Tämä määräys koskee M- ja N-luokan ajoneuvon (auton) sekä O-luokan ajoneuvon (auton perävaunun) rakenteen muuttamista.

Transkriptio

1 Autoharrastajat ry Rakennemuutosmääräyksen tulkintaohje Versio Tämän dokumentin tarkoitus on selventää Trafin auton ja sen perävaunun rakenteen muuttamisesta annetun määräyksen (TRAFI/8777/ /2013) sisältöä. Sanamuodot ovat paikoitellen epäselviä ja monitulkintaisia ja määräyksiä annetaan myös soveltamisohjeessa. Tarvetta selvitykselle siis on. Tavoitteena on, että tästä selvityksestä hyötyisivät niin katsastajat kuin autoja rakentavat harrastajatkin. Tässä dokumentissa esitetyt tulkinnat ovat Autoharrastajat ry:n näkemyksiä Trafin julkaisemista asiakirjoista. Lähtökohtana on ollut sanamuodon mukainen tulkinta. Lisäksi tukea on haettu määräyksen perustelumuistiosta ja sidosryhmien kommenttikoosteesta. Kehotamme varmistamaan suunniteltujen muutosten säädösten mukaisuuden etukäteen Trafista tai katsastajalta. Tarkoitus on, että tätä ohjetta tullaan päivittämään käytännön kokemusten myötä. Palautetta sisällöstä ja kehitysehdotuksia voi lähettää sähköpostilla osoitteeseen palaute@autoharrastajat.fi Kussakin kohdassa on siteerattu määräyksen teksti. Autoharrastajien kommentit ovat sen alla kursiivilla. Kantaa on otettu vain niihin kohtiin, jotka on koettu epäselviksi. 1.2 SOVELTAMISALA Tämä määräys koskee M- ja N-luokan ajoneuvon (auton) sekä O-luokan ajoneuvon (auton perävaunun) rakenteen muuttamista. Määräys koskee vain autoja ja auton perävaunun muuttamista. Moottoripyörille, mönkijöille yms. on oma erillinen rakennemuutosasetus (1078/2009), eikä tämän määräyksen säädöksiä siksi sovelleta niihin. 1.3 MÄÄRITELMÄT a) tyypillä ajoneuvojen hyväksynnästä annetussa valtioneuvoston asetuksessa (1244/2002) tarkoitettua ajoneuvon, osan, järjestelmän tai erillisen teknisen yksikön tyyppiä. Ajoneuvon tyypillä tarkoitetaan myös tyyppikatsastuksessa tai tyyppihyväksynnässä määriteltyä ajoneuvon mallisarjaa. Jos ajoneuvon mallisarjan eri sukupolvien välillä on olennaisia teknisiä eroja, tarkoitetaan tyypillä tyyppikatsastuksessa tai tyyppihyväksynnässä määriteltyä mallisarjan sukupolvea; Tyyppi määritellään tarkemmin EU-direktiivissä. Suora lainaus:

2 Tyypillä tarkoitetaan ajoneuvoja, jotka ovat samanlaisia ainakin seuraavilta olennaisilta ominaisuuksiltaan: - valmistaja, - valmistajan tyyppinimitys, - rakenteen ja suunnittelun olennaiset osat: - alusta/pohjalevy (selvät ja olennaiset erot), - moottori (polttomoottori/sähkömoottori/hybridi). Tyypin variantilla tarkoitetaan tyypin ajoneuvoja, jotka eivät eroa toisistaan seuraavilta olennaisilta ominaisuuksiltaan: - korimalli (esimerkiksi sedan, viistoperä, coupé, avoauto, station wagon, monikäyttöajoneuvo), - moottori: - toimintaperiaate (liitteessä III oleva kohta), - sylintereiden lukumäärä ja järjestely, - tehoero suurempi kuin 30 prosenttia (suurin teho on yli 1,3 kertaa suurempi kuin pienin teho), - sylinteritilavuusero suurempi kuin 20 prosenttia (suurin arvo on yli 1,2 kertaa suurempi kuin pienin arvo), - vetävät akselit (lukumäärä, sijainti, kytkentä muihin akseleihin), - ohjaavat akselit (lukumäärä ja sijainti). EY-tyyppihyväksyttyjen autojen tapauksessa asia selviää rekisteriotteen tiedoista viime kädessä katsastuskonttorilla. Muiden markkina-alueiden autoihin voidaan johtoa hakea em. listasta. Aikaisemmin on vallalla ollut näkemys, että vertailumallin pitäisi olla joko Euroopan tai USA:n markkinoille tarkoitettu. Se ei ole ennenkään sellaiseen pitänyt paikkaansa ja viimeistään nyt on selvää, että myös muiden markkina-alueiden mallit kelpaavat vertailuun. Selvitystä kannattaa kuitenkin valmistautua esittämään, ellei kyseessä ole itsestään selvä yhtäläisyys. Olennaista on huomata, että tyyppi on hyvin väljä käsite. Variantilla määritellään tyypin sisällä keskeisimmät eroavaisuudet. Tyyppi ei myöskään rajoitu sellaisenaan automerkkiin (esim. VAG-konserni). Erityisen tarkkana kannattaa olla erikoisautojen kanssa. Esim. Alpina on ainakin pääsääntöisesti eri tyyppiä kuin BMW, vaikka sellaiseen pohjautuukin. Mallisarjan sukupolvella tarkoitetaan kauppanimeltään samanlaisia, mutta eri sukupolven autoja. Esim. E36 ja E46 BMW:t ovat molemmat 300-sarjaa, mutta eri sukupolven autoja. Siksi niitä ei voi vertailla keskenään. Toisaalta eri mallisukupolven autot voivat olla rekisterissä samaa tyyppiä, jolloin niitä voidaan vertailla keskenään.

