KESKITETTY TUETTU ASUMINEN: HANKINNAN YKSILÖINTI / PALVELUKUVAUS

Transkriptio

1 TARJOUSPYYNTÖ / LIITE 1 1 KESKITETTY TUETTU ASUMINEN: HANKINNAN YKSILÖINTI / PALVELUKUVAUS 1. Palvelun järjestämisen taustaa Espoon kaupunki on mukana pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelmassa, josta on tehty valtion ja kaupungin välinen aiesopimus vuosille Aiesopimuksen tarkoituksena on vähentää pitkäaikaisasunnottomuutta valtion ja kaupungin yhteisin toimenpitein. Aiesopimuksen mukaisesti Espoon kaupunki toteutti vuosina yhteensä 125 asuntoa/tukiasuntoa pitkäaikaisasunnottomille. Pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelmaa jatketaan tavoitteena poistaa pitkäaikaisasunnottomuus vuoteen 2015 mennessä. Valtion ja kaupunkien välille tehdään aiesopimukset vuosille Espoon tavoitteena on osoittaa 125 uutta tukiasuntoa tai hoitopaikkaa pitkäaikaisasunnottomille vuoteen 2015 mennessä. Pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelman tavoitteena on luopua majoitus- ja ravitsemisliikkeistä annetun lain mukaisten asuntoloiden käytöstä asunnottomien pitkäaikaisessa asumisessa. Espoossa on toiminut asunnottomien asuntola, Väinöläkoti, jonka muuttamista huoneenvuokralain mukaiseen vuokrasuhteeseen perustuvaksi tuetun asumisen yksiköksi on suunniteltu vuodesta 2008 lähtien. Väinöläkoti, Espoon ainoa asuntola, lopetti toimintansa Y-säätiö on käynnistänyt Väinöläkodin uudisrakennuksen / asumispalveluyksikön suunnittelun, jossa Espoon kaupunki on mukana. Suunnitelman mukaan asumispalveluyksikkö tarjoaa tuettua asumista pitkäaikaisasunnottomille. 2. Määritelmiä Pitkäaikaisasunnoton Pitkäaikaisasunnottomalla tarkoitetaan henkilöä, jonka asunnottomuus on pitkittynyt tai uhkaa pitkittyä sosiaalisten tai terveydellisten syiden vuoksi yli vuoden mittaiseksi tai asunnottomuutta on esiintynyt toistuvasti viimeisen kolmen vuoden aikana. Tuettu asuminen Tuettu asuminen on asunnottomien asumispalveluiden yksi asumismuoto. Tuetussa asumisessa asukas kykenee varsin itsenäisesti huolehtimaan itsestään ja asioistaan, kuten aterioistaan, hygieniastaan ja siivouksesta. Hän saattaa tarvita ohjausta ja tukea elämäntilanteensa hallinnassa ja arkipäivän elämisen taidoissa (esim. siivouksessa hän voi tarvita henkilökunnan opastusta). Asumisen tavoitteena on varmistaa asumisen pysyvyys ja huolehtia asukkaiden turvallisuudesta. Asukkaalla on usein päihde- ja mielenterveysongelmia sekä käytöshäiriöitä. Yksikössä tarvitaan valvontaa ympärivuorokautisesti.

