Kemian menetelmät ja kvalitatiiviset mallit Ilma ja vesi
|
|
- Riikka Tamminen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Kemian menetelmät ja kvalitatiiviset mallit Ilma ja vesi ISBN: Jarkko Lampiselkä, Kirsi Agge, Jari Lavonen, Kalle Juuti, Veijo Meisalo, Anniina Mikama Verkkoversio: Taitto: Anniina Mikama Kansi: Anniina Mikama Helsingin yliopiston soveltavan kasvatustieteen laitos PL Helsingin yliopisto Helsinki
2 ILMA JA VESI SISÄLLYS ILMA JA VESI 1. Ilman koostumus 2. Ilmakehä 1. ILMAN KOOSTUMUS Tuoksujen leviäminen Kun kotona leivotaan, herkullinen tuoksu leviää joka huoneeseen, jopa rappukäytävään. Kun huoneeseen astuu henkilö, joka on käyttänyt hajuvettä tai partavettä, tuoksu tuntuu hänen ympärillään. Samoin käy, ikävä kyllä, myös epämiellyttäville hajuille. Tuoksut ja hajut leviävät ilmassa pieninä hiukkasina, kulkeutuvat nenään, jossa kiinnittyvät hajureseptoriin. Reseptori lähettää aivoihin signaalin, joka tulkitaan kyseisen aineen hajuksi. Tuoksujen leviäminen johtuu diffuusioilmiöstä. 2
3 Diffuusio on kaasumaisessa olomuodossa olevien hiukkasten, atomien tai molekyylien, itsestään tapahtuvaa sekoittumista. Muutoksen suunta on aina kohti tasakoosteista kaasuseosta. Kuumailmapallon toiminta Kuumailmapallo nousee ylöspäin, koska sen sisällä oleva ilma on nimensä mukaisesti kuumaa. Samasta mekanismista johtuen enkelikellossa yläosan koriste alkaa pyöriä, kun kynttilät sytytetään. Kynttilän palaessa muodostuu kuumia kaasuja, jotka ovat ympäröivää ilmaa harvempaa ja kohoavat ylöspäin. Tiheys kuvaa sitä, kuinka lähekkäin aineen rakenneosat ovat pakkautuneet. Mitä voimakkaampia hiukkasten väliset vuorovaikutukset ovat, sitä tiiviimmin rakenneosat pakkaantuvat yhteen. Mitä heikompia hiukkasten väliset vuorovaikutukset ovat, sitä kauempana rakenneyksiköt toisistaan ovat ja sitä harvempaa aine on. Ilman pääasialliset rakenneosat ovat typpi, happi, argon ja hiilidioksidi. Rakenteeltaan ne ovat pieniä, melko symmetrisiä molekyylejä. Ilma on tavallisissa olosuhteissa kaasua, josta voidaan päätellä, että ilman rakenneosien välinen sähköinen vuorovaikutus on melko vähäistä. Esimerkiksi vesi on samoissa olosuhteissa nestemäistä ja rauta kiinteää, joten näissä aineissa hiukkasten välistä vuorovaikutusta on enemmän ja rakenneosat pakkautuneet tiiviimmin kuin ilmassa. Aineen tiiviys ja massa, ja siten myös aineen paino, ovat suoraan verrannollisia toisiinsa. Otetaan vertailukohdaksi esimerkiksi maitotölkillinen (1 l) eri aineita. Litra ilmaa painaa vähemmän kuin litra vettä joka painaa vähemmän kuin sama määrä hiekkaa. Erot ovat selviä jo siksi, että aineet ovat eri olomuodossa. Vastaavantyyppinen vertailu voidaan tehdä eri aineille, kun ne ovat samassa olomuodossa. Litra vetykaasua painaa vähemmän kuin litra heliumkaasua, jotka molemmat painavat vähemmän kuin litra ilmaa. Hiilidioksidikaasu on puolestaan raskaampaa kuin ilma. Lämpötilan kohotessa aineen rakenneosien liike lisääntyy. Mitä lämpimämpää aine on, sitä nopeammin aineen rakenneyksilöt liikkuvat ja sitä kauempana toisistaan ne ovat. Lämpötilan laskiessa aineen rakenneyksiköiden välinen liike vähenee. Mitä kylmempää aine on, sitä hitaammin aineen rakenneyksiköt liikkuvat ja sitä lähempänä toisiaan ne ovat. Kuuma ilma on siten harvempaa kuin kylmä ilma. Todella kylmässä 3
4 ilman rakenneosa pakkaantuvat niin lähelle toisiaan, että ilma nesteytyy. Jos jäähdyttämistä jatketaan edelleen, superkylmässä lämpötilassa ilmakin voi kiinteytyä. Aineet laajenevat yleisesti lämmetessään. Erityisen selvää laajeneminen on kaasuilla, koska niiden rakenneosaset eivät ole kiinni toisissaan, vaan pääsevät vapaasti liikkumaan eri suuntiin. Ilma laajenee ja kohoaa lämmetessään. Kohoava ilma liikuttaa kevyitä esineitä ympärillään, esimerkiksi lämpöpatterin yläpuolella verhot ja kevyet koristeet saattavat liikkua. Kuumailmapallon sisällä oleva kaasu on ympäröivää ilmaa harvempaa, joten se kohoaa ylöspäin. Samasta ilmiöstä johtuen veden alle pakotettu harvaa, kevyttä kaasua sisältävä pingispallo kohoaa veden pinnalle. Kuumailmapallon sisältö on kevyempää kuin ympäröivä ilma, ja pallo nousee. Jos pallo on tarpeeksi suuri, pallon sisäpuoleisen kaasun ja ympäröivän ilman tiheyseroista seuraava nostovoima on suuri, että myös kori ja matkustaja kohoavat ilmaan. Silmälasien huurtuminen Silmälasit huurtuvat kylmästä lämpimään tultaessa, kylmä virvoitusjuomapullon pinta kostuu helteellä ja talvella kylmän ikkunalasin pinta huurtuu, kun siihen hönkäisee. Ilmiö johtuu ilmassa ja uloshengityskaasussa olevan vesihöyryn tiivistymisestä nesteeksi kylmälle pinnalle. Kylmä esine kostuu lämpimään huoneeseen tuotaessa. Ilmiö johtuu siitä, että ilmassa oleva vesihöyry jäähtyy ja tiivistyy kohdatessaan kylmän pinnan. Pinnalle muodostuu ensin pieniä vesipisaroita, ja tiivistymisen jatkuessa hiljalleen isompia vesipisaroita, jopa pieniä lätäköitä. Vesihöyryn rakenneosaset siis menettävät energiaa, niiden liike vähenee, jolloin vesi tiivistyy nestemäiseen muotoon. Joskus energian menetys voi olla niin suuri, että kaasu muuttuu suoraan kiinteäksi huurteeksi eli härmistyy. Ilmanpuhdistimet Useissa kodeissa on ilmanpuhdistimia, jotka imevät huoneilmaa sisäänsä ja suodattavat siitä pölyä ja muita epäpuhtauksia. Tuloksena on puhtaampaa ilmaa. Ilmanpuhdistus perustuu kemialliseen tai fysikaaliseen muutokseen tai molempaan yhtä aikaa. Kemiallisessa puhdistuksessa poistettava aine reagoi puhdistimessa olevan aineen kanssa ja poistuu ilman joukosta. Fysikaaliseen muutokseen perustuvassa puhdistuksessa poistettava aine erotellaan ilman joukosta esimerkiksi suuremman hiukkaskokonsa perusteella seulomalla. Joissain tilanteissa ilmanpuhdistuksessa käytetään apuna sähköä tai sähkömagneettista säteilyä. Edellisellä saadaan aikaan esimerkiksi otsonin muodostumista. Otsoni reagoi herkästi muiden aineiden kanssa, esimerkiksi pahaa hajua aiheuttavan aineen kanssa ja hajuhaitta poistuu. Sähkömagneettista säteilyä, kuten UV-säteilyä, käytetään ilmanpuhdistuksessa tappamaan taudinaiheuttajia. Kemiallisessa puhdistuksessa poistettava aine joko reagoi puhdistimessa olevien aineiden kanssa tai kiin- 4
