KAAKKOIS-SUOMEN VANHUSTYÖN KEHITTÄMISYKSIKKÖ. Loppuraportti

Transkriptio

1 KAAKKOIS-SUOMEN VANHUSTYÖN KEHITTÄMISYKSIKKÖ Loppuraportti Klami Päivi Raitanen Marko Auvinen Pia

2 SISÄLLYSLUETTELO SISÄLLYSLUETTELO... 1 TIIVISTELMÄ TAUSTAA RESURSSIT TYÖRYHMÄT Ohjausryhmä Projektiryhmä Hyvinvointiteknologia työryhmä Koulutustyöryhmä Dementiatyöryhmä Vanhussosiaalityöryhmä TAVOITTEET JA TOIMINTA Tavoitteiden toteuttaminen Yhteistoiminta Yhteistyö vanhustyön toimijoiden kanssa Yhteistyö koulutusorganisaatioiden kanssa Yhteistyö maakuntaliiton, lääninhallituksen, Stakes:in ja STM:n kanssa InnoELLI Senior-ohjelma Yhteistyö seudullisella ja valtakunnallisella tasolla Tilaisuudet ja hankkeen esittäytyminen Artikkelit ja muu julkaisutoiminta SELVITYSTEHTÄVÄT HANKKEEN ARVIOINTI YHTEENVETO Liite 1. Kaakkois-Suomen vanhusväestö Liite 2. Kaakkois-Suomen vanhustyön kehittämisyksikön organisaatiokaavio Liite 3. Tavoitteet, toteutustapa ja tulokset aikataulutettuina Liite 4. Kehittämisyksiköiden tehtävät ja kriteerit Liite 5. Hankekartta

3 TIIVISTELMÄ Kaakkois-Suomen vanhustyön kehittämisyksikkö on toiminut Sosiaali- ja terveysministeriön valtionavustuksen ja kaikkien Kaakkois-Suomen kuntien rahoituksen turvin vuodesta 2005 alkaen. Kehittämisyksikkö sai valtion hankeavustusta ajalle Toiminta jatkuu Kaakkois- Suomen vanhustyön kehittämisyksikön jatkohankkeen nimellä edelleen valtion hankerahoituksen ja kuntien rahoituksen turvin vuoden 2008 loppuun asti. Kuusankosken kaupunki hallinnoi kehittämisyksikköä. Vanhustyön kehittämisyksikkö-hankkeessa ovat mukana kaikki 24 kaakkoissuomalaista kuntaa. Kuntien ohella yhteistyössä ovat toimintavuosien aikana olleet monet alueella toimivat järjestöt ja yhdistykset sekä yksityiset palveluntuottajat ja koulutusorganisaatioista ammattikorkeakoulut, toisen asteen oppilaitokset ja avointa yliopisto-opetusta tarjoavat oppilaitokset. Kaikkien edellä mainittujen toimijoiden edustus on varmistettu joko ohjaus-, projektiryhmän tai eri työryhmien kautta. Vanhustyön kehittämisyksikön toiminta on painottunut vanhustyön, vanhuspalveluiden, työmenetelmien, vanhustyön palvelurakenteiden, vanhustyön osaamisen, geronteknologian ja sosiokulttuuristen työmenetelmien kehittämiseen sekä kansainvälisyyteen ja toimijoiden verkottamiseen. Vanhustyön kehittämisen lähtökohtana ovat olleet valtakunnalliset vanhustyön tavoitteet ja erityisesti kehittäminen kansallisten sosiaali- ja terveysohjelmien painopistealueilla. Kehittämisyksikkö toimii Kaakkois-Suomen kuntien vanhustyön tutkimus-, kehittämis-, ja koulutustoiminnan koordinoijana. Päätavoitteena on perustaa pysyvä vanhustyön kehittämisyksikkö. Kehittämisyksiköllä oli kehittämispäällikkönä välisenä aikana Päivi Klami sekä alkaen kaksi kehittämissuunnittelijaa, Pia Auvinen ja Marko Raitanen. Kehittämispäällikön tehtäviin on kuulunut maakuntien hyvinvointistrategiatyöskentely sekä erilaisissa työryhmissä työskentely sekä puheenjohtajana että jäsenenä. Sosiaalialan osaamiskeskusten vanhusverkoston vetovastuu oli Socomilla vuoden Loppuvuodesta aloitteestamme käynnistyi yhteistyö Stakesin Ikääntyneet ryhmän ja vanhusverkoston kanssa tavoitteena kiinteyttää valtakunnallista yhteistyötä sekä vahvistaa vanhusverkoston asemaa vanhustyön asiantuntijana. Yhteistyössä käynnistettiin vanhustyön konsultaatiohankkeen ideointi. Kaakkois-Suomen vanhustyön kehittämisyksikkö hankkeena on pysynyt budjetissaan. Projektin toteutukseen vaikuttaa uusien hankeyhteistöiden mahdollinen toteutuminen. Vuoden 2006 lopulla kehittämisyksikkö muutti uusiin toimitiloihin. Vuosien aikana pyritään vakiinnuttamaan kehittämisyksikkötoiminta alueelle sekä vaikuttamaan valtakunnallisiin päätöksiin saada toiminnalle pysyvä rahoitus. Tulevan kauden toimintaa ohjaavat uudet valtakunnallisesti vanhustyöhön vaikuttavat suositukset, ohjeistukset ja painopistealueet. Vanhustyön kehittämisyksikkö on mukana valtakunnallisessa kehittämisyksikköverkostossa, jossa yhdessä STM:n ja Stakesin kanssa määriteltiin kriteerit konkretisoimaan sosiaalialan kehittämisyksikköjen toimintaa. Näiden mukaan kehittämisyksikkö on alansa kehittäjäasiantuntija alueellaan ja tämä muodostaa kunnille tutkimus- ja kehittämistoiminnan pysyvän rakenteen. Kehittämisyksiköt lisäävät oman alueensa henkilöstön ammatillista osaamista ja mallintavat muille alueen yksiköille erilaisia tapoja kytkeä kehittämisorientaatio yksikön perustehtävään. Kehittämisyksiköt toimivat tiiviissä alueellisessa yhteistyössä, jonka keskeisinä toimijoina ovat kunnat, alueen järjestöt sekä oppi- ja tutkimuslaitokset. 2

4 1. TAUSTAA Kaakkois-suomalaista vanhustyön kehittämistä on tehty pitkäjänteisesti ja suunnitelmallisesti useita vuosia. Vuonna 2002 perustettiin Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Socom, jossa vanhustyön erityisosaamista koordinoitiin Vanhustyön osaamisklinikka-hankkeen muodossa vuosina Vuodesta 2005 eteenpäin työtä jatkettiin Vanhustyön kehittämisyksikkö-hankkeessa. Vanhustyön kehittämisessä lähtökohtana on ollut perustyön vahvistaminen ja pysyvien uudistusten aikaansaaminen. Osaamisklinikan työ rakentui projekteille ja hankkeille, joissa erityisesti verkostoituminen, vaikuttaminen ja tiedottaminen olivat näkyvillä ja luomassa siltaa kehittämisyksikölle. Yhteistyökumppaneina osaamisklinikalla oli Kuusankosken, Imatran, Joutsenon ja Lappeenrannan ja Kouvolan kaupungit sekä Jaalan ja Valkealan kunnat. Näiden lisäksi se teki tiivistä yhteistyötä Kymenlaakson ammattikorkeakoulun, Kymenlaakson Liiton ja Etelä-Karjalan liiton sekä Kouvolan Valkealan terveyskeskus-kuntayhtymän kanssa. Osaamisklinikan työn jatkamiseksi Socomin ja Kaakkois-Suomen kuntien edustajien yhteistyönä laadittiin suunnitelma vanhustyön kehittämisyksiköstä, joka toteutetaan koko Kaakkois-Suomen alueella vuosina Kaakkois-Suomen 24 kuntaa, Anjalankoski, Elimäki, Hamina, Iitti, Imatra, Jaala, Joutseno, Kotka, Kouvola, Kuusankoski, Lappeenranta. Lemi, Luumäki, Miehikkälä, Parikkala, Pyhtää, Rautjärvi, Ruokolahti, Savitaipale, Suomenniemi, Taipalsaari, Valkeala, Virolahti ja Ylämaa ovat sitoutuneet kehittämisyksikön rahoitukseen. Osaamisklinikan hyvällä pohjatyöllä on ollut myönteiset vaikutukset myös siihen, että kuntien ja Socomin välillä on tehty kirjalliset sopimukset yhteistyökäytännöistä ja että työtä tehdään kattavasti kahden maakunnan alueella. Tuottamalla kuntien vanhustyön kehittämistarpeiden kartoitukset sekä tekemällä maakuntien hyvinvointistrategiatyötä edistettiin tutkimus- ja kehittämistoimintaa sekä yhteistyötä oppilaitosten kanssa. Vanhustyön kehittämisyksikön linjaukset tehtiin yhteisesti kuntien vanhustyön avainhenkilöiden sekä Socomin kanssa. Työn tunnettuus oli apuna uuden yksikön käynnistymiselle. Vanhustyön kehittämisen lähtökohtana on ollut Kaakkois-Suomen, Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan alueen yli 65-vuotiaiden väestöosuus, joka on maamme korkeimpia (liite 1). Lisäksi tavoitteet ovat liittyneet kansallisiin sosiaali- ja terveysohjelmien painopistealueisiin. Kehittämisyksikkö toimii Kaakkois-Suomen kuntien vanhustyön tutkimus-, kehittämis- ja koulutustoiminnan koordinoijana ja tekee työtä yhdessä alueen kuntien ja muiden palveluidentuottajien sekä alueen oppilaitosten kanssa. Kehittämisyksikön tavoitteet liittyvät palvelurakenteiden ja vanhuspalveluiden perustyön vahvistamiseen sekä työmenetelmien kehittäminen. Lisäksi pyritään vahvistamaan seutukuntien kanssa yhteistyössä vanhustyön henkilöstön osaamista. Tavoitteisiin tuotiin mukaan myös vanhustyön hyvinvointiteknologian kehittäminen ja käyttöönoton edistäminen. Kuntien vanhustyön palvelurakenteiden uudistamistarve seudulliselle ja alueelliselle pohjalle edellyttää sellaista koordinointia, mihin kehittämisyksikön uskotaan vastaavan. Kaikilla rahoitukseen osallistuvilla kunnilla on ollut mahdollisuus osallistua kehittämisyksikön suunnitteluun. Kehittämisyksikkötoiminnan on suunniteltu tapahtuvan tiiviissä yhteistyössä sosiaalialan osaamiskeskuksen sekä alueen koulutuslaitosten kanssa. Tämä luo vankemman perustan innovatiiviselle työskentelylle ja tiedonvaihdolle sekä mahdollistaa laajemman sosiaalipoliittisen vaikuttamistyön. 3

