kohti perustuloa? Kansallinen Sivistysliitto ry

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "kohti perustuloa? Kansallinen Sivistysliitto ry"

Transkriptio

1 kohti perustuloa? Kansallinen Sivistysliitto ry

2

3 SISÄLLÄ VAI ULKONA kohti perustuloa? Kansallinen Sivistysliitto ry

4 Copyright Tekijät ja Kansallinen Sivistysliitto ry. Toimitus: Sari Hintikka-Varis Graafinen suunnittelu, kuvitus ja taitto: Timo Mäkinen, United Bytes Oy Paino: SP-Paino Oy, Hyvinkää ISBN Kustantaja: Kansallinen Sivistysliitto ry. Helsinki 2007

5 Helsinki Linnanmäki

6 Esipuhe Sisällä vai ulkona kohti perustuloa? on Kansallisen Sivistysliiton toinen ns. think tank -hankkeeseen liittyvä kirjallinen tuotos. Sen synnyttäminen on ollut antoisa ja haasteellinen prosessi. Raportin kirjoittamisen ohella on koko ajan synnytetty kokoomuslaista ajatuspaja-traditiota. Kädessäsi olevaan tutkimukseen ovat kirjoittaneet artikkelit yhteiskuntatieteiden maisteri Markku Ikkala Jyväskylästä, hallintotieteiden lisensiaatti, kansanedustaja Harri Jaskari, Kansallisen Sivistysliiton va. pääsihteeri Kristiina Kokko ja vapaa-ajattelija Toive-Aatos Kaukainen Vähäkylältä. Ryhmämme ryhtyi analysoimaan työnteon, sosiaalietuuksien, maksujen ja verojen vaikeasti hahmotettavaa kokonaisuutta. Miksi työn vastaanottamisen tielle on asetettu esteitä vaikka tiedämme, että työ on yksilölle yksi elämän peruselementeistä, toimeentulon lisäksi elämisen mielekkyyden lähde? Projektiin liittyvässä Kattava perustulo vai kannustava keppiporkkana -seminaarissa Kelan tutkimusosaston yhteiskuntatutkimuksen päällikkö Jouko Kajanoja esitti alla olevan kaavion. On huomattava, että nykyisessä järjestelmässä on todellakin esteitä yksilön työllistymiseen. Lisätulosta käteen jäävä osuus työttömän perheessä. 80 % 60 % 40 % Toimeentulotuki eur Nettotulon muutos, % 20 % 0 % % Asumistuki eur 40 % Työmarkkinatuen tarveharkinta eur 60 % 80 % 100 % Palkkatulo, eur/kk (Kansaneläkelaitoksen tutkimusosasto, Pertti Honkanen) 6

7 Tämä tutkimus sisältää mietteitämme aihepiiristä ja sen tarkoitus on herättää keskustelua ja kiinnittää huomiota yhteiskuntamme epäkohtiin. Toivottavasti koet antoisia lukuhetkiä tutkimuksen parissa. Tästä on hyvä jatkaa eteenpäin. Helsingissä Sari Hintikka-Varis, kirjan toimittaja Sisällysluettelo: Markku Ikkala: Perustulokeskustelu Suomessa...9 Harri Jaskari: Suomalainen köyhyys oma syy vai yhteiskunnan vika...73 Kristiina Kokko: Aidan toisella puolella asunnottomuus ja perustulo Toive-Aatos Kaukainen: Vastuullinen markkinatalous 2017?

8 Perustulo edustaa laajemminkin modernia yhteiskunnallista ajattelua, jossa vanhakantainen vasemman ja oikean vastakkainasettelu murtuu ja jossa tasaarvo ja solidaarisuus saavat uutta käsitteellistä ja tavoitteellista sisältöä. Seppo Lindblom 8 Markku Ikkala

9 Markku Ikkala Perustulokeskustelu Suomessa 9 Perustulokeskustelu Suomessa

10 Markku Ikkala, YTM Perustulokeskustelu Suomessa 1. Johdanto Olen seurannut tutkimusta ja julkista keskustelua perustulosta luvun alusta alkaen niin kotimaassa kuin ulkomaillakin 1) ja tehnyt tutkimusta Jyväskylän yliopistolla siitä, kuinka tätä mahdollista yhteiskunnallista uudistusta argumentoidaan ja miten argumentit vaikuttavat yhteiskunnassa toimiviin ryhmiin. Tässä kirjoituksessa en puutu käytettyihin teorioihin tai niiden syvällisempään soveltamiseen. Tämän kirjoituksen tarkoituksena on koota yhteen maamme perustulokeskustelua erityisesti 1990-luvun alusta alkaen, mutta myös aikaisemmalta ajalta, ja esitellä sitä eri poliittisissa tilanteissa. 2. Lähtökohdista ja taustaongelmasta 2.1. Yhteiskunnallinen tilanne Työttömyys on Suomessa ja muissakin länsimaissa koettu pahimmaksi yhteiskunnalliseksi ongelmaksi. Ratkaisuksi esitetään työllistämistä. Se vaikuttaa kehäpäätelmältä ja edellyttää vähintäänkin keinojen yksilöintiä. Talouspolitiikan päättäjät uskovat että kun taloudellinen kasvu on riittävä, työllisyys hoituu itsestään ja siksi työttömyyden vähentämiseksi yleensä pyrittiin edistämään taloudellista kasvua. Taloudellinen kasvu näytti kuitenkin loppuvan 1990-luvun alussa ja sen myötä pelättiin myös ns. hyvinvointiyhteiskunnantien taloudellisten voimavarojen olevan loppumassa luvun puolivälissä alkoi kuitenkin jälleen nousukausi ja monet yritykset voivat hyvin. Kuiten- 1) Olen tutustunut niin yhteiskunta- kuin taloustieteellisen kirjallisuuteen seuratessani perustulokeskustelua. Olen myös osallistunut säännöllisesti Euroopan/maailman perustuloverkoston (BIEN) kokouksiin, missä on käyty monipuolista yhteiskunnallista keskustelua paitsi perustulosta myös yhteiskunnan muutoksista eri puolilla maailmaa. 10 Markku Ikkala

11 kaan työttömyys ei laskenut oleellisesti, koska yritysten automaatioaste oli korkea ja nousi jatkuvasti. Useat yritykset voivat edelleen huonosti ja joutuivat vähentämään työväkeä. Sama kehitys jatkuu edelleen. Työttömyyden ja köyhyyden voidaan sanoa olevan pysyvä tosiasia. Yhteiskunnan arvellaan selviytyvän hyvinvointivelvoitteistaan ainoastaan velkavaroin ja verotusta korottamalla. Tarvitaanko nyt vallankumousta vai riittääkö rauhallisempi yhteiskunnallinen uudistus tilanteen parantamiseksi? Useat tutkijat (esim. Juuti 1996, 13) ovat sitä mieltä, että yhteiskunnallinen ajattelumme kaipaa uudenlaista paradigmaa. Tällöin on pohdittava perusasioita ja katsottava ilmiöitä aivan uudesta viitekehyksestä. Miten työ, työllisyys ja toimeentulo, yhteiskunta ja talouden kasvu liittyvät ihmisten todellisiin tarpeisiin? Mikä on ihmisarvon ja työn suhde, mikä on käsityksemme ihmisestä ja maailmasta missä elämme? Yksinkertaisesti sanottuna: mitä on työ? Työn ja toimeentulon välistä yhteyttä on pidetty selvänä. Ongelmana on kuitenkin se, että perinteisellä työllä, erityisesti palkkatyöllä, ei ole voitu tyydyttää kattavasti kaikkien toimeentuloa. Ns. hyvinvointivaltion suojajärjestelmillä on toistaiseksi pystytty turvaamaan hädänalaisten perustoimeentulo, mutta 1990-luvulla, erityisesti työttömyyskulujen noustessa, epäiltiin hyvinvoinnin taloudellisen pohjan olevan pettämässä. Lisäksi hyvinvointivaltion suojajärjestelmät ovat monimutkaistuneet ja byrokratisoituneet, mikä on vähentänyt niiden tehokkuutta. Tehokkuutta tarvittaisiin nimenomaan varojen puutteen ollessa uhkaamassa. Näissä suojajärjestelmissä on myös holhousyhteiskunnan piirteitä. Lisäksi tekninen kehitys muuttaa yhteiskuntaa huimaa vauhtia. Hyvinvointivaltion ongelmien ratkaisuissa yhdeksi osatekijäksi on esitetty perustuloa, mitä on nimitetty myös kansalaispalkaksi Mikä on perustulo? Perustulolla on kansalaiskeskustelussa monta nimeä. On puhuttu kansalaispalkasta, kansalaistulosta, kansalaisosingosta, kansalaislisästä, sosiaalisesta tulosta, sosiaalisesta osingosta, negatiivisesta tuloverosta ja perustoimeentulomaksusta. Ilmeisesti tällä hetkellä käytetyin termi on perustulo (Basic Income), vakka englantilaisen BIRG:n (Basic Income Reseach Group) vuonna 1992 muutti nimensä CIRG:ksi 11 Perustulokeskustelu Suomessa

12 (Citizens Income Research Group). Nimen muutosta perusteltiin sillä, että perustulo on tullut yhä tärkeämmäksi osaksi kansalaisuuskeskustelua (Basic Income 1993, 5). Huolimatta värittömyydestään perustulo on mielestäni paras yleistermiksi. Onhan perustuloasialle omistautunut ainoa kansainvälinen organisaatio Euroopan ja nykyisin (vuodesta 2004) maailman perustuloverkosto (BIEN = Basic Income European/Earth Network) säilyttänyt nimessään sanan perustulo. Yksi syy on myös se, että perustulon rinnalle soveltuisi tällöin paremmin myös sellaisen asian pohtiminen kuin perusomistaminen, minkä sosiaalipoliittinen toisinajattelija Antti-Veikko Perheentupa on esittänyt kirjassaan Oikeudenmukaisuutta toisin tavoin (1993). Osmo Soininvaara (1994, 175) määrittelee perustulon yksinkertaisesti ja selkeästi seuraavasti: Perustulo on kaikille kansalaisille automaattisesti ja ehdoitta kuukausittain tilille maksettavaa rahaa, joka muodostaa tulojen perustan. Perustulon ideaa voidaan tarkentaa lainaamalla em. Iso-Britanniassa toimivan CIRG/BIRG:n perustulon määritelmää (Lahtinen 1992, 14): Perustulo korvaisi useimmat verovähennykset ja -helpotukset ja niin suuren osan olemassa olevista julkisesti rahoitetuista tukimuodoista kuin on käytännöllistä ja toisi tilalle jokaiselle miehelle, naiselle ja lapselle automaattisesti maksetun perustulon. Vaikka edellä mainitut perustulon eri nimitykset tarkoittavatkin periaatteessa samaa, niin eri nimien vivahteilla ja määritelmillä vaikutetaan ja tehdään erilaista politiikkaa. Tietyssä keskustelutilanteessa ja tietyssä yhteydessä nimillä on erilaisia lisämerkityksiä, tunne- ja arvovarauksia. Nimen valinta ja määrittelykin jollekin asialle on usein tarkoituksenmukaisuuskysymys. Perustulon vastustajat ovat onnistuneet saamaan erityisesti kansalaispalkalle negatiivisen sävyn ja nykyään myös itse perustulolle. Nykyään kun esitetään vero- ja sosiaalipolitiikkaan selvästi perustulon ominaisuuksia, pyritään samassa yhteydessä vakuuttamaan että ei kannateta perustuloa (vrt. esim. Kelasanomissa 1/2007 Kelan pääjohtaja Jorma Huuhtanen). Anita Mattila on väitöskirjassaan (2001) muodostanut perustuloista mallityypit ja määritellyt erilaisille nimille vähän erilaiset sisällöt. Perusidea on, että viime kädessä yhteiskunta takaa jokaiselle ihmiselle perustoimeentulon mahdollisimman yksinkertaisella ja ihmisar- 12 Markku Ikkala