5 nittyy puhdistimessa olevan aineen pintaan. Esimerkiksi suojanaamareissa oleva aktiivihiilisuodatin poistaa sisäänhengitysilmasta terveydellisiä kaasuja siten, että aineet kiinnittyvät suodattimessa olevan hiilen pintaan. Monet teollisuuslaitokset puhdistavat terveydelle haitallisia aineita, kuten typen ja rikin oksideja, savukaasuistaan kemiallisin ja fysikaalisin menetelmin. Polttomoottorin palamiskaasuja puhdistukseen on kehitetty erityinen laite, katalysaattori, joka on nykyään pakollinen varuste kaikissa uusissa autoissa. Ilma on ainetta Ilma on ainetta. Sen voi todeta siitä, että sillä on massa ja tarvitsee tilaa. Ilma vaikuttaa kevyeltä, sillä yksi litra huoneenlämpöistä ilmaa on massaltaan vain 1,3 grammaa. Kuutio ilmaa eli 1 m x 1 m x 1 m tilavuinen määrä ilmaa on kuitenkin massaltaan 1,3 Kg ja tavallisessa luokkahuoneessa (10 m x 10 m x 3 m) olevan ilman massa on lähes 390 kg! Ilma tarvitsee tilaa ja kaasumaisena aineena se leviää koko käytettävissä olevaan tilaan. Kun ilmapallon avaa veden alla, veden pinnalle nousee kuplia. Ne ovat sen kaasun kuplia, joilla ilmapallo oli täytetty. Kaasukuplat ovat veden pinnan alla havaittavissa selvärajaisina, tilaa tarvitsevina kaasukuplina, mutta veden pinnalle päästyään leviävät koko huoneilmaan. Kaikilla kaasuilla on ilman tavoin massa. Kaasun massa riippuu ensisijaisesti siitä, mistä alkuaineista kaasu koostuu, mutta myös siitä, miten voimakkaasti rakenneyksiköt vetävät toisiaan puoleensa. Ilman koostumus Ilma on kaasumaista ainetta, joka on kaasujen seos. Ilmasta n. 78% on typpeä ja n. 21% happea, jäljelle jäävä prosentin osuus koostuu jalokaasuista, vaihtelevaista määristä hiilidioksidia ja vesihöyryä. Ilmassa on myös eri määriä saasteita. Ilma on välttämätön aine maapallon elämälle. Tämä johtuu siitä ilma pääasialliset rakenneosat, typpi, happi ja hiili, ovat kukin tärkeitä aineita kaikille elämänmuodoilla maan päällä. Ne ovat vuoroin mm. sitoutuneina erilaisiin yhdisteisiin vesi, maa- ja kallioperässä ja vuoroin vapaina alkuaineina ja yhdisteinä ilmakehässä. Happi on tavallisissa olosuhteissa hajuton, mauton, ja väritön kaasu. Hapen kemiallinen merkki on O, mutta luonnossa se esiintyy tavallisesti kahden atomin muodostamana happimolekyylinä O2 tai kemiallisiin yhdisteisiin sitoutuneena. Yksiatomista happea ei tavata muuten kuin erityisolosuhteissa. Happi muodostaa helposti yhdisteitä muiden aineiden kanssa. Aineen palaminen on hapen yhtymistä siihen. Happikaasulla on toinenkin muoto, otsoni O3, joka esiintyy ylempänä ilmakehässä, jossa se suojaa maata auringon haitalliselta ultraviolettisäteilyltä. Typpi on hajuton, mauton, väritön kaasu. Sen kemiallinen merkki on N, mutta esiintyy luonnossa tavallises- 5
6 ti kahden atomin muodostamana typpimolekyylinä N2 tai kemiallisiin yhdisteisiin sitoutuneena. Kasvit tarvitsevat typpeä kasvaakseen - joillakin kasveilla on jopa juurimukulat, jotka tuottavat typpeä kasvin käyttöön. Kasvien kasvua parantavissa lannoitteissakin on typpeä. Typpimolekyyli on hyvin passiivinen eikä juuri reagoi muiden aineiden kanssa. Ominaisuutensa perusteella sitä käytetään mm. elintarvikepakkauksissa suojakaasuna. Vesi on hajuton, mauton, väritön kaasu. Sen kemiallinen merkki on H2O. Vettä esiintyy luonnossa kiinteänä (jää), nestemäisenä ja kaasuna (höyry). Ilmakehän vesihöyrypitoisuus on suurin ilmakehän alaosissa. Vesihöyry on kaikkein voimakkain kasvihuonekaasu. hiilidioksidikaasua on massaltaan noin 2 g eli se on ilmaa raskaampaa. Hiilidioksidia käytetään palosammuttimissa. Hiilidioksidia muodostuu hiililtä sisältävien aineiden palamisreaktion lisäksi happaman aineen, esimerkiksi etikan, reagoidessa ruokasoodan, kalkkikiven tai munankuorien kanssa. Hiilidioksidin liuetessa veteen muodostuu hiilihappoa, joka on tuttu aine mm. virvoitusjuomista. Turkit ja höyhenet Samoin kuin ilmakehä estää lämpösäteilyä karkaamasta maapallolta, ilma estää myös lämpötilan muutoksia, eli se toimii lämmöneristeenä. Eläinten turkit tai höyhenpuvut tuntuvat sitä lämpimämmiltä, mitä enemmän ne pystyvät varastoimaan ilmaa eläimen lämpimän ihon ja esimerkiksi kylmän ilman väliin. Samoin toimivat ihmisten vaatteet. Mitä paksumpi ja pöyheämpi takki on, sitä lämpimämmäksi se koetaan. Turkit, höyhenpuvut ja vaatteet eivät siis itse ole lämpimiä, vaan vähentävät käyttäjänsä ruumiinlämmön siirtymistä ympäristöön. Hiilidioksidi on hajuton, mauton, väritön kaasu. Sen kemiallinen merkki on CO2. Litra huoneenlämpöistä 6