2 TARJOUSPYYNTÖ / LIITE Palvelun kohderyhmä Väinöläkoti on 35-paikkainen rakenteilla oleva asunto ensin -periaatteella toimiva tuetun asumisen asumispalveluyksikkö, joka on tarkoitettu espoolaisille, pitkäaikaisasunnottomille vuotiaille miehille ja naisille, 4. Asumisyksikkö - jotka tarvitsevat elämänhallinnallista tukea - yksin eläville ja pariskunnille - maahanmuuttajataustaisille - päihde- ja/ tai mielenterveysongelmaisille - joiden elämänhistoriassa päihteidenkäyttö on heikentänyt psyykkistä, fyysistä tai sosiaalista toimintakykyä ja jotka pyrkivät vähintään päihteidenkäytön hallintaan tai päihteettömään elämään - joille henkilökunnan ympärivuokautinen paikallaolo antaa tukea ja turvaa asumiseen Asukkaat ovat Espoon sosiaali- ja terveystoimen asiakkaita. Asukkaiden valinta tapahtuu aikuissosiaalityössä tehdyn tilannearvion perusteella yhteistyössä aikuisten sosiaalipalveluiden, vuokranantajan ja palveluntuottajan kesken. Asumispalvelulle tarkoitettu kohde sijaitsee Espoossa Viherlaaksossa Lippajärven rannalla osoitteessa Kuusiniemi 5. Paikalla on toiminut aiemmin asunnottomien asuntola Väinöläkoti. Asuntolarakennus puretaan keväällä 2012 ja paikalle rakennetaan Y-säätiön toimesta uudisrakennus. Kiinteistön omistaa Y-säätiö. Asumiseen liittyvästä tuesta ja sen koordinoinnista vastaa valittu palveluntuottaja Espoon kaupungin sosiaalitoimen kanssa allekirjoitetun sopimuksen mukaisesti. Palveluntuottaja toimii vuokralaisena ja vuokraa edelleen asuinhuoneistoja Espoon sosiaalitoimen osoittamille pitkäaikaisasunnottomille. Asumispalveluyksikössä on yhteensä 35 asiakaspaikkaa. Asumispalveluyksikössä on 36,5 neliön kaksioita 33 kpl ja 51,5 neliön kaksioita 2. Pienet kaksiot on tarkoitettu yksin eläville ja isot kaksiot pariskunnille. Kullekin asunnolle on varattu irtaimistovarastotila. Asuinhuoneistoista muodostuu yhteensä 1234,5 neliötä. Palveluntarjoaja hankkii irtokalusteet asuntoihin ja vuokraa asunnot kalustettuina. Asunnon kalusteiden on oltava paloturvallisia ja täytettävä paloviranomaisten vaatimukset ja määräykset. Kalusteina on oltava ainakin sänky ja liinavaatteet (patja, tyyny, lakanat ja peitto), ruokapöytä, 2 tuolia, verhot ja kattovalaisin. Yhteistilat muodostuvat henkilökunnalle varatusta 23,4 neliön toimistotilasta, henkilökunnan sosiaalitiloista (15,4 neliötä), 73,5 neliön monitoimitilasta, 13,1 neliön pesulasta ja 16,5 neliön saunaosastosta. Monitoimitila toimii oleskelu- ja kokoustilana, joka mahdollistaa yhteisen toiminnan järjestämisen. Tilassa on opetuskeittiö. Yhteistiloja ja muita tiloja (mm. irtaimistovarastot, ulkovarastot) on yhteensä 326,3 neliötä. Palveluntarjoaja hankkii irtokalusteet yhteistiloihin.

3 TARJOUSPYYNTÖ / LIITE 1 3 Palveluntuottaja ja Y-säätiö solmivat määräaikaisen vuokrasopimuksen asumispalveluyksikön kokonaistilojen hallinnasta palvelujen tuottamista varten. Asumispalveluyksikön kokonaispinta-ala on 1560 neliötä sisältäen tekniset tilat. Tilojen keskimääräinen arvioitu neliöhinta on 15 euroa/m2. Vuokra tarkentuu ARA:n osapäätöksen jälkeen. Rakennusten arvioitu valmistumisaika on kesällä 2013, palveluntuottaja pyritään valitsemaan loppukesästä Yhteistyö on tarkoitus aloittaa jo alkusyksystä 2012, jotta valittu palveluntuottaja pääsisi vaikuttamaan rakennuksen tilojen ja toiminnan suunnitteluun. Palveluntuottajalta perittävä vuokra sisältää kiinteistön tavanomaiset huoltotyöt sekä lämpö-, vesi-, sähkömaksut ja jätehuollon kustannukset. 