SAVONLINNAN KAUPUNKI TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE TALOUSARVIO VUODELLE 2016

Transkriptio

1 SAVONLINNAN KAUPUNKI TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE TALOUSARVIO VUODELLE 2016 Kaupunginjohtajan esitys

2

3 SAVONLINNAN KAUPUNGIN TALOUSARVIO VUODELLE 2016 JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE SISÄLLYSLUETTELO Taloudellinen kehitys... 5 Talousarvion ja taloussuunnitelman sitovuus KAUPUNGIN TALOUS V ja TALOUSSUUNNITTELUKAUDELLA Tuloslaskelma Tuloslaskelmaosan määrärahat Rahoituslaskelma Rahoitusosa SAVONLINNAN KAUPUNGIN STRATEGIA Savonlinnan kaupungin strategia ja kaupunkitason tuloskortit KÄYTTÖTALOUSOSA... Keskushallinto Perusturvan toimiala Sivistystoimiala Tekninen toimiala Savonlinnan vesi AVUSTUKSET HENKILÖSTÖSUUNNITELMAT INVESTOINTIOSA KONSERNIOSIEN TIEDOT LIITTEET TALOUSARVION TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJE..

4

5 TALOUDELLINEN KEHITYS Yleinen taloudellinen tilanne ja ennuste Lähde: Valtiovarainministeriö Suomen talous on erittäin vaikeassa tilanteessa. Talous on supistunut kolmena edellisenä vuotena eikä kasva juurikaan vuonna Talouskasvu jää myös seuraavina parina vuotena kilpailijamaitamme hitaammaksi. Vuoden 2016 kasvuksi ennustetaan 1,3 % investointien suotuisan kehityksen seurauksena. Työllisyyskehitys on ollut vuoden 2015 alkupuolella heikkoa ja työttömyysasteen vuosikeskiarvoksi ennustetaan 9,6 %. Vuonna 2016 työmarkkinoilla työllisten lukumäärän arvioidaan kääntyvän hienoiseen nousuun suhdannetilanteen lievän kohentumisen myötä, mutta työttömyysaste jää edelleen korkealle tasolle. Kuluttajahintojen nousu kiihtyy, mutta pysyy maltillisena ollen noin prosentin vuonna Kansantalouden kehitysennuste Bruttokansantuote käyvin hinnoin, mrd. euroa Bruttokansantuote, määrän muutos, % -1,4-1,1-0,4 0,2 1,3 1,4 Työttömyysaste, % 7,7 8,2 8,7 9,6 9,4 9,1 Työllisyysaste, % 69 68,5 68,3 67,9 68,2 68,4 Kuluttajahintaindeksi, % 2,8 1,5 1-0,1 1,1 1,5 Pitkät korot (valtion obligaatiot 10 v), % 1,9 1,9 1,4 0,7 1 1,5 Julkinen talous Suomen julkinen talous koostuu valtiosta, kunnista, työeläkerahastoista ja muista sosiaaliturvarahastoista. Kuluvalla vuosikymmenellä Suomen julkinen talous on muuttunut pysyvästi alijäämäiseksi pitkittyneen heikon suhdannetilanteen sekä pidempiaikaisten rakenneongelmien vuoksi. Julkisen talouden arvioidaan pysyvän alijäämäisenä vuosikymmenen loppuun saakka, joskin mittavat sopeuttamistoimet pienentävät alijäämää. Suomen talous on viime vuodet kärsinyt teollisuuden rakennemuutoksesta, joka on heikentänyt talouden kasvumahdollisuuksia. Tulevien vuosien kasvunäkymää heikentää lisäksi työikäisen väestön määrän supistuminen. Pysyvän haasteen julkisen talouden tasapainottamiselle aiheuttaa väestön ikääntymisestä johtuva eläke-, hoito- ja hoivamenojen kasvu. Ikäsidonnaisten menojen kasvu heikentää julkisen talouden rahoitusasemaa niin, että vallitsevalla veroasteella julkisen talouden tulot eivät riitä kattamaan julkisen talouden menoja normaalin kehityksen puitteissa. Ilman korjaavia toimenpiteitä julkinen velka uhkaa kasvaa hallitsemattomasti suhteessa kokonaistuotantoon. Tämä ns. kestävyysvaje on valtiovarainministeriön arvion mukaan noin kolme ja puoli prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen. Kevään 2015 arvio kestävyysvajeesta on pienentynyt prosenttiyksiköllä, mihin on vaikuttanut hallitusohjelmassa linjattujen sopeuttamistoimien huomioiminen. 5

6 Julkinen talous Keskeisiä tunnuslukuja kansantalouden tilinpidon mukaan Verot- ja sosiaaliturvamaksut, % BKT:sta 42,7 43,8 43,9 44,5 44,2 43,9 Julkisyhteisöjen menot, % BKT:sta 56,1 57,6 58,3 58,8 58,2 57,6 Nettoluotonanto, % BKT:sta -2,1-2,5-3,3-3,4-2,8-2,4 Julkisyhteisöjen velka. % BKT:sta 52,9 55,6 59,3 62,6 64,3 65,8 Valtionvelka, % BKT:sta 42 44,3 46,4 48,7 49,9 51,2 Pääministeri Juha Sipilän hallituksen tavoitteena on nostaa Suomen talous kestävän kasvun ja kohenevan työllisyyden uralle sekä turvata julkisten palvelujen ja sosiaaliturvan rahoitus. Hallitus toteuttaa rakenteellisia uudistuksia, jotka edistävät työllisyyttä, yrittäjyyttä ja talouskasvua. Hallitusohjelman mukaan julkisen talouden tasapainottaminen käynnistetään välittömästi. Velkaantuminen taitetaan vaalikauden loppuun mennessä ja velaksi eläminen loppuu vuonna Hallitus on sitoutunut julkisen talouden 10 mrd. euron kestävyysvajeen kattamiseen tarvittavien säästöjen ja päätösten tekemiseen hallituskauden aikana. Verotuksen painopiste siirretään työn ja yrittämisen verotuksesta erityisesti haittaveroihin. Hallitus on sopinut julkista taloutta vahvistavasta sopeuttamisohjelmasta. Nämä toimet kohdistuvat hyvin laajasti yhteiskunnan eri lohkoille ja koskettavat kaikkia suomalaisia. Kuntatalouden näkymät Kuntien ja kuntayhtymien yhteenlasketusta tuloksesta on muodostumassa vuonna 2015 alijäämäinen. Investoinnit pysyvät korkealla tasolla, ja niitä rahoitetaan aiempaa enemmän ottamalla lisää velkaa. Lainakanta kasvaa noin 18,5 mrd. euroon. Verotulot ja valtionosuudet kasvavat yhteensä vain hieman viime vuotta nopeammin. Verotulojen kasvua hidastaa vaimea talouskehitys. Peruspalvelujen valtionosuuksia puolestaan supistaa osana valtiontalouden sopeuttamistoimia toteutettava vajaan 190 milj. euron valtionosuusleikkaus. Keskimääräinen kunnallisveroprosentti nousi vuoden 2015 alussa 19,84 prosenttiin. Useat kunnat nostivat kiinteistöveroprosenttejaan. Lakisääteisten ala- ja ylärajojen nostosta johtuvat kiinteistöveron korotukset vuonna 2015 eivät kuitenkaan vahvista kuntataloutta, sillä ne vähennetään kuntien valtionosuuksista. Hallitus on tehnyt eduskunnalle esityksen laiksi kiinteistöverolain muuttamisesta (HE 26/2015). Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi muiden kuin vakituisen asuinrakennuksen veroprosentin enimmäismäärää siten, että se voi olla enintään 1,0 prosenttiyksikköä kunnan määräämää vakituisen asuinrakennuksen veroprosentin enimmäismäärää korkeampi. Yleisen kiinteistöveroprosentin ja vakituisen asuinrakennuksen kiinteistöveroprosentin vaihteluvälin ala- ja ylärajaa korotettaisiin, lisää kuntien kiinteistöverotuloja noin 100 milj. eurolla. Kunnat pyrkivät sopeutumaan kiristyneeseen taloustilanteeseen jatkamalla säästötoimintaa ja tehostamalla toimintaansa. Kuntien menojen on arvioitu supistuneen kuntien omien säästötoimien ansiosta runsaalla 200 milj. eurolla vuonna Kuntataloutta vahvistaa vuonna 2016 lakisääteinen valtion ja kuntien välinen kustannustenjaon tarkistus. Tämä lisää valtionosuuksia 340 milj. eurolla. Osana valtiontalouden aiemmin päätettyjä sopeuttamistoimia kuntien valionosuuksia leikataan vuosina 2016 ja 2017 edelleen lisää yhteensä 90 milj. eurolla. Määräaikaisen korotetun yhteisöveron jako-osuuden poistuminen supistaa kuntien verotuloja noin 210 milj. eurolla vuonna Perustoimeentulotuen laskennan ja maksatuksen siirto Kelalle supistaa kuntien toimintamenoja ja - tuloja sekä valtionosuuksia vuonna Maksatuksen siirtyminen pois kunnilta alentaa kuntatalouden toimintamenoja noin 700 milj. eurolla. Samalla toimintatulot alenevat, kun perustoimeentulotuen rahoitukseen aiemmin osoitettu valtionapu poistuu toimintatuloista. Kuntien osuus perustoimeentulotuen kustannuksista otetaan jatkossa huomioon vähentämällä se kuntien peruspalvelujen valtionosuudesta. Nettomääräisesti uudistus on jonkin verran kuntataloutta heikentävä. Kuntatalouden tulojen ja menojen välinen epäsuhta pysyy vuosina mittavana. Väestön ikärakenteen muutos kasvattaa sosiaali- ja terveydenhuoltopalvelujen tarvetta vuosina vajaalla prosenttiyksiköllä vuosittain. Toimintamenojen kasvun arvioidaan jälleen kiihtyvän, jos kunnat ja kuntayhtymät 6