7 2. ILMAKEHÄ Ilmakehän rakenne ja merkitys Ilmakehän koostumus vaihtelee. Siihen vaikuttavat energiantuotannossa lämmityksessä, liikenteessä, teollisuudessa ja jätteiden poltossa muodostuneet aineet. Ilma koostuu kaasumaisessa olomuodossa olevista molekyyleistä ja eri tavoin rakentuneista, mikroskooppisista hiukkasista kuten noesta, tuhkasta ja pölystä. Ilmakehä on monin tavoin elämän edellytys planeetallamme. Eliöt tarvitsevat ilman happea aineenvaihduntaansa. Ilmakehä suojaa maata haitalliselta säteilyltä, ulkoavaruuden kylmyydeltä sekä meteoriiteilta. Valtaosa maapallolle saapuvista meteoriiteista tuhoutuu ilmanvastuksen takia. Ilmiö nähdään ns. tähdenlentona. Ilmakehän otsoni muodostaa n. 25 kilometrin korkeudessa Maata suojaavan kerroksen auringon haitallista UV säteilyä vastaan. Ilman saastumisen johdosta suojaava otsonikerros on vaurioitunut ja on muodostunut ns. otsonikato. Otsonikadosta aiheutuu haittaa ihmisille ja muille eläville olennoille. Ilmakehän kaasut päästävät lävitseen suurimman osa auringon säteilyn valkoisen valon aallonpituuksista. Maanpinnalle saapuva lyhytaaltoinen säteily absorboituu maaperään ja muuntuu pitkäaaltoisemmaksi säteilyksi ns. lämpösäteilyksi. Kasvihuonekaasut absorboivat tehokkaasti maaperän lämpösäteilyä, minkä seurauksena alailmakehä lämpenee. Merkittävimpiä kasvihuonekaasuja ovat vesihöyry ja hiilidioksidi. Hengittäminen ja palaminen poistavat ilmakehästä happea ja samalla muodostuu hiilidioksidia. Vihreät 7
8 kasvit käyttävät ilmassa olevaa hiilidioksidia ja valmistavat siitä veden kanssa ja auringon energian avulla hiilihydraatteja. Samalla muodostuu happea. Ilmakehässä olevat happivarat ovat muodostuneet pääasiassa kasvien toiminnan tuloksena. Ilmakehän vesi on suurimmaksi osaksi höyrynä, jota on eniten ilmakehän alimmissa osissa. Vesi haihtuu koko ajan maapallolta ilmakehään, muodostaa erilaisia pilviä ja palaa sieltä vesi- ja lumisateena takaisin. Aavikoiden yllä ilma on kuivinta ja ilman kosteus on suurin päiväntasaajaseutujen ja monsuunialueiden yläpuolella. Pimeänä aikana kasvit tarvitsevat happea muuttaessaan tuottamiensa ravintoaineiden kemiallista energiaa omaan käyttöönsä, samoin kuin eläimet. Tämä hapen ja ravinteiden reaktio tapahtuu soluissa ja sitä kutsutaan soluhengitykseksi. Prosessissa vapautuu vettä ja hiilidioksidia sekä energiaa. Reaktio on palamista, koska siinä aine yhtyy happeen. Happi siis kiertää jatkuvasti ilmasta eliöihin ja takaisin ilmaan. Osa ilmansaasteista aiheuttaa otsonin muodostumista alailmakehään. Ylempänä ilmakehässä otsoni suojaa maapalloa, mutta alailmakehässä se on myrkyllisyytensä vuoksi haitallista eliöille ja aiheuttaa materiaalivahinkoja myös elottomille kohteille. Toisaalta ilmakehän saasteet aiheuttavat myös ilmakehässä korkeammalla olevan otsonikerroksen vaurioitumista ja ilmaston lämpenemistä. Muiden planeettojen kaasukehät eivät ole ilmakehiä. Neptunusta ympäröi kaasukehä, joka on koostunut lähinnä metaanista. Jupiterilla ja Saturnuksella on vedystä koostuvat, sakeat ja pilviset kaasukehät. Ilmakehän ilmiöitä 8
Luku 3. Ilmakehä suojaa ja suodattaa. Manner 2
Luku 3 Ilmakehä suojaa ja suodattaa Sisällys Ilmakehä eli atmosfääri Ilmakehän kerrokset Ilmakehä kaasukoostumuksen mukaan Ilmakehä lämpötilan mukaan Säteilytase ja säteilyn absorboituminen Kasvihuoneilmiö
LisätiedotHiiltä varastoituu ekosysteemeihin
Hiiltä varastoituu ekosysteemeihin BIOS 3 jakso 3 Hiili esiintyy ilmakehässä epäorgaanisena hiilidioksidina ja eliöissä orgaanisena hiiliyhdisteinä. Hiili siirtyy ilmakehästä eliöihin ja eliöistä ilmakehään:
LisätiedotPuhtaat aineet ja seokset
Puhtaat aineet ja seokset KEMIAA KAIKKIALLA, KE1 Määritelmä: Puhdas aine sisältää vain yhtä alkuainetta tai yhdistettä. Esimerkiksi rautatanko sisältää vain Fe-atomeita ja ruokasuola vain NaCl-ioniyhdistettä
LisätiedotMamk / Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka / Sarvelainen 2015 T8415SJ ENERGIATEKNIIKKA Laskuharjoitus
Mamk / Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka / Sarvelainen 2015 T8415SJ ENERGIATEKNIIKKA Laskuharjoitus KEMIALLISIIN REAKTIOIHIN PERUSTUVA POLTTOAINEEN PALAMINEN Voimalaitoksessa käytetään polttoaineena
LisätiedotKEMIAN MIKROMAAILMA, KE2 VESI
VESI KEMIAN MIKROMAAILMA, KE2 Johdantoa: Vesi on elämälle välttämätöntä. Se on hyvä liuotin, energian ja aineiden siirtäjä, lämmönsäätelijä ja se muodostaa vetysidoksia, jotka tekevät siitä poikkeuksellisen
LisätiedotVastaa kaikkiin kysymyksiin. Oheisista kaavoista ja lukuarvoista saattaa olla apua laskutehtäviin vastatessa.
Valintakoe 2016/FYSIIKKA Vastaa kaikkiin kysymyksiin. Oheisista kaavoista ja lukuarvoista saattaa olla apua laskutehtäviin vastatessa. Boltzmannin vakio 1.3805 x 10-23 J/K Yleinen kaasuvakio 8.315 JK/mol
LisätiedotKemian menetelmät ja kvalitatiiviset mallit Kemialliset tapahtumat
Kemian menetelmät ja kvalitatiiviset mallit Kemialliset tapahtumat ISBN: Jarkko Lampiselkä, Jari Lavonen, Kalle Juuti, Veijo Meisalo, Anniina Mikama Verkkoversio: http://www.edu.helsinki.fi/astel-ope Taitto:
LisätiedotMääritelmä, metallisidos, metallihila:
ALKUAINEET KEMIAA KAIK- KIALLA, KE1 Metalleilla on tyypillisesti 1-3 valenssielektronia. Yksittäisten metalliatomien sitoutuessa toisiinsa jokaisen atomin valenssielektronit tulevat yhteiseen käyttöön
LisätiedotTarinaa tähtitieteen tiimoilta FYSIIKAN JA KEMIAN PERUSTEET JA PEDAGOGIIKKA 2014 KARI SORMUNEN
Tarinaa tähtitieteen tiimoilta FYSIIKAN JA KEMIAN PERUSTEET JA PEDAGOGIIKKA 2014 KARI SORMUNEN Oppilaiden ennakkokäsityksiä avaruuteen liittyen Aurinko kiertää Maata Vuodenaikojen vaihtelu johtuu siitä,
LisätiedotLänsiharjun koulu 4a
Länsiharjun koulu 4a Kuinka lentokone pysyy ilmassa? Lentokoneen moottori Helsinki-Vantaan lentokentällä. Marius Kolu Olimme luonnossa ja tutkimme kuvia. Jokaisella ryhmällä heräsi kysymyksiä kuvista.