5 2. RESURSSIT Hankkeen käynnistystyötä ja tiedonsiirtoa Vanhustyön Osaamisklinikan tiedostoista teki Airi Pilkama ajalla Hankkeen kehittämispäällikkönä on toiminut Päivi Klami ajalla Kehittämispäällikön tehtäviin on kuulunut kehittämisyksikön toiminnan suunnittelu ja koordinointi yhdessä kuntien ja muiden yhteistyötahojen kanssa. Hankkeella on ollut osaaikainen tutkija, Arja Hakalisto, ajalla tekemässä arviointitutkimusta. Emmi Isakow on toiminut osa-aikaisena hankeavustajana ajalla sekä Asta Kainulainen niin ikään hankeavustajana ajalla Kehittämispäällikön siirryttyä muihin tehtäviin hanketta jatkamaan tulivat lukien kehittämissuunnittelijat Pia Auvinen ja Marko Raitanen. Kehittämisyksikkö aloitti toimintansa yhteisissä tiloissa Pohjois-Kymenlaakson vanhuspalvelujen seutuhankkeen kanssa. Vuoden 2006 lopulla kehittämisyksikkö muutti uusiin toimitiloihin yhdessä Pohjois-Kymenlaakson Verkottamisyksikön ja TAAS-Socom hankkeen kanssa, mutta syyskuussa 2007 kehittämisyksikkö joutui muuttamaan tilapäisesti vesivahingon vuoksi Kuusankosken kaupungintalolle. Kuusankosken kaupunki sai Sosiaali- ja terveysministeriöltä Vanhustyön kehittämisyksikkö kehittämishankkeen toteuttamiseen valtionavustusta euroa ajalle Valtionavustus on enintään 75% hankkeen toteutuneista valtionavustukseen oikeuttavista kustannuksista. Hankkeen kokonaiskustannukset ovat euroa. Hankkeessa mukana olevat kunnat ovat sitoutuneet kehittämisyksikön 25%:n kuntarahoitukseen 0,10 :n osuudella asukasta kohden. Organisaatiokaavio liite 2. Valtionavustusta on maksettu toteutuneiden kustannusten perusteella. 3.1 Ohjausryhmä 3. TYÖRYHMÄT Ohjausryhmän kokoonpanosta sovittiin syyskuussa 2005 ns. kuntakokouksessa. Alun perin ohjausryhmään kuului vain hankekuntien edustus siten, että puolet oli varsinaisia jäseniä ja puolet heidän varajäseniään. Myöhemmin kokoonpanoa täydennettiin järjestöjen sekä yksityisten palveluntuottajien sekä koulutusorganisaatioiden osalta. Kokoontumistiheydeksi sovittiin kaksi kertaa vuodessa. Ohjausryhmä on kokoontunut vuonna 2005 yhden kerran, vuonna 2006 kaksi kertaa sekä vuonna 2007 kolme kertaa. Ohjausryhmän alkuperäiset kokousasiakirjat liitteineen on arkistoitu Kuusankosken kaupungin arkistointisääntöjen mukaisesti säilytettäviksi. Ohjausryhmän puheenjohtajana on ollut Niina Korpelainen ja sihteerinä Päivi Klami (elokuu 2007 saakka), syyskuusta 2007 alkaen sihteerinä on toiminut Marko Raitanen. 4

6 Varsinaisina jäseninä ovat olleet; Niina Korpelainen, Kuusankoski Petri Tani 2005, Hanna Tarkiainen alk. 2006, Jaala Varpu Vistala, Kotka Martti Toukoaho, Kouvola Hannele Partamies, Lemi, Luumäki, Suomenniemi Jenni Yläjääski, Miehikkälä Marja-Leena Laukkanen, Parikkala Tuula Partanen, Ruokolahti Kerttu Hytti, Savitaipale Riitta-Liisa Mynttinen, Elimäki Tuula Juvakka, Etelä-Karjalan amk Sari Ranta, Kymenlaakson amk Matti Laitinen, Etelä-Karjalan liitto Jaakko Tuomi, Lappeenrannan palvelukeskussäätiö Anita Sipilä, Socom Kauko Niiranen, Kymenlaakson liitto Merja Tepponen, Lappeenranta Helena Puolakka, Yksityiset palveluntuottajat Varajäseninä ovat olleet; Kirsi Kiiski, Anjalankoski Päivi Kailio, Iitti Raita Hostikka, Hamina Eila Kohopää, Valkeala Marju Piispanen, Ylämaa Anita Saatsi, Virolahti Kaarina Hämäläinen, Rautjärvi Päivi Ahonen, Joutseno Satu Simolin, Taipalsaari Marjut Suvilaakso, Pyhtää Pirjo Ijäs, Etelä-Karjalan amk. Mari Partanen, Kouvolan seudun ammattiopisto Pirjo Iivanainen, Etelä-Karjalan liitto Eeva-Liisa Säisä, Koskenrinteen Pt yhd. Tarja Myllärinen, Socom Ari Koskinen, Kymenlaakson liitto Eija Rieppo, Imatra Heli Pellinen, Yksityiset palveluntuottajat 3.2 Projektiryhmä Ohjausryhmä nimesi projektiryhmän syksyllä Projektiryhmä on kokoontunut yhdeksän kertaa. Työryhmässä on valmisteltu ja esitelty hankkeen aineistoa muille ryhmille sekä ohjausryhmälle. Ryhmän varsinaiset sekä varajäsenet ovat; Varsinaiset jäseninä ovat olleet; Varajäseninä ovat olleet; Liisa Rosqvist, Kotka Varpu Vistala, Kotka Sari Ranta, Kyamk Mari Partanen, Ksao Hannele Partamies, Lemi Tuula Partanen, Ruokolahti Hannu Rautiainen, Imatran palvelutaloyhdistys Tellervo Jokinen, Joutseno Teija Malinen, Lappeenranta Anneli Tähkänen, Lappeenranta Pekka Heiskanen, Kouvolan palvelukotiyhdistys 7/2007 Marita Malin, Kouvola Päivi Parikka, Kouvolan palvelukotiyhdistys alk. 8/2007 Projektiryhmän puheenjohtajana ja sihteerinä on toiminut Päivi Klami elokuuhun 2007 saakka. Syyskuusta 2007 alkaen puheenjohtajana on toiminut Pia Auvinen ja sihteerinä Marko Raitanen. 3.3 Hyvinvointiteknologia työryhmä Projektiryhmän päätöksen mukaan kutsuttiin koolle hyvinvointiteknologia työryhmä, jossa on edustajia sekä yksityiseltä että julkiselta sektorilta. Työryhmää täydennetään tarpeen mukaan. Työryhmän tehtävänä on koota ja välittää tietoa hyvinvointiteknologian sovelluksista vanhustyössä sekä luoda edellytyksiä eri toimijoiden kanssa yhteistyössä toteutettaville hyvinvointiteknologiahankkeille. 5