7 eivät jatka omia sopeuttamistoimiaan tai kuntatalouden asemaa ei helpoteta kuntien tehtäviä ja velvoitteita karsimalla. Kuntien ja kuntayhtymien yhteenlaskettu lainakanta kasvaa tulevina vuosina edelleen nopeasti. Kuntatalouden investointeja pitävät yllä mm. korjausvelka sekä kasvukeskusten suuret investointihankkeet. Korkomenojen kasvua hillitsee keskipitkällä aikavälillä vielä hyvin alhainen korkotaso. Kuntatalouden vakauden turvaaminen edellyttää huomattavia kuntataloutta vahvistavia ja velan kasvua hillitseviä toimia. Ilman sopeuttamistoimenpiteitä kriisikuntamenettelyyn joutuvien kuntien määrä kasvaa lähivuosina. Kuntien ja kuntayhtymien menot vuosina , mrd euroa, käyvin hinnoin Toimintamenot 38,5 38,5 39,4 39,6 40,8 42,1 Palkkausmenot 21, ,2 21,4 21,8 22,3 Palkat 16,3 16,1 16,3 16,5 16,8 17,1 Muut henkilöm. 4,9 4,8 4,9 4,9 5 5,1 Ostot 14,1 14,2 14,9 15,6 16,3 17,1 Avustukset 2,5 2,7 2,7 1,9 2 2 Muut toimintamenot 0,7 0,7 0,7 0,7 0,7 0,7 2. Toimintatulot 11,7 10,4 10,6 10,4 10, Toimintakate (=2-1) -26,8-28,1-28,8-29,2-30,1-31,1 4. Korkomenot, brutto 0,3 0,3 0,3 0,4 0,4 0,5 5. Investoinnit, brutto 7,7 4,6 4,7 4,7 4,7 4,7 6. Bruttomenot (1+4+5) 46,5 43,5 44,4 44,6 45,6 47,3 7. Bruttokansantuote, mrd euroa ,6 212, ,2 8. Toimintamenot, % BKT:sta 18,9 18,6 18,5 18,1 18,1 18,1 9. Bruttomenot, % BKT:sta 22, ,9 20,4 20,3 20,3 10. Toimintatulot, % toimintamenoista 30, ,8 26,3 26,2 26,1 Kunta-alan henkilöstömäärä, 1000 hlö Kuntien verotulot, milj. euroa Kunnallisvero Yhteisövero Kiinteistövero Verotulot, % BKT:sta 10,4 10,4 10,3 10,3 10,3 10,4 Muutos, % Kunnallisvero 1,3 1,8 2,8 2,3 3,6 4,2 Yhteisövero 11,5-3,6-10,1 5 4,7 4,3 Kiinteistövero 11 8,5 1,2 2,4 2,4 1,7 Kunnallisveroprosentti keskim. 19,74 19,84 19,84 19,84 19,84 19,84 Yhteisöveroprosentti Kuntien osuus yhteisöverosta, % 35,56 36,87 30,92 30,34 30,34 30,34 7