LisätiedotTekijä lehtori Zofia Bazia-Hietikko
Tekijä lehtori Zofia Bazia-Hietikko Tarkoituksena on tuoda esiin, että kemia on osa arkipäiväämme, siksi opiskeltavat asiat kytketään tuttuihin käytännön tilanteisiin. Ympärillämme on erilaisia kemiallisia
LisätiedotLämpöistä oppia Fysiikan ja kemian perusteet ja pedagogiikka
Lämpöistä oppia Fysiikan ja kemian perusteet ja pedagogiikka Kari Sormunen Kevät 2012 Alkudemonstraatio Käsi lämpömittarina Laittakaa kolmeen eri altaaseen kylmää, haaleaa ja lämmintä vettä. 1) Pitäkää
LisätiedotKasvin soluhengityksessä vapautuu vesihöyryä. Vettä suodattuu maakerrosten läpi pohjavedeksi. Siirry asemalle: Ilmakehä
Vettä suodattuu maakerrosten läpi pohjavedeksi. Pysy asemalla: Pohjois-Eurooppa Kasvin soluhengityksessä vapautuu vesihöyryä. Sadevettä valuu pintavaluntana vesistöön. Pysy asemalla: Pohjois-Eurooppa Joki
LisätiedotTehtävä 2. Selvitä, ovatko seuraavat kovalenttiset sidokset poolisia vai poolittomia. Jos sidos on poolinen, merkitse osittaisvaraukset näkyviin.
KERTAUSKOE, KE1, SYKSY 2013, VIE Tehtävä 1. Kirjoita kemiallisia kaavoja ja olomuodon symboleja käyttäen seuraavat olomuodon muutokset a) etanolin CH 3 CH 2 OH höyrystyminen b) salmiakin NH 4 Cl sublimoituminen
LisätiedotSolun toiminta. II Solun toiminta. BI2 II Solun toiminta 7. Fotosynteesi tuottaa ravintoa eliökunnalle
Solun toiminta II Solun toiminta 7. Fotosynteesi tuottaa ravintoa eliökunnalle 1. Avainsanat 2. Fotosynteesi eli yhteyttäminen 3. Viherhiukkanen eli kloroplasti 4. Fotosynteesin reaktiot 5. Mitä kasvit
LisätiedotOhjeita opetukseen ja odotettavissa olevat tulokset
Ohjeita opetukseen ja odotettavissa olevat tulokset Ensimmäinen sivu on työskentelyyn orientoiva johdatteluvaihe, jossa annetaan jotain tietoja ongelmista, joita happamat sateet aiheuttavat. Lisäksi esitetään
LisätiedotSäteily on aaltoja ja hiukkasia
BIOS 3 jakso 3 Säteily on aaltoja ja hiukkasia Auringosta tuleva valo- ja lämpösäteily ylläpitää elämää maapallolla Ravintoketjujen tuottajat sitovat auringon valoenergiaa kemialliseksi energiaksi fotosynteesissä
LisätiedotKEMIA. Kemia on tiede joka tutkii aineen koostumuksia, ominaisuuksia ja muuttumista.
KEMIA Kemia on tiede joka tutkii aineen koostumuksia, ominaisuuksia ja muuttumista. Kemian työturvallisuudesta -Kemian tunneilla tutustutaan aineiden ominaisuuksiin Jotkin aineet syttyvät palamaan reagoidessaan
LisätiedotNäiden aihekokonaisuuksien opetussuunnitelmat ovat luvussa 8.
9. 11. b Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: AK 1 = Ihmisenä kasvaminen AK 2 = Kulttuuri-identiteetti
LisätiedotLämpöistä oppia ja energiaa Fysiikan ja kemian perusteet ja pedagogiikka
Lämpöistä oppia ja energiaa Fysiikan ja kemian perusteet ja pedagogiikka Kari Sormunen Kevät 2014 Alkudemonstraatio: Käsi lämpömittarina Laitetaan kolmeen eri altaaseen kylmää, haaleaa ja lämmintä vettä.
LisätiedotSukunimi: Etunimi: Henkilötunnus:
K1. Onko väittämä oikein vai väärin. Oikeasta väittämästä saa 0,5 pistettä. Vastaamatta jättämisestä tai väärästä vastauksesta ei vähennetä pisteitä. (yhteensä 10 p) Oikein Väärin 1. Kaikki metallit johtavat
LisätiedotKOSTEUS. Visamäentie 35 B 13100 HML
3 KOSTEUS Tapio Korkeamäki Visamäentie 35 B 13100 HML tapio.korkeamaki@hamk.fi RAKENNUSFYSIIKAN PERUSTEET KOSTEUS LÄMPÖ KOSTEUS Kostea ilma on kahden kaasun seos -kuivan ilman ja vesihöyryn Kuiva ilma
LisätiedotORGAANINEN KEMIA. = kemian osa-alue, joka tutkii hiilen yhdisteitä KPL 1. HIILI JA RAAKAÖLJY
ORGAANINEN KEMIA = kemian osa-alue, joka tutkii hiilen yhdisteitä KPL 1. HIILI JA RAAKAÖLJY Yleistä hiilestä: - Kaikissa elollisen luonnon yhdisteissä on hiiltä - Hiilen määrä voidaan osoittaa väkevällä
LisätiedotMiten kasvit saavat vetensä?
Miten kasvit saavat vetensä? 1. Haihtumisimulla: osmoosilla juureen ilmaraoista haihtuu vettä ulos vesi nousee koheesiovoiman ansiosta ketjuna ylös. Lehtien ilmaraot säätelevät haihtuvan veden määrää.
LisätiedotBensiiniä voidaan pitää hiilivetynä C8H18, jonka tiheys (NTP) on 0,703 g/ml ja palamislämpö H = kj/mol
Kertaustehtäviä KE3-kurssista Tehtävä 1 Maakaasu on melkein puhdasta metaania. Kuinka suuri tilavuus metaania paloi, kun täydelliseen palamiseen kuluu 3 m 3 ilmaa, jonka lämpötila on 50 C ja paine on 11kPa?
LisätiedotMaan ja avaruuden välillä ei ole selkeää rajaa
Avaruus Mikä avaruus on? Pääosin tyhjiön muodostama osa maailmankaikkeutta Maan ilmakehän ulkopuolella. Avaruuden massa on pääosin pimeässä aineessa, tähdissä ja planeetoissa. Avaruus alkaa Kármánin rajasta
LisätiedotENERGIAA! ASTE/KURSSI AIKA 1/5
1/5 ASTE/KURSSI Yläasteelle ja lukioon elintarvikkeiden kemian yhteydessä. Sopii myös alaasteryhmille opettajan avustaessa poltossa, sekä laskuissa. AIKA n. ½ tuntia ENERGIAA! Vertaa vaahtokarkin ja cashewpähkinän
LisätiedotIlmiö 7-9 Kemia OPS 2016
Ilmiö 7-9 Kemia OPS 2016 Kemiaa tutkimaan 1. TYÖTURVALLISUUS 2 opetuskertaa S1 - Turvallisen työskentelyn periaatteet ja perustyötaidot - Tutkimusprosessin eri vaiheet S2 Kemia omassa elämässä ja elinympäristössä
LisätiedotHiilidioksidista hiilihappoon, -tutkimuksia arkipäivän kemiasta
iilidioksidista hiilihappoon, -tutkimuksia arkipäivän kemiasta Kohderyhmä: Työ on suunniteltu alakoululaisille sopivalle tasolle. Työ ei ole liian vaikea ymmärtää esikoululaiselle, muttei liian helppo
LisätiedotTiedelimsa. Vedestä saadaan hapotettua vettä lisäämällä siihen hiilidioksidia, mutta miten hiilidioksidi jää nesteeseen?