3 b) Euro 3 -päästöluokalla moottoriajoneuvojen päästöjen aiheuttaman ilman pilaantumisen estämiseksi toteutettavia toimenpiteitä koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä annetun neuvoston direktiivin 70/220/ETY, sellaisena kuin se on muutettuna direktiivillä 98/69/EY, liitteen 1 kohdan taulukon rivin A (2000) mukaisia pakokaasupäästöjen raja-arvoja tai E- säännön 83 vastaavia raja-arvoja; c) Euro III -päästöluokalla ajoneuvojen puristussytytysmoottoreiden kaasumaisten ja hiukkasmaisten päästöjen sekä ajoneuvoissa käytettävien maa- tai nestekaasulla toimivien ottomoottoreiden kaasupäästöjen torjumiseksi toteutettavia toimenpiteitä koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä annetun direktiivin 88/77/ETY, sellaisena kuin se on muutettuna direktiivillä 1999/96/EY, liitteen 1 kohdan taulukkojen rivien A (2000) mukaisia pakokaasupäästöjen raja-arvoja tai E-säännön 49 vastaavia raja-arvoja; Euro 3 päästöluokka on bensiinikäyttöisten luokka, Euro III puolestaan dieselkäyttöisten luokka. Euro 3 luokitus on tullut käyttöön uusille tyypeille ja alkaen kaikille käyttöönotetuille autoille. Suoraruiskutteisille dieseleille on poikkeuksia. Euro 3 luokituksen määrittelevä direktiivi on tullut vuonna Tämä tarkoittaa, että jotkut automallin on voitu tyypittää Euro 3 luokkaan jo ennen kuin se on ollut pakollista. Toisin sanoen mallisissa autoissa on sekä uuden että vanhan luokituksen mukaisia autoja. Tiedon oman päästöluokasta saa maksutta katsastuskonttorilta. Muut kuin EY-tyyppihyväksytyt autot lasketaan kuuluvan Euro 3 luokkaan alkaen. Kaikki tätä päivämäärää aikaisemmin käyttöönotetut autot kuuluvat näin ollen vanhemman Euro 2 luokituksen piiriin. d) tehonmittaustodistuksella pätevän yrityksen tai yhteisön laatimaa ajoneuvon valmistenumerolla yksilöityä lausuntoa moottorin tehon mittaustuloksista, johon on yksilöity moottoriin vaihdetut komponentit, tehdyt muutokset ja suurin ahtopaine Pätevä yritys tai yhteisö on mikä tahansa yritys tai esim. oppilaitos, jolla on dynamometri käytössä. Lomake tehonmittaukseen löytyy täältä: Liite_3_Tehonmittaustodistus.pdf g) tehdasvalmisteisella osalla kyseiseen tarkoitukseen valmistettua, tieliikenteeseen tarkoitettua osaa, jonka valmistajalla voidaan katsoa olevan kyseisen tyyppisen osan valmistamiseen riittävä asiantuntemus ja kokemus. Toisin kuin aikaisemmin, enää ei edellytetä sarjavalmistusta. Käytännössä esim. tilauksesta valmistettu yksittäiskappalekin on tämän määritelmän mukaan tehdasvalmisteinen.