13 voa kunnioittavalla tavalla. Käytännössä on kyse suurelta osin sosiaaliturva ja verotusjärjestelmien yhdistämisestä ja uudistamisesta Perustulo uuden paradigman pohjaksi Työttömyysongelman taustalta pitää etsiä jotain muuta, jos halutaan muuttaa paradigmaa. Varsinainen yhteiskunnallinen ongelma/päämäärä onkin mielestäni ihmisarvon takaaminen kaikille, mikä tarkoittaa sitä, että jokaiselle kansalaiselle pitäisi taata tyydyttävä paikka ihmisyhteisössä/yhteiskunnassa nyt ja tulevaisuudessa. Tämä tarkoittaa perustoimeentulon ehtojen ja työn määrittelyä uudella tavalla. Perustulo on keskeinen käsite/idea tälle ajatukselle ja olisi myös laajemmalle yhteiskunnalliselle päämäärälle. Eli brittiläinen BIRG/ CIRG on esittänyt että perustulo lisäisi yksilöllistä vapautta ja auttaisi estämään köyhyyttä, poistamaan köyhyys- ja työttömyysloukut, vähentämään työttömyyttä ja luomaan vähemmän jakautuneen moniarvoisemman yhteiskunnan. (Lahtinen 1992,14) Perustuloa voidaan käsitellä normina, jolle on olemassa jo arvopohja Suomessa ja muissakin ns. kehittyneissä maissa. Perustulosta eri muodoissaan on keskusteltu Suomessa jo yli 30 vuotta ja joissain maissa ollut lähellä toteutumistakin. Toisaalta jotkut pitävät perustuloa jo eräässä mielessä toteutettuna ns. hyvinvointivaltioissa hyvän perustoimentulojärjestelmän perusteella. Perustuloon pyrkiviä normisuuntautuneita liikkeitäkin toimii useissa maissa. Kuitenkaan selkeää perustulojärjestelmää ei ole missään puhtaana toteutettu ja näin ei sen vaikutuksia hyvinvointivaltioissa ole pystytty käytännössä tarkemmin selvittämään. Tässä kirjoituksessa on tarkoitus saada yhteiskunnallisesti tärkeimmistä puheenvuoroista esiin ne argumentit, jotka vaikuttavat keskusteluun ja itse asian hyväksymiseen tai torjuntaan. Mitkä ovat ne yhteiskunnalliset ryhmät, jotka kannattavat, tai jotka joidenkin edellytysten vallitessa voisivat kannattaa ajatusta, ja toisaalta mitkä ovat vastustavat ryhmät? Tällöin on kyse niistä kohderyhmistä/ yleisöistä, jotka vaikuttavat yhteiskunnallisten uudistusten edistymiseen. Aineistona on mielenilmaisuja perustulosta/kansalaispalkasta luvulta tutkimusraporteissa, pamfleteissa, aikakausi- ja sanomalehdissä, radio- ja tv-keskusteluissa jne. Tausta-aineistona on myös puheenvuoroja, tutkimusraportteja ja muita dokumentteja aikaisemmista keskusteluista ja tutkimuksista ja kansainvälisestä keskustelusta. Tar- 13 Perustulokeskustelu Suomessa

14 koitukseni on tässä esitellä tätä aineistoa kronologisessa järjestyksessä ja luoda kuva keskustelusta ja kommentoida keskustelun eri vaiheista tähän asti. 3. Uudemman perustulokeskustelun taustaa 3.1. Perustulokeskustelun alku Suomessa ennen 1980-lukua Ilpo Lahtinen on kirjassaan (1992, s ) esitellyt perustulon historiaa sekä kansainvälisesti että kotimaassa. Kansainvälisesti asia on ollut esillä jo pitkään tavalla tai toisella. Kunnian perustulon maahantuonnista Suomeen Lahtinen antaa kirjailija Samuli Paroselle. Hän ajoi kirjoituksissaan jo vuonna 1970 ideaa riippumattomuusrahasta, joka takaisi minimitulot kaikille. Ainoa edellytys rahan saannille olisi olla ihminen. Keskustelu perustulosta tai kansalaispalkasta alkoi vähitellen laajeta 1970-luvulla. Sosiaalipolitiikan tutkijat ja harjoittajat tunsivat aiheen ilmeisen hyvin. Jorma Sipilä nimittäin esitti alan oppikirjassa Sosiaalisten ongelmien synty ja leviäminen (1979, ) negatiivista tuloveroa/perustuloa uutena toimeentulojärjestelmänä. Taustalla oli ilmeisesti, pikemmin kuin Parosen idealistiset näkemykset, amerikkalaisen taloustieteilijän Milton Friedmanin 1960-luvulla kehittämät ajatukset negatiivisesta tuloverosta (Sipilä 1979, ). Keskustelu laajemmin poliittisena vaihtoehtona oli kuitenkin suppeaa, koska silloin hyvinvointivaltion rakentaminen vielä parhaassa vauhdissa ja sen avulla uskottiin ratkaistavan toimeentulon ja köyhyyden ongelmat Perustulokeskustelu Suomessa 1980-luvulla: perustoimeentulo ja köyhyys Termi kansalaispalkka tuli Ilpo Lahtisen mukaan Suomeen Osmo Lampisen ja Osmo Soininvaaran vuonna 1980 ilmestyneessä kirjassa Suomi 1980-luvulle. Merkkipaaluksi Lahtinen mainitsee myös Jaakko Uotilan ja Paavo Uusitalon teoksen Työttömyys, laki ja talous vuodelta luvulla perustulosta ei kuitenkaan julkaistu kokonaisesitystä. Sitä olivat kirjoituksissa käsitelleet mm. Jan Otto Andersson, Simo Aho, Markku Ruohonen, Matti Virtanen, Osmo Kuusi, Jorma Kalela ja Pekka Korpinen luvulla perustulokeskustelusta on Jyväskylän yliopistossa teh- 14 Markku Ikkala

15 ty parikin selvitystä, toinen yhteiskuntapolitiikan/sosiaalipolitiikan opinnäytetyönä (Peränen 1990). Puolueiden perustulo/kansalaispalkkakeskustelu käytiin lyhyenä ajanjaksona kevään 1987 eduskuntavaalien alla. Vaalien edellä käydylle perustulokeskustelulle pohjan loi pari julkisuuteen tullutta selvitystä, joille oli sosiaalinen tilaus. Ensimmäinen oli perustoimeentulotyöryhmän mietintö (Työryhmämuistio 1986:2), joka valmistui tammikuussa Toinen oli saman vuoden joulukuussa sosiaalihallituksen julkaisema ns. köyhyystutkimus, josta ilmeni että Suomessa elää puoli miljoonaa ihmistä köyhyysrajan alapuolella (Peränen 1990, 27, Sailas 1986). Perustoimeentulotyöryhmän mietinnössä (Työryhmämuistio 1986:2) puhuttiin tulotakuusta, mikä muistuttaa osittain nykyisiä perustulokäsityksiä ja osittain nykyistä toimeentulotukea. Työryhmän puheenjohtaja Kyösti Urponen oli sitä mieltä, että tulotakuu asettuisi varsin alhaiselle tasolle. Tulotakuun lisäksi työryhmän esitykseen kuului henkilökohtainen tulovakuus, millä korvattaisiin kaikki nykyisen sosiaaliturvan vähimmäisetuudet, kuten Kelan maksamat eläkkeet, työttömyysturva, sairasvakuutuksen päivärahat, kodinhoidon tuet sekä opintotuki. Lisäksi olisi olemassa edelleen myös sosiaalitoimistojen myöntämä toimeentulotuki, mutta siihen turvautumisessa olisi kyse muustakin kuin pelkästään rahan puutteesta. Näiden tarkoituksena oli vähintään kansaneläkkeen suuruinen toimeentuloturva. Työryhmän taustalla oli 1980-luvun alussa näkemys, että työttömyys tulee lisääntymään luvun lopulla nousukautena puhuttiin kuitenkin työvoimapulasta, mikä tosin 1990-luvun alussa muuttui massatyöttömyydeksi. Sosiaalihallituksen köyhyystutkimuksessa, jonka oli tehnyt Raija Sailas (1986), tuotiin esiin se, että Suomessa oli vuonna köyhäksi katsottavaa kotitaloutta (13 %), joihin kuului n ihmistä (11 % väestöstä). Tutkimuksessa määriteltiin köyhiksi ne kotitaloudet, joiden tulot jäivät joko toimeentulonormin alapuolelle tai ylittivät sen korkeintaan 25 prosentilla. Köyhyysrajaksi määriteltiin tuolloin 395 :n (2330 mk:n) kuukausitulo. Näihin köyhiin kuului lähinnä kolme ihmisryhmää: lapsiperheet (yli 2 lasta), yksinäiset eläkeläiset ja opiskelijat. Viimeisten määrittelyä köyhiksi arvosteltiin, koska opiskelijoiden köyhyyttä voitiin pitää tilapäisenä. Joka tapauksessa tämäkin tutkimus kiihdytti poliittista keskustelua myös perustulosta, vaikka käytettiin monenlaisia termejä ja määritelmiä. Kevään 1987 eduskuntavaalikeskustelussa neljästä suurimmasta 15 Perustulokeskustelu Suomessa

