Kulttuurituottaja (ylempi AMK)

Transkriptio

1 Kulttuurituottaja (ylempi AMK) 1 (10) Kulttuurituotanto (ylempi AMK) OPETUSSUUNNITELMA Kulttuurituotannon ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtava koulutus on tarkoitettu kulttuurituotannon alan ammattikorkeakoulututkinnon tai muun soveltuvan korkeakoulututkinnon suorittaneille, joilla on vähintään kolmen vuoden työkokemus asianomaiselta alalta. Tutkintonimike on Kulttuurituottaja (ylempi AMK) tai englanniksi Master of Culture and Arts. Humanistisen ammattikorkeakoulun (HUMAK) ja Metropolia Ammattikorkeakoulun yhdessä toteuttaman tutkinnon tavoitteena on tarjota kulttuurisektorin tuotannollisissa tehtävissä toimiville mahdollisuus kehittää ja syventää asiantuntemustaan kulttuurituotannon nopeasti muuttuvissa toimintaympäristöissä. Tutkinnon suoritettuaan opiskelija kykenee hyödyntämään kehittäjäosaamistaan kulttuurialalla sekä oman ammatillisen profiilinsa puitteissa muilla toimialoilla. Tämä osaaminen edellyttää kykyä ennakoida kulttuurialaan kohdistuvia yhteiskunnallisia ja kansainvälisiä muutoksia sekä suunnitella ja ohjata uudistavaa ja kehittävää toimintaa. 1 OPETUSSUUNNITELMATYÖN TAUSTA JA TAVOITTEET Kansallisen kilpailukyvyn parantamisessa kehittynyt kulttuurituotanto ja valmiudet kansainväliseen toimintaan ovat luovan talouden keskeisiä menestystekijöitä. Kehittämis-, johtamis- ja opetustehtäviin tarvitaan alalle koulutettuja asiantuntijoita. Kulttuurituotannon kentän muuttuvissa toimintaympäristöissä tarvitaan erikoistumista sekä ammattiosaamisen syventämistä asiantuntijaosaamiseksi. Koulutusohjelman kompetenssit koostuvat yleisistä ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon työelämävalmiuksia kuvaavista yleisistä kompetensseista, kulttuurituotannon alakohtaisia erityisosaamisvaatimuksia kuvaavista kompetensseista sekä muista asiantuntijuuden kehittymistä tukevista kompetensseista.