7 Työryhmässä ovat olleet mukana; Isakow Emmi, muotoilunopiskelija, KyAMK Kainulainen Asta, muotoilunopiskelija, KyAMK Lekander Harri, rkm, korjausneuvoja, Anjalankoski Leppäkases Veikko, sosiaalityöntekijä, Kotka Niemi Annukka, projektipäällikkö, KyAMK Vainikka Sanna, opettaja, Kyamk Mäkinen Satu, palvelutalon johtaja, Pyhtää Sintonen Sanna, projektipäällikkö, Lappeenranta teknillinen korkeakoulu Suni Satu, toiminnanjohtaja Rateva, Miehikkälä Tähkänen Anneli, sosiaalityöntekijä, Lappeenranta Klami Päivi, Socom, pj + sihteeri Työryhmä kokoontui 3 kertaa ennen kuin se syksyllä 2006 muutettiin alahankkeena aloittaneen TAAS-Socom hankkeen ( ) asiantuntijaryhmäksi. Tällä nimikkeellä työryhmä on kokoontunut 3 kertaa vuonna 2006 ja kuukausittain vuonna Työryhmän henkilöstövaihdokset ja kokousmuistiot on liitetty TAAS-Socom hankkeen asiakirjoihin. Hanke päättyy keväällä Hankkeen projektipäällikkö Taija Pakarinen on toiminut työryhmän sihteerinä. 3.4 Koulutustyöryhmä Koulutustyöryhmä käynnistyi lokakuussa 2006 päättyneen Pohjois-Kymenlaakson vanhustyön seutuhankkeen koulutustyöryhmän ja sen valmisteleman koulutustarvekartoituksen pohjalta. Työryhmään jäsenet valikoituivat kuntien ja koulutusorganisaatioiden edustajista halukkuuden mukaan. Ryhmä on kokoontunut neljä kertaa. Ensimmäisessä kokouksessa sovittiin perustettavan ns. alueellisia koulutustyöryhmiä työskentelyn helpottamiseksi. Koulutustyöryhmään on osallistunut: Ulla Laurema Minna Buure Enni Ollikainen Eija Rieppo Ulla Leskijärvi Marko Raitanen Mari Smolander Irmeli Laine Kirsi Kiiski Tuija Nummela Mari Partanen Hanna Saarni Sari Ranta Arja Kumpu Päivi Klami Kouvola Etelä-Karjalan kesäyliopisto Valkeala Imatra Kuusankoski Palmenia, Kouvola Etelä-Karjalan kesäyliopisto Teso, Taipalsaari Anjalankoski Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulu Kouvolan seudun ammattiopisto Palmenia, Kouvola Kyamk Kouvola Socom 6

8 3.5 Dementiatyöryhmä Kaakkois-Suomen dementiaohjelmaluonnos oli esitteillä ohjausryhmän kokouksessa syyskuussa Sovitun mukaisesti ohjelmaluonnos laitettiin kuntiin ja yhteistyökumppaneille kommenttikierrokselle ja samalla tiedusteltiin halukkuudesta käynnistää koko Kaakkois-Suomen alueen yhteinen dementiatyö. Työryhmässä on jäseniä kahden maakunnan ja sairaanhoitopiirin alueelta. Sairaanhoitopiirien edustuksen mukaantuloa ryhmään pidettiin tärkeänä, jotta dementiatyön kattavuus alueella saataisiin mahdollisimman hyväksi. Työryhmän tavoitteena oli tarkastella mitä osia dementiaohjelmaluonnoksesta voitaisiin ottaa yhteiseen käsittelyyn ja missä laajuudessa ohjelmaa voidaan viedä eteenpäin. Yhteisiksi tehtäviksi sovittiin kaakkoissuomalaisen dementiatyön nykytilan kartoitus ja tältä osin keskittyä niihin kokonaisuuksiin, joita ei vielä alueella toteuteta. Erittäin tärkeänä pidettiin jatkuvaa dementia- ja muistitietouden lisäämistä. Lisäksi päätettiin tehdä ohjelman mukaisia selvityksiä mm. laitos- ja hoitopaikoista sekä siitä, kuinka paljon potilaita jää seurantaan tai saa diagnoosin. Työryhmän tehtäväksi jäi selvittää dementiatyön koulutuksen kysyntä ja tarjonta alueella sekä käynnistää yhteistyö koulutusorganisaatioiden kanssa. Tarkoitus on vakiinnuttaa eri toimijoiden välinen yhteistyö pysyväksi käytännöksi. Työryhmän puheenjohtajaksi valittiin lääkäri Tero Tapiola Elimäen terveyskeskuksesta ja sihteeriksi Päivi Klami. Työryhmä kokoontui ensimmäisen kerran joulukuussa Vuonna 2007 työryhmä kokoontui kaksi kertaa. Työryhmässä ovat olleet: Tarja Hietamies Tiina Loponen Tarja Laine Taina Wuorinen Hanna Sinisalo Tero Tapiola Eeva Luostarinen Päivi Klami Lappeenranta Kouvola Lappeenranta Seniorikoti Kultaharju Etelä-Karjalan Dementiayhdistys Elimäki/Kuusankoski Ruokolahti Socom 3.6 Vanhussosiaalityöryhmä Kaakkois-Suomen vanhustyön osaamisklinikka ja myöhemmin vanhustyön kehittämisyksikkö ovat olleet muodostamassa Etelä-Kymenlaaksoon ja Etelä-Karjalaan vanhussosiaalityöntekijöiden työryhmiä, joissa vahvistetaan työn tietopohjaa ja kehitetään työhön istuvia menetelmiä ja hyviä käytäntöjä. Pohjois-Kymenlaaksossa vanhussosiaalityöntekijät ovat kokoontuneet itseohjautuvasti. Sosiaalityön ammattitaitoa tarvitaan vanhusten elämäntilanteiden kokonaisvaltaiseen kartoittamiseen ja oikeanlaisten palvelujen ja tukien löytämiseen. Vasta viime vuosina on vanhustyölle kehitetty omaa ammatillista näkemystä, menetelmiä, käytäntöjä ja asemaa osana vanhustyötä. Näitä asioita työntekijät ovat käsitelleet työryhmissä mm. case-menetelmien kautta. Työryhmät kokoontuivat säännöllisesti vuosina , vuosina epäsäännöllisemmin. Työryhmätyöskentelyn sisällöllisten kehittämistavoitteiden lisäksi ryhmäläiset ovat saaneet toisiltaan vertaistukea ja rohkaisua sekä vahvistusta omille ajatuksilleen mm. päätöksentekoa varten. Monet työryhmän jäsenet ovat arvioineet työryhmätyöskentelyä voimaannuttavaksi ja työhyvinvointia lisääväksi tekijäksi. Etenkin yksin työskentelevät vanhussosiaalityöntekijät ovat kokeneet 7

9 ryhmän tärkeäksi tukiverkostoksi omalle arkityölle. Vanhustyön jatkohankkeen aikana työryhmätyöskentely pyritäänkin vakiinnuttamaan. Vanhussosiaalityöntekijöiden työryhmät ovat työstäneet mm. prosessikuvauksia liittyen SAS- toimintaan/vanhussosiaalityöhön sekä palveluasumiseen. Työryhmissä ovat työskennelleet: Etelä-Kymenlaakso: Hannele Mansikkamäki, Kotka Maritta Nenonen, Kotka Tarja Seppä, Kotka Arja Markkanen, Kotka Anne Satimus-Peltola, Hamina Eeva Leppänen, Pyhtää Miehikkälä-Virolahti alueella työntekijät vaihtuneet, ei osallistujia Pia Auvinen, Hamina Etelä-Karjala: Anna Halonen, Imatra Eeva-Liisa Saarinen, Joutseno Anneli Tähkänen, Lappeenranta Pirkko Leppänen, Luumäki Marja-Leena Laukkanen, Parikkala Kaarina Hämäläinen, Rautjärvi Kerttu Hytti, Savitaipale Kirsi Uusitalo, Lemi Tuula Helen, Taipalsaari Merja Kallo, Suomenniemi Anne Ikäheimonen, Ylämaa 4. TAVOITTEET JA TOIMINTA 4.1 Tavoitteiden toteuttaminen Vanhustyön kehittämisen lähtökohtana olivat valtakunnalliset vanhustyön tavoitteet ja erityisesti kehittäminen kansallisten sosiaali- ja terveysohjelmien painopistealueilla. Kehittämisyksikkö toimi Kaakkois-Suomen kuntien vanhustyön tutkimus-, kehittämis-, ja koulutustoiminnan koordinoijana ja teki työtä yhdessä alueen kuntien ja muiden palveluntuottajien sekä alueen oppilaitosten kanssa. Päätavoitteena oli perustaa pysyvä vanhustyön kehittämisyksikkö. Hankesuunnitelmassa ja myöhemmin projektisuunnitelmassa vahvistettiin kehittämisyksikön ydintavoitteiksi; Palvelurakenteiden kehittäminen kustannustehokkaaksi. Vanhuspalveluiden perustyön vahvistaminen ja työmenetelmien kehittäminen. Vanhustyön henkilöstön osaamisen vahvistaminen. Vanhustyön hyvinvointiteknologian kehittämisen ja käyttöönoton edistäminen. Hankkeen tavoitteet ja niiden toteutussuunnitelma vuositasolla määriteltiin projektisuunnitelmassa (liite 3). TAVOITE 1. Palvelurakenteen kehittäminen kustannustehokkaaksi. Toteutussuunnitelmassa mainittiin, että kehittämisyksikkö arvioi yhdessä kuntien kanssa vanhustyön palvelujen ja palvelurakenteiden kehittämistarpeita sekä palvelujen seudullisen tuottamisen mahdollisuuksia. Hankkeessa suunniteltiin toteutettavan myös vanhustyön johtamisen ja organisoinnin 8

