SUOMEN MAASTOHIIHTO RY TOIMINTASUUNNITELMA

Transkriptio

1 SUOMEN MAASTOHIIHTO RY TOIMINTASUUNNITELMA

2 Sisällysluettelo 1 YLEISTÄ Toiminta-ajatus JÄRJESTÖTOIMINTA Yleistä Hallintoelimet Hiihtopiirikokous Hallitus Työryhmät Strategiatyö VIESTINTÄ JA MARKKINOINTI Viestinnän organisointi Kumppanitoiminta Hiihtäjä-lehti Sporttikauppa HUIPPU-URHEILU Yleistä Huippu-urheilun johtaminen A-maajoukkueen toiminta Olympiaprojekti Akatemiatoiminta B-maajoukkueen (U23) toiminta St1-maajoukkueen toiminta Vammaishiihtotoiminta Antidoping-toiminta NUORISOTOIMINTA Yleistä Habita-ryhmän toiminta Nuorten SM-kisat ja Hopeasompa Sinettiseurat PIIRI- JA SEURATOIMINTA Yleistä Kotimainen kilpailutoiminta Tärkeimmät kotimaan kilpailut Koulutus Seuratoiminta Hiihtopiirit Harrastehiihto Erillistapahtumat TALOUSARVIO... 14

3 1 1 YLEISTÄ 1.1 Toiminta-ajatus Suomen Maastohiihto ry:n toimii maastohiihdon alalla Suomessa toimivien yhdistysrekisteriin merkittyjen yhdistysten ja muiden yhteisöjen sekä yksityisten henkilöiden aatteellisena ja toiminnallisena yhdyssiteenä sekä keskuselimenä ja sen tehtävänä on maastohiihdon urheilutoiminnan edistäminen ja tukeminen. Yhdistys huolehtii jäsentensä yhteisistä kehittämis- ja edunvalvontatehtävistä sekä edistää maastohiihdon huippu-urheilua ja hiihdon harrastusta Suomen kansan keskuudessa. Yhdistyksen toiminnan perustana ovat liikunnan eettiset arvot, kansallinen ja kansainvälinen antidopingtyö ja urheilun reilun pelin periaatteet. Toiminnassa pyritään edistämään laaja-alaisesti tasa-arvoista liikuntakulttuuria. Valmennustoiminnan tavoitteena on jatkaa ryhmien välistä yhteistyötä ja suunnitelmallista valmennustyön kehittämistä nuorten sarjoista huipulle asti. Huippu-urheilun menestyksen parantaminen takaa median entistä laajemman lajin positiivisen näkyvyyden. Kilpailupaikkojen olosuhteiden kehittäminen ja varmistaminen yhdessä kuntien ja seurojen kanssa on tärkeässä roolissa harrastajamäärien kehittämisessä. Jotta laji pysyy vetovoimaisena urheilijoiden, yleisön ja tukijoiden suuntaan, kilpailujen ja tapahtumien tasoa on kehitettävä. Seurojen toimintaa tuetaan kouluttamalla seuran organisaatiota, vetäjiä ja valmentajia. Seurojen toiminta on entistä tärkeämpi koko väestön hyvinvoinnille - seura toimii liikuttajana sekä terveyttä edistävän liikunnan tuottajana. Tehostamalla ympärivuotista toimintaa, massahiihtoja tukemalla ja kehittämällä sekä terveysliikuntaa ja hiihdon hyvinvointivaikutuksia korostamalla lisätään harrastajamääriä kaikissa ikäluokissa. Lasten ja nuorten toimintaan järjestetään uusia, kiinnostavia tapahtumia harrastajamäärien lisäämiseksi. Taloudellisesta näkökulmasta tuleva kausi on erittäin haastava. Talousarvioon on budjetoitu tuottoja 1,8 miljoonaa euroa, joka on euroa vähemmän kuin edellisen kauden toteutunut tuotto. Arvioitu kulumäärä on 1,84 miljoonaa euroa, joka on euroa vähemmän kuin edellisen kauden toteutuneet menot. Talousarvio on jäämässä euroa alijäämäiseksi ja tämän tuloksen saavuttaminen vaatii säästötoimenpiteitä kaikilla osa-alueilla sekä tarkkaa kulujen seurantaa. Negatiivisen oman pääoman korjaaminen ei toteudu näin ollen vielä tulevalla toimintakaudella ja yhdistys tulee tarvitsemaan rahoitusjärjestelyjä rahoittaakseen kauden toiminnan.