4 Soveltamisohjeessa määritellään lisäksi tämän kohdan alla luotettava selvitys. Luotettavia selvityksiä ovat valmistajan edustajan (ts. maahantuojan) antamat dokumentit tai ajoneuvoa koskeva kirjallisuus. Internet sivuilta löytyvää tietoa ei kuitenkaan saisi kohdan mukaan käyttää. Tätä täytynee tulkita siinä mielessä laajasti, että ihan mikä tahansa nettisivu ei käy lähteeksi, mutta esim. valmistajan virallisilta sivuilta tai muista luotettaviksi tiedetyistä lähteistä löytyvää informaatiota voitaisiin käyttää. 1.4 YLEISET PERIAATTEET Ajoneuvon passiivista turvallisuutta koskevien vaatimusten tulee kuitenkin täyttyä myös muutosten jälkeen. Kohta käytännössä estää kuituosien käytön, koska törmäysnormit eivät todennäköisesti sen jälkeen täyty. Turvavarusteet saa poistaa samoin edellytyksin kuin aikaisemmin. Ns. Rakenneasetuksen liitteen 8 mukaisia selvitystapoja voidaan soveltaa. Tämän määräyksen mukaiset muutokset voidaan hyväksyä muutoskatsastuksessa, jos muutokset ovat sellaisia, että ne edellyttävät muutoskatsastusta. Tästä määräyksestä poikkeaville muutoksille voidaan hakea Liikenteen turvallisuusviraston poikkeuslupaa. Määräyksestä ei ihan suoraan käy selville, mitkä kaikki muutokset tulisi muutoskatsastaa. Trafi tyytyy toteamaan, että hyväksyntäasetuksen 25 :ssä mainitaan yleiset ehdot muutoskatsastukselle. Lähtökohtaisesti muutoskatsastus vaaditaan. Seuraavat muutoksen voidaan tehdä ILMAN muutoskatsastusta: Pakoputkiston muuttaminen Vanteiden muutos jos nimellishalkaisija muuttuu enintään 26mm (1 ) Renkaiden muutos jos leveys poikkeaa enintään 30mm Muiden kuin tuulilasin ja etusivuikkunoiden kalvotus Puskureiden poisto tai muuttaminen Karjapuskurin asentaminen Lisävalojen asentaminen Turvakehikon tai kaaren asentaminen Huomaa, että muutoksille voi olla rajoituksia siitä huolimatta, että muutoskatsastusta ei edellytetä. Muutokset eivät saa oleellisesti heikentää ajoneuvon liikenneturvallisuuteen vaikuttavia ominaisuuksia eivätkä oleellisesti lisätä ohjauslaitteisiin, akselistoihin, jarruihin, voimansiirtoon tai kantaviin rakenteisiin ajon aikana kohdistuvia rasituksia.

5 Määräyksen soveltamisohjeessa todetaan ainakin seuraavien muutosten katsotaan lähtökohtaisesti aiheuttavan vaaraa: -kemiallinen ahtaminen (ilokaasut yms.) -spinneripölykapselit -virheelliset pyöränkulmat -valaisinten pinnoittaminen maalaamalla -valmistajan yleisen tieliikenteen ulkopuolelle tarkoittamat osat (offroad use only, yms. vastaavat merkinnät) Oleellista on huomata, että nämä ovat vain lähtökohtaisesti kielletty. Ne voivat siis olla myös sallittuja. Erityisesti viimeinen kohta voi käytännössä olla haastava, koska valtaosassa varsinkin USA-osista tällainen merkintä on. Pitäisimme kuitenkin lähtökohtana, että katsastajan tulisi perustella kielteinen suhtautuminen mainittuihin muutoksiin. Teksti on soveltamisohjeessa, ei itse määräyksessä, joten se on tässä kontekstissa ymmärrettävä enemmän kehotukseksi kiinnittää tarkempaa huomiota listattuihin asioihin. 2.1 MOOTTORIN VAIHTAMINEN Sallittua on myös sellaisen teholtaan tai iskutilavuudeltaan alkuperäistä suuremman moottorin (vertailumoottori) vaihtaminen, jonka ajoneuvon valmistaja on tarkoittanut käytettäväksi samaan tyyppiin kuuluvassa, yleiseen tieliikenteeseen tarkoitetussa ajoneuvossa Vertailumoottori on saman valmistajan moottori, jota on käytetty samaan tyyppiin kuuluvassa autossa. Katso tyypin määrittely edellä. Tehon ja iskutilavuuden määrittelyyn voidaan käyttää saman mallisarjan eri moottoreita. taikka vertailumoottoreita tehokkaamman tai iskutilavuudeltaan suuremman moottorin vaihtaminen. Tarkoittaa käytännössä, että moottorin ei tarvitse olla samaa merkkiä kuin itse auto, tai tarkoitettu samaan tyyppiin. Vaihtaminen on sallittua seuraavin edellytyksin: a) ajoneuvon jarrut, voimansiirto ja akselistot vastaavat vertailumoottorilla varustettua ajoneuvoa, mahdollinen vakiovarusteena oleva lukkiutumaton jarrujärjestelmä mukaan luettuna; Jarrut, voimansiirto ja akselistot on muutettava vastaamaan käytännössä suurinta ja / tehokkainta moottoria käyttävää ajoneuvotyypin versiota. Osien ei kuitenkaan tarvitse olla juuri samoja kuin mitä on käytetty vertailumoottorilla varustetussa autossa. Riittää, että ne ovat vastaavia. Käytännössä tämä voi toki aiheuttaa hieman todisteluongelmia, mutta mahdollista se kuitenkin on. Ajatus on, että parempiakin osia voi käyttää, jos sellaisia on saatavilla.