10 arviointia. Tuloksena syntyy koordinoidumpaa suunnittelu- ja kehittämistyötä ja vanhustyöhön soveltuvia johtamis- ja organisointimalleja sekä uudenlaisia palvelujen tuottamistapoja Vuonna 2004 osaamisklinikan aikana aloitettua kuntatapaamisia jatkettiin syksyllä ja samalla päivitettiin kuntatiedot vanhustenhuollon osalta sekä laadittiin kuntaprofiilit kehittämistyön tueksi. Kuntakartoituksen pohjalta toteutettiin koko hankkeen ajan erilaista yhteistyötä alueen toimijoiden kanssa. Jatkuvaa kehittämistyötä huomioiden kunta- ja palvelurakenteen valtakunnallinen kehitys toteutui osallistumisena valtakunnallisiin vanhustyön työseminaareihin ja kehittämistyöhön. Näistä on esimerkkejä myöhemmin kappaleessa 3.Toiminta. "Vanhustenhuollon organisaatiotutkimuksessa" kehittämisyksikkö yhdessä Kymenlaakson ammattikorkeakoulun sosionomiopiskelijoiden kanssa haastatteli Pohjois-Kymenlaakson vanhustyön johtajia sekä Kouvolan seudun kansanterveystyön kuntayhtymän johtoa. Työ valmistui kesällä 2006 ja se luovutettiin työn tilaajalle työkokouksessa. Kehittämistyötä jatkettiin avustamalla pienimuotoisesti kuntia kunta- ja palvelurakennetyössä tiedonkeruulla sekä suunnittelemalla alueellisia ja seudullisia toimintamalleja yhdessä muiden toimijoiden kanssa. Vanhuspalveluja mallinnettiin yhdessä maakuntien vanhussosiaalityöntekijöiden kanssa kehittämistyön avuksi ja kaikkien alueella toimivien käyttöön. Esimerkit mallinnuksista löytyvät Socomin sivuilta, ns. Kotkan malli vanhussosiaalityöstä osoitteesta: ja Lappeenrannassa tehty palveluasumisen malli Vanhussosiaalityöntekijöiden osaamisklinikkavaiheen aikana alkanutta vertaisryhmätapaamisia jatkettiin sekä Etelä-Kymenlaaksossa että Etelä-Karjalassa. Vertaisryhmätapaamisia on toteutettu molemmissa maakunnissa kaksi - kolme kertaa vuosittain.. TAVOITE 2. Vanhuspalveluiden perustyön vahvistaminen ja työmenetelmien kehittäminen. Tavoitteena oli, että kehittämisyksikkö kokoaa, kehittää ja välittää hyviä työkäytäntöjä. Kootaan/päivitetään palvelurakennetiedot. Hankekokoontumiset aloitetaan. Yhteistyötä yksityisen sektorin kanssa. Tutkimus alueen hyvistä käytännöistä. Analysointi ja jatkotyöstäminen. Osaamisen ja työmenetelmien kehittäminen toteutetaan työnkiertomenetelmällä. Hyviä vanhustyön käytäntöjä esitellään tulevissa tilaisuuksissa sen mukaan, kun ne soveltuvat tilaisuuden teemaan. Vanhusneuvostoille esiteltiin hyviä työkäytäntöjä yhteistyöseminaarissa. Työpaikkaoppimiseen liittyvä työ toteutetaan Harjoittelun kautta vanhustyöhön - hankkeen toimenpitein. Vanhustyön kehittämisyksikkö vastaa ja organisoi STM:n toimeksi antaman Socomin ja ISOn (Itä-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus) yhteistyönä tehtävän harjoittelukäytäntöjä kokoavan, kehittävän selvityksen sekä maahanmuuttajataustaisten vanhustyön harjoittelijoiden oppaan. Vuonna 2007 projektisuunnitelmassa esitettiin osaamisen ja työmenetelmien kehittämisen toteuttamista työnkiertomenetelmällä. Vuoden aikana oli tarkoituksena tuoda hyvät käytännöt esille sekä aloittaa työpaikkaoppimisen organisointi. Konkreettisesti tätä tavoitetta ei hankkeessa ole toteutettu. 9

11 TAVOITE 3. Vanhustyön henkilöstön osaamisen vahvistaminen Kehittämisyksikkö kartoittaa yhdessä kuntien kanssa vanhustyön henkilöstön osaamisen kehittämistarpeet ja laatii koulutussuunnitelman sekä organisoi tarvittaessa koulutusta. Aloitetaan yhteistyö koulutusorganisaatioiden sekä muiden toimijoiden kanssa. Alueella toimiva vanhustyön koulutus toteutetaan yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. Koulutustyöryhmien työt käynnistyivät vuoden 2007 alussa. Vanhustyöhön liittyvää koulutusta yhdessä koulutusorganisaatioiden kanssa toteutettiin sekä toisella asteella, ammattikorkeakouluyhteistyönä että avoimessa yliopistossa. Vanhustyön ajankohtaispäivät toteutettiin kaksi kertaa vuodessa. Hankkeen aikana perustettiin Socomin kotisivuille kaikkien yhteiseen käyttöön koulutusrekisteri, johon on koottu sekä Etelä-Karjalassa että Kymenlaaksossa toteutettavaa vanhustyöhön liittyvää koulutusta. Kalenteriin kootaan myös tietoja valtakunnallisista ja kansainvälisistä vanhustyön koulutuksista ja tapahtumista. Kalenteri löytyy osoitteesta; TAVOITE 4. Vanhustyön hyvinvointiteknologian kehittäminen ja käyttöönoton edistäminen. Kehittämisyksikkö kokoaa ja välittää tietoa hyvinvointiteknologian sovelluksista vanhustyössä sekä luo edellytyksiä eri toimijoiden yhteistyöhön. Aloitetaan hyvinvointiteknologiahankkeiden ja teknologian nykytilan kartoitus. Toteutetaan kartoituksen pohjalta yhteistyö alueen toimijoiden kanssa. Perustettiin hyvinvointiteknologiatyöryhmä, jossa oli edustajia sekä yksityiseltä että julkiselta sektorilta. Yhteistyötä tehtiin tuotekehityksen, esteettömän elinympäristön että rakentamisen asiantuntijatehtävistä. Kymenlaakson ammattikoreakoulun muotoilunopiskelijat tekivät opintoihinsa liittyvän pienen asiakastutkimuksen käyttäjälähtöisestä suunnittelusta kohderyhmänä vanhukset. Kehittämisyksikkö oli vahvasti mukana InnoELLI Senior-ohjelman työssä jo osaamisklinikkavaiheessa. InnoELLI-Senior -ohjelma on Etelä-Suomen maakuntien liittouman alueella (Etelä-Karjala, Itä-Uusimaa, Kanta-Häme, Kymenlaakso, Päijät-Häme, Uusimaa ja Varsinais-Suomi) toteutettava Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) tukema innovatiivisten toimien ohjelma. Ohjelman avulla kehitetään yhteistyössä julkisten, yksityisten ja kolmannen sektorin toimijoiden kanssa uusia, innovatiivisia toimintamalleja ikääntyneiden hyvinvointipalveluiden tuottamiseksi laadultaan ja kustannuksiltaan tehokkaasti Hyvinvointiteknologian käyttöönoton edistämistä ja juurruttamiseksi toteutettiin yhdessä InnoELLI Senior-ohjelmaan kuuluvien Socomin työstämien hankkeiden kanssa tietoiskuja, opintomatkoja sekä kutsuttiin alueelle alan asiantuntijoita esittelemään töitään. Hyvinvointiteknologiatyöryhmästä muodostettiin kehittämisyksikköhankkeen alahankkeena aloittaneen TAAS-Socom -hankkeen asiantuntijaryhmä ja tavoitteen mukaiset tehtävät siirtyivät uuteen ryhmään myös raportoitavaksi. TAAS-Socom hanke päättyy keväällä Hanke löytyy osoitteesta 10