5. Palvelun tavoite Tuetun asumispalvelun tavoitteena on tarjota asukkaalle pysyvä asuminen omassa kodissa tukea asukkaan edellytyksiä kohentaa elämänhallintakykyä ja vahvistaa selviämistä yhteiskunnassa kannustaa päihteettömään elämäntapaan edistää asukkaiden yhteisöllisyyttä ja osallisuutta tarjota asukkaille mielekästä ja palkitsevaa tekemistä arkeen tarjota asukkaille mahdollisuus osallistua työtoimintaan huolehtia yhteistyöstä lähialueen kanssa valmentaa asukkaita tuetun asumisen jälkeiseen itsenäisempään asumiseen 6. Palvelun toimintamalli ja -periaatteet Asumispalvelun järjestäjänä ja koordinoijana toimii Espoon kaupungin Aikuisten sosiaalipalvelut. Asumispalvelun järjestäminen perustuu Espoon kaupungin ja palveluntuottajan väliseen sopimukseen. Palvelussa toteutetaan asunto ensin -periaatetta, jossa asunto on lähtökohta ja perusedellytys pitkään asunnottomana eläneen sosiaalisen kuntoutumisen prosessin käynnistämiselle ja onnistumiselle. Onnistuneen toiminnan tuloksena asukkaan asuminen onnistuu, arkielämän taidot vahvistuvat ja päihteidenkäyttö vähenee tai loppuu ja lopulta asukas on valmis siirtymään itsenäisempään asumiseen kevyen tuen turvin. Asukas asuu asumispalveluyksikössä vuokralaisena. Asukkaan ja palveluntuottajan välillä on vuokrasuhde. Palveluntuottaja laatii asukkaalle toistaiseksi voimassa olevan

4 TARJOUSPYYNTÖ / LIITE 1 4 vuokrasopimuksen. Asunnot vuokrataan kalustettuna. Vuokrasuhteen syntymisen ja olemassaolon edellytykseksi on asetettava se, että asukas sitoutuu yhteistyöhön palvelulle asetettujen tavoitteiden toteuttamiseksi palvelusuunnitelman mukaisesti palveluntuottajan kanssa. Asukas vastaa vuokran maksamisesta vuokranantajalle. Vuokran lisäksi asukas maksaa asiakasmaksua maksukyvyn perusteella siten, että asiakasmaksu on korkeintaan 70 e/kk. Kaupunki määrää asiakasmaksun suuruuden ja perii sen asukkaalta. Asukkaalle on jäätävä vuokran ja asiakasmaksun jälkeen käyttövaraa vähintään toimeentulotuen perusosaa vastaava määrä 461,05 e/kk. Asuminen on tarkoitettu pysyväisluonteiseksi. Asumispalvelua on tarjottava ympäri vuorokauden (24/7). Asuminen ja siihen liittyvä palvelu on toteutettava siten, että se tukee mahdollisimman hyvin palvelun tavoitteiden toteutumista. Asuntojen käyttöaste on 98 %. AKTIIVINEN ASUMINEN -yhteisöllinen toiminta ja työtoiminta Palveluntuottajan palvelussa toteutuu aktiivisen asumisen arjen malli, jonka lähtökohtana on kodinomainen, osallisuuden kokemuksia tarjoava ja kuntoutumista edistävä ja syrjäytymistä ehkäisevä arki. Toiminnassa hyödynnetään vertaistukea ammatillisen koulutuksen saaneen henkilöstön ohella. Tuloksellinen palvelutoiminta perustuu yhteisöllisten ja osallistavien menetelmien tuntemiseen ja osaamiseen ja niiden soveltamiseen. Asukkaille järjestetään yhteisöllistä toimintaa ja tapahtumaa, jonka suunnittelussa ja toteutuksessa asukkaat ovat avainasemassa. Yhteisöllistä toimintaa voivat olla esimerkiksi merkkipäivien ja juhlapyhien yhteinen vietto, harrastustoiminta, retket, ohjattu liikunta, talkootoiminta, taide- ja kulttuuritoiminta. Työtoiminta Aktiivisen asumisen arjen malliin sisältyy asukkaiden mahdollisuus osallistua matalan kynnyksen työtoimintaan asumispalveluyksikössä. Jokaiselle asukkaalle tarjotaan mahdollisuus osallistua sosiaalihuoltolain mukaiseen työtoimintaan (SHL 27 e ), joka ei perustu työsuhteeseen. Matalan kynnyksen työtoiminta edistää asukkaiden mahdollisuutta kuntoutumiseen ja työelämään paluuseen. Palveluntuottaja vastaa työtoiminnan