16 puolueesta kolme ilmoitti kannattavansa perustuloideaa; tehtiin ehdotuksia perustoimeentuloturvajärjestelmäksi. Keskustelu oli värikästä ja kaikissa puolueissa oli sekä kannattajia että vastustajia. Selkeimmin perustuloa ajoivat vihreät, vaikka heillä ei ollut selvää ja yksimielistä toteuttamiskelpoista mallia. Myös keskusta puhui vaalien alla voimakkaasti perusturvasta, mutta poliittisiin julistuksiin ja ohjelmiin perustulon nimellä se tuli vähän myöhemmin, ilmeisesti keväällä Kokoomus esitti lähinnä negatiivista tuloveroa, joka lisäisi työmarkkinoiden joustoa ja parantaisi siten työllisyyttä. SKDL:n tavoitteena oli kansalaistulo, jonka rinnalla säilyisi sosiaalivakuutusjärjestelmä. Vain sosiaalidemokraatit pidättyivät silloiseen ja nykyiseenkin tarveharkintaiseen ja ansiosidonnaiseen sosiaaliturvajärjestelmään. Samoin tekivät työmarkkinajärjestöt. Vaalien jälkeen kiinnostus perustuloajatusta kohtaan laimeni huomattavasti ja melkeinpä katosi julkisesta keskustelusta. Ei ollut vielä kunnon tietoa tulevasta lamasta eikä jättityöttömyydestäkään. Tilanne säilyi ennallaan koko vaalikauden, eikä perustulo vuoden 1991 vaaleissa ollut varsinaisesti teemana; puhuttiin kyllä perusturvasta Perustuloryhmä toiminta 1980 ja 1990-luvun vaihteessa Perustulokeskustelun uudelle kierrokselle luotiin pohjaa SYL:ssä, kun se julkaisi sosiaalipoliittisena sihteerinä toimineen Ilpo Lahtisen perustuloaiheesta keräämän artikkelikokoelman Kansalaispalkka. Ken elää sen syömänkin pitää (1988). Samoihin aikoihin Olli Rehn (Kesk.) ja David Pemberton (Vihr.) saivat päähänsä, että jotain tarttis tehdä. He tiesivät, että kansalaispalkka (perustulo) on hyvä ja tärkeä aloite, mutta harva oli asiaan perehtynyt. Heidän päämääräkseen muodostui se, että kansalaispalkasta olisi tehtävä aloite, joka otettaisiin vakavasti. He keräsivät joitakin henkilöitä, ja perustettiin VYPS:n (Vaihtoehtoinen yhteiskuntapolitiikka -seuran) Perustuloryhmä. Puheenjohtajaksi tuli Eeva Kuuskoski-Vikatmaa, silloin vain 2) kansanedustaja ja mu- 2) Eeva Kuuskoskesta (silloin vielä Kuuskoski-Vikatmaa) tuli vuoden 1991 vaalien jälkeen sosiaali- ja terveysministeri, jonka toimialue oli erityisen laaja ja hänen asemansa myös vahva. Kuitenkin jo seuraavana vuonna hän sitten julkisuuden saattamana erosi ministerin tehtävistään vastustaessaan hallinnonalansa säästöjä. Hän osallistui vuonna 1994 myös presidentinvaaleihin sitoutumattomana ehdokkaana, mutta ei saanut enää paljoakaan ääniä. Pian tämän jälkeen hän irtaantui puoluepolitiikasta ja siirtyi vuonna 1995 Mannerheimin lastensuojeluliiton ohjelmapäälliköksi ja hänestä tuli myöhemmin liiton pääsihteeri. 16 Markku Ikkala

17 kana em. aloitteentekijöiden lisäksi mm. Osmo Soininvaara, Jan Otto Andersson ja Marjatta Stenius-Kaukonen. Mukana oli edustajia kaikista poliittisista ryhmistä, myös sosiaalidemokraateista Pentti Arajärvi. 3) Tämä ensimmäinen suomalainen Perustuloryhmä aloitti toimintansa tammikuussa 1989 ja sai kuten odottaa saattaa sihteerikseen Ilpo Lahtisen. Loppuraportti ilmestyi vuonna Osaltaan tämän ryhmän virikkeiden perusteella Lahtinen teki syksyllä 1991 Jyväskylän yliopiston valtio-opin laitoksella lisensiaattityön perustulosta ja seuraavana vuonna julkaistiin aiheesta myös kirja nimellä Perustulo. Kansalaisen palkka (1992). Kirjassa oli myös usean perustuloryhmäläisen omat jälkikirjoitukset mukaan lukien Pentti Arajärven epäilevä kirjoitus, mikä on muuttunut myöhemmin aktiiviseksi vastustukseksi. Vaikka Ilpo Lahtisen kirja (1992) on ensimmäinen kokonaisesitys perustulosta suomen kielellä, ei se syystä tai toisesta virittänyt välittömästi merkittävää keskustelua aiheesta. Kirjassa esiteltiin perustulon ideaa, historiaa, siitä esitettyjä argumentteja puolesta ja vastaan, kustannuksia ja mahdollista toteutusta erilaisine malleineen. Yksi tärkeimmistä lähteistä tässä oli britin Hermione Parkerin joka on yksi brittiläisen perustuloliikkeen voimahahmoja tutkimukset ja teos Instead of the Dole. An Enquiry into Integration of the Tax and Benefit Systems. (1989). Kirjan nimi vapaasti suomennettuna on Almun sijasta. Tutkimus vero- ja avustusjärjestelmien yhdistämisestä, ja se kuvaa sattuvasti sitä mistä perustulossa on kyse eli vero- ja avustusjärjestelmän yhdistämisestä. Tätä kuvaa myös perustulon vanhin nimitys negatiivinen tulovero. Lahtisen kirja muodostaa varsin perusteellisen ja monipuolisen tietoaineiston. 3) Pentti Arajärvi on myöhemmin sosiaalipolitiikan selvitysmiehenä toimiessaan tehnyt useita selvityksiä mm. STM:lle selvityksen Selkeämpään toimeentuloon (Työryhmämuistio 1997:20), jotka sivuavat perustuloa enemmän tai vähemmän. Perusasenne on aina ollut epäilevä tai suorastaan kielteinen perustuloa kohtaan. Hänen asiantuntemuksensa toimeentulokysymyksissä on varsin hyvä ja asemansa nykyisin presidenttimme puolisona korostaa hänen sanomansa painavuutta. 17 Perustulokeskustelu Suomessa

18 4. Perustulokeskustelu 1990-luvulta alkaen 4.1. Suuren yleisön mielenilmaisuja Julkinen keskustelu 1990-luvulla kuitenkin lähti omalla painollaan yhteiskunnallisen tilanteen massatyöttömyyden ja laman takia liikkeelle ja lehdissä uutisissa ja yleisönosastokirjoituksissa asiasta keskusteltiin. Niistä näki, että monet kirjoittajat olivat ilmeisesti riippumatta toisistaan pohtineet asiaa perusteellisesti. Yksi mielenkiintoisimmista ja perusteellisimmista puheenvuoroista oli Pekka Eloheimon kirjoitus Kotimaa-lehdessä otsikolla Tukiaisten ja valvonnan yhteiskunnasta yritteliäisyyden yhteiskuntaan. Otsikointi kuvaa perustuloidean yhtä puolta korostaessaan vapauden ja omatoimisuuden merkitystä ihmisille Tutkijat ja yhteiskunnalliset ajattelijat perustulokeskusteluun Tutkijat ja muut yhteiskunnalliset ajattelijat ovat ottaneet perustulon esiin yhä useammin. Kuitenkin tuntuu, että poliitikot ja virkamiehet ovat yrittäneet vaieta tai torjua asian ylimalkaisilla viittauksilla kustannuksiin ja työmoraaliin. Tällöin on vannottu hyvinvointivaltion nimeen ja syytetty uudistusesityksiä, kuten perustuloa, hyvinvointival tion romuttamisena 4) ja samalla perustuloidea on torjuttu nykyjärjestelmän vioilla. Siis perustuloa on sekä vastustettu että puollettu samoilla argumenteilla. Antti-Veikko Perheentupa (1993, 35) esitti laajassa sosiaalipoliittisia vaihtoehtoja käsittelevässä teoksessaan: Epäilemättä jo lähitulevaisuudessa välttämättömäksi ratkaisuksi muodostuu perustoimeentulon eri osajärjestelmien yhdistäminen eli jonkinlaisen kansalaistulon toteuttaminen. Hänen teoksessaan on myös ajatus perusomistamisesta, mikä tarkoittaisi kansalaisoikeutena kaikille omistusasunnon ja velattoman Pentti Arajärvi on sosiaalipolitiikan selvitysmiehenä toimiessaan tehnyt useita selvityksiä, jotka sivuavat perustuloa enemmän tai vähemmän. 4) Tämä onkin vahva argumentti, millä on pystytty vaientamaan moni perustulon kannattaja, kun hän on pelännyt tulevansa leimatuksi kovan kapitalismin kannattajiksi. Milton Friedmanin vaikutus painaa. 18 Markku Ikkala

19 19 Perustulokeskustelu Suomessa

20 koulutuksen takaamista. Perustulon ja perusomaisuuden rinnastaminen on tavallaan uusi näkökulma kansalaisoikeuksiin. Lisäksi se kiinnittää huomiota myös siihen, että ansio- ja pääomatulon lisäksi jo pelkkä asunnon omistaminen vaikuttaa ihmisen toimeentulomahdollisuuksiin. 5) Tuovi Allénin ym. toimittamassa kirjassa Täyskäännös. Taloutemme valintojen edessä. (1993) kolme kirjoittajaa toi esiin perustulon. Jan-Otto Anderssonin (s ), joka on siis jo aikaisemminkin ottanut kantaa perustulon puolesta, lisäksi Kaj Ilmonen (s ) ja Hannu Soikkanen (s ) esittivät perustulon ottamista jälleen keskusteluun ja nykyongelmien ratkaisuvaihtoehtojen keinovalikoimaan. Perustulo on vahvasti esillä myös Jari Heinosen teoksessa Kattotarinasta monikärkiseen pohdintaan (1993). Heinonen pitää perusturvaa ja perustuloa synonyymeina. Hänen lähtökohtanaan on Pekka Kuusen 1960-luvulla esittämät ajatukset sosiaalipolitiikasta (Heinonen 1993, ): Kuusi kokosi taloudellisen kasvun ja siihen liittyvän jakopolitiikan (Keynes/Beveridge) pohjalta toimivan kattotarinan, sosiaalivaltion käytännöllisen poliittisen taloustieteen, jonka avulla sosiaalivaltioprojekti kykeni nivomaan useiden ongelmien ratkaisun yhteen kattokertomukseen. Fordismin murrosvaiheessa tuo kattotarina murtui. Heinonen kuvaa sosiaalipoliittisten ongelmien hajaantumista ja monimutkaisuutta ja edellyttää niiden ratkaisemiseksi uudessa tilanteessa monikärkistä pohdintaa, aitoa moninaisuutta. Täydellistä yksinkertaista yhtä ratkaisua ei ole mahdollista löytää. Fordilaiseen sosiaalivaltioon ei enää olla tyytyväisiä tai se ei voi ilmeisesti jatkossa edes toimia: Jakovaltion osalta pohdinnat keskittyvät perusturvan tai perustulon rakentamisen tarpeisiin (Gorz, Andersson, Kasvio), tähän liittyen työn uudelleen määrittelyihin (Gorz, OECD, Andersson) sekä ylipäänsä sosiaalivaltion rahoitusongelman ratkaisun etsimiseen. Ongelmina nähdään lyhyellä tähtäimellä työttömyys ja lama ja pitemmällä tähtäimellä kasvavat eläkemenot. Kaikissa pohdinnoissa 5) Tähän liittyy myös ilmiö, jota voitaisiin nimittää pääomainflaatioksi, mistä ei asiantuntijapiireissä eli kansantaloustieteilijöiden keskuudessa ole paljoakaan puhuttu ja mikä saattaa olla jopa selitys 1990-luvun laman syntymiselle. Myös tätä asiaa Perheentupa käsitteli kirjassaan (1993, 19-27) ja Tuomas Perheentupa Suomen Kuvalahdessa (48/92). 20 Markku Ikkala