8 Savonlinnan kaupungin talous Savonlinnan kaupunki on kuluvan valtuustokauden aikana pyrkinyt rationalisoimaan ja priorisoimaan palvelutuotantoaan, myymään tarpeetonta käyttöomaisuuttaan sekä sopeuttamaan henkilöstöään palvelutuotannon tarpeita vastaavaksi. Henkilöstön vähentämistavoite kuntaliitostilanteesta on 225 htv vuoteen 2020 mennessä. Palvelujen järjestämisessä ja tuottamisessa on keskeisenä tavoitteena ollut ja tulee olemaan kustannustehokkuuden lisääminen, jotta kunnallisverorasitusta ei jouduta korottamaan enempää kuin valtion toteuttamat kuntien tulopohjaleikkaukset ja väestön ikääntymisestä johtuva sote- palvelutarpeiden kasvu edellyttää. Palvelut, talouden tiukentumisesta huolimatta, on tavoitteena järjestää kuntalaisille vähintäänkin tyydyttävinä. Palvelutason ylläpitäminen edellyttää kaupungin palvelurakenteen ja -verkon rationalisointia, jotta verorasitusta ei kohtuuttomasti jouduta lisäämään. Kaupungin talouden tasapainottamista on ohjannut kaupunginvaltuuston hyväksymät kaksi talouden sopeuttamisohjelmaa, yhteensä noin 24 miljoonaa euroa. Hyväksytyt sopeuttamistoimenpiteet eivät kuitenkaan ole riittäviä kaupungin talouden tasapainottamiseksi, vaan Savonlinna on ajautumassa kriisikunnaksi tulevalla taloussuunnitelmakaudella ellei noin 15 milj. euron suuruista talouden lisäsopeuttamista pystytä toteuttamaan. Tasapainotuksen riittämättömyyden syynä on edellisellä hallituskaudella toteutetut kuntien noin 1,4 miljardin euron suuruiset valtionosuusleikkaukset vuositasolla sekä peruspalvelujen valtionosuusjärjestelmän uudistus vuoden 2015 alusta lukien, jotka vähensivät Savonlinnan kaupungin valtionosuustulopohjaa ajalla yhteensä 12,4 milj. euroa. Samaan aikaan valtio lisäsi merkittävästi kuntien velvoitteita ja tehtäviä. Verot Taloussuunnitelma sisältää 0,5 % -yksikön suuruisen tuloveroprosentin ja 0,36 %-yksikön suuruisen muun asuinrakennuksen ja 0,41 %-yksikön suuruisen yleisen kiinteistöveron korotuksen vuodelle 2016, yhteensä noin 5,4 milj. euroa, tästä kiinteistöverokorotuksen osuus n. 2,9 milj. euroa. Veronkorotuksien syynä ovat valtion päättämät yhteisöveron 5 % jako-osuuden korotuksen poistaminen kunnilta, kuntaliitosavustuksen päättyminen, pakolaisten vastaanottamisesta ja kotouttamisesta aiheutuvat kustannukset sekä valtionosuuksien indeksikorotusten jäädyttäminen vuoden 2016 alusta lukien, yhteensä n. 4 milj. euroa. Valtionosuustulo Valtionosuustulon arvioidaan vähenevän vuoden 2015 tasosta 75,6 milj. e vuoteen 2019 mennessä noin -7 milj. eurolla. Valtionosuustuloarvio vuodelle 2016 on 77 milj. euroa. Lakisääteisen valtion ja kuntien välisen kustannustenjaon tarkistus kasvattaa valtionosuustuloa vuonna 2016, mutta vastaavasti valtiontalouden aiemmin päättämät sopeuttamistoimet leikkaavat valtionosuustuloa vuonna ,40 e/asukas ja vuonna ,20 e/asukas. Hallitusohjelmalinjausten johdosta kuntien valtionosuuksia leikataan yhteensä 500 milj. e, leikkaus astuu voimaan vuoden 2017 alussa ja sen vaikutus Savonlinnan valtionosuustuloon yli - 3 milj. euroa. Kaupungin osuus perustoimeentulotuen kustannuksista vähennetään kaupungin peruspalvelujen valtionosuudesta vuodesta 2017 alkanen noin - 1,7 milj. euroa. Toimintatuotot ja kulut, olennaiset muutokset Toimintatuotot ja -kulut on talousarviossa ja taloussuunnitelmavuosilta laskettu pääsääntöisesti vuoden 2015 muutetun talousarvion pohjalta huomioiden kaupunginvaltuuston hyväksymät sekä uudet sopeuttamistoimenpiteet. Kaupunginvaltuuston hyväksymät uudet sopeuttamistoimet suunnitelmakaudella 1. Palveluasumisen ostojen ja laitospaikkojen vähentäminen, yhteensä n. 3,3 milj. e 2. Terveyskeskusvuodepaikkojen vähentäminen, n. 1,6 milj. e v ja n. 2 milj.e v Keskushallinnon ja sivistystoimen henkilöstön eläköityminen e v Palvelujen tuotantotapojen tehostaminen eri toimialoilla yhteensä n. 0,6 milj.e v ja v ja 0,3 milj. e v Toimitilojen vähentäminen e v Kertaluontoinen omaisuuden myynti n. 2 milj. e/v. 7. Sosteri 1,6 milj. e 8

9 Kaupunginjohtajan esittämät uudet talouden sopeuttamistoimenpide-esitykset 1) Tuloveroprosentin korotus 0,5 % -yksikköä, n. 2,5 mij.e 2) Kiinteistöverojen korotus n. 2,9 milj. e 3) Avustustuen leikkaus 22,5 % (ei ooppera-avustus) n e 4) Toimintakulujen leikkaus -2,5 % (ei lakiin/sopimuksiin perustuvia, ei perusturvan toimiala) n. 1,8 milj. e 5) 25 oppilasrajan poistaminen perusopetuksen osalta 6) Kallislahden ja Louhen koulun lakkauttaminen ja Juvolan alkaen, yhteensä n e/v 7) 35 oppilasrajan poistaminen lukiokoulutuksen osalta 8) Lyseon lukion Punkaharjun yksikön lakkauttaminen alkaen n e/v 9) Lyseon lukion Kerimäen yksikön lakkauttaminen alkaen n e/v 10) Perusopetuksen 6. lk siirrot, n e/v 11) Aluejohtokuntien määrärahojen leikkaus - 50 %, n e/v 12) Punkaharjun kirjaston siirto entiseen kunnanvirastokiinteistöön n e/v 13) Vuonna 2015 toteutettujen talousarviomuutosten huomioiminen n. 2 milj. e Kuntaliitoksen yhdistymisavustus 1,3 milj. euro päättyy vuonna Muissa toimintatuotoissa on n. 2 milj. euron suuruinen pysyvien vastaavien myyntivoittoarvio. Muut toimintatuotot on arvioitu realistisesti voimassa olevien maksutaksojen mukaan. Vuodelle 2016 on asetettu tavoite korottaa maksuja/taksoja 10 %:lla. Maksujen ja taksojen korotus on huomioitu talousarviossa ainoastaan Savonlinnan Vesilaitoksen osalta, taksakorotus on 8 %, tuottolisäys n. 0,4 milj. euroa. Monialainen työllistymistä edistävä yhteispalvelu käynnistyy vuoden 2016 alussa ja toiminnan painopiste on vaikeimmin työllistettävien työllistämisessä. Savonlinnan kaupungin lisäksi toiminnassa ovat mukana ja rahoittajina: Enonkosken, Rantasalmen ja Sulkavan kunnat. Kaupunki panostaa edelleen mittavasti pitkäaikaistyöttömyyden kasvun hillitsemiseen eli jatkaa vuoden 2015 lopussa päättyvän Kuntakokeiluhankkeen aikana luotuja käytänteitä pitkäaikaistyöttöminen ym. kohderyhmien työllistämiseksi/kuntouttamiseksi. Työllistäminen on vuoden 2016 talousarviossa budjetoitu keskitetysti perusturvan toimialalle ja vuoden 2017 alussa se siirtyy keskushallinnon toimialalle, nettomeno 2,2 milj.e. Vammaispalveluihin on varattu noin 0,9 milj. euroa enemmän määrärahaa vuodelle 2016 kuin vuonna Perustoimeeentulon laskennan ja maksatuksen siirto Kelalle vähentää em. toimintamenoja vuodesta 2017 alkaen n. 1,6 milj. euroa, mutta vastaavasti kaupungin osuus perustoimeentulon kustannuksista vähennetään em. vuodesta alkaen kaupungin peruspalvelujen vationosuudesta.i Investoinnit Investointiohjelma on karsittu vain kaupungin kannalta välttämättömiin hankkeisiin. Nettoinvestoinnit vuonna 2016 ovat n. 10 milj. euroa, mikä on asetetun investointiraamiin nähden n. 1 milj. euroa yli. Taloussuunnitelmavuosina nettoinvestointitaso on keskimäärin noin 6 milj. euroa tai alle. Tavoitteena on kaupungin velkaantumisen pysäyttäminen. Paineet investointiohjelman laajentamiseen ovat kuitenkin suuret. Investointitason lasku sekä vallitseva alhainen korkotaso ovat osaltaan edesauttaneet talouden sopeuttamista. Poistot Käyttöomaisuuden poistot ovat n. 9 milj. euroa/v. Taseessa olevan alijäämän kattaminen Uuden kuntalain tiukentuneilla taloussäännöksillä on suuri ohjaava merkitys. Kunnan taseeseen kertynyt alijäämä tulee jatkossa kattaa enintään neljän vuoden kuluessa tilipäätöksen vahvistamista seuraavan vuoden alusta. Kunnat eivät jatkossa voi enää lykätä alijäämän kattamista myöhempään ajankohtaan, vaan määräajassa hoitamattomista alijäämistä käynnistyy ns. kriisikuntamenettely. Taloutta koskevien säädösten osalta kuntalaki tuli voimaan alkaen. 9