12 4.2 Yhteistoiminta Yhteistyö vanhustyön toimijoiden kanssa Vanhusneuvostoyhteistyö Kaikkiin Kaakkois-Suomen kuntiin lähetettiin alkuvuodesta 2006 tiedustelu vanhusneuvostoyhteistyöstä. Kyselyyn vastasi 8 vanhusneuvostoa. Yhteistyötoiveiden mukaisesti aloitettiin yhteistyö järjestämällä Vanhusneuvostopäivä Luumäellä marraskuussa 2006, paikalla oli 40 vanhusneuvostojen puheenjohtajaa, jäsentä tai sihteeriä. Paikallislehti tiivisti päivän keskustelujen sisällön otsikoimalla artikkelinsa Vanhusneuvostot pitäisi laillistaa. Vanhusneuvostojen tapaamiset käynnisti naistenpäivänä 2006 Lappeenrannassa järjestetty Vanhustenpäivä. Tilaisuudessa oli Stakesin asiantuntija-alustus, musiikkitervehdys sekä hanke-esittelyt. Osallistujia Vanhuspäivässä oli 75, osa vanhusasiakkaita, vanhusneuvoston edustajia molemmista maakunnista sekä julkisen ja yksityisen sektorin vanhustyön toimijoita. Vanhusneuvostoyhteistyötä jatkettiin mm. vanhusneuvostoseminaarilla Kaakkois-Suomen vanhustyön hanketyöntekijöiden yhteistyö Etelä-Karjalan sekä Kymenlaakson hanketyöntekijöiden tapaamiset aloitettiin molemmissa maakunnissa erikseen. Hanketapaamisia on toteutettu molemmissa maakunnissa kaksi- kolme vuosittain ja tapaamisia on suunniteltu jatkettavan jatkossakin. Mukana hanketapaamisissa on ollut julkisen, yksityisen sekä kolmannen sektorin hankevastaavaa. Omaishoidontukeen liittyvien hankkeiden vastuuhenkilöiden kanssa tavattiin kerran keskustellen yhteistyökuvioista. Sovittiin tapaamisesta samoissa merkeissä kerran vuodessa. Kaakkois-Suomessa oli vuonna 2006 yli 40 vanhustyöhön liittyvää hanketta, joita hallinnoi joko julkinen tai yksityinen sektori. Hankekartta on liitteenä 3. Asiantuntijatyö muissa hankkeissa Kaakkois-Suomen vanhustyön kehittäminen Socomissa koostuu useasta hankkeesta, joissa vanhustyön kehittämisyksikön kehittämispäällikkö ja myöhemmin kehittämissuunnittelijat ovat olleet mukana erilaisissa rooleissa. Palvelutori kotona asumisen mahdollistajana -hanke toteutettiin vuosina Hanke on viiden eteläkarjalaisen kunnan, Imatran, Joutsenon, Lappeenrannan, Rautjärven ja Ruokolahden yhteistyöhanke, jonka avulla kehitetään uusia ratkaisuja vanhusten kotona asumista tukeviin palveluihin ja palvelujärjestelmiin mm. ottamalla käyttöön palveluseteli, yhtenäistämällä ja vahvistamalla omaishoidon käytäntöjä sekä uudistamalla palvelurakennetta niin, että kotona asuminen mahdollistuu myös haja-asutusalueella. Terveyttä ja hyvinvointia kulttuurista senioreille -hanke oli Socomin hallinnoima hanke, jonka suunnittelu ja käynnistysvaihe toteutettiin asteittain Socomin ja projektikuntien edustajien kanssa vanhustyön osaamisklinikassa. Varsinainen kehittämistyö kunnissa käynnistyi vuoden 2005 alussa ja jatkuu vuoden 2007 loppuun. Hankkeessa kehitettiin sosiokulttuurisia työmenetelmiä ikäihmisten psykososiaaliseen kuntoutukseen ja syrjäytymisen ehkäisyyn. Hanke koostuu useista eri toimintamuodoista. Yhteistyötä tehdään paikallisesti sosiaali- ja terveydenhuollon, eläkeläisjärjestöjen ja kulttuurijärjestöjen edustajien kanssa. Yhteistyökuntina olivat Hamina, Kotka, Kouvola ja Kuusankoski. 11

13 Vahvuutta omaishoitoon hanke toteuttaa seudullista omaishoidon palvelumallia viiden kunnan, Haminan, Kotkan, Pyhtään, Elimäen ja Virolahden yhteishanke. Hankkeen suunnittelu aloitettiin niin ikään vuonna Hanke päättyy syksyllä Kehittämispäällikkö oli mukana suunnittelutyössä sekä myöhemmin hankkeen ohjausryhmässä. Anjalankosken kaupungin koordinoimana toteutettiin helmi-kesäkuussa 2007 Vanhusten asumispalvelujen tuotteistamisprojekti, jonka tavoitteena oli laatia vanhusten asumispalveluille tuotekuvaus asumispalvelujen ostamista varten, tarjouspyyntömalli sekä sopimusmalli. Tarkoituksena oli, että tuotekuvausta ja tarjouspyyntö- ja sopimusmalleja voidaan käyttää kaikissa Kouvolan seudun kunnissa järjestettäessä vanhusten asumispalvelua ostopalveluna. Asumispalvelujen hankinnan yhdenmukaistamisella ja mallintamisella uskotaan saatavan hyötyjä kuntien perusturvatoimille, palvelujen tuottajille ja palvelujen käyttäjille sekä kuntien veronmaksajille. Projektiin osallistuivat Anjalankosken kaupungin lisäksi Elimäen kunta sekä Kouvolan ja Kuusankosken kaupungit sekä vanhustyön kehittämisyksikkö Yhteistyö koulutusorganisaatioiden kanssa Koulutusorganisaatioiden kanssa tehty yhteistyö näkyy mm. geronomikoulutuksen neuvottelutoimikunnassa, erilaisissa työkokouksissa sekä harjoittelu- ja opinnäytetöiden ohjauksessa. Kehittämispäällikkö on Kymenlaakson ammattikorkeakoulussa syksyllä 2006 alkavan geronomikoulutuksen neuvottelutoimikunnassa. Yksikössä on ollut viisi eri koulutusasteiden harjoittelijaa. Täydennyskoulutusta on järjestetty sekä itse että alueen oppilaitosten kanssa. Ajankohtaista vanhustyössä - tilaisuuksissa on ollut lähes 400 kuulijaa kaikista kunnista sekä yksityiseltä että kolmannelta sektorilta. Koulutusorganisaatioiden kanssa on tehty yhteistyötä mm. tapaamalla vanhustyön opettajia. Etelä- Karjalan ammattikorkeakoulusta on ollut sosionomiopiskelija harjoittelemassa ja Kymenlaakson ammattikorkeakoulusta kaksi sosionomiopiskelijaa ja kaksi teollisen muotoilun opiskelijaa harjoittelemassa. Lisäksi opinnäytetöiden ohjausta on annettu kahdelle sosionomiopiskelijalle sekä kahdelle pro gradutyötään tekevälle opiskelijalle, toinen Kuopion yliopistosta ja toinen Svenska Social Kommunal Högskola:sta. Palmenian Kouvolan yksikön kanssa on toteutettu täydennyskoulutusta dokumentoinnista ja Kymenlaakson ammattikorkeakoulussa luentoja geronteknologiasta sekä geronomiopiskelijoille että ylemmän ammattikorkeakoulun opiskelijoille. Kehittämispäällikkö on osallistunut Kymenlaakson sairaanhoitopiirin koulutustyöryhmän työskentelyyn; työryhmässä käynnistettiin yhteistyö sairaanhoitopiirin erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon sekä sosiaalihuollon välisen vuorovaikutuksen tehostamiseksi ja jäntevöittämiseksi tutkimus- ja koulutustoiminnan osalta. Koulutustyöryhmässä valmistellaan ohjelmaa, jossa selvitetään em. teemaan liittyvät periaatteet, tehtävät ja tavoitteet sekä toimenpide-ehdotukset vuosille Palmenian Kouvolan yksikön kanssa valmisteltiin OIVA- osaava vanhustyö hanketta vuodelle Tavoitteena oli käynnistää kansainvälinen yhteistyö Viron kanssa vanhustyön osaamisen vahvistamiseksi. OIVA -osaava vanhustyö on monikulttuurisen vanhustyön täydennyskoulutus- ja verkostoitumishanke, jolle haettiin rahoitusta Etelä-Suomen ja Viron INTERREG IIIA-ohjelmasta. Toteutuessaan OIVA osaava vanhustyö olisi ollut monikulttuurinen vanhustyön täydennyskoulutus- ja verkostoitumishanke. Hankkeen päätoteuttaja Suomessa on Helsingin yliopisto, Koulutus ja 12