4 2 2 JÄRJESTÖTOIMINTA 2.1 Yleistä Järjestötoiminnan kokonaisbudjetin kustannukset ovat euroa, josta suurin osa muodostuu hallinnollisista kustannuksista sekä markkinoinnista ja viestinnästä. Suurimmat budjetoidut tuottoerät ovat lisenssimaksut euroa ja Suomen Hiihtoliiton jakama tuotto maailmancup-kilpailujen järjestämisestä. Tuotonjaosta päättää Hiihtoliiton johtokunta vasta kilpailukauden jälkeen. Opetus- ja kulttuuriministeriön tuki on budjetoitu edellisen vuoden tasolle, euroa, ja sitä käytetään kaikkeen Maastohiihto ry:n toimintaan. Valmentaja- ja suksihuoltokerho toimii itsenäisenä yksikkönä yhdistyksen sisällä ja käyttää tulevalla kaudella edellisillä kausilla keräämäänsä tuottoa toimintansa kehittämiseen. 2.2 Hallintoelimet Suomen Maastohiihto ry:n toimielimiä ovat hiihtopiirikokous ja hallitus sekä ei-päättävinä eliminä hallituksen kulloinkin tarpeelliseksi katsomat työryhmät maastohiihdon asioiden valmistelemista ja hoitamista varten. Toiminnanjohtaja ja muut toimihenkilöt hoitavat yhdistyksen asioita hallituksen asettamien suuntaviivojen ja ohjeiden mukaisesti. Maa on jaettu lisäksi piireihin ja alueisiin, joista jokainen muodostaa toiminnallisen kokonaisuuden. 2.3 Hiihtopiirikokous Suomen Maastohiihto ry:n jäseniä ovat 18 hiihtopiiriä ja Finlands Svenska Skidförbundet FSS r.f., jotka muodostavat ylimmän päättävän elimen. Hiihtopiirikokous on yhdistyksen ylintä päätösvaltaa käyttävä elin. Varsinainen hiihtopiirikokous pidetään sääntöjen mukaan syys-marraskuussa. Ylimääräinen kokous on mahdollista pitää, jos hiihtopiirikokous niin päättää tai hallitus katsoo siihen olevan aihetta tai kun riittävä määrä äänioikeutettuja jäseniä erityisesti ilmoitettua asiaa varten tätä vaatii. 2.4 Hallitus Hiihtopiirikokous valitsee Suomen Maastohiihto ry:lle johtoelimen, hallituksen. Hallitus käyttää päätösvaltaa yhdistyslaissa ja yhdistyksen säännöissä mainituissa asioissa. Hallituksen muodostavat kaudella puheenjohtaja ja viisi jäsentä. Hallitus voi nimetä tarpeellisiksi katsomiaan työryhmiä maastohiihdon asioiden valmistelua ja hoitamista varten. Näissä mahdollisissa työryhmissä on kussakin mukana ainakin yksi hallituksen jäsen. Hallitus pitää kauden aikana 5 10 istuntokokousta ja tämän lisäksi tarvittaessa puhelin- ja sähköpostikokouksia.

5 3 2.5 Työryhmät Marraskuussa 2013 valittava hallitus täydentää ja valitsee kaudelle maastohiihtoasioita valmistelemaan ja toimintoja suunnittelemaan tarpeelliseksi katsomansa työryhmät työskentelemään koko kauden tai tietyn tehtävän hoitamiseksi. Vanhat, koko edellisen kauden toimineet työryhmät olivat: MTV-ryhmä (markkinointi-, talous- ja viestintäryhmä), kenttätyöryhmä, valmennus- ja koulutustyöryhmä, kilpa- ja huippu-urheilutyöryhmä, olosuhdetyöryhmä sekä sääntötyöryhmä. Ryhmien jäsenet kokoontuvat tarpeen mukaan muutaman kerran kaudessa ja valmistelevat asioita hallituksen päätettäviksi. Erityinen hoidettava asia on valmennuksen järjestäminen mukaan lukien uuden päävalmentajan valinta, jota varten on tarkoituksenmukaista nimetä oma työryhmänsä. 2.6 Strategiatyö Suomen Hiihtoliiton strategiatyöhön osallistumisen lisäksi Maastohiihto ry tekee oman strategisen yhteenvetonsa. Tässä yhteydessä selvitetään myös käytännön edellytykset lakkauttaa Maastohiihto ry ja siirtää yhdistyksen toiminta suoraan takasin Suomen Hiihtoliittoon. Asian hoitamiseksi pidetään tarvittaessa ylimääräinen hiihtopiirikokous keväällä Suomen Hiihtoliiton liittovaltuuston kokouksen yhteydessä tai muuna sopivana aikana. Maastohiihto ry pyrkii kaikin käytettävissä olevin keinoin huolehtimaan siitä, että tulevaisuuden hiihtourheilijoillamme ovat kaikki parhaat ja mahdolliset komponentit käytössään. Tämä koskee niin kokonaisvaltaista välinehuoltoa kuten kaikkia muitakin huippu-urheilun osa-alueita. Välineurheilussa, jota tämän päivän hiihto mitä suurimmassa määrin on, tulokset tehdään yhdessä, taitavan huoltotiimin, parhaiden koneiden ja välineiden sekä kunnossa olevien urheilijoiden ansiosta. Tavoitteena on jatkossa kartoittaa avoimesti ja puolueettomasti kaikki se ammattitaito, joka meillä on eri osa-alueilta saatavilla hiihtäjiemme käyttöön.