21 nähdään kuitenkin jakovaltion merkitys tärkeänä toimeentuloturvan takaajana. Terho Pursiaisen syvällisiä, usein vaikeatajuisia, ajatuksia on julkaistu kirjoina (Kriisiajan etiikka ja Nousukauden etiikka) ja lukuisina kirjoituksina mm. Suomen Kuvalehdessä. Hänen suururakkansa oli 1990-luvulla merkittävän eetikon John Rawlsin massiivisen Oikeudenmukaisuusteorian käännöstyö, minkä pohjalta hän on kehittänyt myös omia ajatuksiaan solidaarisuuden ja kannustavuuden suhteista. Tavallaan lopputuloksena oli perustulo kansalaisosingon nimellä. Perustulo on kuitenkin vain yksi osa hänen laajaa yhteiskunnallista rakennelmaansa, joka perustuu paljolti Rawlsin eettisiin pohdintoihin. Jyväskylän yliopistolla järjestettiin syyskuussa 1993 seminaari Perustulon/kansalaispalkan tutkimuksen tarve, missä oli alustajia eri puolilta Suomea. Yliopistolla pyrittiin myös organisoimaan monitieteistä tutkimusprojektia ja hakemaan sille rahoitusta, mutta ilman tulosta. Lopulta ei edes omalta yliopistolta löytynyt riittävää kiinnostusta asialle, huolimatta kansantaloustieteen vt. professori Veli Karhun pyrkimyksistä. Satunnaisesti tosin perustulo oli esillä Jyväskylän yliopiston taloustieteen laitoksen/osaston järjestämissä taloustutkijoiden kesäseminaareissa vuosina 1994, 1995 ja Vuonna 1995 oli alustajana Tampereen yliopiston kansantaloustieteen professori Jouko Ylä-Liedenpohja, joka oli kirjoittanut alkuvuodesta Helsingin Sanomissa perustulosta kansalaislisän nimellä. Hän on jo aikaisemmin esitellyt kirjassaan Taloustiede Tänään (1994, ) negatiivista tuloveroa ja esittänyt sille nimeksi kansalaislisää. Hän myös totesi, että tällä kansalaislisäjärjestelmällä voitaisiin estää köyhyysloukut, kun se mahdollistaisi kaikkien sosiaaliturvan muotojen yhdistämisen tuloveron kanssa yhdeksi ymmärrettäväksi ja hallittavaksi järjestelmäksi. Samassa kesäseminaarissa esittelivät perustulonäkemyksiään niin SAK:n kuin TT:nkin edustajat (vrt. myöhemmin luku 4.2.). Mutta nämä puheenvuorot ja keskustelut eivät vaikuttaneet juurikaan julkiseen keskusteluun. Keskustelu sai kuitenkin aivan uutta pohjaa, kun Osmo Soininvaara sai valmiiksi STM:n häneltä tilaaman selvityksen Hahmotelma perustulomallista (STM:n monisteita 2/94). Saman vuoden syksyllä valmistui Soininvaaralta myös laajempi teos Hyvinvointivaltion eloonjäämisoppi (1994), missä em. selvityksen ideoita oli esitetty laajemmin yhteiskunnallisissa yhteyksissä. Kirja palkittiin myöhemmin vuoden talouskirjana. 21 Perustulokeskustelu Suomessa

22 Soininvaara esitteli kirjassaan (1994, ) tiiviisti perustuloa ja negatiivista tuloveroa otsikolla Perustulo ja taloudellisten riskien tasaus. Perustulo ja negatiivinen tulovero pohjautuvat hänen käsityksensä mukaan hyvin erilaisiin ajattelutapoihin, mutta matemaattisesti mallit ovat yhtäpitävät, kun asiaa tarkastellaan kansalaisen käteen jäävän rahan kannalta. Erona on vain se, että perustulo on hallinnollisesti paljon yksinkertaisempi. Soininvaara käsittelee tässä kirjassaan taloudellisten riskien tasausta monipuolisesti myös kannustinloukut huomioiden ja esittää oman perustulomallinsa ja tapoja siirtyä siihen vähittäin osittaisen perustulon kautta yhteiskunnan taloudellisten mahdollisuuksien pohjalta. Mallin tarkoituksena on kannustaa ihmisiä työntekoon tekemällä vajaatyöllisyys mahdolliseksi. Täyspäiväisten täystyöllisyyshän ei ole mahdollista. Soininvaara (1994, ) lopettaakin luvun sanoilla: Olennaista joka tapauksessa on, että tavalla tai toisella vajaatyöllisyyttä on ryhdyttävä suosimaan. On tehtävä mahdolliseksi se, että jokainen voi ansaita paikkansa yhteiskunnassa kantamalla sen kokoista säkkiä kuin jaksaa. Tämä päämäärä on olennainen, keinot sen toteuttamiseksi ovat vasta toissijaisia. Käytännölliseltä kannalta ehkä merkittävin asia Soininvaaran teksteissä oli, että viranomaisten käytössä ollut ns. Koto-ohjelma tuli laajemmin julkisuuteen. Tällä ohjelmalla pyritään laskemaan ja havainnollisesti esittämään erilaisten kotitaloustyyppien käteen jäävän rahan määrät, kun ansiotuloista ja tulonsiirroista on maksettu verot, asumismenot ja päivähoitomaksut. Nämä selvitykset toivat selkeästi julkisuuteen erilaiset tulo- ja kannustinloukut ja näiden kansalaisille aiheuttamat ongelmat. Näyttää siltä, että tämä toi poliittiseen keskusteluun perusturvaongelmat ja ns. normitulon käsitteen. Poliittisessa keskustelussa tosin kansalaispalkka-käsitteestä vahvistui negatiivinen mielikuva ja jopa perustulo-termiäkin haluttiin välttää. Osmo Soininvaaran Hyvinvointivaltion eloonjäämisoppi (1994) pohjusti perustulokeskustelua ja palkittiin vuoden talouskirjana Työmarkkinajärjestöjen perustulon kritiikki ja normitulo SAK:lta valmistui suppea selvitys syksyllä 1994 otsikolla Mikä ihmeen perustulo?. Otsikko jo kuvastaa lähtökohta-asennetta eli selvityksen tarkoituksena oli lopettaa keskustelu perustulosta tai ainakin 22 Markku Ikkala

Perustulomallit. Sosiaalipoliittisen yhdistyksen perustuloseminaari 23.4.2013

Perustulomallit. Sosiaalipoliittisen yhdistyksen perustuloseminaari 23.4.2013 Perustulomallit Sosiaalipoliittisen yhdistyksen perustuloseminaari 23.4.2013 Johanna Perkiö jatko-opiskelija Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikkö Tampereen yliopisto johanna.perkio@uta.fi Mistä perustulomalleissa

Lisätiedot

Perustulo: mitä, miksi. Ari Okkonen

Perustulo: mitä, miksi. Ari Okkonen Perustulo: mitä, miksi Ari Okkonen Olemmeko tyytyväisiä nykyiseen Köyhyys Työttömyys Sosiaalituen varassa elävien syrjäytyminen Sosiaalijärjestelmän kalleus Nykyään käytetään tarveharkintaa Pienet ansiot

Lisätiedot

AINEISTOKOKEEN AINEISTO

AINEISTOKOKEEN AINEISTO TAMPEREEN YLIOPISTO YHTEISKUNTATIETEELLINEN TIEDEKUNTA Aineisto palautetaan vastauspapereiden kanssa. Aineistoon voi tehdä alleviivauksia ja muita merkintöjä tarpeen mukaan. Aineistopaperiin ei merkitä

Lisätiedot

Toimeentulotuen Kela-siirto

Toimeentulotuen Kela-siirto Toimeentulotuen Kela-siirto Pasi Moisio Sosiaalipolitiikan tutkimusyksikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) Sosiaaliturvan uudistukset -seminaari Sosiaalipoliittinen yhdistys 3.2.2015 Tieteiden talo

Lisätiedot

Pentti Arajärvi. Kansalaispalkka ja suomalaisen sosiaaliturvan perusta. Kalevi Sorsa säätiö 15.12.2006

Pentti Arajärvi. Kansalaispalkka ja suomalaisen sosiaaliturvan perusta. Kalevi Sorsa säätiö 15.12.2006 Pentti Arajärvi Kansalaispalkka ja suomalaisen sosiaaliturvan perusta Kalevi Sorsa säätiö 15.12.2006 1 SUOMEN PERUSTUSLAKI 18 Oikeus työhön ja elinkeinovapaus Jokaisella on oikeus lain mukaan hankkia toimeentulonsa

Lisätiedot

Työttömyydestä työhön - keinoja kannustinloukkujen poistamiseen 1

Työttömyydestä työhön - keinoja kannustinloukkujen poistamiseen 1 Työttömyydestä työhön - keinoja kannustinloukkujen poistamiseen 1 Väestön ikärakenteen muutos merkitsee työikäisen väestönosan huomattavaa pienentymistä tulevina vuosina. Uhkana on pula työvoimasta. Merkittävin

Lisätiedot

Perustulon vaikutukset. Jouko Kajanoja Sosiaalipoliittisen yhdistyksen perustuloseminaari 23.4.2013

Perustulon vaikutukset. Jouko Kajanoja Sosiaalipoliittisen yhdistyksen perustuloseminaari 23.4.2013 Perustulon vaikutukset Jouko Kajanoja Sosiaalipoliittisen yhdistyksen perustuloseminaari 23.4.2013 NIT (negative income tax) kokeilut USA Kanada 1968-1980 Lyndon B. Johnson > Richard Nixon 4 kokeilua USA:ssa

Lisätiedot

Sosiaalinen media. Havaintoja eduskuntavaalien kampanjasta ja pohdintoja koskien presidentinvaaleja

Sosiaalinen media. Havaintoja eduskuntavaalien kampanjasta ja pohdintoja koskien presidentinvaaleja Sosiaalinen media Havaintoja eduskuntavaalien kampanjasta ja pohdintoja koskien presidentinvaaleja Eduskuntavaalit käydään vuonna 2011 Facebookissa [ ] puolueet menevät sinne, missä ihmiset jo ovat Helsingin

Lisätiedot

Kannustinloukuista eroon oikeudenmukaisesti

Kannustinloukuista eroon oikeudenmukaisesti 2 2015 Kannustinloukuista eroon oikeudenmukaisesti JOHDANTO... 2 1 TYÖNTEON KANNUSTIMET JA KANNUSTINPAKETTI... 4 1.1 Kannustinpaketti... 5 2 KANNUSTINPAKETIN VAIKUTUKSET TYÖNTEON KANNUSTIMIIN JA TULONJAKOON...

