista varten. Maa voidaan yhdistyksen päätöksellä jakaa piireihin ja/tai alueisiin, joista jokainen muodostaa toiminnallisen kokonaisuuden.

19 4.1 Hiihtopiirikokous Hiihtopiirikokous kokoontui toimintakauden aikana kaksi kertaa. Varsinainen piirikokous järjestettiin Jyväskylässä ja ylimääräinen hiihtopiirikokous niin ikään Jyväskylässä. Molemmissa piirikokouksissa olivat läsnä kaikkien 18 piirin sekä FSS:n edustajat. Varsinaisessa piirikokouksessa vahvistettiin tilinpäätös ja hyväksyttiin tilintarkastuskertomus. Kokous hyväksyi myös toimintasuunnitelman ja talousarvion toimintakaudelle Lisäksi käsiteltiin muut sääntömääräiset asiat ja Suomen Maastohiihdon toimitusjohtajana aloittanut Mika Kulmala esittäytyi kokousväelle. Ylimääräisessä hiihtopiirikokouksessa esiteltiin talousarviota kaudelle ja keskusteltiin SHL:n sääntöuudistuksesta, jossa päätettiin ottaa aikalisä. Toimintasuunnitelma ja talousarvio kaudelle päätettiin vahvistaa syksyn 2012 piirikokouksessa 4.2 Hallitus Hallitukseen kuului puheenjohtaja ja viisi jäsentä. Hallitus piti 15 kokousta toimintakaudella Osa kokouksista pidettiin sähköposti- ja puhelinkokouksina. Hallituksen kokoonpano : Reijo Alakoski, puheenjohtaja Hannu Koivusalo Antti Jarva Teuvo Sandström Perttu Huusko Jarmo Luuri Hallituksen kokoonpano : Reijo Alakoski, puheenjohtaja Jouko Käsmä Pertti Törmi Antti Jarva Jarmo Luuri Teuvo Sandström / Jorma Tuomimäki (Tuomimäki hallituksessa eteenpäin Sandströmin luovuttua hallituspaikasta)

20 4.3 Työryhmät Suomen Maastohiihdolla oli kuusi varsinaista työryhmää: kilpa- ja huippu-urheiluryhmä, kenttätoimintaryhmä, MTV- eli markkinointi-, talous- ja viestintäryhmä, valmennus- ja koulutusryhmä, olosuhderyhmä ja sääntöryhmä. Lisäksi kilpa- ja huippu-urheiluryhmän alla toimi TD-ryhmä. Työryhmät pitivät kokouksia tarpeen mukaan. 4.4 Toimisto Suomen Maastohiihdon kotipaikka on Helsinki ja toimisto sijaitsee Länsi-Pasilassa SLU-talossa. Yhdistyksen palveluksessa oli toimintakauden aikana 11 henkilöä, joista viisi oli järjestötoiminnassa ja kuusi huippu-urheilun puolella maajoukkueen valmentajina ja huoltohenkilökuntana. Kaudella A-maajoukkueen päävalmentajana toimi Magnar Dalen ja kakkosvalmentajina Niclas Grön ja Jussi Piirainen. B-maajoukkueen valmentaja oli Ilkka Jarva ja nuorten maajoukkuevalmentajana toimi Janne Hyyppä. Huoltopäällikön tehtäviä hoiti toimintakauden aikana Pekka Kemppi. 5. TALOUS 5.1 Oleelliset tapahtumat tilikauden aikana Varsinaisen toiminnan kulut olivat euroa ja tuotot euroa. Varainhankinnan tuotot olivat euroa ja kulut euroa. Alkuperäinen talousarvio tähtäsi 0-tulokseen. Tilikauden aikana tehtiin kuitenkin säästötoimenpiteitä, joista suurin osa kohdentui huippu-urheilun kilpailutoimintaan sekä järjestötoiminnan hallinnollisiin kuluihin. Näillä toimenpiteillä saavutettiin ylijäämäinen tulos, euroa. Edellisen tilikauden alijäämän takia oma pääoma on edelleen negatiivinen, euroa. Säästötoimenpiteillä haluttiin parantaa yhdistyksen yleistä taloustilannetta ja varautua seuraavien kausien arvokilpailujen kustannuksiin. Tilikauden suurimmat menoerät olivat henkilöstökulut euroa, matkakustannukset euroa sekä ulkopuolisilta ostetut palvelut euroa. Suurimmat tuloerät olivat Opetus- ja kulttuuriministeriön avustus euroa, yhteistyösopimustuotto euroa sekä avustukset Olympiakomitealta sekä FIS:ltä, yhteensä euroa.

21 Koska yhdistyksen edellinen tilikausi oli 17 kuukauden pituinen ja osittain vielä siirtymävaiheen rasittama, tilikausien välillä ei voida tehdä suoraa vertailua. Talousarvioon nähden kotimainen kilpailutoiminta tuotti enemmän tappiota kuin oli arvioitu johtuen uuden kilpailusarjan, Suomen Cupin, lanseerauksesta ja kasvaneista televisiointikustannuksista. Huippu-urheilun hallinnolliset kustannukset ylittivät arvion yli eurolla, tosin lähes vastaava summa onnistuttiin säästämään A-, B- ja St1-ryhmien kilpailukauden kustannuksista. Järjestötoiminnan hallinnollisia kuluja karsittiin ja sillä saavutettiin säästöjä euroa, myös lisenssituotto oli euroa arvioitua suurempi. Koska edellinen tilikausi päättyi suureen alijäämään, tilikauden aikainen kassanhallinta on ollut ongelmallista. Tätä ongelmaa paikattiin keväällä ottamalla euron suuruinen laina kuudeksi kuukaudeksi. Suomen Maastohiihto ry:n tilintarkastajana toimi Eero Huusko / Ernst & Young Oy. Taloushallinto ja kirjanpito on hoidettu omalla henkilökunnalla, pois lukien palkanlaskenta, jonka hoitaa Rantalainen Oy. 5.2 Arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä Tulevan tilikauden tavoitteena on parantaa yhdistyksen yleistä taloustilannetta eli negatiivista pääomaa sekä kassatilannetta. Kauden haasteena ovat MM-kilpailut, jotka tuovat suuren lisäerän talousarvioon. Taloustilanteen korjaantuminen seuraavien vuosien aikana näyttää kuitenkin todennäköiseltä, koska tulevat peräkkäiset arvokilpailuvuodet sekä vuoden 2017 MM-kilpailut Lahdessa ovat herättäneet uusien yhteistyökumppaneiden kiinnostusta.