Vedestä saadaan hapotettua vettä lisäämällä siihen hiilidioksidia, mutta miten hiilidioksidi jää nesteeseen? TAUSTAA Moni ihminen lapsista aikuisiin saakka on varmasti joskus pohtinut hiilidioksidiin liittyviä
LisätiedotKosmos = maailmankaikkeus
Kosmos = maailmankaikkeus Synty: Big Bang, alkuräjähdys 13 820 000 000 v sitten Koostumus: - Pimeä energia 3/4 - Pimeä aine ¼ - Näkyvä aine 1/20: - vetyä ¾, heliumia ¼, pari prosenttia muita alkuaineita
Lisätiedot4 Aineen olomuodot. 4.2 Höyrystyminen POHDI JA ETSI
4 Aineen olomuodot 4.2 Höyrystyminen POHDI JA ETSI 4-1. a) Vesi asettuu astiassa vaakatasoon Maan vetovoiman ja veden herkkäliikkeisyyden takia. Painovoima tekee työtä, kunnes veden potentiaalienergia
LisätiedotYLEINEN KEMIA. Alkuaineiden esiintyminen maailmassa. Alkuaineet. Alkuaineet koostuvat atomeista. Atomin rakenne. Copyright Isto Jokinen
YLEINEN KEMIA Yleinen kemia käsittelee kemian perusasioita kuten aineen rakennetta, alkuaineiden jaksollista järjestelmää, kemian peruskäsitteitä ja kemiallisia reaktioita. Alkuaineet Kaikki ympärillämme
LisätiedotMAATILAN TYÖTURVALLISUUS
MAATILAN TYÖTURVALLISUUS Maatilan työturvallisuus Työturvallisuusriskien hallinta Työympäristön vaaratekijät selkokielellä Layla Ahonen ja Sarita Jylhä-Rastas Työturvallisuus Työympäristön vaaratekijät
LisätiedotREAKTIOT JA ENERGIA, KE3. Kaasut
Kaasut REAKTIOT JA ENERGIA, KE3 Kaasu on yksi aineen olomuodosta. Kaasujen käyttäytymistä kokeellisesti tutkimalla on päädytty yksinkertaiseen malliin, ns. ideaalikaasuun. Määritelmä: Ideaalikaasu on yksinkertainen
LisätiedotTermiikin ennustaminen radioluotauksista. Heikki Pohjola ja Kristian Roine
Termiikin ennustaminen radioluotauksista Heikki Pohjola ja Kristian Roine Maanpintahavainnot havaintokojusta: lämpötila, kostea lämpötila (kosteus), vrk minimi ja maksimi. Lisäksi tuulen nopeus ja suunta,
LisätiedotLämpöoppi. Termodynaaminen systeemi. Tilanmuuttujat (suureet) Eristetty systeemi. Suljettu systeemi. Avoin systeemi.
Lämpöoppi Termodynaaminen systeemi Tilanmuuttujat (suureet) Lämpötila T (K) Absoluuttinen asteikko eli Kelvinasteikko! Paine p (Pa, bar) Tilavuus V (l, m 3, ) Ainemäärä n (mol) Eristetty systeemi Ei ole
LisätiedotEkosysteemiekologia tutkii aineen ja energian liikettä ekosysteemeissä. Häiriö näissä liikkeissä (jotakin on jossakin liikaa tai liian vähän)
Ekosysteemiekologia tutkii aineen ja energian liikettä ekosysteemeissä. Häiriö näissä liikkeissä (jotakin on jossakin liikaa tai liian vähän) ekologinen ympäristöongelma. Esim. Kiinteää hiiltä (C) siirtyy
Lisätiedotenergiatehottomista komponenteista tai turhasta käyntiajasta
LUT laboratorio- ato o ja mittauspalvelut ut Esimerkkinä energiatehokkuus -> keskeinen keino ilmastomuutoksen hallinnassa Euroopan sähkönkulutuksesta n. 15 % kuluu pumppusovelluksissa On arvioitu, että
LisätiedotHiilidioksidi kasvihuonekaasuna
Hiilidioksidi kasvihuonekaasuna Työssä valmistetaan ensin hiilidioksidia itse ja todetaan, että kaasua voi olla olemassa, vaikka sitä ei näy. Sitten tutkitaan, miten hiilidioksidi vaikuttaa ilmaston lämpenemiseen.
LisätiedotSisällys. Vesi... 9. Avaruus... 65. Voima... 87. Ilma... 45. Oppilaalle... 4 1. Fysiikkaa ja kemiaa oppimaan... 5
Sisällys Oppilaalle............................... 4 1. Fysiikkaa ja kemiaa oppimaan........ 5 Vesi................................... 9 2. Vesi on ikuinen kiertolainen........... 10 3. Miten saamme puhdasta
LisätiedotILMANRAIKASTIN KÄYTTÖOHJE
ILMANRAIKASTIN KÄYTTÖOHJE Turvallisuusohjeet o Tämän laitteen käyttö on tarkoitettu vain ammattikäyttöön. o Lue tarkasti tämän esitteen käyttö- ja turvallisuusohjeet ennen käyttöönottoa. Laitteen väärä
LisätiedotKemiallinen reaktio
Kemiallinen reaktio REAKTIOT JA ENERGIA, KE3 Johdantoa: Syömme elääksemme, emme elä syödäksemme! sanonta on totta. Kun elimistömme hyödyntää ravintoaineita metaboliassa eli aineenvaihduntareaktioissa,
LisätiedotJohdantoa. Kemia on elektronien liikkumista/siirtymistä. Miksi?