6 b) ajoneuvoon vaihdettavan vertailumoottoreita tehokkaamman moottorin teho on korkeintaan 20 % suurempi kuin tehokkaimman vertailumoottorin teho saman normin mukaan mitattuna; Teho voi olla eri vertailumoottorista kuin iskutilavuus. c) ajoneuvoon vaihdettavan vertailumoottoreita iskutilavuudeltaan suuremman moottorin iskutilavuus on korkeintaan 25 % suurempi kuin iskutilavuudeltaan suurimman vertailumoottorin iskutilavuus; Iskutilavuus voi olla eri moottorista kuin teho. d) moottorin vaihdon mahdollisesti edellyttämien uusien tai muutettujen kiinnikkeiden tulee olla asianmukaiset; kiinnikkeiden lujuudesta on esitettävä selvitys; Trafi ei ole täsmentänyt mitä vaadittavalla selvityksellä käytännössä tarkoitetaan. Vahva lähtökohta kuitenkin on se, että jos rakentaja pystyy katsastajalle kertomaan mitä ratkaisuja on käytetty ja miksi niihin on päädytty, tulee katsastus hyväksyä. Omavalmisteiset kiinnikkeet eivät ole aiheuttaneet käytännön ongelmia, joten kovin ihmeellistä todisteluvaatimusta ei ole tarpeen mukaista määräyksen sanamuodosta huolimatta vaatia. e) jos ajoneuvoon vaihdettavaan moottoriin on tehty alkuperäiseen tehoon ilmeisesti vaikuttavia muutoksia, on muutetun moottorin tehosta esitettävä tehonmittaustodistus Sanamuodon mukaan sallitaan myös alkuperäisen tehon pienentäminen. Trafi on vahvistanut kommenttikoosteessa tämän tulkinnan oikeaksi. f) jos autoon vaihdettavan moottorin teho verrattuna sen iskutilavuuteen on pienempi kuin 30 kw/dm 3, tulee moottorin teho ja polttoaineensyöttölaitteiston tyyppi yksilöidä ja merkitä rekisteritietoihin Tutummin ilmaistuna alle 40 hv / litra. g) moottoria ei saa vaihtaa, jos ajoneuvon omamassan suhde moottorin nettotehoon on muutoksen jälkeen pienempi kuin 7 kg/kw; jos vertailumoottorilla suhde on enintään 10 kg/kw, saa suhde kuitenkin pienentyä 30 %, mutta ei pienemmäksi kuin 5 kg/kw; ajoneuvon omamassan katsotaan tällöin vastaavan punnittua omamassaa taikka tyyppihyväksynnässä määriteltyä tai valmistajan ilmoittamaa omamassaa korjattuna moottorin vaihtoon olennaisesti liittyvien rakennemuutosten aiheuttamalla massan muutoksella; moottorin nettotehon katsotaan vastaavan autojen ja perävaunujen rakenteesta ja varusteista annetun liikenne- ja viestintäministeriön asetuksen tai DINnormin mukaista tehoa, 0,9-kertaista SAE netto -normin mukaista tehoa tai 0,7-kertaista SAE brutto -normin mukaista tehoa. Olennaista on huomata, että tehopainosuhde lasketaan omamassasta, ei kokonaismassasta. Lähtökohtaisesti on voimassa sama 7kg/kW rajoitus kuin ennenkin, mutta valmiiksi tehokkaammille autoille on annettu hieman periksi. Tärkeää on myös

7 huomata, että edellä mainittu tehon 20% maksimilisäys vertailumoottoriin verrattuna on voimassa rinnan tehopainosuhderajoituksen kanssa. Esimerkki: Auto painaa alun perin 1500 kg ja siinä on tehoa 300 hv (224 kw). Näin ollen alkuperäinen tehopainosuhde on 1500 / 224 = 6,7. Vanhojen sääntöjen mukaan tällaista autoa ei olisi saanut virittää lainkaan. Kun uusien sääntöjen mukaan alkuperäinen tehopainosuhde on alle 10kg/kW, saadaan autoa virittää 300 kw (403 hv) tehoihin saakka (1500 / 300 = 5). 30 % rajaa ei esimerkissä sovelleta, koska se johtaa alle 5kg/kW tehopainosuhteeseen. Moottorin vaihtoon rinnastetaan myös: c) ahtimen tai ahtoilman jäähdyttimen asentaminen tai ahtimella varustetun moottorin muuttaminen. Määräyksen sanamuodon puitteissa jää epäselväksi saako alkuperäisen välijäähdyttimen vaihtaa toisenlaiseen. Aikaisemmin se on rinnastettu ahtimella varustetun moottorin muuttamiseksi, joten täytynee olettaa, että tulkinta ei tältä osin ole muutettu. 2.2 MOOTTORIN MUUTTAMINEN Muun kuin ahtimella varustetun moottorin muuttaminen vaihtamalla kaasutin, asentamalla polttoaineen suihkutuslaitteisto tai muuttamalla sitä, muuttamalla sytytyslaitteistoa, muuttamalla puristussuhdetta, muuttamalla moottorin ohjausyksikön ohjelmistoa, vaihtamalla nokka-akseli, muuttamalla venttiilikoneistoa ja siihen liittyviä kanavia sekä vaihtamalla imusarja ja pakosarja on sallittua ehdolla, ettei kohdassa 2.1 määrättyä ajoneuvon omamassan ja moottorin nettotehon suhdetta aliteta. Tämä ja edellinen kohta määrittelevät sen, että auton alkuperäistä vapaasti hengittävää moottoria saa virittää niin paljon kuin edellä kuvatut tehopainosuhderajat antavat myöten. Sen sijaan vaihdettua tai myöskään alkuperäistä ahdettua moottoria ei saa virittää yli 20% tehokkaammaksi kuin tehokkain vertailumoottori. Tässäkin tapauksessa tulee ottaa huomioon tehopainosuhde, eli raja kulkee siinä, kumpi ensi tulee vastaan. Vaikka sitä ei erikseen mainita, kaikki tässä mainitut muutokset on muutoskatsastettava. Trafi on kommenttikoosteessa antamassaan vastauksessa todennut, että myös vaihdetun vapaasti hengittävän moottorin saisi virittää tehopainosuhteen rajaan saakka, välittämättä siis vertailumoottorin 20% rajasta. Vastaus on kuitenkin selkeässä ristiriidassa määräyksen sanamuodon kanssa, joten tämän kaltaisia muutoksia suunniteltaessa kannattaa varmistaa selusta.