2 2 (10 Yleiset kompetenssit perustuvat: - ammattikorkeakouluopinnoista annettuun lakiin (351/2003) ja asetukseen (352/2003) sekä niitä koskeviin muutossäädöksiin (411/ ja 423, 426/ ). - Korkeakoululaitoksen yhteisiin tavoitteisiin (OKM) - European Qualification Framework (EQF) Euroopan parlamentin ja neuvoston suositus ( ) Yleiset ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon työelämävalmiuksia kuvaavat kompetenssit ovat: itsensä kehittäminen, eettinen osaaminen, viestintä- ja vuorovaikutusosaaminen, kehittämistoiminnan osaaminen, organisaatio- ja yhteiskuntaosaaminen sekä kansainvälisyysosaaminen. Näiden kompetenssien taso määräytyy EQF:n kuvauksen tasolle 7, joka on Master-taso (TAULUKKO 1): Tiedot Taidot Kompetenssit Taso 7 Ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon (Mastertaso) keskeiset oppimistulokset Pitkälle erikoistuneet ja omaperäisen ajattelun mahdollistavat tiedot, jotka vastaavat osittain työ- tai opintoalan kärkiosaamista. Kriittinen tietoisuus alan ja eri alojen rajapintojen tietoihin liittyvistä kysymyksistä. Erikoistuneet ongelmanratkaisutaidot, joita tarvitaan tutkimuksessa ja/tai innovaatiotoiminnassa uuden tiedon ja toimintatapojen kehittämiseen ja eri alojen tietojen yhdistämiseen. Kyky johtaa ja uudistaa toimintaa monimutkaisissa ja vaikeasti ennakoitavissa ja uutta strategista lähestymistapaa vaativissa työ- ja opiskeluympäristöissä. Kyky ottaa vastuuta ryhmien ammatillisen osaamisen ja työkäytäntöjen kehittämisestä ja/tai toiminnan strategisesta arvioinnista. Opetussuunnitelmatyön alakohtaiset uudistukset perustuvat 2000-luvun valtakunnallisiin ja metropolialuetta koskeviin luovien alojen kehittämislinjauksiin ja selvityksiin luovien alojen menestystekijöistä. Luovan Suomen visio Yksitoista askelta luovaan Suomeen (2006) korostaa luovuuden tärkeyttä koko yhteiskunnan hyvinvoinnille ja painottaa erityisesti asenteiden sekä ajattelu- ja toimintatapojen muuttamista sekä tarvetta tarkastella kriittisesti toimialan rakenteita ja toimintamuotoja. Kauppa- ja teollisuusministeriön Luovien alojen yrittäjyyden kehittämisstrategia 2015 (2007, 22 23) painottaa kehittäjäverkoston selkeyttämistä ja toteaa, että yhtenä keskeisenä heikkoutena on strategisen osaamisen puute. Työ- ja elinkeinoministeriön sekä opetus- ja kulttuuriministeriön Luovan talouden ja kulttuuriyrittäjyyden tulevaisuusryhmä perustaa toimintamallinsa siihen, että luovien sisältöjen tuottaminen osataan, mutta ammattimainen tuotteistaminen, jakelu ja markkinointi pitäisi saada kuntoon (Tulevaisuusraportti 2011, 11). Näiden valtakunnallisten linjausten lisäksi opetussuunnitelmatyö perustuu kulttuurituotannon koulutusohjelmien yhteiseen ennakointihankkeeseen Tuottaja 2020, johon osallistuivat kaikki kulttuurituotannon ammattikorkeakoulututkintoa antavat oppilaitokset, Humanistinen ammattikorkeakou-

3 3 (10 lu HUMAK, Metropolian Ammattikorkeakoulu, Mikkelin ja Seinäjoen ammattikorkeakoulut sekä Yrkeshögskolan Novia. Myös Taide- ja kulttuurialan ammattijärjestö Taku ry ja Kulttuuripoliittisen tutkimuskeskuksen edistämissäätiö CUPORE osallistuivat hankkeeseen. Tuottaja 2020 hankkeessa ennakoitiin kolmen vuoden ajan ( ) kulttuurituotannon tilaa vuonna Hankkeessa tunnistettiin tuottajan tulevaisuuden osaamishaasteita ja tuotettiin keskeistä tietoa koulutuksen kehittämiseen. HUMAKin ja Metropolian pedagogisten strategioiden linjaukset ovat ohjanneet opetussuunnitelmatyötä. Ammattikorkeakoulut ovat kiinteässä yhteistyössä työelämän kanssa koko ajan opetukseen kuuluvien projektien, harjoittelujen ja opinnäytetöiden kautta. Opetussuunnitelmaan ovat vaikuttaneet edellä mainittujen asioiden lisäksi myös koulutuksen toteuttamisesta saatu palaute, jota on kerätty systemaattisesti tutkinnon käynnistämisestä (2009) lähtien. Uudessa opetussuunnitelmassa erityisosaaminen painottuu luovien prosessien strategiseen johtamiseen ja siihen liittyvään yhteistoiminnalliseen kehittämisosaamiseen, ennakointiosaamiseen ja palvelujen vuorovaikutteiseen tuottamiseen. Opetussuunnitelma on käsitelty Metropolia Ammattikorkeakoulun Kulttuurituotannon työelämän neuvottelukunnassa sekä lähetetty Humanistisen ammattikorkeakoulun Kulttuurituotannon työelämän neuvottelukunnaan jäsenille kommentointikierrokselle 2. Opetussuunnitelma käsitellään Humanistisen ammattikorkeakoulun hallituksessa ja Metropolia Ammattikorkeakoulun hallituksessa OPINTOJEN LAAJUUS JA TOTEUTUS Kulttuurituottaja (ylempi AMK) -tutkinto on laajuudeltaan 60 opintopistettä. Puolet tutkinnosta muodostaa opinnäytetyö, joka on työelämän kehittämishanke. Yksi opintopiste vastaa noin 27 tuntia opiskelijan työtä. Ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon tuottamassa asiantuntijaosaamisessa korostuvat laajaalaisuus ja sovellettavuus, mikä mahdollistaa työskentelyn monenlaisissa kulttuurialan työtehtävissä ja työpaikoissa. Tutkinnossa painotetaan kulttuurituottajan kykyä johtaa yhteistoiminnallisia kehittämisprosesseja. Työelämän muutokset on otettu huomioon opintosisällöissä kytkemällä niiden sisällöt opiskelijoiden työyhteisöihin ja niiden tarvitsemaan tutkimukselliseen kehittämistyöhön. 1 Kirsi Herala, Taide- ja kulttuurialan ammattijärjestö Taku ry, Heli Mattila, alumni, Creative Blender/ Diges ry, Juhani Merimaa, Tavastia, Marianne Mäkelä, Image Match, Erno Ovaska, alumni, Wonder Event, Kari Pössi, Piikkikasvi agency, Lea Rintala, Wee- Gee, Paiju Tyrväinen, Helsingin kulttuurikeskus, Johanna Tirronen, opettajakunnan edustaja (lehtori), Katri Halonen, opettajakunnan edustaja (vs. koulutuspäällikkö), Siiri Kihlström, opiskelijajäsen 2 Hytti Jukka (pj): Kansainvälisten asioiden päällikkö / Teatterin tiedotuskeskus TINFO, Kallio Jorma: Lappeenrannan kulttuurisihteeri (AMKin hallituksen jäsen), Komulainen Marja-Liisa: kehittämispäällikkö, Helsingin kaupunginkirjasto, Lindstedt Johanna: Annantalon johtaja, Piirainen Laura: HUMAKin alumniyhdistyksen edustaja, Piia Rantala, Taiteen keskustoimikunnan puheenjohtaja, Ukkola Aino: projektikoordinaattori Turun Seudun Kehittämiskeskus Walden Vesa: Jyväskylä, yrittäjä Festago, Winqvist Ditte: Kuntaliitto, kulttuurin erityisasiantuntija