10 Kuntalain taloussäädösten uudistuksella pyritään huomattavasti aiempaa suurempaan ennakoitavuuteen ja kunnan talouden kokonaisvaltaiseen tarkasteluun. Kunnan talouden tarkastelu ulotetaan vuodesta 2017 alkaen koko kuntakonserniin. Savonlinnan kaupungin vuoden 2014 tilipäätöksessä kumulatiivista alijäämää oli 9,7 milj. euroa. Taloussuunnitelma on laadittu niin, että kumulatiivinen alijäämä on katettu vuonna Talouskriteerit Talouskriteerien tarkoituksena on varmistaa kunnan taloudellinen kantokyky, vastata peruspalveluiden järjestämisestä, rahoituksesta ja tuottamisesta euroa Kriisikuntamittarit TP 2013 TP 2014 TPE Vuosikate Ilman harkinnanvaraista rahoitusavustusta negatiivinen Tuloveroprosentti 21,00 22,00 22,00 22,50 22,50 22,50 22,50 Vähintään 0,5 prosenttiyksikköä korkeampi kuin painotettu keskiarvo *) Lainakanta/asukas Ylittää maan keskiarvon vähintään 50 % Keskiarvo (3810) Taseen alijäämä Taseessa kertynyttä alijäämää Omavaraisuusaste 49,72 50,60 49,23 50,24 51,17 52,98 54,64 Alle 50 % Suhteellinen velkaantuneisuus 55,68 54,40 58,05 56,30 55,61 52,94 49,87 Vähintään 50 % Talousarvion olennaiset riskit Korkoriskiltä suojaudutaan lainasalkun hallinnalla. Lainakannasta n. 70 % on pitkäaikaisia kiinteäkorkoisia lainoja ja n. 30 % vaihtuvakorkoisia lainoja, keskikorko oli 1,810 %. Yleinen korkotaso on tällä hetkellä historiallisen matala. Korkoriski on suurempi tulevina vuosina otettavissa lainoissa. Kuntalainojen korkotasoon vaikuttaa Suomen valtion luottokelpoisuus ja kuntarahoittajien varainhankinta ja sen hinta. Lainakannan kasvun hillitsemiseksi omaisuuden realisointia ja omaisuuden aktiivisempaa tarkastelua tuottotavoitteen näkökulmasta tehostetaan. Velkaantumista rajoitetaan ottamalla käyttöön rahoitusleasing, ja palvelusetelitoimintamalli. Verotulot. Verotuloarvio pohjautuu käytettävissä oleviin Verohallinnon ja Kuntaliiton ennakkotietoihin. Maailmantalouden ja euroalueen suuri epävarmuus vaikuttavat vahvasti Suomen paikallistalouteenkin ja sen työllistämismahdollisuuksiin, jotka sekä suoraan että välillisesti ovat yhä enemmän kytköksissä Suomen vientinäkymiin. Alueellisesti ja paikallisesti merkittävien yritysten ja yhteisöjen toimipaikka- ja tuotantoratkaisut vaikuttavat merkittävästi työllisyyteen. Työttömyyden kasvu vähentää ansioverotuloja ja lisää kaupungin työllistämis- ja sosiaalimenoja. Valtionosuuksien ja valtion kunnille määräämien tehtävien muutokset Julkisen talouden suunnitelman ja kuntatalousohjelman tavoitteena on luoda toimintamalli, jolla kuntasektorin järjestämisvastuulla olevien palvelujen järjestäminen ja niiden rahoituksen kokonaisuus pidetään tasapainossa sekä julkisen talouden että koko kansantalouden rahoituskehyksessä. Sosterin menokehitys etenkin erikoissairaanhoidossa lähinnä kuntayhtymän väestöpohjan pienuudesta ja päivystysasetuksesta johtuen. Takausten realisoituminen. Kaupungilla on yhteensä noin 29,7 milj. euron takausvastuut, joista noin 88 % on konserniyhteisöjen ja noin 12 % muiden yhteisöjen lainoista. Asunto- ja yritystilavuokrausyhtiöille takauksia on noin 60 %. Vastavakuuksia on noin 10 milj. euron arvosta. Tähän mennessä takausvastuita ei ole tullut kaupungin maksettavaksi, mutta riski on kasvava. Uhkana olevasta kannattavan yritystoiminnan sekä työ- ja opiskelupaikkojen vähenemisestä johtuva vuokratilojen käyttöasteen heikkeneminen huonontaa yhtiöiden tuloksellisia toimintaedellytyksiä ja lisää takaustappioiden riskiä. 10

11 Varautumatoimenpiteet Vahvistetaan erityisesti yrityskaavoitusta sekä ammatillisen koulutuksen työelämävastaavuutta. Tavoitteena on monipuolistaa Savonlinnan kaupungin elinkeinorakennetta elinkenotoimen tavoitekortissa mainituilla toimenpiteillä. Jatketaan professuurivetoisia koulutuksen ja osaamisrakenteen kehittämistoimenpiteitä niin elinkeinoelämän kehittämiseksi kuin myös koulutuksen ja yliopisto- ja ammattikorkeakoulukampuksen vahvistamiseksi. Työllistämistoiminta Savonlinnassa on Etelä-Savon vaikein työllisyystilanne. Työttömiä oli syyskuun lopussa 2530, joista alle 25 vuotiaita 386, työttömyysaste 15,8 %. Kaupungin osuus yli 300 päivää työttömän olleista ja yli 1000 päivää työttömänä olleiden palkkatukien maksatuksesta on vuonna 2016 n. 2,4 milj. euroa, jossa on kasvua vuoteen ,3 milj. euroa. Kaupunki panostaa vaikeimmin työllistettävien työllistämiseen vuona 2016 noin 2,2 milj. eurolla (netto). Henkilöstökulut Kuntajakolain 29 :n mukaan vuosien alusta voimaantulevissa kuntajaon muutoksissa, joissa henkilöstöä siirtyy uuden kunnan palvelukseen, työnantajalla ei ole oikeutta irtisanoa palvelusuhdetta työsopimuslain 7 luvun 3 :ssä tai kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain 37 :ssä tarkoitetulla taloudellisilla tai tuotannollisilla irtisanomisperusteilla. Tämä kielto koskee kaikkia kuntajaon muutoksessa mukana olevia kuntia ja on voimassa viisi vuotta kuntajaon muutoksen voimaan tulosta. Henkilöstön viiden vuoden irtisanomissuojaa täsmennetään henkilöstön asemaa turvaavalla siirtosopimuksella. Henkilöstösuunnittelu Talousarvion ja taloussuunnitelman toteuttaminen edellyttää tuottavuuden parantamista ja käytännössä myös henkilöstömenojen vähentämistä ensisijaisesti eläköitymisen ja palveluverkon rationalisoinnin kautta. Tarkoituksena on palvelutoiminnan tehostaminen ja työtehtävien tasainen kohdistuminen siten, että henkilöstöresurssit ovat oikein mitoitettu kaikilla kaupungin palvelutuotannon aloilla. Henkilöstösuunnitelmassa on varauduttu -225 henkilötyövuoden vähentämiseen taloussuunnitelmakauden loppuun mennessä. Keskeistä on, että henkilöstön määrä ja osaaminen vastaavat palvelutarvetta ns. tavoiteorganisaatio. Samanaikaisesti tulee varautua henkilöstön eläköitymisestä johtuen uusien työntekijöiden rekrytointiin ensisijaisesti sisäisinä siirtoina ja vasta jos tämä ei mahdollistu, rekrytoidaan uutta henkilöstöä ulkoa. Hallitusohjelman linjaukset varhaiskasvatuksen ryhmäkokoon ja subjektiivisen päivähoito-oikeuden osalta sekä palvelusetelimalliin siirtyminen edesauttavat asetetun henkilöstövähennyksen saavuttamista. Tavoiteorganisaation valmistelussa on jo konkreettiset suunnitelmat 170 htv:n vähentämiseksi. Laadittujen eläköitymissuunnitelmien avulla on mahdollista tarkastella vapautuvien virkojen ja työsopimussuhteiden tehtävien järjestelyjä etukäteen. Kaupungin talouden tasapainottaminen edellyttää, että jokainen pysyvästi tai määräaikaisesti vapautuva virka tai työsopimussuhde nähdään ensisijaisesti mahdollisuutena tehostaa toimintaa ja järjestää toimintoja uudelleen. Kiinnitetään huomiota henkilökunnan uudelleen sijoittamiseen (toiminnalliset, taloudelliset, terveydelliset yms. syyt) siten, että se tukee työntekijän kokonaisvaltaista työhyvinvointia ja työssä jaksamista työuran eri vaiheissa sekä työtehtävien taloudellista ja tarkoituksenmukaista järjestämistä koko organisaatiossa. Päävastuu toimialojen talouteen liittyvistä kehittämistoimenpiteistä ja siten myös henkilöstön hallintaan liittyvistä kysymyksistä on tilivastuullisilla toimialajohtajilla. Talous- ja henkilöstöpalveluissa laaditaan talousarvioon liittyen yhteenveto toimialojen henkilöstösuunnitelmista. Päivitetty henkilöstösuunnitelma saatetaan kaupunginhallitukselle tiedoksi puolivuotisraportin yhteydessä. Avustukset Voimassa olevien avustusten myöntämisehtojen noudattaminen ja myönnettyjen avustusten käytön valvonta. Avustukset myönnetään kohdeavustuksina. 11