6 4 3 VIESTINTÄ JA MARKKINOINTI 3.1 Viestinnän organisointi Maastohiihdon viestintä hoidetaan pääsääntöisesti sähköisiä viestintätapoja käyttäen, päävälineitä ovat lajiyhdistyksen nettisivut ja uutiskirjeet. Oleellinen osa viestintää on kiinteä yhteistyö suomalaisten TV-kanavien (YLE ja MTV3) ja muiden päämedioiden kanssa. Hallitus hyväksyy viestintäsuunnitelman, joka tehdään yhteistyössä Suomen Hiihtoliiton kanssa ja Hiihtoliiton resursseihin tukeutuen. Olympiakisojen lajikohtainen viestintä hoidetaan Sotšia varten perustetun erillisprojektin yhteydessä. 3.2 Kumppanitoiminta Maastohiihdon markkinoinnissa tiivistetään yhteistyötä Suomen Hiihtoliiton kanssa. Markkinoinnin hoitamisesta tehdään sopimus Samla Sponsoring Management Oy:n kanssa. Suomen Cupin ja Suomen mestaruushiihtojen markkinointi yhdistetään ja tässäkin tiivistetään yhteistyötä Hiihtoliiton kanssa mäen ja yhdistetyn SM-kisojen osalta. 3.3 Hiihtäjä-lehti Suomen Maastohiihto ry:n julkaisema Hiihtäjä-lehti ja Kustannus Oy Juoksijan julkaisema Hiihtolehti aloittivat syksyllä 2011 yhteistyön. Hiihtäjä ilmestyy kuusi kertaa vuodessa julkaistavan Hiihtolehden liitteenä kahdesti hiihtokaudessa syksyllä ja keväällä. Maastohiihto ry myy mainostilaa Hiihtäjä-lehtiin ja lehdissä on mahdollista julkaista myös kilpailuilmoituksia. Hiihtäjän ja Hiihdon yhteistyöhön sisältyy Hiihto-lehden tarjoaminen seuroille ja lisenssiurheilijoille edulliseen vuosihintaan. Hiihto-lehti on myös Valmentajakerhon ja Suksihuoltajakerhon jäsenlehti. 3.4 Sporttikauppa Maastohiihdon tuotemyynti tapahtuu Valtakunnallisen liikunta- ja urheiluorganisaatio VALO ry:n sähköisessä Sporttikaupassa. Kaupassa on myynnissä harjoituspäiväkirjoja, Hopeasompa-tuotteita, oppaita ja tekstiilejä. Tarkoituksena on päivittää tuotteita ja lisätä myytävää materiaalia. Tulevan kauden aikana Sporttikaupan organisointi tarkastellaan uudelleen.

7 5 Järjestötoiminta Yhteistyösopimukset 109,0 109,0 Hallinto -250,0-250,0 Markkinointi -50,0-50,0 Viestintä -53,0-53,0 Hallitus -12,0-12,0 Sporttikauppa 5,0-6,0-1,0 Muut työryhmät -12,0-12,0 Valmentajakerho 20,0-29,0-9,0 Hiihtäjä 35,0-35,0 0,0 Kansainvälinen toiminta -11,5-11,5 Lisenssit 185,0 185,0 yhteensä 354,0-458,5-104,5 OKM 622,0 622,0 4 HUIPPU-URHEILU 4.1 Yleistä Huippu-urheilua rahoitetaan yhteistyösopimuksilla, joiden arvo on tulevalla kaudella talousarviossa euroa. FIS:n, Olympiakomitean sekä Paralympiakomitean tuet ovat yhteensä euroa, joka on euroa vähemmän kuin edellisellä kaudella johtuen Olympiakomitean tuen suuntaamisesta suoraan urheilijoille huippuyksilötukena. Huippu-urheilun suurimmat kuluerät ovat hallinnolliset kustannukset euroa, A-maajoukkueen leiritys euroa sekä kilpailukausi euroa. A-maajoukkueen toimintaan on budjetoitu yhteensä euroa vähemmän kustannuksia kuin edellisellä kaudella. Myös B- ja St1 maajoukkueiden kuluja on jouduttu supistamaan tulevalle kaudelle, kokonaisbudjetti on supistettu lähes puoleen edellisen kauden toteutumasta. Huoltokeskuksen budjetti on tälle kaudelle euroa ja huippu-urheilun akatemiayhteistyön euroa. 4.2 Huippu-urheilun johtaminen Maastohiihdon huippu-urheilutoiminnan johtaminen päätetään tulevan kauden aikana uudelleen. Tämä tarkoittaa, että kesän 2013 aikana valmisteltu Maastohiihto ry:n toiminnanjohtajan tehtävän täyttäminen siirtyy marraskuussa valittavan hallituksen päätettäväksi. Päätöksenteossa otetaan huomioon urheilun järjestökentässä ja ennen kaikkea huippu-urheilun johtamisesta ja rahoituksesta tulevat muutospaineet.