Mitä on kemia? Johdantoa REAKTIOT JA ENERGIA, KE3 Kemia on elektronien liikkumista/siirtymistä. Miksi? Kaikissa kemiallisissa reaktioissa tapahtuu energian muutoksia, jotka liittyvät vanhojen sidosten
LisätiedotHAPPOSADE. Tehtävä 2: HAPPOSADE
HAPPOSADE Alla on valokuva patsaista, jotka tunnetaan nimellä karyatidit. Ne on pystytetty Ateenaan Akropolis-kukkulalle yli 2 500 vuotta sitten. Patsaat on veistetty marmorista. Marmori on kivilaji, joka
LisätiedotAlkuaineita luokitellaan atomimassojen perusteella
IHMISEN JA ELINYMPÄRISTÖN KEMIAA, KE2 Alkuaineen suhteellinen atomimassa Kertausta: Isotoopin määritelmä: Saman alkuaineen eri atomien ytimissä on sama määrä protoneja (eli sama alkuaine), mutta neutronien
LisätiedotREAKTIOT JA ENERGIA, KE3 Ekso- ja endotermiset reaktiot sekä entalpian muutos
ympäristö ympäristö 15.12.2016 REAKTIOT JA ENERGIA, KE3 Ekso- ja endotermiset reaktiot sekä entalpian muutos Kaikilla aineilla (atomeilla, molekyyleillä) on asema- eli potentiaalienergiaa ja liike- eli
LisätiedotLiike ja voima. Kappaleiden välisiä vuorovaikutuksia ja niistä aiheutuvia liikeilmiöitä
Liike ja voima Kappaleiden välisiä vuorovaikutuksia ja niistä aiheutuvia liikeilmiöitä Tasainen liike Nopeus on fysiikan suure, joka kuvaa kuinka pitkän matkan kappale kulkee tietyssä ajassa. Nopeus voidaan
LisätiedotKpl 2: Vuorovaikutus ja voima
Kpl 2: Vuorovaikutus ja voima Jos kaksi eri kappaletta vaikuttavat toisiinsa jollain tavalla, niiden välillä on vuorovaikutus Kahden kappaleen välinen vuorovaikutus saa aikaan kaksi vastakkaista voimaa,
LisätiedotKAASUJEN YLEISET TILANYHTÄLÖT ELI IDEAALIKAASUJEN TILANYHTÄLÖT (Kaasulait) [pätevät ns. ideaalikaasuille]
KAASUJEN YLEISET TILANYHTÄLÖT ELI IDEAALIKAASUJEN TILANYHTÄLÖT (Kaasulait) [pätevät ns. ideaalikaasuille] A) p 1, V 1, T 1 ovat paine tilavuus ja lämpötila tilassa 1 p 2, V 2, T 2 ovat paine tilavuus ja
LisätiedotAurinko. Tähtitieteen peruskurssi
Aurinko K E S K E I S E T K Ä S I T T E E T : A T M O S F Ä Ä R I, F O T O S F Ä Ä R I, K R O M O S F Ä Ä R I J A K O R O N A G R A N U L A A T I O J A A U R I N G O N P I L K U T P R O T U B E R A N S
LisätiedotILMASTONMUUTOS JA KEHITYSMAAT
KEHITYSYHTEISTYÖN PALVELUKESKUKSEN KEHITYSPOLIITTISET TIETOLEHTISET 9 ILMASTONMUUTOS JA KEHITYSMAAT Ilmastonmuutosta pidetään maailman pahimpana ympäristöongelmana. Vaikka siitä ovat päävastuussa runsaasti
LisätiedotMiten kasvit saavat vetensä?
Miten kasvit saavat vetensä? 1. Haihtumisimulla: osmoosilla juureen ilmaraoista haihtuu vettä ulos vesi nousee koheesiovoiman ansiosta ketjuna ylös. Lehtien ilmaraot säätelevät haihtuvan veden määrää.
LisätiedotMAAILMANKAIKKEUDEN PIENET JA SUURET RAKENTEET
MAAILMANKAIKKEUDEN PIENET JA SUURET RAKENTEET KAIKKI HAVAITTAVA ON AINETTA TAI SÄTEILYÄ 1. Jokainen rakenne rakentuu pienemmistä rakenneosista. Luonnon rakenneosat suurimmasta pienimpään galaksijoukko
LisätiedotSääilmiöt tapahtuvat ilmakehän alimmassa kerroksessa, troposfäärissä (0- noin 15 km).
Sää ja ilmasto Sää (engl. weather) =ilmakehän alaosan, fysikaalinen tila määrätyllä hetkellä määrätyllä paikalla. Ilmasto (engl. climate) = pitkäaikaisten (> 30 vuotta) säävaihteluiden keskiarvo. Sääilmiöt
LisätiedotMIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULU Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka T8415SJ Energiatekniikka. Hannu Sarvelainen HÖYRYKATTILAN SUUNNITTELU
MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULU Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka T8415SJ Energiatekniikka Hannu Sarvelainen HÖYRYKATTILAN SUUNNITTELU HARJOITUSTYÖOHJE SISÄLLYS SYMBOLILUETTELO 3 1 JOHDANTO 4 2 TYÖOHJE
LisätiedotTermodynamiikan suureita ja vähän muutakin mikko rahikka
Termodynamiikan suureita ja vähän muutakin mikko rahikka 2006 m@hyl.fi 1 Lämpötila Suure lämpötila kuvaa kappaleen/systeemin lämpimyyttä (huono ilmaisu). Ihmisen aisteilla on hankala tuntea lämpötilaa,
LisätiedotMikä määrää maapallon sääilmiöt ja ilmaston?
Mikä määrää maapallon sääilmiöt ja ilmaston? Ilmakehä Aurinko lämmittää epätasaisesti maapalloa, joka pyörii kallellaan. Ilmakehä ja sen ominaisuudet vaikuttavat siihen, miten paljon lämpöä poistuu avaruuteen.
LisätiedotReaktiosarjat
Reaktiosarjat Usein haluttua tuotetta ei saada syntymään yhden kemiallisen reaktion lopputuotteena, vaan monen peräkkäisten reaktioiden kautta Tällöin edellisen reaktion lopputuote on seuraavan lähtöaine
LisätiedotKosmologia: Miten maailmankaikkeudesta tuli tällainen? Tapio Hansson
Kosmologia: Miten maailmankaikkeudesta tuli tällainen? Tapio Hansson Kosmologia Kosmologiaa tutkii maailmankaikkeuden rakennetta ja historiaa Yhdistää havaitsevaa tähtitiedettä ja fysiikkaa Tämän hetken
LisätiedotHumuksen vaikutukset järvien hiilenkiertoon ja ravintoverkostoihin. Paula Kankaala FT, dos. Itä Suomen yliopisto Biologian laitos
Humuksen vaikutukset järvien hiilenkiertoon ja ravintoverkostoihin Paula Kankaala FT, dos. Itä Suomen yliopisto Biologian laitos Hiilenkierto järvessä Valuma alueelta peräisin oleva orgaaninen aine (humus)
LisätiedotKertausluennot: Mahdollisuus pisteiden korotukseen ja rästisuorituksiin Keskiviikko klo 8-10
Kertausluennot: Mahdollisuus pisteiden korotukseen ja rästisuorituksiin Keskiviikko 25.10 klo 8-10 Jokaisesta oikein ratkaistusta tehtävästä voi saada yhden lisäpisteen. Tehtävä, joilla voi korottaa kotitehtävän
LisätiedotLukion kemia 3, Reaktiot ja energia. Leena Piiroinen Luento 2 2015
Lukion kemia 3, Reaktiot ja energia Leena Piiroinen Luento 2 2015 Reaktioyhtälöön liittyviä laskuja 1. Reaktioyhtälön kertoimet ja tuotteiden määrä 2. Lähtöaineiden riittävyys 3. Reaktiosarjat 4. Seoslaskut
LisätiedotTähtitieteen peruskurssi Lounais-Hämeen Uranus ry 2013 Aurinkokunta. Kuva NASA
Tähtitieteen peruskurssi Lounais-Hämeen Uranus ry 2013 Aurinkokunta Kuva NASA Aurinkokunnan rakenne Keskustähti, Aurinko Aurinkoa kiertävät planeetat Planeettoja kiertävät kuut Planeettoja pienemmät kääpiöplaneetat,
Lisätiedot4) Törmäysten lisäksi rakenneosasilla ei ole mitään muuta keskinäistä tai ympäristöön suuntautuvaa vuorovoikutusta.