4 4 (10 Opetusmenetelmänä käytetään monimuoto-opetusta, joka koostuu lähi- ja verkko-opetuksesta ja erilaisista tiedonhaku-, analysointi- sekä työelämässä toteutettavista kehittämistehtävistä. Opinnot suoritetaan projektimaisesti kehittämis- ja oppimistehtävinä, jotka kytkeytyvät työelämän kehittämishaasteisiin. Tutkinto jakaantuu kolmeen osaan, jotka ovat: 1) Strateginen johtaminen ja asiantuntijaosaamisen tuotteistaminen 20 op 2) Tutkimuksellinen kehittämistoiminta ja opinnäytetyö 35 op 3) Asiantuntijaprofiilin syventäminen 5 op Osaamisalueiden tarkempi kuvaus 1. STRATEGINEN JOHTAMINEN JA ASIANTUNTIJAOSAAMISEN TUOTTEISTAMINEN 20 OP Opiskelija oppii analysoimaan oman työnsä ja toimintaympäristönsä kehitystä kansainvälisestä näkökulmasta ja kehittämään luovia prosesseja. Opiskelija oppii kartoittamaan erilaisten asiakasryhmien ja käyttäjien tarpeita taide- ja kulttuuripohjaisille palveluille sekä käyttämään erilaisia malleja palvelujen tuottamiseen. Hän rakentaa asiantuntijaidentiteettiään yhteistoiminnallisen kehittämistyön johtajana ja oppii soveltamaan strategisen suunnittelun menetelmiä. Opintojaksokohtainen saavutettu osaaminen, sisällöt ja arviointikriteerit: 1.1 Johtaminen, organisaatiot ja strategiatyö kulttuurialalla 6 op Suunnitella ja johtaa organisaation kehittämistyötä sekä paikallisessa että kansainvälisessä työyhteisössä. Ymmärtää johtamistaidon keskeiset osa-alueet ja toimintatavat erilaisissa luovissa toimintaympäristöissä. Tuntee yhteiskuntavastuun perusteet ja osaa soveltaa kestävän kehityksen periaatteita omassa toiminnassaan. Soveltaa johtamisen keskeisiä malleja luovassa toiminnassa. Suunnitella ja toteuttaa erilaisia kulttuuriosaamista vaativia ryhmäprosesseja. Sisältö: Keskeiset johtamisteoriat, mallit ja johtamistyylit Strateginen johtaminen ideasta toteutukseen Esimiehen rooli, vastuut ja siihen liittyvä työoikeus ja sopimukset Kulttuurien kohtaamien