8 6 Valmennuksen asiantuntijaryhmä (VAR) tukee edelleen SMH:n huippu-urheiluvalmennusta. Mukana toiminnassa on Kilpa- ja huippu-urheilu yksikkö (KIHU), Jyväskylän yliopisto, Olympiakomitea, alan eri tutkijoita ja SMH. SMH tekee edelleen vahvaa yhteistyötä Suomen valmentajakerhon kanssa. B-maajoukkue- (U23), St1-maajoukkue- ja muut valmennusryhmätoiminnot on integroitu tiiviiseen yhteistyöhön Suomessa toimivien Urheiluakatemioiden kanssa. Tätä työtä tiivistetään edelleen. Toimintakauden aikana aloitetaan suomalaisen hiihtovalmennuksen kehitystyö, jonka tavoitteena on valmistautua Sotšin olympialaisten jälkeisten vuosien haasteisiin. Samalla selvitetään mahdollisuus lajipäällikön/valmennuksen johtajan palkkaamiseen tulevina vuosina. Päävalmentajan rekrytoimisessa tehdään tiivistä yhteistyötä Olympiakomitean huippu-urheiluyksikön kanssa. 4.3 A-maajoukkueen toiminta Maastohiihdon huippu-urheilun tärkein tavoite tulevalle kaudelle on menestyminen Sotšin olympiakisoissa. Maastohiihdon tavoitteena on saavuttaa mitali niin viesteissä (mukaan lukien parisprintti) kuin henkilökohtaisilla matkoillakin sekä 2-3 pistesijaa Kiitettäväksi suorituksen nostaisi kultainen mitali ja kaksi himmeämpää mitalia muutaman pistesijan ohella Kaudella maailmacupin osakilpailuihin osallistutaan tavoitteena menestyminen kokonaiscupissa joukkueena sekä henkilökohtaisesti. Olympialaisten jälkeisten maailmancupin osakilpailuihin osallistumisesta tehdään erillinen päätös kauden aikana, loppukausi voidaan joutua viemään läpi supistetulla ohjelmalla/joukkueilla. Maajoukkuetoiminnassa on keskeistä valmennusolosuhteiden optimoiminen ja urheilijoiden pitkäjänteinen kehittäminen tavoitteiden saavuttamiseksi. Valmennus toteutetaan eettisesti kestävien periaatteiden pohjalta. Valmennusryhmien välistä avointa yhteistyötä jatketaan. Tällä autetaan nuorten hiihtäjien nousua kansainväliselle huipulle. Varsinaisia maajoukkueita on kolme: A-maajoukkue, B-maajoukkue/ U23-ryhmä ja St1-ryhmä (nuorten maajoukkue). 4.4 Olympiaprojekti Sotšin olympiakisojen valmistautuminen ja kisamatkan valmistelu hoidetaan Suomen Hiihtoliiton johtamassa erillisprojektissa tiiviissä yhteistyössä Olympiakomitean kanssa. Tämä projekti hoitaa keskitetysti myös esimerkiksi suksihuoltoon liittyvät asiat. Projektin vedosta vastaa Hiihtoliiton nimittämä projektipäällikkö, ohjausryhmänä toimii Hiihtoliiton hallituksen työvaliokunta, jossa Maastohiihdolla on edustaja.

9 7 4.5 Akatemiatoiminta Huippu-urheilun muutosryhmän työn keskeinen sisältö on tukea urheilijan polkua sen ratkaisevissa vaiheissa. Hiihtäjän uralla eräs ratkaiseva vaihe on ns. valintavaihe, jolloin hiihtäjä tehnee lopullisen päätöksen maailman huipun tavoittelussa. Tuota ratkaisevaa vaihetta tuetaan akatemiatoiminnalla, joka sisältää keskitetyn toimintamallin ja valmentajien työn ohjaamisen Rovaniemen, Vuokatin, Vaasan ja Päijät-Hämeen Urheiluakatemioissa. Maastohiihdon akatemiatoiminta sisältää B- ja St1-maajoukkueiden toiminnan, Habita-ryhmätoiminnan sekä Lapin aluekehittäjän ja Päijät- Hämeen sekä Vaasan akatemiavalmentajien toiminnan. 4.6 B-maajoukkueen (U23) toiminta Alle 23-vuotiaiden maajoukkueeseen kuuluu yhdeksän urheilijaa. Joukkue leireilee kotimaassa leiripäivää ja ulkomailla 12 päivää eli yhden leirin verran. Kotimaan leireistä osa tehdään yhteistyössä A-maajoukkueen kanssa ja osa St1-ryhmän kanssa. Tavoitteena on menestyä alle 23-vuotiaiden MM-kisoissa Val di Fiemmessä sekä Skandinavia-cupissa. Pitkän tähtäimen tavoitteena on urheilijoiden nouseminen A-maajoukkueeseen. 4.7 St1-maajoukkueen toiminta Nuorten MM-ryhmän toiminnasta vastaa pääosin nuorten valmentaja ja hänen apunaan keikkatyöntekijöinä fysioterapeutti/hieroja, lääkäri, huoltopäällikkö, mediavastaava ja apuvalmentaja osalla leireistä. Leirit koostuvat pääosin perusharjoittelusta, jolla pyritään ohjaamaan nuoria harjoittelussa niin määrällisesti kuin laadullisesti kohti aikuishuippu-urheilun asettamia vaatimuksia. Arvokilpailujoukkueen valinnan jälkeen valmistautuminen etenee kotona henkilökohtaisten valmentajien johdolla, johon ryhmävalmentaja antaa tukea valmistautumisvaiheessa. 4.8 Vammaishiihtotoiminta Vammaisurheilijoiden harjoittelu tapahtuu osittain integroituna muun maajoukkueen kanssa. Vammaisurheilijoiden toimintaa koordinoi ja ohja oma valmentaja. Kaudella vammaishiihdon maailmancup alkaa Vuokatissa joulukuussa. Kauden kohokohtana ovat paralympialaiset Sotšissa. 4.9 Antidoping-toiminta Lajiyhdistys ja sen varsinaiset jäsenet ovat sitoutuneet kulloinkin voimassa olevaan Suomen Antidopingtoimikunnan dopingsäännöstöön sekä WADA:n, Kansainvälisen Olympiakomitean ja kansainvälisen liiton (FIS) dopingsäännöstöön. AD-työtä tehdään kaikilla lajiyhdistyksen valmennuksen ja koulutuksen tasoilla.

