Tiedejournalismin tulevaisuus

Transkriptio

1 Tiedejournalismin tulevaisuus Ruukki Toimituksen esimies, päätoimittaja Helsingin Sanomat Helsingin yliopisto

2 Tästä puhun Tiedejournalismi Sanomassa Kuinka tiede menestyy julkisuudessa? Tiedejournalismin tulevaisuus Keskustelua

3 3 21 January 2015 Presentation name

4 Sanomalle yhteinen tiedetoimitus 1/ kokenutta tiedejournalistia ja visualistia koottu Helsingin Sanomien ja Tiede-lehden tekijöistä tekevät HS:n ja Tiede-lehden printtiä ja digitaalisia sisältöjä HS:n kokonaistavoittavuus 2,3 miljoona / vko, Tieteellä yli Ruukki

5 5 21 January 2015 Presentation name

6 Suomen suurin tiedelehti 12 kertaa vuodessa kaikki tieteenalat, erit. luonnontieteet levikki , lukijoita tiede.fi, viikkokävijää julkaisija Tieteen tiedotus ry

7 Kuinka tiede pärjää julkisuudessa?

8 Tiede ei juhli lööpeissä, mutta pärjää mediakilpailussa Paavo Riekkinen IS Ruukki

9 Tiedebarometri mittaa suomalaisten suhdetta tieteeseen 9 21 January 2015 Presentation name

10 Suomalaiset luottavat tieteeseen Ruukki

11 ja haluavat sitä lisää Lähde: tieteentiedotus.fi/tiedebarometri Tiede-lehti Ruukki

12 Terveys ja tekniikka kiinnostaa, tiedepolitiikka EVVK Lähde: tieteentiedotus.fi/tiedebarometri Tiede-lehti Ruukki

13 mutta tuntevat tutkijoita kehnosti Lähde: tieteentiedotus.fi/tiedebarometri Tiede-lehti Ruukki

14 mutta tuntevat tutkijoita kehnosti Lähde: tieteentiedotus.fi/tiedebarometri Tiede-lehti Ruukki

15 eivät kuitenkaan tiedeuskovaisia Lähde: tieteentiedotus.fi/tiedebarometri Tiede-lehti Ruukki

16 Tiede on kaikkialla Ilta-Sanomat 18. huhtikuu

17 Tiede on kaikkialla Helsingin Sanomat 3. maaliskuuta

18 Tiede on kaikkialla Seiska marraskuu Ruukki

19 Tiede on kaikkialla (GTI magazine ) Ruukki

20 TOP 15 uutiset (Tekniikka&Talous 2012) 1. Tämä ameeba tarttuu nenästä, syö aivot elävältä 2 viikossa ja tappaa 100% uhreista 2. Ydinräjähdys 30 km päässä: "Näin valoa vasten luut käsieni läpi" 3. Historian vaarallisin koe? Jos meisseli lipsahtaa, syttyy ydinpommi sormien välissä - ja lipsahtihan 4. Maailman karmeimman hajuinen aine: Pisara ilmaan ja ihmiset voivat välittömästi pahoin 400 m päässä 5. Valintamme joulun toivelahjoiksi 6. Lumikuorma ei riko tavallista kattoa 7. Egyptin pyramidit tehtiinkin ehkä valamalla 8. Tällainen on kohuttu Wikileaks lue kattava tietopaketti korvaa 95-oktaanisen ensi vuonna - tarkista käykö se sinun autoosi 10. Fyysikoiden valtava ällistys vahvistumassa todeksi? Luonnonlait muuttuvat paikan mukaan 11. Sydänkohtaus - riski näkyy hiuksista 12. Helsingin junaturma kuva kuvalta - jarruvika epätodennäköinen 13. Televisio menee taas uusiksi 14. Maitokaakao päihittää urheilujuomat, todistaa tutkimus 15. Miksi teekkaria huijataan? Työtuntien mukaan DI-tutkinnon oikea mitta on 400 op eikä

21 Tiede on kaikkialla tiedejuttujen määrä Suomen tiedotusvälineissä on ollut kasvussa 1990-luvulta lähtien (väitös, Erkki A. Kauhanen) ylellisyydestä yleishyödykkeeksi yhä enemmän tiedesisältöä osana yleistä uutisvuota ei-perinteisiä tiedejuttuja, lisätietoja ja näkökulmia muihin juttuihin Ruukki