K i n e e t t i s t ä k a a s u t e o r i a a Kineettisen kaasuteorian perusta on mekaaninen ideaalikaasu, joka on matemaattinen malli kaasulle. Reaalikaasu on todellinen kaasu. Reaalikaasu käyttäytyy
LisätiedotLiuos voi olla hapan, emäksinen tai neutraali
Hapot ja emäkset 19 Liuos voi olla hapan, emäksinen tai neutraali happamuuden aiheuttavat oksoniumionit Monet marjat, hedelmät ja esimerkiksi piimä maistuvat happamilta. Happamuus seuraa siitä kun happo
LisätiedotIlman suhteellinen kosteus saadaan, kun ilmassa olevan vesihöyryn osapaine jaetaan samaa lämpötilaa vastaavalla kylläisen vesihöyryn paineella:
ILMANKOSTEUS Ilmankosteus tarkoittaa ilmassa höyrynä olevaa vettä. Veden määrä voidaan ilmoittaa höyryn tiheyden avulla. Veden osatiheys tarkoittaa ilmassa olevan vesihöyryn massaa tilavuusyksikköä kohti.
LisätiedotTiedelimsa. KOHDERYHMÄ: Työ voidaan tehdä kaikenikäisien kanssa. Teorian laajuus riippuu ryhmän tasosta/iästä.
KOHDERYHMÄ: Työ voidaan tehdä kaikenikäisien kanssa. Teorian laajuus riippuu ryhmän tasosta/iästä. KESTO: 15min 1h riippuen työn laajuudesta ja ryhmän koosta. MOTIVAATIO: Arkipäivän kemian ilmiöiden tarkastelu
LisätiedotTyössä määritetään luokkahuoneen huoneilman vesihöyryn osapaine, osatiheys, huoneessa olevan vesihöyryn massa, absoluuttinen kosteus ja kastepiste.
TYÖ 36b. ILMANKOSTEUS Tehtävä Työssä määritetään luokkahuoneen huoneilman vesihöyryn osapaine, osatiheys, huoneessa olevan vesihöyryn massa, absoluuttinen kosteus ja kastepiste. Välineet Taustatietoja
LisätiedotKOHDERYHMÄ: Työ voidaan tehdä kaikenikäisien kanssa. Teorian laajuus riippuu ryhmän tasosta/iästä.
KOHDERYHMÄ: Työ voidaan tehdä kaikenikäisien kanssa. Teorian laajuus riippuu ryhmän tasosta/iästä. KESTO: n 1h. MOTIVAATIO: Arkipäivän ruokakemian ilmiöiden tarkastelu. Mihin kananmunan valkuaisen käyttäminen
LisätiedotKäytetään nykyaikaista kvanttimekaanista atomimallia, Bohrin vetyatomi toimii samoin.
1.2 Elektronin energia Käytetään nykyaikaista kvanttimekaanista atomimallia, Bohrin vetyatomi toimii samoin. -elektronit voivat olla vain tietyillä energioilla (pääkvanttiluku n = 1, 2, 3,...) -mitä kauempana
LisätiedotTyössä määritetään luokkahuoneen huoneilman vesihöyryn osapaine, osatiheys, huoneessa olevan vesihöyryn massa, absoluuttinen kosteus ja kastepiste.
TYÖ 36b. ILMANKOSTEUS Tehtävä Työssä määritetään luokkahuoneen huoneilman vesihöyryn osapaine, osatiheys, huoneessa olevan vesihöyryn massa, absoluuttinen kosteus ja kastepiste. Välineet Taustatietoja
LisätiedotMitkä ovat aineen kolme olomuotoa ja miksi niiden välisiä olomuodon muutoksia kutsutaan?
2.1 Kolme olomuotoa Mitkä ovat aineen kolme olomuotoa ja miksi niiden välisiä olomuodon muutoksia kutsutaan? pieni energia suuri energia lämpöä sitoutuu = endoterminen lämpöä vapautuu = eksoterminen (endothermic/exothermic)
LisätiedotMOOLIMASSA. Vedyllä on yksi atomi, joten Vedyn moolimassa M(H) = 1* g/mol = g/mol. ATOMIMASSAT TAULUKKO
MOOLIMASSA Moolimassan symboli on M ja yksikkö g/mol. Yksikkö ilmoittaa kuinka monta grammaa on yksi mooli. Moolimassa on yhden moolin massa, joka lasketaan suhteellisten atomimassojen avulla (ATOMIMASSAT
LisätiedotErilaisia entalpian muutoksia
Erilaisia entalpian muutoksia REAKTIOT JA ENERGIA, KE3 Erilaisille kemiallisten reaktioiden entalpiamuutoksille on omat terminsä. Monesti entalpia-sanalle käytetään synonyymiä lämpö. Reaktiolämmöllä eli
LisätiedotSolun toiminta. II Solun toiminta. BI2 II Solun toiminta 8. Solut tarvitsevat energiaa
Solun toiminta II Solun toiminta 8. Solut tarvitsevat energiaa 1. Avainsanat 2. Solut tarvitsevat jatkuvasti energiaa 3. Soluhengitys 4. Käymisreaktiot 5. Auringosta ATP:ksi 6. Tehtävät 7. Kuvat Avainsanat:
LisätiedotIlmakehän pienhiukkasten ja aerosolien tutkimus
Ilmakehän pienhiukkasten ja aerosolien tutkimus Työ: Pilvien tekeminen Tarvikkeet: Läpinäkyvä muovipulloa, lämmintä vettä, tulitikkuja Työn suoritus: 1. Kaada lämmintä vettä vähän pullon pohjalle 2. Sytytä
LisätiedotAMMATTIKORKEAKOULUJEN TEKNIIKAN VALINTAKOE
AMMATTIKORKEAKOULUJEN TEKNIIKAN VALINTAKOE /6 TEHTÄVÄOSA/ Ongelmanratkaisu 9.5.09 AMMATTIKORKEAKOULUJEN TEKNIIKAN VALINTAKOE OHJEITA Valintakokeessa on kaksi osaa: TEHTÄVÄOSA: Ongelmanratkaisu VASTAUSOSA:
LisätiedotPienhiukkaset: Uhka ihmisten terveydelle vai pelastus ilmastolle? FT Ilona Riipinen Nuorten Akatemiaklubi 18.10.2010 Suomalainen Tiedeakatemia
Pienhiukkaset: Uhka ihmisten terveydelle vai pelastus ilmastolle? FT Ilona Riipinen Nuorten Akatemiaklubi 18.10.2010 Suomalainen Tiedeakatemia Kuutiosenttimetri kaupunki-ilmaa Kaasut: Yksittäisiä molekyylejä
LisätiedotKeraamit ja komposiitit
Keraamit ja komposiitit MATERIAALIT JA TEKNOLOGIA, KE4 Määritelmä, keraami: Keraami on yleisnimitys materiaaleille, jotka valmistetaan polttamalla savipohjaista (alumiinisilikaatti) ainetta kovassa kuumuudessa.