10 8 Huippu-urheilu TUOTOT KULUT TULOS Yhteistyösopimukset 305,0 305,0 FIS ja OK-tuet 281,0 281,0 HU hallinto -488,0-488,0 A-mj leirit -170,0-170,0 A-mj kilpailukausi -145,0-145,0 Olympialaiset -35,0-35,0 Paralympia 35,0-45,0-10,0 B-mj+ST1 leirit ja kilpailut 20,5-85,0-64,5 Akatemiatoiminta -91,4-91,4 Huoltorekka -65,0-65,0 yhteensä 641,5-1124,4-482,9 5 NUORISOTOIMINTA 5.1 Yleistä Nuorisotoimintoja ovat nuorisovalmennuksen linjaus, koordinointi ja valvonta. Tehtävänä on kannustaa yhä useampia lapsia ja nuoria mukaan hiihtoseuratoimintaan sekä kehittää seuratoimintaa ja lasten ja nuorten valmennusta. Kauden Kultasomparyhmä alkoi toimia nimellä Habita-ryhmä uuden yhteistyökumppanin mukaisesti. Nuorisotoiminnan kokonaiskulubudjetti on euroa ja arvioidut tuotot yhteensä euroa. Suurimmat kuluerät tulevat hallinnollisista kustannuksista sekä Habita-ryhmän toiminnasta. Tuotot koostuvat nuorisotoiminnan omista yhteistyösopimuksista, kilpailujen järjestämismaksuista sekä urheilijoiden omavastuumaksuista. Myös nuorisotoimintaan on tehty säästötoimenpiteitä koskien yleistä nuorisotoimintaa sekä Habita-ryhmää. 5.2 Habita-ryhmän toiminta Habita-ryhmät ovat 18-sarjalaisten valtakunnallisia valmennusryhmiä. Valmennusryhmien koko on noin 20 urheilijaa ja valinta ryhmiin tapahtuu edellisen talven hiihtotulosten sekä pääsykokeiden perusteella. Leiritystä järjestetään harjoituskauden aikana kolmessa alueellisessa ryhmässä kuuden leirin verran. Yksi leireistä on kaikille yhteinen ja sen yhteydessä kilpaillaan Junnu Aateli Racekilpailu. Tämän leirin yhteydessä myös muut liiton ryhmät ovat leirillä ja ryhmien kesken tehdään yhteistyötä valmennuksen osalta.

11 9 Habita-ryhmien leiritys suunnitellaan ryhmävalmentajien kesken yhdessä, jotta edetään samoilla valmennuksellisilla linjoilla. Valmentajien välinen koordinaattori järjestelee kilpailut, kisareissut ja muut ryhmään liittyvän toiminnan. Habita-ryhmien valmennuksen keskeisenä teemana on nostaa harjoitteluun sitoutumista - aloitetaan tietoisesti keskittymään eri ominaisuuksien kehittämiseen ja luodaan valmiuksia yleisessä sarjassa menestymiselle. Kauden tärkein arvokilpailu 18-sarjalaisille ovat kauden aikana Suomessa järjestettävät Pohjoismaiden mestaruuskilpailut Rovaniemellä, Ounasvaaralla Näihin kilpailuihin lähetetään varsinaisen maajoukkueen lisäksi myös aluejoukkueet ja tavoitteena on menestyminen laajalla rintamalla. Matkustamiset näihin kisoihin suoritetaan ajoissa ja valmistautuminen kisapaikalla tehdään porukalla. Habita-ryhmien toimintaan on budjetoitu kuluja euroa. Tuottoja on budjetoitu euroa, josta euroa on Hopeasomman loppukilpailun järjestämismaksu ja loppuosa urheilijoiden omavastuita leireistä sekä kilpailuista. 5.3 Nuorten SM-kisat ja Hopeasompa Vuoden 2014 nuorten SM-kisat hiihdetään helmikuussa Lahdessa (viestit ja pitkät matkat) sekä maaliskuussa Ristijärvellä (normaalimatkat) ja Inarissa (sprintit ja KLL:n SM-kilpailut). Hopeasomman loppukilpailu järjestetään Kalajoella Tavoitteena on saada mukaan noin 1000 nuorta sekä henkilökohtaiseen kilpailuun että viesteihin. Hopeasomman valtakunnallisia leirejä vuotiaille järjestetään yhteistyössä Vuokatin ja Lapin Urheiluopistojen, Pajulahden Liikuntakeskuksen sekä Hopeasomman pääyhteistyökumppani ONE WAY Sport Oy:n kanssa. Leiritysten tavoitteena on kehittää nuoria urheilijoita harjoittelemaan monipuolisesti ja oikein iän mukaisesti sekä auttaa valmennuksen linjauksen siirtymistä paremmin seura- ja piiritasolle. 5.4 Sinettiseurat Maastohiihdolla on 33 sinettiseuraa. Sinettiseurojen auditointi jatkuu toimintakauden aikana vuonna 2011 uusituilla sinettikriteereillä. Tavoitteena on auditoida 10 sinettiseuraa uudelleen. Maastohiihto ry järjestää lajiohjelmaa valtakunnalliseen sinettiseurojen tapaamiseen mahdollisimman kattavasti. Lisäksi Maastohiihto ry järjestää kevätkaudella 2014 oman sinettiseurojen tapaamisen esimerkiksi Valmentajakerhon tapaamisen yhteyteen. Sinettiseurojen tiedottamista nettisivujen ja sähköpostin välityksellä parannetaan ja seuroille pyritään tekemään omia tiedotteita Maastohiihdon tapahtumista. Sinettiseminaarin järjestämiseen on budjetoitu euroa.