12 TALOUSARVION JA TALOUSSUUNNITELMAN SITOVUUS Kaupunginvaltuustoon nähden sitovia ovat: - Määrärahat; nettomeno, nettotulo talousarviossa Tuloarviot - Tuloslaskelman määrärahat ja tuloarviot - Määrärahojen kv -sitovat tulostavoitteet - Investointien menot ja tulot - Investointihanketta ei saa toteuttaa ilman valtuuston päätöstä, ellei sille investointiosassa tuloarviossa merkittyä valtionosuutta ole saatu. - Tuloslaskelmaosan määrärahat ovat valtuustoon nähden sitovia. Tuloslaskelmaosan määrärahoja/tuloarvioita ovat verotulot, valtionosuudet, rahoitustuottojen ja kulujen erotus. - Rahoitusosan pitkäaikaisten lainojen lisäysten ja vähennysten erotus (nettolainaus) - Poistojen määrä ei ole kaupunginvaltuustoon nähden sitova suoraan, vaan poistojen tulee olla kaupunginvaltuuston hyväksymän poistosuunnitelman mukaisia. - Nettotulosyksiköillä sitovuustaso on nettotulos; Savonlinnan vesilaitos - Työllisyyskulut ovat sitovia niin, ettei niitä saa käyttösuunnitelmapäätöksellä muuttaa. Hallintokuntaan nähden sitovia ovat: - Käyttösuunnitelmatason menot ja tulot - Lautakunta/aluejohtokuntatason tulostavoitteet - Investoinnit hanketasolla Toimielinten on tehtävä sopeuttamisohjelmien mukaiset käyttö- ja investointisuunnitelmat sekä taksojen ja maksujen korotukset. Käyttöomaisuuden myynti: Käyttöomaisuuden myyntivoitot ovat talousarvion yleiskatteita, eikä niitä saa käyttää toimintamenojen kattamiseen. Talousarvion vertailtavuus Tilinpäätöksen 2013, vuoden 2014 ja vuoden 2015 talousarvion määrärahat ovat vertailukelpoisia. 12

13 KAUPUNGIN TALOUS VUONNA 2016 JA TALOUSSUUNNITTELUKAUDELLA

14 14

15 SAVONLINNAN KAUPUNKI TP 2014 TA +TAMU TA Erotus Muutos TULOSLASKELMA TA15-TA16 TA2016 % TOIMINTATULOT ,19 Myyntitulot ,64 Maksutulot ,41 Tuet ja avustukset ,79 Vuokratulot ,70 Muut toimintatulot ,80 TOIMINTAMENOT ,30 Henkilöstömenot ,44 Palkat ja palkkiot ,04 Henkilösivukulut Eläkemenot ,97 Muut henkilösivukulut ,42 Palvelujen ostot ,33 Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,60 Avustukset ,70 Vuokramenot ,26 Muut toimintamenot ,54 TOIMINTAKATE ,17 Verotulot ,38 Valtionosuudet ,81 Rahoitustulot ja -menot ,08 Korkotulot ,53 Muut rahoitustulot ,91 Korkomenot ,89 Muut rahoitusmenot ,75 VUOSIKATE ,52 Poistot ja arvonalentumiset ,13 Suunn. mukaiset poistot ,13 Kertaluontoiset poistot Satunnaiset erät Satunnaiset tuotot TILIKAUDEN TULOS ,50 Poistoeron lis.(-)tai väh.(+) TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ ,50 Asukasmäärä vuoden lopussa

16 SAVONLINNAN KAUPUNKI TA+TAMU TA TULOSLASKELMA Ulkoinen YHT Muutos % TOIMINTATULOT ,08 Myyntitulot ,20 Maksutulot ,57 Tuet ja avustukset ,79 Vuokratulot ,49 Muut toimintatulot ,44 TOIMINTAMENOT ,56 Henkilöstömenot ,47 Palkat ja palkkiot ,06 Henkilösivukulut Eläkemenot ,97 Muut henkilösivukulut ,34 Palvelujen ostot ,58 Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,56 Avustukset ,70 Vuokramenot ,10 Muut toimintamenot ,19 TOIMINTAKATE ,17 Verotulot ,38 Valtionosuudet ,81 Rahoitustulot ja -menot ,08 Korkotulot ,53 Muut rahoitustulot ,58 Korkomenot ,89 Muut rahoitusmenot ,00 VUOSIKATE ,52 Poistot ja arvonalentumiset ,13 Suunn. mukaiset poistot ,13 TILIKAUDEN TULOS ,50 Poistoeron lis.(-)tai väh.(+) TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ ,50 Tavoitteet ja tunnusluvut Toimintatulot / Toimintamenot, % Vuosikate / Poistot, % Vuosikate, euro/asukas Asukasmäärä vuoden lopussa

17 SAVONLINNAN KAUPUNKI TP TA + TAMU TA TS TS TS TULOSLASKELMA TOIMINTATULOT Myyntitulot Maksutulot Tuet ja avustukset Vuokratulot Muut toimintatulot TOIMINTAMENOT TOIMINTAKATE Verotulot Valtionosuudet Rahoitustulot ja -menot Korkotulot Muut rahoitustulot Korkomenot Muut rahoitusmenot VUOSIKATE Poistot ja arvonalentumiset Suunn. mukaiset poistot Kertaluontoiset poistot Satunnaiset erät Satunnaiset tuotot TILIKAUDEN TULOS Poistoeron lis.(-)tai väh.(+) TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ

18 SAVONLINNAN KAUPUNKI TULOSLASKELMAOSAN MÄÄRÄRÄRAHAT TP 2014 TA 2015 TA 2016 TS 2017 TS 2018 TS Ta-mu VEROTULOT Kunnan tulovero Kiinteistövero Osuus yhteisöveron tuotosta VEROTULOT VALTIONOSUUDET Yleinen valtionosuus/koko valt.os VALTIONOSUUDET RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT Tuloslaskelmaosan määrär. yht Kaupunginvaltuustoon nähden sitovuustaso on VEROTULOT, VALTIONOSUUDET, RAHOITUSTUOTTOJEN JA -KULUJEN EROTUS VEROTUOJEN ERITTELY VEROTULOT TP 2014 TA 2015 TA 2016 TS 2017 TS 2018 TS 2019 Kunnan tulovero Muutos % 16,64 % -0,11 % 1,49 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % Kiinteistövero Muutos % 21,86 % 19,23 % 23,34 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % Osuus yhteisöveron tuotosta Muutos % 4,05 % -4,27 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % VEROTULOT Muutos % 16,13 % 1,11 % 3,38 % 0,58 % 0,86 % 1,42 % Tuloveroprosentit 22,00 % 22,00 % 22,00 % 22,00 % 22,00 % Kiinteistöveroprosentit: Yleinen 1,19 1,60 1,60 1,60 1,60 Vakituiset asuinrakennukset 0,59 0,59 0,59 0,59 0,59 Muut asuinrakennukset 1,19 1,55 1,55 1,55 1,55 Rakentamaton rakennuspaikka 3,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Yleishyödyllinen yhteisö 1,19 1,60 1,60 1,60 1,60 Voimalaitos 2,50 2,50 2,50 2,50 2,50 18

19 SAVONLINNAN KAUPUNKI RAHOITUSLASKELMA TP 2014 TA+TAMU TA TS TS TS TOIMINNAN RAHAVIRTA Vuosikate Satunnaiset erät Tulorahoituksen korjauserät INVESTOINTIEN RAHAVIRTA Investointimenot Rah.osuudet investointimen Pys. vast. hyöd. luovutustulot Toiminnan ja invest. rahavirta RAHOITUKSEN RAHAVIRTA Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäys Antolainasaamisten vähennys Lainakannan muutokset Pitkäaik. lainojen lisäys Pitkäaik. lainojen vähennys Lyhytaik. lainojen muutos VAIKUTUS MAKSUVALMIUTEEN Rahavarat Rahavarat Tavoitteet ja tunnuslukujen tavoitearvot Toiminnan ja inv. rahavirran kertymä Lainanhoitokate 0,62 0,81 0,98 1,05 1,09 1,08 Kassan riittävyys, pv Asukasluku Lainakanta Lainat/asukas

20 SAVONLINNAN KAUPUNKI RAHOITUSOSA RAHOITUSTOIMINTA TA 2015 TA 2016 TS 2017 TS 2018 TS TAMU Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäys Antolainasaamisten vähennys Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos INVESTOINNIT TA 2015 TA 2016 TS 2017 TS 2018 TS 2019 Investointimenot Rah.osuudet investointimen Pys. vast. hyöd. luovutustulot INVESTOINNIT Yhteensä Pysyvien vastaavien myyntivoitot Vuosikate = tulorahoitus investointeihin Lainakanta Asukasluku Euroa/asukas Suhteellinen velkaantuneisuus 55,63 56,30 55,61 52,94 49,87 TS 2020 TS 2021 TS 2022 TS 2023 TS 2024 INVESTOINNIT suunn.kaudella

21 SAVONLINNAN KAUPUNGIN STRATEGIA Kaupunkitason strategia Kaupunginvaltuusto

22 22

23 SAVONLINNAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOSILLE Visio Savonlinna on kansainvälisesti kiinnostava, kehittyvä ja luonnonläheinen Saimaan saaristokaupunki. Yleinen strateginen päämäärä Asiakaslähtöisesti palvelunsa järjestävä Savonlinna turvaa alueensa kehitysedellytykset ja hyödyntää vahvuutensa: tuloksellinen elinkeinopolitiikka, osaamisen kehittäminen, ainutlaatuinen luonto, kulttuuri ja Venäjän läheisyys. Strategiset painopistealueet 1) Elinvoimaisuutta edistävä toimintaympäristö Toimintaedellytysten turvaaminen monipuolistuvalle elinkeinoelämälle ja uusille työpaikoille, vahvuuksiimme sopiva, monipuolinen, elinvoimaa edistävä koulutus ja tutkimus, ympärivuotinen kulttuuri- ja matkailutarjonta sekä teknologian kehittäminen koko laajentuneella alueella 2) Laadukkaat kuntapalvelut Asiakaslähtöiset, kantokykyyn perustuvat laadukkaat kuntapalvelut ja taloudellisesti tehokas palvelurakenne, toimivat palvelujen järjestämistavat ja palveluhenkinen prosessiorganisaatio 3) Viihtyisä, ekologisesti kestävä asuinympäristö ja toimiva infrastruktuuri 4) Ihmisläheisyys, kansalaisvaikuttaminen, osallistaminen ja viestintä 5) Kestävä, tasapainoinen kuntatalous ja kaupungin omaisuuden arvosta huolehtiminen 6) Hyvä työnantaja ja osaava, joustava, motivoitunut, palvelutarpeiden mukainen henkilöstö 23

24 Kaupunkitason tuloskortit vuodelle Strateginen päämäärä Kriittinen menestystekijä Mittarit Elinvoimaisuutta edistävä toimintaympäristö 1.1. Savonlinnasta tulee yksi johtavista ja innovatiivisista ympärivuotisista matkailukeskuksista Savonlinnassa toimii ammattiteatteri omissa tiloissa 1.2. Teknologiapuisto Noheva yhteistyössä alueen yritysten ja Kuitulaboratorion kanssa muodostaa kansainvälisesti merkittävän ja kasvavan metsäbiotalouden prosessien ja laitteiden innovaatiokeskittymän Teknologiateollisuus (koneenrakennus, sähkönjakelutekniikka, elektroniikka, älykkäät materiaalit) toimii tehokkaasti ja alueen koulutusjärjestelmä tuottaa toimialalle hyviä perusosaajia Kasvava energia- ja ympäristöalan liiketoiminta ja merkittävä mekaaninen metsäteollisuus Matkailijamäärä Investointikanta Työpaikkamäärä Kärkitapahtumien ja -kohteiden kokonaiskävijämäärä Toimialan työpaikkojen määrä Yritystilojen vuokrausaste Toimialan työpaikkamäärä Toimialan työpaikkojen määrä Bioöljyinvestointi on toteutunut ja suunnitteilla/investointivaiheessa on kaksi uutta erikoistunutta metsäbiojalostamoinvestointia Puun raidekuljetusten varmistaminen Laitaatsillassa Kaupungin kaupallisten keskusten Investointikanta vetovoimaisuuden vahvistaminen Tilaa vaativan kaupan keskittymä Nojanmaahan sekä Savolan alueen kaupal- Maanhankinta ja kaavoitus linen vahvistaminen 1.6. Monipuolinen liike- ja teollisuustonttien sekä yritystilojen tarjonta, jolle mi Tonttien määrä ja rakennusoikeuden volyy- toimiva kaavoitus luo edellytyksiä Kaavoituksen- ja maankäytön resurssit 1.7. Venäjän markkinoiden hyödyntäminen sekä matkailijavirran kasvun hyödyntäminen Savonlinnan alueella 1.8. Yliopisto, ammattikorkeakoulu- ja ammatillisen osaamisen (Samin vahvistaminen) avulla pystytään turvaamaan ammattitaitoinen työelämän tarpeisiin vastaava henkilöstö sekä luomaan uutta yritystoimintaa. Oppisopimus- ja venäjän kielen koulutuksen lisääminen. Perusopetuksen ja lukiokoulutuksen korkea laatu on keskeinen perusta kaikentasoiselle jatkokoulutukselle. Uusien alueellisesta tarpeesta nousevien koulutusohjelmien kehittäminen/tuottaminen Savonlinnassa Venäjälle vientiä harjoittavien yritysten määrä Venäläiset investoinnit Savonlinnaan Venäläisten matkailijoiden yöpymisvuorokaudet Savonlinnassa Kauppakeskusten kaavoitusten toteuttaminen ja infran luominen Opiskelijamäärä Valmistuminen ja sijoittuminen työelämään Opiskelijakyselyiden tulokset Oppimistulokset Keskeyttämisprosentti 24