14 kehittämiskeskus Palmenia Kouvolassa ja Virossa Viron kuntaliiton kehitysorganisaatio Eesti Regionaalse ja Kohaliku Arengu Sihtasutus (ERKAS) sekä Narvan yliopisto. Hanke ei toteutunut Yhteistyö maakuntaliiton, lääninhallituksen, Stakes:in ja STM:n kanssa Kymenlaakson hyvinvointistrategia Vanhustyön kehittämisyksikkö oli mukana Kymenlaakson hyvinvointistrategiatyössä, jaoston jäsenenä, sekä työryhmissä Sosiaali- ja terveydenhuolto hyvinvoinnin edistäjänä ja Ikääntyvien (65+) hyvinvointi, joista jälkimmäisessä Päivi Klami toimi puheenjohtajana. Kymenlaakson päivitetty hyvinvointistrategia vuosille luo pohjan maakunnan hyvinvointiin liittyville kehittämishankkeille, joiden toteuttaminen edellyttää laajaa ja tiivistä eri toimijatahojen yhteistyötä. Hyvinvoinnin kehittäminen nähdään strategiassa laajana käsitteenä, joka koskee kaikkia julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin toimijoita ja toimialoja. Hyvinvointistrategia löytyy osoitteesta; Etelä-Suomen lääninhallituksen ja sosiaalialan osaamiskeskusten lainsäädäntökoulutus Etelä-Suomen lääninhallitus ja läänin alueella toimivat sosiaalialan osaamiskeskukset järjestävät yhteistyössä vuosina koulutussarjan, joka käsittelee ajankohtaisia sosiaalialan lainsäädäntöuudistuksia. Koulutussarjan ensimmäinen tilaisuus järjestettiin Vanhustyön kehittämisyksikön avajaisseminaarin aiheena Vanhustyön uudistuva lainsäädäntö Kuusankoskitalolla , tilaisuuteen osallistui 135 henkilöä. Etelä-Suomen lääninhallituksen ja läänin alueella toimivien sosiaalialan osaamiskeskusten, Pikassos Oy:n, Sosiaalitaidon ja Verson kanssa jatketaan sosiaalialan uudistuva lainsäädäntö-koulutussarjan suunnittelua ja toteutusta. Stakesin kanssa tehty yhteistyö Stakesin tehtäviin kuuluu mm. sosiaalialan osaamiskeskusten kanssa tehtävä yhteistyö. Kehittämisyksikköverkosto yhdessä STM:n sosiaalialan kehittämishankkeen toimijoiden kanssa kokoontui vuosina 2006 ja 2007 keskustelemaan kehittämisyksiköiden tehtävistä ja asemasta kehittämistoiminnassa. Kehittämisyksiköt nähtiin luomassa laadukasta tutkimus- ja kehittämistyötä sosiaalialalla. Kehittämisyksikköverkostossa laadittiin suosituksia kehittämisyksiköiden tehtävistä sekä kriteereistä (liite 4). Stakesin ylläpitämään Sosiaaliporttiin valmisteltiin vanhustyön konsultaatioalustaa. Hankesuunnittelu on kesken syksyllä Vastuu jatkosuunnittelusta siirtyi vanhustyön kehittämisyksiöltä Stakesille, joka jatkaa yhteistyösuunnittelua STM:n kanssa. STM ja sosiaalialan käytännön harjoittelun kehittäminen Harjoittelun kautta vanhustyöhön - hanke vuosille on STM:n toimeksianto, jonka Socom toteuttaa Itä-Suomen (ISO) sosiaalialan osaamiskeskus kanssa yhteistyössä. Muina yhteistyökumppaneina ovat toisen asteen oppilaitokset sekä ammattikorkeakoulut sekä Kuopion ja Joensuun yliopistot. Hanke kuuluu sosiaali- ja terveysministeriön sosiaalialan käytännön harjoittelun kehittämisen kokonaisuuteen. Hankkeen tarkoituksena on vanhustyön harjoittelun kehittäminen tavoitteena yhtenäistää käytännön ja ohjauksen toimintatapoja sekä vahvistaa alan rekrytointia. Yhteishank- 13

15 keen koordinointi on Vanhustyön kehittämisyksiköllä. Hankkeen budjetti on euroa puolitettuna molemmille osaamiskeskuksille. Vanhustyön harjoitteluhanke toteutetaan Itä-Suomen (ISO) ja Kaakkois-Suomen (SOCOM) sosiaalialan osaamiskeskusten alueilla: ISOn alueella Pielisen Karjalan Vanhustyön kehittämisyksikkö Karpalossa sekä Socomissa Kaakkois-Suomen vanhustyön kehittämisyksikössä. Kymenlaaksossa yhteistyökumppaneina ovat Kymenlaakson ammattikorkeakoulu, sosiaali- ja terveysala sekä Kouvolan seudun ammattiopisto, sosiaali- ja terveysala. Harjoittelun kautta vanhustyöhön seminaari toteutettiin Kymenlaakson ammattikorkeakoululla InnoELLI Senior-ohjelma Hankesuunnittelu Hyvinvointiteknologia hankkeiden ja teknologian nykytilan kartoitus on aloitettu tutustumalla Kaakkois-Suomessa tehtyihin selvityksiin, raportteihin ja hankkeisiin. Keväällä 2006 käynnistyi Etelä-Suomen läänin alueella InnoELLI Senior -ohjelma , joka on Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) tukema innovatiivisten toimien ohjelma ja jossa vanhustyön kehittämisyksikkö on sekä toteuttajana että ohjaus- ja asiantuntijaryhmien jäsenenä. Ohjelman valmisteli Etelä-Suomen maakuntien liittouma, joka on seitsemän maakunnan liiton (Etelä-Karjala, Itä-Uusimaa, Kanta- Häme, Kymenlaakso, Päijät-Häme, Uusimaa ja Varsinais-Suomi) yhteistyöelin. InnoELLI Senior ohjelma pyrkii luomaan uudenlaista yhteistyötä erilaisten toimijoiden ja alueiden välille hyvinvoinnin toimialalla. Ohjelman avulla kehitetään yhteistyössä julkisten, yksityisten ja kolmannen sektorin toimijoiden kanssa uusia, innovatiivisia toimintamalleja ikääntyneiden hyvinvointipalveluiden tuottamiseksi laadultaan ja kustannuksiltaan tehokkaasti. Näitä toimintamalleja pyritään levittämään Etelä-Suomen alueella ja laajemmin Suomessa. Osa rahoitetuista hankkeista edistää myös toimijoiden kansainvälistä verkottumista. Kehittämispäällikkö on ollut InnoELLISenior -ohjelman mukaisessa hankevalmistelussa mukana keväästä 2006 alkaen sekä toiminut asiantuntijana verkkopalveluiden kehittämisessä sekä myöhemmin InnoELLISenior-ohjelman hankkeiden TAAS, Monikulttuurisuus ja Eurosenior ohjausryhmissä. Socom on mukana InnoELLI Senior-ohjelman kaikissa kolmessa toimintalinjassa, jotka ovat Uudet toimintamallit, Verkostot ja viestintä ja Eurooppalaiset verkostot. Socomin toteuttamista osahankkeista KUTSU- kohtaamisia taiteen äärellä ja TAAS-Socom kuuluvat toimintalinja 1:een eli Uudet toimintamallit, Senior-Haavi hanke kuuluu toimintalinja 2:een eli Verkostot ja viestintä ja EuroSenior toimintalinja 3:een eli Eurooppalaiset verkostot. Hyvinvointi- ja geronteknologiaan tutustuttiin opintomatkalla Espoon asuntomessuilla. TAAS-Socom hanke Kehittämisyksikön yhtenä tavoitteena on hyvinvointiteknologian käyttöönotto ja juurruttaminen. Tähän teema-alueeseen liittyvän teknologiahankkeen valmistelutyöt käynnistyivät tammikuussa, osahankkeen TAAS-Socom rahoituspäätös saatiin kesäkuussa. Hyvinvointiteknologiatyöryhmä yhdistettiin syyskuussa em. osahankkeeseen ja samalla sen nimeksi tuli TAAS-Socom hankkeen asiantuntijaryhmä. TAAS-Socom hanke (Asumisteknologialla tukea ikääntyneiden henkilöiden asuinympäristöön) on TAAS Teknologia-avusteisia asumissovelluksia senioreille hankekokonaisuuteen kuuluva osa-hanke. TAAS hankekokonaisuuden päätoteuttaja on Teknillinen korkeakoulu, Sotera-instituutti, Espoo. TAAS-Socom hankkeessa toteutetaan kolme asumisteknologian toimintaympäristöä, Kotkaan, Kuusankoskelle ja Lappeenrantaan, yksi kuhunkin kaupunkiin. 14