12 10 Nuorisoliikunta Yhteistyösopimukset 40,0-9,5 30,5 Hallinto -47,0-47,0 Yleinen nuorisotoiminta -7,00-7,0 Habita-ryhmä 15,00-55,0-40,0 Nuorten SM+Hopeasompa 14,00-7,00 7,0 yhteensä 69,00-125,5-56,5 6 PIIRI- JA SEURATOIMINTA 6.1 Yleistä Seurojen toiminta on entistä tärkeämpi koko väestön hyvinvoinnille - seura toimii liikuttajana sekä terveyttä edistävän liikunnan tuottajana. Tehostamalla ympärivuotista toimintaa, kilpailujärjestelmää kehittämällä sekä terveysliikuntaa ja hiihdon hyvinvointivaikutuksia korostamalla lisätään harrastajamääriä kaikissa ikäluokissa. Yhteiskunnan urheilutoiminnalle osoittama tuki ohjautuu entistä enemmän suoraan seuratoimintaan. Maastohiihto ry yhdessä Hiihtoliiton kanssa rakentaa seuraväen käyttöön ohjaus- ja tukijärjestelmän avustamaan suorien seura-avustusten kohteiden määrittelyssä, anomusten laadinnassa, valvonnassa ja raportoinnissa. 6.2 Kotimainen kilpailutoiminta Kaudella järjestetään noin 200 kansallista kilpailua, joista noin kolmasosa on rankingkilpailuja. Näiden lisäksi kalenterissa on myös kansainvälisiä arvokilpailuja ja maailmancup-kilpailuja. Tulevana kautena Maastohiihto ry:n hallitus parantaa SM-kisojen haku- ja sopimusmenettelyjä niin laadullisesti kuin aikataulullisestikin sekä luo järjestelmän järjestelykokemusten keräämiseksi ja eteenpäin viemiseksi uusille järjestäjille. Seurat hakevat kansalliset kilpailunsa sähköisen järjestelmän ( kautta. Kansallinen kilpailukalenteri käsitellään Kilpa- ja huippu-urheilutyöryhmässä. Lisäksi pyydetään valmentajilta esitykset katsastus- ja tarkkailukilpailuista sekä tulevan kauden cup-kilpailuista. Kilpailukalenteri julkaistaan -sivustolla syyskuun puolessavälissä. Kilpailutiedot ovat reaaliaikaiset ja niitä päivitetään kilpailukauden aikana. Piirikunnalliset kilpailut haetaan kansallisen kalenterin valmistuttua samalla tavoin kuin kansallisetkin. Piirikunnallisia kilpailuja on kaudella noin 140 kappaletta.