8 Trafin tulkinta mahdollistaisi esim. seuraavanlaisen kuvion: Autoon voisi vaihtaa ylitehokkaan vapaasti hengittävän moottorin sopivasti kuristettuna, jotta tehonlisäys olisi alle 20% vertailumoottorista. Tämän jälkeen sen voisi uudella muutoskatsastuksella virittää yli 20% rajan, kunhan tehopainosuhde on kunnossa. Tämä tuskin lienee ollut tarkoitus. 2.3 AJONEUVON PAKOKAASUPÄÄSTÖT MOOTTORIN VAIHDON TAI MOOTTORIN MUUTTAMISEN JÄLKEEN Ajoneuvon, joka on hyväksytty Euro 3- tai Euro III -päästöluokkaa lievempien pakokaasupäästövaatimusten mukaan, tulee moottorin vaihdon tai muutoksen jälkeen täyttää muutoskatsastuksen testissä alkuperäistä ajoneuvoa koskevat käytönaikaiset pakokaasupäästövaatimukset. Euro 2 päästöluokituksen tai sitä vanhemmat voidaan päästöjen osalta mitata katsastuskonttorilla VTT:n virallisten päästötestien sijaan. Sanamuoto ei sulje pois sitäkään vaihtoehtoa, että päästöt voi todistaa samalla tavalla kuin määräaikaiskatsastuksessa myös korjaamon tekemällä päästömittauksella. Määräyksen kohta ei aseta sen suurempia rajoituksia, eli Euro 2 luokituksen tai sitä vanhempaan autoon voi vaihtaa koko moottorinohjauksen, polttoainejärjestelmät ja siitä voi poistaa katalysaattoria lukuun ottamatta myös kaikki saastelaitteet, kunhan päästöt pysyvät käytönaikaisissa rajoissa. Moottorin saa vaihtaa myös vanhemman päästöluokan autosta. Päästöt mitataan 1978 tai myöhemmin käyttöönotetuista bensiinikäyttöisistä autoista ja 1980 tai sen jälkeen käyttöönotetuista dieselkäyttöisistä autoista. Sallitut raja-arvot löytyvät Trafin julkaisemista katsastuksen arvosteluperusteista. Moottorin on myös muuttamisen jälkeen täytettävä vaadittavat päästönormit. Näin ollen esim. lastun / ohjelmoinnin jälkeen tulee käydä muutoskatsastuksessa ja todistettava päästöt. Ajoneuvon, joka on hyväksytty Euro 3- tai Euro III -päästöluokan mukaisten tai tiukempien pakokaasupäästövaatimusten mukaan, päästöihin välittömästi vaikuttavia rakenteita ja laitteita saa kohdassa 2.1 mainituin ehdoin vaihtaa vain ajoneuvon valmistajan tai asianomaisen viranomaisen hyväksymiin laitteisiin; tällöin muutoksen kohteena olevaa ajoneuvoa koskevien tai myöhempien päästövaatimusten tulee täyttyä. Jos auto on Euro 3 luokiteltu tai uudempi, siitä ei saa poistaa mitään päästöihin vaikuttavia komponentteja. Niiden ei kuitenkaan tarvitse olla alkuperäisiä, jos ne omaavat vastaavat hyväksynnät (tai uudemmat) kuin alkuperäiset osat. Vaikka sitä ei tässä aivan suoraan sanotakaan, Euro 3 tason ja sitä uudemmilta autoilta edellytetään perustelumuistion mukaan osoitus, että ajoneuvo täyttää kaikki

9 tyyppihyväksynnän mukaiset päästövaatimukset. Käytännössä se edellyttänee VTT:n tekemää pussitestiä. Ajoneuvoon, joka on hyväksytty Euro 3- tai Euro III -päästöluokan mukaisten tai tiukempien pakokaasupäästövaatimusten mukaan, saa kohdassa 2.1 mainituin ehdoin vaihtaa samaan tyyppiin kuuluvaan, muutoksen kohteena olevaa ajoneuvoa päästövaatimuksiltaan vastaavaan ajoneuvoon tarkoitetun moottorin kaikkine päästöihin välittömästi vaikuttavine rakenteineen ja laitteineen. Muunlaisen moottorin varustettuna kaikkine päästöihin välittömästi vaikuttavine rakenteineen ja laitteineen saa kohdassa 2.1 mainituin ehdoin vaihtaa vain, jos moottori on tarkoitettu ajoneuvoon, joka täyttää muutoksen kohteena olevaa ajoneuvoa koskevat tai myöhemmät päästövaatimukset. Euro 3 luokituksen autoihin ei saa vaihtaa moottoria vanhemman luokituksen autosta. Moottoria vaihdettaessa on myös vaihdettava kaikki saastelaitteet, eli mahdolliset takaisinkierräykset yms. Moottori saa kuitenkin olla eri merkkisestä autosta, kunhan päästöluokitus on sama tai uudempi. Muutettaessa bensiinikäyttöinen ajoneuvo käyttämään pääosin etanolista koostuvaa polttoainetta, päästövaatimusten katsotaan täyttyvän ajoneuvossa, joka on hyväksytty Euro 3 -päästöluokan mukaisten tai lievempien pakokaasupäästövaatimuksen mukaan, jos muunnoslaitteiston valmistaja antaa selvityksen siitä, että asennettu muunnoslaitteisto on todettu