16 InnoElli Senior-ohjelma on Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) tukema innovatiivisten toimien ohjelma, jonka avulla kehitetään uusia, innovatiivisia toimintamalleja ikääntyneiden hyvinvointipalveluiden tuottamiseksi laadultaan ja kustannuksiltaan kustannustehokkaasti. TAAS-Socom hankkeen budjetti on euroa. EuroSenior eurooppalaiset verkostot hanke Vanhustyön kehittämisyksikkö on mukana InnoELLi Senior ohjelman toimintalinjaan 3 kuuluvassa Eurosenior- eurooppalaiset verkostot hankkeen ydintoimintojen toteuttamisessa. Hankkeen tavoitteena on edistää yhteyksiä hyvinvointialan toimijoihin ja alan verkostoihin. Yhteistyökonsortion päätoteuttajana on Culminatum Ltd Oy. Socomin tehtävänä hankkeessa on yhdessä muiden osatoteuttajien kanssa toteuttaa InnoELLIn alueellisia verkostojen ja niiden kansainvälisten verkostojen selvitys. Monikulttuurisuus hanke Etelä-Suomen alueella toteutetaan Monikulttuurista hyvinvointia vanhustyöhön - hanketta, joka on osa Etelä-Suomen maakuntien liittouman InnoELLI Senior ohjelmaa. KUTSU kohtaamisia taiteen äärellä on Monikulttuurista hyvinvointia vanhustyöhön -hankkeen kaakkoissuomalainen osahanke, jota toteutetaan Haminan, Kotkan ja Lappeenrannan alueella. Hankkeen tavoitteena on tavoittaa kotona asuvat syrjäytymisvaarassa olevat ikääntyneet maahanmuuttajat ja kehittää taidelähtöisiä toimintamalleja tukemaan maahanmuuttajien integroitumista/ kotoutumista sekä monikulttuurisuustyötä. Hankkeessa halutaan tehdä maahanmuuttajien tarinoita näkyväksi taiteen välityksellä sekä integroida hankkeessa kehitettyjä toimintamalleja sosiaali-, terveys- ja kulttuurialan ammatilliseen koulutukseen ja työkäytäntöihin. Hankkeessa kehitettyjä toimintamalleja integroidaan sosiaali-, terveys- ja kulttuurialan ammatilliseen koulutukseen ja työkäytäntöihin järjestämällä eri alojen opiskelijoille ja työntekijöille teemaseminaareja monikulttuurisen työn osaamisen lisäämiseksi. Tiivis oppilaitos- ja kuntayhteistyö mahdollistaa kehitettyjen toimintamallien siirtämisen käytäntöön. Humanistisen amk:n Joutsenon koulutusyksikkö ja Etelä-Karjalan amk:n sosiaali- ja terveysyksikkö ovat hankkeen alueelliset koulutusyhteistyökumppanit. Hanke on verkostoitunut kansallisella tasolla Suomen Terveyttä kulttuurista verkoston ja eurooppalaisella tasolla European Network for Age and Culture sekä European Reminiscence Network verkostojen kautta Yhteistyö seudullisella ja valtakunnallisella tasolla Muita työryhmiä ovat olleet Vahvuutta omaishoidosta - hanke Etelä-Kymenlaaksossa, Vanhuspalveluiden seutuhanke Pohjois-Kymenlaaksossa sekä Etelä-Karjalan alueella toimiva Palvelutorihanke ja koko molemmissa maakunnissa toimiva Terveyttä ja hyvinvointia kulttuurista senioreille - hanke. Kehittämispäällikkö on sosiaali- ja terveysministeriön ja Stakesin järjestämän valtakunnallisen kehittämisyksikkötyöryhmän jäsenenä. Vanhustyön kehittämisen yhteistyöstä on käyty alustavia keskusteluja Riihimäen seudun dementiahoidon kehittämisyksikön, Itä-Suomen (ISO), Varsinais-Suomen (Oy Vasso Ab) ja Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan kehittämisyksikön (SONetBOTNIA) vanhustyön kehittäjien kanssa,. 15

17 Kehittämispäällikkö on osallistunut STM:n ja Stakesin asettamaan sosiaalialan osaamiskeskusten kehittämisyksikkö-työryhmään. Työryhmä laati valtakunnalliset kehittämisyksikkökriteerit, joita käytetään mm. pysyvän rahoituksen perusteina Tilaisuudet ja hankkeen esittäytyminen Kaakkoissuomalaista verkostomaista vanhustyön kehittämistä on esitelty sekä Kaakkois-Suomen erilaisissa vanhustyötä kertovissa tapaamisissa ja tilaisuuksissa että muualla valtakunnassa sekä Tanskassa ja Virossa. Tilaisuuksissa on ollut yhteensä yli tuhat henkilöä. Hankkeen aloitusseminaarissa syksyllä 2005 Vanhustyön uudistuva lainsäädäntö, Kuusankoskitalolla oli 135 vanhustyön asiantuntijaa. Tilaisuus käynnisti Etelä-Suomen lääninhallituksen ja alueen sosiaalialan osaamiskeskusten yhteisen Sosiaalialan uudistuva lainsäädäntö-sarjan. Vuoden 2006 ensimmäinen hanke-esittely oli TerveKunta-päivillä Helsingissä Esitteet toimitettiin Pohjanmaalle, Hämeeseen ja Itä-Suomeen vanhustyötä kehittäviin yksiköihin. Hanke esiteltiin myös Stakesin 2.kansallisessa Ikääntymisfoorumissa. Dementiatyön erityiskysymykset seminaarissa Helsingissä hankkeen tuottama luonnos Kaakkois-Suomen dementiaohjelmasta esiteltiin huhtikuussa. Samoin huhtikuussa hanketta esiteltiin Hämeenlinnassa Ridken (Riihimäen seudun dementiatyön kehittämishanke) tilaisuudessa. Toukokuussa hankkeesta kerrottiin Eduskunnassa sosiaalialan osaamiskeskusten johtajien tilaisuudessa sekä osaamiskeskusten vanhustyöverkoston työkokouksessa Lappeenrannassa. Syyskuussa pidettiin Lappeenrannassa Ajankohtaista vanhustyössä seminaari, jossa pääpuhujana oli Sirkka-Liisa Kivelä Turun yliopistosta. Tilaisuudessa oli 385 kuulijaa. Muita tilaisuuksia, joissa vanhustyön kehittämisyksikön toimintaa on esitelty, ovat Tallinnassa heinäkuussa työkokous Oiva-osaava vanhustyö-hankeideointi työkokous, syyskuussa Kuusankosken eläkeläisjärjestöjen kokous, lokakuussa Kuusankoskitalolla vanhustenviikon pääjuhla, marraskuussa Hissiseminaari Kouvolassa, Vanhusneuvostotilaisuus Luumäellä ja joulukuussa Pärnussa Hyvinvointiteknologiaseminaari ja Vaasassa För Eget Hem- Oman Kodin Puolesta seminaari. Kaiken kaikkiaan vanhustyön kehittämisyksikön tilaisuuksissa on ollut lähes tuhat kuulijaa yhteensä. Lääninhallituksessa kehittämisyksikön verkostoitunutta tapaa esiteltiin kesäkuun 2007 perinteisessä Hyvä vanhuus huomennakin-seminaarissa Helsingissä. Kaikkiaan eri teema-alueiden ja seminaarien kuulijoita hankeaikana on ollut yli 2000 eri puolilla Suomea ja Virossa Artikkelit ja muu julkaisutoiminta Hyvinvointiteknologia ja geronteknologia - käsitteellistä määrittelyä Kuopion yliopiston ja Lappeenrannan kaupungin yhteisessä julkaisussa Sosiaalinen näkökulma ikääntyneiden itsenäistä selviytymistä tukevassa geronteknologiassa. Tiedon tuottaminen arviointiprosessissa Socomin julkaisemassa arviointiteoksessa

