KOMIN Kompetenscentrum för Inomhusmiljö och Hälsa som samlar ett nätverk av praktisk och forskningsmässig kompetens under ett tak med uppgift att

Transkriptio

1 KOMIN Kompetenscentrum för Inomhusmiljö och Hälsa som samlar ett nätverk av praktisk och forskningsmässig kompetens under ett tak med uppgift att bistå näringslivet och allmänheten med information, råd och utbildning inom området.

2 Yhteystyötä Suomen ja Ruotsin välillä TEMA-projektissa Annika Glader Yrkeshögskolan Novia, Vaasa

3 TEMA-projektisuunnitelma Yhteistyökumppaneita: Novia, Uumajan yliopisto, Västerbottens läns landsting ja Suomen Kuntaliitto Projekti osana Kosteus- ja hometalkoita Poikkitieteellistä yhteistyötä Merenkurkussa Kartoittaa ja verrata menetelmiä ja parhaita menettelytapoja sisäilmaongelmien ratkaisemiseksi Kehittää opetusmateriaalia Kohdistuu terveydenhuollon, rakennustekniikan ja opetuksen aloille

4 KOMIN Yhteinen tietoverkosto Suomen ja Ruotsin välillä jonka kautta levitämme olennaista tietoa aiheista, jotka vaikuttavat sisäilman laatuun ja terveyteen. Vaihe I: Kehittää yhteystyötä ja tietoverkosto. Vaihe II: Kartoittaa ja verrata menetelmiä ja parhaita menettelytapoja. Vaihe III: Pysyvä tietoliikenne Suomen ja Ruotsin välillä.

5

6 Kuntien menettelytavat Tutkia, miten kunnissa toimitaan käytännössä, kun sisäilmaongelma on havaittu. Tavoitteena näyttää ruotsalaisille, miten asiat hoidetaan Suomessa ja päinvastoin. Selvitettiin Ruotsissa mm. jos ongelmat ratkaistaan jonkun tietyn mallin mukaan. Koska Ruotsissa ei ole tehty tutkimuksia kuntien menettelytavoista, keskusteltiin eri toimijoiden kanssa ja pidettiin workshop Uumajassa.

7 Kuntien menettelytavat Suomessa käytettiin pohjana mm. Keron, Hekkasen, Kuntaliiton ja Kosteus- ja hometalkoiden tekemiä tutkimuksia. Jokaisella kuntotutkijalla on lähes oma tapa tutkia ja raportoida. SWESIAQ-malli on hiljattain tullut käyttöön, mitä kokeiltiin hyvänä. Ruotsissa kuka tahansa saa tehdä kuntotutkimuksen, siellä ei ole vaatimuksia koulutuksesta. Kokemus katsottiin osoitukseksi pätevyydestä.

8 Betonilattioiden tutkimusmenetelmiä Kosteusvaurioituneiden betonilattiarakenteiden tutkimusmenetelmiä Suomessa ja Ruotsissa. Aineistoa kerätty viranomaisohjeista, ohjekirjoista, tutkimusraporteista, muista julkaisuista ja keskusteluista. Kuvauksia kokonaisvaltaisista lähestymistavoista sisäilmasto-ongelmien selvittämiseen ja tarkempia ohjeita kosteusvaurioituneiden betonilattioiden tutkimisesta.

9 Betonilattioiden tutkimusmenetelmiä Kuvaillaan myös tavallisia korjaustoimenpiteitä ja ongelmien ennaltaehkäiseminen. Jokaisella toimijalla Ruotsissa omat tutkimusmenetelmät, yleisiä ohjeita ei ole annettu viranomaisilta. Ennaltaehkäisemistietoja on jo olemassa molemmissa maissa. Edellyttää, että rakennusala itse toimii.

10 Mikrobivauriotutkimustavat Mukana laatimassa SWESIAQin ohje Mikrobivaurioiden tutkiminen rakennuksissa Tulee sisältämään mm. mikrobikasvuston paikantaminen ja materiaalinäytteiden otto ja analysointi. Ohje osana SWESIAQin sisäilmatutkimusohjetta, joka kertoo kokonaisvaltaisen lähestymistavan sisäilmastoongelmien selvittämiseen (vastaavanlainen kuin TTL:n Tilaajan ohje)

11 SWESIAQ:in ohje sisäilmatutkimuksista

12 Kosteudenhallinnan asiantuntija Yhteistyötä FuktCentrum/Anders Kumlinin kanssa FuktCentrum osana Lundin yliopistoa Ruotsissa ByggaF, rakennusprosessin kosteudenhallintamenetelmä ert_byggande/byggaf_metoden/ TEMA-projektissa tavoite on laatia ajantasaista opetusmateriaalia kosteudenhallinnasta e-kirjana

13

14 Ympäristöterveystutkimukset Västerbottenissa ja Pohjanmaalla Poikittaistutkimus tehty Västerbottenissa (3406 henkilöä vastannut), käynnissä poikittaistutkimus Pohjanmaalla (1535 henkilöä vastannut) ja pitkittäistutkimus Västerbottenissa (75% aiemmista vastanneista, 2554 hlö). Satunnaisesti valittuja aikuisia Västerbottenin ja Pohjanmaan väestörekistereistä. SBSin, MCSin ja AAn (astma ja allergia, yhdistettynä sisäilmaan) esiintyvyyttä, yleisyyttä normaaliväestössä, laukaisevia tekijöitä, riskitekijöitä, selvityskeinoja ja niiden yhteisesiintyvyyttä muiden ympäristöyliherkkyyksien yhteydessä.

15 Ympäristöterveystutkimukset Västerbottenissa ja Pohjanmaalla Tuloksena kehitetään ja arvioidaan myös ympäristöyliherkkyyksien kyselylomakkeita. Tulokset Västerbottenin poikittaistutkimuksista Yhteisesiintyvyyttä nähtiin runsaasti ja kolme neljäsosaa henkilöistä, jotka ilmoittivat kokevansa kemikaaliyliherkkyyttä, ilmoitti ongelmien alkaneen tietyissä rakennuksissa.