Lisätiedot

Perustulokokeilu. Lapsiasianneuvottelukunta 18.5.2016. Ville-Veikko Pulkka Kelan tutkimus ville-veikko.pulkka@kela.fi

Perustulokokeilu. Lapsiasianneuvottelukunta 18.5.2016. Ville-Veikko Pulkka Kelan tutkimus ville-veikko.pulkka@kela.fi Perustulokokeilu Lapsiasianneuvottelukunta 18.5.2016 Ville-Veikko Pulkka Kelan tutkimus ville-veikko.pulkka@kela.fi Esityksen rakenne perustulokokeilun tavoitteet esiselvityksen tärkeimmät havainnot ja

Lisätiedot

ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ LAKIALOITE 110/2009 vp Laki vakuutetun sairausvakuutusmaksun ja työnantajan sairausvakuutusmaksun suuruudesta vuonna 2010 ja sairausvakuutuslain 7 luvun :n ja 18 luvun :n muuttamisesta Eduskunnalle ALOITTEEN

Lisätiedot

Kuuleeko kukaan yksinelävää köyhää?

Kuuleeko kukaan yksinelävää köyhää? Kuuleeko kukaan yksinelävää köyhää? Kuka kuuntelee köyhää? - keskustelusarja Helsinki, 10.12.2008 Peruspalveluministeri Paula Risikko Tulevaisuuden haasteita, ongelmia Tuloerot Terveyserot Kulutuserot

Lisätiedot

Perusoikeuksien lainsäädännöllinen polku

Perusoikeuksien lainsäädännöllinen polku Perusoikeuksien lainsäädännöllinen polku Välttämätön toimeentulo ja huolenpito on subjektiivinen oikeus Perustoimeentulon on oltava kattava eikä väliinputoajia saa olla Etuustasoa ei ole määritelty rahamääräisesti

Lisätiedot

Voiko perustulo vähentää köyhyyttä? Johanna Perkiö Väitöskirjatutkija, Tampereen yliopisto Vpj, BIEN Finland Suomen perustuloverkosto ry

Voiko perustulo vähentää köyhyyttä? Johanna Perkiö Väitöskirjatutkija, Tampereen yliopisto Vpj, BIEN Finland Suomen perustuloverkosto ry Voiko perustulo vähentää köyhyyttä? Johanna Perkiö Väitöskirjatutkija, Tampereen yliopisto Vpj, BIEN Finland Suomen perustuloverkosto ry Perustulon määritelmä A basic income is an income unconditionally

Lisätiedot

Oikeus työhön, ulos köyhyydestä - vihreät askeleet työn ja sosiaaliturvan parempaan yhteensovittamiseen 16.12.2013

Oikeus työhön, ulos köyhyydestä - vihreät askeleet työn ja sosiaaliturvan parempaan yhteensovittamiseen 16.12.2013 Oikeus työhön, ulos köyhyydestä - vihreät askeleet työn ja sosiaaliturvan parempaan yhteensovittamiseen 16.12.2013 Tavoitteena toimivampi sosiaaliturva Lisätään työn tarjontaa. Helpotetaan tukien yhdistämistä

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 159/2001 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi työntekijäin eläkemaksun ja palkansaajan työttömyysvakuutusmaksun huomioon ottamisesta eräissä päivärahoissa ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä

Lisätiedot

Haastattelu- ja tutkimuspalvelut SUOMI EUROOPASSA 2008

Haastattelu- ja tutkimuspalvelut SUOMI EUROOPASSA 2008 Haastattelu- ja tutkimuspalvelut A SUOMI EUROOPASSA 2008 ITSETÄYTETTÄVÄ LOMAKE GS1. Alla kuvaillaan lyhyesti ihmisten ominaisuuksia. Lukekaa jokainen kuvaus ja rengastakaa, kuinka paljon tai vähän kuvaus

Lisätiedot

Työeläkepäivät. Markku Lehto 17.11.09

Työeläkepäivät. Markku Lehto 17.11.09 Työeläkepäivät Markku Lehto 17.11.09 Mitä on perustoimeentulo Perustuslaki 19 Oikeus sosiaaliturvaan. Jokaisella, joka ei kykene hankkimaan ihmisarvoisen elämän edellyttämää turvaa, on oikeus välttämättömään

Lisätiedot

Verot us Keskustanuorten veropoliittinen ohjelma

Verot us Keskustanuorten veropoliittinen ohjelma Verot us Keskustanuorten veropoliittinen ohjelma 1. Johdanto Tässä asiakirjassa on esitelty Keskustanuorten näkemys tulevaisuuden veropolitiikan painopisteistä. Verotuksen pääasiallinen tehtävä on kerätä

Lisätiedot

KOHTI MAHDOLLISUUKSIEN SOSIAALITURVAA. Sosiaaliturvan kokonaisuudistus SATA

KOHTI MAHDOLLISUUKSIEN SOSIAALITURVAA. Sosiaaliturvan kokonaisuudistus SATA KOHTI MAHDOLLISUUKSIEN SOSIAALITURVAA Sosiaaliturvan kokonaisuudistus SATA Sosiaaliturvauudistus Hallitus on ryhtynyt suomalaisen sosiaaliturvan uudistamiseen. Sosiaaliturvauudistuksen (SATA) tavoitteena

Lisätiedot

Verotuksen tulevaisuus? Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari 25.9.2009 SDP:n puheenjohtaja Jutta Urpilainen

Verotuksen tulevaisuus? Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari 25.9.2009 SDP:n puheenjohtaja Jutta Urpilainen Verotuksen tulevaisuus? Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari 25.9.2009 SDP:n puheenjohtaja Jutta Urpilainen 1 Lähtökohta: veropohjaa rapautettu Hallitus on jo keventänyt veroja yli 3500 miljoonalla

Lisätiedot

OIKEUDENMUKAISUUTTA KUSTANNUSTEHOKKAASTI. Osmo Soininvaara

OIKEUDENMUKAISUUTTA KUSTANNUSTEHOKKAASTI. Osmo Soininvaara OIKEUDENMUKAISUUTTA KUSTANNUSTEHOKKAASTI Osmo Soininvaara VATT-päivän seminaari 6.10.2009 Sosiaalipolitiikka ja taloudellinen tehokkuus Ekonomistit kontribuutio: small government Kansa on eri mieltä ja

Lisätiedot

Työkyvyttömyyseläkeläisen avoimille työmarkkinoille työllistymisen taloudelliset kannustimet ja vaikutukset

Työkyvyttömyyseläkeläisen avoimille työmarkkinoille työllistymisen taloudelliset kannustimet ja vaikutukset Työkyvyttömyyseläkeläisen avoimille työmarkkinoille työllistymisen taloudelliset kannustimet ja vaikutukset - Vähimmäistyökyvyttömyyseläkettä saavilla työttömyysloukku 730-1700 :n palkoilla. - Ansiotuloa

Lisätiedot

Lisää matalapalkkatyötä

Lisää matalapalkkatyötä Liite 1 Lisää matalapalkkatyötä Talousneuvosto 27.2.2013 Osmo Soininvaara Juhana Vartiainen Tausta Vlti Valtioneuvoston t kanslian tilaus kirjoittajilta, itt jilt sopimus 22.1.2013, 2013 määräaika 20.2.2013

Lisätiedot

Vuoden 2016 talousarvio ja julkisen talouden suunnitelma: vaikutus eri väestöryhmien toimeentuloon. Pertti Honkanen Kela, tutkimusosasto

Vuoden 2016 talousarvio ja julkisen talouden suunnitelma: vaikutus eri väestöryhmien toimeentuloon. Pertti Honkanen Kela, tutkimusosasto Vuoden 2016 talousarvio ja julkisen talouden suunnitelma: vaikutus eri väestöryhmien toimeentuloon Pertti Honkanen Kela, tutkimusosasto Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta 8.10.2015 Väestö yleensä

Lisätiedot

PERUSTULO TYÖMARKKINOIDEN JA SOSIAALITURVAN UUDISTAJANA. Perustulokeskustelu puolueohjelmissa ja valtiopäiväasiakirjoissa vuosina 1980-2008

PERUSTULO TYÖMARKKINOIDEN JA SOSIAALITURVAN UUDISTAJANA. Perustulokeskustelu puolueohjelmissa ja valtiopäiväasiakirjoissa vuosina 1980-2008 PERUSTULO TYÖMARKKINOIDEN JA SOSIAALITURVAN UUDISTAJANA Perustulokeskustelu puolueohjelmissa ja valtiopäiväasiakirjoissa vuosina 1980-2008 Sari Paatelainen Pro gradu -tutkielma Yhteiskuntapolitiikka Yhteiskuntatieteiden

Lisätiedot

Asuntopolitiikan tutkimus ja julkinen keskustelu

Asuntopolitiikan tutkimus ja julkinen keskustelu Asuntopolitiikan tutkimus ja julkinen keskustelu ASU-vuosiseminaari, Lahti 23.-24.10.2014 Asuntopolitiikka muutoksessa konsortio Hanna Kettunen (sekä Tuula Laukkanen ja Christer Bengs) Konsortion hankkeiden

Lisätiedot

Martikaisen mallin taloudelliset vaikutukset

Martikaisen mallin taloudelliset vaikutukset Martikaisen mallin taloudelliset vaikutukset Johdanto Nämä ovat Martikaisen mallin laskelmat vuoden 22 osalta. Tosin aivan lopussa kerrotaan vuoden 211 osalta päätulokset ja päivityksestä. (Laskelmien

Lisätiedot

DIGITALISAATIO JA AUTOMATISOITU SOSIAALITURVA

DIGITALISAATIO JA AUTOMATISOITU SOSIAALITURVA MIKÄ YLEISTURVA? Yleisturva on kolmiportainen sosiaaliturvamalli, jossa yhdistyy suurin osa nykysosiaaliturvan tukimuodoista ja pienituloisten verovähennyksistä. Se on automatisoitu ja lineaarisesti vähenevä

Lisätiedot

ISRAELIN NEGATIIVINEN TULOVERO ON OSOITTAUTUNUT TOIMIVAKSI

ISRAELIN NEGATIIVINEN TULOVERO ON OSOITTAUTUNUT TOIMIVAKSI No 1 > 22.4.2013 ARVIO Matias Mäkelä ISRAELIN NEGATIIVINEN TULOVERO ON OSOITTAUTUNUT TOIMIVAKSI Israelin englanninkielisellä nimellä kulkeva Earned Income Tax Credit -ohjelma (EITC) on luotu varmistamaan,

Lisätiedot

teemoihin PalKO hankkeessa

teemoihin PalKO hankkeessa Näkökulmia osallisuuden teemoihin PalKO hankkeessa Kati Närhi ja Tuomo Kokkonen Jyväskylän yliopisto / Kokkolan yliopistokeskus Chydenius Aikuissosiaalityön päivät 2012 Rovaniemi PalKO: palvelut ja kansalaisosallistuminen

Lisätiedot

Onneksi olkoon, sinut on valittu!