LisätiedotLahti Energian uusi voimalaitos KYMIJÄRVI II. Jaana Lehtovirta Viestintäjohtaja Lahti Energia Oy
Lahti Energian uusi voimalaitos KYMIJÄRVI II Jaana Lehtovirta Viestintäjohtaja Lahti Energia Oy Miksi voimalaitos on rakennettu? Lahti Energialla on hyvät kokemukset yli 12 vuotta hiilivoimalan yhteydessä
LisätiedotLämpöopin pääsäännöt
Lämpöopin pääsäännöt 0. Eristetyssä systeemissä lämpötilaerot tasoittuvat. Systeemin sisäenergia U kasvaa systeemin tuodun lämmön ja systeemiin tehdyn työn W verran: ΔU = + W 2. Eristetyn systeemin entropia
LisätiedotSolun perusrakenne I Solun perusrakenne. BI2 I Solun perusrakenne 3. Solujen kemiallinen rakenne
Solun perusrakenne I Solun perusrakenne 3. Solujen kemiallinen rakenne 1. Avainsanat 2. Solut koostuvat molekyyleistä 3. Hiilihydraatit 4. Lipidit eli rasva-aineet 5. Valkuaisaineet eli proteiinit rakentuvat
LisätiedotTAIKAA VAI TIEDETTÄ? Kokeellisia töitä kotona tehtäväksi
TAIKAA VAI TIEDETTÄ? Kokeellisia töitä kotona tehtäväksi Opin ja osaan koko perheen tapahtuma 16.8.2015 Tiheyden tutkiminen - Korkea ja kapea lasiastia (juomalasi tai pilttipurkki) - Siirappia, ruokaöljyä
LisätiedotPolttopuun tehokas ja ympäristöystävällinen käyttö lämmityksessä. Pääasiallinen lähde: VTT, Alakangas
Polttopuun tehokas ja ympäristöystävällinen käyttö lämmityksessä Pääasiallinen lähde: VTT, Alakangas Puupolttoaineen käyttö lämmityksessä Puupolttoaineita käytetään pientaloissa 6,1 milj.m 3 eli 9,1 milj.
Lisätiedot1. Malmista metalliksi
1. Malmista metalliksi Metallit esiintyvät maaperässä yhdisteinä, mineraaleina Malmiksi sanotaan kiviainesta, joka sisältää jotakin hyödyllistä metallia niin paljon, että sen erottaminen on taloudellisesti
LisätiedotKaikki ympärillämme oleva aine koostuu alkuaineista.
YLEINEN KEMIA Yleinen kemia käsittelee kemian perusasioita kuten aineen rakennetta, alkuaineiden jaksollista järjestelmää, kemian peruskäsitteitä ja kemiallisia reaktioita. Alkuaineet Kaikki ympärillämme
LisätiedotHiilidioksidista hiilihappoon, -tutkimuksia arkipäivän kemiasta
iilidioksidista hiilihappoon, -tutkimuksia arkipäivän kemiasta Kohderyhmä: Työ on suunniteltu yläkoululaisille. Tiedelimun valmistus on alakoululaisia ja yläkoululaisia varten suunniteltu vierailu työ.
Lisätiedot1. AINEEN TAI SEOKSEN JA YHTIÖN TAI YRITYKSEN TUNNISTETIEDOT
1 / 5 1. AINEEN TAI SEOKSEN JA YHTIÖN TAI YRITYKSEN TUNNISTETIEDOT 1.1 Tuotetunniste 1.1.1 Kauppanimi 1.2 Aineen tai seoksen merkitykselliset tunnistetut käytöt ja käytöt, joita ei suositella 1.2.1 Käyttötarkoitus
Lisätiedot4. Yksilöiden sopeutuminen ympäristöön
4. Yksilöiden sopeutuminen ympäristöön Sisällys 1. Avainsanat 2. Sopeutuminen 3. Ympäristön resurssit 4. Abioottiset tekijät 1/2 5. Abioottiset tekijät 2/2 6. Optimi- ja sietoalue 7. Yhteyttäminen 8. Kasvien
LisätiedotVASTAUKSIA YO-KYSYMYKSIIN KURSSISTA FY2: Lämpö
VASTAUKSIA YO-KYSYMYKSIIN KURSSISTA FY2: Lämpö 1. Selitä fysikaalisesti, miksi: a) sateessa kastuneet vaatteet tuntuvat kylmältä, b) pyykit kuivuvat myös pakkasessa, c) uunista pudonneen hehkuvan hiilenpalan
LisätiedotJupiter-järjestelmä ja Galileo-luotain II
Jupiter-järjestelmä ja Galileo-luotain II Jupiter ja Galilein kuut Galileo-luotain luotain Jupiterissa NASA, laukaisu 18. 10. 1989 Gaspra 29. 10. 1991 Ida ja ja sen kuu Dactyl 8. 12. 1992 Jupiter 7. 12.
LisätiedotAtomien rakenteesta. Tapio Hansson
Atomien rakenteesta Tapio Hansson Ykköskurssista jo muistamme... Atomin käsite on peräisin antiikin Kreikasta. Demokritos päätteli alunperin, että jatkuva aine ei voi koostua äärettömän pienistä alkeisosasista
LisätiedotTyppeä renkaisiin Pitää paineen vakaana ja vähentää kustannuksia
Typpeä renkaisiin Pitää paineen vakaana ja vähentää kustannuksia Rengaspaineet pysyvät kun käytät typpeä Ilma ympärillämme koostuu pääosin hapesta ja typestä. Erottamalla nämä kaasumaiset alkuaineet toisistaan
LisätiedotReaktioyhtälö. Sähköisen oppimisen edelläkävijä www.e-oppi.fi. Empiirinen kaava, molekyylikaava, rakennekaava, viivakaava
Reaktioyhtälö Sähköisen oppimisen edelläkävijä www.e-oppi.fi Empiirinen kaava, molekyylikaava, rakennekaava, viivakaava Empiirinen kaava (suhdekaava) ilmoittaa, missä suhteessa yhdiste sisältää eri alkuaineiden
LisätiedotATOMIHILAT. Määritelmä, hila: Hilaksi sanotaan järjestelmää, jossa kiinteän aineen rakenneosat ovat pakkautuneet säännöllisesti.
ATOMIHILAT KEMIAN MIKRO- MAAILMA, KE2 Määritelmä, hila: Hilaksi sanotaan järjestelmää, jossa kiinteän aineen rakenneosat ovat pakkautuneet säännöllisesti. Hiloja on erilaisia. Hilojen ja sidosten avulla
LisätiedotMikä muuttuu, kun kasvihuoneilmiö voimistuu? Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos
Mikä muuttuu, kun kasvihuoneilmiö voimistuu? Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos 15.4.2010 Sisältöä Kasvihuoneilmiö Kasvihuoneilmiön voimistuminen Näkyykö kasvihuoneilmiön voimistumisen
LisätiedotMikkelin lukio. Marsissako metaania? Elisa Himanen, Vilma Laitinen, Aatu Ukkonen, Pietari Miettinen, Vesa Sivula Pariisi
Mikkelin lukio Marsissako metaania? Elisa Himanen, Vilma Laitinen, Aatu Ukkonen, Pietari Miettinen, Vesa Sivula Pariisi 7-11.10.2013 Summary in English Methane in Mars? According to the latest researches
Lisätiedotm h = Q l h 8380 J = J kg 1 0, kg Muodostuneen höyryn osuus alkuperäisestä vesimäärästä on m h m 0,200 kg = 0,
76638A Termofysiikka Harjoitus no. 9, ratkaisut syyslukukausi 014) 1. Vesimäärä, jonka massa m 00 g on ylikuumentunut mikroaaltouunissa lämpötilaan T 1 110 383,15 K paineessa P 1 atm 10135 Pa. Veden ominaislämpökapasiteetti
LisätiedotPlaneetan määritelmä
Planeetta on suurimassainen tähteä kiertävä kappale, joka on painovoimansa vaikutuksen vuoksi lähes pallon muotoinen ja on tyhjentänyt ympäristönsä planetesimaalista. Sana planeetta tulee muinaiskreikan
Lisätiedot