toimivaksi kyseisessä päästöjen osalta määritellyssä ajoneuvotyypissä. Lisäksi muutetussa ajoneuvossa tulee olla asennettuna siihen sopiva moottorinlämmitin. Muunnos ei saa myöskään aiheuttaa aiheettomia vikailmoituksia OBDjärjestelmään tai muutoin haitata sen toimintaa. Muunnoslaitteiston valmistajan tai tämän tehtävään valtuuttaman pätevän asentajan tulee tehdä muunnoslaitteiston asennus. Etanolimuunnoksen saa tehdä edellisistä kohdista poiketen myös Euro 3 päästöluokituksen autoihin (mutta ei uudempiin). Sitä ei kuitenkaan saa tehdä kuin automallikohtaisella muutossarjalla, jonka on asentanut sarjan valmistajan valtuuttama asentaja. Vaikka siis vanhempiin autoihin saa vaihtaa vaikka koko moottorinohjauksen, polttoainetta ei saa muuttaa etanoliksi (tai E85:ksi) kuin valmiilla sarjalla. 3.1 VANTEET JA RENKAAT Ajoneuvon pyörännavan ja vanteen väliin saa asentaa vain ajoneuvon tai vanteen valmistajan vanteen ja kyseisen ajoneuvomallin yhteydessä käytettäväksi tarkoittamia sovituskappaleita. Määräyksen kohta edellyttää, että spacerinä tulee olla tarkoitettu käytettäväksi juuri tietyn vanteen kanssa tietyssä automallissa. Näin ollen automallikohtaisina myytävät spacerit eivät olisi sallittuja. Käytännössä voi siis sanoa, että spacerit ovat joitain harvoja poikkeuksia lukuun ottamatta kiellettyjä Renkaiden ja vanteiden on oltava yhteensopivia muodon ja mitoituksen puolesta. Tarkoittaa käytännössä STRO:n mittoja.

10 3.2 AKSELISTON JA AKSELIVÄLIN MUUTOKSET Ajoneuvon akseliston tai akseliston osien vaihtaminen ajoneuvotyyppiin kuuluvaan akselistoon, ajoneuvotyyppiin tarkoitettuihin akseliston osiin tai akseliston perustyypiltään muutoksen kohteena olevaa ajoneuvoa vastaaviin ajoneuvoihin tarkoitettuihin akselistorakenteen muutososiin on sallittu, jos: a) ajoneuvoon vaihdettava akselisto, akseliston osat tai akselistorakenteen muutososat on tarkoitettu akselimassaltaan tai valmistajan sallimalta akselimassaltaan sekä teholtaan vähintään muutoksen kohteena olevaa ajoneuvoa vastaavaan ajoneuvoon; b) ajoneuvoon vaihdettavien tai lisättävien akseliston osien tai akselistorakenteen muutososien tulee kiinnikkeitä lukuun ottamatta olla tehdasvalmisteisia ja soveltuvia muutoksen kohteena olevassa ajoneuvossa yleisessä tieliikenteessä käytettäviksi; asiasta on esitettävä selvitys muutoskatsastuksessa; c) akselistosta johtuva raideväli muuttuu korkeintaan 100 mm; d) mahdollisesti tarvittavat uudet tukivarsien tai jousien kiinnikkeet tai akselisto kokonaisuutena on voitava kiinnittää luotettavasti ajoneuvon runkopalkkeihin tai muihin riittävän lujuuden omaaviin rakenteisiin; ja e) muutoskatsastuksessa on esitettävä selvitys hitsauslisäaineista ja hitsaustyöstä sekä muutettujen rakenteiden ja omavalmisteisten kiinnikkeiden lujuudesta; hitsaussaumat on esitettävä pintakäsittelemättöminä, ellei katsastajan kanssa ole muuta sovittu. Perustelumuistion mukaan tässä tarkoitetut akseliston muutokset on kirjattu pääasiassa raskaampaa kalustoa silmällä pitäen. Samat säädökset koskevat kuitenkin kevyempääkin kalustoa. Käytännössä tämän puitteissa M1-luokan autojen osalta kyseeseen tulee jäykän akselin vaihtaminen erillisjousitetuksi ja vanhempien autojen tapauksessa jousituksen muuttaminen modernimmaksi (esim. coilover-muutokset). Molemmat muutokset ovat sallittuja, mikäli ehdot täyttyvät. Hitsauksen osalta edellytetään vastaava selvitys kuin vanhojen sääntöjen puitteissa. Soveltamisohjeessa edellytetään lisäksi selvitystä osien tai osakokonaisuuksien soveltuvuudesta ajoneuvomalliin. Selvityksestä tulee ilmetä, että valmistaja on suunnitellut ja valmistanut osat kyseiseen ajoneuvomalliin sopivaksi. Selvityksen ei tarvitse olla tutkimuslaitokset todistus, mutta sellainen toki edelleen kelpaa. Katsastuksessa kuitenkin riittää myös osavalmistajan / -maahantuojan selvitys. Erityisen tärkeää on huomata, että EY-tyyppihyväksyttyjä ei ole eritelty omaksi ryhmäkseen. Selvitysvaatimukset ovat siis nykyään samat kaikille autoille, tyyppihyväksynnästä riippumatta.