25 1.9. Luodaan toimiva teknologiapuistokonsepti, jonka avulla vahvistetaan painopistealueilla teknologiayritystoimintaa sekä edistetään yritysten tuloa Savonlinnaan. Vahvistetaan yhteyksiä Lappeenrannan teknillisen yliopiston ja Pietarin polyteknillisen yliopiston kanssa Itä-Suomen yliopiston Savonlinnan kampuksen toimintojen valtakunnallisen ja alueellisen profiilin nostaminen Työpaikat Nohevan täyttöaste Yritystoimeksiantojen määrä ja volyymi Kansainvälisen tutkijavaihdon määrä Ensisijaisten hakijoiden määrä Valmistuneiden määrä Aloituspaikkojen määrä Savonlinnan kampuksella Kansainvälisen tutkija- ja opiskelijavaihdon määrä Jatko-opiskelijoiden määrä Savonlinnan matkailun osaamis- ja Tutkimus- ja kehittämistoiminnan volyymi koulutuskeskittymästä Suomen johtava Asiantuntijahenkilöstön määrä ja kansainvälisesti merkittävä matkailun osaamiskeskittymä; professuurit. Mikkelin ammattikorkeakoulun Savonlinnan kampuksen terveysalan koulutukseen sisältyvien kaupungin/talousalueen hyvinvointia edistävien kehittämishankkeiden mahdollistaminen Myös Savonlinnassa vahvasti toimivan Kaakkois-Suomen ammattikor- AMK -koulutuspaikat Savonlinnassa keakoulukokonaisuuden toteuttaminen ja kehittäminen. Uusien alueellisesta tarpeesta nousevien koulutusohjelmien kehittäminen/tuottaminen Savonlinnassa Edistetään pienyritystoiminnan jatkumista yrittäjien eläköityessä tai muuten luopuessa yritystoiminnasta Onnistuneiden omistaja- ja sukupolvenvaihdosten määrä Alkutuotanto ja maaseutuyrittäminen osana elinkeinopolitiikkaa Maatilojen määrä ja liikevaihto 1.15 Edistetään kalastusta, kalastus- Kalatalouden työpaikat ja liikevaihto. matkailua ja kalatuotteiden valmistusta. 2. Strateginen päämäärä Kriittinen menestystekijä Mittarit Laadukkaat kuntapalvelut 2.1. Toimivat peruspalvelut ja palveluiden priorisointi 2.2. Väestön ikääntymisestä aiheutuvaan palvelutarvemuutokseen vastaaminen Ikääntyneiden yksiportainen palvelurakenne 2.3. Terveyden edistäminen mm. ennaltaehkäisyllä ja liikuntamahdollisuuksia järjestämällä 25 Kuntalaispalaute/asiakastyytyväisyyskyselyt kuntalaisten esittämien ehdotusten toteutuminen talouden raamit huomioon ottaen Hyvinvointikertomus Palvelukustannukset euroa/asukas (tai oppilas tms.) verrattuna asukkaan kuntiin Sairaalapalvelujen säilyttäminen mahdollisimman kattavana. Yli 75-vuotiaiden pitkäaikainen laitoshoito, hoitopäivien määrän kehitys Kotona asuvien yli 75-vuotiaiden määrä Palvelurakenteen käyttöönoton seuranta Omaishoidettavien määrä Diabetesta sairastavien määrä Tupakoivien lasten ja nuorten määrä Aikuisten tuki- ja liikuntaelinsairauksien määrä Huostaanotettujen lasten määrä Päihteiden käytön määrä

26 RAI-mittarin mukainen toimintakyky Liikuntapaikkojen varausten ja käytön määrä 2.4. Osaava palvelujen ostaminen ja ostopalveluiden kriittinen tarkastelu Ostopalvelujen hinta- ja määräkehitys 2.5. Asiakaslähtöinen prosessiorganisaatio (palveluketju) Prosessiorganisaatio käyttöön v loppuun mennessä 2.6. Toimivat lähipalvelut Lähipalvelujen määrä ja saatavuus Palveluvarustukseltaan toimivat sote-, koulu- ja yhteispalveluyksiköt 2.7. Konserniohjauksen ja -johtamisen sekä konsernirakenteen uudistaminen kaupungin kokonaisedun näkökulmasta Konsernirakenne toiminnallisesti selkeä, konsernin osien määrä vähenee 3. Strateginen päämäärä Kriittinen menestystekijä Mittarit Viihtyisä ekologisesti kestävä asuinympäristö ja toimiva infrastruktuuri 3.1. Vetovoimainen asumisympäristö Saimaan kansallismaisemissa; monipuolinen asuin- ja järvimaisematonttitarjonta 3.2. Kaupunkikeskustan kehittämishanke painopisteenään Olavinkadun kehittäminen turvalliseksi ja monikäyttöiseksi kauppakaduksi, jonka vetovoimaa Kirkkolahti ja Savola vahvistavat. Kaupungin siisteys (kyselytutkimus joka toinen vuosi) Asuntotonttien määrä Järvimaisematonttien määrä Investoinnit (valtio, kaupunki, yksityiset) Kaavoituksen eteneminen 3.3. Juomakelpoisen pohja- ja pintaveden sekä puhtaan vesistöympäristön turvaaminen mm. vesiensuojeluhankkeiden avulla Veden laatu Pohjavesien suojelusuunnitelmien määrä 3.4. Kerimäen, Punkaharjun ja Savonrannan taajamien asumisen ja työpaikkojen ylläpito ja kehittäminen Uudisrakentaminen verrattuna viime vuosien tasoon Taajamien väestökehitys 3.5. Rinnakkaisväylän 3. vaihe Rakennettu vuonna Venäjän saavutettavuus paranee Parikkalan rajanylityspaikan ja Parikkalan-Elisenvaaran ratayhteyden avulla erityisesti Pietarin metropolialueelle, Barentsin alueelle sekä Trans- Siperiaradalle Rajanylityspaikan status ja rajanylitysten määrä Ratahankkeen eteneminen 3.7. Lentokentän säilyminen, toimiva lentoliikenne, charter-lennot Säännöllisen lentoliikenteen matkustajamäärät Charter-lentojen määrä Savonlinnaan Elinkeinoelämän osallistuminen lentoliikenteen kehittämiseen 26