Onneksi olkoon, sinut on valittu! Perustulohack 2016 Onneksi olkoon, sinut on valittu! Tietopaketti perustulopilottiin valituille. Silja Uusikangas & Minna Manninen Mikä on perustulo? Perustulo on tuloa, joka maksetaan säännöllisin väliajoin

Lisätiedot

Sosiaaliturva kohti perustuloa 2010-luvulla Vihreiden linjapaperi perustulosta (hyväksytty puoluehallituksessa 20.8.2010)

Sosiaaliturva kohti perustuloa 2010-luvulla Vihreiden linjapaperi perustulosta (hyväksytty puoluehallituksessa 20.8.2010) 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35 36 37 38 39 40 41 42 43 Sosiaaliturva kohti perustuloa 2010-luvulla Vihreiden linjapaperi perustulosta (hyväksytty

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PUHEMIESNEUVOSTON EHDOTUS 1/2010 vp Puhemiesneuvoston ehdotus laiksi eduskunnan virkamiehistä annetun lain 10 ja 71 :n, eduskunnan työjärjestyksen 73 :n ja eduskunnan kanslian ohjesäännön muuttamisesta

Lisätiedot

SUOMALAISTEN SUHDE PUOLUEISIIN. Epäusko puolueiden aikaansaannoksiin on lisääntynyt

SUOMALAISTEN SUHDE PUOLUEISIIN. Epäusko puolueiden aikaansaannoksiin on lisääntynyt SUOMALAISTEN SUHDE PUOLUSIIN Epäusko puolueiden aikaansaannoksiin on lisääntynyt Jotta vaaleissa kannattaisi äänestää, puolueilla tulee nähdä jokin rooli yhteiskunnan kehittämisessä ja ylläpitämisessä.

Lisätiedot

Selvitys yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksistä energia-alan toimintaympäristön kehityksestä - Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista

Selvitys yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksistä energia-alan toimintaympäristön kehityksestä - Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista Selvitys yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksistä energia-alan toimintaympäristön kehityksestä - Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista Tutkimuksen tarkoitus ja tutkimusasetelma Pohjolan Voima teetti alkuvuoden

Lisätiedot

HE 165/2004 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 165/2004 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 165/2004 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi työntekijäin eläkemaksun ja palkansaajan työttömyysvakuutusmaksun huomioon ottamisesta eräissä päivärahoissa ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä

Lisätiedot

MILLAINEN SOSIAALITURVA JA SEN RAHOITUS? Sinikka Näätsaari 6.6.2015

MILLAINEN SOSIAALITURVA JA SEN RAHOITUS? Sinikka Näätsaari 6.6.2015 MILLAINEN SOSIAALITURVA JA SEN RAHOITUS? Sinikka Näätsaari 6.6.2015 1 TIIVISTYS: TYÖHÖN PERUSTUVA MALLI Työ mahdollistaa hyvän sosiaaliturvan ja julkiset palvelut = hyvinvointiyhteiskunnan Pohjoismainen

Lisätiedot

SAS-ratkaisut Tilastokeskuksen sosiaalietuuksien ja tuloverojen mikrosimulointimallissa

SAS-ratkaisut Tilastokeskuksen sosiaalietuuksien ja tuloverojen mikrosimulointimallissa SAS-ratkaisut Tilastokeskuksen sosiaalietuuksien ja tuloverojen mikrosimulointimallissa Olli Kannas, Tilastokeskus SAS Forum Helsinki 2012 11.10.2012 Esityksen sisältö Mitä on mikrosimulointi? Hankkeen

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Sosiaalibarometri 2015. Sosiaali- ja terveyspolitiikan päivät 14.4.2015 Tyyne Hakkarainen

Sosiaalibarometri 2015. Sosiaali- ja terveyspolitiikan päivät 14.4.2015 Tyyne Hakkarainen Sosiaalibarometri 2015 Sosiaali- ja terveyspolitiikan päivät 14.4.2015 Tyyne Hakkarainen Aineisto Kysely tehtiin marras-joulukuussa 2014 Kokonaistutkimus Kolme vastaajatahoa: - Sosiaali- ja terveysjohtajat

Lisätiedot

HE 170/1998 vp. Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi tasavallan presidentin eläkeoikeudesta annetun lain 1 :n ja tuloverolain 87 :n muuttamisesta

HE 170/1998 vp. Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi tasavallan presidentin eläkeoikeudesta annetun lain 1 :n ja tuloverolain 87 :n muuttamisesta HE 170/1998 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi tasavallan presidentin eläkeoikeudesta annetun lain 1 :n ja tuloverolain 87 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan

Lisätiedot

Vanhempainvapaan voi pitää myös osittaisena jolloin molemmat vanhemmat ovat samaan aikaan osa-aikatöissä ja saavat osittaista vanhempainrahaa.

Vanhempainvapaan voi pitää myös osittaisena jolloin molemmat vanhemmat ovat samaan aikaan osa-aikatöissä ja saavat osittaista vanhempainrahaa. Perhevapaiden 1 (6) Perhevapaiden Suomen nykyinen perhevapaajärjestelmä on kipeästi uudistuksen tarpeessa. Järjestelmä on tarpeettoman jäykkä eikä tue joustavaa työn ja perheen yhteensovittamista. Pala-palalta

Lisätiedot

Eläkkeensaajien asumistuki verrattuna yleiseen asumistukeen. Pertti Honkanen Kela, tutkimusosasto

Eläkkeensaajien asumistuki verrattuna yleiseen asumistukeen. Pertti Honkanen Kela, tutkimusosasto Eläkkeensaajien asumistuki verrattuna yleiseen asumistukeen Pertti Honkanen Kela, tutkimusosasto Seminaari Kelassa 10.11.2015 Historiaa Eläkkeensaajien asumistuki tuli käyttöön 1970. aluksi osa kansaneläkettä,

Lisätiedot

Verotus ja tasa-arvo. Matti Tuomala Kalevi Sorsa säätiö 26.1.2007

Verotus ja tasa-arvo. Matti Tuomala Kalevi Sorsa säätiö 26.1.2007 Verotus ja tasa-arvo Matti Tuomala Kalevi Sorsa säätiö 26.1.2007 Progressiivinen verotus: egalitaristinen menestystarina! Progressiivinen verotus on vanha idea. - Marxin ja Engelsin Kommunistisen manifestin

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet kuntoutuksen ja työhyvinvoinnin erikoislehti Työhyvinvoinnin vuosikymmenet Työyhteisö keskeisessä roolissa: SAIRAUSPOISSAOLOT PUOLITTUIVAT VERVE 1965-2015 Palvelujärjestelmän MONIMUTKAISUUS HÄMMENTÄÄ TYÖKYKYJOHTAMINEN

Lisätiedot

Tulottomat kotitaloudet

Tulottomat kotitaloudet Tutkimusosasto Tulottomat kotitaloudet Pertti Honkanen Sosiaali- ja terveysturvan päivät 14.8.2013 Tulottomat kotitaloudet Tarkoitetaan kotitalouksia, joilla ei ole mitään veronalaisia tuloja ei työtuloja

Lisätiedot

Juho Saari, johtaja KWRC, professori, Kuopion kampus. LEIPÄJONOJEN SUOMI Miten huono-osaisuutta käsitellään sosiaalipolitiikassa

Juho Saari, johtaja KWRC, professori, Kuopion kampus. LEIPÄJONOJEN SUOMI Miten huono-osaisuutta käsitellään sosiaalipolitiikassa Juho Saari, johtaja KWRC, professori, Kuopion kampus LEIPÄJONOJEN SUOMI Miten huono-osaisuutta käsitellään sosiaalipolitiikassa Miksi Professori nauroi Arkkipiispalle ja miksi ei nauranut? Erolan ja Mäkisen

Lisätiedot

Arvio hallituksen talousarvioesityksessä ehdottaman osinkoveromallin vaikutuksista yrittäjien veroasteisiin

Arvio hallituksen talousarvioesityksessä ehdottaman osinkoveromallin vaikutuksista yrittäjien veroasteisiin Liitemuistio, 4.9.213 Arvio hallituksen talousarvioesityksessä ehdottaman osinkoveromallin vaikutuksista yrittäjien veroasteisiin Sami Grönberg, Seppo Kari ja Olli Ropponen, VATT 1 Verotukseen ehdotetut

Lisätiedot

Kansalaisten käsityksiä hyvästä hallinnosta. Akavan Erityisalat TNS Gallup

Kansalaisten käsityksiä hyvästä hallinnosta. Akavan Erityisalat TNS Gallup Kansalaisten käsityksiä hyvästä hallinnosta Akavan Erityisalat TNS Gallup 1 Johdanto Tässä yhteenvetoraportissa esitetään keskeiset tulokset tutkimuksesta, jossa tarkasteltiin suomalaisten näkemyksiä julkisesta

Lisätiedot

piraattipuolue PIRAATTIPUOLUE-KYSELY 30.8.2011

piraattipuolue PIRAATTIPUOLUE-KYSELY 30.8.2011 PIRAATTIPUOLUE-KYSELY 30.8.2011 Yleistä kyselystä: Toteutusaika: 13.7. 22.8.2011 Vastaajia yhteensä: 1003 Tarkoitus: Tuloksia hyödynnetään puolueen toiminnan kehittämisessä. Huomioitavaa: Eri kysymysten

Lisätiedot

Neljä tapaa uudistaa työttömyysturvaa

Neljä tapaa uudistaa työttömyysturvaa 2 2016 Neljä tapaa uudistaa työttömyysturvaa Kesäkuu 2016 Lisätiedot: Joonas Rahkola joonas.rahkola@sak.fi puhelin 020 774 0189 Tilaukset: SAK puhelin 020 774 000 SISÄLTÖ JOHDANTO... 2 1 YHDISTELMÄVAKUUTUS

Lisätiedot

Toimeentulotuen ja asumistuen yhteys

Toimeentulotuen ja asumistuen yhteys Toimeentulotuen ja asumistuen yhteys Pasi Moisio Vähimmäisturvayksikkö Sosiaali- ja terveyspolitiikan ja -talouden osasto Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) Työelämän ja sosiaaliturvan yhteensovitus

Lisätiedot

HE 71/2016 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Kansaneläkelaitoksesta annettua lakia.