18 5. SELVITYSTEHTÄVÄT Kymenlaakson ammattikorkeakoulun sosionomiopiskelijat ovat olleet mukana haastattelemassa Pohjois-Kymenlaakson vanhustyön johtajia sekä Kouvolan seudun kansanterveystyön kuntayhtymän johtoa vanhustenhuollon organisaatiotutkimuksessa. Työ valmistui kesällä Yhteistyössä Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulun sosionomiopiskelijan, kehittämispäällikön ja arviointitutkijan kanssa jatkettiin osaamisklinikan aikana aloitettua Senioriliikuntahankkeen arviointityötä, joka valmistui syksyllä Yhteistyössä Socomin arviointityöryhmän kanssa vanhustyön kehittämisyksikkö toteutti Pohjois- Kymenlaakson vanhuspalvelujen seutuhankkeen ulkoisen arvioinnin syksyllä HANKKEEN ARVIOINTI Projektin koordinoimista koulutus-, yhteistyö- ja vertaisryhmistä on pidetty muistioita. Tilaisuuksissa on seurattu ketä ja mistä osallistujat ovat olleet, mitä varten tilaisuudet ovat olleet ja millaisia päätöksiä tai yhteistyösopimuksia niissä on tehty. Koulutus- ym. vastaavista tilaisuuksista on kerätty palautteet vaikuttavuuden seurantaa varten. Hankkeen toteuttamista on arvioitu sekä kyselyin että uusien työntekijöiden suorittamana itsearviointina. Hankkeen alkuvaiheessa on suoritettu swot-analyysi ( ). Vahvuudet: Kuntien sitoutuminen, hyvä pohjatyö, osaava tiedontuottaminen, taloudellinen perusta ja rekrytointi Heikkoudet: Resurssien vähäisyys, tiedon jakaminen ja hyödyntäminen, kuntien ja vanhustyön sijainti, irtautuminen sfääreihin, odotusten ja resurssien ristiriita Uhat: Taloudelliset tekijät, kuntien resurssien niukkuus, sosiaali- ja hyvinvointisektoriin kohdistetut vaatimukset, useat hankkeet sekä palvelurakenneuudistus Mahdollisuudet: Sosiaalialan kehittämishankkeen tuki, seudullisuuden lisääntyminen, asiantunteva vastuuhenkilöstö, tieto- ja hyvinvointiteknologia, koulutusyhteistyö, vuorovaikutuksellisuus, kuntien kehittämistyö, palvelurakenneuudistus, julkisuuskuvan vakauttaminen, kansallisen ja kansainvälisen tiedon hyödyntäminen Loppuraporttia varten suoritettiin sekä ohjaus- että projektiryhmän jäsenille kysely, jossa arvioitiin hankkeen tavoitteiden toteutumista ( ). Ohjausryhmän jäsenistä kyselyyn vastasi 56% (kaikkiaan 38%). Vastaajat arvioivat vanhustyön kehittämisyksikön osallistuneen aktiivisesti mm. Kymenlaakson hyvinvointistrategian työhön ja kaikkiaan avanneen yhteistyötä vanhustyön neuvottelukuntiin. Lisäksi henkilöstön koulutustarpeita on kartoitettu sekä järjestetty laadukasta koulutusta. Verkottumisessa on vastaajien mukaan yhdistetty onnistuneella tavalla useiden kehittämishankkeiden resursseja, jonka lisäksi vanhustyön kehittämistyötä on arvioitu ja nostettu esiin kehittämistarpeita. 17

19 Yhteistyö ja verkostoituminen eri oppilaitosten kanssa sekä erityisesti harjoitteluhanke ovat kehittäneet vanhustyön opiskelijoiden harjoittelua kentällä. Merkittävinä saavutuksina vastaajat pitävät myös vanhustyön asioiden nostamista keskusteluun maakunnissa, vahvaa panostusta tieto- ja hyvinvointiteknologian käytön edistämiseen vanhustyössä sekä koko alueen kattavaa Dementiatyön suuntaviivat -raporttia. Kritiikkiä vastaajat esittävät erityisesti yhteistyömuotojen organisointiin liittyen. Aiempaa koordinoidumpi suunnittelu- ja kehittämisyhteistyö koetaan toteutuneeksi vain osittain, sillä hankehajanaisuuteen ei ole pystytty vaikuttamaan, vanhustenhuollon alueellisen strategian luominen ei ole onnistunut ja kuntien tarpeiden kerääminen tavoitekokonaisuuksiksi on kesken. Toinen kritiikin kohde liittyy tiedottamiseen. Tulosten vieminen verkkoon koetaan riittämättömäksi, sillä vastaajien mukaan kuntien työntekijät saavutetaan paremmin erilaisten seminaarien ja koulutuspäivien avulla. Myös vanhustyön johtamisen ja organisoinnin kehittämiseen tulisi panostaa tehtyä enemmän yhteisiä koulutuksia järjestämällä. Kolmas kritiikin kohde pureutuu tehdyn suunnittelutyön ja käytäntöön siirtämisen suhteeseen. Valittu toimintatapa, jossa keskitytään sitouttamaan ylätasoa on resurssien niukkuuden vuoksi hidastanut toimintojen siirtämistä myös konkretiaan. Myös laaja toimialue ja kehittämisyksikön perustehtävän monimuotoisuus koetaan vaikeuttaneen sekä resurssien kohdentamista että kokouksiin ja palavereihin osallistumista. Uudet, aloittaneet hanketyöntekijät ovat jatkotoimia kartoittaakseen toteuttaneet itsearviointia ja suhteuttaneet arviointinsa kyselyiden tuloksiin. Vastaajat katsovat, että hanke on edistänyt vanhustyön kehittämistyötä vaikeissa toimintaolosuhteissa, joissa kuntien vanhustyön vähäisten resurssien sekä lukuisten meneillään olevien rakenneuudistusten synnyttämä hankeväsymys on arkipäivää. Palvelurakenteen kehittämisessä on onnistuttu edistämään kuntien, kolmannen sektorin ja yrittäjien keskinäistä tunnettavuutta ja yhteistyötä. Aloitettua vertaisryhmätoimintaa esitetään entisestään tehostettavaksi, sillä sen koetaan tukevan alueellisesti yhteneväisiä ja konkreettisia käytäntöjä, lisäävän motivaatiota ja jäsentävän työtä systemaattisesti. Vanhuspalveluiden perustyön vahvistamisessa esitetään asteittaista painopisteen siirtämistä hallinnoinnista tekemiseen: projektirahoituksen edellyttämä hankehallinto ja työntekijävaihdokset ovat rasittaneet sekä hanketta että sen osahankkeita. Henkilöstön osaamisen kehittäminen on koettu vahvaksi, joskin jatkossa vanhustyön kehittämisyksikköä esitetään muokattavaksi konkreettisemmaksi oppimisympäristöksi vanhustyön opiskelijoille ja ammattilaisille. Hyvinvointiteknologian käyttö vanhustyössä on osahankkeen kautta ollut hyvää, mutta jatkossa toivotaan teknologian ennakkoluulottamampaa kokeilua, erityisesti nyt kun hallituksen innovaatio-ohjelma antaa mahdollisuuden osallistua hyvinvointiteknologian tuomiseen vanhustyön kentälle aiempaa laajemmin. 18

20 7. YHTEENVETO Kaakkois-Suomen vanhustyön kehittämisyksikön ensimmäinen toimintakausi on takanapäin ja tavoitteita on toteutettu resurssien sallimissa puitteissa. Hanke on pysynyt budjetissaan. Kaakkois- Suomen vanhustyön kehittämisyksikön jatkohankkeessa pyritään vakiinnuttamaan kehittämisyksikkötoiminta alueelle sekä vaikuttamaan valtakunnallisiin päätöksiin siten, että toiminnalle saadaan pysyvä rahoitus. Tulevaa toimintaa ohjaavat myös uudet valtakunnallisesti vanhustyöhön vaikuttavat suositukset, ohjeistukset ja painopistealueet. Kaakkois-Suomen vanhustyön kehittämisyksikön toiminta on vahvistumassa. Jatkohanke aloittaa varsinaisen työskentelynsä suoraan tämän hankkeen päätyttyä tavoitteenaan pysyvän kehittämisyksikkötoiminnan aikaansaaminen. Kunta- ja palvelurakenneuudistus on tuonut mukanaan uusia toiminnan tavoitteita ja vahvistanut tarvetta alueelliselle ja seudulliselle vanhustenhuollon erityispalvelujen kehittämistyölle. Vuonna 2007 työskentelytapoja arvioitiin uudelleen, kehittämispäällikkö vaihtui kahteen kehittämissuunnittelijaan ja koko toiminta aloitettiin uusissa tiloissa. Valtakunnalliset kehittämisyksikkökriteerit on otettu käyttöön ja ne määrittävät suunnan pysyvälle kehittämisyksikkörakenteelle yhdessä yhteistyökuntien kanssa. Yhteistyö muiden vanhustyön kehittämisyksiköiden, sosiaali- ja terveysministeriön sekä Stakesin kanssa on vahvistunut vuosien aikana ja odotukset yhteistyön jatkumiselle on esitetty monissa vanhustyön kehittämissuunnitelmissa. 19