järjestämisestä ja tuottamisesta asumispalveluyksikössä. Tuetun asumisen vuorokausihinta sisältää työtoiminnan kustannukset. Työtoiminnan järjestämiseen soveltuu asumispalveluyksikön monitoimitila. Asukkaalle laaditaan henkilökohtainen työllistymisen suunnitelma, jossa huomioidaan asukkaan osaaminen ja työtehtävien vaatimustaso. Työtehtävien tulee olla monipuolisia ja työajat sovittavissa joustavasti. Työtoimintaan voi osallistua 1-6 tuntia päivässä. Työtoiminnasta vastaava henkilökunta ohjaa ja neuvoo asukkaita työtehtävissä ja antaa palautetta tehdystä työstä. Palveluntuottaja

5 TARJOUSPYYNTÖ / LIITE 1 5 vastaa työrahaosuuden maksamisesta asiakkaille. Palveluntuottajan on otettava tapaturmavakuutuslain (608/1948) 57 :n 1 momentin mukainen vakuutus työtoimintaan osallistuvalle. Asukkailla on mahdollisuus siirtyä työelämänvalmiuksien kasvaessa asumispalveluyksikön ulkopuoliseen työtoimintaan ja kuntouttavaan työtoimintaan. Palvelusuunnitelmat Palveluntuottaja vastaa siitä, että jokaisella asukkaalla on yksilöllisen asumisen tukija kuntoutussuunnitelma, joka on laadittu yhdessä asukkaan ja henkilökunnan kanssa kahden kuukauden sisällä asumisen alkamisesta. Asumisen tuki- ja kuntoutussuunnitelma on yksi osa laajempaa aikuisten sosiaalipalveluiden, palveluntuottajan ja asukkaan ja hänen verkostonsa kanssa tehtyä palvelusuunnitelmaa. Palveluntuottaja vastaa asumisen tukisuunnitelman toteuttamisesta ja seurannasta. Suunnitelmassa määritellään asukkaan tarvitsema tuki elämänhallintaan, siihen annettavan palvelun tavoitteet sekä asukkaan tilanteen seuranta. Asumisen tukisuunnitelmaa tarkistetaan asukkaan tilanteen kehityksen mukaan, kuitenkin vähintään 6 kuukauden välein. Asukkaiden asumisen ja elämänhallinnan tuki on tarkoitettu määräaikaiseksi (1-2 vuotta), mutta kuitenkin niin, että palvelusuunnitelmia ja asumisen tukisuunnitelmia tarkistettaessa arvioidaan tuen tarve ja tehdään päätös tuetun asumisen jatkosta yksilöllisesti. Asukkaan saama tuki voi vaihdella asukkaan tarpeen mukaisesti useasta päivittäisestä tapaamisesta yhteen tapaamiseen viikossa. Asukkaiden tukeminen tapahtuu työntekijän ja asiakkaan henkilökohtaisella tapaamisella joko asiakkaan kotona, yhteisissä tiloissa tai tarvittaessa asukkaan asioidessa kodin ulkopuolella. Tuen määrän on tarkoitus vähentyä asukkaan elämänhallinnan vahvistuessa ja päättyä siinä vaiheessa, kun asukas on valmis siirtymään itsenäisempään asumiseen. Henkilökunta tukee ja ohjaa asukkaita asioiden hoitoon liittyvissä asioissa (terveydenhoito, virastoasioinnit, taloudellisten etuuksien hakeminen, vuokranmaksun seuranta). Asukas saa henkilökunnan tukea ja ohjausta asunnon siisteyden ylläpidossa sekä henkilökohtaisen hygienian hoidossa. Henkilökunta huolehtii, että asukas noudattaa sovittuja sääntöjä ja ohjeita ja puuttuu asumisesta aiheutuviin häiriöihin. Henkilökunta kannustaa asukkaita päihteettömään elämäntapaan kannustamalla asukkaita osallistumaan yhteisölliseen toimintaan ja työtoimintaan. Ympäristötyö Palveluntuottaja huolehtii asumispalveluyksikön ympäristöstä ja lähialueesta ympäristötyön keinoin. Onnistuneella ympäristötyöllä lisätään asumispalveluyksikön asukkaiden ja lähiympäristön asukkaiden viihtyisyyttä, turvallisuutta ja keskinäistä vuorovaikutusta. Palveluntuottajalla on laadittuna kirjallinen suunnitelma ympäristötyön toteuttamisesta. Suunnitelmassa on kuvattuna miten yhteistyö ympäristön asukkaiden ja toimijoiden sekä yksikön kesken järjestetään mm.