HE 71/2016 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Kansaneläkelaitoksesta annettua lakia. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Kansaneläkelaitoksesta annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Kansaneläkelaitoksesta annettua lakia. Kansaneläkelaitoksen

Lisätiedot

PERSU EI MYY P****TTÄÄN POLITIIKAN PELIKENTTÄ MIELIPIDETUTKIMUSTEN VALOSSA

PERSU EI MYY P****TTÄÄN POLITIIKAN PELIKENTTÄ MIELIPIDETUTKIMUSTEN VALOSSA PERSU EI MYY P****TTÄÄN POLITIIKAN PELIKENTTÄ MIELIPIDETUTKIMUSTEN VALOSSA Suomen Markkinointitutkimusseura 18.11.2014 Juho Rahkonen POLIITTINEN YLEISTILANNE MARRASKUUSSA 2014 Vielä muutama vuosi sitten

Lisätiedot

Perusturvan riittävyyden arviointiraportti 2011

Perusturvan riittävyyden arviointiraportti 2011 Perusturvan riittävyyden arviointiraportti 2011 Perusturvan riittävyyden arviointityöryhmä 1.3.2011 3.3.2011 1 Tausta Joulukuussa 2010 kansaneläkeindeksistä annettuun lakiin lisättiin säännös joka neljäs

Lisätiedot

Kommenttipuheenvuoro Heikki Räisäsen esitykseen Aktiivisen työvoimapolitiikan uudistukset Ruotsi-Suomi vertailussa

Kommenttipuheenvuoro Heikki Räisäsen esitykseen Aktiivisen työvoimapolitiikan uudistukset Ruotsi-Suomi vertailussa Kommenttipuheenvuoro Heikki Räisäsen esitykseen Aktiivisen työvoimapolitiikan uudistukset Ruotsi-Suomi vertailussa Kari Hämäläinen Työllisyysoppia Ruotsin mallista seminaari, 11.3.2013 Valtion taloudellinen

Lisätiedot

HE 90/2011 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työttömyysturvalakia

HE 90/2011 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työttömyysturvalakia HE 90/2011 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi työttömyysturvalain 6 luvun 1 :n ja aikuiskoulutustuesta annetun lain 12 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

Lisätiedot

Äänestäjien liitto ry

Äänestäjien liitto ry Äänestäjien liitto ry Tilinpäätös ja toimintakertomus 2009 Äänestäjien liitto ry perustettiin vuonna 2009. Halusimme innostaa ihmisiä mukaan yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen luomalla heille työkaluja

Lisätiedot

Ketkä ovat täällä tänään? Olen. 13 1. Nainen. 16 2. Mies

Ketkä ovat täällä tänään? Olen. 13 1. Nainen. 16 2. Mies Ketkä ovat täällä tänään? Olen 13 1. Nainen 16 2. Mies 1 Taustatiedot Ketkä ovat täällä tänään? Ikä 5 1. < 25 1 6 8 6 3 2. < 35 3. < 45 4. < 55 5. < 65 6. 65 tai yli 2 7 3 5 1 9 Olen Ammatti 4 1. opiskelemassa

Lisätiedot

Maahanmuuttajien integroituminen Suomeen

Maahanmuuttajien integroituminen Suomeen Maahanmuuttajien integroituminen Suomeen Matti Sarvimäki (yhdessä Laura Ansalan, Essi Eerolan, Kari Hämäläisen, Ulla Hämäläisen, Hanna Pesolan ja Marja Riihelän kanssa) Viesti Maahanmuutto voi parantaa

Lisätiedot

Suomalaisen Naisliiton tulevaisuusstrategia MISSIO

Suomalaisen Naisliiton tulevaisuusstrategia MISSIO MISSIO Suomalaisen Naisliiton tehtävänä on edistää naisten todellisen tasa-arvon saavuttamista yhteiskunnassa VISIO Olemme vahvasti verkostoitunut, elinvoimainen erilaisista ja eri-ikäisistä naisista koostuva

Lisätiedot

Sukunimi. Etunimet. Henkilötunnus: - pv kk v tunnus. Ohjeita

Sukunimi. Etunimet. Henkilötunnus: - pv kk v tunnus. Ohjeita Ohjeita 1. Kirjoita nimesi ja henkilötunnuksesi täydellisenä jokaiseen koepaperiin. Tehtävät tarkastetaan eri yliopistoissa, joten henkilötietojen kirjoittaminen jokaiseen vastauspaperiin on ehdottoman

Lisätiedot

Kumppanuuden sosiaalipolitiikka mitä se edellyttää julkiselta sektorilta ja ikääntyneeltä? Briitta Koskiaho Kela 23.11.2011

Kumppanuuden sosiaalipolitiikka mitä se edellyttää julkiselta sektorilta ja ikääntyneeltä? Briitta Koskiaho Kela 23.11.2011 Kumppanuuden sosiaalipolitiikka mitä se edellyttää julkiselta sektorilta ja ikääntyneeltä? Briitta Koskiaho Kela 23.11.2011 Lähtökohdat Briitta Koskiaho Kumppanuuden sosiaalipolitiikkaa Ilmestyy 2012 alussa

Lisätiedot

Yhteinen murros: Erityisen eetoksesta varhaiseen vahvistamiseen

Yhteinen murros: Erityisen eetoksesta varhaiseen vahvistamiseen Yhteinen murros: Erityisen eetoksesta varhaiseen vahvistamiseen KT, erikoistutkija Liisa Heinämäki Erityisen eetos..ja mitä sille tapahtui 28.1.2010 Liisa Heinämäki 2 Erityisen eetos Eri järjestelmissä

Lisätiedot

Suomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle

Suomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle Suomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle Sosiaali- ja terveysministeriö Pekka Järvinen 2.4.2014 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen Tavoitteet Lyhyt historia Uusi palvelurakenne

Lisätiedot

Keskisuomalaisille kansanedustajille

Keskisuomalaisille kansanedustajille Keskisuomalaisille kansanedustajille eläkeläisjärjestöjen neuvottelukunta 20.11.2011 Neuvottelukunnan tehtävä Neuvottelukunnan tehtävänä on toimia keskisuomalaisten eläkeläisten yhdyssiteenä sekä harjoittaa

Lisätiedot

VEROILLA JA VAROILLA

VEROILLA JA VAROILLA VEROILLA JA VAROILLA LÄHITAPIOLAN SELVITYS TERVEYS- JA HYVINVOINTIPALVELUJEN TULEVAISUUDESTA SUOMESSA Melina Mäntylä & Juha Vekkilä 27.5.2015 TUTKIMUSKOKONAISUUDESTA YLEISESTI Tutkimuksella haluttiin tuoda

Lisätiedot

Antti Parpo Sosiaali- ja terveysjohtaja Rauman kaupunki Eduskunta 25.10.2013

Antti Parpo Sosiaali- ja terveysjohtaja Rauman kaupunki Eduskunta 25.10.2013 Antti Parpo Sosiaali- ja terveysjohtaja Rauman kaupunki Eduskunta 25.10.2013 Työttömyys yhteiskunnallisena ongelmana Työttömyys ilmiönä on pysyvä osa yhteiskuntaa, mutta yhteiskunnan yleinen suhtautuminen

Lisätiedot

Vuosikokous pidettiin 16.4.2015 Metsäkansan Ainolassa.

Vuosikokous pidettiin 16.4.2015 Metsäkansan Ainolassa. TOIMINTAKERTOMUS 2015 YLEISTÄ Metsäkansan kyläyhdistyksen toiminta vuonna 2015 oli aktiivista. Vuotta värittivät erityisesti hyvin onnistuneet tapahtumat ja kyläyhdistyksen saama positiivinen huomio. Yhdistys

Lisätiedot

Talous ja oikeus. - Talouden murros - Hallinnon murros - Virkamiehen murros. 30.1.2015 Martti Hetemäki

Talous ja oikeus. - Talouden murros - Hallinnon murros - Virkamiehen murros. 30.1.2015 Martti Hetemäki Talous ja oikeus - Talouden murros - Hallinnon murros - Virkamiehen murros 30.1.2015 Martti Hetemäki Suomen BKT:n kuukausikuvaaja Lähde: Tilastokeskus 16.12.2014 BKT:n ennen finanssikriisiä oletettu trendi

Lisätiedot

Kansalaiset vastaavat: Millainen on Suomen kehitys vaalikaudella 2015-2019?

Kansalaiset vastaavat: Millainen on Suomen kehitys vaalikaudella 2015-2019? Kansalaiset vastaavat: Millainen on Suomen kehitys vaalikaudella -2019? KAKS - Kunnallisalan kehittämissäätiön tuoreimmassa vuoden Ilmapuntari-tutkimuksessa selvitettiin suomalaisten näkemyksiä siitä,

Lisätiedot

Äitiysavustus Äitiysavustusten (lasten) lukumäärä 58 189 60 000 60 000 Äitiysavustuksen määrä euroa 140 140 140

Äitiysavustus Äitiysavustusten (lasten) lukumäärä 58 189 60 000 60 000 Äitiysavustuksen määrä euroa 140 140 140 10. Perhe- ja asumiskustannusten tasaus ja eräät palvelut S e l v i t y s o s a : Luvun menot aiheutuvat lähinnä äitiysavustuksesta, lapsilisistä, sotilasavustuksesta, yleisestä asumistuesta, elatustuesta

Lisätiedot

Arvioi vastaustesi pistemäärät arvosteluohjeiden mukaisesti. Huomaa, että kaikkia asioita ei pidä aina mainita.