5 5 (10 Sidosryhmien integroiminen toiminnan kehittämiseen Tyydyttävä Opiskelija tietää johtamistaidon keskeiset osa-alueet, teoriat ja toimintatavat luovissa toimintaympäristöissä. Opiskelija tietää esimiehen vastuut ja tärkeimmät tehtävät. Opiskelija ymmärtää strategian suhteen käytännön toimintaan. Kiitettävä Opiskelija hallitsee strategisen johtamisen keskeiset osa-alueet, teoriat ja toimintatavat luovissa toimintaympäristöissä. Opiskelija hallitsee esimiehen vastuut ja tehtävät. Opiskelija hallitsee yhteistoiminnallisuuden merkityksen verkostojen ja sidosryhmien kanssa. Opiskelija analysoi organisaation toimintaa yhteiskuntavastuun näkökulmasta ja kykenee soveltamaan kestävän kehityksen periaatteita. 1.2 Taide- ja kulttuuriosaaminen, käyttäjälähtöisten palvelujen tuotteistaminen 6 op Analysoida erilaisten asiakasryhmien ja käyttäjien tarpeita kulttuuripohjaisten palveluiden tuotesuunnittelussa. Tunnistaa erilaisten taloudellisesti kannattavien palveluiden ansaintalogiikat. Suunnitella ja johtaa palvelujen tuotteistamista monialaisissa työryhmissä. Sisältö: Liiketoiminnallisesti kannattavien palvelujen tuotteistaminen ja konseptointi Tuotteistamiseen liittyvät tekijänoikeudet Myynti ja markkinointi Tyydyttävä Opiskelija ymmärtää palvelutuotannon ansaintalogiikan periaatteet. Opiskelija tuntee taide- ja kulttuuriosaamiseen pohjautuvan palvelun tuotteistamisprosessin ideasta myyntiin. Kiitettävä

6 6 (10 Opiskelija hallitsee palvelujen tuotteistamisen menetelmiä monipuolisesti. Opiskelija kykenee kehittämään käyttäjälähtöisen ansaintalogiikaltaan toimivan palvelun. Opiskelija osaa johtaa moniammatillisten suunnitteluryhmien tuotekehitysprosesseja. Opiskelija hallitsee palvelujen tuotteistamisprosessin ideasta myyntiin 1.3 Kansainvälisyys toimintastrategiana 4 op Sijoittaa oman ja edustamansa toimialan aseman ja merkityksen osana kansainvälistymisen prosessia. Arvioida työtään ja toimenkuvaansa kansainvälistymisen näkökulmasta, erittelemään työhönsä liittyviä lokaaleja ja globaaleja, erityisesti Euroopan aluetta koskevia kysymyksiä. Tunnistaa mahdollisuuksiaan kehittää alaa kansainvälisessä ympäristössä ja yhteistyöverkostoissa. Hahmottaa yleiskuvan ammatillisen tehtäväalueen asemasta ja merkityksestä kansainvälisessä toimintaympäristössä. Sisältö: Kansainvälinen verkostoyhteistyö ja sen aseman arviointi opiskelijan oman toimialan kehitystyössä Tyydyttävä Opiskelija tunnistaa oman toimialansa kansainväliset verkostot ja ymmärtää toimialansa aseman osana kansainvälistymisen prosessia. Opiskelija kykenee toimimaan vieraalla kielellä kansainvälisessä toimintaympäristössä. Kiitettävä Opiskelija kehittää omaa asiantuntijuuttaan kansainvälisen toimikentän erikoisosaajana. Opiskelija osaa käyttää ja arvioida oman toimialansa ja siihen liittyviä kansainvälisiä verkostoja ja toimintamalleja osana kansainvälistymisprosessia. Opiskelija kykenee kommunikoimaan vieraalla kielellä täsmällisiä ammatillisia ilmauksia käyttäen kansainvälisessä toimintaympäristössä.