13 11 Kansallisten kilpailujen sääntöjen mukaiset kilpailukutsut hoidetaan myös Hiihtokalenteri-sivuston kautta. Kilpailukutsujen hinnat vaihtelevat euroon kaudella valitusta maksuluokasta riippuen. Sääntöjen mukainen Kilmo-maksu, 50 /tapahtuma sisältyy edellisvuoden tapaan kilpailulupaan. Piirikunnalliset kilpailut voivat halutessaan käyttää myös Hiihtokalenterin kilpailukutsu- ja Kilmoominaisuutta hyödykseen. Piirikunnallisista kilpailuista veloitetaan piiriä keväällä 30 /kilpailu. Hiihtokalenterin ja Kilmon hallintaa sekä kilpailujen siirtoja ja muutoksia varten on kaudella ostopalveluna hankittu yksi henkilö (Eeva Käyhkö), joka vastaa myös Hiihtokalenterija Kilmo-tuesta kilpailukaudella. Tukitoiminnoilla Maastohiihto Ry haluaa palvella seurojen ja piirien edustajia myös normaalien toimistoaikojen ulkopuolella. Lisäksi ostopalveluna on hankittu kilpailutoiminnan ranking-laskenta, tilastointi sekä tulosarkistopalvelu. Uusi, hyvän vastaanoton saanut tulosarkistopalvelu otettiin käyttöön viime kaudella ja tulevalla kaudella tarkoituksena on edelleen kehittää palvelua käyttäjien toiveiden mukaisesti osana Hiihtoliiton nettisivu-uudistusta. Hiihtokalenterin ja Kilmon kehittämiseen ei tulevalla kaudella panosteta, käyttö- ja toimintavarmuuteen liittyvää pakollista työtä lukuun ottamatta. Kansallisten ja piirikunnallisten kilpailujen kilpailuluvat sekä kilpailukutsut laskutetaan kaudella Hiihtokalenterin ja Kilmon hoitajan toimesta Maastohiihdon sähköistä taloushallintoohjelmistoa hyödyntäen. Näin pystytään vapauttamaan Helsingin toimiston resursseja ja vältytään työn päällekkäisyyksiltä. Maksunvalvonta hoidetaan edelleen Helsingistä. 6.3 Tärkeimmät kotimaan kilpailut Yleisen sarjan SM-kilpailut järjestää Vantaan Hiihtoseura tammikuussa Vantaalla ja Huhtasuon Hiihto 2000 maaliskuussa Jyväskylässä. Veteraanit ratkovat Suomen-mestaruudet helmi-maaliskuun vaihteessa Ylitorniolla Aavasaksan Urheilijoiden järjestämissä kisoissa. Kaudella järjestetään Suomen Cupissa neljä henkilökohtaisia kisoja, sprinttejä ja viestejä sisältävää osakilpailuviikonloppua kahden SM-kisaviikonlopun lisäksi. Suomen Cup televisioidaan Ylen kanavilla tulevanakin talvena. Kaudella järjestetään ensimmäistä kertaa Marathon Skier Cup. Cup järjestetään Suomen Maastohiihto ry:n ja Finlandia-hiihto ry:n yhteistyönä. Cupissa hiihdetään kolme osakilpailua helmikuussa Helsingissä, Jämillä ja Lahdessa. Kotimaisesta kilpailutoiminnasta on talousarvioon arvioitu tuottoa euroa sekä kuluja euroa. Aikuisten SM-kilpailujen sekä Suomen Cup -sarjan tuotto-odotus Suomen Hiihtoliitolta on yhteensä euroa.

14 Koulutus Maastohiihto ry:n järjestämä erilliskoulutus koordinoidaan tulevan kauden aikana tiukemmin urheilujärjestöjen (etupäässä Valo) järjestämään valmentaja- ja ohjaajakoulutukseen. I-tason valmentaja- ja ohjaajakoulutuksia järjestävät hiihtopiirit, aluekehittäjät ja mahdolliset muut hyväksytyt tahot. Valmentajakoulutuksen sisällöt, aikataulut, maksut ja paikkakunnat löytyvät liiton nettisivuilta. Huoltokoulutuksen piiritilaisuuksia pidetään tarpeen mukaan sopivina ajankohtina kullakin paikkakunnalla 3 5 tunnin kokonaisuuksina pääosin Maastohiihdon huoltoryhmän jäsenen vetäminä. Maastohiihdon I-tason huoltokoulutusta järjestetään syksyllä Jämillä, Vuokatissa ja Rovaniemellä. II-tason huoltokoulutus järjestetään loka-marraskuussa Vuokatissa. Vuoden 2014 SM-kisajärjestäjien koulutus ja TD-kertauskoulutus järjestetään lokakuun loppupuolella Jyväskylässä. TD-peruskoulutusta (C-taso) järjestetään paikallisesti ja B-tason koulutusta maantieteellisesti keskeisissä paikoissa. Koulutusten budjetointi on tehty siten, että kurssimaksuilla peitetään aiheutuneet kulut sekä osa hallinnollisista kustannuksista. 6.5 Seuratoiminta Seuroja kehotetaan piirin ja alueiden järjestämien tapahtumien lisäksi seuramaan Valon järjestämiä tapahtumia ja koulutustilaisuuksia seura-aktiiveille. Seurayhteyshenkilöille lähetetään sähköinen seura- ja piiritiedote ajankohtaisista asioista muutaman kerran vuodessa. Suomen Hiihtoliiton jäsenseurojen vuosi-ilmoitusmenettelyä uudistettiin viime kaudella. Tulevana kautena ei erillistä kattavaa vuosi-ilmoitusta enää vaadita vaan seuraluokittelupisteiden laskemiseen tarvittavat tiedot kerätään jo kauden aikana. Ainoastaan muutamia erityistietoja saatetaan kysyä seuroilta - siitä tiedotetaan maaliskuun 2014 aikana. Seuraluokittelu on virallinen tilastointijärjestelmä ja se julkistetaan ja parhaat seurat palkitaan Hiihtoliiton liittovaltuuston kevätkokouksessa. 6.6 Hiihtopiirit Itsenäiset hiihtopiirit tarjoavat Maastohiihto ry:n ja piirin kesken sovittuja palveluja alueensa seuroille. Piirejä tiedotetaan ajankohtaisista asioista netin sekä sähköisten seura- ja piiritiedotteiden avulla. Piirien puheenjohtajia tiedotetaan erikseen hallituksen päätöksistä.