Arvioi vastaustesi pistemäärät arvosteluohjeiden mukaisesti. Huomaa, että kaikkia asioita ei pidä aina mainita. Arvioi vastaustesi pistemäärät arvosteluohjeiden mukaisesti. Huomaa, että kaikkia asioita ei pidä aina mainita. 1. Miten laki ja perustuslaki säädetään Suomessa 3 4 p. 5 6 p. Hallitus valmistelee ja antaa

Lisätiedot

Vates-säätiö antaa tänäkin vuonna useita lausuntoja eri lakien valmistelutyöhön. Tutustu annettuihin lausuntoihin

Vates-säätiö antaa tänäkin vuonna useita lausuntoja eri lakien valmistelutyöhön. Tutustu annettuihin lausuntoihin Sivu 1/5 Lue viesti selaimessa täältä www.vates.fi Uutiskirje 16.6.2014 Vahvaa vaikuttamistyötä Vates-säätiön edustajat ovat tavanneet talven ja kevään aikana kaikkien puolueiden edustajia pääsääntöisesti

Lisätiedot

Suomen lakisääteinen perusturvan riittävyyden arviointi

Suomen lakisääteinen perusturvan riittävyyden arviointi Suomen lakisääteinen perusturvan riittävyyden arviointi Pasi Moisio Vähimmäisturvayksikkö Sosiaali- ja terveyspolitiikan ja -talouden osasto THL EMIN Vähimmäistoimeentulon jäljillä EAPN-Fin 30.9.2014 Pikkuparlamentti

Lisätiedot

INSINÖÖRIAKTIIVIT MINISTERI KIURUN VIERAINA 12.2.2013 EDUSKUNNASSA

INSINÖÖRIAKTIIVIT MINISTERI KIURUN VIERAINA 12.2.2013 EDUSKUNNASSA INSINÖÖRIAKTIIVIT MINISTERI KIURUN VIERAINA 12.2.2013 EDUSKUNNASSA Tammikuun alussa Lappeenrannan Insinöörien puheenjohtaja Reijo Mustonen havahtui käydessään Ympäristöministeriön www-sivuilla, jossa ilmoitettiin

Lisätiedot

Kinnulan humanoidi 5.2.1971.

Kinnulan humanoidi 5.2.1971. Kinnulan humanoidi 5.2.1971. Peter Aliranta yritti saada kiinni metsään laskeutuneen aluksen humanoidin, mutta tämän saapas oli liian kuuma jotta siitä olisi saanut otteen. Hän hyökkäsi kohti ufoa moottorisahan

Lisätiedot

Vauhtia vientiin, voimaa kotimarkkinoille

Vauhtia vientiin, voimaa kotimarkkinoille EK:n vaalitavoitteet hallituskaudelle 2015 2019 Vauhtia vientiin, voimaa kotimarkkinoille Toimitusjohtaja Jyri Häkämies Vauhtia vientiin Viennin arvo on yhä 20 % pienempi kuin vuonna 2008 Kilpailukyky

Lisätiedot

Puolueiden verolinjaukset palkansaajan kannalta

Puolueiden verolinjaukset palkansaajan kannalta 2 2011 Puolueiden verolinjaukset palkansaajan kannalta Huhtikuu 2011 Lisätiedot: Ilkka Kaukoranta ilkka.kaukoranta@sak.fi puhelin 020 774 0189 Tilaukset: SAK puhelin 020 774 000 Puolueiden verolinjaukset

Lisätiedot

Uusi sosiaalietuuksien ja tuloverojen mikrosimulointimalli. Olli Kannas 21.11.2012

Uusi sosiaalietuuksien ja tuloverojen mikrosimulointimalli. Olli Kannas 21.11.2012 Uusi sosiaalietuuksien ja tuloverojen mikrosimulointimalli Olli Kannas 21.11.2012 Esityksen sisältö Mitä mikrosimuloinnilla tarkoitetaan? Mikrosimulointihankkeen esittely Mallin toimintaympäristö ja etäkäyttö

Lisätiedot

Pitkäaikaistyöttömien kuntoutus

Pitkäaikaistyöttömien kuntoutus Pitkäaikaistyöttömien kuntoutus Peppi Saikku Valtakunnalliset kuntoutuspäivät 12.-13.4.2011/ Helsinki Mitä tiedetään pitkäaikaistyöttömien kuntoutuksesta? Mitkä asiat selittävät nykyistä tilannetta? Millaisia

Lisätiedot

1) Vaalien henkilöityminen ja millaisia vaikutuksia sillä on ollut ehdokkaaksi asettumiseen ja kampanjointiin?

1) Vaalien henkilöityminen ja millaisia vaikutuksia sillä on ollut ehdokkaaksi asettumiseen ja kampanjointiin? A3.2.2. Parlamentti, presidentti, hallitus 12.2.2015 (VARES) Diamond 1) Demokratian toteutumisen vaikeus Latinalaisessa Amerikassa 2) Suhteellisen vaalitavan vaikeus Etelä-Afrikassa ja Namibiassa Jyränki

Lisätiedot

HE 128/2005 vp. oli 4,85 prosenttia, kun työttömyysvakuutusmaksua

HE 128/2005 vp. oli 4,85 prosenttia, kun työttömyysvakuutusmaksua HE 128/2005 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi työntekijäin eläkemaksun ja palkansaajan työttömyysvakuutusmaksun huomioon ottamisesta eräissä päivärahoissa Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2015

TOIMINTASUUNNITELMA 2015 TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Me Itse ry Toimintasuunnitelma 2015 Me Itse ry edistää jäsentensä yhdenvertaisuutta yhteiskunnassa. Teemme toimintaamme tunnetuksi, jotta kehitysvammaiset henkilöt tunnistettaisiin

Lisätiedot

Köyhyyden kansantalous0ede. Diakonian tutkimuksen päivä, Helsinki 2.11.2012 Professori Vesa Kanniainen Helsingin yliopisto

Köyhyyden kansantalous0ede. Diakonian tutkimuksen päivä, Helsinki 2.11.2012 Professori Vesa Kanniainen Helsingin yliopisto Köyhyyden kansantalous0ede Diakonian tutkimuksen päivä, Helsinki 2.11.2012 Professori Vesa Kanniainen Helsingin yliopisto Tältä tuntuu olla köyhä, Suomen Kuvaleh0 18.9.2012 Painajaismaisen elämän tunne

Lisätiedot

SOTE-SOLMUJA JA PAKKOPAITAA Miten käy kunnallisen itsehallinnon ja lähidemokratian? Lahti 6.4.2014 Antti Holopainen

SOTE-SOLMUJA JA PAKKOPAITAA Miten käy kunnallisen itsehallinnon ja lähidemokratian? Lahti 6.4.2014 Antti Holopainen Voidaanko kansanvallan rapauttaminen pysäyttää? SOTE-SOLMUJA JA PAKKOPAITAA Miten käy kunnallisen itsehallinnon ja lähidemokratian? Lahti 6.4.2014 Antti Holopainen Kansanvallan rapauttaminen edennyt pitkälle

Lisätiedot

Sosiaalisen median käyttö autokaupassa. Autoalan Keskusliitto ry 3/2012 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi

Sosiaalisen median käyttö autokaupassa. Autoalan Keskusliitto ry 3/2012 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi Sosiaalisen median käyttö autokaupassa Autoalan Keskusliitto ry 3/1 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi Sosiaalinen media suomessa Kaikista suomalaisista yli % on rekisteröitynyt

Lisätiedot

"Piketty on nostanut tulonjaon tutkimuksen keskiöön"

Piketty on nostanut tulonjaon tutkimuksen keskiöön 23.3.2014 "Piketty on nostanut tulonjaon tutkimuksen keskiöön" 23.3.2014 Juha-Pekka Raeste Jyväskylän yliopiston taloustieteen professori Ari Hyytinen arvioi, että ranskalainen kansantaloustieteilijä ja

Lisätiedot

SUOMALAISEN VIITTOMAKIELEN LAUTAKUNNAN TOINEN KOKOUS 18.8.1997

SUOMALAISEN VIITTOMAKIELEN LAUTAKUNNAN TOINEN KOKOUS 18.8.1997 1 PÖYTÄKIRJA SUOMALAISEN VIITTOMAKIELEN LAUTAKUNNAN TOINEN KOKOUS 18.8.1997 Aika maanantai 18.8.1997 kello 15.00 18.10 Paikka Kuurojen Liiton suuri neuvotteluhuone A3.44 Läsnä Petri Engman Markku Jokinen,

Lisätiedot

Nykyiset trendit lasten kotihoidontuen käytöstä

Nykyiset trendit lasten kotihoidontuen käytöstä Nykyiset trendit lasten kotihoidontuen käytöstä Sosiaaliturvan abc Anita Haataja 31.5.2012 Sisältö Kotihoidon tuki Tukimuodoista, käyttäjämääristä ja kustannuksista Osittainen hoitoraha Kuntalisät 2 Lakisääteistä

Lisätiedot

1. Kohti seuraavia hallitusohjelmaneuvotteluita

1. Kohti seuraavia hallitusohjelmaneuvotteluita SUOMEN YLIOPPILASKUNTIEN LIITTO (SYL) ry Asiakirja nro 08a Sivu 1 / 5 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 1. Kohti seuraavia hallitusohjelmaneuvotteluita

Lisätiedot

Apurahansaajien sosiaaliturvan mahdolliset uudistukset * Asiamies Riku Matilainen

Apurahansaajien sosiaaliturvan mahdolliset uudistukset * Asiamies Riku Matilainen Apurahansaajien sosiaaliturvan mahdolliset uudistukset * Asiamies Riku Matilainen Humanistisen tiedekunnan rahoitusja säätiöpäivä 8.2.2008 Jyväskylän yliopisto Tutkija Sosiaaliturva määräytyy palvelussuhteen

Lisätiedot

Väestön näkökulmia vammaispalveluihin

Väestön näkökulmia vammaispalveluihin Väestön näkökulmia vammaispalveluihin Anu Muuri, VTT, dosentti THL 15.08.2013 Anu Muuri 1 Vammaispalvelulaki 1987 Lain tarkoitus, 1 : Edistää vammaisen henkilön edellytyksiä elää ja toimia muiden kanssa

Lisätiedot

Suomalaisen työpolitiikan linja

Suomalaisen työpolitiikan linja Suomalaisen työpolitiikan linja - Työmarkkinoiden muutostilanne ja haasteet - Suomalaisen työpolitiikan kokonaisuus ja tavoitteet - Suomen työmarkkinareformin lähtökohtia - Hallituksen periaatepäätös Työministeri

Lisätiedot

HELSINGIN KÄRÄOIKEUS Laamanni Tuomas Nurmi 9.10.2015. Eduskunnan lakivaliokunnalle

HELSINGIN KÄRÄOIKEUS Laamanni Tuomas Nurmi 9.10.2015. Eduskunnan lakivaliokunnalle HELSINGIN KÄRÄOIKEUS Laamanni Tuomas Nurmi 9.10.2015 Eduskunnan lakivaliokunnalle Helsingin käräjäoikeuden lausunto hallituksen esityksestä eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2016 Yleistä Nykytilanteesta

Lisätiedot

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä?

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? Kestävä kehitys Kelassa 2012 Sisältö 1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? 3 Painopisteenä kestävyys 3 Ohjelman perusta ja tavoite 3 Yhteinen globaali haaste 3 Kestävyys on monien asioiden summa 4 2

Lisätiedot