7 7 ( Asiantuntijan identiteetti ja oman osaamisen tuotteistaminen 4 op Tunnistaa ja tuoda näkyväksi omaa osaamistaan suhteessa toimintakenttään ja muihin toimijoihin. Osaa monipuolisesti ja systemaattisesti arvioida omaa osaamistaan ja asiantuntijuuttaan sekä määritellä osaamisensa kehittämistarpeita. Kykenee jatkuvaan oppimiseen sekä ymmärtää ja ohjaa tavoitteellisesti omaa oppimisprosessiaan. Kykenee yhdessä oppimiseen ja opitun jakamiseen erilaisissa asiantuntijayhteisöissä. Osaa suunnitella, organisoida ja kehittää omaa toimintaansa. Ymmärtää oman osaamisen soveltamisarvoin yhteiskunnan eri sektoreilla. Osaa määritellä ja perustella omia ammattieettisiä periaatteita asiantuntijana ja työelämän kehittäjänä. Sisältö: Elinikäisen oppimiset tavoitteet ja menetelmät Asiantuntijan identiteetti; käsitys itsestä yhteistoiminnallisen kehittämistyön johtajana Yhteistoiminnallinen työskentely: reflektointi, palautteen anto ja vertaisarviointi- ja tuki Itsensä johtaminen Oman osaamisen tuotteistaminen ja virtuaalinen näkyvyys Tyydyttävä Opiskelija osaa tunnistaa ja tehdä näkyväksi omaa asiantuntijuuttaan. Opiskelija tunnistaa itsearvioinnin ja oman toiminnan kehittämisen periaatteet sekä ymmärtää yhdessä oppimisen merkityksen erilaisissa asiantuntijayhteisöissä. Kiitettävä Opiskelija hallitsee monipuolisia menetelmiä arvioida ja kehittää omaa asiantuntijuuttaan. Opiskelija hallitsee tavoitteiden mukaiset oman asiantuntijuuden soveltamis- ja kehittämismenetelmät ja kykenee soveltamaan niitä luovasti ja ennakoivasti. Opiskelija on suorittanut annetut tehtävät määräajassa ja osallistunut aktiivisesti ja rakentavasti oppimistilanteisiin.

8 8 (10 2. TUTKIMUKSELLINEN KEHITTÄMISTOIMINTA JA OPINNÄYTETYÖ 35 op Opiskelija oppii kehittämistoiminnan erilaisia menetelmiä ja voi soveltaa niitä samoin kuin muilla opintojaksoilla opittua omaan opinnäytetyöhönsä. Osaamistavoitteiden mukaisesti opiskelija osaa toteuttaa ja arvioida kehittämishankkeen sekä tuottaa siitä työn tilaajaa ja toimialaa hyödyntävää tietoa. Valtioneuvoston asetus 423/2006 sekä HUMAKin ja Metropolian tutkintosäännös määrittelevät opinnäytetyön. Opinnäytetyö on teoreettinen tai empiirinen tutkimus-, kehittämis- tai suunnittelutehtävä. Työ tehdään pääsääntöisesti työelämän tarpeisiin, ja aihepiiriltään se liittyy kiinteästi koulutusohjelman tai suuntautumisvaihtoehdon ammattiopintoihin. Opinnäytetyö voidaan tehdä yksilö- tai pienryhmätyönä. Osaamisalue koostuu kahdesta opintojaksosta: 2.1 Tutkimuksellisen kehittämistyön menetelmät 5 op 2.2 Opinnäytetyö (30 op) Opintojaksokohtainen saavutettu osaaminen, sisällöt ja arviointikriteerit: 2.1 Tutkimuksellisen kehittämistyön menetelmät 5 op Tunnistaa työelämän kehittämistarpeita. Määritellä tutkimuksellisen kehittämistyön tavoitteet ja monipuoliset menetelmät sekä tuntee ylemmän AMK -opinnäytetyön vaatimukset. Valita tarkoituksenmukaiset kehittämismenetelmät oman kehittämishankkeen toteuttamiseen. Suunnitella kehittämishankkeen ja ohjata yhteistoiminnallisia kehittämisprosesseja. Hakea tietoa kehittämistyönsä tueksi. Kirjoittaa opinnäytetyötään prosessimaisesti. Sisältö: Tiedonhaku ja tietoperustan rakentaminen Tutkimukselliset kehittämismenetelmät Yhteisölliset ideointimenetelmät Vertaisarviointi Tiedon tuottaminen kehittämishankkeesta