11 Ajoneuvon heilahduksenvaimentimet saa muuttaa tyypiltään alkuperäisestä poikkeaviksi ja niiden määrää saa lisätä. Jos muuttaminen tai lisääminen edellyttää uusien kiinnikkeiden asentamista, eivät ne saa lisätä akselisto-, kori- tai runkorakenteisiin kohdistuvia rasituksia. Jos alkuperäiset heilahduksenvaimentimet eivät toimi jousituksen rajoittimina joustovaran loppuessa, muutetut tai lisätyt heilahduksenvaimentimet eivät saa myöskään toimia niin. Heilahduksenvaimentimen tyyppiä ei ole määritelty missään, joten hieman epäselväksi jää, mitä tällä tarkemmin ottaen tarkoitetaan. Kohdan mukaan on kuitenkin selvää, että vaimentimet saa vaihtaa toisenlaisiksi ilman muutoskatsastusta, kunhan korkeus ei muutu. Ajoneuvon alustan korkeuden muuttaminen on sallittua käyttämällä ajoneuvotyyppiin soveltuvia alustan madallussarjoja, korotussarjoja tai korkeussäädettäviä alustasarjoja, jousia säätämällä, takomalla tai vaihtamalla taikka asentamalla jousen ja akselin väliin tai jousen korin puoleiseen kiinnityspisteeseen korotus- tai madalluskappaleet. Korkeutta saa muuttaa verrattuna pyörien keskiöön enintään 51 mm, maastoajoneuvojen alaluokissa kuitenkin enintään 77 mm. Ajoneuvon kokonaiskorkeuden lisäys yhdessä mahdollisen korin korottamisen ja renkaiden muutoksen kanssa saa olla enintään 100 mm, maastoajoneuvojen alaluokissa kuitenkin enintään 150 mm. Korkeuden muutosten rajoja ei kuitenkaan vaadita sovellettavaksi ajoneuvoluokissa M 3, N 3, O 3 ja O 4. Sellaisella akselistorakenteella, jossa jousituksen korkeuden muutos vaikuttaa oleellisesti pyörien asentokulmiin, varustetun ajoneuvon alustaa ei kuitenkaan saa korottaa. Vaikka asiaa ei tässä erikseen sanotakaan, soveltamisohjeen perusteella muutoskatsastuksessa edellytetään valmistajan tai maahantuojan selvitys osien soveltuvuudesta tieliikennekäyttöön kyseisessä automallissa. Selvityksen ei tarvitse olla tutkimuslaitoksen todistus, mutta sellainen edelleen kuitenkin kelpaa. Tässäkään kohtaa tyyppihyväksynnällä ei ole enää merkitystä. Vain soveltamisohjeessa edellytetään lisäksi selvitystä pyöränkulmista. Ohjeessa on sekaannusta aiheuttava maininta, jonka mukaan ajoneuvon valmistaja, osavalmistaja tai tutkimuslaitos voi antaa lausunnon sopivista pyöränkulmista. Tietääksemme yhdenkään alustasarjan mukana ei tule pyöränkulmien ohjearvoja, saati määräyksiä aiheesta. Sanamuoto ei edellytä tutkimuslaitoksen tai valmistajan lausuntoa, mutta sellainen tulee ottaa huomioon jos sellainen on olemassa. Käytännössä tällä tarkoitetaan normaalia suuntausraporttia, josta voidaan todeta kulmien olevan symmetriset. Vaikka todistusta oikeista arvoista ei vaadita, täytyy kulmien olla yleisten periaatteiden nojalla olla ns. järkevät. Käytännössä eniten keskustelua herättää camber-kulma. Tiukkaa rajaa ei voi olla, koska autot ovat erilaisia, mutta selvää on, että ei se kovin montaa astetta voi olla. 3.4 JARRUT Ajoneuvon nestetoimisten jarrujen vaihtaminen on seuraavin edellytyksin sallittu:

12 a) jarrut ovat alkuperäisiä tehokkaammat ja peräisin ajoneuvosta tai tarkoitettu ajoneuvoon, jonka akselimassa tai valmistajan sallima akselimassa ja moottoriteho vastaavat vähintään muutettavaa ajoneuvoa; Koska aftermarket jarrujen teho on melko hankalasti mitattava suure, voidaan yleisellä elämänkokemuksella todeta, että isommat satulat, palat ja levyt ovat yleensä tehokkaammat kuin pienemmät. Vaikka sanamuodon mukaan jarrujen pitää olla peräisin tietysti ajoneuvosta tai tarkoitettu tiettyyn ajoneuvoon, ei käytännössä ole estettä universaalien osien