6 TARJOUSPYYNTÖ / LIITE Henkilökunta yhteiset tapaamiset, yksikön toiminnasta tiedottaminen, palautejärjestelmä ja jalkautuva ympäristötyö. Palveluntuottaja vastaa ympäristötyönsuunnitelman toteuttamisesta ja päivittämisestä. Jalkautuvassa ympäristötyössä on asumispalveluyksikön läheisyydessä tehtävä säännöllisiä ympäristökierroksia. Ympäristökierrosten yhteydessä on pyrittävä vähentämään asumispalveluyksiköstä mahdollisesti ympäristölle aiheutuvia haittavaikutuksia, kuten esim. yksikön asukkaiden häiritsevää käyttäytymistä, siisteyttä jne. Palveluntuottajan tulee nimetä ympäristötyölle vastuuhenkilö, joka samalla toimii yhteyshenkilönä ympäristön suhteen. Ympäristöstä tulleeseen palautteeseen on reagoitava ja vastattava heti. Asumisyksiköltä edellytetään mitoituksen mukaista omaa sosiaali- ja terveysalan koulutuksen saanutta henkilökuntaa. Asumisyksikkö voi hankkia henkilökunnan sijaisjärjestelyn alihankintana. Palveluntuottaja vastaa alihankkijoiden työstä kuten omastaan. Henkilökunnan mitoituksessa ja osaamisessa tulee huomioida niin ympärivuorokautinen toiminta, kuin aktiivisen asumisen arjen toiminnan vaatimukset Henkilökunnan rakenne ja vastaavat henkilöt Henkilökunnan rakenne: 1 asumispalveluyksiköstä vastaava ohjaaja, 1 työtoiminnan koordinaattori, 1 työvalmentaja ja 8 ohjaajaa tai 2 työvalmentajaa 7 ohjaajaa Asumispalveluyksikön toiminnasta vastaava henkilö Asumispalveluyksikön toiminnasta vastaavalla henkilöllä on oltava vähintään soveltuva sosiaalialalle suuntaava sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto tai alan aikaisempi opistoasteinen tutkinto (laki sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista 272/2005). Työtoiminnasta vastaava henkilö Asumispalveluyksikön työtoimintaa koordinoivalla henkilöllä, työtoiminnan koordinaattori, on oltava vähintään soveltuva sosiaalialalle suuntaava sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto tai alan aikaisempi opistoasteinen tutkinto (laki sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista 272/2005).

7 TARJOUSPYYNTÖ / LIITE 1 7 Työtoiminnan koordinaattori vastaa työtoiminnan toimivuudesta, kehittämisestä ja verkostoitumisesta. Ohjaava henkilökunta Asumispalveluun osallistuvalla ohjaavalla henkilökunnalla on oltava vähintään soveltuva lähihoitajan tai muu vastaava sosiaali- tai terveysalan tutkinto (laki sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista 272/2005). Ohjaavasta henkilökunnasta 1-2 työntekijää toimii työtoiminnan ohjaajina, työvalmentajina. Työvalmentajat toimivat työtoiminnan ohjaajina asumispalveluyksikössä, vastaten arjen ja työn sujuvuudesta työtoiminnassa Osaamisen kehittäminen Henkilökunnan osaamisen on oltava asukkaiden palvelutarpeiden edellyttämällä tasolla. Palveluntuottaja käy kehityskeskustelun henkilökuntansa kanssa ja laatii siinä yhteydessä kullekin henkilökohtaisen koulutussuunnitelman. 8. Johtaminen 8.1. Asumispalvelun laatu 8.2. Asiakaspalaute Asumispalvelun laatu muodostuu seuraavien tekijöiden perusteella: - asumispalveluyksikön arvot ja toimintaperiaatteet sekä johtamisen vastuut ja valtuudet on määritelty - tavoitteiden toteutumisesta asukkaan palvelusuunnitelmassa määritellyn mukaisesti; - palveluntuottajan palvelukonseptin toteuttamisesta; ja - palvelun järjestämisestä ja toteuttamisesta sopimuksessa määritellyn mukaisesti. Asiakaspalautetta on hyödynnettävä toiminnan kehittämisessä.