15 13 Piirien valmennustoimintaa tuetaan akatemiatoiminnan avulla paikkakunnilla, joilla on saavutettu päätoiminen resurssi (Rovaniemi, Lahti, Vaasa, Vuokatti). Perinteistä piiritukea jaetaan piireille, joissa valmennus ei kohdistu akatemiaympäristöön tai toiminta on osa- aikaista. Piiritukea maksetaan tulevalla kaudella 6000 euroa jo voimassaolevista sopimuksista, 4000 euroa on mahdollista vielä jakaa hakemusten perusteella. 6.7 Harrastehiihto Harraste- ja terveyshiihdon osalta on käynnissä terveysprofiili-hanke, jonka kohderyhmä on uudet harrastajat, jotka aikovat parantaa terveyttään. Maastohiihdon terveysprofiilin laatimisen lähtökohtana on tarkastella hiihtoa kuntohiihdon ja terveyshiihdon näkökulmasta. Terveysliikunnan lähestymisajatuksena ovat aikuiset, jotka ovat aloittamassa hiihtoharrastustaan. Tavoitteena on profiilin avulla nähdä lajin vaikuttavuus tutkimusten pohjalta, ja oheisharjoitteiden avulla täydentää vaikutuksia. Kuntohiihtäjille profiili kertoo lajin terveysvaikutuksista ja samalla auttaa suunnittelemaan oheisharjoitteita. 6.8 Erillistapahtumat Maastohiihto ry osallistuu yhdessä Koululiikuntaliitto ry:n, Reserviläisurheiluliitto ry:n, Suomen Latu ry:n, Finlands Svenska Skidsförbund rf:n ja Talvisotayhdistys ry:n kanssa talvella järjestettävään talvisodan 75-vuotismuistovuoden tapahtumiin. Tapahtumien ensisijainen tarkoitus on pyrkiä laajentamaan koko kansan hiihtoharrastusta ja kuntoa, parantaa ja monipuolistaa talvisodan tuntemusta sekä kerätä varoja Talvisotayhdistykselle ja paikallisille järjestäjille. Talvisotayhdistys käyttää varansa ensisijaisesti talvisodan muistomerkin rakentamiseen Helsingin Kasarmintorille. Maastohiihto ry hakee osallistumisellaan paikallisille hiihtoseuroille mahdollisuutta omaan varainhankintaan ja yhteistyöhön muiden liikuntajärjestöjen kanssa. Tilaisuuksien suunnittelu alkaa kaudella Yhteistyösopimus allekirjoitetaan Eduskunnassa. Aikuisten liikunta Yhteistyösopimukset Hallinto -45,0-45,0 Suomen Cup+SM 20,0 20,0 Kotimainen kilpailutoiminta 65,0-50,0 15,0 Koulutus 30,0-35,0-5,0 Piirituet -10,0-10,0 yhteensä 115,0-140,0-25,0

16 14 7 TALOUSARVIO TALOUSARVIO Huippu-urheilu TUOTOT KULUT TULOS Yhteistyösopimukset 305,0 305,0 FIS ja OK-tuet 281,0 281,0 HU hallinto -488,0-488,0 A-mj leirit -170,0-170,0 A-mj kilpailukausi -145,0-145,0 Olympialaiset -35,0-35,0 Paralympia 35,0-45,0-10,0 B-mj+ST1 leirit ja kilpailut 20,5-85,0-64,5 Akatemiatoiminta -91,4-91,4 Huoltorekka -65,0-65,0 yhteensä 641,5-1124,4-482,9 Aikuisten liikunta Yhteistyösopimukset Hallinto -45,0-45,0 Suomen Cup+SM 20,0 20,0 Kotimainen kilpailutoiminta 65,0-50,0 15,0 Koulutus 30,0-35,0-5,0 Piirituet -10,0-10,0 yhteensä 115,0-140,0-25,0 Nuorisoliikunta Yhteistyösopimukset 40,0-9,5 30,5 Hallinto -47,0-47,0 Yleinen nuorisotoiminta -7,00-7,0 Habita-ryhmä 15,00-55,0-40,0 Nuorten SM+Hopeasompa 14,00-7,00 7,0 yhteensä 69,00-125,5-56,5 Järjestötoiminta Yhteistyösopimukset 109,0 109,0 Hallinto -250,0-250,0 Markkinointi -50,0-50,0 Viestintä -53,0-53,0 Hallitus -12,0-12,0 Sporttikauppa 5,0-6,0-1,0 Muut työryhmät -12,0-12,0 Valmentajakerho 20,0-29,0-9,0 Hiihtäjä 35,0-35,0 0,0 Kansainvälinen toiminta -11,5-11,5 Lisenssit 185,0 185,0 yhteensä 354,0-458,5-104,5 OKM 622,0 622,0 YHTEENSÄ ,9