27 3.8. Saimaan väyläyhteyden vahvistaminen Rahtitonnit Savonlinnan satamissa Syväsatamaa käyttävien yritysten määrä 3.9. Ohituskaistojen lisääminen valtatieyhteyksissä Ohituskaistojen määrä VT 14 ja tie Henkilöliikenne Savonlinna Radalla liikennöivien junavuorojen määrä Pieksämäki radalla ja lähiraideliikenteen kehittäminen Yksityisteiden kunto Yksityisteiden määrärahat Kevyen liikenteen väylien lisääminen Tietoliikenneyhteyksien kehittämiseen vaikuttaminen Toteutuneiden väylien määrä Edunvalvontatoimenpiteet Ympärivuotinen kulttuuritarjonta Osallistujamäärät 4. Strateginen päämäärä Kriittinen menestystekijä Mittarit Ihmisläheisyys, kansalaisvaikuttaminen, osallisminen monipuolisten vaikuttamis Osallistuvan demokratian kehittätaminen ja viestintä muotojen kautta mm. kuntalaisiltojen järjestäminen kaupungin eri taajamissa 4.2. Turvallinen maaseutukaupunki, jossa on myönteinen suomalainen kotiseutuidentiteetti, vahva yhteisöllisyys ja välittävät ihmiset sekä aktiivinen järjestö- ja kylätoiminta 4.3. Kaupunkia markkinoivan konserniviestinnän rakentaminen ja yhteistyön lisääminen oopperajuhlien, matkailuyhtiön ja yrityspalveluyhtiön kanssa. Viestintäsuunnitelman ja strategian laatiminen ja toteuttaminen Strategiakausittain tehtävät asiakastyytyväisyyskyselyt ja osallistujamäärät. Turvallisuustilastot Kansalaisyhteisöjen sekä kylä- ja kaupunginosayhdistysten määrä Tilastoidut hotelli- ja lomakyläyöpymiset sekä taxfree-kaupan määrä Savonlinnassa 5. Strateginen päämäärä Kriittinen menestystekijä Mittarit Kestävä, tasapainoinen kuntatalous ja kaupungin omaisuuden arvosta huolehtiminen 5.1. Tavoitteena on, että kaupunki täyttää terveen talouden kriteerit viimeistään vuonna Talouden tasapainottamisohjelma toteutettava 5.2. Kaupungin kiinteistöjen kunnossapito ja tarpeettomien kiinteistöjen määrän vähentäminen Suunnittelukauden lopussa 2019 on omavaraisuusaste yli 50 %, suhteellinen velkaantuneisuus alle 50 % ja kaikki alijäämät katettu. Lainamäärä asukasta kohti ei kasva suunnittelukaudella yli euroon Vertailut samankokoisiin kaupunkeihin Kiinteistöjen korjausvelkasaldo Huoneisto-m 2 :t 5.3. Aktiivinen edunvalvonta Edunvalvontamuistio Valtion investoinnit ja muu rahoitus alueelle Valtion järjestämien palveluiden ja toimintojen säilyminen 27

28 6. Strateginen päämäärä Kriittinen menestystekijä Mittarit Hyvä työnantaja ja osaava, joustava, motivoitunut, palvelutarpeiden mukainen henkilöstö 6.1. Hyvät esimiestaidot ja henkilöstöjohtaminen 6.2. Ajan tasalla oleva henkilöstösuunnitelma Operatiivisen ja poliittisen johtamisen sekä johdon ja henkilöstön sitoutuminen yhteisiin päätöksiin 6.4. Henkilöstön oman työn ja osaamisen kehittäminen Esimieskoulutus Kahdenkeskisten kehityskeskustelujen ja tiimikeskustelujen toteutuminen Yhdistäen henkilöstön työhyvinvointi, työtyytyväisyys ja yksikön tavoitteiden toteuttaminen Henkilöstön työyhteisö- ja ammatillinen täydennyskoulutus Henkilöstön osaamistason paraneminen ja henkilöstösuunnitelman hyödyntäminen Yksikön toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutuminen Strategian toteutuminen 6.5. Asiakaslähtöisyyden sisäistäminen Asiakaspalaute 6.6. Valmius muutoksiin ja uusien toimintatapojen käyttöönotto 6.7. Ajanmukaisia toimintatapoja käyttävä työyhteisö 6.8. Henkilöstön kohtelu yhdenvertaista, tasapuolista ja oikeudenmukaista 6.9. Palvelutarpeen ja resurssien mukaan mitoitettu henkilöstörakenne Tavoitekeskustelujen toteutuminen 100 % Henkilöstökysely toteutetaan suunnitelmallisesti ja kyselyn tuloksia käytetään henkilöstön sekä työyhteisön kehittämiseen. Paremmat mahdollisuudet vaikuttaa omaan työhön ja kehittymiseen Henkilöstö- ja työtyytyväisyyskyselyn tulokset Sairauspoissaolojen määrä alle kuntien keskiarvon Yksikön toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutuminen Palkitseminen ja kannustaminen Kilpailukykyinen palkkausjärjestelmä 28

29 KESKUSHALLINTO 29

30 30

31 Savonlinnan kaupunki TA 2016 Toimiala KESKUSHALLINTO Palvelusuunnitelman kuvaus Keskushallinnon tehtävänä on tuottaa tarvittavia hallinto-, kehittämis-, elinkeino-, maaseutuelinkeino-, maaseutuhallinto-, talous- ja henkilöstöpalveluja. Strategiset ja toiminnalliset tavoitteet 6. Hyvä työnantaja ja osaava, joustava, motivoitunut, palvelutarpeiden mukainen henkilöstö Kriittinen menestystekijä Mittarit Tavoite Hyvät esimiestaidot ja henkilöstöjohtaminen Esimieskoulutus Esimieskoulutuksella pyritään vastaamaan kuntasektorin henkilöstöjohtamisen keskeisiin tulevaisuuden haasteisiin; muutostarpeen ennakointi ja määritteleminen, henkilöstön motivointi ja sitouttaminen jatkuvaan muutokseen, osaamisen kehittäminen sekä työhyvinvoinnista huolehtiminen. Tavoitteen saavuttamiseksi hyödynnetään mm JET- koulutuksen, Mini-Jet koulutuksen ja muiden esimieskoulutusten sekä verkostoissa toimimisen sisältöjä Ajan tasalla oleva henkilöstösuunnitelma Kahdenkeskisten kehityskeskustelujen ja tiimikeskustelujen toteutuminen Yhdistäen henkilöstön työhyvinvointi, työtyytyväisyys ja yksikön tavoitteiden toteuttaminen Keskustelujen toteutuma 100 %, huomion kiinnittäminen sisältöön. Henkilöstöhallinto edistää toimenpiteillään resurssien puitteissa työhyvinvoinnin, työtyytyväisyyden ja tavoitteiden sekä ikäjohtamisen toteutumista kaupunki- ja työyksikkötasolla Operatiivisen ja poliittisen johtamisen sekä johdon ja henkilöstön sitoutuminen yhteisiin päätöksiin 6.4. Henkilöstön oman työn ja osaamisen kehittäminen Henkilöstön työyhteisö- ja ammatillinen täydennyskoulutus Henkilöstön osaamis-tason paraneminen ja henkilöstösuunnitelman hyödyntäminen Yksikön toiminnallisten ja taloudellisten tavoit-teiden toteutuminen Strategian toteutuminen Tavoitekeskustelujen toteutuminen 100 % Työhyvinvointikysely (Savonlinnan kaupungin strategiassa Henkilöstökysely ) toteutetaan suunnitelmallisesti ja kyselyn tuloksia käytetään henkilöstön sekä työyhteisön kehittämiseen. Kehityskeskustelujen yhteydessä selvitetään koulutustarve työyksikön toiminnan ja henkilöiden työtehtävien kannalta sekä työn kehittämistarpeet ja henkilöresurssien kohdentaminen. Toimialoilla jatketaan tavoiteorganisaatiosuunnitelmien toteuttamista. Vahvistetaan henkilöstön vaikuttamismahdollisuuksia. Toteutetaan 100 %, huomion kiinnittäminen sisältöön. Vuoden 2016 aikana toteutetaan työhyvinvointikysely, jonka tuloksia hyödynnetään kehittämissuunnitelmien laatimisella ja toteutumisella. Henkilöstön palautejärjestelmän tuloksen 2016 hyödyntäminen henkilöstön työhyvinvoinnin parantamisessa viemällä eteenpäin vuonna 2014 laaditun suunnitelman päivittäminen uuden kyselyn pohjalta. 31