22 Tulevaisuus onko sitä?

23 23 21 January 2015 Presentation name

24 Median murros vaikuttaa tiedejournalismin edellytyksiin Perinteisen median kuluttaminen vähenee (lehdet, televisio), käyttötottumukset muuttuvat nopeasti Myös talouden taantuma rokottaa (tilaus- ja ilmoitustuotot laskussa) Vähemmällä väellä tehdään enemmän ja useampaan kanavaan Media kulkee vääjäämättä kohti digitaalisuutta Sosiaalisen median merkitys vahvistuu Yleisöt sirpaloituvat ja heimoutuvat Tämä säilyy: median käyttö vain vahvistuu ja ihmiset haluavat entistä enemmän tietoa, viihtymistä ja tarinoita Ruukki

25 1980- ja 90-luvuilla oli toisin Tiedejournalismin kukoistuskausi maailmalla Jokaisella merkittävällä kaupallisella medialla vahva panos tiedejournalismiin ei rahan takia 95 yhdysvaltalaisella päivälehdellä oma vahva tiedetoimitus, nyt n. 30 Viikottaisia tiedeliitteitä 85, nyt Ruukki

26 Murros tuo muutoksia 59 % toimittajista kertoo viikkotuotoksensa moni kertaistuneen (Nature-lehden selvitys 2011) Printin lisäksi verkkojutut, blogit, podcastit Vähemmän tiedesisältöjä mediassa, vähemmän osaamista riippuvuus muiden tuottamasta materiaaliin (kriittisyys katoaa?) ei aikaa seurata ja raportoida mutkikkaista ja hitaasti kehittyvistä aiheista, jotka vaativat syvää tietoa ja asiantuntemusta viihteellistyminen: paineen alla keskitytään kevyisiin aiheisiin, joilla pelastetaan myynti- ja yleisöluvut Tiedesisältöjen väheneminen ja keskittyminen: harvat ihmiset näkevät, kuulevat ja lukevat tärkeitä aiheita Perinteisen median ongelma: kuka suostuu enää maksumieheksi, kun yleisöt pirstaloituvat ja verkko on tulvillaan tietoa tieteestä? Darwinistinen näkökulma: suurin ja vahvin ei selviä, vaan sopeutuvaisin Ruukki

27 Ilmiöitä ja ratkaisuja

28 Blogien nousu Digitalisoituminen avasi suoran yhteyden tutkijoiden ja yleisön välille Moni startannut tutkijoiden omasta intressistä Suosituimmat tiedeblogit keräävät kymmeniätuhansia viikkokävijöitä, myös mediat perustaneet omia Kysymys: tiedeviestintää vai journalismia? Ruukki

29 Science is like any other enterprise. It s human, it s flawed, it s filled with politics and ego. You need journalists to check those kind of things (Robert lee Hotz, The Wall Street Journal)

30 Saman keksineet yliopistot, tutkimuslaitokset, lobbarit January 2015 Presentation name

31 Riippumaton journalismi, joukkorahoitus, filantropia January 2015 Presentation name

32 Puolikaupallista tai omaksi ja muiden iloksi January 2015 Presentation name

33 Puolikaupallista tai omaksi ja muiden iloksi January 2015 Presentation name

34 Perinteisen median vastaus: maksumuuri Motto: Niin laadukasta sisältöä, ettei voi olla maksatta Yhdysvalloissa The Wall Street Journalissa käytössä jo kymmenisen vuotta hyvällä menestyksellä Suomessa Helsingin Sanomat, Kauppalehti Tiede avainsisältöä HS:lle, kerää lukijoita Ruukki

35 Timo Automaattikääntäjät kehittyvät lähivuosina niin tehokkaiksi, ettei pieni kielialue enää suojaa paikallisia medioita January 2015 Presentation name Timo Argillander, Markkinointi ja Mainonta

36 Hyvät uutiset

37 Maailman tulkkia tarvitaan Tieteen vaikutus yhteiskuntaan kasvaa koko ajan, ja siksi osaavaa ja kriittistä tiedejournalismia tarvitaan enemmän kuin koskaan Paljon uhkia ja mahdollisuuksia, jotka kaipaavat tulkintaa: ilmastonmuutos, geenimuuntelu, superbakteerit, robotiikka, kvanttitietokone Ruukki

38 Kiitos!