käyttämiseen em. tehovaatimus huomioon ottaen. b) jarrusatula tai -kilpi on kiinnitetty ruuviliitoksella suoraan tai asianmukaista soviteosaa käyttäen olka-akseliin tai vastaavaan taikka taka-akselistoon; omavalmisteisten soviteosien lujuudesta on esitettävä selvitys; Mainitaan erikseen, että omavalmisteiset soviteosat ovat sallittuja. Lujuusselvityksen osalta riittänee se, että asiakas osaa kertoa mitä ratkaisuja on käytetty ja miten niihin on päädytty. g) jarrut, joiden on edellytetty ajoneuvon käyttöönottoajankohtana olevan E-säännön, direktiivin tai FMVSS-standardin mukaiset, tulee muutoksen jälkeen osoittaa sanotut vaatimukset täyttäviksi. Tämä kohta käytännössä estää ainakin EY-tyyppihyväksyttyjen autojen jarrupäivitykset muiden osien kuin levyjen ja palojen osalta. Edellä mainittu liite 8 sallii testauksen pienillä helpotuksilla täyteen tyyppihyväksyntätestiin verrattuna, mutta ihan kevyestä operaatiosta ei silti ole kysymys. Testi tulleekin kysymykseen lähinnä poikkeustapauksissa. Soveltamisohjeen mukaan ABS- ja ESC-järjestelmät saa poistaa vain, jos auto muutetaan koko jarrujärjestelmän osin vastaamaan alkuperäistä rinnakkaismallia, jossa kyseistä varustetta ei ole. 4.6 MUOVIOSAT b) ajoneuvoon vaihdettava ovi vahvistetaan siten, että se tarjoaa vastaavan suojan sivutörmäystä vastaan kuin alkuperäinen ovi. Estää käytännössä ainakin EY-tyyppihyväksyttyjen ovien vaihtamisen muovisiksi. Turvakaaret eivät vaikuta tämän kohdan tulkintaan.

13 6. VOIMAANTULO JA SIIRTYMÄSÄÄNNÖKSET Ennen tämän määräyksen voimaantuloa aloitetut rakennemuutokset saadaan suorittaa päätökseen ja hyväksyä 31 päivään joulukuuta 2019 asti noudattaen ennen tämän määräyksen voimaan tuloa voimassa ollutta auton rakenteen muuttamisesta annettua liikenneministeriön päätöstä (779/1998). Tarkemmin ei ole määritelty miten osoitetaan, että projekti on aloitettu ennen Käytännössä kysymyksellä on hyvin vähän merkitystä, koska lähtökohtaisesti säädökset muuttuivat sallivampaan suuntaan. Käytännössä ei liene mitään erityistä syytä hyväksyä 2019 loppuun saakka sekä uusien että vanhojen sääntöjen mukaiset muutokset. Autoharrastajat ry haluaa lopuksi huomauttaa katsastajan velvollisuudesta perustella valitsemansa ratkaisut. Eduskunnan apulaisoikeusasiamies on tuoreessa ratkaisussaan (Dnro 4505/4/14) vahvistanut, että katsastuspäätös on luonteeltaan hallintopäätös, joka on perusteltava siten kuin hallintolaissa säädetään. Tämä tarkoittaa, että päätös on annettava kirjallisesti ja siinä ilmoitettava sovelletut lainkohdat tai muut säädökset. Erityisen tärkeää tämä on muutoskatsastuksissa, jotka sisältävät aina jossain määrin lain soveltamista ja / tai tulkintaa. Apulaisoikeusasiamiehen ratkaisun perusteella katsastusaseman tietojärjestelmästä automaattisesti saatava tuloste ei ole riittävä perustelu muutos- tai rekisteröintikatsastuksissa. Katsastusten oikeusturva on yksi Autoharrastajat ry:n keskeisiä edunvalvontatavoitteita. Päätösten riittävä perusteleminen on olennainen edellytys sille, että asiakkaan oikeusturva voi toteutua asianmukaisesti. Toivomme katsastajia ottamaan tämän huomioon työssään ja asiakkaiden ilmoittavan meille mahdollisista ongelmista. Koska nämä ongelmat eivät käytännössä välity Trafille lainkaan, olemme ottaneet asiaksemme välittää tietoa eteenpäin. Päätösten laadukkaat perustelut auttavat parantamaan käytäntöjä katsastuksissa. Siitä hyötyvät niin asiakkaat kuin katsastajatkin. Lisätietopyynnöt, palautteet, kommentit ja kysymykset voi lähettää osoitteeseen palaute@autoharrastajat.fi