9 9 (10 Tyydyttävä Opiskelija tietää tutkimuksellisen kehittämistyön perusteet ja osaa soveltaa vähintään yhtä kehittämistyön menetelmää. Opiskelija osaa rakentaa tietoperustan omalle kehittämishankkeelle sekä kykenee kirjoittamaan prosessinomaisesti. Opiskelija tunnistaa oman kehittämistyön kannalta keskeiset yhteistyökumppanit. Kiitettävä Opiskelija tunnistaa oman alan keskeiset kehittämiskohteet sekä pystyy toteuttamaan ja arvioimaan tutkimuksellisen kehittämistyön yhdessä keskeisten kumppanien kanssa. Kehittämistyön tuloksena syntyy uusi toimintatapa, tuote tai palvelu, joka aidosti kehittää kohdetta. Kehittämistyöstä tuotettu tieto on raportoitu selkeästi ja tieteellisen kirjoittamisen sääntöjä noudattaen. 2.2 Opinnäytetyö (30 op) Arvioida tietoa kriittisesti ja kykenee hahmottamaan kokonaisuuksia sekä luomaan uutta tietoa. Hallitsee tutkimus- ja kehitystoiminnan hankkeistamisen. Toimii aloitteellisesti ja kehittävän työtavan mukaisesti sekä osaa käynnistää ja toteuttaa muutosprosesseja. Luovan ja innovatiivisen ongelmanratkaisun ja päätöksenteon työssään. Opinnäytetyön arvioinnissa otetaan huomioon koko opinnäytetyöprosessi ja kaikki siihen liittyvät tuotokset. Arvioinnissa kiinnitetään huomiota kykyyn hankkia, käsitellä ja soveltaa itsenäisesti tietoa, tunnistaa, eritellä ja ratkaista ammatillisia ongelmia käytännön tilanteissa sekä kehittää omaa ammattialaansa. Opinnäytetyöhön kuuluvan kirjallisen osan arvioinnissa kiinnitetään huomiota sekä työn asiasisältöön että kieli- ja ulkoasuun.

10 10 (10 3 ASIANTUNTIJAPROFIILIN SYVENTÄMINEN 5 op Asiantuntijana profiloitumista syvennetään vapaasti valittavien opintojen kautta (5 op, ajoitus koko opintojen ajalle). Osaamistavoitteiden mukaan opiskelija laajentaa ja syventää näissä opinnoissa ammatillista ja persoonallista osaamistaan ura- ja kehityssuunnitelman ja HOPS:n valintojensa mukaisesti. Vapaasti valittavien opintojen kautta opiskelija syventää asiantuntijaprofiiliaan jollakin kulttuurituotannon kentän osa-alueella. Opinnoista päätetään HOPS-keskustelujen yhteydessä. HUMAKin ja Metropolia Ammattikorkeakoulun järjestämien opintomahdollisuuksien lisäksi suorituksia voi tehdä myös muualla. AJOITUS Kevät 2013 Johtaminen, organisaatiot ja strategiatyö kulttuurialalla Asiakaslähtöisten palvelujen tuotteistaminen Tutkimuksellisen kehittämistyön menetelmät Syksy 2013 Kansainvälisyys toimintastrategiana (alkaa keväällä 2013 Asiantuntijan identiteetti ja oman osaamisen tuotteistaminen (kulkee läpi koko tutkinnon) Opinnäytetyö (kulkee läpi koko tutkinnon)